Maisteri-info

Transkriptio

1 Maisteri-info Mari-Pauliina Vainikainen & Paula Salo + lukuvuoden graduryhmien ja syventävien opintojaksojen vastuuopettajat

2 Tilaisuuden ohjelma Maisteriopintojen rakenne syksystä 2019 alkaen Kursseille ja seminaareihin ilmoittautuminen Pro gradun työskentelyvaiheet Siirtymäsäännöt Kasvatustieteiden 10 op syventävien teemajaksojen esittely Lukuvuoden graduryhmien esittely 2

3 Maisteriopintojen rakenne syksystä 2019 alkaen 3

4 4

5 Sisältöopintojen, tutkimusmenetelmäopintojen ja pro gradun suhde 1/2 Sisältöopinnot oman teoreettisen ajattelun kehittämiseksi: Pakolliset opintojaksot Kasvatusajattelu Laatu ja arviointi koulutuksessa Aikuis- ja ammattikasvatuksen kehittämisasiantuntijuus (ei luokanopettajille) Syventävä teemajakso 10 op valitaan kohta esiteltävistä vaihtoehdoista (4 toteutusta syyslukukaudella ja 4 kevätlukukaudella)

6 Sisältöopintojen, tutkimusmenetelmäopintojen ja pro gradun suhde 2/2 Pro gradun kypsyttely syventävien opintojen aikana jo ennen graduseminaaria o Aiheen miettiminen yhteistyössä tiedekunnan tutkimusryhmien jäsenten kanssa osana sisältöopintoja, harjoitteluja ja tutkimusmenetelmäopintoja. o Tee Syventävä tutkimusprosessi -kurssi gradua edeltävänä lukukautena tai viimeistään samaan aikaan sen kanssa. Kurssi sisältää myös pienryhmätapaamisia aihevalinnan työstämiseksi tutkimusryhmien kanssa ja antaa hyvän pohjan tutkimussuunnitelman kirjoittamiselle. Pienryhmät esitellään kurssin ensimmäisellä luentokerralla ja niihin ilmoittaudutaan saman viikon aikana. o Ajoita Syventävä tutkimusmenetelmä -kurssi niin, että se tukee graduaineistosi analysointia. Valitse useista tarjolla olevista vaihtoehdoista gradusi kannalta tärkein kurssi

7 Kursseille ja seminaareihin ilmoittautuminen Kaikille kursseille ilmoittaudutaan sähköisen järjestelmän kautta (tarkemmat ohjeet myöhemmin). Graduseminaariin ilmoittaudutaan e-lomakkeella su mennessä (linkki tulee opiskelun oppaaseen pääsiäisen jälkeen) Syventävissä opinnoissa useimpien kurssien ryhmäkokoa ei ole rajattu, pl. menetelmäkurssit ja graduseminaarit. Muista peruuttaa ilmoittautumisesi, jos et osallistukaan opetukseen. 7

8 Graduseminaarit Lukuvuoden graduseminaarit alkavat joko syksyllä 2019 päättyen toukokuussa 2020 tai tammikuussa 2020 päättyen joulukuussa Graduseminaarit ovat maanantaisin klo tai keskiviikkoisin klo välillä. Seminaariryhmien tarkemmat aikataulut julkaistaan opetustarjonnassa. Varaa aikaa pro gradu -tutkielmalle henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassasi! Tarkoitus on, että gradu valmistuu seminaarivuoden aikana. Pohdi näitä mahdollisuuksia hyvissä ajoin: Parigradut Tilausgradut Artikkeligradut Valmiit aineistot

9 Ilmoittautuminen graduseminaariryhmiin Ilmoittautuessasi graduseminaariin e-lomakkeella saat valita tämän päivän esittelyiden perusteella ensisijaisen, toissijaisen ja kolmanneksi mieluisimman graduryhmän. Valintaperusteena tutkimusaiheet ja/tai tutkimusmenetelmät. Pyrkimys sitoa gradut tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen ja edistää valmiiden tutkimusaineistojen hyödyntämistä. Opiskelijat pyritään sijoittamaan ryhmiin ensisijaisesti näiden toiveiden perusteella. Tilanteessa, jossa halukkaita on johonkin ryhmään enemmän kuin paikkoja, lopullinen sijoittelu tehdään alustavien tutkimusaiheiden perusteella.

10 Pro gradu -tutkielman työskentelyvaiheet 1. Työskentelyvaihe I, 15 op Ensimmäisen seminaarivaiheen suoritus edellyttää osallistumisen ja oman työn esittelyn lisäksi tutkimussuunnitelman kirjoittamista. 2. Työskentelyvaihe II, 15 op Toisen vaiheen suorituksen edellytys on osallistuminen ja oman työn esittely sekä gradukäsikirjoituksen osan, tavallisesti ainakin aineistoanalyysin, valmistuminen. 3. Tutkielman valmistuminen, 10 op Tutkielma on jätetty julkaisukelpoisena ja viimeisteltynä. Opiskelija on suorittanut vaadittavan kypsyyskokeen. Tutkielma on tarkastettu plagiaatintarkistusjärjestelmän kautta. Tutkielma on arvosteltu.

11 Siirtymäsäännöt 11

12 Siirtymäsäännöt 1/3 12

13 Siirtymäsäännöt 2/3 13

14 Siirtymäsäännöt 3/3 14

15 Aikataulusyistä ensin esiteltävät graduryhmät ja syventävät teemajaksot 15

16 Vesa Korhonen Graduryhmään toivotaan erityisesti aiheita korkeakoulutuksesta ja opiskelijoista, opettajista ja yhteisöistä korkeakouluissa: Tutkielman perusta voi olla yhteiskunnallinen tai pedagoginen ja liittyä korkeakoulutuksen tutkimuksen erilaisiin ja ajankohtaisiin teemoihin, kuten kansainvälistyminen, ylirajainen korkeakoulutus, kansainväliset opiskelijat, korkeakoulutukseen valikoituminen, opiskelukulttuurit, opintoihin kiinnittyminen, eri tieteenalojen opetus ja oppiminen, korkeakoulutettujen työllistyminen tai opintojen ohjaus korkea-asteella. Korkeakoulutuksen organisaatioita ja yhteisöjä voi tarkastella myös työyhteisöinä tai pedagogisina yhteisöinä tai johtamisen näkökulmasta. Graduryhmässä voidaan soveltaa korkeakoulutuksen tutkimuksen lisäksi myös aikuiskasvatuksen ja työelämän tutkimuksen näkökulmia, joten muutamia yksittäisiä aiheita graduryhmään voidaan ottaa myös aikuiskasvatuksen ja työelämän tutkimuksen aihepiireistä liittyen aikuisopiskelun, elämäkertatutkimuksen tai jaetun asiantuntijuuden kehittymisen kysymyksiin. Myös yksittäisiä aiheita muuttuvista oppimisympäristöistä digitalisaation näkökulmasta voidaan ottaa ryhmään mukaan Tutkimusmenetelmät voivat olla sekä laadullisia (mm. narratiivinen tutkimus) että kvantitatiivisia Ajankohta: keskiviikkoisin klo (4.9. alkaen) 16

17 Graduryhmän teemat: Kasvatusfilosofia ja teoria Kasvatuksen etiikka Ekologinen kasvatus, ympäristökasvatus, ekofilosofia Opettajankoulutuksen peruskysymykset Lisäksi syventävä teemajakso 10 op Kasvatusfilosofian klassikkoja syyslukukaudella 2019.

18 Pekka Räihä Syventävä teemajakso 10 op Autenttisuus, induktiivisuus ja ilmiölähtöisyys opetuksen lähtökohtana syyslukukaudella Graduryhmä alkaa syyskuussa

19 Syksyn 2019 syventävät 10 op teemajaksot 19

20 Research on teaching, learning & curriculum (Eero Ropo, Päivi Kupila & Tiina Soini-Ikonen) Osaamistavoitteet The student - understands curriculum as an organisational and intellectual (historically and contextually constructed) centrepiece of teaching and instruction - Understands the complex relations between life course, identities and learning affecting the results of education and teaching - recognises the influences of curriculum traditions and policy flows on educational practices nationally and internationally - practices scientific argumentation and critical positioning in scientific communication Asiasisältö Introduces the student to current scientific discussions on the processes and relations of life course, identity and learning in formal and informal education 20

21 Yhteisöllinen pedagoginen kehittäminen (Kaisu Mälkki & Jyri Lindén) Case Metropolia 21

22 Kevään 2020 syventävät 10 op teemajaksot 22

23 Kasvatusinstituutiot, johtajuus ja kehittämisasiantuntijuus (Päivi Kupila, Kirsti Karila ja Hanna Hjelt) Osaamistavoitteet: Opiskelija -ymmärtää kasvatusinstituutioiden ja - yhteisöjen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ominaislaadun -kykenee analysoimaan johtajuutta sekä yhteiskunnan ja kulttuurin muutosten heijastumista kasvatusinstituutioiden ja - yhteisöjen toimintaan -syventää kehittämisasiantuntijuuttaan ja näkee sen merkityksen kasvatusyhteisöjen toiminnassa Asiasisältö: Opintojaksolla tarkastellaan kasvatusinstituutioiden tehtäviä ja institutionaalisia käytäntöjä. Lisäksi opintojakson sisältöinä ovat kasvatusyhteisöjen toimintakulttuurit, johtaminen ja kehittämistyö.

24 Laaja-alaisten taitojen opetus ja arviointi (Mari-Pauliina Vainikainen, Sanna Oinas, Ninja Hienonen, Laura Lampi, Milja Saarnio, Cristiana Mergianian, Päivi Nilivaara, Kristóf Fenyvesi & Hannu Salmi) Osaamistavoitteet Opiskelija syventää ymmärrystään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellystä laajaalaisesta osaamisesta. Hän oppii integroimaan laaja-alaiset osaamistavoitteet osaksi oppiainepohjaista opetusta ja arvioimaan niiden toteutumista käytännössä. Opiskelija oppii lisäksi tiedekeskuspedagogiikan menetelmiä matemaattisten ja luonnontieteellisten ilmiöiden opettamiseen ja ymmärtää kokeiluun perustuvien opetusmenetelmien hyödyt laaja-alaista osaamista kehitettäessä. Sisältö Opintokokonaisuus kokoaa yhteen oppimiskäsitystä, laaja-alaista osaamista ja oppimista tukevaa arviointia koskevan tuoreimman tieteellisen ymmärryksen ja käytännön konkreettiset toimintamallit, jotka kytkevät laaja-alaiset tavoitteet osaksi oppiainepohjaista opetusta. Luento- ja pienryhmäosuuksissa opiskeltavia laaja-alaisten taitojen opetus- ja arviointimalleja testataan käytännössä ja kehitetään edelleen tiedekeskuspedagogiikan menetelmiä soveltavissa informaalin oppimisen työpajoissa yhteistyössä lähialueen koulujen kanssa. Toteutus (ensisijaisesti keskiviikkoisin kevätlukukaudella 2020) Työskentely koostuu luento-osuuksista, pienryhmätyöskentelystä ja lähialueen koulujen kanssa yhteistyössä toteutettavista työpajoista. Arviointikohteina ovat aktiivinen osallistuminen työskentelyyn ja erikseen määriteltävä kirjallinen työ. 24

25 Muuttuva työ ja toimijuus aikuiskasvatuksen tutkimuskenttänä (Hanna Toiviainen & Karin Filander) Osaamistavoitteet - Opiskelija perehtyy työelämän aikuiskasvatukseen ja niihin kehittämishaasteisiin, jotka ovat sidoksissa globaaliin talouteen ja yhteiskunnan, työelämän ja kulttuurin muutoksiin - Opiskelija ymmärtää uudenlaisen työn ja talouden asettamat paineet ja reunaehdot työntekijän subjektiviteetille - Opiskelija ymmärtää myös uudenlaista aikuisuutta, osallisuutta ja kansalaisuutta, jota synnytetään työelämän kehittämiskäytännöillä - Opiskelija pystyy asemoitumaan työelämän aikuiskasvatuksen kehittämishaasteisiin, jotka ovat sidoksissa globaaliin talouteen ja yhteiskunnan sekä työelämän kulttuurisiin muutoksiin - Opiskelija perehtyy myös aikuisuuden ja aikuiskasvatustieteen uudelleen määrittelyn kysymyksiin uuden työn ja uuden talouden puristuksissa Asiasisältö Temaattinen opintokokonaisuus (10 op), joka koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä opintojaksosta. Kokonaisuus syventää ja laajentaa opiskelijoiden tietoperustaa elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen alueeseen kuuluvasta aikuiskasvatuksen tutkimuskentästä, joka avautuu työelämän kysymysten lisäksi myös laajemmin aikuisuuden elämänvaiheen uudelleen tulkinnan tarpeisiin ja muutos-ja kehittämiskysymyksiin. Kurssilla tarkastellaan yhteiskuntakriittisesti aikamme työn ilmiöitä ja kehittämistoimijuuden edellytyksiä kulttuuristen muutosten viitekehyksessä. Opiskelijat saavat valmiuksia kasvatustieteelliseen tutkimustyöhön ja ammatilliseen kehittämistoimintaan. Ensimmäisellä jaksolla tarkastellaan meneillään olevaa työelämän murrosta aikuiskasvatustieteen näkökulmasta. Tarkastelu nivotaan ammattirakenteen, koulutuksen, oppimisen ja työn hallinnan ja hallinnoinnin yhteyksiin kiinnittäen huomiota myös laajemmin aikuisuuden elämänvaiheen muutospaineisiin, jotka näkyvät työelämän ja muun elämän uudenlaisena sekoittumisena ja selvien rajojen katoamisena. Toisella jaksolla tarkastellaan työn kehittämisotteita eri aikoina suhteessa siihen, miten työ on käsitetty ja organisoitunut ja miten työntekijöiden toimintamahdollisuudet ymmärretty. Esimerkit varhaisesta teollistumisesta globalisaation aikakauteen luovat työn kehittämisotteille ja toimijuudelle yhä ajankohtaisia kerrostumia ja jännitteitä. 25

26 International and multidisciplinary perspectives on education beyond Finland (Nelli Piattoeva, Zsuzsa Millei, Iris Santos) The theme consists of 2 courses, 5 ECTS each: This option of Advanced Theme Studies in Education approaches education broadly defined from international and multidisciplinary perspectives. Course entitled "Schooling and childhoods in socialist and post-socialist societies" looks at the development of education and institutions for children in the context of former socialist countries and the diverse and far from linear socio-political transformations that these countries encountered after the collapse of the Berlin Wall. The second course De-centering the global continues bringing to light the embeddedness of education in diverse contexts by problematizing the notion of globalization as a linear process of convergence from a number of disciplinary perspectives. Both courses enroll students across social sciences, offering everyone a unique opportunity to work with teachers and students from different disciplines. This cross-disciplinary cooperation helps to bring to light the importance of interrogating the knowledge production practices behind different representations of education. Individual courses: 1) "Schooling and childhoods in socialist and post-socialist societies" Teachers in charge of the course at EDU: Piattoeva & Millei. 2) "Decentering the global" Teachers in charge of the course at EDU: Piattoeva & Santos.

27 Syksyllä 2019 alkavat graduryhmät 27

28 Jorma Joutsenlahti (dosentti) Aihealueita: matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen ja oppimisen tutkimus ainedidaktinen tutkimus (koulun oppiaineissa) oppimateriaalitutkimus Graduryhmä alkaa syyskuussa Virta h

29 Tiina Kujala 29

30 Jyri Lindén Tutkimusalueita esim. Korkeakoulutus pedagogiikka Opetustyö, opettajan ammatillinen kehittyminen Opetussuunnitelma ja opetussuunnitelmatyö Kansainvälinen koulutusyhteistyö koulutusvienti Oppimisen tilat Opettajankoulutus Mahdollisia valmiita aineistoja tai käynnissä olevia hankkeita JOTOS jatkuva oppiminen Tampereen yliopistossa Pedagoginen kehittyminen ja opetustyö yliopistossa Monikansalliseen tai ylirajaiseen koulutukseen liittyvät kysymykset kulttuuristen kontekstien ymmärtäminen ja tulkinta

31 Zsuzsa Millei (associate professor) Childhood and politics Policy / diversity, nationalism Regulation / power, discrimination, marginalization Conceptions of childhood and politics / citizenships, participation, agency Everyday life and politics / children s agency, everyday nationalism Childhood and memory Bathroom Methodologies Policy / curriculum analysis Ethnography Children as researchers Memory work Theories Poststructural theory Decolonial project Zsuzsa.Millei@tuni.fi 31

32 32

33 Mari Nislin Graduryhmä alkaa syyskuussa Varhaiskasvatukseen liittyviä teemoja. 33

34 Antti Saari Tutkimusalueet: Kasvatusfilosofia Kasvatushistoria (erit. aatehistoria) Kriittiset kasvatusteoriat Kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijavalta Opetussuunnitelmatutkimus Tarjolla olevia aiheita ja aineistoja: Psykologinen asiantuntijavalta ja terapiakulttuurit kasvatuksessa (erit. positiivinen kasvatus ja tietoisuustaidot) Ympäristöuhkien kasvatusfilosofiset näkökulmat Opetussuunnitelma ja kansalaisuusihanteet Suomessa Koulutuksen tulevaisuusvisiot Ryhmä alkaa syyskuussa

35 Hanna Toiviainen Asiantuntemus: Muuttuva työ ja oppiminen Monialaiset oppimisverkostot ja verkostojen oppimisinterventiot Kehittävä työntutkimus tutkimuksessa, opetuksessa ja käytännössä Kulttuuri-historiallisen toiminnanteorian metodologia 35

36 Mari-Pauliina Vainikainen Tutkimusteemoja Koulutuksen arviointi Laaja-alainen osaaminen (erityisesti ajattelun taidot ja oppimaan oppiminen) Kasvatus- ja kehityspsykologia Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Menetelmät Kvantitatiivinen tutkimus (laajojen arviointi- ja rekisteriaineistojen tilastollinen mallinnus, kyselylomakkeiden suunnittelu, kyselyaineiston kerääminen ja analysointi) Valmiita aiheita ja aineistoja PISA-tutkimusten aineistot eri vuosilta Laaja-alaisten taitojen opettamiseen ja arviointiin liittyviä aineistoja (sekä laajoja kvantitatiivisia arviointiaineistoja että dokumenttiaineistoja. Hankkeen puitteissa on mahdollista kerätä täydentäviä haastattelu- ja muita aineistoja sekä päästä mukaan kehittämän laaja-alaisen osaamisen opetus- ja arviointimenetelmiä). Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyihin liittyviä kyselytutkimusaineistoja 36

37 Tammikuussa 2020 alkavat graduryhmät 37

38 Minna Mäkihonko & Juliene Madureira Ferreira Inklusiivisen kasvatuksen ja erityispedagogiikan tutkimusteemoja 38

39 Kaisu Rättyä Aihealueet: kielitiedon, kirjallisuuden ja lukemisen opetus käsitteellinen oppiminen opetusmenetelmät opetuksenkehittämistutkimus oppimisen arviointi Ryhmä alkaa tammikuussa

40 Tiina Soini-Ikonen, tutkimusjohtaja Oppiminen ja kehitys peruskoulussa tutkimusryhmä Aihealueet: Koulu-uudistukset, muutosprosessien tarkastelua koulujärjestelmän eri tasoilla Opetussuunnitelmaprosessi Hyvinvointi koulussa, oppilaat ja opettajat Opettajien toimijuus, oppilaiden oppimistoimijuus Ryhmä alkaa tammikuussa

41 Tuulikki Ukkonen-Mikkola, yliopisto-opettaja, KT Aihealueet: Varhaiskasvatus Pedagogiikka Moniammatillisuus Vuorovaikutus Yhteistyö Kehittämistoiminta INNOPLAY-hanke, käsityö- ja teknologiakasvatuksen yhdistäminen, opiskelija voi halutessaan suorittaa syksyllä 2019 valinnaisen opintojakson KASVAL (5 op) Ryhmä alkaa tammikuussa

42 Uusi pelillisen oppimisen professori 42

43 Lukuvuoden graduseminaarit Pro gradu -seminaari, syksy 2019 Jorma Joutsenlahti Vesa Korhonen Tiina Kujala Jyri Lindén Zsuzsa Millei Mari Murtonen Mari Nislin Pekka Räihä Antti Saari Hanna Toiviainen Mari-Pauliina Vainikainen Veli-Matti Värri Pro gradu -seminaari, kevät 2020 Minna Mäkihonko ja Juliene Madureira Ferreira Kaisu Rättyä Tiina Soini-Ikonen Tuulikki Ukkonen-Mikkola Professori, pelillinen oppiminen

44 Muita tutkimusaiheita 44

45 Equality and planetary justice in adult, vocational and higher education, EquJust Rethinking of equality and justice in current era and in front of planetary crises and challenges to education Adult, vocational and higher education as key factors in transformation cultural and natural evolution Aims and theories of adult, vocational and higher education from the perspectives of planetary goals, sustainable development, gender equality, decent work, reduced inequalities, peace and justice and partnerships, by integrating empirical, philosophical and historical approaches Local, national and international networks and collaboration

46 Examples (equjust.wordpress.com/group) Folk, democracy, disciplinarization of free edification work (adult education; History of summer universities -> other topics related to popular adult education regionally and nationally (SVV-site, Relations between research, practice and politics of adult education; Methods of regional development of popular adult education Educational functions of voluntary work; Meanings/Incentives of voluntary work Transforming equality politics in academy Changes in meaningfulness of academic work Struggle on ethics education in school curriculum Comparing dynamics of vocational higher education policies in Finland and Korea Comparing dynamics of vocational education reforms in Finland and Switzerland Empowering migrants for employment -> traineeship&thesis position autumn 2019 Identity formation of migrant background students in HE Peer mentoring in promoting employment of migrants; in staff development in popular adult education Enabling factors in implementation of instruction models in HE in Tanzania; Empowering evaluation of development project in vocational education in Tanzania Vocational education for sustainability in Finland, China, South-East Asia and East-Africa Vocational education reform: teachers experiences; work-place guidance; counselling, students experiences -> other topics related to vocational education in regional institutes (TAMK, TREDU, TAKK, SASKY, Ahlman etc) Illiteracy among migrant women; Basic studies for adults / adult migrants; Evaluation of integration training provision