-liike on ihmisen muotoinen. Asukasisännöinti. Yhteiskunnalliset yritykset Vanhuspalvelulaki Jukka Poika Aikapankkitoiminta Pispalan poluilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. Asukasisännöinti. Yhteiskunnalliset yritykset Vanhuspalvelulaki Jukka Poika Aikapankkitoiminta Pispalan poluilla"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Asukasisännöinti Yhteiskunnalliset yritykset Vanhuspalvelulaki Jukka Poika Aikapankkitoiminta Pispalan poluilla

2 [ pääkirjoitus ] Inhimillisyys ei ole rahasta kiinni Laadukasta ja läpinäkyvää Yhteiskunnallisten yritysten toiminnalta odotetaan läpinäkyvyyttä Ison talon emäntä Asukasisännöitsija Sanna Unkuri emännöi Hervannan Ässäkoteja Aikapankkitoiminta yhdistää erilaisia ihmisiä [ liikkeessä ] Näin vanhuspalvelujen tarjonta ja kysyntä saadaan tasapainoon Teppo Kröger [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista Vaikuttaako laki asenteisiin? Keskustelua vanhustenhoidosta ja vanhuspalvelulaista: Anja Aalto, Marjaana Seppänen, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Sirkka-Liisa Kivelä ja Juhani Palomäki Veikko Lavin jalanjäljissä Muusikko Jukka Poika esiintyy hyvän ikääntymisen puolesta [ keskeltä kenttää ] Ammattipajahankkeessa edettiin yrittäjien ehdoilla Pohjois-Kymen Setlementissä kokeiltiin mestari-kisälli -tyyppistä työllistämismallia Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton toimialajohtajat Asumisen palvelut. Anu Haapanen, Kansalaisvaikuttaminen. Helka Körkkö, Lapsi- ja nuorisotyö. Otto Pasma, Monikulttuurinen työ. Matti Cantell, Seniori-ja vanhustyö. Opintotoiminta. Pirkko Ruuskanen- Parrukoski, Vaikeat elämäntilanteet ja kriisityö. Pentti Lemmetyinen, etunimi.sukunimi(at)setlementti.fi Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille yhteiskunnallisen yrityksen arvon vuonna Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Tiia Fredriksson, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Poainokurki Oy, Helsinki, 2012 ISSN Inhimillisyys ei ole rahasta kiinni Kädessäsi on vuoden toinen Setlementtilehti. Mitä pitemmälle vuosi kuluu, sen ilmeisemmäksi käy, että olemme tulossa suomalaisina ja eurooppalaisina isojen yhteiskunnallisten ratkaisujen eteen. Yhdentyneessä Euroopassa kansojen kohtalot ovat kytkeytyneitä toisiinsa. Sitä kehityskulkua emme voi enää muuttaa, vaikka taloudellisten vaikeuksien lisääntyessä jotkut sitä toivovat. Omakin yhteiskuntamme muuttuu esimerkiksi niin, että muutaman tulevan vuoden kuluessa rakenteet muuttuvat sellaisiksi, että sataa työikäistä kohden on noin 70 erilaisilla tulonsiirroilla elävää ihmistä. Samaan aikaan tiedämme, että työttömyysaste on korkea ja vakavasti syrjäytyneiden määrä lisääntyy. Tämä tarkoittaa sitä, kaikki työikäiset eivät ole työssä. Käytännössä huoltosuhde voi siis ennen pitkää olla yhden suhde yhteen. Kansakuntana olemme ainakin tähän asti sitoutuneet siihen, että kaikista ihmisistä pidetään huolta kaikissa elämän vaiheissa. Talouden näkymien kiristyessä yhteiskunnassa joudutaan arvovalintojen eteen. Tästä näkökulmasta on kevään mittaan ollut pelottavaa kuunnella puhetta yritysjohtajien palkoista ja bonuksista. Ahneus ja kohtuuttomuus ovat tulleet luvallisiksi, ja toisenlaisten arvojen peräänkuuluttajien puhe on joissakin piireissä leimattu kateellisten valitukseksi. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tuo keskusteluun tärkeitä näkökulmia. On olemassa yrityksiä, joiden pyrkimys ei ole tuottaa omistajilleen maksimaalista voittoa. Nämä yritykset pyrkivät toiminnallaan kestävään kehitykseen yhtä hyvin sosiaalisesti kuin ympäristönkin kannalta. Tämä on tärkeätä keskustelua. Toivoa sopii, että yhteiskunnalliset yritykset haastavat jo olemassaolollaan muitakin näkemään ja kantamaan vastuunsa yhteisestä maastamme ja maailmastamme. Tähän joukkoon ovat kaikki kolme Setlementtiliiton omistamaa osakeyhtiötä liittyneet tänä vuonna. Setlementtiliike on strategiassaan ja keskinäisessä sitoumuksessaan luvannut olla siinä joukossa, joka ponnistelee kohti oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Me tiedämme, että ihmisen kohtaaminen, vakavasti ottaminen ja hänen parhaaksensa toimiminen eivät ole rahasta kiinni. Siinä on kyse siitä, että sydän on paikallaan ja että meillä on kykyä asettua lähimmäisemme tilanteeseen. Senkin uhalla, että näissä hommissa ei makseta staybonusta. Hyvää kesää! P e n t t i L e m m e t y i n e n 2 12 Setlementtiliitto [setlementtiliike] [pääkirjoitus] P ä ä s i h t e e r i 2 K a n s i : E m i l B o b y r e v k u v a s i a s u k a s i s ä n n ö i t s i j ä S a n n a U n k u r i n s e t l e m e n t t i l i i t t o 3

3 T e k s t i M a r i a n n a L a i h o ja Laadukasta läpinäkyvää Suomalaisen Työn Liiton myöntämällä Yhteiskunnallinen yritys -nimikkeellä voi olla jatkossa merkittävä painoarvo julkisen sektorin hankintakilpailuissa. Nimikkeen saaneiden yritysten toiminnan on kuitenkin säilyttävä laadukkaana ja oltava läpinäkyvää. 4 Ilmastonmuutos ja globaali taloustilanne ovat vaikuttaneet siihen, että myös liiketoiminnassa on alettu etsiä yhteiskuntaa hyödyttäviä toimintatapoja. Talouselämäänkin halutaan arvoja eikä vain taloudellista hyötyä. Moni ajattelee, ettei se ole mahdollista. Yhteiskunnallinen yritys voi purkaa vastakkainasetelmaa. Yhteiskunnallinen yritys -merkki on suunnattu yrityksille, jotka pyrkivät ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia. Kyse ei ole työpajatoiminnasta eikä hyväntekeväisyydestä. Yhteiskunnallinen yritys -merkin saanut yritys tekee voittoa, mutta sitoutuu käyttämään suurimman osan voitostaan yhteiskunnallistan tavoitteiden edistämiseen. Voittoa ei siis jaeta vapaasti omistajalle kuten perinteisessä yrityksessä. Liiketoimintamalliin kuuluu myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kuunteleminen, palveluiden suunnitteleminen yhdessä heidän kanssaan sekä työntekijöiden vaikutusmahdolli- suuksien turvaaminen. Ei kuitenkaan riitä, että yritys tekee jotain hyvää. Eikä edes se, että tuotteet ovat laadukkaita. Jotta kuluttajat eivät pidä merkkiä markkinointitemppuna, on toimittava mahdollisimman läpinäkyvästi. Asiakkaiden on tiedettävä, ketkä ovat yrityksen omistajia. Jos omistuksen takana on ketju, on tiedettävä, millainen ketju. Jos yrityksen takana on yhdistys tai säätiö, organisaatiomalli on oltava kenen tahansa nähtävissä. Yhteiskunnallisissa yrityksissä työtä organisoidaan joustavasti, mikä mahdollistaa myös nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen. Tavoitteena on, että asiakas tietää merkin nähtyään heti, millaisesta yrityksestä on kyse. Tällä hetkellä merkki on vielä melko tuntematon. Se asettaa omat haasteensa sekä yritykselle että merkin valvojalle, Suomalaisen Työn Liitolle. Tuotteiden ja yrityksen on täytettävä kriteerit pilkulleen. Jos väärinkäytöksiä tulee varsinkin alkuvaiheessa, huonoa mainetta on vaikea korjata. 5 >>>

4 >>> Yhteiskunnallinen yritys -merkki on suunnattu yrityksille, jotka pyrkivät ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia. Toivottavaa on, että kun merkki saa näkyvyyttä, silloin myös julkisen sektorin on entistä helpompi sisällyttää hankintakilpailuihinsa yhteiskunnallisen yritystoiminnan kriteerejä. Näin pienetkin yhteiskunnalliset yritykset voivat pärjätä tarjouskilpailussa. Parhaiten yhteiskunnallisten yritysten määrää ja arvostusta lisää kuitenkin se, että kuluttajat kysyvät vastuullisen liiketoiminnan perään. Merkin myöntää Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan nimeämä toimikunta, jossa on eri alojen edustajia. Merkkiä voi hakea sähköisellä hakemuslomakkeella. Merkkiä on myönnetty tähän mennessä parisenkymmentä. Yhteiskunnallisia yrityksiä löytyy erityisesti sosiaali- ja terveysalalta, liikunta-, ympäristö- ja taide- ja kulttuurisektorilta sekä maaseudun ja haja-asutusalueen kehittämisalalta. Suomalaisen Työn Liitto järjesti Yhteiskunnallisten yritysten superpäivän Juttu on koottu panelistien ja yleisön puheenvuoroista. Paneelissa istuivat Esa Fagerlund S-Asunnot Oy:sta, Mari Martikainen Mifuko Oy:sta, Tiina Kuisma Hoiva Sovia Oy:sta, Jaana Merenmies Syfo Oy:sta, Ari-Pekka Saarela Annanpura Oy:sta ja Riitta Nyberg Suomalainen Hyväntekijä -osuuskunnasta. Kaikki yhteiskunnan yritys -merkin saaneita. Esa Fagerlund esitteli Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä-tilaisuudessa S-Asuntojen toimintaperiaatteita. - Yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen tuotto käytetään toiminnan ja sisällön kehittämiseen. Asumista aitoon omakustannushintaan Kun Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää Yhteiskunnallinen yritys -nimikettä, Setlementtiliiton omistamat yritykset pääsivät ensimmäisten joukkoon. Miltä tuntuu, S-Asuntojen toimitusjohtaja Esa Fagerlund? Oikein hienolta. Yhteiskunnallinen yritys -nimike kertoo yrityksestämme. Samalla se velvoittaa olemaan tunnustuksen arvoinen. Miksi S-asunnot hakivat Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä? S-Asunnot Oy on aidosti yleishyödyllinen toimija, joka ei pyri voiton maksimointiin jakaakseen osinkoja omistajilleen. Oli itsestään selvää, että haemme merkkiä. Olemme nöyrästi ylpeitä, että saimme sen. Millainen merkitys merkillä on S-Asunnoille? Olemme saaneet paljon myönteistä näkyvyyttä sen vuoksi. Merkki on hyvä käyntikortti esimerkiksi kuntayhteistyössä, sillä kiinnostus yhteiskuntavastuullista toimintaa kohtaan kasvaa koko ajan. Kenelle S-Asunnot on tarkoitettu? Suurin osa vuokra-asunnoistamme on tarjolla kenelle tahansa vuokra-asuntoa tarvitsevalle. Osa asunnoista vuokrataan kuitenkin erityisryhmille, esimerkiksi vammaisille, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja muille, jotka tarvitsevat tukea asumisessaan. Osa erityisasunnoista on vaikeavammaisten ryhmäkoteja. Noudatamme asukasvalinnassa yhteiskunnan asettamia asuntopoliittisia tavoitteita, jotka ilmenevät ARA:n asukasvalintaohjeissa. 6 Miksi S-Asunto Oy:n kaltaista asuntotuotantoa tarvitaan Suomessa? Markkinaehtoisella asuntotuotannolla ei saada kaikille asuntoja. Valitettavasti yleishyödyllinen asuntotuotantokaan ei takaa nykyään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, kuten olemme saaneet lehdistä lukea. S-Asuntojen vuokrat perustuvat aidosti omakustannusperiaatteelle. Vuokria ei rasita omistajien osinko-odotukset. 7

5 Ison talon emäntälaisen t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a e m i l b o b y r e v Sanna Unkurin tavoittaa päivisin Hervannan Ässäkotien pihapiirissä olevasta toimistorakennuksesta. Hän työskentelee asukasisännöitsijänä, jollaisen moni suomalainen toivottaisi tervetulleeksi omaankin taloyhtiöönsä. Hervanta 8 Sijainti lähellä Hervannan keskustan palveluja, julkisia kulkuyhteyksiä, kirkkoa ja urheilukenttää. Takana metsäinen kävelytie ja järvi. Talojen sini-vihreä ulkoasu piristävä poikkeus ympäristössään. Asumisen kruunaa yhteinen asukastupa ja toimistorakennuksesta löytyvä asukasisännöitsijä, joka huolehtii, että huolto pelaa ja yhtiössä on hyvä asua. Näin mainiosti ovat asiat Ässäkotien omistamassa vuokrataloyhtiössä, jonka asukkaat edustavat yhteiskuntaa pienoiskoossa: Lindforsinkatu yhdeksään on valittu asumaan nuoria ja vanhoja, perheellisiä ja perheettömiä, maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia, kehitysvammaisia ja asumiseensa eriasteista tukea tarvitsevia. Taloyhtiön asukasisännöitsijänä on toiminut elokuun alusta alkaen Sanna Unkuri, joka kertoo, että Ässäkotia voi hakea kuka tahansa varallisuusrajojen puitteissa. Asukasvalinta tehdään asunnon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan. Samalla huomioidaan taloyhtiön asukasrakenne. Tavoitteensa on myös se, että asuntoa tarvitsevalle löydetään juuri 9 >>>

6 >>> Ideaan kuuluu se, että jokainen tässä tehtävässä toimiva on talonsa emäntä tai isäntä ja samalla persoonallaan yhtiönsä hengen luoja. hänen tarpeisiinsa sopiva koti. Siksi jokaista asukasta haastatellaan asunnon haun yhteydessä, Sanna kertoo. Asukasisännöinnin ideana on, että jokaisessa kohteessa on oma työntekijänsä, joka hoitaa asumiseen liittyviä asioita paikan päällä. Asukasisännöitsijä on mukana myös asukastoiminnassa, mihin hän innostaa muitakin. Hän on myös talonsa emäntä tai isäntä ja samalla omalta osaltaan yhtiönsä hengen luoja. Tässä tehtävässä tarvitaan ennen kaikkea ihmissuhdetaitoja ja sovittelevaa asennetta. Tarvittaessa pitää pystyä olemaan myös tiukka, korostaa Sanna, jolla on tehtävässä apua sosionomin ammattikorkeakoulututkinnostaan. Ristiriidoista keskustellaan rehellisesti Pyrin ratkaisemaan ristiriitatilanteet juttelemalla, ja useimmiten se riittää. Jos huomaan, että jollakin asukkaalla on ongelmia päihteiden kanssa, voin ottaa asian puheeksi, ehdottaa päihdehoitoa ja ohjata tarvittaessa oikeiden palvelujen piiriin. Sannan viihtymistä tehtävässään lisää verkostoituminen lähistöllä vaikuttavien toimijoiden kanssa, joista läheisimpiä on Hervannan Uusi paikallisuus-hankkeen projektipäällikkö Salome Tuomaala. Järjestämme asukastuvassa neuvontaa Hervannan aikapankin toiminnasta, joista olen itsekin innostunut. Aikapankissa vaihdetaan palveluja periaatteella tunti tunnista. Minä haluaisin kotiini ikkunoiden pesun. Itse voisin toimia lapsenvahtina ja ottaa mukaan neljä- ja kaksi-vuotiaat poikani. 10 Ässäkodit tarjovat asukkailleen paitsi kodin, myös mahdollisuuden yksinoloon ja yhteiseen tekemiseen, mikä vähentää ihmisten yksinäisyyttä. Vapaasti käytettävissä on muun muassa tietokone, pingispöytä, Aamulehti, lautapelejä, piano sekä stereot. Viimeksi hankittiin ompelukone, jota saa lainata kotiinsa. Erilaisten hankintojen ja tapahtumien järjestämisen mahdollistaa asukastoiminnan oma budjetti. Asukastilat puolestaan mahdollistavat erilaisen toiminnan, kuten yhteisten ja yksityisten juhlien järjestämisen lähellä kotia. Syksyisin ja keväisin Ahjola ja seurakunta järjestää tiloissa suomen kielen kurssin. Ihmisten saaminen mukaan erilaiseen toimintaan on osa asukasisännöitsijän työtä. Se, että asukkaat tutustuvat toisiinsa ja tuntevat kuuluvansa joukkoon, lisää asumisviihtyvyyttä ja kiinnostusta yhteistä ympäristöä kohtaan, Sanna sanoo. Yhteisöllisyyden luominen ei käy kuitenkaan käden käänteessä, koska vallitseva kulttuuri peräänkuuluttaa voittopuolisesti yksilöllisiä arvoja. Yritän ohjata ihmisiä mukaan yhteiseen toimintaan, mutta tärkeintä on luoda rentoa ilmapiiriä, jossa kaikki voisivat viihtyä omana itsenään, Sanna kertoo. Ihmisten erilaiset elämäntavat aiheuttavat joskus säröjä naapurisopuun. Eniten närää syntyy nuorison juhlimisesta. Setlementtiliiton omistamalla Ässäasunnoilla on Lindforsinkadun taloyhtiössä 117 vuokra-asuntoa: 83 yksiötä, 15 kaksioita ja 19 kolmioita. Asuntojen keskivuokra on 11,94 euroa neliöltä. Hervannan aikapankin perustamisillassa syntyneitä vaihtotori-ideoita: koiran ulkoilutus kissojen hoito ja ruokinta loma-aikaan leivonta ja ruuanlaitto tulkkaustyöt asiointiapu arabiankieliselle suomen kielen oikeinkirjoituksen opetus arabian kielen opetusta kulmien hoito apua vanhuksille ostoksilla käyntiin ja ulkoiluun muuttoapua lastenhoitoa kotisivujen tekoa lumenluontia kyytiapua autojen maalausta ikkunanpesua pitaleivän leipomista apua virallisten papereiden täyttämiseen

7 t e k s t i v e i k k o v ä i s ä n e n [liikkeessä] 12 Aikapankkitoiminta yhdistää erilaisia ihmisiä Pasilan asukastalo on lähtenyt mukaan aikapankkitoimintaan, jossa periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita tovin arvoisia Vaihtopiiri ja aikapankit ovat saavuttamassa Suomessakin suosiota. Pasilan asukastalossa on aloitettu luomuruokapiiriä ja aikapankkisovellutusta eräänlaista matalan kynnyksen maailmanparannusta. Aikapankkitoiminnassa mallia on otettu Stadin Aikapankista, joka sai alkunsa aikoinaan Kumpulan vaihtopiiristä. Nykyään Stadin Aikapankki on osa kansainvälistä Community Exchange Systems (CES) verkostoa, johon kuuluu ns. timebanking-ryhmiä eri puolella maailmaa. Esimerkiksi Britanniassa tällaisia ryhmiä on jo satoja, ja osa niistä on toiminut jo toistakymmentä vuotta. Täysin ilman rahaa toimivista yhteiskunnista ei ole kokemusta. Afrikassa tosin on kyliä, joissa ihmiset vaihtavat tuottamansa tuotteet tavaraan. Myös tehty työ maksetaan käytännön pakosta tavarana. Nykyiset vaihtopiirit ovat luontaistalousmaisia paikallisia sovellutuksia. Aikapankissa vaihdetaan palveluja palveluihin ilman rahaa. Vaihtopiiriläiset ostavat ja myyvät tavaroita tai palveluksia toisiltaan ilman oikeaa rahaa tai edes leikkirahaa. Sen sijaan käytössä on virtuaaliraha nimeltään merkkari. Pasilan aikapankissa valuuttana käytetään tovia ja Kumpulan vaihtopiirissä kumpenniä. Naapuriavusta ja pienimuotoisesta vaihtotyöstä ei tarvitse maksaa veroa. Useimmat vaihdantapiirissä mukana olevat ovat työssä käyviä veronmaksajia, jotka ovat halunneet lähteä vaihtoehtoiseen toimintaan eri syistä. Vaihtoehtoinen vaihdanta kulkee ruokakaupassa käyntien ja palveluiden ostamisten rinnalla. Aikapankkitoiminnasta on hyötyä erityisesti riittämättömien tukien varassa eläville työttömille, jotka saavat samalla elämäänsä myös merkitystä. Aikapankkitoiminta vaikuttaa usein omaan ajatteluun ja sitä kautta ehkä myös tulevaisuuden valintoihin. Aikapankkitoiminnan tavoitteena on paikallisyhteisöjen vahvistaminen: saada ihmiset henkilökohtaiseen kontaktiin ja auttamaan toinen toisiaan. Aikapankit voidaan nähdä myös kannanottona nykyiselle pankkitoiminnalle. Vaihtopiireissä ei spekuloida rahalla, eivätkä rahat pääse loppumaan, koska sitä ei käytetä. Vaihtopiirissä ei ole myöskään luottomarkkinoita, ei pörssejä eikä näin voittajia eikä häviäjiä. Näin vanhuspalvelujen tarjonta ja kysyntä saadaan tasapainoon V uonna 2010 tehtiin yli 75-vuotiaiden jyväskyläläisten ja tamperelaisten parissa kyselytutkimus, jonka tulosten mukaan 14 prosenttia ikäryhmästä ei saa tarvitsemaansa apua. Jos tarkastellaan vain ryhmää, joka ylipäätään ilmoittaa tarvitsevansa toisten apua arkipäiväisessä elämässään, nousee riittävää apua vaille jäävien osuus 23 prosenttiin. Miksi lähes neljäsosa apua tarvitsevista suomalaisista ikäihmisistä kertoo jäävänsä vaille tarvittavaa apua? Ikäihmisille suunnatut palvelut eivät Suomessa ole koskaan vastanneet kuvaa pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, jossa palveluja on saatavilla riittävästi kaikille niitä tarvitseville varallisuudesta ja asuinalueesta riippumatta. Lasten päivähoidon ja vammaispalvelujen kohdalla kunnalla on velvollisuus tuottaa tarvittava määrä palveluja, ja kansalaisilla on oikeus saada tarvitsemansa palvelut. Toisin on vanhojen ihmisten palvelujen kohdalla: kunnalla on oikeus olla tuottamatta palveluja, ja vanhoilla ihmisillä on velvollisuus tulla toimeen ilman palveluja. Palvelujen saaminen on jätetty riippuvaksi kuntien hyvästä tahdosta. Monesti vain käy niin, että kun kuntia kohtaavat taloudelliset vaikeudet, hyvä tahto lentää ikkunasta ulos. Vanhuspalvelujen käyttäjän asema on heikompi kuin minkään muun hyvinvointipalveluja käyttävän ryhmän. Ainut oikeus, jonka nykyinen lainsäädäntö takaa vanhoille ihmisille, on oikeus saada palvelutarpeensa arvioiduksi. Tästä ei kuitenkaan seuraa oikeutta saada palveluja. Mutta mitä merkitystä on oikeudella saada tarpeensa arvioiduksi, jos tarvearviossa havaittavaa palvelutarvetta ei täytetä? Pelkkä oikeus palvelutarpeen arviointiin on pilkantekoa vanhojen ihmisten ja heidän todellisen avuntarpeensa kustannuksella. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kotipalvelujen kattavuus on Suomessa pudotettu lähes puoleen aiemmasta samaan aikaan kun julkisuudessa vannotaan avohoidon ensisijaisuuden ja inhimillisyyden nimiin. Kotiin tarjotaan hoivapalvelua nykyisin lähinnä vain jatkuvaa apua tarvitseville vanhoille ihmisille. Kotihoidosta on tullut laitoshoidon korvike, ja samalla suuri osa vanhusväestöstä on jätetty kokonaan ilman palveluja. Nekin harvat, jotka vielä saavat palveluja, ovat joutuneet huomaamaan, että palvelu kattaa nykyisin lähinnä vain perushoidon. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, kotihoito ei Suomessa huolehdi enää juurikaan vanhojen ihmisten sosiaalisista tarpeista, heidän kodinhoidostaan tai mahdollisuudesta päästä liikkumaan kodin ulkopuolella. Käynnissä on selvä kampanja, jolla vanhat ihmiset totutetaan olemaan odottamatta kunnalta mi tään. Julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvia odotuksia on pitänyt alentaa, jotteivät jatkossa yhä suuremmat ikäihmisten ikäluokat odottaisi saavansa apua kunnalta ja protestoisi jäädessään ilman palveluja. Menetelminä odotusten alentamiseen ovat toimineet palvelujen saatavuuden huonontamisen lisäksi niiden laadun heikentäminen sekä käyttäjämaksujen korottaminen. Kun vanhat ihmiset eivät enää odota saavansakaan palveluja ja lopettavat niiden hakemisen, tavoite on saavutettu. Samalla päättäjät voivat huoahtaa helpotuksesta: hoivapalvelujen tarjonta kattaa jälleen niiden kysynnän. T e p p o K r ö g e r Yhteiskuntapolitiikan professori Jyväskylän yliopisto 13

8 [tässä ja nyt] 14 Malmilla vietettiin kulttuuripitoista seniori-iltapäivää Malmin Työväentalolla Helsingissä vietettiin toukokuun alussa seniori-iltapäivää. Kiitosta saanut tapahtuma sisälsi kulttuuria, informaatiota ja sosiaalisuutta. S eniori-iltapäivä -tapahtumaan oli kutsuttu Helsingissä ja Espoossa sijaitsevien S-asunnot Oy:n talojen asukkaat. Pääohjelmanumero oli näyttelijä Aliisa Pulkkisen monologiesitys Valkoinen varis. Vanhainkotimaailmaan sijoittuvan monikerroksisen, tragikoomisen esityksen on ohjannut näyttelijän puoliso Jotaarkka Pennanen. Monologin aikana, kuten myöhemmin iltapäivän aikana kuultiin piano- ja viulumusiikkia, jota esitti parikunnan poika, vuoden 2011 Nuori Muusikko Aarni Pennanen. Seniori-iltapäivän ohjelmaan kuuluivat vanhaan hyvään tapaan myös arpajaiset sekä luonnollisesti kahvitarjoilu. Kulttuurisen huvin lisäksi tarjolla oli informaatiota. Asukkaille esiteltiin tuloksia asukastutkimuksesta, jossa oli selvitetty seniorien asumisviihtyvyyttä sekä asumispalveluihin ja asukasisännöitsijätoimintaan kohdistuvia odotuksia. Lisäksi kerrottiin yhtiön rakenteilla olevista vuokra- ja asumisoikeusasunnoista. Kiltakartanossa asuva Esko Saarela piti iltapäivää onnistuneena. Pidin ohjelmasta erittäin paljon ja muutkin joiden kanssa ehdin aiheesta jutella tuntuivat olevan samaa mieltä. Tällaiset tapahtumat ovat jatkossakin tervetulleita, Saarela sanoo. Tapahtumassa tutustui uusiin ihmisiin. Oli myös mielenkiintoista saada tietoa näiden talojen toiminnasta ja siitä, mitä kaikkea on tulossa. Myös Mamsellinkartanossa asuva Leena Airiskoski oli tapahtumaan tyytyväinen. Pelkkä tietopuolinen info tuskin innostaisi näin suurta porukkaa mukaan. Mukana pitää olla myös kevyempää ohjelmaa. Näytelmä oli täyden kympin juttu. Ja oli ihanaa, että kuljetus oli järjestetty ovelta ovelle. Tapahtuman osallistumisprosentti oli korkea. Paristasadasta kutsutusta asukkaasta paikalle tuli noin sata. Mukana oli myös parikymmentä muuta kutsuttua vierasta. Senioriasukkaiden seuraava yhteinen ponnistus on jo tiedossa. Asukkaiden ideariihi on kehittänyt ajatuksen ratikkaretkestä. Vuokratulla ratikalla tehtävän retken oppaana toimii asukas Sirkka Koponen, joka ajoi aiemmin ratikkaa työkseen. Seniori-iltapäivän järjestivät S-Asunnot Oy, tytäryhtiö Senioriasumisoikeus Oy ja Suomen Setlementtiliiton asumisen toimiala. T e k s t i J u h a n a U n k u r i Lähde hakemaan työkaluja osallisuustyöhön Kalliolan setlementissa järjestetään 22. päivä elokuuta työpajapäivä, jonka aikana järjestö- ja nuorisoalan toimijoille tarjotaan erilaisia osallisuuden kokemiseen liittyviä työkaluja. Tarjolla on neljä työpajaa, joista voit valita omasi: 1. Erkki Perälä / Kallio-liikkeen perustaja. Kansalaisvaikuttaminen ja innostaminen. Esimerkkinä Kallioliike. www. kallioliike.org/kallio-liike/ 2. Ruby Wan der Wekken, Stadin Aikapankin perustaja. Kansalaistoiminta, sosiaalinen media ja osallistuminen. Esimerkkinä Stadin Aikapankki. 3. Juha Kinanen / Poikien ja tyttöjen keskuksen koulutussihteeri. Verkko osallistumisen ja osallisuuden areenana. 4. Panu Räsänen / Jyvälän setlementin nuorisotyön koordinaattori. Innostaminen ja nuorten omaehtoinen toiminta. Kokemus osallisuudesta syntyy, kun tuntee kuuluvansa joukkoon, pystyy vaikuttamaan ja tulee hyväksytyksi omana itsenään. Osallisuus tuo mukanaan yhteisöllisyyttä, turvallisuutta, innostumista ja halua ottaa osaa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa 15

9 [tässä ja nyt] Pispalan poluilla laisen Setlementti Omapolun nuoret luovuttivat Suomen Setlementtiliiton tilaaman puupiirroskollaasin Pispalan poluilla, joka ilahduttaa nyt niin liiton omaa väkeä kuin siellä kävijöitä uudistetun neuvotteluhuoneen seinällä. T eoksen on työstänyt yhdeksän Omapolun intensiivipajan työryhmän nuorta: Mikael Bashmakov, Sami Hukka, Otto Kiiveri, Samuli Laurila, Arto Mäkitalo, Ville Mäntynen, Vesa Rimpilä, Lasse Rinne ja Atte Selin. Nuorten työskentelyä ohjasivat Sanna Neuvonen, Ritvamarja Rantala ja Hannele Vuosara. Nuoret kertoivat puupiirroskollaasin lämminhenkisessä luovutustilaisuudessa vuorollaan teoksen syntyvaiheista, johon liittyi kuvataideohjaaja Ritvamarja Rantalan mukaan useita eri työvaiheita suunnittelusta toteutukseen. Otimme yhdessä nuorten kanssa selvää, mikä on Suomen Setlementtiliitto, miten se toimii ja mihin tarpeisiin liitto on syntynyt. Teoksen luonnostelun aloitimme kulkemalla en keskustassa, muun muassa Koskipuistossa, Mältinrannassa, Tallipihalla ja Amurissa sekä värikkäässä Pispalassa, missä nuoret piirsivät ja valokuvasivat rakennuksia ja kaupunkikuvaa. Muita työvaiheita olivat luonnoksen siirtäminen puupiirrokseksi puupiirroslaatalle, kuva-aiheen kaivertaminen laatalle ja teoksen vedostaminen, Rantala kertoo. Omapolun nuoret työstivät Setlementtiliiton neuvottelutiloihin neljä vuotta sitten keramiikka-reliefin Ihmisten kaupunki, jonka innoittamana kaupunkiaihetta päätettiin jatkaa uudessa puupiirroskollaasissakin Pispalan poluilla -teoksessa käytetty vaativa ja monivaiheinen puupiirrostekniikka oli osalle nuorista tuttua jo aiemmilta vuosilta. Osa tutustui tähän perinteiseen grafiikan menetelmään työn edetessä. Rantalan mukaan jokaisen nuoren työpanos on ollut tärkeä vuoden kestäneessä työprosessissa. Kaikki nuoret osallistuivat eri työvaiheisiin yksittäisten talojen suunnittelusta kaupunkikuvan sommitteluun Seniori- ja vanhustyölle rokattiin euroa M aaliskuussa Oulussa, ella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa ja pääkaupungissa kiertäneen Vanhuus Rokkaa -konserttikiertueen tuottona jaetaan euroa konserttipaikkakuntien setlementtien seniori- ja vanhustyöhön. Varat ohjataan ikäihmisten kulttuuritoiminnan, elinikäisen oppimisen, virkistyksen ja vapaaehtoistyön tukemiseen. Konserttikiertue onnistui niin hyvin, että jatkoa on todennäköisesti luvassa myös ensi keväänä. Monipuolinen esiintyjäkaarti tarjosi jokaiselle jotakin, ja palautteissa painottui erityisesti konserttien lämmin tunnelma sekä taidokkaasti rakennettu ohjelma. Kiertueen onnistumisesta saadaan kiittää esiintyjien lisäksi setlementeissä ja tuotantoyhtiössä tehtyä työtä. Konserttikiertueen tuottajana toimi Eventia Oy Rovalan maahanmuuttajatyölle tunnustusta osasto myönsi Ennakkoluuloton edelläkävijä tunnustuspalkinnon Rovalan Setlementille toiminnasta, joka SPR:nLapin on edistänyt ihmisten yhdenvertaisuutta. Palkinto luovutettiin Kansainvälisenä rasismin vastaisena päivänä maaliskuussa. Tunnustuksen perusteluissa Rovalaa kiiteltiin siitä, että setlementissä on kehitetty ja järjestetty pitkään monipuolista toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Tunnustuksessa mainittua toimintaa edustaa Rovala-Opiston maahanmuuttajakoulutus ja monikulttuurikeskus MoniNet, joka on monikulttuurisen tiedon ja toiminnan keskus Rovaniemellä. MoniNet palvelee Rovaniemellä ja muualla Lapin läänissä asuvia maahanmuuttajia. 16

10 Kansalaisaktivisti Anja Aalto, 87, odottaa, että Suomeen saadaan vanhuspalvelulaki. Mutta pystytäänkö lailla vaikuttamaan asioihin, jotka hän on kokenut hoidossaan epäkohdiksi? Vaikuttaako laki 18 Kuka? Anja Aalto Eläkkeellä oleva äidinkielen opettaja Naisalkoholistien raitistumista tukevan Valkonauhajärjestön kunniapuheenjohtaja Seurakunnan pitkäaikainen luottamushenkilö Turun Birgittalaisluostarin ulkojäsen Muistetaan opettajana, joka tuki erityisesti vaikeista kotioloista tulevia oppilaita lainen Anja Aalto on osallistunut viime vuosiin asti järjestötoimintaan, yhteiskunnalliseen keskusteluun ja muun muassa Setlementtiliiton vapaaehtoistyöhön. Aalto on seurannut mielenkiinnolla myös vanhuspalvelulain valmistelua. Lain tarpeellisuus on avautunut hänelle uudella tavalla sen jälkeen kun hän alkoi alkuvuodesta sairastella, Vaikeista selkä- ja jalkakivuista kärsivän Aallon elämä on ollut sukkulointia kodin, ensiavun ja eri sairaaloiden välillä. Jos hoidon onnistumisen mittarina käytetään turvallisuuden ja arvokkuuden kokemusta, järjestelmä saa Aallolta asteikolla arvosanan viisi. Minua on siirretty paikasta toiseen kysymättä minulta mitään. Kertaakaan ei ole selitetty, miksi minut siirretään. Nykyiseen hoitopaikkaani siirrosta minulle ilmoitettiin tuntia aikaisemmin. Minut on ohitettu myös hoitoani koskevissa kysymyksissä. Kipujani on hoidettu kuukausia vahvoilla särkylääkkeillä ilman että kipujeni syytä olisi selvitetty, sairaalassa kuntoutettavana oleva Aalto kertoo. Vanhuspalvelulain ympärillä käydyssä keskustelussa on todettu, ettei laki takaa palveluita jatkossakaan, jos ei osaa vaatia ja valittaa. Nyt kun lakia ei vielä ole, vaatiminen ei ole auttanut perheetöntä Aaltoa. Hänet on kotiutettu huonokuntoisena sairaalasta, vaikka joukko hänen entisiä oppilaitaan ja nykyisiä ystäviään on yrittänyt vedota potilaslakiin ja potilaan oikeuteen saada hyvää hoitoa. Samoin on yritetty vedota kotipalvelun työntekijöihin arvioihin, joiden mukaan Aalto on liian huonokuntoinen kotona hoidettavaksi. Kun sairaalan lääkäri oli sitä mieltä, että pärjään kotona, siihen ei ollut muilla sanomista, Aalto kertoo. Sairas kaipaa kuuntelijaa Aallon viimeisen kotiuttamispäätöksen jälkeen lähipiiri pyysi hoitavaa lääkäriä järjestämään hoitoneuvottelun kotiuttamisen estämiseksi, mutta tuloksetta. Sen jälkeen yhteyttä otettiin sairaalan johtajaan, mutta siitäkään ei ollut apua. Aalto ehti olla kotona vuorokauden, kun t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a e m i l b o b y r e v hän sai vahvan kipulääkityksen seurauksensa sisäisen verenvuodon, ja edessä oli taas kerran matka ensiapuun. Makasin seuraavana yönä tuntikausia tuskallisessa asennossa, mutta kukaan ei tullut, vaikka yritin hälyttää soittokellolla apua. Olin silloin vähällä luovuttaa. Väsymykseenkin voi kuolla. Aamulla selvisi, ettei soittokello toiminut, Aalto muistelee ja sanoo, ettei hän olisi jaksanut ilman tukijoukkojaan. Aallon mukaan vanhuspalvelulain turvallinen ja arvokas vanhuus toteutuisi hänen kohdallaan, jos hän tulisi kuulluksi. Toivoisin, että joku henkilökunnasta pysähtyisi istumaan hetkeksi vierelleni, kuuntelisi minua ja suhtautuisi minuun kuin kehen tahansa järkevään ihmiseen. Aalto korostaa, että sairaaloiden hoitohenkilökunnassa on paljon sydämellisiä ja empaattisia työntekijöitä, jotka yrittävät parhaansa silloinkin, kun väkeä on sairaana eikä tilalle ole hankittu sijaisia. Mutta paljon esiintyy myös huonoa käytöstä, joka masentaa sairasta. Hoitajista näkee nopeasti, ketkä eivät viihdy työssään. Osaa nuorista hoitajista näyttää vaivaavan ylikorostunut itsetietoisuus. Hoitotoimet sujuvat konemaisesti ja vanhaa ihmistä komennellaan kuin armeijassa. Jos ei pysty liikuttamaan jalkojaan, niin ei pysty. Kun Aalto ei edellisessä hoitopaikassaan pystynyt kivuiltaan kävelemään, hän sanoi häntä kuntouttaneelle fysioterapeutille, että et tiedä, miten minuun sattuu. Vastaukseksi sain, että älkää halveksiko minun kipujani. Minut on leikattu, ja kyllä minä tiedän, miltä kipu tuntuu. Huonoa käytöstä esiintyy Aallon mukaan yhtä lailla lääkärikunnassa. Häntä loukkaa, kun lääkäri ei esittele itseään eikä katso puhuessaan häneen. Olin alkuvuodesta sotaveteraanikuntoutuksessa. Kun pyysin lääkäriä selventämään, mitä hänen edellisen kuntoutusjakson jälkeen lähettämänsä latinankielinen teksti tarkoittaa, hän totesi, ettei sellaiseen ole aikaa, on olemassa latinan sanakirjoja. Tiedän, että resursseista on pulaa, mutta eikö silti voi olla ystävällinen? >>> asenteisiin? 19

11 ? Mitä hyvää ja mitä huonoa on vanhuspalvelulaissa? Turvaako laki jatkossa Anja Aallolle ja muille ikäihmisille laadukkaat hoiva- ja hoitopalvelut ja arvokkaan vanhuuden? >>> Marjaana Seppänen sosiaaligerontologian professori Lapin yliopisto 20 Professori Marjaana Seppänen on pettynyt vanhuspalvelulakiluonnokseen muun muassa siksi, että se jättää monessa kohtaa liikaa tulkinnan varaa. Laissa on hänestä paljon hyviä periaatteita, mutta hän epäilee, etteivät ne toteudu yksilötasolla. 1. Lain nykyinen versio EI PARANTAISI juurikaan Anja Aallon ja muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien ikäihmisten tilannetta. Laki sisältää paljon väestötasolla vaikuttavia toimia (toimenpidesuunnitelma 3, palvelujen laadun ja riittävyyden arviointi 5, saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen 6, vanhusneuvosto 9 ). Ikälain kärki kohdistuu pääasiassa sosiaalipalveluihin. Terveyspalvelujen osalta monista asioista on jo olemassa säädökset, joiden olisi pitänyt turvata Aallolle toisenlainen kohtelu. (ns. potilaslaki). 2. Uusi laki korostaa sitä, että PALVELUNTARVE on selvitettävä YHDESSÄ ASIAKKAAN KANS- SA. (12 ). Sitä ei Aallon kohdalla tehty, vaikka tämä velvoite on olemassa jo terveydenhuoltoa koskevissa säädöksissä. Aallon kohdalla voidaan puhua IKÄSYRJINNÄSTÄ, jota uusi laki periaatteessa vastustaa. Anja Aallolle olisi APUA uudessa laissa mainitusta VASTUUTYÖNTEKIJÄSTÄ (15 ), joka toimisi hänen asianajajanaan. Onneksi hänellä on monista muista ikäihmisistä poiketen aktiivinen lähipiiri, joka vaati muun muassa hoitoneuvottelua, vaikkakin ilman tulosta. Olisiko ammattityöntekijällä enemmän sa- nanvaltaa? Toisaalta kyse on myös HENKILÖ- KUNNAN OSAAMISESTA hoito- ja palvelupäätöksiä tehtäessä. Laissa peräänkuulutetaan laajempaa gerontologista osaamista, jota olisi tarvittu Aallon tapauksessa arvioitaessa kotiutusmahdollisuuksia. Lääkärin sananvalta näyttää olevan liian ehdoton, jos muuta asiantuntemusta ei osata käyttää. 3. Uuteen lakiin sisältyy VELVOITE ARVIOIDA VUOSITTAIN ikääntyneelle väestölle annettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen LAATUA. Tavoite on hyvä, mutta kuinka arvioida sellaista TOIMINTAKULTTUURIA, jota Aalto on joutunut kohtaamaan? Laissa korostetaan myös JOHTA- MISEN merkitystä, mikä on yleisenä periaatteena erittäin hyvä. Johtaminen on henkilöstöresurssien ohella keskeinen kysymys sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Toisaalta LAADUSTA on säännelty jo POTILASLAISSA, ja sen perusteellakin Aallon olisi tullut saada hyvää kohtelua sairaalassa. Pirkko Ruuskanen-Parrukoski seniori- ja vanhustyön toimialajohtaja Suomen Setlementtiliitto Toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoskesta on tärkeää, että Suomeen saadaan vanhuspalvelulaki. Se, että jonkun ihmisryhmän palveluiden turvaamiseen pitää säätää erityinen laki, antaa hänestä kuitenkin karun kuvan yhteiskunnastamme. 1. Pidän RAKENTEELLISENA ONGELMANA, että hoidon tai palvelujen saanti pitää turvata lailla vanhuksille tai muille ihmisryhmille, jotka eivät kykene hoitamaan omia asioitaan. Lakiluonnos on askel eteenpäin, ja on hyvä, että se on tehty tässä vaiheessa. Laissa on varmasti puutteita, mutta pidän positiivisena signaalina sitä, että meillä löytyy tahto parantaa ikäihmisten asemaa hoiva- ja hoitopalvelujen kentässä. 2. Lakiesityksessä on kohta, jonka mukaan vanhoilla ihmisillä pitää olla MAHDOLLISUUS SOSIAALISIIN SUHTEISIIN ja MIELEKKÄÄSEEN TEKEMISEEN. Tehtävää ei voi saattaa viranomaisille, sillä se ei ole lain, vaan yhteiskunnan jäsenten - MEIDÄN KAIKKIEN asia. VIRANOMAISTEN VASTUULLA on se, että ikäihmisille taataan palvelut, jotka pitävät huolen siitä, että elämä on ARVOKASTA ja ennen kaikkea TURVALLISTA, mikä on minusta laissa tärkeintä. Näin JOKAINEN, joka tekee työtä vanhusten kanssa, on velvollinen ottamaan asiasta VASTUUTA. Kaikissa portaissa pitää ymmärtää, että jokainen on omalta osaltaan toteuttamassa arvokasta vanhuutta. 3. On tärkeää, että VANHUSNEUVOSTOT esitetään LAKISÄÄTEISIKSI, koska silloin ikääntyneet pääsevät arvioimaan palveluja. En kuitenkaan usko, että lailla pystytään vaikuttamaan asenteisiin. Siitä kertoo jo se, että vanhuspalvelulaki ylipäänsä pitää säätää. Sirkka-Liisa Kivelä Yleislääketieteen emerita professori Turun yliopisto Vanhusten puolestapuhujana tunnettu professori Sirkka-Liisa Kivelä uskoo, että toteutuessaan vanhuspalvelulaki parantaa selkeästi palveluiden piirissä olevien vanhusten asemaa. 1. PARANNUSTA nykyiseen tilanteeseen tuo vanhuspalvelulakiluonnoksessa korostettava LAATU ja se, että kunnissa pitää olla gerontologista ja geriatrista osaamista. Jokaiselle palveluiden piiriin tulevalle vanhukselle pitää lain mukaan järjestää myös KOORDINAATTORI, jonka tehtävä on huolehtia, että vanhus saa asianmukaiset palvelut, ja että yhteistyö eri toimijoiden välillä sujuu. Vanhusten tilannetta on heikentänyt eniten hoidon kilpailuttamisesta johtuva pirstoituminen, minkä seurauksena vastuu ja valvonta hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä on pahasti hukassa. Kilpailuttaminen on johtanut myös vanhusten pakkosiirtoihin. Vanhus on voinut asua vuosia jossain palvelutalossa, kun palveluntuottajaa yhtäkkiä vaihdetaan, ja vanhukselle kerrotaan, että edessä on muutto uuteen paikkaan. PALVELUTALOIHIN pitäisi saada samanlaiset IRTISANOMISAJAT kuin vuokra-asunnoissa yleensä on. Kun hinta on hoidon tärkein kriteeri, laatu romuttuu. Tämä on nähty muun muassa Iso- Britanniassa, joka lähti ensimmäisenä kilpailuttamiseen. Kun kunnissa valitaan halvin hoito, niin miten halvin hinta saadaan aikaiseksi? Isossa Britanniassa se saatiin aikaiseksi palkkaamalla ulkomaista, ammatti- ja kielitaidotonta työvoimaa. Meidänkin seuraava uhka on nimenomaan tämä. Koska kyseessä on työvoimavaltainen ala, hinta saadaan alas vähentämällä työvoimakustannuksia. Toinen keino on se, ettei pitkäaikaishoidossa oleville vanhuksille anneta kunnon ruokaa eikä riittävästi vaippoja. 2. Vanhuspalvelulaki VÄHENTÄÄ IKÄSYRJIN- TÄÄ, sillä lakiluonnos korostaa IÄKKÄIDEN OSALLISUUTTA. Lain mukaan hoitopäätöksiä tehtäessä on KUULTAVA VANHUSTA JA HÄNEN LÄHEISIÄÄN. Vanhuksen äänen kuuluville saamista ovat helpottamassa VANHUSNEUVOSTOT, jotka vanhuspalvelulaki määrää pakollisiksi. Tällä hetkellä vanhusneuvostot toimivat maassa eri tavalla. Joissakin kunnissa ne ovat saaneet melkein kunnallisen lautakunnan aseman, mutta osassa kuntia niillä ei ole mitään merkitystä. Lisäksi kunnissa on vuosittain arvioitava vanhusten palveluiden laatua ja riittävyyttä, ja iäkkäitä on kuultava arvioinneissa. Tällä hetkellä IKÄSYRJINTÄ on pahimmillaan sitä, että lyhytaikaisessa kuntoutushoidossa olevien vanhusten hoitoa koskevia päätöksiä tehdään selän takana, kuten on käynyt Anja Aallolle. 3. Lakiluonnos korostaa vanhusten ja läheisten vastuuta hoidon VALVONNASSA. Ajatus on periaatteessa hyvä, mutta valvonnan toteuttamiseen tarvitaan erikseen VANHUSVAL- TUUTETTU, sillä eivät ihmiset tiedä, mihin he voivat valittaa, ja mistä he voisivat saada apua. Tämä puuttuu lakiluonnoksesta. Juhani Palomäki puheenjohtaja Lähi- ja perushoitajien liitto SuPer Vanhustenhoidon suurinta ammattiryhmää edustavassa lähi-ja perushoitajien liitto SuPerissa oltiin pettyneitä, kun vanhuspalvelulaista jäivät pois sitovat määräykset koulutetun hoitohenkilökunnan määrästä. Liiton puheenjohtajan Juhani Palomäen mielestä tämä vie pohjan pois kaikilta hyviltä tavoitteilta, joihin vanhuspalvelulailla pyritään. 1. Osa kuntia ja yrityksiä palkkaa riittävästi henkilökuntaa. Henkilömitoitukseen liittyvää lakia ei tarvita niiden takia, vaan niiden, jotka eivät toimi näin. Henkilöstömitoituksen pois jättäminen on viesti siitä, ettei vanhuksille haluta oikeasti turvata hyvää hoitoa. Kyse on ARVOISTA ja siitä, ettei meillä haluta laittaa rahaa vanhuksiin. Nalle Wahlroos toi tämän osuvasti esille, kun hän ehdotti vanhusten äänioikeuden pienentämistä tai poistamista kokonaan. Vanhojen ihmisten ALIARVOSTAMINEN tuli esille myös erään lääkärin televisiohaastattelussa, jossa hän totesi, ettei hänen ammattikuntansa halua tulla hoitamaan vanhuksia, koska työssä ei ole riittävästi haasteita. Tällainen asenne heijastuu helposti tapaan, jolla potilastyössä suhtaudutaan vanhoihin, puolustuskyvyttömiin ihmisiin. ARVOSTUKSEN PUUTE näkyy esimerkiksi epäkunnioittavana, huonona käytöksenä. 2. Sirkka-Liisa Kivelä on sanonut julkisuudessa, ettei lisää käsiä paranna laatua. Se on KOVA YLEISTYS. Väittämä pitää paikkansa, jos henkilökuntaa on riittävästi. Jos töistä yritetään selviytyä alimitoitetulla henkilökunnalla, niin totta kai lisäkädet tuovat vanhusten syöttämiseen lisää aikaa samoin kuin erilaisten virikkeiden järjestämiseen. 3. Päättäjät ja lainlaatijat ovat JÄTTÄNEET HUOMIOTTA, että KOTONA asuu entistä HUO- NOKUNTOISEMPIA vanhuksia, ja että myös laitoshoidossa olevat ikäihmiset ovat entistä huonokuntoisempia. Kotihoitoon EI OLE LISÄT- TY kuitenkaan HENKILÖKUNTAA, ja saamme jatkuvasti viestiä siitä, että työntekijät eivät ehdi auttamaan vanhuksia sillä tavalla laadukkaasti kuin haluaisivat. Koska henkilökuntaa ei palkata riittävästi, hoitoalan työntekijät VÄSYVÄT ja pahimmillaan KYYNISTYVÄT, minkä herkässä, haavoittuvassa tilassa oleva ikäihminen aistii helposti. Jokaisen työtä tekevän ihmisen elämä muuttuu NÄKÖALATTOMAKSI, jos häneltä vaaditaan jatkuvasti kohtuuttomia. Työskennellessäni aikoinaan perushoitajana ortopedisella osastolla, teimme töitä ruuhlaisina aikoina talkoilla. Koin sen myönteisenä haasteena, koska henkilökuntaa oli riittävästi ja tiesin, että kyllä tämä tästä pian helpottaa. 21

12 t e k s t i N o o r a J o k i n e n 22 k u v a t t o m h a k a l a Muusikko Jukka Poika kurkisti edellisten sukupolvien sielunmaisemaan levyttäessään uudestaan Veikko Lavin hittejä. Syksyllä hän esiintyy Valtaa Vanhuus -kampanjan päätapahtumassa hyvän ikääntymisen puolesta. Veikko Lavin jalanjäljissä puhuttu paljon. Monessa asiassa tuntuu kata itsensä. Asioista luopuminen pelotti, siltä, että kyse ei ole resursseista vaan Jukka Poika sanoo. tahdosta. Siitä, että oltaisiin oikeasti Viime aikoina mieleen on hiipinyt kiinnostuneita vanhojen ihmisten hyvinvoinnista. hiljainen hyväksyntä. Tajuan entistä Raha on helppo syntipuk- paremmin, että aika on rajallista ja omat ki, vaikka oikeasti kyse olisi asenteista, kiinnostuksen kohteet pitää suunnata Jukka Poika sanoo. oikein. Nimenomaan vanhoihin ihmisiin Omaan tulevaisuuteensa voi Jukka liittyvät asenteet pitää hänen mielestään Pojasta vaikuttaa paljon. laittaa remonttiin. Erityisesti tämä Osa harrastuksistani on sellaisia, koskee päättäjiä. että ne voivat syventyä iän myötä, esimerkiksi Meidän yhteiskunnassamme ne, meditaatio. Tällaisissa asioissa joilla on jonkinlaiset kanavat käytettävissään, ihminen saattaa puhjeta kukkaan vasta saavat kyllä äänensä kuuluviin. vanhemmiten. Ilon ja inspiraation pi- Mutta sitten ovat nämä tuottamattomat tää säilyä vanhanakin. Siksi on tärkeää ryhmät, kuten lapset ja vanhukset, huolehtia hyvin sekä henkisestä että joilta ilmeisesti voidaan jatkuvasti vain fyysisestä hyvinvoinnistaan. ottaa pois. Muusikon mielestä on selvää, että hyvinvoinnissa Päättäjien lisäksi asennemuutosta on kyse paljon laajemmista tarvittaisiin jokaisen omassa arjessa. asioista kuin lääkityksestä ja vaipoista. Vastuu on meillä kaikilla. Yksittäinen Olisi mahtavaa, jos vanhuksille tar- työntekijäkin voi tehdä paljon hyvää. jottaisiin julkisissa palveluissa enemmän myös muita kuin lääkärin palveluita, Vanhana ihminen asioita jotka ylläpitävät onnellisuutta K puhkeaa kukkaan ja terveyttä. Haluaisin, että tarjolla olisi uinka moni kolmikymppinen pääsee tekemään töitä syyskuun alussa. Pyyntöön oli helppo kulttuurikokemuksia ja erilaisia kevyitä kokeneen, liki 80-vuotiaan kollegan kanssa? Aika harva, vastata myöntävästi. Entä nuoren miehen oma ikääntyminen, terapiamuotoja. mutta muusikko Jukka Pojan kohdalle tämä onni on osunut. siksi se on jokaiselle läheinen asia, Jukka Vielä joitain vuosia sitten vanhe- tärkeää kaikille. Hyvät rutiinit, kuten Vanhuus koskettaa meitä kaikkia, millaisia ajatuksia se herättää? Myös liikunnan ylläpitäminen on Olen aina pitänyt laulaja Vieno Kekkosen raikkaasta Poika sanoo. neminen tuntui pelottavalta ja ajatus lempeä lihasharjoittelu ja venyttely, lauluäänestä ja valoisista tulkinnoista. Ensi kesänä pääsen Viime vuosina hän on seurannut läheltä siitä, että aktiiviset ikävuodet vähenevät. sopivat melkein kaikille ja voivat pitää yhteisille keikoille hänen kanssaan, Jukka Poika kertoo. Hän on myös esiintynyt samalla levyllä jazzmuusikko Erik Lindströmin oman isoisänsä laitoshoitoa. Hoidon epäkohdista on perheessämme Harrastan skeittausta, ja mitä enemmän ikää kertyy, sitä pahemmin siinä voi lou- terveyttä yllä pitkäänkin. kanssa. Molempiin tapauksiin liittyy arvostus ja kunnioitus pitkän linjan ammattilaisia kohtaan. Yhteistyö alkoi sen jälkeen, kun Jukka Poika oli levyttänyt vuonna Lähde mukaan Valtaa Vanhuus Med Ålderns Rätt -kampanjaan! 2008 joukon Veikko Lavin tuttuja vanhoja kappaleita. Ne veivät muusikon syvälle edellisten sukupolvien sielunmaisemaan. Vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteinen Valtaa Vanhuus - Med Ålderns Rätt -kampanja haastaa syksyllä kaikki suomalaiset miettimään, miten teemme meidän jokaisen tulevaisuudesta hyvän. Vanhus- ja lähimmäispalveluiden liitto koordinoi kampanjaa ja toivottaa jäsenjärjestön- Lavin kappaleissa on osittain synkkiäkin ajankuvia ja tarinoita, sellaisia kulttuurin kuvia, joita oli tärkeää käydä läpi. Ne saivat miettimään, sä lämpimästi mukaan. Kampanjassa ovat Suomen Setlementtiliitton mukana Folkhälsans förbund rf, Ikäinstituutti, Miina Sillanpää Säätiö, miten erilaista elämää Suomessa on eletty vielä vähän aikaa sitten. Yhtenä esimerkkinä Nälkälinna-kappale, joka kuvaa Lavin omaa karua lapsuudenmaisemaa Kotkassa. Näiden ajallisten kerrostumien tunteminen on minulle mielen ja sydämen sivistystä, Jukka Poika sanoo. Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, Suomen Senioriasianliitto ry, Suomen Senioriliike ry ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Kampanjan päätapahtuma, My Generation Sukupolveni Min Generation, järjestetään Helsingissä Senaatintorilla Yleisötapahtuma on samalla kertaa sekä konsertti että tuhansien ihmisten mielenilmaus hyvän ikääntymisen puolesta. Lähde mukaan ja tuo myös ystäväsi, perheesi, harrastusporukkasi tai muu yhteisösi! Kuntavaalien lähestyessä kampanjan viesti suunnataan kuntavaaliehdokkaille. Heidät kampanja haastaa kertomaan, miten vanhuuden asiat Kampanja laittaa asenteet remonttiin saataisiin kuntoon. Myös järjestöt ja yhdistykset voivat olla mukana tässä työssä ja miettiä, miten oman alueensa ehdokkaita voisi lähestyä ja pitää kampanjaa esillä omissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa syys-lokakuun aikana. Keväällä Jukka Poika sai pyynnön lähteä mukaan vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteiseen Valtaa Vanhuus -kampanjaan, joka käynnistyy 23

13 [keskeltä kenttää] 4 t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a t e m i l b o b y r e v Pohjois-Kymen Setlementin Ammattipaja-hankkeessa oli tavoitteena järjestää työtä ihmisille, joita on hankala työllistää, kuten pitkäaikaistyöttömille nuorille. Kisälli Helena Kelkka, Ammattipaja-hankkeen kenttätyöstä vastannut Mervi Rocklin-Syd ja Mestari Tuula Säyriö ovat tyytyväisiä yhteistyöhönsä. Mikä? Pohjois-Kymen Setlementin Uusi ura ammattipajasta -hanke toteutettiin , ja siitä vastasivat Mervi Rocklin-Syd ja Iina Uttermark. Hankkeen rahoitti RAY. Hankkeen tuloksena syntyi työsuhdeopas Kisällistä mestariksi Ammattipajamalli työllistämisen tukena. Oppaassa esitellään ammattipajamalli, joka antaa uudenlaisia työkaluja työllistämisen tueksi. Opas löytyy osoitteesta Ammattipaja-malli toimii vanhaa Mestari Kisälli -ajatusta noudattaen, jolloin yrittäjän kokemus ja tietotaito hiljainen tieto siirtyvät eteenpäin. Ammattipajahankkeessa edettiin yrittäjien ehdoilla Pohjois-Kymi 24 hankkeen käynnistämisessä ja toteuttamisessa kysytään luovaa asennetta. Jos asiat eivät etene suunnitelmien mukaan, tarvitaan eri tahojen avointa -Uuden keskustelua ja pikaista korjausliikettä. Tämä on olennaista, kun ryhdytään johonkin uuteen, ja halutaan päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen, Pohjois-Kymen setlementin Ammattipaja- hankkeen kenttätyöstä vastannut Mervi Rocklin-Syd sanoo. Projektin käynnistymisvaiheessa Rocklin- Sydin tehtävä oli löytää mikro- ja pk-yrittäjiä, jotka tarvitsevat työntekijää. Alkuperäisen suunnitelman mukaan pyrkimyksenä oli työllistää vaikeasti työllistettävissä olevia henkilöitä, kuten pitkäaikaistyöttömiä nuoria, mutta tämä ei onnistunut odotusten mukaisesti. Pienet ja keskisuuret yrittäjät ovat tämän päivän Suomessa niin lujilla, että he haluavat tarjolla olevista työntekijöistä palvelukseensa parhaan mahdollisen. Se on ymmärrettävää, ja minusta oli tärkeää edetä yrittäjien ehdoilla, Rocklin-Syd kertoo. Matkan varrella selvisi, että mestari-kisälli -tyyppiseen työllistämismalliin sopivat parhaiten työntekijät, jotka tarttuvat työhön omaaloitteisesti. Motivaation on oltava kohdallaan, Rocklin- Syd painottaa. Hankkeen tavoitteena oli luoda 5-10 ammattipajaa, missä onnistuttiin. Mestari-kisälli pareja ehti syntyä kahdeksan, joiden joukkoon mahtuu muun muassa hoiva-, leipomo- ja huoltoasemayrittäjä Halukkaita yrittäjiä olisi ollut enemmänkin, mutta emme voineet hyväksyä kaikkia. Hankkeen lähtökohtana oli se, että työpaikasta tulisi pysyvä myös työllistymistukien päättymisen jälkeen. Jotkut yrittäjät ymmärsivät asian kuitenkin niin, että palkkatuella saa itselleen joksikin aikaa halpaa työvoimaa. Tukea ja työnohjausta Mervi Rocklin-Sydin tärkeimmäksi tehtäväksi osoittautui kaksi vuotta kestäneen projektin aikana yrittäjien tukeminen ja työnohjaajana toimiminen. Hän auttoi yrittäjiä myös tiedottamisessa, markkinoinnissa ja paperisasioiden hoitamisessa, mihin pienyrittäjiltä ei tahdo liietä aikaa. Kun vetää tällaista projektia, silmät on pidettävä koko ajan auki, sillä kaikki tieto on haettava itse. Tarvitaan myös yrittäjien tuntemusta, jotta osaa valita kullekin yrittäjälle juuri hänelle sopivan työntekijän. Siksi minusta oli tärkeätä haastatella TE-keskuksen kautta saamani työnhakijat etukäteen. Rocklin-Syd kutsui hankkeeseen mukaan lähteneet yrittäjät yhteisen kahvipöydän ääreen, jotta he voisivat verkostoitua keskenään. Verkostoituminen oli tärkeätä, sillä se lisäsi yrittäjien elämänhallintaa ja toi yrittämiseen niin uusia elementtejä kuin työkäytäntöjä. 25 >>>

14 >>> Kisällien arvioita ammattipajasta Parasta antia on ollut työpaikka Työllistyminen oli nopeaa ja helppoa, kuviot olivat selkeät. Aina on kysytty, miten menee, ja huolta pidetty. Sain riittävästi tukea. Paperitöissä saatu apu oli hyödyllistä. Suosittelen! Jos haaveita on, tässä sen voi toteuttaa! Varma työ tuo turvallisuutta. Ja jatkuvuus. Mestarien arvioita ammattipajasta Tarpeet ja tarjonta kohdallaan. Nopeutti työntekijän löytymistä, oli kivutonta. Turvallisuus, tuki ja oman ajan säästö ollut parasta. Pääsi helpommalla työhönotossa. Hanke hoitanut paperiasiat, siitä ollut iso apu. Hyvä systeemi. Haastattelussa tuki tärkeää. Tuotiin kuin hopeatarjottimella, sopiva henkilö löytyi. Positiivinen kokemus, voin suositella muillekin. Asenne ratkaisee Utissa toimivan huoltamoyrittäjän Tuula Säyriön Tirvamoto myy bensiinin ja autotarvikkeiden lisäksi vanhoja huonekaluja ja kividesignea, ja paikassa voi piipahtaa myös lounaalla. 14-tuntisia työpäiviä tekevä Säyriö sai Mestari-kisälli -hankkeen avulla työntekijäkseen kaksi vuotta sitten Helena Kelkan, mitä Söyriö pitää lottovoittona. Helena on hyvä työntekijä. Häneltä löytyy työssä vaadittavaa joustavuutta, ja hänellä on oma auto, jota ilman työnteosta ei täällä syrjässä tulisi mitään, Säyriö sanoo. Pienyrittäjän on Säyriön mukaan voitava luottaa siihen, että työntekijä tulee töihin. Minulla on käynyt vuosien varrella työntekijäehdokkaita, jotka kertovat heti ensimmäisenä, että he tulevat olemaan paljon sairauslomalla. Eihän pienyrittäjä voi ajatella sellaisen ihmisen palkkaamista. Tukholmassa mestarikokiksi valmistunut Säyriö on toiminut yrittäjänä vuodesta Yrittäjyys on opettanut hänelle, että hänen alallaan paras asenne työntekoon löytyy yli 50-vuotiailla. Työviranomaiset ihmettelevät aina, miksi haluan iäkkäämpiä työntekijöitä. Kerron, että siksi, että minun on pakko voida luottaa siihen, että työt tulevat tehdyksi. Onneksi tunnistan työtä vieroksuvat työnhakijat nykyään kymmenessä sekunnissa, Säyriö sanoo. Säyriö on ollut yrittäjänä lujilla jo pitkään. Painolastina on vuosien takaisen hotellikonkurssin velat, eikä terveys ole enää paras mahdollinen. Mieltä painaa myös apuna toimineen aikuisen pojan vakava sairastuminen. Säyriö kiittelee Mervi Rocklin-Sydin käytännön apua ja henkistä tukea, jotka ovat olleet hänelle kullanarvoisia. Mervi on pitänyt aktiivisesti yhteyttä, ja hän juossut jopa asioillani. Saan kiittää häntä paljosta. Suomen Setlementtiliitto Ahjolan kannatusyhdistys ry Auralan Setlementti ry Turku Harjulan Setlementti ry Lahti Harjulan Setlementtisäätiö Lahti Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hyvinkää Hämeenlinnan setlementti ry Hämeenlinna Joensuun Setlementti ry Joensuu Jyränkölän Setlementti ry Heinola Jyvälän setlementti ry Jyväskylä Kainulan kannatusyhdistys ry Kajaani Kalliolan kannatusyhdistys ry Helsinki Koskelan Setlementti ry Äänekoski Kuopion setlementti Puijola ry Kuopio Kurikkalan Setlementti ry Kurikka Setlementti Kyröskoskela ry Kyröskoski Lievestuoreen Setlementti ry Lievestuore Linnalan Setlementti ry Savonlinna Setlementti Louhela ry Järvenpää Mikkelin Setlementti ry Mikkeli Setlementtiyhdistys Naapuri ry OmaPolku ry Otsolan kannatusyhdistys ry Pori Oulun Seudun Setlementti ry Oulu [toimii] Parkanon setlementti ry Parkano Pohjois-Kymen setlementti ry Kuusankoski Rientolan setlementti ry Rovalan Setlementti ry Rovaniemi Saukkolan Setlementti ry Toimelan setlementti ry Helsinki Toivola-Luotolan Setlementti ry Kemi Setlementti Tunturila ry Kemijärvi Setlementti Ukonhattu ry Leppävirta Vaasan Setlementtiyhdistys ry Vaasa Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Helsinki Setlementtinuorten piirijärjestöt H Ä M E E N P I I R I Ahjolan kannatusyhdistys ry Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna Kyröskoskelan setlementti Kyröskoski Rientolan setlementti Saukkolan Setlementti ry Siivikkalan Nuoret ry Ylöjärvi Seinäjoen setlementtinuoret ry Seinäjoki Setlementtiyhdistys Naapuri ry OmaPolku ry Torkku ry Vaasan Setlementtiyhdistyksen nuorisotyö Vaasa I T Ä - S U O M E N P I I R I Enonkosken Linnalan Nuoret ry Enonkoski Kerimäen Linnalan Nuoret ry Kerimäki Kulennoisten Nuoret Kulennoinen Kuopion Setlementti Puijola ry/ Puijolan Nuoret Kuopio Linnalan Nuoret ry Savonlinna K E S K I - S U O M E N P I I R I Jyvälän Nuoret ry Jyväskylä Koskelan Nuoret ry Äänekoski Lievestuorelan Nuoret ry Lievestuore Siilinjärven Kansantanssijat ry Siilinjärvi K Y M E N P I I R I Kotkan-Toukolan Nuoret Karhulan-Toukolan Nuoret, Pyhtään-Toukolan Nuoret Vehka-Toukolan Nuoret Kotka L A P I N P I I R I Luotolan Nuoret ry Kemi Rovalan Nuoret ry Rovaniemi Tunturilan Nuoret ry Kemijärvi O U L U N P I I R I Kainulan Nuoret ry Kajaani Oulun Setlementtinuoret ry Oulu Syötekylän Setlementtinuoret ry Syöte T U R U N J A P O R I N P I I R I Auralan Kerhokeskus ry Turku Auralan Kerhonjohtajat ry Turku Otsolan Nuoret ry Pori Turun Seudun Tanssioppilaitos Turku U U D E N M A A N P I I R I Harjulan nuorisotyö Lahti Jyränkölän Nuoret ry Heinola Kalliolan Nuoret ry Helsinki Koivukylän Setlementtinuoret Vantaa Korson Setlementtinuoret ry Vantaa Louhelan Nuoret ry Järvenpää Pajamäen Nuoret ry Helsinki Toiskun Nuoret ry Helsinki Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Helsinki

15

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot Asuntohakemus Vuokra-asunnot Asuntohakemus Uusi hakemus Jatkohakemus Sisäinen vaihto Täyttömalli Kaikki tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia ja ne tulee täyttää. Emme voi käsitellä puutteellisesti

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11

Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11 NUORISOTYÖN NEUVOTTELUPÄIVÄT 23. 24.8.2012 Helsinki Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11, 00510 Helsinki YHTEISTYÖN MERKITYS Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11 9.15

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11

Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11 NUORISOTYÖN NEUVOTTELUPÄIVÄT 23. 24.8.2012 Helsinki Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11, 00510 Helsinki YHTEISTYÖN MERKITYS Torstai, 23. elokuuta 2012, Paikka: Kalliolan setlementti, Sturenkatu 11 9.15

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

ASUKASISÄNNÖINTI ASUMISEN TUKENA TALOYHTIÖTAPAHTUMA 2013

ASUKASISÄNNÖINTI ASUMISEN TUKENA TALOYHTIÖTAPAHTUMA 2013 11.4.2013 ASUKASISÄNNÖINTI ASUMISEN TUKENA TALOYHTIÖTAPAHTUMA 2013 Stefan Piesnack10.04.2013 S-Asunnot Oy Yhtiö on perustettu vuonna 2000. Omistajayhteisöjä ovat Suomen Setlementtiliitto ry ja Kalliolan

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen Yhteiskunnallinen yritys -merkki 24.4.2012 Saila Tykkyläinen YHTEISKUNNALLINEN YRITYS -MERKKI Yhteiskunnallinen yritys -merkki viestii yrityksistä, jotka kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot