-liike on ihmisen muotoinen. Asukasisännöinti. Yhteiskunnalliset yritykset Vanhuspalvelulaki Jukka Poika Aikapankkitoiminta Pispalan poluilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. Asukasisännöinti. Yhteiskunnalliset yritykset Vanhuspalvelulaki Jukka Poika Aikapankkitoiminta Pispalan poluilla"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Asukasisännöinti Yhteiskunnalliset yritykset Vanhuspalvelulaki Jukka Poika Aikapankkitoiminta Pispalan poluilla

2 [ pääkirjoitus ] Inhimillisyys ei ole rahasta kiinni Laadukasta ja läpinäkyvää Yhteiskunnallisten yritysten toiminnalta odotetaan läpinäkyvyyttä Ison talon emäntä Asukasisännöitsija Sanna Unkuri emännöi Hervannan Ässäkoteja Aikapankkitoiminta yhdistää erilaisia ihmisiä [ liikkeessä ] Näin vanhuspalvelujen tarjonta ja kysyntä saadaan tasapainoon Teppo Kröger [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista Vaikuttaako laki asenteisiin? Keskustelua vanhustenhoidosta ja vanhuspalvelulaista: Anja Aalto, Marjaana Seppänen, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Sirkka-Liisa Kivelä ja Juhani Palomäki Veikko Lavin jalanjäljissä Muusikko Jukka Poika esiintyy hyvän ikääntymisen puolesta [ keskeltä kenttää ] Ammattipajahankkeessa edettiin yrittäjien ehdoilla Pohjois-Kymen Setlementissä kokeiltiin mestari-kisälli -tyyppistä työllistämismallia Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton toimialajohtajat Asumisen palvelut. Anu Haapanen, Kansalaisvaikuttaminen. Helka Körkkö, Lapsi- ja nuorisotyö. Otto Pasma, Monikulttuurinen työ. Matti Cantell, Seniori-ja vanhustyö. Opintotoiminta. Pirkko Ruuskanen- Parrukoski, Vaikeat elämäntilanteet ja kriisityö. Pentti Lemmetyinen, etunimi.sukunimi(at)setlementti.fi Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille yhteiskunnallisen yrityksen arvon vuonna Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Tiia Fredriksson, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Poainokurki Oy, Helsinki, 2012 ISSN Inhimillisyys ei ole rahasta kiinni Kädessäsi on vuoden toinen Setlementtilehti. Mitä pitemmälle vuosi kuluu, sen ilmeisemmäksi käy, että olemme tulossa suomalaisina ja eurooppalaisina isojen yhteiskunnallisten ratkaisujen eteen. Yhdentyneessä Euroopassa kansojen kohtalot ovat kytkeytyneitä toisiinsa. Sitä kehityskulkua emme voi enää muuttaa, vaikka taloudellisten vaikeuksien lisääntyessä jotkut sitä toivovat. Omakin yhteiskuntamme muuttuu esimerkiksi niin, että muutaman tulevan vuoden kuluessa rakenteet muuttuvat sellaisiksi, että sataa työikäistä kohden on noin 70 erilaisilla tulonsiirroilla elävää ihmistä. Samaan aikaan tiedämme, että työttömyysaste on korkea ja vakavasti syrjäytyneiden määrä lisääntyy. Tämä tarkoittaa sitä, kaikki työikäiset eivät ole työssä. Käytännössä huoltosuhde voi siis ennen pitkää olla yhden suhde yhteen. Kansakuntana olemme ainakin tähän asti sitoutuneet siihen, että kaikista ihmisistä pidetään huolta kaikissa elämän vaiheissa. Talouden näkymien kiristyessä yhteiskunnassa joudutaan arvovalintojen eteen. Tästä näkökulmasta on kevään mittaan ollut pelottavaa kuunnella puhetta yritysjohtajien palkoista ja bonuksista. Ahneus ja kohtuuttomuus ovat tulleet luvallisiksi, ja toisenlaisten arvojen peräänkuuluttajien puhe on joissakin piireissä leimattu kateellisten valitukseksi. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tuo keskusteluun tärkeitä näkökulmia. On olemassa yrityksiä, joiden pyrkimys ei ole tuottaa omistajilleen maksimaalista voittoa. Nämä yritykset pyrkivät toiminnallaan kestävään kehitykseen yhtä hyvin sosiaalisesti kuin ympäristönkin kannalta. Tämä on tärkeätä keskustelua. Toivoa sopii, että yhteiskunnalliset yritykset haastavat jo olemassaolollaan muitakin näkemään ja kantamaan vastuunsa yhteisestä maastamme ja maailmastamme. Tähän joukkoon ovat kaikki kolme Setlementtiliiton omistamaa osakeyhtiötä liittyneet tänä vuonna. Setlementtiliike on strategiassaan ja keskinäisessä sitoumuksessaan luvannut olla siinä joukossa, joka ponnistelee kohti oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Me tiedämme, että ihmisen kohtaaminen, vakavasti ottaminen ja hänen parhaaksensa toimiminen eivät ole rahasta kiinni. Siinä on kyse siitä, että sydän on paikallaan ja että meillä on kykyä asettua lähimmäisemme tilanteeseen. Senkin uhalla, että näissä hommissa ei makseta staybonusta. Hyvää kesää! P e n t t i L e m m e t y i n e n 2 12 Setlementtiliitto [setlementtiliike] [pääkirjoitus] P ä ä s i h t e e r i 2 K a n s i : E m i l B o b y r e v k u v a s i a s u k a s i s ä n n ö i t s i j ä S a n n a U n k u r i n s e t l e m e n t t i l i i t t o 3

3 T e k s t i M a r i a n n a L a i h o ja Laadukasta läpinäkyvää Suomalaisen Työn Liiton myöntämällä Yhteiskunnallinen yritys -nimikkeellä voi olla jatkossa merkittävä painoarvo julkisen sektorin hankintakilpailuissa. Nimikkeen saaneiden yritysten toiminnan on kuitenkin säilyttävä laadukkaana ja oltava läpinäkyvää. 4 Ilmastonmuutos ja globaali taloustilanne ovat vaikuttaneet siihen, että myös liiketoiminnassa on alettu etsiä yhteiskuntaa hyödyttäviä toimintatapoja. Talouselämäänkin halutaan arvoja eikä vain taloudellista hyötyä. Moni ajattelee, ettei se ole mahdollista. Yhteiskunnallinen yritys voi purkaa vastakkainasetelmaa. Yhteiskunnallinen yritys -merkki on suunnattu yrityksille, jotka pyrkivät ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia. Kyse ei ole työpajatoiminnasta eikä hyväntekeväisyydestä. Yhteiskunnallinen yritys -merkin saanut yritys tekee voittoa, mutta sitoutuu käyttämään suurimman osan voitostaan yhteiskunnallistan tavoitteiden edistämiseen. Voittoa ei siis jaeta vapaasti omistajalle kuten perinteisessä yrityksessä. Liiketoimintamalliin kuuluu myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kuunteleminen, palveluiden suunnitteleminen yhdessä heidän kanssaan sekä työntekijöiden vaikutusmahdolli- suuksien turvaaminen. Ei kuitenkaan riitä, että yritys tekee jotain hyvää. Eikä edes se, että tuotteet ovat laadukkaita. Jotta kuluttajat eivät pidä merkkiä markkinointitemppuna, on toimittava mahdollisimman läpinäkyvästi. Asiakkaiden on tiedettävä, ketkä ovat yrityksen omistajia. Jos omistuksen takana on ketju, on tiedettävä, millainen ketju. Jos yrityksen takana on yhdistys tai säätiö, organisaatiomalli on oltava kenen tahansa nähtävissä. Yhteiskunnallisissa yrityksissä työtä organisoidaan joustavasti, mikä mahdollistaa myös nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen. Tavoitteena on, että asiakas tietää merkin nähtyään heti, millaisesta yrityksestä on kyse. Tällä hetkellä merkki on vielä melko tuntematon. Se asettaa omat haasteensa sekä yritykselle että merkin valvojalle, Suomalaisen Työn Liitolle. Tuotteiden ja yrityksen on täytettävä kriteerit pilkulleen. Jos väärinkäytöksiä tulee varsinkin alkuvaiheessa, huonoa mainetta on vaikea korjata. 5 >>>

4 >>> Yhteiskunnallinen yritys -merkki on suunnattu yrityksille, jotka pyrkivät ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia. Toivottavaa on, että kun merkki saa näkyvyyttä, silloin myös julkisen sektorin on entistä helpompi sisällyttää hankintakilpailuihinsa yhteiskunnallisen yritystoiminnan kriteerejä. Näin pienetkin yhteiskunnalliset yritykset voivat pärjätä tarjouskilpailussa. Parhaiten yhteiskunnallisten yritysten määrää ja arvostusta lisää kuitenkin se, että kuluttajat kysyvät vastuullisen liiketoiminnan perään. Merkin myöntää Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan nimeämä toimikunta, jossa on eri alojen edustajia. Merkkiä voi hakea sähköisellä hakemuslomakkeella. Merkkiä on myönnetty tähän mennessä parisenkymmentä. Yhteiskunnallisia yrityksiä löytyy erityisesti sosiaali- ja terveysalalta, liikunta-, ympäristö- ja taide- ja kulttuurisektorilta sekä maaseudun ja haja-asutusalueen kehittämisalalta. Suomalaisen Työn Liitto järjesti Yhteiskunnallisten yritysten superpäivän Juttu on koottu panelistien ja yleisön puheenvuoroista. Paneelissa istuivat Esa Fagerlund S-Asunnot Oy:sta, Mari Martikainen Mifuko Oy:sta, Tiina Kuisma Hoiva Sovia Oy:sta, Jaana Merenmies Syfo Oy:sta, Ari-Pekka Saarela Annanpura Oy:sta ja Riitta Nyberg Suomalainen Hyväntekijä -osuuskunnasta. Kaikki yhteiskunnan yritys -merkin saaneita. Esa Fagerlund esitteli Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä-tilaisuudessa S-Asuntojen toimintaperiaatteita. - Yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen tuotto käytetään toiminnan ja sisällön kehittämiseen. Asumista aitoon omakustannushintaan Kun Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää Yhteiskunnallinen yritys -nimikettä, Setlementtiliiton omistamat yritykset pääsivät ensimmäisten joukkoon. Miltä tuntuu, S-Asuntojen toimitusjohtaja Esa Fagerlund? Oikein hienolta. Yhteiskunnallinen yritys -nimike kertoo yrityksestämme. Samalla se velvoittaa olemaan tunnustuksen arvoinen. Miksi S-asunnot hakivat Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä? S-Asunnot Oy on aidosti yleishyödyllinen toimija, joka ei pyri voiton maksimointiin jakaakseen osinkoja omistajilleen. Oli itsestään selvää, että haemme merkkiä. Olemme nöyrästi ylpeitä, että saimme sen. Millainen merkitys merkillä on S-Asunnoille? Olemme saaneet paljon myönteistä näkyvyyttä sen vuoksi. Merkki on hyvä käyntikortti esimerkiksi kuntayhteistyössä, sillä kiinnostus yhteiskuntavastuullista toimintaa kohtaan kasvaa koko ajan. Kenelle S-Asunnot on tarkoitettu? Suurin osa vuokra-asunnoistamme on tarjolla kenelle tahansa vuokra-asuntoa tarvitsevalle. Osa asunnoista vuokrataan kuitenkin erityisryhmille, esimerkiksi vammaisille, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja muille, jotka tarvitsevat tukea asumisessaan. Osa erityisasunnoista on vaikeavammaisten ryhmäkoteja. Noudatamme asukasvalinnassa yhteiskunnan asettamia asuntopoliittisia tavoitteita, jotka ilmenevät ARA:n asukasvalintaohjeissa. 6 Miksi S-Asunto Oy:n kaltaista asuntotuotantoa tarvitaan Suomessa? Markkinaehtoisella asuntotuotannolla ei saada kaikille asuntoja. Valitettavasti yleishyödyllinen asuntotuotantokaan ei takaa nykyään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, kuten olemme saaneet lehdistä lukea. S-Asuntojen vuokrat perustuvat aidosti omakustannusperiaatteelle. Vuokria ei rasita omistajien osinko-odotukset. 7

5 Ison talon emäntälaisen t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a e m i l b o b y r e v Sanna Unkurin tavoittaa päivisin Hervannan Ässäkotien pihapiirissä olevasta toimistorakennuksesta. Hän työskentelee asukasisännöitsijänä, jollaisen moni suomalainen toivottaisi tervetulleeksi omaankin taloyhtiöönsä. Hervanta 8 Sijainti lähellä Hervannan keskustan palveluja, julkisia kulkuyhteyksiä, kirkkoa ja urheilukenttää. Takana metsäinen kävelytie ja järvi. Talojen sini-vihreä ulkoasu piristävä poikkeus ympäristössään. Asumisen kruunaa yhteinen asukastupa ja toimistorakennuksesta löytyvä asukasisännöitsijä, joka huolehtii, että huolto pelaa ja yhtiössä on hyvä asua. Näin mainiosti ovat asiat Ässäkotien omistamassa vuokrataloyhtiössä, jonka asukkaat edustavat yhteiskuntaa pienoiskoossa: Lindforsinkatu yhdeksään on valittu asumaan nuoria ja vanhoja, perheellisiä ja perheettömiä, maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia, kehitysvammaisia ja asumiseensa eriasteista tukea tarvitsevia. Taloyhtiön asukasisännöitsijänä on toiminut elokuun alusta alkaen Sanna Unkuri, joka kertoo, että Ässäkotia voi hakea kuka tahansa varallisuusrajojen puitteissa. Asukasvalinta tehdään asunnon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan. Samalla huomioidaan taloyhtiön asukasrakenne. Tavoitteensa on myös se, että asuntoa tarvitsevalle löydetään juuri 9 >>>

6 >>> Ideaan kuuluu se, että jokainen tässä tehtävässä toimiva on talonsa emäntä tai isäntä ja samalla persoonallaan yhtiönsä hengen luoja. hänen tarpeisiinsa sopiva koti. Siksi jokaista asukasta haastatellaan asunnon haun yhteydessä, Sanna kertoo. Asukasisännöinnin ideana on, että jokaisessa kohteessa on oma työntekijänsä, joka hoitaa asumiseen liittyviä asioita paikan päällä. Asukasisännöitsijä on mukana myös asukastoiminnassa, mihin hän innostaa muitakin. Hän on myös talonsa emäntä tai isäntä ja samalla omalta osaltaan yhtiönsä hengen luoja. Tässä tehtävässä tarvitaan ennen kaikkea ihmissuhdetaitoja ja sovittelevaa asennetta. Tarvittaessa pitää pystyä olemaan myös tiukka, korostaa Sanna, jolla on tehtävässä apua sosionomin ammattikorkeakoulututkinnostaan. Ristiriidoista keskustellaan rehellisesti Pyrin ratkaisemaan ristiriitatilanteet juttelemalla, ja useimmiten se riittää. Jos huomaan, että jollakin asukkaalla on ongelmia päihteiden kanssa, voin ottaa asian puheeksi, ehdottaa päihdehoitoa ja ohjata tarvittaessa oikeiden palvelujen piiriin. Sannan viihtymistä tehtävässään lisää verkostoituminen lähistöllä vaikuttavien toimijoiden kanssa, joista läheisimpiä on Hervannan Uusi paikallisuus-hankkeen projektipäällikkö Salome Tuomaala. Järjestämme asukastuvassa neuvontaa Hervannan aikapankin toiminnasta, joista olen itsekin innostunut. Aikapankissa vaihdetaan palveluja periaatteella tunti tunnista. Minä haluaisin kotiini ikkunoiden pesun. Itse voisin toimia lapsenvahtina ja ottaa mukaan neljä- ja kaksi-vuotiaat poikani. 10 Ässäkodit tarjovat asukkailleen paitsi kodin, myös mahdollisuuden yksinoloon ja yhteiseen tekemiseen, mikä vähentää ihmisten yksinäisyyttä. Vapaasti käytettävissä on muun muassa tietokone, pingispöytä, Aamulehti, lautapelejä, piano sekä stereot. Viimeksi hankittiin ompelukone, jota saa lainata kotiinsa. Erilaisten hankintojen ja tapahtumien järjestämisen mahdollistaa asukastoiminnan oma budjetti. Asukastilat puolestaan mahdollistavat erilaisen toiminnan, kuten yhteisten ja yksityisten juhlien järjestämisen lähellä kotia. Syksyisin ja keväisin Ahjola ja seurakunta järjestää tiloissa suomen kielen kurssin. Ihmisten saaminen mukaan erilaiseen toimintaan on osa asukasisännöitsijän työtä. Se, että asukkaat tutustuvat toisiinsa ja tuntevat kuuluvansa joukkoon, lisää asumisviihtyvyyttä ja kiinnostusta yhteistä ympäristöä kohtaan, Sanna sanoo. Yhteisöllisyyden luominen ei käy kuitenkaan käden käänteessä, koska vallitseva kulttuuri peräänkuuluttaa voittopuolisesti yksilöllisiä arvoja. Yritän ohjata ihmisiä mukaan yhteiseen toimintaan, mutta tärkeintä on luoda rentoa ilmapiiriä, jossa kaikki voisivat viihtyä omana itsenään, Sanna kertoo. Ihmisten erilaiset elämäntavat aiheuttavat joskus säröjä naapurisopuun. Eniten närää syntyy nuorison juhlimisesta. Setlementtiliiton omistamalla Ässäasunnoilla on Lindforsinkadun taloyhtiössä 117 vuokra-asuntoa: 83 yksiötä, 15 kaksioita ja 19 kolmioita. Asuntojen keskivuokra on 11,94 euroa neliöltä. Hervannan aikapankin perustamisillassa syntyneitä vaihtotori-ideoita: koiran ulkoilutus kissojen hoito ja ruokinta loma-aikaan leivonta ja ruuanlaitto tulkkaustyöt asiointiapu arabiankieliselle suomen kielen oikeinkirjoituksen opetus arabian kielen opetusta kulmien hoito apua vanhuksille ostoksilla käyntiin ja ulkoiluun muuttoapua lastenhoitoa kotisivujen tekoa lumenluontia kyytiapua autojen maalausta ikkunanpesua pitaleivän leipomista apua virallisten papereiden täyttämiseen

7 t e k s t i v e i k k o v ä i s ä n e n [liikkeessä] 12 Aikapankkitoiminta yhdistää erilaisia ihmisiä Pasilan asukastalo on lähtenyt mukaan aikapankkitoimintaan, jossa periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita tovin arvoisia Vaihtopiiri ja aikapankit ovat saavuttamassa Suomessakin suosiota. Pasilan asukastalossa on aloitettu luomuruokapiiriä ja aikapankkisovellutusta eräänlaista matalan kynnyksen maailmanparannusta. Aikapankkitoiminnassa mallia on otettu Stadin Aikapankista, joka sai alkunsa aikoinaan Kumpulan vaihtopiiristä. Nykyään Stadin Aikapankki on osa kansainvälistä Community Exchange Systems (CES) verkostoa, johon kuuluu ns. timebanking-ryhmiä eri puolella maailmaa. Esimerkiksi Britanniassa tällaisia ryhmiä on jo satoja, ja osa niistä on toiminut jo toistakymmentä vuotta. Täysin ilman rahaa toimivista yhteiskunnista ei ole kokemusta. Afrikassa tosin on kyliä, joissa ihmiset vaihtavat tuottamansa tuotteet tavaraan. Myös tehty työ maksetaan käytännön pakosta tavarana. Nykyiset vaihtopiirit ovat luontaistalousmaisia paikallisia sovellutuksia. Aikapankissa vaihdetaan palveluja palveluihin ilman rahaa. Vaihtopiiriläiset ostavat ja myyvät tavaroita tai palveluksia toisiltaan ilman oikeaa rahaa tai edes leikkirahaa. Sen sijaan käytössä on virtuaaliraha nimeltään merkkari. Pasilan aikapankissa valuuttana käytetään tovia ja Kumpulan vaihtopiirissä kumpenniä. Naapuriavusta ja pienimuotoisesta vaihtotyöstä ei tarvitse maksaa veroa. Useimmat vaihdantapiirissä mukana olevat ovat työssä käyviä veronmaksajia, jotka ovat halunneet lähteä vaihtoehtoiseen toimintaan eri syistä. Vaihtoehtoinen vaihdanta kulkee ruokakaupassa käyntien ja palveluiden ostamisten rinnalla. Aikapankkitoiminnasta on hyötyä erityisesti riittämättömien tukien varassa eläville työttömille, jotka saavat samalla elämäänsä myös merkitystä. Aikapankkitoiminta vaikuttaa usein omaan ajatteluun ja sitä kautta ehkä myös tulevaisuuden valintoihin. Aikapankkitoiminnan tavoitteena on paikallisyhteisöjen vahvistaminen: saada ihmiset henkilökohtaiseen kontaktiin ja auttamaan toinen toisiaan. Aikapankit voidaan nähdä myös kannanottona nykyiselle pankkitoiminnalle. Vaihtopiireissä ei spekuloida rahalla, eivätkä rahat pääse loppumaan, koska sitä ei käytetä. Vaihtopiirissä ei ole myöskään luottomarkkinoita, ei pörssejä eikä näin voittajia eikä häviäjiä. Näin vanhuspalvelujen tarjonta ja kysyntä saadaan tasapainoon V uonna 2010 tehtiin yli 75-vuotiaiden jyväskyläläisten ja tamperelaisten parissa kyselytutkimus, jonka tulosten mukaan 14 prosenttia ikäryhmästä ei saa tarvitsemaansa apua. Jos tarkastellaan vain ryhmää, joka ylipäätään ilmoittaa tarvitsevansa toisten apua arkipäiväisessä elämässään, nousee riittävää apua vaille jäävien osuus 23 prosenttiin. Miksi lähes neljäsosa apua tarvitsevista suomalaisista ikäihmisistä kertoo jäävänsä vaille tarvittavaa apua? Ikäihmisille suunnatut palvelut eivät Suomessa ole koskaan vastanneet kuvaa pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, jossa palveluja on saatavilla riittävästi kaikille niitä tarvitseville varallisuudesta ja asuinalueesta riippumatta. Lasten päivähoidon ja vammaispalvelujen kohdalla kunnalla on velvollisuus tuottaa tarvittava määrä palveluja, ja kansalaisilla on oikeus saada tarvitsemansa palvelut. Toisin on vanhojen ihmisten palvelujen kohdalla: kunnalla on oikeus olla tuottamatta palveluja, ja vanhoilla ihmisillä on velvollisuus tulla toimeen ilman palveluja. Palvelujen saaminen on jätetty riippuvaksi kuntien hyvästä tahdosta. Monesti vain käy niin, että kun kuntia kohtaavat taloudelliset vaikeudet, hyvä tahto lentää ikkunasta ulos. Vanhuspalvelujen käyttäjän asema on heikompi kuin minkään muun hyvinvointipalveluja käyttävän ryhmän. Ainut oikeus, jonka nykyinen lainsäädäntö takaa vanhoille ihmisille, on oikeus saada palvelutarpeensa arvioiduksi. Tästä ei kuitenkaan seuraa oikeutta saada palveluja. Mutta mitä merkitystä on oikeudella saada tarpeensa arvioiduksi, jos tarvearviossa havaittavaa palvelutarvetta ei täytetä? Pelkkä oikeus palvelutarpeen arviointiin on pilkantekoa vanhojen ihmisten ja heidän todellisen avuntarpeensa kustannuksella. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kotipalvelujen kattavuus on Suomessa pudotettu lähes puoleen aiemmasta samaan aikaan kun julkisuudessa vannotaan avohoidon ensisijaisuuden ja inhimillisyyden nimiin. Kotiin tarjotaan hoivapalvelua nykyisin lähinnä vain jatkuvaa apua tarvitseville vanhoille ihmisille. Kotihoidosta on tullut laitoshoidon korvike, ja samalla suuri osa vanhusväestöstä on jätetty kokonaan ilman palveluja. Nekin harvat, jotka vielä saavat palveluja, ovat joutuneet huomaamaan, että palvelu kattaa nykyisin lähinnä vain perushoidon. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, kotihoito ei Suomessa huolehdi enää juurikaan vanhojen ihmisten sosiaalisista tarpeista, heidän kodinhoidostaan tai mahdollisuudesta päästä liikkumaan kodin ulkopuolella. Käynnissä on selvä kampanja, jolla vanhat ihmiset totutetaan olemaan odottamatta kunnalta mi tään. Julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvia odotuksia on pitänyt alentaa, jotteivät jatkossa yhä suuremmat ikäihmisten ikäluokat odottaisi saavansa apua kunnalta ja protestoisi jäädessään ilman palveluja. Menetelminä odotusten alentamiseen ovat toimineet palvelujen saatavuuden huonontamisen lisäksi niiden laadun heikentäminen sekä käyttäjämaksujen korottaminen. Kun vanhat ihmiset eivät enää odota saavansakaan palveluja ja lopettavat niiden hakemisen, tavoite on saavutettu. Samalla päättäjät voivat huoahtaa helpotuksesta: hoivapalvelujen tarjonta kattaa jälleen niiden kysynnän. T e p p o K r ö g e r Yhteiskuntapolitiikan professori Jyväskylän yliopisto 13

8 [tässä ja nyt] 14 Malmilla vietettiin kulttuuripitoista seniori-iltapäivää Malmin Työväentalolla Helsingissä vietettiin toukokuun alussa seniori-iltapäivää. Kiitosta saanut tapahtuma sisälsi kulttuuria, informaatiota ja sosiaalisuutta. S eniori-iltapäivä -tapahtumaan oli kutsuttu Helsingissä ja Espoossa sijaitsevien S-asunnot Oy:n talojen asukkaat. Pääohjelmanumero oli näyttelijä Aliisa Pulkkisen monologiesitys Valkoinen varis. Vanhainkotimaailmaan sijoittuvan monikerroksisen, tragikoomisen esityksen on ohjannut näyttelijän puoliso Jotaarkka Pennanen. Monologin aikana, kuten myöhemmin iltapäivän aikana kuultiin piano- ja viulumusiikkia, jota esitti parikunnan poika, vuoden 2011 Nuori Muusikko Aarni Pennanen. Seniori-iltapäivän ohjelmaan kuuluivat vanhaan hyvään tapaan myös arpajaiset sekä luonnollisesti kahvitarjoilu. Kulttuurisen huvin lisäksi tarjolla oli informaatiota. Asukkaille esiteltiin tuloksia asukastutkimuksesta, jossa oli selvitetty seniorien asumisviihtyvyyttä sekä asumispalveluihin ja asukasisännöitsijätoimintaan kohdistuvia odotuksia. Lisäksi kerrottiin yhtiön rakenteilla olevista vuokra- ja asumisoikeusasunnoista. Kiltakartanossa asuva Esko Saarela piti iltapäivää onnistuneena. Pidin ohjelmasta erittäin paljon ja muutkin joiden kanssa ehdin aiheesta jutella tuntuivat olevan samaa mieltä. Tällaiset tapahtumat ovat jatkossakin tervetulleita, Saarela sanoo. Tapahtumassa tutustui uusiin ihmisiin. Oli myös mielenkiintoista saada tietoa näiden talojen toiminnasta ja siitä, mitä kaikkea on tulossa. Myös Mamsellinkartanossa asuva Leena Airiskoski oli tapahtumaan tyytyväinen. Pelkkä tietopuolinen info tuskin innostaisi näin suurta porukkaa mukaan. Mukana pitää olla myös kevyempää ohjelmaa. Näytelmä oli täyden kympin juttu. Ja oli ihanaa, että kuljetus oli järjestetty ovelta ovelle. Tapahtuman osallistumisprosentti oli korkea. Paristasadasta kutsutusta asukkaasta paikalle tuli noin sata. Mukana oli myös parikymmentä muuta kutsuttua vierasta. Senioriasukkaiden seuraava yhteinen ponnistus on jo tiedossa. Asukkaiden ideariihi on kehittänyt ajatuksen ratikkaretkestä. Vuokratulla ratikalla tehtävän retken oppaana toimii asukas Sirkka Koponen, joka ajoi aiemmin ratikkaa työkseen. Seniori-iltapäivän järjestivät S-Asunnot Oy, tytäryhtiö Senioriasumisoikeus Oy ja Suomen Setlementtiliiton asumisen toimiala. T e k s t i J u h a n a U n k u r i Lähde hakemaan työkaluja osallisuustyöhön Kalliolan setlementissa järjestetään 22. päivä elokuuta työpajapäivä, jonka aikana järjestö- ja nuorisoalan toimijoille tarjotaan erilaisia osallisuuden kokemiseen liittyviä työkaluja. Tarjolla on neljä työpajaa, joista voit valita omasi: 1. Erkki Perälä / Kallio-liikkeen perustaja. Kansalaisvaikuttaminen ja innostaminen. Esimerkkinä Kallioliike. www. kallioliike.org/kallio-liike/ 2. Ruby Wan der Wekken, Stadin Aikapankin perustaja. Kansalaistoiminta, sosiaalinen media ja osallistuminen. Esimerkkinä Stadin Aikapankki. 3. Juha Kinanen / Poikien ja tyttöjen keskuksen koulutussihteeri. Verkko osallistumisen ja osallisuuden areenana. 4. Panu Räsänen / Jyvälän setlementin nuorisotyön koordinaattori. Innostaminen ja nuorten omaehtoinen toiminta. Kokemus osallisuudesta syntyy, kun tuntee kuuluvansa joukkoon, pystyy vaikuttamaan ja tulee hyväksytyksi omana itsenään. Osallisuus tuo mukanaan yhteisöllisyyttä, turvallisuutta, innostumista ja halua ottaa osaa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa 15

9 [tässä ja nyt] Pispalan poluilla laisen Setlementti Omapolun nuoret luovuttivat Suomen Setlementtiliiton tilaaman puupiirroskollaasin Pispalan poluilla, joka ilahduttaa nyt niin liiton omaa väkeä kuin siellä kävijöitä uudistetun neuvotteluhuoneen seinällä. T eoksen on työstänyt yhdeksän Omapolun intensiivipajan työryhmän nuorta: Mikael Bashmakov, Sami Hukka, Otto Kiiveri, Samuli Laurila, Arto Mäkitalo, Ville Mäntynen, Vesa Rimpilä, Lasse Rinne ja Atte Selin. Nuorten työskentelyä ohjasivat Sanna Neuvonen, Ritvamarja Rantala ja Hannele Vuosara. Nuoret kertoivat puupiirroskollaasin lämminhenkisessä luovutustilaisuudessa vuorollaan teoksen syntyvaiheista, johon liittyi kuvataideohjaaja Ritvamarja Rantalan mukaan useita eri työvaiheita suunnittelusta toteutukseen. Otimme yhdessä nuorten kanssa selvää, mikä on Suomen Setlementtiliitto, miten se toimii ja mihin tarpeisiin liitto on syntynyt. Teoksen luonnostelun aloitimme kulkemalla en keskustassa, muun muassa Koskipuistossa, Mältinrannassa, Tallipihalla ja Amurissa sekä värikkäässä Pispalassa, missä nuoret piirsivät ja valokuvasivat rakennuksia ja kaupunkikuvaa. Muita työvaiheita olivat luonnoksen siirtäminen puupiirrokseksi puupiirroslaatalle, kuva-aiheen kaivertaminen laatalle ja teoksen vedostaminen, Rantala kertoo. Omapolun nuoret työstivät Setlementtiliiton neuvottelutiloihin neljä vuotta sitten keramiikka-reliefin Ihmisten kaupunki, jonka innoittamana kaupunkiaihetta päätettiin jatkaa uudessa puupiirroskollaasissakin Pispalan poluilla -teoksessa käytetty vaativa ja monivaiheinen puupiirrostekniikka oli osalle nuorista tuttua jo aiemmilta vuosilta. Osa tutustui tähän perinteiseen grafiikan menetelmään työn edetessä. Rantalan mukaan jokaisen nuoren työpanos on ollut tärkeä vuoden kestäneessä työprosessissa. Kaikki nuoret osallistuivat eri työvaiheisiin yksittäisten talojen suunnittelusta kaupunkikuvan sommitteluun Seniori- ja vanhustyölle rokattiin euroa M aaliskuussa Oulussa, ella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa ja pääkaupungissa kiertäneen Vanhuus Rokkaa -konserttikiertueen tuottona jaetaan euroa konserttipaikkakuntien setlementtien seniori- ja vanhustyöhön. Varat ohjataan ikäihmisten kulttuuritoiminnan, elinikäisen oppimisen, virkistyksen ja vapaaehtoistyön tukemiseen. Konserttikiertue onnistui niin hyvin, että jatkoa on todennäköisesti luvassa myös ensi keväänä. Monipuolinen esiintyjäkaarti tarjosi jokaiselle jotakin, ja palautteissa painottui erityisesti konserttien lämmin tunnelma sekä taidokkaasti rakennettu ohjelma. Kiertueen onnistumisesta saadaan kiittää esiintyjien lisäksi setlementeissä ja tuotantoyhtiössä tehtyä työtä. Konserttikiertueen tuottajana toimi Eventia Oy Rovalan maahanmuuttajatyölle tunnustusta osasto myönsi Ennakkoluuloton edelläkävijä tunnustuspalkinnon Rovalan Setlementille toiminnasta, joka SPR:nLapin on edistänyt ihmisten yhdenvertaisuutta. Palkinto luovutettiin Kansainvälisenä rasismin vastaisena päivänä maaliskuussa. Tunnustuksen perusteluissa Rovalaa kiiteltiin siitä, että setlementissä on kehitetty ja järjestetty pitkään monipuolista toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Tunnustuksessa mainittua toimintaa edustaa Rovala-Opiston maahanmuuttajakoulutus ja monikulttuurikeskus MoniNet, joka on monikulttuurisen tiedon ja toiminnan keskus Rovaniemellä. MoniNet palvelee Rovaniemellä ja muualla Lapin läänissä asuvia maahanmuuttajia. 16

10 Kansalaisaktivisti Anja Aalto, 87, odottaa, että Suomeen saadaan vanhuspalvelulaki. Mutta pystytäänkö lailla vaikuttamaan asioihin, jotka hän on kokenut hoidossaan epäkohdiksi? Vaikuttaako laki 18 Kuka? Anja Aalto Eläkkeellä oleva äidinkielen opettaja Naisalkoholistien raitistumista tukevan Valkonauhajärjestön kunniapuheenjohtaja Seurakunnan pitkäaikainen luottamushenkilö Turun Birgittalaisluostarin ulkojäsen Muistetaan opettajana, joka tuki erityisesti vaikeista kotioloista tulevia oppilaita lainen Anja Aalto on osallistunut viime vuosiin asti järjestötoimintaan, yhteiskunnalliseen keskusteluun ja muun muassa Setlementtiliiton vapaaehtoistyöhön. Aalto on seurannut mielenkiinnolla myös vanhuspalvelulain valmistelua. Lain tarpeellisuus on avautunut hänelle uudella tavalla sen jälkeen kun hän alkoi alkuvuodesta sairastella, Vaikeista selkä- ja jalkakivuista kärsivän Aallon elämä on ollut sukkulointia kodin, ensiavun ja eri sairaaloiden välillä. Jos hoidon onnistumisen mittarina käytetään turvallisuuden ja arvokkuuden kokemusta, järjestelmä saa Aallolta asteikolla arvosanan viisi. Minua on siirretty paikasta toiseen kysymättä minulta mitään. Kertaakaan ei ole selitetty, miksi minut siirretään. Nykyiseen hoitopaikkaani siirrosta minulle ilmoitettiin tuntia aikaisemmin. Minut on ohitettu myös hoitoani koskevissa kysymyksissä. Kipujani on hoidettu kuukausia vahvoilla särkylääkkeillä ilman että kipujeni syytä olisi selvitetty, sairaalassa kuntoutettavana oleva Aalto kertoo. Vanhuspalvelulain ympärillä käydyssä keskustelussa on todettu, ettei laki takaa palveluita jatkossakaan, jos ei osaa vaatia ja valittaa. Nyt kun lakia ei vielä ole, vaatiminen ei ole auttanut perheetöntä Aaltoa. Hänet on kotiutettu huonokuntoisena sairaalasta, vaikka joukko hänen entisiä oppilaitaan ja nykyisiä ystäviään on yrittänyt vedota potilaslakiin ja potilaan oikeuteen saada hyvää hoitoa. Samoin on yritetty vedota kotipalvelun työntekijöihin arvioihin, joiden mukaan Aalto on liian huonokuntoinen kotona hoidettavaksi. Kun sairaalan lääkäri oli sitä mieltä, että pärjään kotona, siihen ei ollut muilla sanomista, Aalto kertoo. Sairas kaipaa kuuntelijaa Aallon viimeisen kotiuttamispäätöksen jälkeen lähipiiri pyysi hoitavaa lääkäriä järjestämään hoitoneuvottelun kotiuttamisen estämiseksi, mutta tuloksetta. Sen jälkeen yhteyttä otettiin sairaalan johtajaan, mutta siitäkään ei ollut apua. Aalto ehti olla kotona vuorokauden, kun t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a e m i l b o b y r e v hän sai vahvan kipulääkityksen seurauksensa sisäisen verenvuodon, ja edessä oli taas kerran matka ensiapuun. Makasin seuraavana yönä tuntikausia tuskallisessa asennossa, mutta kukaan ei tullut, vaikka yritin hälyttää soittokellolla apua. Olin silloin vähällä luovuttaa. Väsymykseenkin voi kuolla. Aamulla selvisi, ettei soittokello toiminut, Aalto muistelee ja sanoo, ettei hän olisi jaksanut ilman tukijoukkojaan. Aallon mukaan vanhuspalvelulain turvallinen ja arvokas vanhuus toteutuisi hänen kohdallaan, jos hän tulisi kuulluksi. Toivoisin, että joku henkilökunnasta pysähtyisi istumaan hetkeksi vierelleni, kuuntelisi minua ja suhtautuisi minuun kuin kehen tahansa järkevään ihmiseen. Aalto korostaa, että sairaaloiden hoitohenkilökunnassa on paljon sydämellisiä ja empaattisia työntekijöitä, jotka yrittävät parhaansa silloinkin, kun väkeä on sairaana eikä tilalle ole hankittu sijaisia. Mutta paljon esiintyy myös huonoa käytöstä, joka masentaa sairasta. Hoitajista näkee nopeasti, ketkä eivät viihdy työssään. Osaa nuorista hoitajista näyttää vaivaavan ylikorostunut itsetietoisuus. Hoitotoimet sujuvat konemaisesti ja vanhaa ihmistä komennellaan kuin armeijassa. Jos ei pysty liikuttamaan jalkojaan, niin ei pysty. Kun Aalto ei edellisessä hoitopaikassaan pystynyt kivuiltaan kävelemään, hän sanoi häntä kuntouttaneelle fysioterapeutille, että et tiedä, miten minuun sattuu. Vastaukseksi sain, että älkää halveksiko minun kipujani. Minut on leikattu, ja kyllä minä tiedän, miltä kipu tuntuu. Huonoa käytöstä esiintyy Aallon mukaan yhtä lailla lääkärikunnassa. Häntä loukkaa, kun lääkäri ei esittele itseään eikä katso puhuessaan häneen. Olin alkuvuodesta sotaveteraanikuntoutuksessa. Kun pyysin lääkäriä selventämään, mitä hänen edellisen kuntoutusjakson jälkeen lähettämänsä latinankielinen teksti tarkoittaa, hän totesi, ettei sellaiseen ole aikaa, on olemassa latinan sanakirjoja. Tiedän, että resursseista on pulaa, mutta eikö silti voi olla ystävällinen? >>> asenteisiin? 19

11 ? Mitä hyvää ja mitä huonoa on vanhuspalvelulaissa? Turvaako laki jatkossa Anja Aallolle ja muille ikäihmisille laadukkaat hoiva- ja hoitopalvelut ja arvokkaan vanhuuden? >>> Marjaana Seppänen sosiaaligerontologian professori Lapin yliopisto 20 Professori Marjaana Seppänen on pettynyt vanhuspalvelulakiluonnokseen muun muassa siksi, että se jättää monessa kohtaa liikaa tulkinnan varaa. Laissa on hänestä paljon hyviä periaatteita, mutta hän epäilee, etteivät ne toteudu yksilötasolla. 1. Lain nykyinen versio EI PARANTAISI juurikaan Anja Aallon ja muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien ikäihmisten tilannetta. Laki sisältää paljon väestötasolla vaikuttavia toimia (toimenpidesuunnitelma 3, palvelujen laadun ja riittävyyden arviointi 5, saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen 6, vanhusneuvosto 9 ). Ikälain kärki kohdistuu pääasiassa sosiaalipalveluihin. Terveyspalvelujen osalta monista asioista on jo olemassa säädökset, joiden olisi pitänyt turvata Aallolle toisenlainen kohtelu. (ns. potilaslaki). 2. Uusi laki korostaa sitä, että PALVELUNTARVE on selvitettävä YHDESSÄ ASIAKKAAN KANS- SA. (12 ). Sitä ei Aallon kohdalla tehty, vaikka tämä velvoite on olemassa jo terveydenhuoltoa koskevissa säädöksissä. Aallon kohdalla voidaan puhua IKÄSYRJINNÄSTÄ, jota uusi laki periaatteessa vastustaa. Anja Aallolle olisi APUA uudessa laissa mainitusta VASTUUTYÖNTEKIJÄSTÄ (15 ), joka toimisi hänen asianajajanaan. Onneksi hänellä on monista muista ikäihmisistä poiketen aktiivinen lähipiiri, joka vaati muun muassa hoitoneuvottelua, vaikkakin ilman tulosta. Olisiko ammattityöntekijällä enemmän sa- nanvaltaa? Toisaalta kyse on myös HENKILÖ- KUNNAN OSAAMISESTA hoito- ja palvelupäätöksiä tehtäessä. Laissa peräänkuulutetaan laajempaa gerontologista osaamista, jota olisi tarvittu Aallon tapauksessa arvioitaessa kotiutusmahdollisuuksia. Lääkärin sananvalta näyttää olevan liian ehdoton, jos muuta asiantuntemusta ei osata käyttää. 3. Uuteen lakiin sisältyy VELVOITE ARVIOIDA VUOSITTAIN ikääntyneelle väestölle annettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen LAATUA. Tavoite on hyvä, mutta kuinka arvioida sellaista TOIMINTAKULTTUURIA, jota Aalto on joutunut kohtaamaan? Laissa korostetaan myös JOHTA- MISEN merkitystä, mikä on yleisenä periaatteena erittäin hyvä. Johtaminen on henkilöstöresurssien ohella keskeinen kysymys sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Toisaalta LAADUSTA on säännelty jo POTILASLAISSA, ja sen perusteellakin Aallon olisi tullut saada hyvää kohtelua sairaalassa. Pirkko Ruuskanen-Parrukoski seniori- ja vanhustyön toimialajohtaja Suomen Setlementtiliitto Toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoskesta on tärkeää, että Suomeen saadaan vanhuspalvelulaki. Se, että jonkun ihmisryhmän palveluiden turvaamiseen pitää säätää erityinen laki, antaa hänestä kuitenkin karun kuvan yhteiskunnastamme. 1. Pidän RAKENTEELLISENA ONGELMANA, että hoidon tai palvelujen saanti pitää turvata lailla vanhuksille tai muille ihmisryhmille, jotka eivät kykene hoitamaan omia asioitaan. Lakiluonnos on askel eteenpäin, ja on hyvä, että se on tehty tässä vaiheessa. Laissa on varmasti puutteita, mutta pidän positiivisena signaalina sitä, että meillä löytyy tahto parantaa ikäihmisten asemaa hoiva- ja hoitopalvelujen kentässä. 2. Lakiesityksessä on kohta, jonka mukaan vanhoilla ihmisillä pitää olla MAHDOLLISUUS SOSIAALISIIN SUHTEISIIN ja MIELEKKÄÄSEEN TEKEMISEEN. Tehtävää ei voi saattaa viranomaisille, sillä se ei ole lain, vaan yhteiskunnan jäsenten - MEIDÄN KAIKKIEN asia. VIRANOMAISTEN VASTUULLA on se, että ikäihmisille taataan palvelut, jotka pitävät huolen siitä, että elämä on ARVOKASTA ja ennen kaikkea TURVALLISTA, mikä on minusta laissa tärkeintä. Näin JOKAINEN, joka tekee työtä vanhusten kanssa, on velvollinen ottamaan asiasta VASTUUTA. Kaikissa portaissa pitää ymmärtää, että jokainen on omalta osaltaan toteuttamassa arvokasta vanhuutta. 3. On tärkeää, että VANHUSNEUVOSTOT esitetään LAKISÄÄTEISIKSI, koska silloin ikääntyneet pääsevät arvioimaan palveluja. En kuitenkaan usko, että lailla pystytään vaikuttamaan asenteisiin. Siitä kertoo jo se, että vanhuspalvelulaki ylipäänsä pitää säätää. Sirkka-Liisa Kivelä Yleislääketieteen emerita professori Turun yliopisto Vanhusten puolestapuhujana tunnettu professori Sirkka-Liisa Kivelä uskoo, että toteutuessaan vanhuspalvelulaki parantaa selkeästi palveluiden piirissä olevien vanhusten asemaa. 1. PARANNUSTA nykyiseen tilanteeseen tuo vanhuspalvelulakiluonnoksessa korostettava LAATU ja se, että kunnissa pitää olla gerontologista ja geriatrista osaamista. Jokaiselle palveluiden piiriin tulevalle vanhukselle pitää lain mukaan järjestää myös KOORDINAATTORI, jonka tehtävä on huolehtia, että vanhus saa asianmukaiset palvelut, ja että yhteistyö eri toimijoiden välillä sujuu. Vanhusten tilannetta on heikentänyt eniten hoidon kilpailuttamisesta johtuva pirstoituminen, minkä seurauksena vastuu ja valvonta hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä on pahasti hukassa. Kilpailuttaminen on johtanut myös vanhusten pakkosiirtoihin. Vanhus on voinut asua vuosia jossain palvelutalossa, kun palveluntuottajaa yhtäkkiä vaihdetaan, ja vanhukselle kerrotaan, että edessä on muutto uuteen paikkaan. PALVELUTALOIHIN pitäisi saada samanlaiset IRTISANOMISAJAT kuin vuokra-asunnoissa yleensä on. Kun hinta on hoidon tärkein kriteeri, laatu romuttuu. Tämä on nähty muun muassa Iso- Britanniassa, joka lähti ensimmäisenä kilpailuttamiseen. Kun kunnissa valitaan halvin hoito, niin miten halvin hinta saadaan aikaiseksi? Isossa Britanniassa se saatiin aikaiseksi palkkaamalla ulkomaista, ammatti- ja kielitaidotonta työvoimaa. Meidänkin seuraava uhka on nimenomaan tämä. Koska kyseessä on työvoimavaltainen ala, hinta saadaan alas vähentämällä työvoimakustannuksia. Toinen keino on se, ettei pitkäaikaishoidossa oleville vanhuksille anneta kunnon ruokaa eikä riittävästi vaippoja. 2. Vanhuspalvelulaki VÄHENTÄÄ IKÄSYRJIN- TÄÄ, sillä lakiluonnos korostaa IÄKKÄIDEN OSALLISUUTTA. Lain mukaan hoitopäätöksiä tehtäessä on KUULTAVA VANHUSTA JA HÄNEN LÄHEISIÄÄN. Vanhuksen äänen kuuluville saamista ovat helpottamassa VANHUSNEUVOSTOT, jotka vanhuspalvelulaki määrää pakollisiksi. Tällä hetkellä vanhusneuvostot toimivat maassa eri tavalla. Joissakin kunnissa ne ovat saaneet melkein kunnallisen lautakunnan aseman, mutta osassa kuntia niillä ei ole mitään merkitystä. Lisäksi kunnissa on vuosittain arvioitava vanhusten palveluiden laatua ja riittävyyttä, ja iäkkäitä on kuultava arvioinneissa. Tällä hetkellä IKÄSYRJINTÄ on pahimmillaan sitä, että lyhytaikaisessa kuntoutushoidossa olevien vanhusten hoitoa koskevia päätöksiä tehdään selän takana, kuten on käynyt Anja Aallolle. 3. Lakiluonnos korostaa vanhusten ja läheisten vastuuta hoidon VALVONNASSA. Ajatus on periaatteessa hyvä, mutta valvonnan toteuttamiseen tarvitaan erikseen VANHUSVAL- TUUTETTU, sillä eivät ihmiset tiedä, mihin he voivat valittaa, ja mistä he voisivat saada apua. Tämä puuttuu lakiluonnoksesta. Juhani Palomäki puheenjohtaja Lähi- ja perushoitajien liitto SuPer Vanhustenhoidon suurinta ammattiryhmää edustavassa lähi-ja perushoitajien liitto SuPerissa oltiin pettyneitä, kun vanhuspalvelulaista jäivät pois sitovat määräykset koulutetun hoitohenkilökunnan määrästä. Liiton puheenjohtajan Juhani Palomäen mielestä tämä vie pohjan pois kaikilta hyviltä tavoitteilta, joihin vanhuspalvelulailla pyritään. 1. Osa kuntia ja yrityksiä palkkaa riittävästi henkilökuntaa. Henkilömitoitukseen liittyvää lakia ei tarvita niiden takia, vaan niiden, jotka eivät toimi näin. Henkilöstömitoituksen pois jättäminen on viesti siitä, ettei vanhuksille haluta oikeasti turvata hyvää hoitoa. Kyse on ARVOISTA ja siitä, ettei meillä haluta laittaa rahaa vanhuksiin. Nalle Wahlroos toi tämän osuvasti esille, kun hän ehdotti vanhusten äänioikeuden pienentämistä tai poistamista kokonaan. Vanhojen ihmisten ALIARVOSTAMINEN tuli esille myös erään lääkärin televisiohaastattelussa, jossa hän totesi, ettei hänen ammattikuntansa halua tulla hoitamaan vanhuksia, koska työssä ei ole riittävästi haasteita. Tällainen asenne heijastuu helposti tapaan, jolla potilastyössä suhtaudutaan vanhoihin, puolustuskyvyttömiin ihmisiin. ARVOSTUKSEN PUUTE näkyy esimerkiksi epäkunnioittavana, huonona käytöksenä. 2. Sirkka-Liisa Kivelä on sanonut julkisuudessa, ettei lisää käsiä paranna laatua. Se on KOVA YLEISTYS. Väittämä pitää paikkansa, jos henkilökuntaa on riittävästi. Jos töistä yritetään selviytyä alimitoitetulla henkilökunnalla, niin totta kai lisäkädet tuovat vanhusten syöttämiseen lisää aikaa samoin kuin erilaisten virikkeiden järjestämiseen. 3. Päättäjät ja lainlaatijat ovat JÄTTÄNEET HUOMIOTTA, että KOTONA asuu entistä HUO- NOKUNTOISEMPIA vanhuksia, ja että myös laitoshoidossa olevat ikäihmiset ovat entistä huonokuntoisempia. Kotihoitoon EI OLE LISÄT- TY kuitenkaan HENKILÖKUNTAA, ja saamme jatkuvasti viestiä siitä, että työntekijät eivät ehdi auttamaan vanhuksia sillä tavalla laadukkaasti kuin haluaisivat. Koska henkilökuntaa ei palkata riittävästi, hoitoalan työntekijät VÄSYVÄT ja pahimmillaan KYYNISTYVÄT, minkä herkässä, haavoittuvassa tilassa oleva ikäihminen aistii helposti. Jokaisen työtä tekevän ihmisen elämä muuttuu NÄKÖALATTOMAKSI, jos häneltä vaaditaan jatkuvasti kohtuuttomia. Työskennellessäni aikoinaan perushoitajana ortopedisella osastolla, teimme töitä ruuhlaisina aikoina talkoilla. Koin sen myönteisenä haasteena, koska henkilökuntaa oli riittävästi ja tiesin, että kyllä tämä tästä pian helpottaa. 21

12 t e k s t i N o o r a J o k i n e n 22 k u v a t t o m h a k a l a Muusikko Jukka Poika kurkisti edellisten sukupolvien sielunmaisemaan levyttäessään uudestaan Veikko Lavin hittejä. Syksyllä hän esiintyy Valtaa Vanhuus -kampanjan päätapahtumassa hyvän ikääntymisen puolesta. Veikko Lavin jalanjäljissä puhuttu paljon. Monessa asiassa tuntuu kata itsensä. Asioista luopuminen pelotti, siltä, että kyse ei ole resursseista vaan Jukka Poika sanoo. tahdosta. Siitä, että oltaisiin oikeasti Viime aikoina mieleen on hiipinyt kiinnostuneita vanhojen ihmisten hyvinvoinnista. hiljainen hyväksyntä. Tajuan entistä Raha on helppo syntipuk- paremmin, että aika on rajallista ja omat ki, vaikka oikeasti kyse olisi asenteista, kiinnostuksen kohteet pitää suunnata Jukka Poika sanoo. oikein. Nimenomaan vanhoihin ihmisiin Omaan tulevaisuuteensa voi Jukka liittyvät asenteet pitää hänen mielestään Pojasta vaikuttaa paljon. laittaa remonttiin. Erityisesti tämä Osa harrastuksistani on sellaisia, koskee päättäjiä. että ne voivat syventyä iän myötä, esimerkiksi Meidän yhteiskunnassamme ne, meditaatio. Tällaisissa asioissa joilla on jonkinlaiset kanavat käytettävissään, ihminen saattaa puhjeta kukkaan vasta saavat kyllä äänensä kuuluviin. vanhemmiten. Ilon ja inspiraation pi- Mutta sitten ovat nämä tuottamattomat tää säilyä vanhanakin. Siksi on tärkeää ryhmät, kuten lapset ja vanhukset, huolehtia hyvin sekä henkisestä että joilta ilmeisesti voidaan jatkuvasti vain fyysisestä hyvinvoinnistaan. ottaa pois. Muusikon mielestä on selvää, että hyvinvoinnissa Päättäjien lisäksi asennemuutosta on kyse paljon laajemmista tarvittaisiin jokaisen omassa arjessa. asioista kuin lääkityksestä ja vaipoista. Vastuu on meillä kaikilla. Yksittäinen Olisi mahtavaa, jos vanhuksille tar- työntekijäkin voi tehdä paljon hyvää. jottaisiin julkisissa palveluissa enemmän myös muita kuin lääkärin palveluita, Vanhana ihminen asioita jotka ylläpitävät onnellisuutta K puhkeaa kukkaan ja terveyttä. Haluaisin, että tarjolla olisi uinka moni kolmikymppinen pääsee tekemään töitä syyskuun alussa. Pyyntöön oli helppo kulttuurikokemuksia ja erilaisia kevyitä kokeneen, liki 80-vuotiaan kollegan kanssa? Aika harva, vastata myöntävästi. Entä nuoren miehen oma ikääntyminen, terapiamuotoja. mutta muusikko Jukka Pojan kohdalle tämä onni on osunut. siksi se on jokaiselle läheinen asia, Jukka Vielä joitain vuosia sitten vanhe- tärkeää kaikille. Hyvät rutiinit, kuten Vanhuus koskettaa meitä kaikkia, millaisia ajatuksia se herättää? Myös liikunnan ylläpitäminen on Olen aina pitänyt laulaja Vieno Kekkosen raikkaasta Poika sanoo. neminen tuntui pelottavalta ja ajatus lempeä lihasharjoittelu ja venyttely, lauluäänestä ja valoisista tulkinnoista. Ensi kesänä pääsen Viime vuosina hän on seurannut läheltä siitä, että aktiiviset ikävuodet vähenevät. sopivat melkein kaikille ja voivat pitää yhteisille keikoille hänen kanssaan, Jukka Poika kertoo. Hän on myös esiintynyt samalla levyllä jazzmuusikko Erik Lindströmin oman isoisänsä laitoshoitoa. Hoidon epäkohdista on perheessämme Harrastan skeittausta, ja mitä enemmän ikää kertyy, sitä pahemmin siinä voi lou- terveyttä yllä pitkäänkin. kanssa. Molempiin tapauksiin liittyy arvostus ja kunnioitus pitkän linjan ammattilaisia kohtaan. Yhteistyö alkoi sen jälkeen, kun Jukka Poika oli levyttänyt vuonna Lähde mukaan Valtaa Vanhuus Med Ålderns Rätt -kampanjaan! 2008 joukon Veikko Lavin tuttuja vanhoja kappaleita. Ne veivät muusikon syvälle edellisten sukupolvien sielunmaisemaan. Vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteinen Valtaa Vanhuus - Med Ålderns Rätt -kampanja haastaa syksyllä kaikki suomalaiset miettimään, miten teemme meidän jokaisen tulevaisuudesta hyvän. Vanhus- ja lähimmäispalveluiden liitto koordinoi kampanjaa ja toivottaa jäsenjärjestön- Lavin kappaleissa on osittain synkkiäkin ajankuvia ja tarinoita, sellaisia kulttuurin kuvia, joita oli tärkeää käydä läpi. Ne saivat miettimään, sä lämpimästi mukaan. Kampanjassa ovat Suomen Setlementtiliitton mukana Folkhälsans förbund rf, Ikäinstituutti, Miina Sillanpää Säätiö, miten erilaista elämää Suomessa on eletty vielä vähän aikaa sitten. Yhtenä esimerkkinä Nälkälinna-kappale, joka kuvaa Lavin omaa karua lapsuudenmaisemaa Kotkassa. Näiden ajallisten kerrostumien tunteminen on minulle mielen ja sydämen sivistystä, Jukka Poika sanoo. Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, Suomen Senioriasianliitto ry, Suomen Senioriliike ry ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Kampanjan päätapahtuma, My Generation Sukupolveni Min Generation, järjestetään Helsingissä Senaatintorilla Yleisötapahtuma on samalla kertaa sekä konsertti että tuhansien ihmisten mielenilmaus hyvän ikääntymisen puolesta. Lähde mukaan ja tuo myös ystäväsi, perheesi, harrastusporukkasi tai muu yhteisösi! Kuntavaalien lähestyessä kampanjan viesti suunnataan kuntavaaliehdokkaille. Heidät kampanja haastaa kertomaan, miten vanhuuden asiat Kampanja laittaa asenteet remonttiin saataisiin kuntoon. Myös järjestöt ja yhdistykset voivat olla mukana tässä työssä ja miettiä, miten oman alueensa ehdokkaita voisi lähestyä ja pitää kampanjaa esillä omissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa syys-lokakuun aikana. Keväällä Jukka Poika sai pyynnön lähteä mukaan vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteiseen Valtaa Vanhuus -kampanjaan, joka käynnistyy 23

13 [keskeltä kenttää] 4 t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a t e m i l b o b y r e v Pohjois-Kymen Setlementin Ammattipaja-hankkeessa oli tavoitteena järjestää työtä ihmisille, joita on hankala työllistää, kuten pitkäaikaistyöttömille nuorille. Kisälli Helena Kelkka, Ammattipaja-hankkeen kenttätyöstä vastannut Mervi Rocklin-Syd ja Mestari Tuula Säyriö ovat tyytyväisiä yhteistyöhönsä. Mikä? Pohjois-Kymen Setlementin Uusi ura ammattipajasta -hanke toteutettiin , ja siitä vastasivat Mervi Rocklin-Syd ja Iina Uttermark. Hankkeen rahoitti RAY. Hankkeen tuloksena syntyi työsuhdeopas Kisällistä mestariksi Ammattipajamalli työllistämisen tukena. Oppaassa esitellään ammattipajamalli, joka antaa uudenlaisia työkaluja työllistämisen tueksi. Opas löytyy osoitteesta Ammattipaja-malli toimii vanhaa Mestari Kisälli -ajatusta noudattaen, jolloin yrittäjän kokemus ja tietotaito hiljainen tieto siirtyvät eteenpäin. Ammattipajahankkeessa edettiin yrittäjien ehdoilla Pohjois-Kymi 24 hankkeen käynnistämisessä ja toteuttamisessa kysytään luovaa asennetta. Jos asiat eivät etene suunnitelmien mukaan, tarvitaan eri tahojen avointa -Uuden keskustelua ja pikaista korjausliikettä. Tämä on olennaista, kun ryhdytään johonkin uuteen, ja halutaan päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen, Pohjois-Kymen setlementin Ammattipaja- hankkeen kenttätyöstä vastannut Mervi Rocklin-Syd sanoo. Projektin käynnistymisvaiheessa Rocklin- Sydin tehtävä oli löytää mikro- ja pk-yrittäjiä, jotka tarvitsevat työntekijää. Alkuperäisen suunnitelman mukaan pyrkimyksenä oli työllistää vaikeasti työllistettävissä olevia henkilöitä, kuten pitkäaikaistyöttömiä nuoria, mutta tämä ei onnistunut odotusten mukaisesti. Pienet ja keskisuuret yrittäjät ovat tämän päivän Suomessa niin lujilla, että he haluavat tarjolla olevista työntekijöistä palvelukseensa parhaan mahdollisen. Se on ymmärrettävää, ja minusta oli tärkeää edetä yrittäjien ehdoilla, Rocklin-Syd kertoo. Matkan varrella selvisi, että mestari-kisälli -tyyppiseen työllistämismalliin sopivat parhaiten työntekijät, jotka tarttuvat työhön omaaloitteisesti. Motivaation on oltava kohdallaan, Rocklin- Syd painottaa. Hankkeen tavoitteena oli luoda 5-10 ammattipajaa, missä onnistuttiin. Mestari-kisälli pareja ehti syntyä kahdeksan, joiden joukkoon mahtuu muun muassa hoiva-, leipomo- ja huoltoasemayrittäjä Halukkaita yrittäjiä olisi ollut enemmänkin, mutta emme voineet hyväksyä kaikkia. Hankkeen lähtökohtana oli se, että työpaikasta tulisi pysyvä myös työllistymistukien päättymisen jälkeen. Jotkut yrittäjät ymmärsivät asian kuitenkin niin, että palkkatuella saa itselleen joksikin aikaa halpaa työvoimaa. Tukea ja työnohjausta Mervi Rocklin-Sydin tärkeimmäksi tehtäväksi osoittautui kaksi vuotta kestäneen projektin aikana yrittäjien tukeminen ja työnohjaajana toimiminen. Hän auttoi yrittäjiä myös tiedottamisessa, markkinoinnissa ja paperisasioiden hoitamisessa, mihin pienyrittäjiltä ei tahdo liietä aikaa. Kun vetää tällaista projektia, silmät on pidettävä koko ajan auki, sillä kaikki tieto on haettava itse. Tarvitaan myös yrittäjien tuntemusta, jotta osaa valita kullekin yrittäjälle juuri hänelle sopivan työntekijän. Siksi minusta oli tärkeätä haastatella TE-keskuksen kautta saamani työnhakijat etukäteen. Rocklin-Syd kutsui hankkeeseen mukaan lähteneet yrittäjät yhteisen kahvipöydän ääreen, jotta he voisivat verkostoitua keskenään. Verkostoituminen oli tärkeätä, sillä se lisäsi yrittäjien elämänhallintaa ja toi yrittämiseen niin uusia elementtejä kuin työkäytäntöjä. 25 >>>

14 >>> Kisällien arvioita ammattipajasta Parasta antia on ollut työpaikka Työllistyminen oli nopeaa ja helppoa, kuviot olivat selkeät. Aina on kysytty, miten menee, ja huolta pidetty. Sain riittävästi tukea. Paperitöissä saatu apu oli hyödyllistä. Suosittelen! Jos haaveita on, tässä sen voi toteuttaa! Varma työ tuo turvallisuutta. Ja jatkuvuus. Mestarien arvioita ammattipajasta Tarpeet ja tarjonta kohdallaan. Nopeutti työntekijän löytymistä, oli kivutonta. Turvallisuus, tuki ja oman ajan säästö ollut parasta. Pääsi helpommalla työhönotossa. Hanke hoitanut paperiasiat, siitä ollut iso apu. Hyvä systeemi. Haastattelussa tuki tärkeää. Tuotiin kuin hopeatarjottimella, sopiva henkilö löytyi. Positiivinen kokemus, voin suositella muillekin. Asenne ratkaisee Utissa toimivan huoltamoyrittäjän Tuula Säyriön Tirvamoto myy bensiinin ja autotarvikkeiden lisäksi vanhoja huonekaluja ja kividesignea, ja paikassa voi piipahtaa myös lounaalla. 14-tuntisia työpäiviä tekevä Säyriö sai Mestari-kisälli -hankkeen avulla työntekijäkseen kaksi vuotta sitten Helena Kelkan, mitä Söyriö pitää lottovoittona. Helena on hyvä työntekijä. Häneltä löytyy työssä vaadittavaa joustavuutta, ja hänellä on oma auto, jota ilman työnteosta ei täällä syrjässä tulisi mitään, Säyriö sanoo. Pienyrittäjän on Säyriön mukaan voitava luottaa siihen, että työntekijä tulee töihin. Minulla on käynyt vuosien varrella työntekijäehdokkaita, jotka kertovat heti ensimmäisenä, että he tulevat olemaan paljon sairauslomalla. Eihän pienyrittäjä voi ajatella sellaisen ihmisen palkkaamista. Tukholmassa mestarikokiksi valmistunut Säyriö on toiminut yrittäjänä vuodesta Yrittäjyys on opettanut hänelle, että hänen alallaan paras asenne työntekoon löytyy yli 50-vuotiailla. Työviranomaiset ihmettelevät aina, miksi haluan iäkkäämpiä työntekijöitä. Kerron, että siksi, että minun on pakko voida luottaa siihen, että työt tulevat tehdyksi. Onneksi tunnistan työtä vieroksuvat työnhakijat nykyään kymmenessä sekunnissa, Säyriö sanoo. Säyriö on ollut yrittäjänä lujilla jo pitkään. Painolastina on vuosien takaisen hotellikonkurssin velat, eikä terveys ole enää paras mahdollinen. Mieltä painaa myös apuna toimineen aikuisen pojan vakava sairastuminen. Säyriö kiittelee Mervi Rocklin-Sydin käytännön apua ja henkistä tukea, jotka ovat olleet hänelle kullanarvoisia. Mervi on pitänyt aktiivisesti yhteyttä, ja hän juossut jopa asioillani. Saan kiittää häntä paljosta. Suomen Setlementtiliitto Ahjolan kannatusyhdistys ry Auralan Setlementti ry Turku Harjulan Setlementti ry Lahti Harjulan Setlementtisäätiö Lahti Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hyvinkää Hämeenlinnan setlementti ry Hämeenlinna Joensuun Setlementti ry Joensuu Jyränkölän Setlementti ry Heinola Jyvälän setlementti ry Jyväskylä Kainulan kannatusyhdistys ry Kajaani Kalliolan kannatusyhdistys ry Helsinki Koskelan Setlementti ry Äänekoski Kuopion setlementti Puijola ry Kuopio Kurikkalan Setlementti ry Kurikka Setlementti Kyröskoskela ry Kyröskoski Lievestuoreen Setlementti ry Lievestuore Linnalan Setlementti ry Savonlinna Setlementti Louhela ry Järvenpää Mikkelin Setlementti ry Mikkeli Setlementtiyhdistys Naapuri ry OmaPolku ry Otsolan kannatusyhdistys ry Pori Oulun Seudun Setlementti ry Oulu [toimii] Parkanon setlementti ry Parkano Pohjois-Kymen setlementti ry Kuusankoski Rientolan setlementti ry Rovalan Setlementti ry Rovaniemi Saukkolan Setlementti ry Toimelan setlementti ry Helsinki Toivola-Luotolan Setlementti ry Kemi Setlementti Tunturila ry Kemijärvi Setlementti Ukonhattu ry Leppävirta Vaasan Setlementtiyhdistys ry Vaasa Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Helsinki Setlementtinuorten piirijärjestöt H Ä M E E N P I I R I Ahjolan kannatusyhdistys ry Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna Kyröskoskelan setlementti Kyröskoski Rientolan setlementti Saukkolan Setlementti ry Siivikkalan Nuoret ry Ylöjärvi Seinäjoen setlementtinuoret ry Seinäjoki Setlementtiyhdistys Naapuri ry OmaPolku ry Torkku ry Vaasan Setlementtiyhdistyksen nuorisotyö Vaasa I T Ä - S U O M E N P I I R I Enonkosken Linnalan Nuoret ry Enonkoski Kerimäen Linnalan Nuoret ry Kerimäki Kulennoisten Nuoret Kulennoinen Kuopion Setlementti Puijola ry/ Puijolan Nuoret Kuopio Linnalan Nuoret ry Savonlinna K E S K I - S U O M E N P I I R I Jyvälän Nuoret ry Jyväskylä Koskelan Nuoret ry Äänekoski Lievestuorelan Nuoret ry Lievestuore Siilinjärven Kansantanssijat ry Siilinjärvi K Y M E N P I I R I Kotkan-Toukolan Nuoret Karhulan-Toukolan Nuoret, Pyhtään-Toukolan Nuoret Vehka-Toukolan Nuoret Kotka L A P I N P I I R I Luotolan Nuoret ry Kemi Rovalan Nuoret ry Rovaniemi Tunturilan Nuoret ry Kemijärvi O U L U N P I I R I Kainulan Nuoret ry Kajaani Oulun Setlementtinuoret ry Oulu Syötekylän Setlementtinuoret ry Syöte T U R U N J A P O R I N P I I R I Auralan Kerhokeskus ry Turku Auralan Kerhonjohtajat ry Turku Otsolan Nuoret ry Pori Turun Seudun Tanssioppilaitos Turku U U D E N M A A N P I I R I Harjulan nuorisotyö Lahti Jyränkölän Nuoret ry Heinola Kalliolan Nuoret ry Helsinki Koivukylän Setlementtinuoret Vantaa Korson Setlementtinuoret ry Vantaa Louhelan Nuoret ry Järvenpää Pajamäen Nuoret ry Helsinki Toiskun Nuoret ry Helsinki Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Helsinki

15

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso

Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Yleishyödyllinen, rekisteröity 4/2012 Jaso haluaa tehdä ennakoivaa työtä, jossa varttuneita ihmisiä aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ikääntymisestään ja samalla

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot