4/2014. Mitä on kriisiviestintä ja miten sitä tulisi hoitaa? MITÄ TARKOITTAA TYÖNTEKIJÄN LOJALITEETTIVELVOITE?

Transkriptio

1 4/2014 LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET MITÄ TARKOITTAA TYÖNTEKIJÄN LOJALITEETTIVELVOITE? Mitä saan kirjoittaa työnantajasta netissä tai somessa? Mitä on kriisiviestintä ja miten sitä tulisi hoitaa? Onko positiivinen ajattelu vain hömppää vai tieteeseen pohjautuvaa faktaa?

2 5/2014 Puheenjohtajan palsta Neljä vuotta LETKISTÄ Teema: Viestintä TÄSSÄ LEHDESSÄ 3 Puheenjohtajan palsta 4 Ajankohtaista 7 Liittokokouskuulumisia 10 Ritva Kyynäräisen haastattelu 12 Vuoden 2013 nuori merkonomi 13 Kohti parempaa kriisiviestintää 15 Työsuhdekysymyksiä 18 Työelämä ja sosiaalinen media 22 Jäsenesittely 23 Positiivinen ajattelu 26 Koti-palsta: Rotta voi järsiä talon asumiskelvottomaksi 27 Hyvän mielen työpaikka 30 Yhdistykset ja jäsenasiat LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N JÄSENLEHTI ILMESTYY 5 NUMERONA VUODEN 2014 AIKANA JULKAISIJA & KUSTANTAJA Liiketalouden Liitto ry, Kuortaneenkatu 13, 2. krs., Helsinki Puhelin: , Päätoimittaja: Annina Antell PÄÄTOIMITTAJA Annina Antell annina.antell@liiketaloudenliitto.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Raimo Salovuori raimo.salovuori@liiketaloudenliitto.fi TOIMITUSSIHTEERI Eveliina Kuukkanen eveliina.kuukkanen@liiketaloudenliitto.fi ULKOASU Kaarina Laanti kaarina.laanti@gmail.com MARKKINOINTI Jaakko Koskinen jaakko.a.koskinen@luukku.com Hannele Tamminiemi ilmoitukset@liiketaloudenliitto.fi PAINATUS N-Paino Oy, Lahti Tästä musiikkiin vertailusta on näyttänyt tulleen jo tapa, jota olette saaneet neljä vuotta tältä palstalta lukea. Enpä siis tee poikkeusta nytkään, kun viimeisen kerran teille puheenjohtajana kirjailen. Nämä neljä vuotta, joita minulla on ollut kunnia luotsata Teitä ja tätä liittoa, ovat olleet eräänlaista letkajenkkaa. Mutta hyvän musiikin ja tanssin askelin, on lopputulemana eteenpäin meneminen. Heilautuksina sivuille voidaan pitää niitä erilaisia toimenpiteitä, joilla olemme jäsenistöä lähteneet tukemaan. Lyhyet seminaarisessiot, koulutukset ja osaamisen kehittäminen ovat olleet olennainen osa toimintamme kehittymistä näiden neljän vuoden aikana. Olemme onnistuneet tukemaan apua tarvitsevia jäseniämme erilaisten työelämän haasteiden edessä ja pystyneet auttamaan monen työpaikalla esiin tulleen epäkohdan ratkomisessa. Yksi keskeinen heilautus on ollut työttömyyskassayhteistyö, jonka kautta olemme voineet tarjota kokonasivaltaista pakettia jäsenistölle. Hyppynä taaksepäin voisi todeta parin ensimmäisen vuoden taloudelliset haasteet. Toimintaan kohdistuneet kulut kasvoivat ja sopeutuminen kiinteiden kulujen karsimiseen oli työlästä. Kaiken liiketoiminnan perusedellytys on, että toiminta sopeutuu käytettävissä oleviin tuloihin. Jos kuluissa on vääränlainen rakenne, tulee tehdä rakenteellisia muutoksia ja karsia menoja, jotka eivät ole toiminnalle välttämättömiä. Onneksi tästä porukasta on kaikkien näiden vuosien aikana löytynyt yhteishenkeä ja uhrautuvuutta. Ilman asiansa osaavaa ja näkemyksellistä henkilökuntaa ei mikään tavoite olisi onnistunut. Ei sen enempää sopeutukset kuin toiminnan kehittäminen. Ilman sitoutunutta hallintoa, liittohallituksen jäseniä, emme olisi sitä mitä nyt olemme. Eteenpäin, hyppy hypyltä, aina maaliin saakka. Olemme onnistuneet joissain tavoitteissamme paremmin kuin vuosikymmeniin. STTK:n jäsenenä olemme saaneet olla mukana yhteiskunnan merkittävissä työmarkkinoiden päätöksissä. Raamisopimus oli vuosiin yhteinen iso lähes kaikkia palkansaajia koskenut ratkaisu. Pari vuotta ja palkansaajajärjestöt tekivät jälleen historiaa sopimalla uuden työllisyys- ja kasvusopimuksen. Pienen taka-askeleen saimme kun työelämää koskevat laatukysymykset eivät edenneet aivan kuten olimme toivoneet. Tämän syksyn merkittävin niin palkansaajien, työnantajien kuin valtiovallan kannalta tehty ratkaisu koski eläkejärjestelmää. Vaikka neuvottelut olivat pitkät ja karikkoiset, oli lopputulema kuitenkin osoitus suomalaisesta sopimusjärjestelmästä ja sen vastuullisuudesta. Maan istuva hallitus on myös todennut eläkesopimuksen olleen parhaita uutisia talouden vakaudelle. On onni olla mukana järjestössä, joka osaa kuunnella kaikkia tasapuolisesti. Kaikissa noissa isoissa koko palkansaajien kenttää koskevissa ratkaisuissa LTA on ollut antamassa oman mausteensa ja tuonut oman kentän viestin neuvotteluihin. Voimme hyvin todeta, että äänemme on myös kuultu ja myös juontunut lopputuloksiin. Lisää hyppyä eteenpäin oli ponnistus, jonka liiton omistautuneet aktiivit toteuttivat viime keväänä. Vuosiin ei vastaavan laatuista avointa tapahtumaa ole tällä liitolla ollut. Osaaja seminaari huikeine esitelmöitsijöineen ja tunnelmineen on jälleen osoitus tavoitteisiin sitoutumisesta. Business case opetti myös tulevaisuutta silmälläpitäen. Lessons learnt jälkikäteen antoi uusia näkökulmia tulevaisuuden tapahtumiin. Aina voi oppia eteenpäin ja juuri se on Osaajien luonteessa. Myös suuri tavoitteemme, uuden toimitilan etsiminen onnistui. Samalla onnistuimme vakauttamaan liiton talouden, joka antaa toiminnalle turvaa ja edellytyksiä tulevaisuuden rakentamiselle. Kaikkia asioita, joita olisin halunnut tehdä, en onnistunut toteuttamaan. Paljon jää tulevaisuuteen. Tulevaisuus jää osaaviin käsiin enkä itsekään katoa minnekään. Tämä tehtävä loppuu vuoden viimeiseen päivään mutta työ jatkuu. Kiitän lämpimästi tästä ajasta, tuestanne ja kannustuksestanne sekä kiitoksistanne. Tulevaisuus on Osaajien Teidän. Kiittäen Raimo Salovuori Puheenjohtaja 3

3 Ajankohtaista Minna Helle VALTAKUNNANSOVITTELIJAKSI JOUSTAVA MONIOSAAJA korvaa hyvän työmiehen Suomalainen ihannetyöntekijä on kokenut huiman murroksen. Vielä sotien jälkeen palkkatyöntekijän prototyyppi oli ruumiillista työtä kestävä ammattimies. Tämän päivän työmarkkinoilla etsitään hyviä tyyppejä. Ammattitaidon lisäksi vaaditaan joustavuutta ja tiimityötaitoja. Uutuuskirja Suomalainen työntekijyys auttaa ymmärtämään, kuinka nykypäivän ihannetyöntekijäksi kehkeytyi henkisesti notkea ja sosiaalisesti taitava, tuottava, väsymätön ja stressinsietokykyinen moniosaaja. voimaa tarvitaan uusilla ammattialoilla. Nämä kehityskulut vaikuttavat jo itsessään työntekijyyden muodonmuutokseen. Mallin muuttuminen näkyy selkeästi esimerkiksi opettajan työssä. Perinteisestä maaseutukoulun kansansivistäjästä on tullut tunnevalmentaja. Peruskoulu romutti vanhan jaon kansakoulun ja oppikoulun opettajiin, myös suhde oppilaisiin muuttui. Auktoriteetin valta sai väistyä. Tasa-arvoa ja demokratiaa suosivassa koulussa uudet kasvatusihanteet korostavat kykyä suostutella ja pitää omat tunteet kurissa. Valtioneuvosto nimitti valtakunnansovittelijan virkaan Minna Helteen. Hänen nelivuotinen toimikautensa alkaa ja kestää vuoden 2018 loppuun. Viran nykyisen haltijan Esa Longan määräaika tehtävässään päättyy Oikeustieteen kandidaatti Minna Helle työskentelee tällä hetkellä edunvalvontajohtajana Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ssä. Sitä ennen hän on toiminut johtajana Työeläkevakuuttajat TELA ry:ssä ( ) ja Akava ry:ssä ( ) sekä edunvalvontajohtajana Tehy ry:ssä ( ), lakimiehenä ja neuvottelupäällikkönä Akava ry:ssä ( ) sekä työehtoasiamiehenä Suomen Journalistiliitossa ( ). On hienoa tulla valituksi tähän tehtävään ja suhtaudun tulevaan työhön vakavasti ja tosissani. Odotan innolla työn alkamista, vaikka samalla olo on haikea, sillä aikani STTK:ssa jäi turhan lyhyeksi, Minna Helle kertoo. riitojen joutuisan ratkaisemisen merkitys on vain entisestään korostunut. Sovittelujärjestelmän kehittäminen on osa neuvottelujärjestelmän uudistamistyötä, joka on parhaillaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydällä. Toivon, että tämä työ saadaan maaliin ja se tuo osaltaan uusia eväitä myös sovitteluun, Helle kuvaa neuvottelujärjestelmän kehittämistyötä. Valtakunnansovittelijan virkaan haki kahdeksan henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriö kuuli virantäytön yhteydessä myös työmarkkinakeskusjärjestöjä. Sovittelijan tehtävänä on ratkoa työriitoja sekä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa edistää työnantajien ja palkansaajien välisiä suhteita. Ei ole yhtä valmista muottia, jolla sovittelija tehtävää hoitaa. Jokainen muokkaa siitä hieman oman näköisensä. Tärkeintä on, että sovittelija on toimissaan puolueeton ja kuuntelee kaikkia osapuolia. Tämä arvo on minulle itsestään selvä lähtökohta, Helle korostaa. Kertomus maaseudun ruumiillisista töistä kaupunkien toimihenkilö- ja teollisuustyöntekijöiksi siirtyvistä suomalaisista saa uusia sävyjä, kun tutkijat kertovat, kuinka työntekijöihin ulkoa asetetut ja työntekijöiden itseensä kohdistamat odotukset ovat ajan myötä muuttuneet. Työpaikkailmoituksien ja johtamisoppien perusteella muutos on mullistava. Sosiaalisten taitojen merkitys alkoi korostua jo 1960-luvulla. Näiden rinnalle ilmestyivät 1980-luvulla vaatimukset tuloshakuisuudesta ja muutoskyvykkyydestä, kun taas 2000-luvun ihannetyöntekijää voisi kuvata sekä tunneälykkääksi että kilpailulliseksi monitaituriksi, tiivistää kirjahanketta johtanut dosentti Ari Väänänen monivuotisen tutkimuksen tuloksia. Psykologinen ote työhön Nykyisin työntekijältä toivotaan psyykkistä joustavuutta, tavoitteiden toteutuskykyä ja itseohjautuvuutta. Sosiaalista vuorovaikutusta edellyttävät asiantuntija- ja palveluammatit, joissa tarvitaan myös tunteiden hienovaraisempaa huomioon ottoa, ovat yleistyneet. Siksi ihannetyöntekijän kuva on entistä monimuotoisempi. Ammattiosaamisen rinnalla työntekijältä odotetaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Psyykkistä kestävyyttä ja myönteistä suhdetta työhön on alettu pitää tärkeänä tuottavuuden tekijänä. Yhteiskunta tarvitsee uudenlaista osaamista Ihanteellisen työntekijän mallin muutosta selittää eritoten palkkayhteiskunnan muutos. Elinkeinorakenne joutui rajuun murrokseen 1960-luvulta lähtien, eikä muutostarve ota laantuakseen. Työntekijät ovat yhä koulutetumpia, ja työ- Jotkut ihanteet myös hiipuvat. Metalliteollisuuden rautakourien miehinen maailma ja sen ideaalit ovat saaneet tehdä tilaa tietotekniikan osaajille ja uusille ei-materiaalisille tuotantomuodoille. Uudet toimintakulttuurit ovat astuneet työelämän näyttämölle. Neuvottelusta, tiimityöstä ja verkostoista on tullut työn arkea yhä useampien kohdalla, kuvailee Väänänen. Mielenkiintoinen keskustelunavaus työelämästä kiinnostuneille Teoksen lukijalta ei vaadita yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen erityisosaamista. Kirjan tekijät avaavat keskustelun työntekijänä olemisen ajallisesta ja paikallisesta luonteesta kaikille työelämästä kiinnostuneille. Teksti: Työterveyslaitos ja Osuuskunta Vastapaino KIRJAN TAUSTALLA ON VUOSIEN TUTKIMUSTYÖ Kirjan kirjoittajat ovat työelämän, työpsykologian ja historian tutkijoita Työterveyslaitoksella. He ovat tutkineet useita vuosia suomalaisen työntekijyyden muutosta Suomen Akatemian ja Työterveyslaitoksen tutkimushankkeissa Ideaalityöntekijää muovaamassa ja Psyykkisen haavoittuvuuden nousu suomalaisessa työelämässä. Kirjan julkaisemiseen on saatu tukea Työsuojelurahastolta ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta. Sovittelujärjestelmän toimivuus on tärkeä osa toimivia työmarkkinoita. Nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä Teksti: STTK, Kuva: Liisa Valonen 4 5

4 Ajankohtaista Koulujen YRITTÄJYYSKASVATUKSESSA Yrittäjyyskasvatus nähdään yhteiskunnassa yhtenä tapana vastata tulevaisuuden työelämän haasteisiin tukemalla yrittäjähenkisiä taitoja ja osaamista lapsissa ja nuorissa. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei perus- ja toisella asteella riittävästi hyödynnetä yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja materiaaleja. Suurin vaikuttava tekijä on opettajan osallistuminen yrittäjyyskasvatukseen liittyviin koulutuksiin. parannettavaa Liiketalouden Liitto LTA ry:n LIITTOKOKOUS Liittokokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, kuten tilinpäätös toimintakertomuksineen vuodelta 2013 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio tulevalle vuodelle Samalla päätettiin myös vuoden 2015 jäsenmaksut: Varsinainen jäsen + JATTK -työttömyyskassan jäsenyys 210 /koko vuosi 2015 Varsinainen jäsen ilman työttömyyskassajäsenyyttä 162 /koko vuosi Elena Ruskovaaran väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka opettajien käyttämä yrityskasvatuksen keinovalikoima on laaja, valtaosa opetuksesta tapahtuu perinteisin menetelmin luokkahuoneissa yhden opettajan johdolla. Opettajat myös suosivat helposti toteutettavissa olevia ja lyhytkestoisia toimenpiteitä, kuten aiheeseen liittyviä keskusteluja. Koulut tekevät jonkin verran yritysvierailuja, mutta vastaavasti yrityksiä kutsutaan vierailemaan kouluissa vähän. Muu yrittäjyyskasvatusmateriaali, kuten pelit ja leikit, ovat myös pitkälti hyödyntämättömiä. Seniorijäsen 56 /koko vuosi 2015 Opiskelijajäsen 10 /koko vuosi 2015 Liiketalouden Liiton tämän hetkinen puheenjohtaja Raimo Salovuori onnittelee juuri valittua uutta puheenjohtajaa Ritva Kyynäräistä. Opettajien kesken on kuitenkin eroja sen suhteen, kuinka paljon ja laajalti opettajat materiaaleja käyttävät ja kytkevät opetukseensa. Suurin vaikuttava tekijä on opettajan osallistuminen yrittäjyyskasvatukseen liittyviin koulutuksiin. Osallistumisen jälkeen opettajat ottavat enemmän, monipuolisempia ja laajakestoisempia tapoja käyttöön. Tutkimuksen mukaan toinen merkittävä tekijä on opettajien osallistaminen oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa ja opetussuunnitelmatyössä. Osallistettu opettaja käyttää enemmän erilaisia sisältöjä ja menetelmiä opetuksessaan kuin suunnitteluihin osallistumaton kollegansa. Sitä vastoin opettajien sukupuolella eikä virkaiällä näytä olevan vaikutusta asiaan. Suomalaisissa perus- ja toisen asteen oppilaitoksissa on yrittäjyyskasvatus ollut läsnä jo parikymmentä vuotta. Suomessa ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu kuinka kouluissa aihetta käsitellään. Myös maailmanlaajuisesti tämä tieto on aikaisemmin puuttunut, kuvailee Ruskovaara tutkimuksensa uutuusarvoa. Elena Ruskovaara Asian tutkiminen on tärkeää, sillä koulujen yrittäjyyskasvatukselle on asetettu kovat tavoitteet: vahvistaa eri-ikäisten oppilaiden omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyjä sekä luoda pohja yrittäjämäisille toimintatavoille. Ruskovaaran väitöstutkimus täyttää aukon esittelemällä yrittäjyyskasvatuksen nykytilanteen: mitä kouluissa tehdään, miten opettajat toteuttavat yrittäjyyskasvatusta ja minkälaiset opettajat kytkevät aihekokonaisuutta opetukseensa. Teksti: Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, kuva: Timo Mikkola, LUT Henkilövalinnoissa oli esillä liittohallituksen puheenjohtajan vaihdos, koska istuvan puheenjohtajan Raimo Salovuoren sääntömääräiset kaudet ovat tulleet täyteen eikä häntä voitu enää valita. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti tuusulalainen Ritva Kyynäräinen, joka on pääkaupunkiseudulla toimivan LTQ-Partners Oy:n markkinointipäällikkö. Hän on lisäksi ollut Liiketalouden Liiton hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja sekä toiminut Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry:n puheenjohtajana vuodesta 2008 alkaen. Kokouksessa arvostettiin erityisesti Kyynäräisen monipuolista kokemusta, paineensietokykyä ja yhteistyötaitoja, mikä tekee hänestä erinomaisen valinnan Liiketalouden Liiton johtoon. - Kyynäräisellä on pitkä ja monipuolinen kokemus myynnin ja markkinoinnin tehtävistä, joista on varmasti hyötyä myös liiton luotsaamisessa eteenpäin maailmassa, jossa palkansaajien järjestäytyminen ei ole enää itsestäänselvyys, liittokokouksessa todettiin. Ritva Kyynäräisen haastattelu löytyy sivulta 10. Hallitukseen valittiin vain yksi uusi jäsen erovuoroisen Antti Vätön tilalle. Valituksi tuli Raimo Salovuori, joka siirtyy näin puheenjohtajan paikalta hallituksen jäseneksi. Antti Vättö valittiin puolestaan jatkamaan varajäsenenä vuoden verran Ritva Kyynäräiseltä vapautuneen hallituksen varajäsenen paikalle. 6 7

5 Istuva puheenjohtaja Raimo Salovuori avasi liittokokouksen Toiminnanjohtaja Annina Antell esittelee toimintakertomusta ja vastailee kysymyksiin. SEAMKin hallintojohtaja Mika Soininen toivotti tervetulleeksi Seinäjoelle ja kertoi AMK-kentän viimeisimmät kuulumiset SEAMKin näkökulmasta. Ifin yhteyspäällikkö Marja-Liisa Maikku Sillanpää vastaa kokousyleisön vakuutuskysymyksiin. Oik. LTA:n järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen ja etualalla kokousedustajia. Herkulliset kahvitauon tarjoilut saivat veden kielelle. Puheenjohtajakautensa päättävä Raimo Salovuori ja vastavalittu uusi puheenjohtaja Ritva Kyynäräinen Kokouksen arvoisa puheenjohtajisto Raija Väliharju (Pohjanmaan Liiketalous LTA ry) ja Erkki Kallio (SLK-Kilta ry) 8 9

6 RITVA Liiketalouden Liiton uusi puheenjohtaja VUODEN NUORI MERKONOMI KYYNÄRÄINEN Kuva: Soila Suhonen 1. Kuka olet ja mistä tulet? Olen tuleva Liiketalouden Liiton puheenjohtaja ja siihen tehtävään tulen Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry:n tukemana. Päätoimessani työskentelen markkinointipäällikkönä pääkaupunkiseudulla toimivassa siivouspalveluita ja työmaapalveluita tuottavassa asiantuntijayrityksessä LTQ- Partners Oy:ssä, jossa olen työskennellyt vuodesta 2010 lähtien. Työurani aikana olen toiminut niin asiakaspalvelun, aikuiskoulutuksen, viestinnän kuin myynnin ja markkinoinninkin parissa. Vuodesta 2001 lähtien olen saanut tutustua siivouspalveluiden myynnin kautta asiakasyritysten ja kiinteistöjen muuttuviin tarpeisiin. LTQ-Partnersin siivouksen ja työmaapalvelun yhtenä tavoitteena on puhdas sisäilma ja sitä kautta terveellinen työympäristö. Tavoite on omaa arvomaailmaani tukeva ja työhyvinvoinnillisesti erityisen tärkeä tekijä, joka antaa työlleni merkityksen. Sain työhyvinvointipäällikön tutkintotodistuksen marraskuun alussa. Työhyvinvointi nousee tärkeään merkitykseen kaikessa tavoitteellisessa tekemisessä. Tyytyväisyys kasvattaa motivaatiota ja se taas lisää tuottavuutta eikö? Siviilissä olen kahden aikuisen lapseni, Antin ja Katrin, äiti - ja mummi kahdelle poikani lapselle, Ilonalle ja Onnille. Olen muuttanut pääkaupunkiseudulle yo-merkonomin tutkinnon suoritettuani Turusta vuonna Nyt asun Tuusulassa Millä mielin tartut Liiketalouden Liiton ruoriin vuoden 2015 alussa? Hyvällä mielellä kaikin puolin! Kokemuksesta tiedän, että liitolla on aktiivinen ja osaava hallitus ja hallituksen keskuudessa vallitsee hyvä henki ja tekemisen meininki. 3. Miten liiton toimintaa pitäisi mielestäsi kehittää? Liiton toimintaa voisi miettiä enemmän liiketoimintanäkökulmasta. Haluaisin tuoda toimintaan mukaan yritysmaailman näkövinkkeliä ja toiminnallisuutta. 4. Minkälaisia toiveita sinulla on puheenjohtajakaudellesi? Toivon, että yhteistyössä, niin hallitustyöskentelyn kuin yhdistysyhteistyön kautta, voisimme löytää uusia tapoja kehittää liiton toimintaa enemmän jäsenistöä kiinnostavaksi ja mukaansa tempaavaksi. Toivon myös, että osaamme avata oikealla tavalla liittoon liittymisen etuja uusille potentiaalijäsenille. Näinä haasteellisina aikoina jokainen työntekijä tarvitsee omia etujaan puolustavan tuen tarvittaessa. Liiketalouden Liiton palveluista yksi tärkeimmistä on juuri asiantunteva työsuhdeneuvonta. 5. Minkä takia mielestäsi liiton jäseneksi kannattaa liittyä? Yhdistystasolla on jäsenen mahdollista osallistua yhdistysten järjestämään ohjelmaan ja laajentaa omaa sosiaalista verkkoaan mielenkiintoisia ja monipuolisia henkilöitä tapaamalla. Liiketalouden Liiton jäsen ei ole yksin työsuhdehaasteidensa kanssa. Liiton toimistosta saa neuvontaa ja liiton yhteistyötaholta juridista apua riitatilanteissa. Lisäksi Liiketalouden Liiton jäsenen on mahdollista liittyä varsin kohtuuhintaiseen työttömyyskassaan, nauttia jäseneduista vakuutusten, matkojen, majoituspalveluiden ja pankkipalveluiden käyttäjänä sekä tulla mukaan vaikuttamaan ja tekemään yhdessä yhdistyksien hallituksiin ja sitä kautta liiton liittohallitukseen. Liiketalouden Liitto on tarpeeksi suuri jäsenistönsä tukemiseen ja tarpeeksi pieni kehittymään joustavasti jäsenistönsä tarpeita kuunnellen. Kuulisinkin mielelläni toiveistasi! Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät toista kertaa nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille suunnatun kilpailun. Ensimmäinen Vuoden Nuori Merkonomi valittiin vuonna 2013 valmistuneiden opiskelijoiden joukosta. Innokkaan vastaanoton saanut kilpailu järjestetään nyt siis toista kertaa ja sen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan/työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia, osaamista osoittavia dokumentteja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. 11 Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs., Helsinki tai sähköpostilla valo@liiketaloudenliitto.fi. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2015 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti-toukokuussa Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. TERVETULOA KILPAILEMAAN! LIIKETALOUS

7 VUODEN NUORI MERKONOMI KILPAILUUN OSALLISTUMINEN KANNATTAA! Teksti: Liiketalouden Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner, Kuva: Eero Nerelli-Antell Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestivät Vuoden Nuori Merkonomi-kilpailun ensimmäistä kertaa viime vuonna. Kilpailun tarkoitus on innostaa merkonomiopiskelijoita kehittämään osaamistaan, tuoda esiin merkonomien osaamista ja pitää yllä merkonomien arvostusta liiketalouden alan osaajina. Suunnittelulla ja harjoittelulla kohti parempaa Työpaikan viestintä KRIISIVIESTINTÄÄ Teksti: Mari Tyni Vuoden 2013 kilpailun voitti Vantaan MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen opiskelija Severi Lukkarinen. Myös Lukkarisen kilpailuun mukaan ilmoittanut ohjaaja Tarja Saarinen palkittiin. Saarisen mielestä on tärkeää, että Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja (VALO)-kilpailun rinnalle on järjestetty oma kisa nuorille, jotta myös he saavat tunnustusta osaamisestaan. Hän uskoo, että etenkin kilpailuhenkisemmät opiskelijat saattavat motivoitua palkintomahdollisuuksista. Suosittelukampanja Liiketalouden Liitto on liiketalouden osaajien oma yhteisö. Liiton jäsenyydestä on iloa ja hyötyä monissa työelämän tilanteissa: LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Saarinen kokee, että nuorten opetuksen ja ohjauksen henkilökohtaistaminen antaa sekä opettajille että ohjaajille mahdollisuuden tutustua opiskelijoihin paremmin, jolloin aidon osaamisen tunnistaminen helpottuu. Hän kannustaa nuoria osallistumaan kilpailuun ja kertoo myös MERCURIA-oppilaitoksen olevan tulevaisuudessakin mukana kisassa. Ehdottomasti kannattaa osallistua. Onnistumisia on hyvä nostaa esiin. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA :han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2014, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20 ) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista jäsenistä seuraavasti: 1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä 4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti 4. ja 5. liittyneestä jäsenestä yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin. Kampanja on voimassa ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA :n varsinaiset jäsenet. Hyvään kriisiviestintään tarvitaan johtamistaitoja sekä käytännönharjoituksia. Ilman niitä kriisiviestinnästä on vaikea selvitä. Kriisiviestintä on osa organisaation normaalia viestintää. Sitä tarvitaan, kun organisaatiossa tapahtuu jotain ennalta arvaamatonta. Kyse voi olla organisaation sisällä tapahtuneesta onnettomuudesta, toimintaan liittyvistä häiriöistä tai mainekriisistä. Kriisin sattuessa tavoitteena on nopea reagointi. Ilman sitä kriisi voi karata käsistä. Tiedon täytyy pitää myös paikkansa sekä välittyä oikealle kohderyhmälle. Jos väärää informaatiota tulee, on se nopeasti oikaistava. Management Institute of Finland MIF Oy:n asiakkuuspäällikkö Ilari Hylkilän mielestä jokaisen organisaation pitäisi määritellä kriisiviestinnän tavoitteet, myös tapauskohtaisesti. Monissa kriiseissä organisaatiolle olisi tavoiteltavaa kyetä osoittamaan, että se pitää sidosryhmistään huolta. Kriisin ei tarvitse aina olla negatiivinen asia. - Vastuunkantoa osoittavalla, fiksulla ja nopealla toiminnalla ja viestinnällä organisaatio voi kääntää kriisin jopa voitokseen, sanoo Hylkilä. Kriisiviestinnän hoitaminen Voi olla tilanteita, jossa työntekijä sairastuu tai menehtyy. Tai yrityksen johdossa tapahtuu väärinkäytöksiä, joiden seurauksena koko johto joutuu luopumaan paikoistaan. Tällöin kriisiviestintä hoidetaan organisaatiossa sisäisesti. Kriisiviestinnässä myös asenteiden täytyy olla kunnossa. Hylkilän mielestä tiedonnälkäiseen toimittajaan pitää suhtautua sillä ymmärryksellä, että toimittaja tekee vain työtään. Hänen mielestään pahimpia mokia ovat kriisin vähättely ja median välttely, vaikka median kiinnostus on noussut ja yhteydenottoja tulee. Samoilla linjoilla on myös kriisijohtamisen ja -viestinnän tutkija sekä kouluttaja Maarit Pedak. - Kun organisaatio koetaan vältteleväksi, itsekkääksi tai sitä ei kiinnosta vahinko, jonka se on aiheuttanut, johtaa tällainen toiminta ikään kuin toiseen kriisiin varsinaisen kriisin lisäksi. Pedak pitää ulkoisessa kriisiviestinnässä tärkeänä asiana sitä, miten tavoitetaan kriisistä kärsivät sidosryhmät. Hänen mielestä pelkät lehdistötiedotteet tai julkilausumat eivät yksistään riitä, vaan on muodostettava yhteys ihmisiin. Hyvinä kanavina hän pitää kuulutuksia, erilaisia ilmoituksia ja jatkuvaa mediayhteydenpitoa

8 TYÖSUHDE- KYSYMYKSIÄ Lakimiehen palsta Johdon on kannettava vastuu Kaikissa kriiseissä on oltava henkilö, joka antaa kriisille kasvot. Kyseisen henkilön tehtävänä on kertoa ja antaa tietoa meneillään olevasta ongelmasta. Jokaisen organisaation johtamassa asemassa olevan henkilön pitäisi ymmärtää omavastuunsa kriisitilanteen johtamisessa, ja nimenomaan ymmärtää se, että valtaosa kriisestä johdetaan julkisuudessa. Silloin johtaja on se, joka menee julkisuuteen, se ei ole viestintäjohtaja tai viestintäpäällikkö, Pedak kertoo. Irtisanomiset on yksi yleinen työpaikkojen kriisin aihe, erityisesti työntekijöiden näkökulmasta. Hylkilän mukaan työpaikkojen ollessa vaakalaudalla ylimmällä johdolla on suuri rooli viestinnässä. Työpaikkoja koskevissa suurissa muutoksissa ja kriisien käsittelyssä myös lähiesimiehillä on tärkeä rooli. - Lähiesimiehet voivat olla tulkkeja ja tarjota ajatustenvaihtokanavan muulle henkilöstölle erityisesti siinä vaiheessa, kun kriisin käsittelyssä on siirrytty syihin, seurauksiin ja jatkotoimenpiteisiin. Harjoittelemalla parempi suunnitelma Kriisitilanteisiin voi varautua laatimalla hyvän kriisiviestintäsuunnitelman, jossa määritellään kriisitilanteen toimintatavat. Kriisiviestintäsuunnitelmassa on hyvä määritellä ja kuvata potentiaaliset kriisit sekä kriisiviestinnän toimintamallit, prosessit ja vastuut. Suunnitelmiin voi myös sisällyttää toimi näin -ohjeita ja viestiluonnoksia. Kaikissa kriiseissä on henkilö, joka antaa kriisille kasvot. Suunnitelmista löytyy usein puutteita, mikäli niiden päivittämisestä on kulunut aikaa. Esimerkiksi sosiaalisen media rooli on saattanut jäädä kokonaan huomioimatta. Tärkeää on myös muistaa kriisiviestinnän harjoittelu. - Kriisiviestintää pitää harjoitella etukäteen. Pelkkä suunnitelma ei riitä, koska sille voi käydä kuin monelle muulle suunnitelmalle, että se pölyttyy siellä mappi ö:ssä, toteaa Hylkilä. Pedakin mukaan organisaatiossa pitäisi käyttää enemmän aikaa harjoituksille, jossa pitää keskittyä oman alan toimintaan, organisaation vahvuuksiin sekä heikkouksiin, joiden kautta alotettaisiin suunnittelemaan erityistilanteita. Hyvä kriisiviestinnänsuunnitelma syntyy ainoastaan näiden harjoitusten tuloksena. Muuten se on pelkkä mappi jossain hyllyllä, jota ei kriisitilanteessa ehditä enää lukea, sanoo Pedak. Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén Työntekijän uskollisuus- eli lojaliteettivelvoite. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Työsopimuksen tekeminen perustuu molemminpuoliseen sopimiseen. Sopimisessa yleisenä lähtökohtana on se, että osapuolten toimissa huomioidaan ainakin jonkinasteisesti toisen sopijapuolen tärkeitä etuja. Työsopimuksella työntekijä sopii työnantajansa kanssa työn tekemisestä palkkaa vastaan työnantajansa työn johdon ja valvonnan alaisena. Samalla työntekijä ja työnantaja tulevat toisiaan kohtaan sidotuiksi eri työsuhteen ehtoja sääntelevien lakien, kuten työsopimuslain piiriin. Työnantajaa velvoittaa omalta osaltaan, palkanmaksun lisäksi, työsopimuslain säännösten perusteella velvoite edistää suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Tämä velvoite voi käytännössä tarkoittaa esim. kehityskeskusteluiden käymistä ja erilaisia kehittämispäiviä. Työntekijää taas velvoitetaan työsopimuslain säännösten perusteella välttämään toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Yleinen lojaliteettivelvoite alkaa työsopimuksen solmimisesta, ja kestää työsuhteen päättymiseen saakka. Käytännössä tämä velvoite voi tarkoittaa esimerkiksi velvollisuutta välttää raaka- ja tarveaineiden tuhlausta. Rikonko lojaliteettivelvoitettani, jos arvostelen työnantajaani vapaa-ajalla? Lojaliteettivelvoite on työsopimuslain perusteella työntekijälle seuraava yleisvelvoite, joka velvoittaa työntekijää myös vapaa-ajalla. Mitään tyhjentävää määrittelyä ei voi etukäteen tehdä sen suhteen, mikä kuuluu lojaliteettivelvoitteen piiriin, ja minkä suhteen työntekijällä taas on yleisesti muuten sananvapautensa perusteella ilmaisuvapaus. Lähtökohtana kuitenkin on se, että mitä korkeammassa asemassa työntekijä sijoittuu organisaation sisällä, sitä kriittisempää on arviointi sen suhteen, onko työntekijä rikkonut lojaliteettivelvoitettaan. Selvää on, että työntekijän tulee esimerkiksi jättää ilmaisematta paikkansapitämättömät, yrityksen kannalta haitalliset lausunnot. Oikeuskäytäntöä lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta on suhteellisen vähän. Eräässä työtuomioistuimen ratkaisussa (TT ) on työntekijän lojaliteettivelvoitetta arvioitu seuraavasti Työntekijä oli esiintynyt vapaa-aikanaan television viihdeohjelmassa. Työntekijä oli heti ohjelman alussa ilmoittanut työnantajansa nimen. Työntekijä oli ohjelmassa muun muassa vastannut juontajan hänelle esittämiin maahanmuuttajia ja eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä koskeviin kysymyksiin järjestelmällisesti tavalla, joka voitiin tulkita syrjiväksi ja rasistiseksi. Edelleen työntekijä oli ohjelmassa myöntänyt toimineensa työnantajansa palveluksessa epärehellisesti, muun muassa varastamalla työnantajaltaan ja liioittelemalla tiiminsä saavutuksia esimiehilleen, täsmentämättä kuitenkaan työnantajaansa tarkemmin. Työnantajan yrityskuva oli näin muodostunut ohjelmassa epäedulliseksi ja työntekijän menettely oli samalla vaarantanut työnantajan asiakassuhteita ja vahingoittanut työnantajan mainetta