PTA-KYSELY: KUNTIEN PAIKKATIETOAINEISTOT JA RAJAPINNAT: VASTAUKSET JOONA MAJURINEN JWM-ENGINEERING OY

Transkriptio

1 PTA-KYSELY: KUNTIEN PAIKKATIETOAINEISTOT JA RAJAPINNAT: VASTAUKSET JOONA MAJURINEN JWM-ENGINEERING OY

2 HAASTATTELIJAN HAVAINTOJA Näillä kalvoilla on esitetty haastattelijan yleiset havainnot yleisistä trendeistä, kehityksen tilasta ja tulevaisuuden suunnasta. Eivät ole lopullisia päätelmiä, vaan tarkoitettu tukimateriaaliksi niille henkilöille, jotka pureutuvat haastattelun havaintojen konekielisiin tarkempiin yksityiskohtiin Arcgis Online-ympäristössä. Kunnat ovat hyvin erilaisia ja selviä valtakunnallisia havaintoja ei oikeastaan ole. Tavoitteena vain antaa yleiskuvaa isoista suuntauksista Puhelinhaastattelua pidettiin hyvänä muotona. Tosin kyselyjä on paljon liikkeellä samoista asioista.

3 YLEISTÄ HAASTATTELUSTA Haastattelin puhelimitse ja Skype-kokouksina 50 kuntaa, jotka sijoittuivat kaikkiin maakuntiin. Paikkatiedon aihealueena olivat rakennukset, osoitteet, uudet tuotantojärjestelmät, maankäyttöpäätökset, tiestöt, kuntien välinen yhteistyö, laadunvarmistus, aineistojen jakaminen, PTA:n tieto- ja tukipalvelut Puhelinhaastattelut tai skype-kokoukset ajoittuvat ajalle Haastattelut kestivät n. 50 minuuttia 1½ tuntia / kunta. Osallistujia oli välillä 1 henkilö kunnan ryhmä. Lisäksi tein noin 100 täydennyssoittoa, jollei johonkin asiaan saatu haastattelussa vastauksia Haastattelut kohdistettiin kuntiin, joissa oli asukkaita yli Lisäksi seudullisissa ratkaisuissa ja yhteistyömuodoissa haastateltiin joitakin pienempien kuntien edustajia. Kuntien IT-kumppaneilta tehtiin myös tarkentavia teknisiä kysymyksiä. Näiden kyselyjen lisäksi tilastoitiin Kuntaliiton hankkeen tulokset ja luovutettiin päivitetty tilannekuva kaavojen (ajantasaasemakaavat ja yleiskaavat) digitaalisuusasteesta datana ja rajapinnoilla. Vastausten laatu oli hyvä.

4 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 3D 3D kaupunkimallinnus on selvästi käynnistymässä tai työn alla. Suomessa on selvästi pienimuotoinen kaupunkimalli HYPE käynnissä. Sitten on selkeä ryhmä, jotka eivät ole kaupunkimallityötä aloittaneet. Kenelläkään ei ole mallit täysin valmiina asemakaava-alueelta tai koko kunnan alueelta. Paljon vielä menetelmien kokeiluja ja niiden sisäänajoa. Toki edelläkävijöitä löytyy. Kaupunkimallinnus (kuorimalli tai semanttinen malli) on pääasiassa tuotettu eri välineillä kuin kantakartan tuotanto. Osalla samassa. Tekniset työkalut vielä kehittymässä. Ohjelmistoja on hankittu niin 3D-tuotantoon kuin visualisointiin. Välttämättä niitä ei vielä hyödynnetä. Ylläpitoaineiston vastaanottaminen BIM-malleina (IFC) on vasta yksittäisinä kokeiluina tai keskusteluasteella. Tulevaisuuden mahdollisuuksia - > +5 vuotta. Rakennusvalvonnoissa ollaan vasta siirtymässä pdf-muotoisten asiakirjojen lupakäsittelyyn. Tämä näkyy myös KuntaGML-rekisterirajapintojen (WFS) laajana käyttöasteena. Korostuu vastauksissa. 3D-malleja mm. maastomalli tuotetaan lähinnä tapauskohtaisiin suunnitteluhankkeisiin.

5

6 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (GEOMETRIA JA REKISTERITIEDOT) Pääasiassa rakennusten geometria- ja rekisteritiedot ovat eri järjestelmissä pl. yksi tuote, joka mahdollistaa yhteisen hallinnan, mutta tätä ei ole käytössä kuin osalla isompia kaupunkeja, vaikka välineet on. Kytkentä vaatinee aluemaisen rakennusgeometrian. Yhteyksiä on rakennettu monella tavalla mm. järjestelmän sisäinen ID, Tietopalveluiden kautta, erilliset integraatiot ja erilliset tietovarannot Rakennusgeometriatieto syntyy pääasiassa sijaintikatselmuksen yhteydessä. Poistetuista rakennuksista on pääasiassa tieto vain rekisterissä esim. purkulupa. Geometriatietoa ylläpidetään pääasiassa vain ajantasaisesta tilanteesta. Tämä näkyy sitten rajapinnoissa saatavasta datasta. Välineet mahdollistaisivat pääasiassa tällaisen poistuvan tiedon ylläpidon, mutta niitä ei laajasti käytetä. Selvästi on käynnissä koko maassa rakennusrekisterin parannushankkeita -> mm. kiinteistöverotuksen hyödyt.

7

8 OSOITTEET Osoiterekistereitä on paljon käytössä tai ollaan ottamassa selvästi laajalti käyttöön. Ylläpito on selvästi siirtymässä tietokantapohjaiseksi omaan rekisteriosioon. Osoitetietoja on myös laajalti jo perusparannettu ja moni kunta kertoi aineiston olevan kunnossa. Osoiteparannukset koskevat koko kuntaa. Laajalti myös työtä tehdään vielä, mutta voisi arvioida, että osoiteaineiston laatu paranee selvästi vuoteen 2020 mennessä. Kuntaliiton aktivointityö (osoitteet osaksi kuntatietopalvelua) on saanut selkeää toimintaa aikaiseksi (ohjelmistohankinnat, parannustyö, rajapinnoille julkaisu)

9

10 UUDET TUOTANTOJÄRJESTELMÄT Viistoilmakuvia käytetään laajalti kunnissa Viistoilmakuvaus-käsite alkaa olla hankala. Dronet, lentokuvaukset jne. Mikä on viistoilmakuva tai -kuvausta? Käyttö on pääasiassa yksittäisiin hankkeisiin mm. kaavoitus, rakennusvalvonta, infrasuunnittelu ja markkinointi Toki perinteisiä ilmakuvauksia tehdään kantakartan tuotantoon, joita sitten hyödynnetään myös mm. kaupunkimallien teksturoinnissa ja suunnittelussa. Kaupunkimallien teksturointi on selvästi uusi syy tuottaa viistoilmakuvia. Mobiilikartoituskuvien hyödyntäminen on kasvussa mm. infraomaisuuden hallinnassa ja muussa virkamiestyössä -> korvataan maastokäyntejä, kenttäinventaarioita ja valvontatehtävät. Aineistot ovat vain kuntien sisäisessä käytössä mm. lisenssipolitiikan ja tietosuojan takia Oma viistoilmakuvaustuotanto tulee kasvamaan lähivuosina -> dronet ja ajoneuvot.

11

12 MAANKÄYTTÖPÄÄTÖKSET Kunnat (yli as) ylläpitävät ajantasa-asemakaavaa pääsääntöisesti itse. Pienemmät kunnat konsulteilla. Asemakaavakartat olivat lähes tulkoon kaikilla joko vektori- tai paikkatietomuodossa. Kaavamerkinnät ja määräykset taas pääsääntöisesti pdf-muodossa -> linkitetty kuitenkin indeksikarttaan. Muutamilla kaupungeilla paikkatietomuodossa. Tässä on selvästi edessä iso kansallinen työ saattaa kaavojen ominaisuustiedot rakenteiseen muotoon Kaavatiedot ovat saatavilla pääasiassa jo kuntien karttapalveluissa ja kaavakartat rasterimuodossa rajapinnoilta. Ominaisuustietojen tarjonnassa on laajaa kirjavuutta (gis-muoto, cad, pdf, tif jne.) Kaavan laatijat välittävät edelleen kuitenkin suunnitelmia tiedostoina niin kunnan sisällä kuin kolmansille osapuolille (konsultti, viranomainen). Rajapintoja ei juurikaan hyödynnetä kaavasuunnittelussa, vaan vasta tietopalveluissa.

13

14 TIESTÖ Hankalin vastattava osio selvästi -> käytänteet hyvin erilaisia tai prosessit kehityksen alla. Keskilinja-aineisto jakautuu selvästi kahtia. Joko ylläpidetään itse tai sitten hyödynnetään valtion aineistoja. Työkaluja on tuottaa keskilinja-aineistoa, mutta sen tuottamisen resurssointi oli monelle kynnyskysymys. SURAVAGE-aineistoa ei juurikaan kunnat tuota. SURAVAGE ja verkkotietopiste aineistojen tuottaminen sekaantuivat keskenään. Jalankulku- ja pyöräilyverkoston yksityiskohtaisempi ylläpito jakautui myös kahtia 50/50. Kysymystä oli hieman vaikea hahmottaa. Onko aluemainen hallinta yksityiskohtaisempaa? Ylläpitoa ulkopuolisessa järjestelmässä ei nähty mahdottomana ajatuksena. Mieluiten siirto omasta järjestelmästä, mutta jos kansallinen hyöty saadaan perustelua, niin kyllä keskitettyyn voitaisiin siirtyä, mikäli se tarjoaa rajapinnat myös kuntien suuntaan.

15

16 YHTEISTYÖ MUIDEN KUNTIEN KANSSA Yhteistyömuodot ja laajuus hyvin erilaisia. Ei selvää megatrendiä. Yhteistyö hyvin kuntakohtaista, ehkä jopa yksittäisistä henkilöistä lähtevää aktiivisuutta Yhteisiä opaskarttoja, yhteisiä ilmakuvauksia, yhteisiä paikkatietojärjestelmiä, yhteisiä rajapintamäärittelyjä, yhteisiä työryhmiä jne. Oli myös aistittavissa, että yhteistyötä on vähennetty viime vuosina. Päätöksenteko hidasta ja kustannusten jako-ongelmia. Mutta välillä yhteistyö ollut myös hyvääkin. Ehkä voisi tulkita, että projektikohtainen yhteistyö toimii, mutta pitkäjänteinen yhteinen kehittäminen on haastavampaa organisoida.

17

18 PAIKKATIETOAINEISTOJEN LAADUNVARMISTUS Pääsääntöisesti mitään erillisiä laadunvarmistusprosesseja ei ole käytössä suurimmalla osalla haastateltuja kuntia Laadunvarmistusta tehdään osana ylläpitoprosesseja työvälineiden tarkistustoiminnallisuuksilla Joillakin isommilla kaupungeilla oli säännöllisiä laadunvarmistusprosesseja esim. viikottain, joilla esimerkiksi tarkistettiin erilaisia aluemaisia kohteita.

19

20 PAIKKATIETOAINEISTOJEN JAKAMINEN Avoimen datan linjauksia on tehty, mutta viralliset kaupunkikonsernin linjaukset ovat agendalla lähivuosina. Yksiköiden linjauksia on kuitenkin lähes joka kunnassa. Rajapinnoilla jaetaan paikkatietoaineistoja lähes joka kunnassa. Linjausten trendi on, että rasteriaineistoja (WMS) saa maksutta käyttöön, mutta vektoriaineistot ovat maksullisia tai niiden rajapinnat ovat salasanoin tai muutoin suojattuja. Rajapinnoilta saa laajasti eri kuntien paikkatietoaineistoja. Haastatelluissa kunnissa oli arviolta 2300 eri tietotuotetta tarjolla. Määrä on huomattava. KuntaGML korostuu WFS-rajapinnoissa johtuen Lupapisteen laaja-alaisesta käytöstä (187 kuntaa). Toisaalta Kuntatietopalveluun niitä (WFS) on myös kytketty, mutta niitä ei laajasti hyödynnetä. Vaikka rajapinnoilla on tuhansia tietotuotteita tarjolla, hyödyntäviä palveluja, kuten Lupapiste.fi, on vähän. dwg-tiedostoina toimitetaan vielä hyvin paljon kuntien aineistoja vrt. ylläolevaan. Tiedonsiirtomenetelmää PTA-alustalle kannatettiin tasaisesti PUSH/WFS menetelmillä. Vaatii lisäkeskustelua hyödyistä ja työmääristä.

21

22

23 PAIKKATIETOALUSTAN TIETO- JA TUKIPALVELUT Metatietojen osalta toivotaan ihan perustietoja helposti saataville eli tarkkuus, toteutusajankohta, päivitysväli. Pääasiassa ollaan tyytyväisiä aineistoihin. Metatietomuotoa kannatettiin eniten saatavaksi osana aineistoa. Osittain koettiin vaikeaksi löytää aineiston metatietoja. Tukipalveluiden osalta toivottiin selkeästi Skype-tukea, videoneuvottelua, puhelintukea. Mutta alueellisia työpajoja ja koulutustilaisuuksia varsinkin käyttöönottovaiheessa (tuottaminen ja hyödyntäminen).

24

25 Harjavalta UUSIA OSOITE- JA RAKENNUSTEN RAJAPINTOJA TULOSSA Selvitin erikseen Kuntaliiton hankkeen lähitulevaisuuden vaikuttavuutta kaikissa kunnissa, myös <10000 as. IT-toimittajat arvioivat, että KuntaGML-osoiterajapintojen julkaisun määrä voisi kokonaisuudessaan Kuntasäätiön tukirahoituksella nousta ensi talvena n uuteen kuntaan (Tilanne 11/2018) Haastattelijan huomio: Tarkistin tilanteen 02/2019, niin Kuntaliiton aktivointityö on merkittävästi muuttanut tilannetta ja 139 uutta kuntaa on avaamassa ainakin osoitetietoja vuoden aikana. Eli kokonaisuudessaan =172. Käyttöönotto- ja asennustyöt jatkuvat varmasti koko tämän vuoden, mutta osoitetietojen saaminen edes KuntaGML-muodossa tulee merkittävästi paranemaan. Tietotuotteiden avautumisessa kuntien rajapinnoille, ainakin osoitetietojen osalta, on tapahtunut selvä käänne yli 10 vuoden odotuksen jälkeen. Tosin on huomioitava, että datat eivät ole vielä läheskään kaikilla kunnossa.