Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin ole mainittu. Ekokem-konserni IFRS 2014 IFRS 2013 FAS 2012

Transkriptio

1 EKOKEM-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2014 Konsernin vuoden 2014 tulos Ekokem-konsernin liikevaihto oli 200,8 miljoonaa euroa (195,2 milj. e). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,9 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikutti mm. Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW:n (Organization for Prohibition of Chemical Weapons) kanssa alkuvuodesta tehty sopimus Syyrian kemiallisten aseiden hävityksessä syntyvien jätteiden käsittelemisestä ja ratkaisumyynnin onnistuminen Suomessa. Ekokem-konsernin liikevoitto oli 35,2 miljoonaa euroa (29,6 milj. e). Liikevoitto kasvoi 18,8 prosenttia. Kasvu tuli lähinnä Suomen liiketoiminnoista. Ruotsissa suhdanteiden heikkeneminen ja teollisuuden volyymin aleneminen vaikuttivat alenevasti Ruotsin liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen. Kesällä käynnistettiin Ruotsin toiminnoissa lisäsäästöohjelma tuottavuuden parantamiseksi. Lisäsäästön arvioidaan olevan vuositasolla noin 20 MSEK (2,1 milj. e). Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin ole mainittu. Avainluvut Ekokem-konserni IFRS 2014 IFRS 2013 FAS 2012 Liikevaihto 200,8 195,2 164,2 Liikevoitto 35,2 29,6 24,9 Osuus liikevaihdosta % 17,5 15,2 15,2 Voitto ennen veroja 33,9 28,5 23,4 Osuus liikevaihdosta % 16,9 14,6 14,3 Tulos 26,7 23,4 18,7 Tulos per osake /kpl (*) 7,52 6,62 5,32 Oman pääoman tuotto - % 17,1 16,4 14,4 Sijoitetun pääoman tuotto - % 16,2 14,6 14,4 Omavaraisuusaste % 55,9 52,9 49,2 Net Gearing - % 20,6 40,3 38,2 Poistot 23,4 22,1 19,5 Investoinnit 16,6 22,0 92,7 Osuus liikevaihdosta % 8,2 11,3 56,5 Tutkimus- ja kehittämismenot 3,1 3,5 2,6 Osuus liikevaihdosta % 1,6 1,8 1,6 Henkilöstö keskimäärin Liikevaihto/henkilö 1000 euroa 431,8 407,5 412,2 Tilikauden palkat ja palkkiot milj. euroa 26,0 27,0 22,5 *osakemäärä kpl

2 IFRS-siirtymän vaikutukset Ekokem otti kansainväliset tilinpäätösstandardit käyttöön vuonna 2014 konsernitilinpäätöksessään. Konsernitilinpäätös sisältää vertailutiedot muutettuina vastaamaan IFRS-laskentaperiaatteita. Siirtymäpäivä suomalaisesta kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännöstä (FAS) IFRS-standardeihin on IFRS-siirtymän vaikutus oli konsernin omaan pääomaan ,8 miljoonaa euroa, ,5 miljoonaa euroa, taseen loppusummaan ,6 miljoonaa euroa, ,6 miljoonaa euroa, konsernin tulokseen ,2 miljoonaa euroa. Tarkempia tietoja IFRS-siirtymän vaikutuksista konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2. Rahavirta, investoinnit ja rahoitus Konsernin liiketoiminnan rahavirta vuonna 2014 oli 52,4 miljoonaa euroa (34,4 milj.e). Investoinnit vuonna 2014 olivat yhteensä 16,6 miljoonaa euroa (22 milj.e). Suurimmat toteutetut investoinnit olivat Espoon Juvanmalmin öljynerottelulinjasto ja kone-ja laiteinvestoinnit Riihimäen voimalaitokseen. Konsernin korolliset velat vuoden 2014 lopussa olivat 64,4 miljoonaa euroa (73,1 milj. e). Lainoja lyhennettiin suunnitelman mukaan. Rahoituskulut olivat 2,5 miljoonaa euroa (2,8 milj. e). Lainoista 18,3 prosenttia on Ruotsin kruunumääräisiä. Lainojen keskikorko oli 2,4 prosenttia (2,5 %) ja suojausaste 95 prosenttia. Omavaraisuusaste oli 55,9 prosenttia (52,9 %) Velkaantumisaste oli 20,6 prosenttia (40,3 %). Konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden 2014 lopussa 30,9 miljoonaa euroa (12,9 milj. e) Yrityksellä on käyttämätön 6 miljoonan euron sekä 15 miljoonan ruotsin kruunun (1,7 milj. e.) shekkitililimiitti. Markkinakatsaus Ekokem-konsernin liiketoimintaympäristössä vaikutti vuonna 2014 epävarma taloustilanne. Taantuma on näkynyt toisaalta teollisen tuotannon vähentymisenä, toisaalta asiakkaiden kiinnostuksena uusiin kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Siirtyminen kiertotalouteen tuo liiketoimintamahdollisuuksia Ekokemin kaltaiselle asiantuntijayritykselle. Liiketoiminnan kasvattamiseksi Ekokem panostaa tulevina vuosina kierrätysteknologian kehitykseen ja käyttöönottoon yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Ekokemin vuoteen 2017 tähtäävän kasvustrategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on kasvattaa kierrätysliiketoimintaa.

3 Tilikauden tärkeimmät tapahtumat Sopimus kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n (Organization for Prohibition of Chemical Weapons) kanssa Helmikuussa 2014 Ekokem voitti tarjouskilpailun Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW:n Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisjätteiden käsittelystä. Vuoden 2014 aikana Ekokem vastaanotti kaikki sopimuksen mukaiset jäte-erät ja sopimuksella oli positiivinen vaikutus liikevaihtoon ja tulokseen. Lounaisen Suomen yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen Ekokem voitti marraskuussa 2014 julkisen tarjouskilpailun lounaisen Suomen syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä. Sopimus alkaa vuodesta 2018 ja se on kestoltaan 25 vuotta. Ekokem osallistui tarjouskilpailuun sekä kierrätys- että energiahyötykäyttövaihtoehdolla. Jätevoimalainvestoinnin arvo on noin 100 miljoonaa euroa ja investoinnin arvioitu toteuttaminen tapahtuu vuosina Investointi on ehdollinen ja vaatii Ekokem Oyj:n hallituksen päätöksen. Lisäksi hyväksymisen edellytyksenä on markkinaoikeuden hankintavalitukset hylkäävä päätös. Ruotsin tuottavuuden parantamisohjelmat Ruotsissa aloitettiin edellisen vuoden 2013 kustannusten säästöohjelman jatkoksi alkuvuodesta 2014 uusi kustannusten säästöohjelma. Kustannusten säästöohjelmien avulla saavutettiin tilikaudella merkittävät säästöt Ruotsissa. Ekojalostamo Hallitus päätti jatkaa Ekojalostamo-investoinnin toteuttamista Riihimäen laitosalueelle. Ekojalostamossa kotitalouksien syntypaikkalajitellusta jätteestä erotetaan kierrätyskelpoiset materiaalit ennen energiahyötykäyttöä. Jalostamoinvestointi on suuruudeltaan noin 11 miljoonaa euroa. Tilauskanta ja tuotanto Ekokem konsernin toiminta jätepalveluissa perustuu pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin, joiden mukaisesti jäte vastaanotetaan käsiteltäväksi konsernin tuotantolaitoksissa. Ekokemin Riihimäellä Suomessa ja Kumlassa Ruotsissa sijaitsevat jätteenpolttolaitokset toimivat vuonna 2014 täydellä kapasiteetilla lukuun ottamatta lyhytaikaisia huoltoseisokkeja. Osakkeet, kaupankäynti ja omistus Ekokemin osakekanta muodostuu A- ja B-osakesarjoista, joita molempia on osaketta, eli osakkeiden kokonaismäärä on A-osakkeet antavat 20 ääntä ja B-osakkeet 1 äänen yhtiökokouksessa. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan niin vaatiessa. Yhtiön osakkeet ovat arvo-osuusrekisterissä, jota ylläpitää Euroclear Finland Oy. Yhtiön osakkeet ovat noteerattuja Privanet Pankkiiriliike Oy:ssä. Vuoden 2014 aikana Ekokemin osakkeiden vaihto oli yhteensä kappaletta ja euroa. A-osakkeen viimeinen kauppahinta vuonna 2014 oli 75,00 euroa ja B-osakkeen 75,00 euroa. Yhtiön markkinaarvo oli vuoden 2014 lopussa 264,1 miljoonaa euroa.

4 Ekokemin omistus jakaantui seuraavasti: Suomen valtio 34,1 prosenttia (34,1 %), kunnat ja kuntien omistamat yhteisöt 32,1 prosenttia (32,1 %) ja elinkeinoelämä sekä yksityiset sijoittajat 33,8 prosenttia (33,8 %). Vuoden 2014 lopussa Ekokemin hallituksen ja johdon omistukset olivat 0,1 prosenttia koko osakekannasta. Konsernirakenne Ekokem Oyj on konsernin emoyhtiö. Emoyhtiön muodostaman konsernin rakenne on seuraava: Emoyhtiö Nimi Omistusosuus Ekokem Oyj Ekokem-Palvelu Oy 100 % Ekokem Oyj Sakab Sellbergs AB 100 % Ekokem Oyj Ekokem TSJ Yrityspalvelut Oy 51 % Ekokem Oyj Puhosvoima Oy (ei liiketoimintaa) 100 % Sakab Sellbergs AB Sakab AB 100 % Ympäristö, terveys ja turvallisuus Ekokemin tavoitteena on toimia ympäristölupaehtojen mukaisesti ilman päästöraja-arvojen ylityksiä ja ympäristövahinkoja. Ekokem-konsernin toiminnasta aiheutuvat päästöt ympäristöön olivat olennaisilta osin määräysten mukaiset kaikilla tuotantolaitoksilla. Vuonna 2014 Ekokem-konsernissa kirjattiin yhdeksän savukaasujen lupaehtoylitystä. Jätevesipäästöjen lupaehtojen pitoisuus- ja kuormitusylityksiä kirjattiin Ekokem-konsernissa yhdeksän. Ekokem-konsernin tuotantolaitoksilla ei tapahtunut vuonna 2014 vakavia korvausvastuuseen johtaneita ympäristövahinkoja. Ekokem-konserni on asettanut nolla tapaturmaa -tavoitteen yhteiseksi kaikille Ekokemissä ja Ekokemille töitä tekeville. Tavoitteen saavuttamista seurataan toimenpide- ja tapaturmakohtaisesti sekä vuositasolla Ekokemin ja yhteistyökumppaneiden yhteisellä tapaturmataajuudella. Turvallisuustyötä tehostettiin tapaturmien kasvun vuoksi vuoden 2014 jälkipuoliskolla. Ekokemin Riihimäen laitoksella sattui pölyräjähdys tammikuussa 2014, joka ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Ekokemin henkilöstölle sattui vuonna 2014 kolme poissaolon aiheuttavaa työtapaturmaa (0 tapaturmaa 2013). Yhteistyökumppaneille niitä sattui 6 (10 tapaturmaa 2013). Vuonna 2014 Ruotsin toiminnoissa tapaturmataajuus oli 15,4 (5,1). Omalle henkilökunnalle sattui kaksi ja yhteistyökumppaneille neljä poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Työturvallisuuden parantamiseksi kiinnitettiin entistä enemmän huomiota työturvallisuustekijöihin uusien yhteistyökumppaneiden valinnassa. Esimiesten roolia turvallisuuden edistäjänä vahvistettiin kehittämällä heidän valmiuksiaan havaita ja puuttua työturvallisuusohjeiden laiminlyönti- ja poikkeamatilanteisiin. Sairauspoissaolot pysyivät edelleen toimialaan nähden hyvällä tasolla, Suomessa poissaoloprosentti oli 2,7 prosenttia (2,5 %) ja Ruotsissa 2,5 prosenttia (2,3 %). Osaltaan tähän vaikutti aktiivinen ennaltaehkäisevä työ sekä mahdollisuus kevennettyyn työhön. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Ekokem-konsernin tutkimus- ja tuotekehityspanostukset olivat 1,6 prosenttia (1,8 %) liikevaihdosta, yhteensä 3,1 miljoonaa euroa (3,5 milj. euroa).

5 Vuoden 2014 tutkimus- ja kehitystoiminnan strategisia painopistealueita olivat muovikierrätyksen kehitystyö, pilaantuneiden vesien käsittelyprosessien kehitys, ekojalostamohanke, tuhkan ja kuonan käsittely sekä biologisten jätteenkäsittelymenetelmien kehitys. Lisäksi T&K panostusta suunnattiin erityisesti asiakaskohtaisten ratkaisujen kehitykseen yhteistyössä konsernin liiketoimintojen sekä myynnin kanssa. Vuonna 1994 perustettu Ekokemin ympäristöstipendirahasto on jakanut stipendejä vuosina yhteensä euroa. Vuonna 2014 jaettiin stipendejä julkisiin koko ympäristöalaa kehittäviin tutkimushankkeisiin yhteensä euroa. Vuodelle 2015 julistettiin haettavaksi stipendejä yhteensä euron arvosta. Henkilöstö Ekokem-konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2014 oli 465 (479). Vuoden 2014 lopussa henkilöstömäärä oli 455 (484). Henkilöstöstä työskenteli Suomessa 324 (326) ja Ruotsissa 131 (158). Vuonna 2014 maksamat palkat ja palkkiot olivat yhteensä 26,0 miljoonaa euroa (27,0 milj. e) Työhyvinvoinnin kehittämisessä on huomiota kiinnitetty aktiiviseen ennakointiin. Henkilöstön työkykyä pyritään ylläpitämään ja ongelmatilanteissa tukemaan tarttumalla asioihin aktiivisesti ja ennakoivasti sekä panostamalla työhön paluuseen jo poissaolon aikana. Vuoden aikana on myös toteutettu muutaman pilottiryhmän hyvinvointimittaus, jolla selvitetään henkilöiden tilannetta ja palautumista sekä elintapojen (liikunta, ravinto) vaikutusta niihin. Ruotsissa on panostettu erityisesti organisaatio- ja henkilöstömuutoksien hallintaan ja henkilöstön tukemiseen niissä käynnistettiin Suomessa esimiesten 360-arvioinnit, jotka ovat pohjana esimiestyön kehittämiselle ja kunkin esimiehen henkilökohtaiselle kehityssuunnitelmalle. Vuotta 2014 leimasivat lukuisat prosessien kehittämiseen liittyneet järjestelmä- ja toimintatapamuutokset ja niihin liittyvät valmennukset sekä Suomessa että Ruotsissa. Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Ekokem Group osti tanskalaisen ympäristönhuoltoyritys Duke Infrastructure Holding Aps:n (jäljempänä NORD ) osakkeet. NORD-konsernin liikevaihto päättyneeltä vuodelta on noin 60 miljoonaa euroa ja henkilömäärä noin 200. NORDilla on toimipaikkoja kuudella paikkakunnalla Tanskassa ja sen Nyborgissa sijaitseva vaarallisten jätteiden korkealämpötilapolttolaitos on Euroopan suurimpia. NORDin arvioidaan vahvistavan merkittävästi Ekokem konsernin nykyistä vesienkäsittelyteknologiaa ja -osaamista. Konserni nosti NORD-yritysjärjestelyyn liittyviä uusia lainoja tammikuussa 2015 yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. Lainojen maturiteetti on 5 vuotta. Lainat ovat muuttuvakorkoisia sidottuna 6 kuukauden Euriborkorkoon. Kyseisiin lainoihin liittyvä muuttuvan koron vaihtelusta aiheutuva korkoriski on kokonaan suojattu korkojohdannaisin. Ekokem-Palvelu Oy voitti Nokian Häpesuon kaatopaikan kunnostamista koskevan tarjouskilpailun tammikuussa. Laaja-alaista osaamista vaativalla projektilla on merkittävä työllistävä vaikutus. Kaatopaikan kunnostamista koskeva sopimus, arvoltaan noin 5 miljoonaa euroa, allekirjoitettiin Ekokem Oyj:n johtoryhmän jäsenenä aloitti Head of Operations, Chief Operative Officer DI Kosti Rautiainen.

6 Riskienhallinta Ekokem-konserni tavoittelee riskienhallinnalla kilpailuetua tukemalla mahdollisuuksia ja vähentämällä uhkia. Riskienhallinta on keskeinen osa Ekokem-konsernin johtamisjärjestelmää. Yhtiön hallitus on vuonna 2014 hyväksynyt Ekokem Oyj:n riskienhallintapolitiikan. Riskienhallintapolitiikan mukaisesti Ekokem ei ota liiketoiminnassaan työturvallisuuteen tai ympäristöön liittyviä riskejä. Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan liiketoiminnan strategisten tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan jatkuvuus sekä ympäristön turvaaminen. Riskienhallintapolitiikassa Ekokem on jaotellut riskit strategisiin, operatiivisiin, hallinnollisiin ja taloudellisiin riskeihin. Yhtiöllä on lisäksi käytössä nimetön palautejärjestelmä (whistleblow). Järjestelmä edesauttaa yrityksen arvojen, hyvän hallinnointitavan ja lainsäädännön noudattamista päivittäisessä toiminnassa. Ekokem-yhtiöt toimivat pääosin kotimaisilla markkinoilla Suomessa ja Ruotsissa. Ulkomaankaupassa sovelletaan lähes yksinomaan euro- ja kruunumääräistä laskutusta ja turvaavia vakuuksia. Hallituksen vahvistaman sijoituspolitiikan mukaan sovelletaan vain pääomasuojattuja sijoitusmuotoja. Liikevaihto kertyy ilman merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Konsernin omavaraisuusaste on 55,9 % (52,9 %), ja jäljellä olevien pitkäaikaisten lainojen maturiteetti on 2,1 (3,4) vuotta. Konsernin rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta on esitetty tarkempia tietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 21. Arvio riskien toteutumisen vaikuttavuudesta Arvioitavissa olevat riskit eivät mahdollisesti toteutuessaan horjuta olennaisesti yhtiön vahvaa taloudellista perustaa. Yhtiön vastuuvakuutukset ovat kattavat. Tilikaudella 2014 konsernin yhtiöt olivat asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan liittyvissä pienemmissä riita-asioissa. Johdon arvion mukaan kyseisten riitaasioiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Hallitus, yhtiön johto ja tarkastustoiminta Yhtiön hallinnosta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous nimittää nimitystoimikunnan esityksen pohjalta hallituksen, jonka toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun sekä yhtiön tilintarkastajat. Vuonna 2014 nimitystoimikunta ei tehnyt yhtiökokoukselle ehdotusta hallituksen jäsenistä. Suomen valtio teki yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiön merkittävänä osakkeenomistajana hallituksen jäsenistä ja osakkeenomistajista lisäksi Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Neste Oil Oyj, joilla on yhdessä yhteensä 50,15 % yhtiön osakkeiden tuottamista äänistä ilmoittivat tukevansa ehdotusta. Yhtiökokous päätti Suomen valtion esityksen mukaisesti, että hallitukseen valitaan seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin Maija Liisa Friman, Pia Björk, Leena Karessuo, Jukka Ohtola, Karri Kaitue, Tiina Tuomela ja Juha Vanhainen. Puheenjohtajaksi valittiin Maija-Liisa Friman ja varapuheenjohtajaksi Leena Karessuo. Yhtiökokous päätti Ekokem Oy Ab:n yhtiömuodon muuttamisesta julkiseksi osakeyhtiöksi Oyj:ksi ja toiminimen sekä yhtiöjärjestyksen muuttamisen. Hallituksella on kaksi valiokuntaa, henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta ja tarkastusvaliokunta. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimi Maija-Liisa Friman ja jäseninä Leena Karessuo ja Juha Vanhainen. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Pia Björk ja jäseninä Karri Kaitue, Jukka Ohtola ja Tiina Tuomela.

7 Yhtiökokous valitsi hallituksen esityksen mukaisesti tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. PwC:n ilmoituksen mukaan päävastuullisena tarkastajana toimii Markku Launis KHT. Hallituksen esitys voitonjaosta Ekokem-konsernin tilikauden voitto oli 26,7 miljoonaa euroa (23,4 milj. e). Ekokem Oyj:n tilikauden voitto oli 18,9 miljoonaa euroa (18,8 miljoonaa euroa), voitto edellisiltä tilikausilta 73,4 miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 102,4 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että kertyneistä voittovaroista jaetaan osinkoa euroa eli 3,20 euroa kutakin A-osaketta kohti ja 3,20 euroa kutakin B-osaketta kohti osinko maksetaan Euroclear Finland Oy:n pitämässä osakasluettelossa täsmäytyspäivänä oleville osakkeille ja osingon maksupäivä on Kertyneistä voittovaroista siirretään euroa Ekokem Oyj:n ympäristöstipendirahastoon stipendien myöntämistä varten ja tilikauden voitto siirretään voittovaroihin. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia lukuun ottamatta NORD-yrityskauppaa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. Tulevaisuudennäkymät Haastavassa toimintaympäristössä asiakasyritysten tuottavuuden parantaminen on entistäkin tärkeämpää, jolloin kiinnostuksen Ekokemin tarjoamiin ympäristö- ja jätehuollon palvelukokonaisuuksiin ennakoidaan kasvavan. Ruotsin yksiköissä toteutetun tuottavuus- ja parannusohjelman ennakoidaan parantavan kannattavuutta. Ekokem hakee kasvua Pohjoismaissa lisäämällä jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä sekä tarjoamalla asiakkaiden energia- ja materiaalitehokkuutta parantavia ratkaisuja. NORD-yritysosto tuo merkittäviä mahdollisuuksia kehittää Ekokem-konsernin liiketoimintaa Pohjoismaissa. Yrityskaupan myötä Ekokem-konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan noin 250 miljoonaa euroon ja henkilöstömäärä noin 670. Ekokem-konserni jatkaa tilikaudella 2015 merkittävien investointihankkeiden, Ekojalostamon ja Salon jätevoimalan suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

8 KONSERNIN TULOSLASKELMA (IFRS) 000 euroa Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot 2, Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoituskulut (netto) Voitto (tappio) ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto (tappio) Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (IFRS) Liitetieto 000 euroa Liitetieto Tilikauden voitto Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) Laimentamaton ja laimennettu 7,52 6,62 Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioituna Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos Valuuttakurssien muuntoerot Tilikauden muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioituna TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille

9 KONSERNITASE (IFRS) 000 euroa Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Muut saamiset Ennakkomaksut ja siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Lyhytaikaiset varat yhteensä VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Stipendirahasto Muuntoerot Arvonmuutosrahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lainat Muut velat Laskennalliset verovelat Varaukset Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Lainat Ennakkomaksut Ostovelat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

10 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 000 euroa Osake pääoma Muut rahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat Yhteensä Liitetieto Stipendirahasto Arvonmuutosrahasto Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma (FAS) IFRS-siirtymän vaikutus Oma pääoma (oikaistu) Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna) Myytävissä olevat rahoitusvarat Muuntoero Laajan tuloksen erät yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Stipendien siirrot ja myönnöt (netto) Liiketoimet omistajien kanssa, yhteensä Oma pääoma Oma pääoma Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna) Myytävissä olevat rahoitusvarat Muuntoero Laajan tuloksen erät yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Stipendien siirrot ja myönnöt (netto) Liiketoimet omistajien kanssa, yhteensä Oma pääoma

11 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 000 euroa Liiketoiminnan rahavirrat Liikevoitto Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Varausten muutos Liikevoitto ennen käyttöpääoman muutoksia Käyttöpääoman muutokset: Vaihto-omaisuuden muutos: lisäys (-) / vähennys (+) Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos: lisäys (-) / vähennys (+) Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos: lisäys (+) / vähennys (-) Käyttöpääoman muutokset Maksetut korot Saadut osingot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit Myyntituotot myytävissä olevista rahoitusvaroista Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten korollisten lainojen nostot Pitkäaikaisten korollisten lainojen takaisinmaksut Rahoitusleasingvelkojen maksut Maksetut osingot Maksetut stipendit Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden lopussa Valuuttakurssien muutosten vaikutus: tuotot (+) / tappiot -205 (-) -151 Rahavarat tilikauden alussa Rahavarojen muutos

12 Tilinpäätöstiedotteen liitetiedot 1. IFRS-laatimisperiaatteiden käyttöönotto 2. Aineettomat hyödykkeet 3. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4. Varaukset 5. Rahoitusinstrumentit - kirjanpitoarvo ja käypä arvo 6. Taseen ulkopuoliset varat ja velat sekä sitoumukset 7. Yrityshankinnat 8. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

13 Liitetiedot Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IFRS:n kirjaamis- ja arvostamisperiaatteiden mukaisesti, mutta kaikkia IAS 34:n vaatimuksia ei ole noudatettu. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt tiedot ovat tilintarkastettuja. 1. IFRS-laatimisperiaatteiden käyttöönotto Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet muutettiin IFRS-standardien mukaisiksi alkaen. Siirtyminen IFRS-standardeihin on tehty IFRS 1 -standardin mukaisesti. Konserni on soveltanut siirtymisessä IFRS-standardien takautuvaan soveltamiseen liittyviä poikkeuksia ja helpotuksia koskien yrityshankintoja. Seuraavat taulukot kuvaavat eroja IFRS-standardien ja Suomen kirjanpitolain ( FAS ) välillä sekä siirtymisajankohtana Merkittävimmät muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa liittyvät tuottojen kirjaamiseen, varauksiin, vuokrasopimuksiin, rahoitusinstrumentteihin sekä liikearvoon. Oman pääoman täsmäytys on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön ja IFRS-standardien välillä sekä

14 000 euroa VARAT Pitkäaikaiset omaisuuserät Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset FAS IFRSoikaisut IFRS FAS IFRS-oikaisut IFRS Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut Myytävissä olevat rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Laskennalliset verosaamiset Muut saamiset Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Ennakkomaksut ja siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Varat yhteensä

15 000 euroa OMA PÄÄOMA JA VELAT FAS IFRSoikaisut IFRS FAS IFRS-oikaisut IFRS Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Stipendirahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Arvonmuutosrahasto Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lainat Muut pitkäaikaiset velat Laskennalliset Varaukset Lyhytaikaiset velat Lainat Saadut ennakot Ostovelat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

16 Aiemmin FAS:n mukaisesti raportoidun laajan tuloksen täsmäytys IFRS:ään: FAS IFRS-oikaisut IFRS euroa Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoituskulut (netto) Tulos ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna) Muut laajan tuloksen erät yhteensä Siirtymän vaikutus omaan pääomaan: 000 euroa FAS:n mukainen oma pääoma IFRS-oikaisut (laskennallisilla veroilla oikaistuna): IAS 11, IAS 18 Pitkäaikaishankkeet, Tuotot IAS 32, IAS 39 Rahoitusinstrumentit IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -36 IAS 17 Vuokrasopimukset IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen IFRS:n mukainen oma pääoma

17 Tuottojen kirjaaminen Tuotot jätteenkäsittelypalveluista kirjataan sillä ajanjaksolla, jonka aikana käsittely on toteutettu ja suoritusvelvoite on täytetty. Vastaanotetut, mutta vielä käsittelemättömät jäte-erät kirjataan taseen ennakkomaksuihin. Tuotot ympäristörakentamispalveluista kirjataan rakennustyön valmistusasteen perusteella. Tuotot muista palveluista kirjataan palveluiden suorittamisten yhteydessä valmistusasteen mukaisesti. IFRS-laatimisperiaatteiden käyttöönoton myötä liikevaihdon tulouttamiseen on tehty oikaisuja liittyen pääosin jätteenkäsittelypalveluiden myyntituottojen ajalliseen kohdistamiseen sekä ympäristörakentamisprojekteissa käytettävän maamassan kirjanpidolliseen käsittelyyn. IFRSlaatimisperiaatteisiin siirryttäessä käsittelemättömiin jätteisiin liittyvät velat kasvoivat tuhatta euroa. Muutokset myyntituottojen tulouttamisperiaatteissa vähensivät tilikauden 2013 liikevaihtoa 817 tuhannella eurolla sekä korotti tilikauden 2013 käsittelemättömiin jätteisiin liittyviä velkoja tuhannella eurolla. Varaukset Kaatopaikkojen purkamiseen liittyvistä jälkihoito- ja jälkivalvontakustannuksista muodostetut varaukset perustuvat konsernin tekemiin arvioihin välttämättömien purku- ja jälkihoitokustannuksien nykyarvoista. IFRS-standardien mukaisesti, arvioidut purku- ja jälkihoitokustannukset on aktivoitu kaatopaikkojen hankintamenoon. IFRSlaatimisperiaatteiden käyttöönoton yhteydessä muuttuneet kirjauskäytännöt kaatopaikkojen purku- ja jälkihoitokustannuksien osalta kasvattivat muita aineettomia hyödykkeitä sekä varauksia tuhatta euroa. Tilikauden 2013 osalta muut aineelliset hyödykkeet kasvoivat tuhatta euroa ja varauksien kokonaismäärä lisääntyi tuhatta euroa. Vuokrasopimukset IAS 17 standardin mukaiset leasingsopimukset on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi ja aktivoitu taseeseen. Kriteerit täyttävät leasingsopimukset liittyvät pääosin tuotannossa käytettäviin kiinteistöihin sekä koneisiin ja kalustoon. Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaan leasingsopimuksia ei saa käsitellä rahoitusleasingsopimuksina. Siirtymähetkellä rahoitusleasingsopimusten kirjanpitokäsittelyn johdosta käyttöomaisuus kasvoi tuhatta euroa, lyhytaikainen vieras pääoma 438 tuhatta euroa ja pitkäaikainen vieras pääoma tuhatta euroa. Rahoitusleasingsopimuksiin liittyvät leasingvastuut on kirjattu taseen korolliseen vieraaseen pääomaan. Vuoden 2013 lopussa käyttöomaisuus sisälsi rahoitusleasinghyödykkeitä yhteensä tuhatta euroa. Rahoitusinstrumentit IFRS:n mukaan listatut osakkeet sekä johdannaisinstrumentit arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon. Siirtymishetkellä näiden erien käypään arvoon arvostamisen johdosta rahoitusvarat kasvoivat 160 tuhatta euroa ja rahoitusvelat kasvoivat tuhatta euroa. Vuoden 2013 lopussa rahoitusvarat kasvoivat 219 tuhatta euroa ja rahoitusvelat kasvoivat 673 tuhatta euroa. Tilikauden 2013 rahoitustuotot kasvoivat 737 tuhatta euroa johtuen SEKmääräisten lainojen kurssimuunnoista.

18 Liikearvon poistot Ennen IFRS-standardeihin siirtymistä liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo, joka on sisällytetty avaavaan taseeseen, vastaa Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaista kirjanpitoarvoa. IFRS 3 -standardin mukaan liikearvosta ei kirjata poistoja, kun taas Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaan poistot tehdään suunnitelman mukaan. Liikearvoa testataan arvonalentumisten varalta. IFRS:n mukaisen uuden liikearvon poistokäytännön johdosta vuoden 2013 tulos kasvoi tuhannella eurolla. Tuloverot Laskennalliset verosaamiset ja velat lasketaan kaikista väliaikaisista eroista velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu perustuen raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyihin verokantoihin, tai verokantoihin, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty. Laskennalliset verosaamiset ja -velat on vähennetty toisistaan. Merkittävimmät laskennalliset verosaamiset ja -velat aiheutuvat tuottojen kirjaamisesta. Uudelleenluokittelut Henkilöstön palkitsemisjärjestelmiin (rahassa maksettavat) liittyvät jaksotukset on jaoteltu lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin. Uudelleenluokittelun seurauksena muut lyhytaikaiset velat kasvoivat 140 tuhannella eurolla.

19 2. Aineettomat hyödykkeet euroa Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo euroa Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

20 3. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet euroa Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Diskonttauksen vaikutus Kurssierot Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Poistot Kurssierot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo euroa Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Diskonttauksen vaikutus Kurssierot Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Poistot Kurssierot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Konserni vuokraa rahoitusleasingsopimuksilla: rakennuksia ja rakennelmia, koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä, tehdastiloja sekä -koneita. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti: 000 euroa Rakennukset Koneet ja kalusto Kirjanpitoarvo (netto)