SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS SALPAUTUNUT ILO Naisten lapsivuodeajan kokemusten salutogeeninen tarkastelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS SALPAUTUNUT ILO Naisten lapsivuodeajan kokemusten salutogeeninen tarkastelu"

Transkriptio

1 SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS SALPAUTUNUT ILO Naisten lapsivuodeajan kokemusten salutogeeninen tarkastelu HANNELE YLILEHTO Lääketieteellinen tiedekunta, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Psykiatrian klinikka, Oulun yliopisto; Yleislääketieteen yksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala; Oulun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi OULU 2005 Abstract in English

2

3 HANNELE YLILEHTO SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS SALPAUTUNUT ILO Naisten lapsivuodeajan kokemusten salutogeeninen tarkastelu Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi hammaslääketieteen laitoksen luentosalissa 1 (Aapistie 3) 19. elokuuta 2005 kello 12 OULUN YLIOPISTO, OULU 2005

4 Copyright 2005 University of Oulu, 2005 Työn ohjaajat Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Professori Erkki Väisänen Esitarkastajat Dosentti Jorma Kiuttu Professori Eija Paavilainen ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2005

5 Ylilehto, Hannele, Postpartum depression blocked joy. A salutogenic study of women s experiences during childbed Faculty of Medicine, Department of Public Health Science and General Practice, Department of Psychiatry, University of Oulu, P.O.Box 5000, FIN University of Oulu, Finland; Unit of General Practice, Oulu University Hospital, P.O.Box 22, FIN OYS, Finland; Social Welfare and Health Services, P.O.Box 8, FI City of Oulu, Finland 2005 Oulu, Finland Abstract According to the literature, postpartum depression affects 10 15% of all mothers giving birth. The purpose of this study is to examine the time after a child is born in the everyday life of a family from the salutogenic perspective. The target group of the 'Lapsiperhe 1992' survey were the married and cohabiting couples living in the region of the city of Oulu who were expecting their first child and had the due date between 1 February 1992 and 31 January The study evaluated the mood of the mothers quantitatively using the Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) during pregnancy and after childbirth. The relationships of the couples were studied using parts of Spaniers's (1976) Dyadic Adjustment Scale (DAS) and part of Bienvenu's Marital Communication Inventory that were combined to form a relationship questionnaire. Altogether 85% of the mothers (n = 558) participated in the study before giving birth and 74% (n = 487) after childbirth. As many as 472 of those who answered both questionnaires (n = 475) also filled in the EPDS questionnaire. Altogether 10.4% (n = 58) exceeded the cut-off point of 13 points, according to the EPDS, during pregnancy and 8.3% (n = 39) after childbirth. The questionnaire on moods during pregnancy and perception of the relationship were analysed by means of cross-tabulation for those subjects who answered both the questionnaire on moods and the relationship questionnaire (n = 461). In this study, the questionnaire on moods was divided into two categories, EPDS 12 and EPDS 13, similar to the relationship questionnaire < 70 (n = 43, 9.3%) and relationship questionnaire 70 (n = 418, 90.7%). If the relationship was considered bad (< 70) the risk of developing depression during pregnancy was 4.7 times higher (RR = 4.7, 95% confidence interval 2.8 8), and after childbirth 5.5 times higher (RR = 5.5, 95% confidence interval ). The qualitative section of the study identifies the resources for recovery used by the subjects. A focused interview was carried out with 29 mothers during their maternity leave, 3 10 months after childbirth. The subjects for the interview were selected on the basis of the EPDS questionnaire and they formed three groups: EPDS 5 (n = 13), EPDS 13 (n = 13) and others (n = 3). The method of analysis used was the grounded theory method. Many of those who had exceeded the cut-off point felt they had suffered from passing melancholy or they had problems in their marital relationship. Those who suffered from severe depression also had coping methods. The most important coping methods were seeking social support, taking distance, physical exercise, relaxation by reading, cognitive methods, religion and humour. The support given by one's husband or significant other played an essential role in recovery. It is important to make a difference between depression diagnosed using the EPDS and clinically diagnosed depression, in order to avoid medicalisation. Keywords: coping, grounded theory method, marital relationship, perception of health, postpartum depression, salutogenesis

6

7 Ylilehto, Hannele, Synnytyksen jälkeinen masennus salpautunut ilo. Naisten lapsivuodeajan kokemusten salutogeeninen tarkastelu Lääketieteellinen tiedekunta, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Psykiatrian klinikka, Oulun yliopisto, PL 5000, Oulun yliopisto; Yleislääketieteen yksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala, PL 22, OYS; Oulun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, PL 8, Oulun kaupunki 2005 Oulu, Finland Tiivistelmä Aikaisemman tutkimuksen mukaan synnytyksen jälkeinen masennus koskettaa % kaikista synnyttäjistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia salutogeenisestä näkökulmasta lapsen syntymän jälkeistä aikaa perheen arkielämässä. Kohdeväestönä Lapsiperhe tutkimuksessa olivat ne avio- ja avoparit Oulun kaupungin alueella, jotka odottivat ensimmäistä lastaan ja joiden laskettu aika oli Tutkimuksessa arvioitiin kvantitatiivisesti äitien mielialaa käyttäen EPDS-kyselyä (Edinburgh Postnatal Depression Scale) odotusaikana ja synnytyksen jälkeen. Parisuhdetta tutkittiin käyttäen osaa Spanierin (1976) kehittämästä kyselystä (Dyadic Adjustment Scale, DAS) sekä osaa Bienvenun aviopuolisoitten vuorovaikutuskyselystä, joista muodostettiin parisuhdekysely. Tutkimukseen osallistui 85 % äideistä (n = 558 ) ennen synnytystä ja 74 % (n = 487) synnytyksen jälkeen. Molempiin kyselyihin vastanneista (n = 475) EPDS-kysely oli täytetty 472:lla. 10,4 % (n = 58) ylitti katkaisupistemäärän 13 pistettä EPDS-mittarin mukaan raskausaikana, ja 8,3 % (n = 39) synnytyksen jälkeen. Mielialakyselyä odotusaikana ja koettua parisuhdetta on analysoitu ristiintaulukoinnin avulla niiltä vastaajilta, jotka olivat vastanneet sekä mielialakyselyyn että parisuhdekyselyyn (n = 461). Tässä tarkastelussa mielialakysely on jaettu kahteen luokkaan, EPDS 12 ja EPDS 13, samoin kuin parisuhdekysely < 70 (n = 43, 9,3 %) ja parisuhdekysely 70. (n = 418, 90,7 %). Koetun parisuhteen ollessa huono (< 70) riski masentuneisuuden kehittymiselle odotusaikana on 4,7-kertainen (RR = 4,7, 95 %:n luottamusväli 2,8 8), ja synnytyksen jälkeen 5,5-kertainen (RR = 5,5, 95 %:n luottamusväli 3,1 9,6). Laadullisessa osassa kartoitettiin tutkittavien toipumisen resursseja. 29 äidille tehtiin teemahaastattelu äitiysloman aikana 3 10 kuukautta synnytyksen jälkeen. Haastateltavat valittiin EPDS-kyselyn perusteella muodostaen kolme ryhmää: EPDS 5 (n = 13), EPDS 13 (n = 13) ja muut (n = 3). Analyysimenetelmänä oli grounded teoria -menetelmä. Monet kynnyspisteen ylittäneet kokivat itse kärsineensä ohimenevästä alakuloisuudesta tai heillä oli parisuhdeongelmia. Myös niillä, jotka kärsivät vakavasta masennustilasta, oli käytössään coping-keinoja. Tärkeimmät coping- keinot olivat sosiaalisen tuen hakeminen, etäisyydenotto, liikuntaharrastus, rentoutuminen lukemalla, kognitiiviset keinot, uskonnollisuus ja huumori. Puolison tuki oli oleellinen tekijä toipumisessa. Medikalisaation välttämiseksi on tärkeää tehdä ero EPDS-mittarilla todetun masentuneisuuden ja kliinisesti todetun depression välillä. Asiasanat: grounded teoria -menetelmä, koettu terveys, parisuhde, salutogeneesi, synnytyksen jälkeinen masennus

8

9 Puolisolleni Markulle

10

11 Lukijalle Toimiessani kansanterveystieteen assistenttina työhöni on kuulunut paitsi tutkimus, myös opetus. Opetustyössä on ollut mahdollista olla aitiopaikalla näkemässä, mitä kansanterveystieteen kentässä liikkuu, kun alan tutkimukset ovat välittyneet minulle opiskelijoiden tulkintoina ja teksteinä. Usein olen saanut oivalluksia ja oppinut uusia asioita heidän tekstiensä äärellä. Lukiessani erästä opiskelijoiden työtä huumorin terapeuttisesta merkityksestä teksti jo asiatekstinä sai minut hymyilemään. Siinä oli lause: "Humoristiseen asennoitumiseen tai ajatteluun tarvitaan sosiaalista oppimista. Kyseessä on ennen kaikkea tarkastelutapa ja kyky ottaa välimatkaa niin, että pystyy nauramaan jopa kipeille asioille. Kirjassaan Taskuvarkaat nudistileirillä Furman ja Ahola (1990) toteavat, että huumori ei ole synnynnäinen ominaisuus tai lahja, joka joillakin ihmisillä on ja toisilla ei, vaan...se on luonnollinen seuraus konstruktivistisesta ajattelutavasta, perusasennoitumisesta, jonka mukaan ei ole olemassa mitään objektiivista totuutta vaan vain loputtomasti erilaisia vaihtoehtoisia näkökulmia." Luettu teksti synnyttää uusia mielleyhtymiä. Minun mieleeni muistui seuraava tarina, jonka olin kuullut mieheltäni aikaisemmin. Jonkin aikaa sen jälkeen kun John Lennon oli kuollut, kertoi Paul McCartney, miten eräänä iltana tuntematon parrakas mies kolkutti hänen ovelleen ja halusi tulla sisään. Ilta oli pimeä ja McCartney oli yksin kotona. Mies oli väittänyt olevansa Jeesus. McCartney kertoi myöhemmin: "Ajattelin että on paras olla ottamatta riskiä. Siksi kutsuin miehen sisään." Riski on keskeinen käsite kansanterveystieteessä. Alun perin riski-sana tulee kreikankielisestä sanasta rhiza, joka tarkoittaa rantakalliota (Klein 1967, Koukkunen 1990). Sana liittyy purjehdukseen Kreikan kallioiset rannat olivat riskejä purjehtijoille heidän rantautuessaan. Purjehdustermeistä on saanut alkunsa myös merkittävä termi 1900-luvun tieteessä: kehitellessään kommunikaatioteoriaansa Norbert Wiener nimitti sen kybernetiikaksi. Pohjana on klassisen kreikan perämiestä tarkoittava sana kubernetes (Wiener 1969). Kybernetiikkaan pohjautuu niin nykyinen tieto- ja viestintätekniikka (Fuchs 1970) kuin modernit sairaus- ja terveyskäsityksetkin (Fabb 1997). Tässä työssä on pohdittu näitä kahta asiaa: Onko riski merkki vääjäämättömästä tilan pahenemisesta patologisempaan suuntaan? Onko ihmisen toiminnan monimutkaisuus hahmotettavissa muullakin tavalla? Terveyden sosiologi Aaron Antonovsky, jonka kehittämään teoriaan työni pohjautuu, esitti kysy-

12 myksen: mikä saa ihmisen pysymään terveenä? Hän nimitti ajattelutapaansa salutogeeniseksi malliksi. Sanan alkuperä on kahdessa sanassa, saluto `terve ja genesis `syntyminen (Antonovsky 1982), ja se on perusajatus nykyisessä terveyden edistämisessä. Työni käsittelee yhtä elämänvaihetta, ensimmäisen lapsen syntymää mielenterveyden edistämisen näkökulmasta. Oulussa huhtikuussa 2005 Hannele Ylilehto

13 Lyhenteet ACTH BDI CRF CRH CMI DAS DSM - III DSM - IV -R EPDS GAS GHQ GRR HDRS HPA-akseli HPT-akseli ICD-10 IPV LBW OR PSE RDC RR SADS SCAN adrenocorticotropic hormone, adrenokortikotropiini Beck s Depression Inventory, Beckin depressioasteikko corticotropin releasing factor, kortikotropiinin vapauttajahormoni corticotropin releasing hormone, kortikotropiinin vapauttajahormoni Cornwell Medical Index, terveyskysely Dyadic Adjustment Scale, parisuhdekysely Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Third Edition, mielen häiriöiden luokittelujärjestelmä Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders- Revised, mielen häiriöiden luokittelujärjestelmä Edinburgh Postnatal Depression Scale, mielialakysely Generalized Adaptation Syndrome, yleinen adaptaatiosyndrooma General Health Questionnaire, terveyskyselylomake Generalized Resistance Resources, vastustusvoimavarat Hamilton Depression Rate Scale, Hamiltonin depressioasteikko hypothalamic-pituitary-adrenal axis, hypotalamus-aivolisäkelisämunuaisakseli hypothalamic-pituitary-thyroidal axis, hypotalamus-aivolisäke-kilpirauhasakseli International Classification of Diseases, kansainvälinen tautiluokitus Intimate Partner Violence, lähisuhdeväkivalta Low birth weight, matala syntymäpaino odds ratio Present State Examination Research Diagnostic Criteria relative risk, suhteellinen riski (tutkittavan ryhmän luku jaettuna vertailuryhmän kanssa Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia Schedules for Clinical Assesment of Neuropsychiatry

14

15 Kuvioluettelo Kuvio 1. Depression kehittyminen Brownin ja Harrisin mukaan Kuvio 2. Ydinkategorian coping muodostaminen Kuvio 3. Ydinkategorian rasittuneisuus muodostaminen Kuvio 4. Aineiston muodostaminen Kuvio 5. EPDS-kyselyaineiston muodostaminen Kuvio 6. Rintatulehduksen, masennuksen ja rasittuneisuuden yhteydet

16

17 Luettelo taulukoista Taulukko 1 Tutkimusprosessin kulku Taulukko 2 Naisten ikä, koulutus, siviilisääty ja perhemuoto odotusaikana Taulukko 3 Naisten koettu terveys tutkimuksen osa-aineistoissa Taulukko 4 Naisten mieliala odotusaikana ja synnytyksen jälkeen EPDS-mittarilla mitattuna (n = 472) Taulukko 5 Vastanneet EPDS-kyselyn kynnyspistemäärällä < = 9 / > = 10 molemmissa kyselyissä Taulukko 6 Vastanneet EPDS-mittarin kynnyspistemäärällä <= 12/ >= 13 molemmissa kyselyissä Taulukko 7 Mieliala ja parisuhde naisten kokemana Taulukko 8 Aineiston analyysi ydinkategorioitten määrittämisen jälkeen

18

19 Sisällysluettelo Abstract Tiivistelmä Lukijalle Kuvioluettelo Luettelo taulukoista Sisällysluettelo 1 Johdanto Lähtökohdat Äitiysneuvolatoiminta ja ehkäisevä mielenterveystyö Suomessa Mitä masennus on? Tutkimuksen perustelu Tutkimuksen näkökulmat, metodit ja rajaukset Tutkimuksen tausta Mielenterveys käsitteenä Mielenterveyden muutokset synnytyksen jälkeen Luokittelu Synnytyksen jälkeinen herkistyminen Synnytyksen jälkeinen masennus Synnytyksen jälkeinen psykoosi Epidemiologisia tutkimuksia synnytyksen jälkeisestä herkistymisestä ja masennuksesta Raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen masennus Masennustilojen väliset yhteydet Lapsivuodeajan mielenterveyshäiriöiden etiologisia selityksiä Näkökulmat Sosiaaliset tekijät Psykologiset tekijät Vuorovaikutukselliset tekijät Biologiset tekijät Multifaktoriaalinen näkökulma Synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisy

20 2.5.1 Riski ja altistavat tekijät Masennuksen ennakointi Masennuksen ehkäisystrategioita Varhainen kiintymyssuhde ja perhenäkökulma Synnytyksen jälkeisen masennuksen määrittäminen Edinburgh Postnatal Depression Scale -mielialakysely Masennuksen määrittely suomalaisissa tutkimuksissa Terveyskäsityksiä terveydenhuollossa Terveyden määrittely Lääketieteellinen terveyskäsitys Subjektiivinen, sosiaalinen ja funktionaalinen terveyskäsitys Holistinen terveyskäsitys Systeeminen terveyskäsitys Salutogeeninen ajattelu Stressi ja rasittuneisuus Coping Yhteenveto taustakirjallisuudesta Metodologiset valinnat ja käsitteiden määrittelyt Metodologiset valinnat Grounded teoria -menetelmä Käsitteiden määrittelyt Tutkimuksen tavoitteet Aineisto ja menetelmät Kyselyaineiston mittausmenetelmät Edinburgh Postnatal Depression Scale Parisuhdekysely Aineiston keruu Lomakkeitten ja teemahaastattelun kehittelyprosessi Lomakekysely ja ensimmäinen haastattelukierros Lomakekysely Teemahaastattelu Toinen haastattelukierros Aineiston käsittely Analyysimenetelmät Tutkimusprosessin eteneminen tutkimustehtävittäin Tutkimustulokset Aineistojen muodostaminen Tuloksia lomakeaineistosta Sosiodemografiset tiedot Koettu terveys ja lapsivuodeaika Mieliala Parisuhde naisten kokemana Kvalitatiivisen osuuden tuloksia Yleistä Positiivinen mieliala, hyvä mielenterveys Alakuloinen mieliala ja masennus

21 6.3.4 Synnytyksen jälkeinen masennus kokemuksena Koettu terveys ja mieliala Ruumiinkuva Parisuhde voimavarana ja rasituksena Perusasenne Työnjako arkielämässä Rakkauselämä Ristiriitojen ratkaisutavat Suhde lapseen Lapsen odotusaika Lapsen hoitaminen: hellyyden ja kiukun tunteet Vahingoittamisen pelko Imetyskokemukset ja mieliala Sosiaalinen tuki Masennuksen kehittyminen prosessina Kehittämisehdotukset Analyysin eteneminen ja tulokset Koodaus ydinkategorioitten mukaan Teorian syntyminen Teorian muodostaminen Pohdinta Salutogeeninen tarkastelu Tutkimuksen menetelmien arviointia Menetelmien yhdistäminen Tutkimuksen luotettavuus Tutkimustulosten tarkastelu Mieliala ja parisuhde kyselyllä arvioituna Toipuminen kvalitatiivisen osuuden perusteella Masennus ilmiönä Kokemuksia lapsivuodeajasta Kokemukset masennuksesta toipumisessa Coping-keinojen tukeminen sairaalassa ja neuvolatyössä Prevention mahdollisuudet Prevention periaatteista Tutkimuksia preventiosta Masennus ja medikalisaation riski Lopuksi Jatkotutkimushaasteet Suositukset Eettiset periaatteet Kiitokset Lähteet Liitteet

22

23 1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat Tutkimukseni lähtökohta on ollut lapsen syntymään liittyvien ehkäisevän mielenterveystyön mahdollisuuksien selvittäminen. Mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä, kuten muussakin ehkäisevässä lääketieteessä käytetään käsitteitä primaari- sekundaari- ja tertiaaripreventio (Okin ja Borus 1989, Lehtinen ym. 1989). Mielenterveystyö voidaan kohderyhmän perusteella jakaa rakentavaan (konstruktiiviseen), ehkäisevään (preventiiviseen) ja korjaavaan toimintaan. Rakentava mielenterveystyö tähtää mielenterveyden kehittymistä edistävien yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden havaitsemiseen. Ehkäisevä mielenterveystyö on suunnattu mielenterveyttä uhkaavien tekijöiden tunnistamiseen ja torjumiseen ryhmä- yhteisö- ja perhetasolla. Korjaavaan mielenterveystyöhön kuuluvat tutkimus, hoito ja kuntoutus, joka kohdistuu yksilöön ja yhteisöön. (Lehtinen ym ) 1.2 Äitiysneuvolatoiminta ja ehkäisevä mielenterveystyö Suomessa Äitiyshuolto on Suomessa keskitetty julkisen terveydenhuollon piiriin. Neuvolajärjestelmää on määrätietoisesti kehitetty; laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista tuli voimaan vuonna Kansanterveyslaissa vuonna 1972 velvoitettiin kunnat ylläpitämään terveyskeskuksia, joiden hoidettavaksi annettiin mm. neuvolatoiminta. Jo vuonna 1975 yli 99 % synnyttäjistä oli äitiysneuvoloiden kirjoissa. (Pesonen 1980.) Terveyskeskuksen ehkäisevän mielenterveystyön yhdeksi tärkeäksi alueeksi on katsottu neuvolatyö (Anttinen 1982). Preventiivisestä työstä äitiysneuvolassa on lukuisia tutkimuksia. Raskaudenaikaisilla äitien keskusteluryhmillä on todettu olevan merkitystä äitiyteen liittyvien elämänmuutosten ja puolisosuhteen muutosten työstämisessä (Niemelä 1982). Neuvolatoiminnan kehittämistyöryhmän muistiossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 1984) huomiota kiinnitettiin perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen. Katsottiin, että terveyskasvatuksen tulisi suuntautua henkiseen selviytymiseen ja vuorovaikutustaitojen sekä ongelmanratkaisutaitojen tukemiseen. Lapsivuodeajan psyykkisten vaikeuksien tutkimista

24 22 ja äitiyshuollon roolia ongelmien ehkäisyssä pidettiin tärkeänä. Perusterveydenhuollon mielenterveystyön tutkimusta pidettiin 1980-luvulla yhtenä tulevaisuuden painopistealueena. Terveyttä kaikille vuoteen ohjelman jatkona olevassa Terveys ohjelmassa lapsiperheiden ja parisuhteiden tukeminen on mainittu yhtenä ohjelmakokonaisuutena (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001). Lapsivuodeajan mielenterveyttä voi edistää rakenteellisilla toimilla. Riskitekijöitä ovat mm. ei-toivottu raskaus ja yksinhuoltajuus (Saks 1985). Suomessa viimeisten vuosikymmenien aikana ei-toivottujen raskauksien määrä on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 1966 kerätyssä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa, joka käsitti synnytystä, oli toivottuja raskauksia 63,0 % ja ei-toivottuja 12,2 %. Vastaavat luvut vuoden syntymäkohortissa, joka käsitti synnytystä, oli 91,8 % raskauksista toivottuja ja 1,0 % ei-toivottuja. Ei-toivottujen raskauksien vähenemisen taustalla on parantunut ehkäisyvälineitten saatavuus ja raskaudenkeskeytyksen saamisen helpottuminen. (Rantakallio ja Myhrman 1990.) Sosiaaliturva samoin kuin yhteiskunnan myönteisemmät asenteet yksinhuoltajia kohtaan vähentävät myös tämän riskitekijän haavoittavuutta. Pohjoismaisista tutkimuksista tehdyn yhteenvedon perusteella on päädytty suosittelemaan pidempää kuin 14 viikon äitiyslomaa, tukemaan isien osallistumista synnytykseen ja molempien vanhempien mahdollisuutta vanhempainlomaan sekä lisäämään neuvoloissa vanhempien keskusteluryhmiä (Goetzsche ym. 1980). Monet näistä ja 1970-luvuilla tehdyistä toimenpide-ehdotuksista ovat toteutuneet Suomessa. Äitiysrahakauden pituus vuonna 2005 on 105 arkipäivää, minkä jälkeen äiti tai isä voi saada vanhempainrahaa 158 arkipäivältä. Isyysrahaa maksetaan 18 arkipäivältä vanhempainrahakaudella sekä 12 päivältä kauden jälkeen. Isien on mahdollista saada myös pidennetty isyysvapaa (Kansaneläkelaitos 2005). Isien osallistuminen synnytyksiin on yleinen käytäntö. Myös monien lainsäädännöllisten toimien voi todeta vaikuttavan mielenterveyttä edistävästi yhteiskunnan eri rakenteissa. Näistä mainittakoon esimerkkinä työsopimuslain muutokset ja raskaana olevan naisen oikeus erityisäitiyslomaan, jos työ on lisääntymisterveyttä uhkaavaa tai potentiaalisesti haitallista kehittyvälle lapselle. Raskaana olevan, synnyttäneen ja isyys- tai vanhempainlomalla olevan henkilön oikeussuojaa on lisätty työsopimuslain muutoksella vuosina 1990 ja 1991, kun on vahvistettu erityistä irtisanomissuojaa raskaana olevalle. (Työsopimuslaki 37 4 momentti.) Suomessa tammikuussa 1991 voimaan tullut mielenterveyslaki lähtee ehkäisyn ja avohoidon näkökulmasta (Mielenterveyslaki, 1 ). Kunnat ovat velvollisia huolehtimaan mielenterveyspalvelujen saatavuudesta ja niiden yhteensopivuudesta, samoin kuin palvelujen tekemisestä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin tarve edellyttää. (Mielenterveyslaki, 4 ). Laissa suositetaan myös, että mielenterveystyötä tekevät organisaatiot järjestävät mielenterveyspalveluista toiminnallisen kokonaisuuden (Mielenterveyslaki, 5 ). Kun äitys- ja lastenneuvolat tavoittavat suuren osan perheistä jo lapsen odotusaikana, on mielekästä pohtiä ehkäisevää mielenterveystyötä tämän kohderyhmän tarpeista käsin. 1.3 Mitä masennus on? Mielenterveyttä on määritelty monilla tavoilla. Sitä voi pitää ominaisuutena ja osana elämänlaatua. Mielenterveys on voimavara, jota kulutamme ja jolla on uusiutumismahdolli-

25 23 suus. Kuitenkin kaikki ihmiset voivat olla alttiita mielenterveyden häiriintymiselle. Mielenterveyttä voi pitää vaihtelusta ja uudistumisesta huolimatta rajallisena voimavarana. Ylirasittuneen ihmisen voimavarat ovat sidottuja eivätkä enää vapaasti hänen käytettävissään. Eri yksilöillä voi olla suuria eroja mielenterveyden resursseissa. Rasitusoireita, kuten masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, voidaan pitää palautetietona, joka tulisi ottaa huomioon sopeutumisessa. Mielenterveys voidaan määritellä myös jatkuvasti muuttuvaksi prosessiksi, joka on kullekin ihmiselle yksilöllinen ja ainutkertainen. (Lehtinen 1989.) Depressio oireena, oireyhtymänä ja tunnetilana ovat eri asioita (Weissmann ja Klermann 1977, Lehtinen 1994). Isometsän (1999) mukaan sanaa masennus käytetään suomen kielessä monessa eri merkityksessä: sillä voidaan tarkoittaa masentunutta tunnetilaa (depressiivinen affekti), joka hetkellisenä on normaaliin elämänkulkuun kuuluva luonnollinen emotionaalinen reaktio erilaisiin menetyksiin ja pettymyksiin. Masentuneella mielialalla tarkoitetaan pysyvämmäksi muuttunutta masentunutta tunnevirettä; ohimenevän tunteen sijasta kysymys on pitkäaikaisesta vireestä. Mikäli masentuneen mielialan ohella esiintyy myös muita siihen liittyviä oireita, puhutaan masennusoireyhtymistä eli masennustiloista. Vasta masennustilaa pidetään mielenterveyden häiriönä. Kliinisessä kielenkäytössä tarkoitetaan epätarkoilla käsitteillä depressio ja kliininen depressio yleensä oirekuvaltaan vakavimpia masennusoireyhtymiä. Psykoanalyytikko Aalberg on kuvannut masennuksen ja masentuneisuuden eroa artikkelissaan seuraavasti: Masentuneisuus on ruumiin ja sielun perusreaktio, joka havaitaan jo vauvalla. Sitä luonnehtii mielen vireyden ja ruumiin toimintojen hidastuminen, joka pyrkii vaimentamaan menetyksen ja tuskan kokemista. Ihminen kuvaannollisesti syväjäädyttää itsensä häiritseviltä ärsykkeiltä. Edelleen: Hyvin varustautunut psyyke kykenee sietämään ja hallitsemaan depressiivisyyden tunnetta. Depressiivisyys ja depressio ovat siten kaksi aivan eri asiaa. Masentuneisuus kuvaa tunnetilaa, kun sen sijaan masennus on kyvyttömyyttä käsitellä masentuneisuutta ja siihen liittyy muita psyyken muutoksia. (Aalberg 1989.) Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta on tutkimusta huomattavan paljon. Postnataalidepressio ja postpartum depressio ovat kuuluneet vasta ICD-tautiluokituksen viimeisimpään versioon ICD-10:een. Silloinkin lapsivuodeajan masennus luokitellaan samoin kuin muut mielialahäiriöt ja käytetään postpartum-luokituksia vain, jos tilaa ei voi luokitella muihin masennustiloihin (Cox 1994a, Räsänen ja Läksy 1997, Hertzberg 2000). Tutkimusraporteissa ilmenee masennuksen mittaamisen ja määrittelyn vaihtelevuus. Sairauskertomustietojen perusteella 3,7 % kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta vuoden kuluttua synnytyksestä (Bryan ym.1999). Kun mielialaa arvioitiin kyselyillä ja haastatteluilla, todettiin yleisyydeksi 11,2 % (Georgiopoulos ym. 1999). Synnytyksen jälkeisen masennuksen seulontaa pidetään tärkeänä, koska merkittävä osa tapauksista jää toteamatta (Cooper ja Murray 1997). On katsottu, että on tärkeää suunnata tukea koko perheelle lapsen mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä (Goetzche ym. 1980). Äidin synnytyksen jälkeistä masennusta pidetään riskitekijänä lapsella ilmeneville lapsuuden mielenterveyshäiriöille, koska se voi pitkään jatkuessaan vaikuttaa lapsen kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen (Murray 1992, Murray ym. 1999) ja altistaa turvattomalle kiintymyssuhteelle siten vaikeuttaen lapsen psyykkistä kehitystä (Luoma ja Tamminen 2002).

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK mari.stenlund@helsinki.fi Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 11/11/16

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä. Raision perheneuvola

Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä. Raision perheneuvola Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä Raision perheneuvola Meneekö hermot?! Oletko huolissasi lapsesi tottelemattomuudesta ja kiukkukohtauksista? Menetätkö malttisi lapsen kanssa? Onko arki raskasta ja ilo

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta PsM, tohtorikoulutettava Kaisa Malinen Perhetutkimuskeskus, JY Metodifestivaali Mixed methods sessio Jyväskylän yliopisto 29.5.2009 Mikä Paletti? Töistä päiväkodin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot