SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS SALPAUTUNUT ILO Naisten lapsivuodeajan kokemusten salutogeeninen tarkastelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS SALPAUTUNUT ILO Naisten lapsivuodeajan kokemusten salutogeeninen tarkastelu"

Transkriptio

1 SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS SALPAUTUNUT ILO Naisten lapsivuodeajan kokemusten salutogeeninen tarkastelu HANNELE YLILEHTO Lääketieteellinen tiedekunta, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Psykiatrian klinikka, Oulun yliopisto; Yleislääketieteen yksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala; Oulun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi OULU 2005 Abstract in English

2

3 HANNELE YLILEHTO SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS SALPAUTUNUT ILO Naisten lapsivuodeajan kokemusten salutogeeninen tarkastelu Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi hammaslääketieteen laitoksen luentosalissa 1 (Aapistie 3) 19. elokuuta 2005 kello 12 OULUN YLIOPISTO, OULU 2005

4 Copyright 2005 University of Oulu, 2005 Työn ohjaajat Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Professori Erkki Väisänen Esitarkastajat Dosentti Jorma Kiuttu Professori Eija Paavilainen ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2005

5 Ylilehto, Hannele, Postpartum depression blocked joy. A salutogenic study of women s experiences during childbed Faculty of Medicine, Department of Public Health Science and General Practice, Department of Psychiatry, University of Oulu, P.O.Box 5000, FIN University of Oulu, Finland; Unit of General Practice, Oulu University Hospital, P.O.Box 22, FIN OYS, Finland; Social Welfare and Health Services, P.O.Box 8, FI City of Oulu, Finland 2005 Oulu, Finland Abstract According to the literature, postpartum depression affects 10 15% of all mothers giving birth. The purpose of this study is to examine the time after a child is born in the everyday life of a family from the salutogenic perspective. The target group of the 'Lapsiperhe 1992' survey were the married and cohabiting couples living in the region of the city of Oulu who were expecting their first child and had the due date between 1 February 1992 and 31 January The study evaluated the mood of the mothers quantitatively using the Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) during pregnancy and after childbirth. The relationships of the couples were studied using parts of Spaniers's (1976) Dyadic Adjustment Scale (DAS) and part of Bienvenu's Marital Communication Inventory that were combined to form a relationship questionnaire. Altogether 85% of the mothers (n = 558) participated in the study before giving birth and 74% (n = 487) after childbirth. As many as 472 of those who answered both questionnaires (n = 475) also filled in the EPDS questionnaire. Altogether 10.4% (n = 58) exceeded the cut-off point of 13 points, according to the EPDS, during pregnancy and 8.3% (n = 39) after childbirth. The questionnaire on moods during pregnancy and perception of the relationship were analysed by means of cross-tabulation for those subjects who answered both the questionnaire on moods and the relationship questionnaire (n = 461). In this study, the questionnaire on moods was divided into two categories, EPDS 12 and EPDS 13, similar to the relationship questionnaire < 70 (n = 43, 9.3%) and relationship questionnaire 70 (n = 418, 90.7%). If the relationship was considered bad (< 70) the risk of developing depression during pregnancy was 4.7 times higher (RR = 4.7, 95% confidence interval 2.8 8), and after childbirth 5.5 times higher (RR = 5.5, 95% confidence interval ). The qualitative section of the study identifies the resources for recovery used by the subjects. A focused interview was carried out with 29 mothers during their maternity leave, 3 10 months after childbirth. The subjects for the interview were selected on the basis of the EPDS questionnaire and they formed three groups: EPDS 5 (n = 13), EPDS 13 (n = 13) and others (n = 3). The method of analysis used was the grounded theory method. Many of those who had exceeded the cut-off point felt they had suffered from passing melancholy or they had problems in their marital relationship. Those who suffered from severe depression also had coping methods. The most important coping methods were seeking social support, taking distance, physical exercise, relaxation by reading, cognitive methods, religion and humour. The support given by one's husband or significant other played an essential role in recovery. It is important to make a difference between depression diagnosed using the EPDS and clinically diagnosed depression, in order to avoid medicalisation. Keywords: coping, grounded theory method, marital relationship, perception of health, postpartum depression, salutogenesis

6

7 Ylilehto, Hannele, Synnytyksen jälkeinen masennus salpautunut ilo. Naisten lapsivuodeajan kokemusten salutogeeninen tarkastelu Lääketieteellinen tiedekunta, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Psykiatrian klinikka, Oulun yliopisto, PL 5000, Oulun yliopisto; Yleislääketieteen yksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala, PL 22, OYS; Oulun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, PL 8, Oulun kaupunki 2005 Oulu, Finland Tiivistelmä Aikaisemman tutkimuksen mukaan synnytyksen jälkeinen masennus koskettaa % kaikista synnyttäjistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia salutogeenisestä näkökulmasta lapsen syntymän jälkeistä aikaa perheen arkielämässä. Kohdeväestönä Lapsiperhe tutkimuksessa olivat ne avio- ja avoparit Oulun kaupungin alueella, jotka odottivat ensimmäistä lastaan ja joiden laskettu aika oli Tutkimuksessa arvioitiin kvantitatiivisesti äitien mielialaa käyttäen EPDS-kyselyä (Edinburgh Postnatal Depression Scale) odotusaikana ja synnytyksen jälkeen. Parisuhdetta tutkittiin käyttäen osaa Spanierin (1976) kehittämästä kyselystä (Dyadic Adjustment Scale, DAS) sekä osaa Bienvenun aviopuolisoitten vuorovaikutuskyselystä, joista muodostettiin parisuhdekysely. Tutkimukseen osallistui 85 % äideistä (n = 558 ) ennen synnytystä ja 74 % (n = 487) synnytyksen jälkeen. Molempiin kyselyihin vastanneista (n = 475) EPDS-kysely oli täytetty 472:lla. 10,4 % (n = 58) ylitti katkaisupistemäärän 13 pistettä EPDS-mittarin mukaan raskausaikana, ja 8,3 % (n = 39) synnytyksen jälkeen. Mielialakyselyä odotusaikana ja koettua parisuhdetta on analysoitu ristiintaulukoinnin avulla niiltä vastaajilta, jotka olivat vastanneet sekä mielialakyselyyn että parisuhdekyselyyn (n = 461). Tässä tarkastelussa mielialakysely on jaettu kahteen luokkaan, EPDS 12 ja EPDS 13, samoin kuin parisuhdekysely < 70 (n = 43, 9,3 %) ja parisuhdekysely 70. (n = 418, 90,7 %). Koetun parisuhteen ollessa huono (< 70) riski masentuneisuuden kehittymiselle odotusaikana on 4,7-kertainen (RR = 4,7, 95 %:n luottamusväli 2,8 8), ja synnytyksen jälkeen 5,5-kertainen (RR = 5,5, 95 %:n luottamusväli 3,1 9,6). Laadullisessa osassa kartoitettiin tutkittavien toipumisen resursseja. 29 äidille tehtiin teemahaastattelu äitiysloman aikana 3 10 kuukautta synnytyksen jälkeen. Haastateltavat valittiin EPDS-kyselyn perusteella muodostaen kolme ryhmää: EPDS 5 (n = 13), EPDS 13 (n = 13) ja muut (n = 3). Analyysimenetelmänä oli grounded teoria -menetelmä. Monet kynnyspisteen ylittäneet kokivat itse kärsineensä ohimenevästä alakuloisuudesta tai heillä oli parisuhdeongelmia. Myös niillä, jotka kärsivät vakavasta masennustilasta, oli käytössään coping-keinoja. Tärkeimmät coping- keinot olivat sosiaalisen tuen hakeminen, etäisyydenotto, liikuntaharrastus, rentoutuminen lukemalla, kognitiiviset keinot, uskonnollisuus ja huumori. Puolison tuki oli oleellinen tekijä toipumisessa. Medikalisaation välttämiseksi on tärkeää tehdä ero EPDS-mittarilla todetun masentuneisuuden ja kliinisesti todetun depression välillä. Asiasanat: grounded teoria -menetelmä, koettu terveys, parisuhde, salutogeneesi, synnytyksen jälkeinen masennus

8

9 Puolisolleni Markulle

10

11 Lukijalle Toimiessani kansanterveystieteen assistenttina työhöni on kuulunut paitsi tutkimus, myös opetus. Opetustyössä on ollut mahdollista olla aitiopaikalla näkemässä, mitä kansanterveystieteen kentässä liikkuu, kun alan tutkimukset ovat välittyneet minulle opiskelijoiden tulkintoina ja teksteinä. Usein olen saanut oivalluksia ja oppinut uusia asioita heidän tekstiensä äärellä. Lukiessani erästä opiskelijoiden työtä huumorin terapeuttisesta merkityksestä teksti jo asiatekstinä sai minut hymyilemään. Siinä oli lause: "Humoristiseen asennoitumiseen tai ajatteluun tarvitaan sosiaalista oppimista. Kyseessä on ennen kaikkea tarkastelutapa ja kyky ottaa välimatkaa niin, että pystyy nauramaan jopa kipeille asioille. Kirjassaan Taskuvarkaat nudistileirillä Furman ja Ahola (1990) toteavat, että huumori ei ole synnynnäinen ominaisuus tai lahja, joka joillakin ihmisillä on ja toisilla ei, vaan...se on luonnollinen seuraus konstruktivistisesta ajattelutavasta, perusasennoitumisesta, jonka mukaan ei ole olemassa mitään objektiivista totuutta vaan vain loputtomasti erilaisia vaihtoehtoisia näkökulmia." Luettu teksti synnyttää uusia mielleyhtymiä. Minun mieleeni muistui seuraava tarina, jonka olin kuullut mieheltäni aikaisemmin. Jonkin aikaa sen jälkeen kun John Lennon oli kuollut, kertoi Paul McCartney, miten eräänä iltana tuntematon parrakas mies kolkutti hänen ovelleen ja halusi tulla sisään. Ilta oli pimeä ja McCartney oli yksin kotona. Mies oli väittänyt olevansa Jeesus. McCartney kertoi myöhemmin: "Ajattelin että on paras olla ottamatta riskiä. Siksi kutsuin miehen sisään." Riski on keskeinen käsite kansanterveystieteessä. Alun perin riski-sana tulee kreikankielisestä sanasta rhiza, joka tarkoittaa rantakalliota (Klein 1967, Koukkunen 1990). Sana liittyy purjehdukseen Kreikan kallioiset rannat olivat riskejä purjehtijoille heidän rantautuessaan. Purjehdustermeistä on saanut alkunsa myös merkittävä termi 1900-luvun tieteessä: kehitellessään kommunikaatioteoriaansa Norbert Wiener nimitti sen kybernetiikaksi. Pohjana on klassisen kreikan perämiestä tarkoittava sana kubernetes (Wiener 1969). Kybernetiikkaan pohjautuu niin nykyinen tieto- ja viestintätekniikka (Fuchs 1970) kuin modernit sairaus- ja terveyskäsityksetkin (Fabb 1997). Tässä työssä on pohdittu näitä kahta asiaa: Onko riski merkki vääjäämättömästä tilan pahenemisesta patologisempaan suuntaan? Onko ihmisen toiminnan monimutkaisuus hahmotettavissa muullakin tavalla? Terveyden sosiologi Aaron Antonovsky, jonka kehittämään teoriaan työni pohjautuu, esitti kysy-

12 myksen: mikä saa ihmisen pysymään terveenä? Hän nimitti ajattelutapaansa salutogeeniseksi malliksi. Sanan alkuperä on kahdessa sanassa, saluto `terve ja genesis `syntyminen (Antonovsky 1982), ja se on perusajatus nykyisessä terveyden edistämisessä. Työni käsittelee yhtä elämänvaihetta, ensimmäisen lapsen syntymää mielenterveyden edistämisen näkökulmasta. Oulussa huhtikuussa 2005 Hannele Ylilehto

13 Lyhenteet ACTH BDI CRF CRH CMI DAS DSM - III DSM - IV -R EPDS GAS GHQ GRR HDRS HPA-akseli HPT-akseli ICD-10 IPV LBW OR PSE RDC RR SADS SCAN adrenocorticotropic hormone, adrenokortikotropiini Beck s Depression Inventory, Beckin depressioasteikko corticotropin releasing factor, kortikotropiinin vapauttajahormoni corticotropin releasing hormone, kortikotropiinin vapauttajahormoni Cornwell Medical Index, terveyskysely Dyadic Adjustment Scale, parisuhdekysely Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Third Edition, mielen häiriöiden luokittelujärjestelmä Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders- Revised, mielen häiriöiden luokittelujärjestelmä Edinburgh Postnatal Depression Scale, mielialakysely Generalized Adaptation Syndrome, yleinen adaptaatiosyndrooma General Health Questionnaire, terveyskyselylomake Generalized Resistance Resources, vastustusvoimavarat Hamilton Depression Rate Scale, Hamiltonin depressioasteikko hypothalamic-pituitary-adrenal axis, hypotalamus-aivolisäkelisämunuaisakseli hypothalamic-pituitary-thyroidal axis, hypotalamus-aivolisäke-kilpirauhasakseli International Classification of Diseases, kansainvälinen tautiluokitus Intimate Partner Violence, lähisuhdeväkivalta Low birth weight, matala syntymäpaino odds ratio Present State Examination Research Diagnostic Criteria relative risk, suhteellinen riski (tutkittavan ryhmän luku jaettuna vertailuryhmän kanssa Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia Schedules for Clinical Assesment of Neuropsychiatry

14

15 Kuvioluettelo Kuvio 1. Depression kehittyminen Brownin ja Harrisin mukaan Kuvio 2. Ydinkategorian coping muodostaminen Kuvio 3. Ydinkategorian rasittuneisuus muodostaminen Kuvio 4. Aineiston muodostaminen Kuvio 5. EPDS-kyselyaineiston muodostaminen Kuvio 6. Rintatulehduksen, masennuksen ja rasittuneisuuden yhteydet

16

17 Luettelo taulukoista Taulukko 1 Tutkimusprosessin kulku Taulukko 2 Naisten ikä, koulutus, siviilisääty ja perhemuoto odotusaikana Taulukko 3 Naisten koettu terveys tutkimuksen osa-aineistoissa Taulukko 4 Naisten mieliala odotusaikana ja synnytyksen jälkeen EPDS-mittarilla mitattuna (n = 472) Taulukko 5 Vastanneet EPDS-kyselyn kynnyspistemäärällä < = 9 / > = 10 molemmissa kyselyissä Taulukko 6 Vastanneet EPDS-mittarin kynnyspistemäärällä <= 12/ >= 13 molemmissa kyselyissä Taulukko 7 Mieliala ja parisuhde naisten kokemana Taulukko 8 Aineiston analyysi ydinkategorioitten määrittämisen jälkeen

18

19 Sisällysluettelo Abstract Tiivistelmä Lukijalle Kuvioluettelo Luettelo taulukoista Sisällysluettelo 1 Johdanto Lähtökohdat Äitiysneuvolatoiminta ja ehkäisevä mielenterveystyö Suomessa Mitä masennus on? Tutkimuksen perustelu Tutkimuksen näkökulmat, metodit ja rajaukset Tutkimuksen tausta Mielenterveys käsitteenä Mielenterveyden muutokset synnytyksen jälkeen Luokittelu Synnytyksen jälkeinen herkistyminen Synnytyksen jälkeinen masennus Synnytyksen jälkeinen psykoosi Epidemiologisia tutkimuksia synnytyksen jälkeisestä herkistymisestä ja masennuksesta Raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen masennus Masennustilojen väliset yhteydet Lapsivuodeajan mielenterveyshäiriöiden etiologisia selityksiä Näkökulmat Sosiaaliset tekijät Psykologiset tekijät Vuorovaikutukselliset tekijät Biologiset tekijät Multifaktoriaalinen näkökulma Synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisy

20 2.5.1 Riski ja altistavat tekijät Masennuksen ennakointi Masennuksen ehkäisystrategioita Varhainen kiintymyssuhde ja perhenäkökulma Synnytyksen jälkeisen masennuksen määrittäminen Edinburgh Postnatal Depression Scale -mielialakysely Masennuksen määrittely suomalaisissa tutkimuksissa Terveyskäsityksiä terveydenhuollossa Terveyden määrittely Lääketieteellinen terveyskäsitys Subjektiivinen, sosiaalinen ja funktionaalinen terveyskäsitys Holistinen terveyskäsitys Systeeminen terveyskäsitys Salutogeeninen ajattelu Stressi ja rasittuneisuus Coping Yhteenveto taustakirjallisuudesta Metodologiset valinnat ja käsitteiden määrittelyt Metodologiset valinnat Grounded teoria -menetelmä Käsitteiden määrittelyt Tutkimuksen tavoitteet Aineisto ja menetelmät Kyselyaineiston mittausmenetelmät Edinburgh Postnatal Depression Scale Parisuhdekysely Aineiston keruu Lomakkeitten ja teemahaastattelun kehittelyprosessi Lomakekysely ja ensimmäinen haastattelukierros Lomakekysely Teemahaastattelu Toinen haastattelukierros Aineiston käsittely Analyysimenetelmät Tutkimusprosessin eteneminen tutkimustehtävittäin Tutkimustulokset Aineistojen muodostaminen Tuloksia lomakeaineistosta Sosiodemografiset tiedot Koettu terveys ja lapsivuodeaika Mieliala Parisuhde naisten kokemana Kvalitatiivisen osuuden tuloksia Yleistä Positiivinen mieliala, hyvä mielenterveys Alakuloinen mieliala ja masennus

21 6.3.4 Synnytyksen jälkeinen masennus kokemuksena Koettu terveys ja mieliala Ruumiinkuva Parisuhde voimavarana ja rasituksena Perusasenne Työnjako arkielämässä Rakkauselämä Ristiriitojen ratkaisutavat Suhde lapseen Lapsen odotusaika Lapsen hoitaminen: hellyyden ja kiukun tunteet Vahingoittamisen pelko Imetyskokemukset ja mieliala Sosiaalinen tuki Masennuksen kehittyminen prosessina Kehittämisehdotukset Analyysin eteneminen ja tulokset Koodaus ydinkategorioitten mukaan Teorian syntyminen Teorian muodostaminen Pohdinta Salutogeeninen tarkastelu Tutkimuksen menetelmien arviointia Menetelmien yhdistäminen Tutkimuksen luotettavuus Tutkimustulosten tarkastelu Mieliala ja parisuhde kyselyllä arvioituna Toipuminen kvalitatiivisen osuuden perusteella Masennus ilmiönä Kokemuksia lapsivuodeajasta Kokemukset masennuksesta toipumisessa Coping-keinojen tukeminen sairaalassa ja neuvolatyössä Prevention mahdollisuudet Prevention periaatteista Tutkimuksia preventiosta Masennus ja medikalisaation riski Lopuksi Jatkotutkimushaasteet Suositukset Eettiset periaatteet Kiitokset Lähteet Liitteet

22

23 1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat Tutkimukseni lähtökohta on ollut lapsen syntymään liittyvien ehkäisevän mielenterveystyön mahdollisuuksien selvittäminen. Mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä, kuten muussakin ehkäisevässä lääketieteessä käytetään käsitteitä primaari- sekundaari- ja tertiaaripreventio (Okin ja Borus 1989, Lehtinen ym. 1989). Mielenterveystyö voidaan kohderyhmän perusteella jakaa rakentavaan (konstruktiiviseen), ehkäisevään (preventiiviseen) ja korjaavaan toimintaan. Rakentava mielenterveystyö tähtää mielenterveyden kehittymistä edistävien yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden havaitsemiseen. Ehkäisevä mielenterveystyö on suunnattu mielenterveyttä uhkaavien tekijöiden tunnistamiseen ja torjumiseen ryhmä- yhteisö- ja perhetasolla. Korjaavaan mielenterveystyöhön kuuluvat tutkimus, hoito ja kuntoutus, joka kohdistuu yksilöön ja yhteisöön. (Lehtinen ym ) 1.2 Äitiysneuvolatoiminta ja ehkäisevä mielenterveystyö Suomessa Äitiyshuolto on Suomessa keskitetty julkisen terveydenhuollon piiriin. Neuvolajärjestelmää on määrätietoisesti kehitetty; laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista tuli voimaan vuonna Kansanterveyslaissa vuonna 1972 velvoitettiin kunnat ylläpitämään terveyskeskuksia, joiden hoidettavaksi annettiin mm. neuvolatoiminta. Jo vuonna 1975 yli 99 % synnyttäjistä oli äitiysneuvoloiden kirjoissa. (Pesonen 1980.) Terveyskeskuksen ehkäisevän mielenterveystyön yhdeksi tärkeäksi alueeksi on katsottu neuvolatyö (Anttinen 1982). Preventiivisestä työstä äitiysneuvolassa on lukuisia tutkimuksia. Raskaudenaikaisilla äitien keskusteluryhmillä on todettu olevan merkitystä äitiyteen liittyvien elämänmuutosten ja puolisosuhteen muutosten työstämisessä (Niemelä 1982). Neuvolatoiminnan kehittämistyöryhmän muistiossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 1984) huomiota kiinnitettiin perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen. Katsottiin, että terveyskasvatuksen tulisi suuntautua henkiseen selviytymiseen ja vuorovaikutustaitojen sekä ongelmanratkaisutaitojen tukemiseen. Lapsivuodeajan psyykkisten vaikeuksien tutkimista

24 22 ja äitiyshuollon roolia ongelmien ehkäisyssä pidettiin tärkeänä. Perusterveydenhuollon mielenterveystyön tutkimusta pidettiin 1980-luvulla yhtenä tulevaisuuden painopistealueena. Terveyttä kaikille vuoteen ohjelman jatkona olevassa Terveys ohjelmassa lapsiperheiden ja parisuhteiden tukeminen on mainittu yhtenä ohjelmakokonaisuutena (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001). Lapsivuodeajan mielenterveyttä voi edistää rakenteellisilla toimilla. Riskitekijöitä ovat mm. ei-toivottu raskaus ja yksinhuoltajuus (Saks 1985). Suomessa viimeisten vuosikymmenien aikana ei-toivottujen raskauksien määrä on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 1966 kerätyssä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa, joka käsitti synnytystä, oli toivottuja raskauksia 63,0 % ja ei-toivottuja 12,2 %. Vastaavat luvut vuoden syntymäkohortissa, joka käsitti synnytystä, oli 91,8 % raskauksista toivottuja ja 1,0 % ei-toivottuja. Ei-toivottujen raskauksien vähenemisen taustalla on parantunut ehkäisyvälineitten saatavuus ja raskaudenkeskeytyksen saamisen helpottuminen. (Rantakallio ja Myhrman 1990.) Sosiaaliturva samoin kuin yhteiskunnan myönteisemmät asenteet yksinhuoltajia kohtaan vähentävät myös tämän riskitekijän haavoittavuutta. Pohjoismaisista tutkimuksista tehdyn yhteenvedon perusteella on päädytty suosittelemaan pidempää kuin 14 viikon äitiyslomaa, tukemaan isien osallistumista synnytykseen ja molempien vanhempien mahdollisuutta vanhempainlomaan sekä lisäämään neuvoloissa vanhempien keskusteluryhmiä (Goetzsche ym. 1980). Monet näistä ja 1970-luvuilla tehdyistä toimenpide-ehdotuksista ovat toteutuneet Suomessa. Äitiysrahakauden pituus vuonna 2005 on 105 arkipäivää, minkä jälkeen äiti tai isä voi saada vanhempainrahaa 158 arkipäivältä. Isyysrahaa maksetaan 18 arkipäivältä vanhempainrahakaudella sekä 12 päivältä kauden jälkeen. Isien on mahdollista saada myös pidennetty isyysvapaa (Kansaneläkelaitos 2005). Isien osallistuminen synnytyksiin on yleinen käytäntö. Myös monien lainsäädännöllisten toimien voi todeta vaikuttavan mielenterveyttä edistävästi yhteiskunnan eri rakenteissa. Näistä mainittakoon esimerkkinä työsopimuslain muutokset ja raskaana olevan naisen oikeus erityisäitiyslomaan, jos työ on lisääntymisterveyttä uhkaavaa tai potentiaalisesti haitallista kehittyvälle lapselle. Raskaana olevan, synnyttäneen ja isyys- tai vanhempainlomalla olevan henkilön oikeussuojaa on lisätty työsopimuslain muutoksella vuosina 1990 ja 1991, kun on vahvistettu erityistä irtisanomissuojaa raskaana olevalle. (Työsopimuslaki 37 4 momentti.) Suomessa tammikuussa 1991 voimaan tullut mielenterveyslaki lähtee ehkäisyn ja avohoidon näkökulmasta (Mielenterveyslaki, 1 ). Kunnat ovat velvollisia huolehtimaan mielenterveyspalvelujen saatavuudesta ja niiden yhteensopivuudesta, samoin kuin palvelujen tekemisestä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin tarve edellyttää. (Mielenterveyslaki, 4 ). Laissa suositetaan myös, että mielenterveystyötä tekevät organisaatiot järjestävät mielenterveyspalveluista toiminnallisen kokonaisuuden (Mielenterveyslaki, 5 ). Kun äitys- ja lastenneuvolat tavoittavat suuren osan perheistä jo lapsen odotusaikana, on mielekästä pohtiä ehkäisevää mielenterveystyötä tämän kohderyhmän tarpeista käsin. 1.3 Mitä masennus on? Mielenterveyttä on määritelty monilla tavoilla. Sitä voi pitää ominaisuutena ja osana elämänlaatua. Mielenterveys on voimavara, jota kulutamme ja jolla on uusiutumismahdolli-

25 23 suus. Kuitenkin kaikki ihmiset voivat olla alttiita mielenterveyden häiriintymiselle. Mielenterveyttä voi pitää vaihtelusta ja uudistumisesta huolimatta rajallisena voimavarana. Ylirasittuneen ihmisen voimavarat ovat sidottuja eivätkä enää vapaasti hänen käytettävissään. Eri yksilöillä voi olla suuria eroja mielenterveyden resursseissa. Rasitusoireita, kuten masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, voidaan pitää palautetietona, joka tulisi ottaa huomioon sopeutumisessa. Mielenterveys voidaan määritellä myös jatkuvasti muuttuvaksi prosessiksi, joka on kullekin ihmiselle yksilöllinen ja ainutkertainen. (Lehtinen 1989.) Depressio oireena, oireyhtymänä ja tunnetilana ovat eri asioita (Weissmann ja Klermann 1977, Lehtinen 1994). Isometsän (1999) mukaan sanaa masennus käytetään suomen kielessä monessa eri merkityksessä: sillä voidaan tarkoittaa masentunutta tunnetilaa (depressiivinen affekti), joka hetkellisenä on normaaliin elämänkulkuun kuuluva luonnollinen emotionaalinen reaktio erilaisiin menetyksiin ja pettymyksiin. Masentuneella mielialalla tarkoitetaan pysyvämmäksi muuttunutta masentunutta tunnevirettä; ohimenevän tunteen sijasta kysymys on pitkäaikaisesta vireestä. Mikäli masentuneen mielialan ohella esiintyy myös muita siihen liittyviä oireita, puhutaan masennusoireyhtymistä eli masennustiloista. Vasta masennustilaa pidetään mielenterveyden häiriönä. Kliinisessä kielenkäytössä tarkoitetaan epätarkoilla käsitteillä depressio ja kliininen depressio yleensä oirekuvaltaan vakavimpia masennusoireyhtymiä. Psykoanalyytikko Aalberg on kuvannut masennuksen ja masentuneisuuden eroa artikkelissaan seuraavasti: Masentuneisuus on ruumiin ja sielun perusreaktio, joka havaitaan jo vauvalla. Sitä luonnehtii mielen vireyden ja ruumiin toimintojen hidastuminen, joka pyrkii vaimentamaan menetyksen ja tuskan kokemista. Ihminen kuvaannollisesti syväjäädyttää itsensä häiritseviltä ärsykkeiltä. Edelleen: Hyvin varustautunut psyyke kykenee sietämään ja hallitsemaan depressiivisyyden tunnetta. Depressiivisyys ja depressio ovat siten kaksi aivan eri asiaa. Masentuneisuus kuvaa tunnetilaa, kun sen sijaan masennus on kyvyttömyyttä käsitellä masentuneisuutta ja siihen liittyy muita psyyken muutoksia. (Aalberg 1989.) Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta on tutkimusta huomattavan paljon. Postnataalidepressio ja postpartum depressio ovat kuuluneet vasta ICD-tautiluokituksen viimeisimpään versioon ICD-10:een. Silloinkin lapsivuodeajan masennus luokitellaan samoin kuin muut mielialahäiriöt ja käytetään postpartum-luokituksia vain, jos tilaa ei voi luokitella muihin masennustiloihin (Cox 1994a, Räsänen ja Läksy 1997, Hertzberg 2000). Tutkimusraporteissa ilmenee masennuksen mittaamisen ja määrittelyn vaihtelevuus. Sairauskertomustietojen perusteella 3,7 % kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta vuoden kuluttua synnytyksestä (Bryan ym.1999). Kun mielialaa arvioitiin kyselyillä ja haastatteluilla, todettiin yleisyydeksi 11,2 % (Georgiopoulos ym. 1999). Synnytyksen jälkeisen masennuksen seulontaa pidetään tärkeänä, koska merkittävä osa tapauksista jää toteamatta (Cooper ja Murray 1997). On katsottu, että on tärkeää suunnata tukea koko perheelle lapsen mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä (Goetzche ym. 1980). Äidin synnytyksen jälkeistä masennusta pidetään riskitekijänä lapsella ilmeneville lapsuuden mielenterveyshäiriöille, koska se voi pitkään jatkuessaan vaikuttaa lapsen kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen (Murray 1992, Murray ym. 1999) ja altistaa turvattomalle kiintymyssuhteelle siten vaikeuttaen lapsen psyykkistä kehitystä (Luoma ja Tamminen 2002).

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015 Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015 Sisältö Salutogeeninen orientaatio ja sen synty Koherenssikäsitys/koherenssintunne Tutkimustuloksia Käytännön näkökulmia Salutogeenisen

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

ÄIDIN SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS

ÄIDIN SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Mira Susanna Ainassaari ÄIDIN SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Terveydenhoitajien valmiudet tunnistaa ja tukea Sosiaali- ja terveysala 2011 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma

Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava, TaY Esityksen kulku 1. Siirtymä vanhemmuuteen Siirtymä

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot