Nuorten masennusta voidaan ehkäistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten masennusta voidaan ehkäistä"

Transkriptio

1 katsaus tieteessä Tiina-Maija Nuotio LL, psykiatriaan erikoistuva lääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, Harjavallan sairaala Max Karukivi LT, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri Turun yliopisto, nuorisopsykiatria Satakunnan sairaanhoitopiiri, Nuorisopsykiatrian yksikkö Simo Saarijärvi professori, ylilääkäri Turun yliopisto ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian yksikkö Nuorten masennusta voidaan ehkäistä Masennus on yleisimpiä nuorten terveysongelmia, ja yksilön kärsimyksen lisäksi se on myös kansantaloudellisesti merkittävä sairaus. Nuorten masennuksella on useita tunnettuja riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä. Varhaisen tunnistamisen sekä riskiryhmiin kohdennettujen toimien avulla voidaan mahdollisesti ehkäistä sairastumisia ja vähentää työkyvyttömyydestä aiheutuvia kuluja. Nuorten masennuksen ennustamisen avuksi on kehitetty CADRA-indeksi (Chicago adolescent depression risk assessment). Seulonnan tulisi kuitenkin aina nojata hyvin rakennettuun hoitopolkuun ja mahdollisuuteen saada nuorelle nopeasti tarkempi arvio. Psykososiaalisten interventioiden tehokkuudesta masennuksen ehkäisyssä on saatu lupaavia tutkimustuloksia, mutta vaikutukset ovat olleet lyhytkestoisia. KYSELYLOMAKE pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 15/2013 Vertaisarvioitu VV Masennus on yksi yleisimmistä nuorten mielenterveyden häiriöistä (1), joka mm. heikentää elämänlaatua, huonontaa koulu- ja työmenestystä, aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa sekä selvästi suurentuneen itsemurhariskin (2,3). Lisäksi erityisesti nuorten aikuisten masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntymässä (4). Sairastumisrikin arvioiminen ja toimenpiteiden mahdollisimman hyvä kohdentaminen olisikin erittäin tärkeää sekä sairastumisten ehkäisemiseksi että työkyvyttömyydestä aiheutuvien kulujen vähentämiseksi. Masennuksen taipumukseen uusiutua voidaan vaikuttaa ja sitä voidaan vähentää. Viime aikoina onkin kiinnitetty yhä enemmän huomiota masennusriskin ennustamiseen, sairastumisriskissä olevien nuorten varhaiseen tunnistamiseen ja masennuksen erilaisiin ehkäisymahdollisuuksiin. Masennusriskin arvioimisesta on tehty lupaavia tutkimuksia, joissa on pystytty tunnistamaan riskinuoria sekä auttamaan heitä sairauden varhaisessa vaiheessa tai jopa ennen sen puhkeamista (5). Seulonnan edellytyksinä ovat kuitenkin hyvä hoitopolku ja mahdollisuus hoitoon. Sairauden ehkäisyyn tähtäävien tutkimusten tulokset ovat usein osoittautuneet tehokkaiksi, mutta vaikutukset ovat jääneet lyhyt kestoisiksi. Lisätutkimukset olisivat kuitenkin tarpeen, jotta interventioiden vaikutusaika pidentyisi. Nuorten masennuksen pääpiirteet Nuoruusikä määritellään alkavaksi noin 12 vuoden iässä puberteetin käynnistyessä ja jatkuvan noin 22 ikävuoteen asti (6). Tässä artikkelissa nuorilla ja nuoruusikäisillä tarkoitetaankin vuotiaita. Nuoruusikä on mielenterveyden kehittymisen kannalta tärkeää aikaa (6). Masentuneisuuden tunne on kohtalaisen yleistä, mutta normaaliin kasvuun ja kehitykseen liittyvät psyykkiset oireet ovat kestoltaan lyhyitä. Niihin ei liity yleisen toimintakyvyn heikkenemistä tai suoraa tai epäsuoraa itsetuhoisuutta kuten kliinisesti merkittävien masennusoireiden tai masennusoireyhtymän kohdalla (7). Nuorten masennusta arvioidaan aina kokonaisvaltaisesti käyttäen sekä nuorelta itseltään että vanhemmilta, ystäviltä, koulusta ja muulta lähipiiriltä saatuja tietoja (8). Nuoren masennuksen oirekuva voi olla epätyypillinen, jolloin päällimmäinen oire on ärtyneisyys, kiukkuisuus tai vihaisuus. Muina oireina voi esiintyä lisääntynyttä mielialan vaihtelua ja pitkään kestänyttä ikävystyneisyyttä. Nämä epätyypilliset oireet ovat yleisempiä nuorten kuin aikuisten masennuksessa. Ne voivatkin hankaloittaa masennuksen tunnistamista ja arviointia ja toisaalta saattavat hämmentää myös nuorta it seään (8). Nuorten masennus tilojen diagnostiset kriteerit ovat pääpiirteiltään samat kuin aikuistenkin (9). Taulukossa 1 on esitetty masennusoireyhtymän ICD-10-luokituksen mukaiset diagnostiset kriteerit (9). Masennuksen esiintyvyys ja ennuste Arviolta jopa neljännes nuorista ja nuorista aikuisista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, joista mielialahäiriöt ovat yleisimpiä (1). Lap- 1089

2 KATSAUS Taulukko 1 Masennustilan diagnostiset kriteerit ICD-10-tautiluokituksen mukaan (9). Lievässä masennustilassa oireita on 4 5, keskivaikeassa 6 7 ja vaikeassa 8 10 sekä kaikki kohdasta B. Psykoottisessa masennuksessa esiintyy myös harhaluuloja tai -elämyksiä. Oirekriteerit A. Masennusjakso on kestänyt vähintään kaksi viikkoa B. Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista C. Todetaan jokin/jotkin seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä vähintään neljä Oireet Masentunut mieliala suurimman osan aikaa Mielenkiinnon ja mielihyvän tunteen menettäminen Vähentyneet voimavarat ja poikkeava väsymys Itseluottamuksen ja omanarvontunnon väheneminen Perusteettomat ja kohtuuttomat itsesyytökset Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus) Unihäiriöt selvästi muita nuoria huonommaksi (13,14), ja he käyttävätkin runsaasti terveyspalveluja nimenomaan somaattisten vaivojensa vuoksi (14). Masennus lisää myös alttiutta vammoille (13) sekä useiden somaattisten pitkäaikaissairauksien riskiä (15,16) luvulla masennus on aiheuttanut yhä enemmän työkyvyttömyyttä: vuonna 2008 masennuksen takia alkaneita sairauspäivärahakausia oli eli 51 % kaikista mielenterveyden häi riöiden takia alkaneista kausista (4). Erityisen huolestuttava tilanne on alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten kohdalla. Vuosina alkaneiden päivärahakausien kasvu oli lähes 50 %, ja runsas viidennes kaikista mielenterveyden häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli alle 30-vuotiaita (4). Masennuksen tyypillinen varhainen alkamisajankohta, krooninen luonne ja laajat haitat korostavat ehkäisyn tärkeyttä. Koska merkittävä osa nuorista ei oireistaan huolimatta hakeudu hoitoon (10), ehkäisy on erityisen tärkeää silloin, kun nuori ei ole vielä sairastunut ensimmäistä kertaa masennukseen. Kirjallisuutta 1 Aalto-Setälä T. Depressive disorders among young adults. Väitöskirja attachments/suomi/julkaisut/ julkaisusarja_a/2002a22.pdf 2 Pelkonen M, Marttunen M. Itsetuhoisten nuorten hoitomuodot. Suom Lääkäril 2004;59: Sihvola E, Marttunen M, Kaprio J. Masennus ennakoi nuoren päihdeongelmaa. Duodecim 2010;126: Raitasalo R, Maaniemi K. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat nuorille yhä enemmän sairauspoissaoloja. Sosiaalivakuutus (Kela) 2009;4: Van Voorhees BW, Paunesku D, Gollan J, Kuwahara S, Reinecke M, Basu A. Predicting future risk of depressive episode in adolescents: the Chicago adolescent depression risk assessment. Ann Fam Med 2008;6: Haarasilta L, Aalto-Setälä T, Pelkonen M, Marttunen M. Nuorten masennus: esiintyvyys, muut mielenterveyden häiriöt ja terveyspalveluiden käyttö. Suom Lääkäril 2000;55: Laukkanen E. Nuorten depressio. Kirjassa: Jousimaa J, Alenius H, Atula S, toim. Lääkärin käsikirja, 10. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos suudesta nuoruusikään tultaessa mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys lisääntyy jyrkästi, ja ensimmäinen masennusjakso puhkeaakin tyypillisesti juuri nuoruusiän keskivaiheilla (10). Depression elämänaikainen esiintyvyys aikuisikään mennessä on % (11). Naisilla masennusta on esiintynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana noin kaksi kertaa yleisemmin kuin miehillä (1). Masentuneista nuorista yli puolet kärsii myös jostain muusta mielenterveyden häiriöstä (1). Lisäksi masennuksen on todettu liittyvän suurentuneeseen riskiin käyttää päihteitä ja ennustavan myöhempää päihteiden käyttöä (3). Vakava masennustila on myös tärkein yksittäinen tekijä, joka lisää nuorten itsemurhariskiä (2). Nuoruuden masennustila ennakoi myös aikuisiän mielenterveysongelmia (12). Nuoruusiässä vakavaan masennukseen sairastuneilla on myös enemmän sairaalahoitojaksoja sekä enemmän ongelmia työelämässä, sosiaalisessa kanssakäymisessä ja perhe-elämässä (12). Masennusta potevat nuoret kokevat yleisen terveydentilansa Masennuksen riskitekijöitä Masennus on monitekijäinen sairaus, ja sairastuminen on yleensä useamman riskitekijän ja suojaavan tekijän yhteispelin vaikutusta. Nuoruusiän masennuksen kehittymisen kannalta olennaista on muun muassa se, miten nuoren stressinsäätelyjärjestelmät toimivat ja millä tavalla nuori reagoi stressaaviin tilanteisiin ja tapahtumiin. Stressinsäätelyjärjestelmien toimintaan puolestaan vaikuttavat perimän ja temperamentin ohella monet ympäristötekijät, jotka voivat pysyvästikin muokata säätelyjärjestelmiä herkempään tai vastustuskykyisempään suuntaan (17). Väestötutkimuksissa on tunnistettu erilaisia masennukselle altistavia tai siltä suojaavia tekijöitä. Masennukselle altistavia elämäntapahtumia ovat muun muassa lapsuudessa koetut laiminlyönnit, väkivalta ja hyväksikäyttö, koulukiusaaminen, muut somaattiset tai psykiatriset sairaudet sekä vanhemman masennus tai muu mielenterveyden häiriö. Keskeisinä tekijöinä pidetään myös varhaisia erokokemuksia tai menetyksiä. Edelleen masennusta ennustaviksi tekijöiksi on tunnistettu muun muassa naissukupuoli, perheen matala sosioekonominen status ja tulotaso sekä molempien vanhempien vähäi- 1090

3 tieteessä 8 Marttunen M. Nuoruusiän mielialahäiriöiden tunnistaminen. Suom Lääkäril 1996;51: World Health Organization (WHO). The ICD-10 classification of mental and behavioral disorders: clinical descriptions and diagnostic guidelines. Geneva: World Health Organization Kessler RC, Avenevoli S, Ries Merikangas K. Mood disorders in children and adolescents: an epidemiologic perspective. Biol Psychiatry 2001;49: Karlsson L, Pelkonen M, Aalto-Setälä T, Marttunen M. Nuorten masennus vakava sairaus, jonka hoitoa tutkittu liian vähän. Suom Lääkäril 2005;60: Weissman M, Wolk S, Goldstein R ym. Depressed adolescents grown up. JAMA 1999;281: Lewinsohn PM, Seeley JR, Hibbard J, Rohde P, Sack W. Cross-sectional and prospective relationships between physical morbidity and depression in older adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35: Haarasilta L. Major depressive episode in adolescents and young adults a nationwide epidemiological survey. Väitöskirja. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A 14/2003. Helsinki Hemingway H, Marmot M. Evidence based cardiology: psychosocial factors in the aetiology and prognosis of coronary heart disease. Systematic review of prospective cohort studies. BMJ 1999;318: Golden SH, Williams JE, Ford DE ym. Depressive symptoms and the risk of type 2 diabetes: the Atherosclerosis Risk in Communities study. Diabetes Care 2004;27: Karlsson L, Melartin T, Karlsson H. Lapsuuden stressi uhkaa aikuisiän terveyttä. Suom Lääkäril 2007:62; Van Voorhees BW, Paunesku D, Kuwabara SA ym. Protective and vulnerability factors predicting new-onset depressive episode in a representative of U.S. adolescents. J Adolesc Health 2008;42: Rice F, Harold G, Thapar A. The genetic etiology of childhood depression: a review. J Child Psychol Psychiatry 2002;43: Wermter AK, Laucht M, Schimmelmann BG ym. From nature versus nurture, via nature and nurture, to gene x environment interaction in mental disorders. Eur Child Adolesc Psychiatry 2010;19: Lau JY, Eley TC. Disentangling gene-environment correlations and interactions on adolescent depressive symptoms. J Child Psychol Psychiatry 2008;49: Lee A, Hankin BL. Insecure attachment, dysfunctional attitudes and low self-esteem predicting prospective symptoms of depression and anxiety during adolescence. J Clin Child Adolesc Psychol 2009;38: nen koulutus, joiden on todettu lisäävän sairastumisriskin kaksin- tai kolminkertaiseksi (18). Viime aikoina on myös tutkittu perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksien merkitystä masennuksen syntyyn. Kaksostutkimusten perusteella arvioidaan, että masennusoireiden periytyvyys on keskimäärin % (19). Perimän ja ympäristön yhteisvaikutusta pidetään tärkeänä, koska sen avulla voidaan selittää yksilöiden välisiä eroja alttiudessa sairastua masennukseen tietyn ympäristötekijän vaikutuksesta (20). Onkin havaittu, että kun nuorella on periytynyt masennusriski, on hänellä myös suurempi masennukselle altistavien ympäristötekijöiden riski (21). Lisäksi yhteisvaikutusten tutkimisella voidaan saada lisätietoa psykiatristen sairauksien neurobiologisista mekanismeista (20). Yksilöön liittyvistä tekijöistä on kiintymyssuhteella todettu olevan vaikutusta nuorten masennuksen kehittymiseen. Jännittynyt ja välttelevä kiintymyssuhde ennakoivat sekä depressiivisiä että ahdistuneisuusoireita. Lisäksi kiintymyssuhteen sekä masennus- ja ahdistuneisuusriskin välistä yhteyttä välittävät huono itsetunto ja häiriintyneet asenteet (22). Myös turvattoman kiintymyssuhteen on todettu olevan yhteydessä masennukseen (23). Matala mieliala, puutteellinen tunteiden säätely, fyysiset oireet, kuten päänsärky sekä vaikeudet rentoutua, altistavat masennukselle (18). Akuutti stressi on itsenäinen masennuksen, ahdistuksen sekä itsensä vahingoittamisen ennustetekijä. Myös perfektionismi on yhteydessä psyykkiseen oirehdintaan ja ennustaa myöhempää sairastumista depressioon (24). Lisäksi neuroottisuuden ja masennuksen välillä on todettu yhteys, samoin kuin varhaisten masennusoireiden ja myöhemmin ilmaantuvien nuoresta riippumattomien negatiivisten elämäntapahtumien välillä (25). Masennukselta suojaavia tekijöitä Tutkimukset ovat pääasiassa keskittyneet juuri masennuksen riskitekijöiden tunnistamiseen. Vaikka yksittäisten riskitekijöiden puute ei suoranaisesti suojaakaan nuorta masennukselta, niin vähemmän kuormittava yhteisvaikutus osaltaan ilmeisesti pienentää masennusjakson todennäköisyyttä. Nuoren kasvuympäristössä masennukselta suojaaviksi tekijöiksi on todettu esimerkiksi vanhempien ja muiden aikuisten tuki sekä muut läheiset ihmissuhteet (11,26). Perheen huomio, ymmärrys, yhteisen ajan vietto ja rakastavuus sekä vanhempien hyvät välit saattavatkin pienentää masennusriskin jopa viidesosaan (18). Yhteiskunnan tuki sekä uskonnollisuus voivat myös suojata masennukseen sairastumiselta (18). Yksilöön liittyvistä tekijöistä on esitetty, että lapsuuden sosiaalinen pärjäävyys vähentää masennusriskiä nuoruudessa (27). Suojaavia tekijöitä arvioidaan puolestaan olevan psyykkinen joustavuus ja sietokyky (28) sekä muun muassa riittävä uni, hyvän olon tunne, aktiivinen ongelmien ratkaisu sekä positiivinen käsitys itsestä (29). Niillä nuorilla, joilla on hyvä itsetunto, vaikuttaa myös olevan pienempi masennusriski verrattuna nuoriin, joilla on huono itsetunto (30). Masennusriskin arvioiminen Vaikka masennuksen riskitekijöitä tunnetaan kohtuullisen laajasti, on yksittäisen nuoren masennusriskin luotettava arviointi vaikeaa ennen ensimmäistä masennusjaksoa. Monet riskitekijät koskettavat suurta osaa nuorista ja ovat masennuksen ohella myös useiden muiden häiriöiden riskitekijöitä. Riskiryhmään kuuluvia nuoria tulisi kuitenkin pyrkiä tunnistamaan nykyistä paremmin, jotta mahdollisimman hyvin kohdennetun intervention avulla voitaisiin ehkäistä masennusjakson puhkeamista. Riskinarviossa pyritään mahdollisimman yksiselitteiseen tulokseen, jonka perusteella esimerkiksi koulu- tai perusterveydenhuollossa nuori voitaisiin luokitella esimerkiksi pienen, keskisuuren tai suuren riskin ryhmään. Arvioidun riskin perusteella seuraisi tietty interventio, joka voisi olla suuren riskin nuorilla esimerkiksi säännöllisten tapaamisten järjestäminen kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Yhdysvalloissa toteutettiin nuorten terveydentilaa sekä riskikäyttäytymistä käsittelevä pitkittäistutkimus 1990-luvun puolivälissä. Sen yhtenä tavoitteena oli kehittää pätevä ja käytännöllinen indeksi, jonka avulla voitaisiin ennustaa nuoren riskiä sairastua ensi kertaa masennukseen vuoden seuranta-ajan kuluessa (5). Vastaavankaltaisista indekseistä Suomessa on yleisesti käytössä SCORE-indeksi, joka ennustaa kuolemaan johtavaa sydän- ja verisuonisairautta (31). Ennusteindeksin kehittämisen tavoitteena oli löytää kaikki ne nuoret, jotka sairastuivat masennukseen vuoden seuranta-ajan kuluessa. Tähän ryhmään kuuluivat kaikki ne nuoret, joilla 1091

4 KATSAUS 23 Martin T, Karlsson L, Marttunen M. Temperamentti ja kiintymyssuhde nuoruusiän masennuksen riskitekijöinä. Suom Lääkäril 2011;66: O Connor RC, Rasmussen S, Hawton K. Predicting depression, anxiety and self-harm in adolescents: the role of perfectionism and acute life stress. Behav Res Ther 2010;48: Kercher AJ, Rapee RM, Schniering CA. Neuroticism, life events and negative thoughts in the development of depression in adolescent girls. J Abnorm Child Psychol 2009;37: Karlsson L, Marttunen M. Nuorten masennus tietoa nuorille ja heidän perheilleen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007. www. ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/ julkaisusarja_b/2007/2007b06.pdf 27 Sourander A, Helstelä L, Haavisto A, Bergroth L. Suicidal thoughts and attempts among adolescents: a longitudinal 8-year follow-up study. J Affect Disord 2001;63: Skrove M, Romundstad P, Indredavik MS. Resilience, lifestyle and symptoms of anxiety and depression in adolescence: the Young-HUNT study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2013;48: Spence SH, Sheffield J, Donovan C. Problem-solving orientation and attributional style: moderators of the impact of negative life events on the development of depressive symptoms in adolescence? J Clin Child Adolesc Psychol 2002;31: Pelkonen M, Marttunen M, Aro H. Risk for depression: a 6-year follow-up of Finnish adolescents. J Affect Disord 2003;77: Conroy RM, Pyorala K, Fitzgerald AP ym. Estimation of ten-year risk of fatal cardiovascular disease in Europe: the SCORE project. Eur Heart J 2003;24: American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 4. painos. Washington, DC: American Psychiatric Association Reynolds C. Prevention of depression: a brave new world. Depress Anxiety 2009;26: Thapar A, Collishaw S, Potter R, Thapar AK. Managing and preventing depression in adolescents. BMJ 2010;340: Kennard BD, Emslie GJ, Mayes TL ym. Cognitive-behavioral therapy to prevent relapse in pediatric responders to pharmacotherapy for major depressive disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47: Rohde P, Silva SG, Tonev ST ym. Achievement and maintenance of sustained response during the Treatment for Adolescents With Depression Study continuation and maintenance therapy. Arch Gen Psychiatry 2008;65: ei alkuperäisessä haastattelussa todettu masennusoireita, mutta seurantakyselyssä oireita oli vähintään neljä. Ensisijainen masennusjaksoon liittyvä muuttuja luotiin käyttämällä 20-kohtaista CES-D-asteikkoa (center of epidemiologic studies depression). Asteikko perustuu masennuksen diagnostisten kriteerien osalta psykiatrian DSM-IV-luokitukseen (32). Keskeisenä erona tässä luokituksessa ICD-10-luokitukseen verrattuna on, että ainoastaan masentunut mieliala ja anhedonia eli kyvyttömyys tuntea mielihyvää luetaan masennuksen ydinoireiksi. Tutkimuksessa nuorten masennusjakson kriteereinä pidettiin: 1) ainakin yksi masennuksen ydinoireista suurimman osan ajasta viidestä seitsemään päivään viikossa sekä 2) yhteensä vähintään neljä DSM-IV-luokituksen mukaista masennusoiretta. Tulosten perusteella valittiin 20 muuttujaa, jotka parhaiten ennustavat masennusjakson kehittymistä. Niiden avulla tehtiin nämä kohdat kattava kysely. Lisäksi kehitettiin viisiportainen masennusriskin ennustamiseen tarkoitettu asteikko, jossa tasolla 0 oli erittäin pieni riski sairastua (0 prosenttia), ja tasolla 4 erittäin suuri riski (15 prosenttia). Indeksin nimeksi annettiin CADRA (Chicago adolescent risk assessment). Kyselylomakkeen suomenkielinen versio (Liite 1) on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 15/2013). Indeksin pisteytystä ja tätä vastaavaa masennusriskiä ei voi laskea suoraan vastausten perusteella, vaan pisteytykseen käytetään erillistä Excel-pohjaista ohjelmaa. Indeksin avulla päästiin 92 %:n herkkyyteen ja 62 %:n tarkkuuteen uusien masennusjaksojen ennustamisessa. CADRA:n positiiviset ja negatiiviset ennustearvot todettiin hyviksi, ja positiivinen ennustearvo masennusjaksolle oli suurimman riskin ryhmässä lähes 14 %. Masennusta ennustaviin tekijöihin kuuluivat mielialaan liittyvät tekijät, haitalliset tapahtumat sekä sosiaalinen herkkyys. Nämä löydökset ovat yhteneviä depression patogeneesin nykykäsitysten kanssa. Indeksi auttaa siis tunnistamaan ne nuoret, joilla on sairastumisriski sekä arvioimiaan riskin suuruuden. Tätä tarkoitusta varten tutkimusryhmämme on tehnyt indeksistä suomenkielisen version ja sen kehittäjä on hyväksynyt englanninkieliseen takaisinkäännökseen perustuvan suomennoksen. CADRA on kuitenkin toistaiseksi ollut vain tutkimuskäytössä, eikä arvion edellyttämä pisteytysohjelma ole vielä yleisesti saatavilla, mikä rajoittaa sen käyttöä. Muita vastaavia masennusta ennustavia indeksejä ei tiettävästi ole toistaiseksi käytössä nuorille tai aikuisille. Masennuksen ehkäisy Masennuksen ehkäisyllä tarkoitetaan sekä masennusjaksojen ilmaantuvuuden että uusimisen ehkäisemistä ja masennuksen aiheuttamilta kehityksen komplikaatioilta suojelemista (33). Ehkäisyn tarkoituksena onkin pidentää sekä terveenä olemisen että elämän kestoa. Masennukseen sairastumisen ehkäisy tai vähintään viivyttäminen on ensisijaisen tärkeää masennuksen suuren kuormittavuuden, nuorena alkaneen masennuksen huonon ennusteen sekä rajallisten hoitomahdollisuuksien vuoksi (34). Vaikka nuoruusiän aikana osa potilaista ehtii sairastaa enemmän kuin yhden masennusjakson, on tässä ikäryhmässä keskeisimmäksi ennaltaehkäisyn muodoksi nähty ilmaantuvuuden ehkäisy. Nuorten potilaiden masennuksen uusimista voidaan myös ehkäistä tehokkaalla jatko- ja ylläpitohoidolla (35,36). Komplikaatioiden estämisessä on keskeisintä pyrkiminen selkeään remissioon pelkän vasteen saavuttamisen sijaan, sillä jäännösoireet lisäävät relapsin todennäköisyyttä. Seuraavassa kuvaamme tutkimusnäyttöä juuri masennuksen ilmaantuvuuden ehkäi semisen näkökulmasta. Erilaisten interventio-ohjelmien vaikutusta masennuksen ehkäisyssä on tutkittu. Tutkimuksissa on käytetty sekä kognitiivis-behavioraalista että interpersonaalista ohjelmaa. Kognitiivis-behavioraalinen suuntaus keskittyy opettamaan kognitiivisia toimintatapoja, kuten automaattisten negatiivisten ajatusten tunnistamista ja niihin vaikuttamista sekä sosiaalisia ongelmanratkaisutaitoja, kuten tavoitteiden asettamista, asioiden suhteuttamista ja päätöksentekoa (37). Lisäksi monissa interventioissa opetetaan myös keinoja hallita ja kestää stressiä (37). Interpersonaalisessa ohjelmassa keskeisenä pidetään ihmissuhteita ja niihin liittyviä tunteita sekä opetellaan kommunikaatiokeinoja ja sosiaalisia taitoja, jotka ovat tarpeen hyvien ihmissuhteiden ylläpitämiseksi (37). Interventioohjelmien on todettu vähentävän masennusoireita (37,38,39), lisäksi nuorten sairastuvuus masennukseen on vähentynyt (38,39,40). Eri interventioryhmien välillä ei ole todettu eroja (37). 1092

5 tieteessä 37 Horowitz JL, Garber J, Ciesla JA, Young JF, Mufson L. Prevention of depressive symptoms in adolescents: a randomized trial of cognitive-behavioral and interpersonal prevention programs. J Consult Clin Psychol 2007;75: Garber J, Clarke G, Weersing VR ym. Prevention of depression in at-risk adolescents: a randomized controlled trial. JAMA 2009;301: Young JF, Mufson L, Gallop R. Preventing depression: a randomized trial of interpersonal psychotherapy - adolescent skill straining. Depress Anxiety 2010;27: Clarke GN, Hawkins W, Murphy M, Sheeber LB, Lewinsohn PM, Seeley JR. Targeted prevention of unipolar depressive disorder in an at-risk sample of high school adolescents: a randomized trial of a group cognitive intervention. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1995;34: Hoek W, Marko M, Fogel J ym. Randomized controlled trial of primary care physician motivational interviewing versus brief advice to engage adolescents with an Internet-based depression prevention intervention: 6-month outcomes and predictors of improvement. Transl Res 2011;158: Wickramaratne P, Gameroff MJ, Pilowsky DJ ym. Children of depressed mothers 1 year after remission of maternal depression: findings from the STAR*D-Child study. Am J Psychiatry 2011;168: Pilowsky DJ, Wickramaratne PJ, Rush AJ ym. Children of currently depressed mothers: a STAR*D ancillary study. J Clin Psychiatry 2006;67: Karlsson L. Nuorten masennus vakavasti otettava sairaus. Duodecim 2004;120: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tiina-Maija Nuotio, Simo Saarijärvi: Ei sidonnaisuuksia. Max Karukivi: Tutkimustyösuhde (ICON/Lilly). Tutkimuksissa saadut lupaavat tulokset ovat kuitenkin olleet lyhytkestoisia, ja havaittavissa alle vuoden (37,39). Lisäksi on todettu, että internet-pohjaiset interventio-ohjelmat ovat lupaavia keinoja ehkäistä nuorten masennusta yhdessä lääkärin tekemän motivoivan haastattelun kanssa (41). Preventiotutkimukset on kuitenkin tehty pääosin Yhdysvalloissa, joten niiden siirtäminen esimerkiksi Suomen oloihin vaatii soveltamista, koska palvelujärjestelmät ovat selkeästi erilaiset. Taulukossa 2 on esitetty esimerkkejä keskeisistä masennuksen ehkäisyohjelmien menetelmistä. Huomattavaa on, että nuorten preventiivisen intervention teho on yhteydessä vanhemman ajankohtaiseen masennukseen. Garber ym. (38) totesivat, että nuoret, joiden vanhemmalla oli intervention aikaan vakava masennus, eivät hyötyneet preventiosta kun taas nuoret, joiden vanhempi oli tutkimuksen aikana terve, hyötyivät selvästi. Tätä tulosta tukevat myös aikuisten masennuksen hoitotutkimukset, joissa on todettu, että lasten psykososiaalisen kehityksen ja masennusoireilun ennuste on vahvasti riippuvainen vanhemman masennuksen hoidon onnistumisesta (42,43). Lopuksi Masennus on yleinen nuorten mielenterveyden häiriö, ja monesti nuori kärsii samanaikaisesti yhdestä tai useammasta psyykkisestä häiriöstä. Nuorten masennus toisin kuin aikuisten on myös useammin sekä alidiagnosoitu että alihoidettu (34). Nuorten masennus on kuormittava sairaus, joka heikentää elämänlaatua, huonontaa koulu- tai työmenestystä, aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa sekä selvästi suurentuneen itsemurhariskin. Nuoruusikäisten masennuksen aiheuttamat sairauspoissaolot sekä sairauspäivärahapäiväkaudet ovat lisääntymässä Suomessa, ja masennus aiheuttaakin vuosittain suuria kuluja yhteiskunnalle. Masennuksen ennakoiminen sekä sairastumisriskissä olevien nuorten tunnistaminen onkin erityisen tärkeää. Monet masennusoireista kärsivät nuoret eivät vointinsa heikkenemisestä huolimatta hakeudu hoitoon. Asiaan on kiinnitetty huomiota, ja edelleen pyritään löytämään vaihtoehtoja, joilla tavoitettaisiin yhä suurempi joukko oirehtivista nuorista. Terveydenhuoltohenkilökuntaa pitäisikin edelleen kouluttaa kiinnittämään huomiota tähän ongelmaan (44). Myös vanhemmilla ja muilla nuorten läheisillä aikuisilla on tärkeä rooli nuorten mielialaongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja näiden ongelmien ratkaisemisessa. Riskiryhmien tunnistaminen edellyttää kuitenkin aina jatkotoimenpiteitä. Riskin arvioimisesta on tehty lupaavia tutkimuksia, joissa on pystytty tunnistamaan depressioriskissä olevia nuoria sekä auttamaan heitä varhaisessa vaiheessa. CADRA-indeksin spesifisyys on kuitenkin vain noin 60 prosenttia, se onkin siis enemmän herkkä kuin tarkka. Sellaisenaan sen käyttö vaatiikin vielä lisätutkimuksia, mutta mittaria voisi käyttää esimerkiksi sairastumisriskin arvion tukena paikoissa, joissa mielenterveyshäiriöiden seulonnan edellyttämät jatkotoimenpiteet ja hoidon porrastus ovat hyvin sekä riittävän tehokkaasti järjestetty. Toimivan seulontamenetelmän käyttöönotto vaatii aina sen, että riskinuorille on varmasti tarjolla apua. Kyseinen menetelmä ei joka tapauksessa suoranaisesti sovellukaan laajaan kohdentamattomaan seulontaan, vaan suuren riskin nuorten tulisi päästä saumattomasti tarkempaan ar vioon ja ideaalitilanteessa heille olla tarjota myös interventio. Ilman selvillä olevia hoitoketjuja ei tehokkaimmistakaan seulontamenetelmistä ole hyötyä. Monien sairauden ehkäisyyn tähtäävien tutkimusten tulokset ovat olleet tehokkaita, mutta valitettavan usein vaikutus on ollut lyhytkestoinen. Toisaalta myös lyhyen aikavälin vaikutuksista on varmasti hyötyä monille yksilöille, ja myös sairauden puhkeamisen viivästyttäminen on usein positiivista. Olisi kuitenkin tarpeellista tehdä lisää tutkimuksia ja selvittää, millä tavalla sairautta ehkäisevää erilaisten interventioiden vaikutusaikaa saisi pidennettyä. Masennuksen ehkäisy ja riskinarvio ovat haastavia tehtäviä. Masennus on mielenterveyden häiriöistä yleisimpiä ja monet siihen liittyvät riskitekijät väestötasolla vielä tavallisempia. Kohdentamattomat ehkäisymenetelmät ovat osin tästä syystä usein tehottomia ja kustannusvaikuttavuudeltaan heikkoja. Ajankohtaisesti kuntien talouden ollessa ahtaalla väestötasolla parasta kohdentamatonta nuorten masennuksen ehkäisyä on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen ja riittävien resurssien kohdentaminen syrjäytymisuhassa oleville perheille. Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa tulisi ehkäisyn olla kohdennettua ja suuntautua 1093

6 KATSAUS Taulukko 2. Esimerkkejä nuorten masennuksen ehkäisyohjelmista. Tekijä ja vuosi Aineisto Ikäjakauma Ohjelman tyyppi Menetelmät Tulokset Clarke ym (40) 150 nuorta, joilla kyselyn ja haastattelun perusteella suurentunut riski sairastua masennukseen keski-ikä 15,3 vuotta Kaksi ryhmää: kognitiivinen ryhmäinterventio, tavallista hoitoa saavien ryhmä 15 koulunjälkeistä 45 minuutin ryhmätapaamista 5 viikon aikana. Seuranta: 6 kk ja 12 kk Interventioryhmän nuorilla todettu selvästi vähemmän masennusta 12 kk seurantaaikana kuin tavallista hoitoa saaneilla. Horowitz ym (37) 380 opiskelijanuorta keski-ikä 14,4 vuotta Kolme ryhmää: kognitiivis-behavioraalinen interventioryhmä, interpersonaalinen interventioryhmä, pelkän arvion ryhmä Kahdeksan viikoittaista 90 minuutin ryhmätapaamista (ryhmässä 8 15 nuorta, molempia sukupuolia). Seuranta: 6 kk Kummankin interventioryhmän nuorilla vähemmän masennusoireita kuin pelkän arvioryhmän nuorilla, interventioryhmien välillä ei eroja. Interventiot tehokkaita ehkäisemään kaikkien tutkittavien sairastumista masennukseen. Tulokset kuitenkin lyhytkestoisia, eivät huomattavissa enää 6 kk kohdalla. Garber ym (38) 316 nuorta, joilla muuta väestöä suurempi riski sairastua masennukseen vuotta Kaksi ryhmää: kognitiivis-behavioraalinen interventioryhmä, tavallista hoitoa saavien ryhmä Kahdeksan viikoittaista 90 minuutin ryhmätapaamista sekä kuusi kuukausittaista tapaamista (ryhmässä 3 10 nuorta, molempia sukupuolia). Interventioryhmän nuorilla sairastuvuus masennukseen vähäisempää 9 kk seuranta-aikana, myös depressiiviset oireet vähäisempiä. Intervention teho heikompaa nuorilla, joiden vanhemmat sairastivat tutkimushetkellä masennusta. Young ym (39) 57 nuorta, joilla kyselyissä havaittu lisääntyneitä masennusoireita vuotta Kaksi ryhmää: interpersonaalisen terapian interventioryhmä, koulun ohjausta saavien ryhmä Interventioryhmä: kaksi interventiota edeltävää tapaamista sekä kahdeksan 90 minuutin ryhmätapaamista (ryhmässä 4-6 nuorta). Koulun ohjausta saavien ryhmä: koulukuraattorin tapaamiset, yksilöllisesti sovittu määrä. Interventioryhmän nuorilla vähemmän depressiivisiä oireita, kokonaistoiminta kyky parempi, masennusjaksoja diagnosoitiin vähemmän. Oireita vähemmän myös 6 kk kohdalla, 12 kk kohdalla eroa ei enää havaittavissa. Seuranta: lähtötilanne, intervention jälkeen, 6 kk, 12 kk, 18 kk Hoek ym (41) 83 nuorta, joilla riski sairastua masennukseen keski-ikä 17,5 vuotta Kaksi ryhmää: lääkärin motivoiva haastattelu sekä CATCH-IT (internet-pohjainen interventio-ohjelma, jossa käytetty sekä kognitiivis-behavioraalista että interpersonaalista terapiaa), lääkärin lyhyt neuvonta sekä CATCH-IT. Motivoiva haastattelu tai lyhytneuvonta lääkärin tekemänä. Motivoivan haastattelun ryhmälle lisäksi 3 motivoivaa puhelinsoittoa. Tämän jälkeen internetinterventio ja intervention jälkeinen haastattelu. Seuranta: 6 kk Molemmissa ryhmissä depressiiviset oireet vähenivät, havaittavissa vielä 6 kk kohdalla. Motivoivan haastattelun ryhmässä vähemmän masennusjaksoja ja toivottomuutta kuin lyhyen neuvonnan saaneiden ryhmässä. 1094

7 tieteessä Masentuneista nuorista yli puolet kärsii myös jostain muusta mielenterveyden häiriöstä. sellaisiin nuoriin, joille on kasautunut useampia riskitekijöitä. Tällaisia erityisryhmiä ovat esimerkiksi psyykkisesti tai somaattisesti pitkäaikaissairaiden vanhempien lapset, joiden tuen tarpeeseen on terveydenhuollon eri tahoilla herätty. Niin koulu- kuin perusterveydenhuollon näkökulmasta myös yksi selkeä riskiryhmä on runsaasti somaattisesti oireilevat ja palveluja käyttävät nuoret. Heidän kohdallaan tulisi masennuksen mahdollisuus todennäköisesti tämänhetkistä useammin ja aikaisemmin nousta mieleen. n Artikkelin kirjoittajat esittävät lämpimät kiitoksensa dosentti Linnea Karlssonille rakentavista kommenteista ja parannusehdotuksista käsikirjoitusta koskien. Lisäksi kiitämme lämpimästi myös CADRAsuomennoksen tarkastanutta Turun Yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkistä. English summary > in english Possibilities of preventing depression in adolescents Alvesco_SLL_puolisivu_v5_OL.indd :38:

8 kyselylomake LIITE 1. Kyselylomake CADRA-indeksin laskemista varten. (Chicago Adolescent Depression Risk Prediction Assessment) Kysymys Vastausvaihtoehto (vastauksen arvo) 1. Kuinka vanha olet? (vuosia) 2. Kuinka paljon painat? (kilogrammoja) 3. Kuinka pitkä olet? (senttimetrejä) 4. Kuinka läheinen tunnet olevasi isäsi kanssa? ei lainkaan (1) erittäin vähän (2) jonkin verran (3) melko tavalla (4) erittäin paljon (5) 5. Kuinka läheinen tunnet olevasi äitisi kanssa? ei lainkaan (1) erittäin vähän (2) jonkin verran (3) melko tavalla (4) erittäin paljon (5) 6. Verrattuna muihin ikäisiisi ihmisiin kuinka älykäs olet? kohtalaisesti keskitason alapuolella (1) hieman kaskitason alapuolella (2) noin keskitasoa (3) hieman keskitason yläpuolella (4) kohtalaisesti keskitason yläpuolella (5) erittäin paljon keskitason yläpuolella (6) 7. Viimeisen 12 kuukauden aikana kuinka usein olit apea? ei koskaan (1) harvoin (2) ajoittain (3) usein (4) joka päivä (5) 8. Arvioi, kuinka samaa mieltä olet tämän väitteen kanssa: Tunnen olevani sosiaalisesti hyväksytty. vahvasti samaa mieltä (1) samaa mieltä (2) ei samaa mieltä eikä eri mieltä (3) eri mieltä (4) vahvasti eri mieltä (5) 9. Tunsit itsesi surulliseksi. ei koskaan tai harvoin (0) 10. Sinua ahdistivat asiat, jotka eivät normaalisti ahdista sinua. ei koskaan tai harvoin (0) 11. Sinusta tuntui, että et pystynyt karistamaan synkkyyttä edes perheesi tai ystäviesi avulla. ei koskaan tai harvoin (0) 12. Tunsit itsesi masentuneeksi. ei koskaan tai harvoin (0) 1095a

9 tieteessä LIITE 1. Kysymys Vastausvaihtoehto (vastauksen arvo) 13. Tunsit itsesi pelokkaaksi. ei koskaan tai harvoin (0) 14. Tunsit, että olit liian väsynyt tehdäksesi asioita. ei koskaan tai harvoin (0) 15. Tunsit olevasi toiveikas tulevaisuuden suhteen. ei koskaan tai harvoin (0) 16. Sinun ei tehnyt mieli syödä tai ruokahalusi oli huono. ei koskaan tai harvoin (0) 17. Oli vaikeaa saada aloitettua asioiden tekeminen. ei koskaan tai harvoin (0) 18. Sinulla oli vaikeuksia pitää mielessäsi mitä olit tekemässä. ei koskaan tai harvoin (0) 19. Ihmiset olivat epäystävällisiä sinua kohtaan. ei koskaan tai harvoin (0) 20. Sinä nautit elämästä. ei koskaan tai harvoin (0) 21. Sinä puhuit vähemmän kuin tavallisesti. ei koskaan tai harvoin (0) 22. Sinä ajattelit, että elämäsi on ollut epäonnistunut. ei koskaan tai harvoin (0) 1095b

10 english summary Tiina-Maija Nuotio M.D. Satakunta Hospital District, Harjavalta Hospital Max Karukivi Simo Saarijärvi Possibilities of preventing depression in adolescents Depression is one of the most common health problems in adolescents and it is associated with impaired school and work performance and difficulties in relationships. It also compromises quality of life and increases the risk for suicide. Depression is one of the major causes of work disability. Early recognition of at-risk adolescents is important to help prevent depressive episodes and disability caused by depression. There are many known factors that can predict depression, such as genes and environment, individual factors, stress and trauma, and insecure attachment. The Chicago Adolescent Depression Risk Assessment (CADRA) index has been developed to help assess the risk for major depressive episodes among adolescents. The index uses social and cognitive vulnerability and mood to help predict the onset of a major depressive episode in a one-year follow-up. There have been some promising results in preventing depression among adolescents by using different kinds of psychosocial interventions, for example cognitive-behavioural and interpersonal intervention. Unfortunately the results have been short term. Predicting and preventing adolescent depression by using different kinds of methods is only efficient if it is clear how to help these at-risk adolescents. 1095c

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Masennus ja samanaikaissairastavuus

Masennus ja samanaikaissairastavuus Masennus ja samanaikaissairastavuus nuorilla 1 Antti lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Kansankatu 9, 96100 Rovaniemi toimisto@lapinperheklinikka.fi www.lapinperheklinikka.fi

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten depressio

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten depressio LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten depressio Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikusille Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 10/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B10 / 2007 Publications

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Masentuneen nuoren tukeminen

Masentuneen nuoren tukeminen Saimaan ammattikorkeakoulu Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Hanna Berglund Masentuneen nuoren tukeminen Opinnäytetyö 2014 Tiivistelmä Hanna Berglund Masentuneen nuoren tukeminen, 42 sivua, 8 liitettä

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä Terveydenhoitajapäivät 5.2.2015 Minna Anttila, TtT, tutkija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Nuoret tarvitsevat tukea Arviolta 20% nuorista mielenterveysongelmia

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille

NUORTEN DEPRESSIO. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille NUORTEN DEPRESSIO Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan

Lisätiedot

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä?

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuorisolääketiede Terhi Aalto-Setälä ja Mauri Marttunen Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuoruus alkaa puberteetista. Nuoren tulee vähitellen irrottautua lapsuudesta ja löytää

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot