Nuorten masennusta voidaan ehkäistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten masennusta voidaan ehkäistä"

Transkriptio

1 katsaus tieteessä Tiina-Maija Nuotio LL, psykiatriaan erikoistuva lääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, Harjavallan sairaala Max Karukivi LT, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri Turun yliopisto, nuorisopsykiatria Satakunnan sairaanhoitopiiri, Nuorisopsykiatrian yksikkö Simo Saarijärvi professori, ylilääkäri Turun yliopisto ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian yksikkö Nuorten masennusta voidaan ehkäistä Masennus on yleisimpiä nuorten terveysongelmia, ja yksilön kärsimyksen lisäksi se on myös kansantaloudellisesti merkittävä sairaus. Nuorten masennuksella on useita tunnettuja riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä. Varhaisen tunnistamisen sekä riskiryhmiin kohdennettujen toimien avulla voidaan mahdollisesti ehkäistä sairastumisia ja vähentää työkyvyttömyydestä aiheutuvia kuluja. Nuorten masennuksen ennustamisen avuksi on kehitetty CADRA-indeksi (Chicago adolescent depression risk assessment). Seulonnan tulisi kuitenkin aina nojata hyvin rakennettuun hoitopolkuun ja mahdollisuuteen saada nuorelle nopeasti tarkempi arvio. Psykososiaalisten interventioiden tehokkuudesta masennuksen ehkäisyssä on saatu lupaavia tutkimustuloksia, mutta vaikutukset ovat olleet lyhytkestoisia. KYSELYLOMAKE pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 15/2013 Vertaisarvioitu VV Masennus on yksi yleisimmistä nuorten mielenterveyden häiriöistä (1), joka mm. heikentää elämänlaatua, huonontaa koulu- ja työmenestystä, aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa sekä selvästi suurentuneen itsemurhariskin (2,3). Lisäksi erityisesti nuorten aikuisten masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntymässä (4). Sairastumisrikin arvioiminen ja toimenpiteiden mahdollisimman hyvä kohdentaminen olisikin erittäin tärkeää sekä sairastumisten ehkäisemiseksi että työkyvyttömyydestä aiheutuvien kulujen vähentämiseksi. Masennuksen taipumukseen uusiutua voidaan vaikuttaa ja sitä voidaan vähentää. Viime aikoina onkin kiinnitetty yhä enemmän huomiota masennusriskin ennustamiseen, sairastumisriskissä olevien nuorten varhaiseen tunnistamiseen ja masennuksen erilaisiin ehkäisymahdollisuuksiin. Masennusriskin arvioimisesta on tehty lupaavia tutkimuksia, joissa on pystytty tunnistamaan riskinuoria sekä auttamaan heitä sairauden varhaisessa vaiheessa tai jopa ennen sen puhkeamista (5). Seulonnan edellytyksinä ovat kuitenkin hyvä hoitopolku ja mahdollisuus hoitoon. Sairauden ehkäisyyn tähtäävien tutkimusten tulokset ovat usein osoittautuneet tehokkaiksi, mutta vaikutukset ovat jääneet lyhyt kestoisiksi. Lisätutkimukset olisivat kuitenkin tarpeen, jotta interventioiden vaikutusaika pidentyisi. Nuorten masennuksen pääpiirteet Nuoruusikä määritellään alkavaksi noin 12 vuoden iässä puberteetin käynnistyessä ja jatkuvan noin 22 ikävuoteen asti (6). Tässä artikkelissa nuorilla ja nuoruusikäisillä tarkoitetaankin vuotiaita. Nuoruusikä on mielenterveyden kehittymisen kannalta tärkeää aikaa (6). Masentuneisuuden tunne on kohtalaisen yleistä, mutta normaaliin kasvuun ja kehitykseen liittyvät psyykkiset oireet ovat kestoltaan lyhyitä. Niihin ei liity yleisen toimintakyvyn heikkenemistä tai suoraa tai epäsuoraa itsetuhoisuutta kuten kliinisesti merkittävien masennusoireiden tai masennusoireyhtymän kohdalla (7). Nuorten masennusta arvioidaan aina kokonaisvaltaisesti käyttäen sekä nuorelta itseltään että vanhemmilta, ystäviltä, koulusta ja muulta lähipiiriltä saatuja tietoja (8). Nuoren masennuksen oirekuva voi olla epätyypillinen, jolloin päällimmäinen oire on ärtyneisyys, kiukkuisuus tai vihaisuus. Muina oireina voi esiintyä lisääntynyttä mielialan vaihtelua ja pitkään kestänyttä ikävystyneisyyttä. Nämä epätyypilliset oireet ovat yleisempiä nuorten kuin aikuisten masennuksessa. Ne voivatkin hankaloittaa masennuksen tunnistamista ja arviointia ja toisaalta saattavat hämmentää myös nuorta it seään (8). Nuorten masennus tilojen diagnostiset kriteerit ovat pääpiirteiltään samat kuin aikuistenkin (9). Taulukossa 1 on esitetty masennusoireyhtymän ICD-10-luokituksen mukaiset diagnostiset kriteerit (9). Masennuksen esiintyvyys ja ennuste Arviolta jopa neljännes nuorista ja nuorista aikuisista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, joista mielialahäiriöt ovat yleisimpiä (1). Lap- 1089

2 KATSAUS Taulukko 1 Masennustilan diagnostiset kriteerit ICD-10-tautiluokituksen mukaan (9). Lievässä masennustilassa oireita on 4 5, keskivaikeassa 6 7 ja vaikeassa 8 10 sekä kaikki kohdasta B. Psykoottisessa masennuksessa esiintyy myös harhaluuloja tai -elämyksiä. Oirekriteerit A. Masennusjakso on kestänyt vähintään kaksi viikkoa B. Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista C. Todetaan jokin/jotkin seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä vähintään neljä Oireet Masentunut mieliala suurimman osan aikaa Mielenkiinnon ja mielihyvän tunteen menettäminen Vähentyneet voimavarat ja poikkeava väsymys Itseluottamuksen ja omanarvontunnon väheneminen Perusteettomat ja kohtuuttomat itsesyytökset Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus) Unihäiriöt selvästi muita nuoria huonommaksi (13,14), ja he käyttävätkin runsaasti terveyspalveluja nimenomaan somaattisten vaivojensa vuoksi (14). Masennus lisää myös alttiutta vammoille (13) sekä useiden somaattisten pitkäaikaissairauksien riskiä (15,16) luvulla masennus on aiheuttanut yhä enemmän työkyvyttömyyttä: vuonna 2008 masennuksen takia alkaneita sairauspäivärahakausia oli eli 51 % kaikista mielenterveyden häi riöiden takia alkaneista kausista (4). Erityisen huolestuttava tilanne on alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten kohdalla. Vuosina alkaneiden päivärahakausien kasvu oli lähes 50 %, ja runsas viidennes kaikista mielenterveyden häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli alle 30-vuotiaita (4). Masennuksen tyypillinen varhainen alkamisajankohta, krooninen luonne ja laajat haitat korostavat ehkäisyn tärkeyttä. Koska merkittävä osa nuorista ei oireistaan huolimatta hakeudu hoitoon (10), ehkäisy on erityisen tärkeää silloin, kun nuori ei ole vielä sairastunut ensimmäistä kertaa masennukseen. Kirjallisuutta 1 Aalto-Setälä T. Depressive disorders among young adults. Väitöskirja attachments/suomi/julkaisut/ julkaisusarja_a/2002a22.pdf 2 Pelkonen M, Marttunen M. Itsetuhoisten nuorten hoitomuodot. Suom Lääkäril 2004;59: Sihvola E, Marttunen M, Kaprio J. Masennus ennakoi nuoren päihdeongelmaa. Duodecim 2010;126: Raitasalo R, Maaniemi K. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat nuorille yhä enemmän sairauspoissaoloja. Sosiaalivakuutus (Kela) 2009;4: Van Voorhees BW, Paunesku D, Gollan J, Kuwahara S, Reinecke M, Basu A. Predicting future risk of depressive episode in adolescents: the Chicago adolescent depression risk assessment. Ann Fam Med 2008;6: Haarasilta L, Aalto-Setälä T, Pelkonen M, Marttunen M. Nuorten masennus: esiintyvyys, muut mielenterveyden häiriöt ja terveyspalveluiden käyttö. Suom Lääkäril 2000;55: Laukkanen E. Nuorten depressio. Kirjassa: Jousimaa J, Alenius H, Atula S, toim. Lääkärin käsikirja, 10. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos suudesta nuoruusikään tultaessa mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys lisääntyy jyrkästi, ja ensimmäinen masennusjakso puhkeaakin tyypillisesti juuri nuoruusiän keskivaiheilla (10). Depression elämänaikainen esiintyvyys aikuisikään mennessä on % (11). Naisilla masennusta on esiintynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana noin kaksi kertaa yleisemmin kuin miehillä (1). Masentuneista nuorista yli puolet kärsii myös jostain muusta mielenterveyden häiriöstä (1). Lisäksi masennuksen on todettu liittyvän suurentuneeseen riskiin käyttää päihteitä ja ennustavan myöhempää päihteiden käyttöä (3). Vakava masennustila on myös tärkein yksittäinen tekijä, joka lisää nuorten itsemurhariskiä (2). Nuoruuden masennustila ennakoi myös aikuisiän mielenterveysongelmia (12). Nuoruusiässä vakavaan masennukseen sairastuneilla on myös enemmän sairaalahoitojaksoja sekä enemmän ongelmia työelämässä, sosiaalisessa kanssakäymisessä ja perhe-elämässä (12). Masennusta potevat nuoret kokevat yleisen terveydentilansa Masennuksen riskitekijöitä Masennus on monitekijäinen sairaus, ja sairastuminen on yleensä useamman riskitekijän ja suojaavan tekijän yhteispelin vaikutusta. Nuoruusiän masennuksen kehittymisen kannalta olennaista on muun muassa se, miten nuoren stressinsäätelyjärjestelmät toimivat ja millä tavalla nuori reagoi stressaaviin tilanteisiin ja tapahtumiin. Stressinsäätelyjärjestelmien toimintaan puolestaan vaikuttavat perimän ja temperamentin ohella monet ympäristötekijät, jotka voivat pysyvästikin muokata säätelyjärjestelmiä herkempään tai vastustuskykyisempään suuntaan (17). Väestötutkimuksissa on tunnistettu erilaisia masennukselle altistavia tai siltä suojaavia tekijöitä. Masennukselle altistavia elämäntapahtumia ovat muun muassa lapsuudessa koetut laiminlyönnit, väkivalta ja hyväksikäyttö, koulukiusaaminen, muut somaattiset tai psykiatriset sairaudet sekä vanhemman masennus tai muu mielenterveyden häiriö. Keskeisinä tekijöinä pidetään myös varhaisia erokokemuksia tai menetyksiä. Edelleen masennusta ennustaviksi tekijöiksi on tunnistettu muun muassa naissukupuoli, perheen matala sosioekonominen status ja tulotaso sekä molempien vanhempien vähäi- 1090

3 tieteessä 8 Marttunen M. Nuoruusiän mielialahäiriöiden tunnistaminen. Suom Lääkäril 1996;51: World Health Organization (WHO). The ICD-10 classification of mental and behavioral disorders: clinical descriptions and diagnostic guidelines. Geneva: World Health Organization Kessler RC, Avenevoli S, Ries Merikangas K. Mood disorders in children and adolescents: an epidemiologic perspective. Biol Psychiatry 2001;49: Karlsson L, Pelkonen M, Aalto-Setälä T, Marttunen M. Nuorten masennus vakava sairaus, jonka hoitoa tutkittu liian vähän. Suom Lääkäril 2005;60: Weissman M, Wolk S, Goldstein R ym. Depressed adolescents grown up. JAMA 1999;281: Lewinsohn PM, Seeley JR, Hibbard J, Rohde P, Sack W. Cross-sectional and prospective relationships between physical morbidity and depression in older adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35: Haarasilta L. Major depressive episode in adolescents and young adults a nationwide epidemiological survey. Väitöskirja. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A 14/2003. Helsinki Hemingway H, Marmot M. Evidence based cardiology: psychosocial factors in the aetiology and prognosis of coronary heart disease. Systematic review of prospective cohort studies. BMJ 1999;318: Golden SH, Williams JE, Ford DE ym. Depressive symptoms and the risk of type 2 diabetes: the Atherosclerosis Risk in Communities study. Diabetes Care 2004;27: Karlsson L, Melartin T, Karlsson H. Lapsuuden stressi uhkaa aikuisiän terveyttä. Suom Lääkäril 2007:62; Van Voorhees BW, Paunesku D, Kuwabara SA ym. Protective and vulnerability factors predicting new-onset depressive episode in a representative of U.S. adolescents. J Adolesc Health 2008;42: Rice F, Harold G, Thapar A. The genetic etiology of childhood depression: a review. J Child Psychol Psychiatry 2002;43: Wermter AK, Laucht M, Schimmelmann BG ym. From nature versus nurture, via nature and nurture, to gene x environment interaction in mental disorders. Eur Child Adolesc Psychiatry 2010;19: Lau JY, Eley TC. Disentangling gene-environment correlations and interactions on adolescent depressive symptoms. J Child Psychol Psychiatry 2008;49: Lee A, Hankin BL. Insecure attachment, dysfunctional attitudes and low self-esteem predicting prospective symptoms of depression and anxiety during adolescence. J Clin Child Adolesc Psychol 2009;38: nen koulutus, joiden on todettu lisäävän sairastumisriskin kaksin- tai kolminkertaiseksi (18). Viime aikoina on myös tutkittu perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksien merkitystä masennuksen syntyyn. Kaksostutkimusten perusteella arvioidaan, että masennusoireiden periytyvyys on keskimäärin % (19). Perimän ja ympäristön yhteisvaikutusta pidetään tärkeänä, koska sen avulla voidaan selittää yksilöiden välisiä eroja alttiudessa sairastua masennukseen tietyn ympäristötekijän vaikutuksesta (20). Onkin havaittu, että kun nuorella on periytynyt masennusriski, on hänellä myös suurempi masennukselle altistavien ympäristötekijöiden riski (21). Lisäksi yhteisvaikutusten tutkimisella voidaan saada lisätietoa psykiatristen sairauksien neurobiologisista mekanismeista (20). Yksilöön liittyvistä tekijöistä on kiintymyssuhteella todettu olevan vaikutusta nuorten masennuksen kehittymiseen. Jännittynyt ja välttelevä kiintymyssuhde ennakoivat sekä depressiivisiä että ahdistuneisuusoireita. Lisäksi kiintymyssuhteen sekä masennus- ja ahdistuneisuusriskin välistä yhteyttä välittävät huono itsetunto ja häiriintyneet asenteet (22). Myös turvattoman kiintymyssuhteen on todettu olevan yhteydessä masennukseen (23). Matala mieliala, puutteellinen tunteiden säätely, fyysiset oireet, kuten päänsärky sekä vaikeudet rentoutua, altistavat masennukselle (18). Akuutti stressi on itsenäinen masennuksen, ahdistuksen sekä itsensä vahingoittamisen ennustetekijä. Myös perfektionismi on yhteydessä psyykkiseen oirehdintaan ja ennustaa myöhempää sairastumista depressioon (24). Lisäksi neuroottisuuden ja masennuksen välillä on todettu yhteys, samoin kuin varhaisten masennusoireiden ja myöhemmin ilmaantuvien nuoresta riippumattomien negatiivisten elämäntapahtumien välillä (25). Masennukselta suojaavia tekijöitä Tutkimukset ovat pääasiassa keskittyneet juuri masennuksen riskitekijöiden tunnistamiseen. Vaikka yksittäisten riskitekijöiden puute ei suoranaisesti suojaakaan nuorta masennukselta, niin vähemmän kuormittava yhteisvaikutus osaltaan ilmeisesti pienentää masennusjakson todennäköisyyttä. Nuoren kasvuympäristössä masennukselta suojaaviksi tekijöiksi on todettu esimerkiksi vanhempien ja muiden aikuisten tuki sekä muut läheiset ihmissuhteet (11,26). Perheen huomio, ymmärrys, yhteisen ajan vietto ja rakastavuus sekä vanhempien hyvät välit saattavatkin pienentää masennusriskin jopa viidesosaan (18). Yhteiskunnan tuki sekä uskonnollisuus voivat myös suojata masennukseen sairastumiselta (18). Yksilöön liittyvistä tekijöistä on esitetty, että lapsuuden sosiaalinen pärjäävyys vähentää masennusriskiä nuoruudessa (27). Suojaavia tekijöitä arvioidaan puolestaan olevan psyykkinen joustavuus ja sietokyky (28) sekä muun muassa riittävä uni, hyvän olon tunne, aktiivinen ongelmien ratkaisu sekä positiivinen käsitys itsestä (29). Niillä nuorilla, joilla on hyvä itsetunto, vaikuttaa myös olevan pienempi masennusriski verrattuna nuoriin, joilla on huono itsetunto (30). Masennusriskin arvioiminen Vaikka masennuksen riskitekijöitä tunnetaan kohtuullisen laajasti, on yksittäisen nuoren masennusriskin luotettava arviointi vaikeaa ennen ensimmäistä masennusjaksoa. Monet riskitekijät koskettavat suurta osaa nuorista ja ovat masennuksen ohella myös useiden muiden häiriöiden riskitekijöitä. Riskiryhmään kuuluvia nuoria tulisi kuitenkin pyrkiä tunnistamaan nykyistä paremmin, jotta mahdollisimman hyvin kohdennetun intervention avulla voitaisiin ehkäistä masennusjakson puhkeamista. Riskinarviossa pyritään mahdollisimman yksiselitteiseen tulokseen, jonka perusteella esimerkiksi koulu- tai perusterveydenhuollossa nuori voitaisiin luokitella esimerkiksi pienen, keskisuuren tai suuren riskin ryhmään. Arvioidun riskin perusteella seuraisi tietty interventio, joka voisi olla suuren riskin nuorilla esimerkiksi säännöllisten tapaamisten järjestäminen kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Yhdysvalloissa toteutettiin nuorten terveydentilaa sekä riskikäyttäytymistä käsittelevä pitkittäistutkimus 1990-luvun puolivälissä. Sen yhtenä tavoitteena oli kehittää pätevä ja käytännöllinen indeksi, jonka avulla voitaisiin ennustaa nuoren riskiä sairastua ensi kertaa masennukseen vuoden seuranta-ajan kuluessa (5). Vastaavankaltaisista indekseistä Suomessa on yleisesti käytössä SCORE-indeksi, joka ennustaa kuolemaan johtavaa sydän- ja verisuonisairautta (31). Ennusteindeksin kehittämisen tavoitteena oli löytää kaikki ne nuoret, jotka sairastuivat masennukseen vuoden seuranta-ajan kuluessa. Tähän ryhmään kuuluivat kaikki ne nuoret, joilla 1091

4 KATSAUS 23 Martin T, Karlsson L, Marttunen M. Temperamentti ja kiintymyssuhde nuoruusiän masennuksen riskitekijöinä. Suom Lääkäril 2011;66: O Connor RC, Rasmussen S, Hawton K. Predicting depression, anxiety and self-harm in adolescents: the role of perfectionism and acute life stress. Behav Res Ther 2010;48: Kercher AJ, Rapee RM, Schniering CA. Neuroticism, life events and negative thoughts in the development of depression in adolescent girls. J Abnorm Child Psychol 2009;37: Karlsson L, Marttunen M. Nuorten masennus tietoa nuorille ja heidän perheilleen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007. www. ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/ julkaisusarja_b/2007/2007b06.pdf 27 Sourander A, Helstelä L, Haavisto A, Bergroth L. Suicidal thoughts and attempts among adolescents: a longitudinal 8-year follow-up study. J Affect Disord 2001;63: Skrove M, Romundstad P, Indredavik MS. Resilience, lifestyle and symptoms of anxiety and depression in adolescence: the Young-HUNT study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2013;48: Spence SH, Sheffield J, Donovan C. Problem-solving orientation and attributional style: moderators of the impact of negative life events on the development of depressive symptoms in adolescence? J Clin Child Adolesc Psychol 2002;31: Pelkonen M, Marttunen M, Aro H. Risk for depression: a 6-year follow-up of Finnish adolescents. J Affect Disord 2003;77: Conroy RM, Pyorala K, Fitzgerald AP ym. Estimation of ten-year risk of fatal cardiovascular disease in Europe: the SCORE project. Eur Heart J 2003;24: American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 4. painos. Washington, DC: American Psychiatric Association Reynolds C. Prevention of depression: a brave new world. Depress Anxiety 2009;26: Thapar A, Collishaw S, Potter R, Thapar AK. Managing and preventing depression in adolescents. BMJ 2010;340: Kennard BD, Emslie GJ, Mayes TL ym. Cognitive-behavioral therapy to prevent relapse in pediatric responders to pharmacotherapy for major depressive disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47: Rohde P, Silva SG, Tonev ST ym. Achievement and maintenance of sustained response during the Treatment for Adolescents With Depression Study continuation and maintenance therapy. Arch Gen Psychiatry 2008;65: ei alkuperäisessä haastattelussa todettu masennusoireita, mutta seurantakyselyssä oireita oli vähintään neljä. Ensisijainen masennusjaksoon liittyvä muuttuja luotiin käyttämällä 20-kohtaista CES-D-asteikkoa (center of epidemiologic studies depression). Asteikko perustuu masennuksen diagnostisten kriteerien osalta psykiatrian DSM-IV-luokitukseen (32). Keskeisenä erona tässä luokituksessa ICD-10-luokitukseen verrattuna on, että ainoastaan masentunut mieliala ja anhedonia eli kyvyttömyys tuntea mielihyvää luetaan masennuksen ydinoireiksi. Tutkimuksessa nuorten masennusjakson kriteereinä pidettiin: 1) ainakin yksi masennuksen ydinoireista suurimman osan ajasta viidestä seitsemään päivään viikossa sekä 2) yhteensä vähintään neljä DSM-IV-luokituksen mukaista masennusoiretta. Tulosten perusteella valittiin 20 muuttujaa, jotka parhaiten ennustavat masennusjakson kehittymistä. Niiden avulla tehtiin nämä kohdat kattava kysely. Lisäksi kehitettiin viisiportainen masennusriskin ennustamiseen tarkoitettu asteikko, jossa tasolla 0 oli erittäin pieni riski sairastua (0 prosenttia), ja tasolla 4 erittäin suuri riski (15 prosenttia). Indeksin nimeksi annettiin CADRA (Chicago adolescent risk assessment). Kyselylomakkeen suomenkielinen versio (Liite 1) on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 15/2013). Indeksin pisteytystä ja tätä vastaavaa masennusriskiä ei voi laskea suoraan vastausten perusteella, vaan pisteytykseen käytetään erillistä Excel-pohjaista ohjelmaa. Indeksin avulla päästiin 92 %:n herkkyyteen ja 62 %:n tarkkuuteen uusien masennusjaksojen ennustamisessa. CADRA:n positiiviset ja negatiiviset ennustearvot todettiin hyviksi, ja positiivinen ennustearvo masennusjaksolle oli suurimman riskin ryhmässä lähes 14 %. Masennusta ennustaviin tekijöihin kuuluivat mielialaan liittyvät tekijät, haitalliset tapahtumat sekä sosiaalinen herkkyys. Nämä löydökset ovat yhteneviä depression patogeneesin nykykäsitysten kanssa. Indeksi auttaa siis tunnistamaan ne nuoret, joilla on sairastumisriski sekä arvioimiaan riskin suuruuden. Tätä tarkoitusta varten tutkimusryhmämme on tehnyt indeksistä suomenkielisen version ja sen kehittäjä on hyväksynyt englanninkieliseen takaisinkäännökseen perustuvan suomennoksen. CADRA on kuitenkin toistaiseksi ollut vain tutkimuskäytössä, eikä arvion edellyttämä pisteytysohjelma ole vielä yleisesti saatavilla, mikä rajoittaa sen käyttöä. Muita vastaavia masennusta ennustavia indeksejä ei tiettävästi ole toistaiseksi käytössä nuorille tai aikuisille. Masennuksen ehkäisy Masennuksen ehkäisyllä tarkoitetaan sekä masennusjaksojen ilmaantuvuuden että uusimisen ehkäisemistä ja masennuksen aiheuttamilta kehityksen komplikaatioilta suojelemista (33). Ehkäisyn tarkoituksena onkin pidentää sekä terveenä olemisen että elämän kestoa. Masennukseen sairastumisen ehkäisy tai vähintään viivyttäminen on ensisijaisen tärkeää masennuksen suuren kuormittavuuden, nuorena alkaneen masennuksen huonon ennusteen sekä rajallisten hoitomahdollisuuksien vuoksi (34). Vaikka nuoruusiän aikana osa potilaista ehtii sairastaa enemmän kuin yhden masennusjakson, on tässä ikäryhmässä keskeisimmäksi ennaltaehkäisyn muodoksi nähty ilmaantuvuuden ehkäisy. Nuorten potilaiden masennuksen uusimista voidaan myös ehkäistä tehokkaalla jatko- ja ylläpitohoidolla (35,36). Komplikaatioiden estämisessä on keskeisintä pyrkiminen selkeään remissioon pelkän vasteen saavuttamisen sijaan, sillä jäännösoireet lisäävät relapsin todennäköisyyttä. Seuraavassa kuvaamme tutkimusnäyttöä juuri masennuksen ilmaantuvuuden ehkäi semisen näkökulmasta. Erilaisten interventio-ohjelmien vaikutusta masennuksen ehkäisyssä on tutkittu. Tutkimuksissa on käytetty sekä kognitiivis-behavioraalista että interpersonaalista ohjelmaa. Kognitiivis-behavioraalinen suuntaus keskittyy opettamaan kognitiivisia toimintatapoja, kuten automaattisten negatiivisten ajatusten tunnistamista ja niihin vaikuttamista sekä sosiaalisia ongelmanratkaisutaitoja, kuten tavoitteiden asettamista, asioiden suhteuttamista ja päätöksentekoa (37). Lisäksi monissa interventioissa opetetaan myös keinoja hallita ja kestää stressiä (37). Interpersonaalisessa ohjelmassa keskeisenä pidetään ihmissuhteita ja niihin liittyviä tunteita sekä opetellaan kommunikaatiokeinoja ja sosiaalisia taitoja, jotka ovat tarpeen hyvien ihmissuhteiden ylläpitämiseksi (37). Interventioohjelmien on todettu vähentävän masennusoireita (37,38,39), lisäksi nuorten sairastuvuus masennukseen on vähentynyt (38,39,40). Eri interventioryhmien välillä ei ole todettu eroja (37). 1092

5 tieteessä 37 Horowitz JL, Garber J, Ciesla JA, Young JF, Mufson L. Prevention of depressive symptoms in adolescents: a randomized trial of cognitive-behavioral and interpersonal prevention programs. J Consult Clin Psychol 2007;75: Garber J, Clarke G, Weersing VR ym. Prevention of depression in at-risk adolescents: a randomized controlled trial. JAMA 2009;301: Young JF, Mufson L, Gallop R. Preventing depression: a randomized trial of interpersonal psychotherapy - adolescent skill straining. Depress Anxiety 2010;27: Clarke GN, Hawkins W, Murphy M, Sheeber LB, Lewinsohn PM, Seeley JR. Targeted prevention of unipolar depressive disorder in an at-risk sample of high school adolescents: a randomized trial of a group cognitive intervention. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1995;34: Hoek W, Marko M, Fogel J ym. Randomized controlled trial of primary care physician motivational interviewing versus brief advice to engage adolescents with an Internet-based depression prevention intervention: 6-month outcomes and predictors of improvement. Transl Res 2011;158: Wickramaratne P, Gameroff MJ, Pilowsky DJ ym. Children of depressed mothers 1 year after remission of maternal depression: findings from the STAR*D-Child study. Am J Psychiatry 2011;168: Pilowsky DJ, Wickramaratne PJ, Rush AJ ym. Children of currently depressed mothers: a STAR*D ancillary study. J Clin Psychiatry 2006;67: Karlsson L. Nuorten masennus vakavasti otettava sairaus. Duodecim 2004;120: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tiina-Maija Nuotio, Simo Saarijärvi: Ei sidonnaisuuksia. Max Karukivi: Tutkimustyösuhde (ICON/Lilly). Tutkimuksissa saadut lupaavat tulokset ovat kuitenkin olleet lyhytkestoisia, ja havaittavissa alle vuoden (37,39). Lisäksi on todettu, että internet-pohjaiset interventio-ohjelmat ovat lupaavia keinoja ehkäistä nuorten masennusta yhdessä lääkärin tekemän motivoivan haastattelun kanssa (41). Preventiotutkimukset on kuitenkin tehty pääosin Yhdysvalloissa, joten niiden siirtäminen esimerkiksi Suomen oloihin vaatii soveltamista, koska palvelujärjestelmät ovat selkeästi erilaiset. Taulukossa 2 on esitetty esimerkkejä keskeisistä masennuksen ehkäisyohjelmien menetelmistä. Huomattavaa on, että nuorten preventiivisen intervention teho on yhteydessä vanhemman ajankohtaiseen masennukseen. Garber ym. (38) totesivat, että nuoret, joiden vanhemmalla oli intervention aikaan vakava masennus, eivät hyötyneet preventiosta kun taas nuoret, joiden vanhempi oli tutkimuksen aikana terve, hyötyivät selvästi. Tätä tulosta tukevat myös aikuisten masennuksen hoitotutkimukset, joissa on todettu, että lasten psykososiaalisen kehityksen ja masennusoireilun ennuste on vahvasti riippuvainen vanhemman masennuksen hoidon onnistumisesta (42,43). Lopuksi Masennus on yleinen nuorten mielenterveyden häiriö, ja monesti nuori kärsii samanaikaisesti yhdestä tai useammasta psyykkisestä häiriöstä. Nuorten masennus toisin kuin aikuisten on myös useammin sekä alidiagnosoitu että alihoidettu (34). Nuorten masennus on kuormittava sairaus, joka heikentää elämänlaatua, huonontaa koulu- tai työmenestystä, aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa sekä selvästi suurentuneen itsemurhariskin. Nuoruusikäisten masennuksen aiheuttamat sairauspoissaolot sekä sairauspäivärahapäiväkaudet ovat lisääntymässä Suomessa, ja masennus aiheuttaakin vuosittain suuria kuluja yhteiskunnalle. Masennuksen ennakoiminen sekä sairastumisriskissä olevien nuorten tunnistaminen onkin erityisen tärkeää. Monet masennusoireista kärsivät nuoret eivät vointinsa heikkenemisestä huolimatta hakeudu hoitoon. Asiaan on kiinnitetty huomiota, ja edelleen pyritään löytämään vaihtoehtoja, joilla tavoitettaisiin yhä suurempi joukko oirehtivista nuorista. Terveydenhuoltohenkilökuntaa pitäisikin edelleen kouluttaa kiinnittämään huomiota tähän ongelmaan (44). Myös vanhemmilla ja muilla nuorten läheisillä aikuisilla on tärkeä rooli nuorten mielialaongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja näiden ongelmien ratkaisemisessa. Riskiryhmien tunnistaminen edellyttää kuitenkin aina jatkotoimenpiteitä. Riskin arvioimisesta on tehty lupaavia tutkimuksia, joissa on pystytty tunnistamaan depressioriskissä olevia nuoria sekä auttamaan heitä varhaisessa vaiheessa. CADRA-indeksin spesifisyys on kuitenkin vain noin 60 prosenttia, se onkin siis enemmän herkkä kuin tarkka. Sellaisenaan sen käyttö vaatiikin vielä lisätutkimuksia, mutta mittaria voisi käyttää esimerkiksi sairastumisriskin arvion tukena paikoissa, joissa mielenterveyshäiriöiden seulonnan edellyttämät jatkotoimenpiteet ja hoidon porrastus ovat hyvin sekä riittävän tehokkaasti järjestetty. Toimivan seulontamenetelmän käyttöönotto vaatii aina sen, että riskinuorille on varmasti tarjolla apua. Kyseinen menetelmä ei joka tapauksessa suoranaisesti sovellukaan laajaan kohdentamattomaan seulontaan, vaan suuren riskin nuorten tulisi päästä saumattomasti tarkempaan ar vioon ja ideaalitilanteessa heille olla tarjota myös interventio. Ilman selvillä olevia hoitoketjuja ei tehokkaimmistakaan seulontamenetelmistä ole hyötyä. Monien sairauden ehkäisyyn tähtäävien tutkimusten tulokset ovat olleet tehokkaita, mutta valitettavan usein vaikutus on ollut lyhytkestoinen. Toisaalta myös lyhyen aikavälin vaikutuksista on varmasti hyötyä monille yksilöille, ja myös sairauden puhkeamisen viivästyttäminen on usein positiivista. Olisi kuitenkin tarpeellista tehdä lisää tutkimuksia ja selvittää, millä tavalla sairautta ehkäisevää erilaisten interventioiden vaikutusaikaa saisi pidennettyä. Masennuksen ehkäisy ja riskinarvio ovat haastavia tehtäviä. Masennus on mielenterveyden häiriöistä yleisimpiä ja monet siihen liittyvät riskitekijät väestötasolla vielä tavallisempia. Kohdentamattomat ehkäisymenetelmät ovat osin tästä syystä usein tehottomia ja kustannusvaikuttavuudeltaan heikkoja. Ajankohtaisesti kuntien talouden ollessa ahtaalla väestötasolla parasta kohdentamatonta nuorten masennuksen ehkäisyä on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen ja riittävien resurssien kohdentaminen syrjäytymisuhassa oleville perheille. Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa tulisi ehkäisyn olla kohdennettua ja suuntautua 1093

6 KATSAUS Taulukko 2. Esimerkkejä nuorten masennuksen ehkäisyohjelmista. Tekijä ja vuosi Aineisto Ikäjakauma Ohjelman tyyppi Menetelmät Tulokset Clarke ym (40) 150 nuorta, joilla kyselyn ja haastattelun perusteella suurentunut riski sairastua masennukseen keski-ikä 15,3 vuotta Kaksi ryhmää: kognitiivinen ryhmäinterventio, tavallista hoitoa saavien ryhmä 15 koulunjälkeistä 45 minuutin ryhmätapaamista 5 viikon aikana. Seuranta: 6 kk ja 12 kk Interventioryhmän nuorilla todettu selvästi vähemmän masennusta 12 kk seurantaaikana kuin tavallista hoitoa saaneilla. Horowitz ym (37) 380 opiskelijanuorta keski-ikä 14,4 vuotta Kolme ryhmää: kognitiivis-behavioraalinen interventioryhmä, interpersonaalinen interventioryhmä, pelkän arvion ryhmä Kahdeksan viikoittaista 90 minuutin ryhmätapaamista (ryhmässä 8 15 nuorta, molempia sukupuolia). Seuranta: 6 kk Kummankin interventioryhmän nuorilla vähemmän masennusoireita kuin pelkän arvioryhmän nuorilla, interventioryhmien välillä ei eroja. Interventiot tehokkaita ehkäisemään kaikkien tutkittavien sairastumista masennukseen. Tulokset kuitenkin lyhytkestoisia, eivät huomattavissa enää 6 kk kohdalla. Garber ym (38) 316 nuorta, joilla muuta väestöä suurempi riski sairastua masennukseen vuotta Kaksi ryhmää: kognitiivis-behavioraalinen interventioryhmä, tavallista hoitoa saavien ryhmä Kahdeksan viikoittaista 90 minuutin ryhmätapaamista sekä kuusi kuukausittaista tapaamista (ryhmässä 3 10 nuorta, molempia sukupuolia). Interventioryhmän nuorilla sairastuvuus masennukseen vähäisempää 9 kk seuranta-aikana, myös depressiiviset oireet vähäisempiä. Intervention teho heikompaa nuorilla, joiden vanhemmat sairastivat tutkimushetkellä masennusta. Young ym (39) 57 nuorta, joilla kyselyissä havaittu lisääntyneitä masennusoireita vuotta Kaksi ryhmää: interpersonaalisen terapian interventioryhmä, koulun ohjausta saavien ryhmä Interventioryhmä: kaksi interventiota edeltävää tapaamista sekä kahdeksan 90 minuutin ryhmätapaamista (ryhmässä 4-6 nuorta). Koulun ohjausta saavien ryhmä: koulukuraattorin tapaamiset, yksilöllisesti sovittu määrä. Interventioryhmän nuorilla vähemmän depressiivisiä oireita, kokonaistoiminta kyky parempi, masennusjaksoja diagnosoitiin vähemmän. Oireita vähemmän myös 6 kk kohdalla, 12 kk kohdalla eroa ei enää havaittavissa. Seuranta: lähtötilanne, intervention jälkeen, 6 kk, 12 kk, 18 kk Hoek ym (41) 83 nuorta, joilla riski sairastua masennukseen keski-ikä 17,5 vuotta Kaksi ryhmää: lääkärin motivoiva haastattelu sekä CATCH-IT (internet-pohjainen interventio-ohjelma, jossa käytetty sekä kognitiivis-behavioraalista että interpersonaalista terapiaa), lääkärin lyhyt neuvonta sekä CATCH-IT. Motivoiva haastattelu tai lyhytneuvonta lääkärin tekemänä. Motivoivan haastattelun ryhmälle lisäksi 3 motivoivaa puhelinsoittoa. Tämän jälkeen internetinterventio ja intervention jälkeinen haastattelu. Seuranta: 6 kk Molemmissa ryhmissä depressiiviset oireet vähenivät, havaittavissa vielä 6 kk kohdalla. Motivoivan haastattelun ryhmässä vähemmän masennusjaksoja ja toivottomuutta kuin lyhyen neuvonnan saaneiden ryhmässä. 1094

7 tieteessä Masentuneista nuorista yli puolet kärsii myös jostain muusta mielenterveyden häiriöstä. sellaisiin nuoriin, joille on kasautunut useampia riskitekijöitä. Tällaisia erityisryhmiä ovat esimerkiksi psyykkisesti tai somaattisesti pitkäaikaissairaiden vanhempien lapset, joiden tuen tarpeeseen on terveydenhuollon eri tahoilla herätty. Niin koulu- kuin perusterveydenhuollon näkökulmasta myös yksi selkeä riskiryhmä on runsaasti somaattisesti oireilevat ja palveluja käyttävät nuoret. Heidän kohdallaan tulisi masennuksen mahdollisuus todennäköisesti tämänhetkistä useammin ja aikaisemmin nousta mieleen. n Artikkelin kirjoittajat esittävät lämpimät kiitoksensa dosentti Linnea Karlssonille rakentavista kommenteista ja parannusehdotuksista käsikirjoitusta koskien. Lisäksi kiitämme lämpimästi myös CADRAsuomennoksen tarkastanutta Turun Yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkistä. English summary > in english Possibilities of preventing depression in adolescents Alvesco_SLL_puolisivu_v5_OL.indd :38:

8 kyselylomake LIITE 1. Kyselylomake CADRA-indeksin laskemista varten. (Chicago Adolescent Depression Risk Prediction Assessment) Kysymys Vastausvaihtoehto (vastauksen arvo) 1. Kuinka vanha olet? (vuosia) 2. Kuinka paljon painat? (kilogrammoja) 3. Kuinka pitkä olet? (senttimetrejä) 4. Kuinka läheinen tunnet olevasi isäsi kanssa? ei lainkaan (1) erittäin vähän (2) jonkin verran (3) melko tavalla (4) erittäin paljon (5) 5. Kuinka läheinen tunnet olevasi äitisi kanssa? ei lainkaan (1) erittäin vähän (2) jonkin verran (3) melko tavalla (4) erittäin paljon (5) 6. Verrattuna muihin ikäisiisi ihmisiin kuinka älykäs olet? kohtalaisesti keskitason alapuolella (1) hieman kaskitason alapuolella (2) noin keskitasoa (3) hieman keskitason yläpuolella (4) kohtalaisesti keskitason yläpuolella (5) erittäin paljon keskitason yläpuolella (6) 7. Viimeisen 12 kuukauden aikana kuinka usein olit apea? ei koskaan (1) harvoin (2) ajoittain (3) usein (4) joka päivä (5) 8. Arvioi, kuinka samaa mieltä olet tämän väitteen kanssa: Tunnen olevani sosiaalisesti hyväksytty. vahvasti samaa mieltä (1) samaa mieltä (2) ei samaa mieltä eikä eri mieltä (3) eri mieltä (4) vahvasti eri mieltä (5) 9. Tunsit itsesi surulliseksi. ei koskaan tai harvoin (0) 10. Sinua ahdistivat asiat, jotka eivät normaalisti ahdista sinua. ei koskaan tai harvoin (0) 11. Sinusta tuntui, että et pystynyt karistamaan synkkyyttä edes perheesi tai ystäviesi avulla. ei koskaan tai harvoin (0) 12. Tunsit itsesi masentuneeksi. ei koskaan tai harvoin (0) 1095a

9 tieteessä LIITE 1. Kysymys Vastausvaihtoehto (vastauksen arvo) 13. Tunsit itsesi pelokkaaksi. ei koskaan tai harvoin (0) 14. Tunsit, että olit liian väsynyt tehdäksesi asioita. ei koskaan tai harvoin (0) 15. Tunsit olevasi toiveikas tulevaisuuden suhteen. ei koskaan tai harvoin (0) 16. Sinun ei tehnyt mieli syödä tai ruokahalusi oli huono. ei koskaan tai harvoin (0) 17. Oli vaikeaa saada aloitettua asioiden tekeminen. ei koskaan tai harvoin (0) 18. Sinulla oli vaikeuksia pitää mielessäsi mitä olit tekemässä. ei koskaan tai harvoin (0) 19. Ihmiset olivat epäystävällisiä sinua kohtaan. ei koskaan tai harvoin (0) 20. Sinä nautit elämästä. ei koskaan tai harvoin (0) 21. Sinä puhuit vähemmän kuin tavallisesti. ei koskaan tai harvoin (0) 22. Sinä ajattelit, että elämäsi on ollut epäonnistunut. ei koskaan tai harvoin (0) 1095b

10 english summary Tiina-Maija Nuotio M.D. Satakunta Hospital District, Harjavalta Hospital Max Karukivi Simo Saarijärvi Possibilities of preventing depression in adolescents Depression is one of the most common health problems in adolescents and it is associated with impaired school and work performance and difficulties in relationships. It also compromises quality of life and increases the risk for suicide. Depression is one of the major causes of work disability. Early recognition of at-risk adolescents is important to help prevent depressive episodes and disability caused by depression. There are many known factors that can predict depression, such as genes and environment, individual factors, stress and trauma, and insecure attachment. The Chicago Adolescent Depression Risk Assessment (CADRA) index has been developed to help assess the risk for major depressive episodes among adolescents. The index uses social and cognitive vulnerability and mood to help predict the onset of a major depressive episode in a one-year follow-up. There have been some promising results in preventing depression among adolescents by using different kinds of psychosocial interventions, for example cognitive-behavioural and interpersonal intervention. Unfortunately the results have been short term. Predicting and preventing adolescent depression by using different kinds of methods is only efficient if it is clear how to help these at-risk adolescents. 1095c

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä Terveydenhoitajapäivät 5.2.2015 Minna Anttila, TtT, tutkija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Nuoret tarvitsevat tukea Arviolta 20% nuorista mielenterveysongelmia

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

KATSAUS. Psykososiaalisten hoitomuotojen vaikuttavuus nuorten masennustiloissa. Mauri Marttunen ja Veikko Aalberg

KATSAUS. Psykososiaalisten hoitomuotojen vaikuttavuus nuorten masennustiloissa. Mauri Marttunen ja Veikko Aalberg KATSAUS Psykososiaalisten hoitomuotojen vaikuttavuus nuorten masennustiloissa Mauri Marttunen ja Veikko Aalberg Masennustilat yleistyvät nuoruudessa huomattavasti lapsuuteen verrattuna. Etenkin vakavaan

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osasto, THL Miten lapset ja nuoret voivat Suurin osa nuorista

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan PSYYKE JA LÄÄKE Tiia Talvitie FM Tiedottaja, Fimea Päivi Ruokoniemi LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin terveyden edistämis-, mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemi, Lapin yliopisto, 4.-5.9.2013 8.9.2013 Hätönen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Nuorten masennuksen tunnistaminen - artikkelisarja

Nuorten masennuksen tunnistaminen - artikkelisarja Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala, Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Pia Hyvönen ja Maisa Raatikainen Nuorten masennuksen tunnistaminen - artikkelisarja Opinnäytetyö 2015 Tiivistelmä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot