Selvitysraportti Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

Transkriptio

1 Selvitysraportti Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017

2 Sisällys 1. Johdanto Alueen sijainti ja yleiskuvaus Maastoinventoinnit ja kohteiden arvottaminen Kasvillisuus ja luontotyypit Menetelmä Tulokset Kasvillisuuskuviot: Vieraslajit: Linnusto Menetelmä Tulokset Liito-orava Menetelmä Tulokset Lepakot Menetelmä Tulokset Viitasammakko Menetelmä Tulokset Korennot Menetelmä Tulokset Yhteenveto ja suositukset alueen suunnittelua varten Kasvistollisesti arvokkaimmat kokonaisuudet ja vieraslajihavainnot Direktiivilajien elinympäristöt ja kulkuyhteydet...18 Lähteet...20 Otsikko: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Tekijät: Teemu Virtanen ja Paula Salomäki /Lumotron Kansikuvat: Selvitysalue on maa- ja metsätalouden voimakkaasti muokkaamaa Taustakartat: Maanmittauslaitoksen avoin materiaali 9/2017 Valokuvat: Lumotron Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

3 1. Johdanto Vesilahden kunta tilasi Kalalahden asemakaavaan liittyen luontoselvitystyön keväällä Työn tarkoituksena oli selvittää tärkeimpiä luontoarvoja alueen asemaakaavan suunnittelua varten. Erityisesti keskityttiin seuraaviin luonnonsuojelulaissa, metsälaissa ja vesilaissa mainittuihin lajeihin ja arvokohteisiin: - luonnonsuojelulain 29 tarkoittamat suojellut luontotyypit - luonnonsuojelulain 49 tarkoittamien lajien esiintymis-, lisääntymis- ja levähdyspaikat - vesilain 11 mukaiset vesiluontotyypit - metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt Lisäksi pyrittiin löytämään ja rajaamaan uhanalaisille, harvinaisille ja muille huomionarvoisille lajeille tärkeät elinympäristöt ja esiintymät. Tässä raportissa esitetään tehdyt luontoselvitykset, havainnot ja niiden perusteella annetut suositukset alueen luontoarvojen huomioimiseksi ja säilyttämiseksi. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. (Maanmittauslaitoksen avoin karttapalvelu 9/2017) Selvitysalue kuuluu Koskenkylän osayleiskaava-alueeseen. Alueella on aiemmin tehty liitoorava- ja norokartoitus vuonna Koko Vesilahden arvokkaita luontokohteita on selvitetty (Vesilahden kunta 2015, Laamanen 2013, Laamanen 2010) 1.1. Alueen sijainti ja yleiskuvaus Selvitysalue sijaitsee Vesilahden kunnassa Vähäjärven eteläpuolella. Selvitysalueen pinta-ala on noin 72 hehtaaria. Noin 24 hehtaaria alueen pohjoisosasta on muutaman vuoden vanhaa hakkuuta ja noin kahdeksan hehtaaria kesällä 2017 harvennettua metsää. Peltoja on noin kymmenen hehtaaria. Metsäisintä osaa on alueen lounaisrajalla Koskenkyläntien varressa. Tällä alueella sijaitsevat myös asuin- ja vapaa-ajanrakennukset. Alueen länsireunalla on noin kahden hehtaarin varasto- ja joutomaa-alue, jonka käyttö liittyy selvitysalueen pohjoisrajalla sijaitsevaan maaaineksenottoalueeseen. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

4 Kuvat 2 ja 3. Selvitysalue keväällä 2017 kuvattuna Maastoinventoinnit ja kohteiden arvottaminen Tässä selvityksessä kiinnitettiin ensisijaisesti huomiota luonnonsuojelulain tiukimmin suojelemiin kohteisiin, joita ovat: suojellut luontotyypit, luonnonsuojeluasetuksessa luetelluista uhanalaisista lajeista erityisesti suojellut lajit, sekä luontodirektiivin liitteen IVa lajit. Havaintojen esittämisessä käytetään seuraavaa kolmiportaista luokittelua ja värikoodistoa: Luokka I: Kohteen hävittäminen kielletty. Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, erityisesti suojellut uhanalaiset lajit, luontodirektiivin liitteen IVa lajit ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikat, sekä niihin rinnastettavat kohteet. Luokka II: Vahva suositus kohteen säilyttämiselle, vaikka suoraa lakivelvoitetta ei ole. Mahdolliset metsälain kohteet. Luokka III: Suositellaan säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

5 2. Kasvillisuus ja luontotyypit 2.1. Menetelmä Kasvillisuusselvityksen tavoitteena oli tunnistaa alueen luontotyypit riittävällä tarkkuudella arvokkaiden kohteiden määrittämiseksi. Putkilokasvilajistoa selvitettiin tyypittelyn tueksi. Samalla pyrittiin löytämään alueella mahdollisesti esiintyvät uhanalaiset tai muuten arvokkaat kasvilajit. Kesän 2017 aikana tehtiin kolme kasvillisuuteen keskittynyttä maastokäyntiä. Ensimmäisellä käyntikerralla toukokuussa voitiin havainnoida ns. kevätaspektia, jonka lajistoa ei voida tai on hankala havaita myöhemmin kesällä. Havaituista lajeista koostettiin kasvilista, joka esitetään raportin liitteessä 1. Havainnoinnissa keskityttiin kasvillisuustyyppejä indikoivaan lajistoon, suojeltuun tai muuten arvokkaaseen lajistoon sekä vieraslajeihin. Kasvillisuutta kuvioitiin uhanalaistarkastelun kannalta mielekkäällä tarkkuudella huomioiden erityiskohteet. Erityiskohteita ovat luonnonsuojelulain 29 tarkoittamat suojellut luontotyypit, vesilain11 mukaiset vesiluontotyypit ja metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Lisäksi tarvittaessa rajattiin kohteita, jotka eivät täytä edellä mainittujen lakien kriteerejä, mutta ovat paikallisesti arvokkaita. Piha- ja peltoalueet sekä muu rakennettu ympäristö jätettiin kuvioinnin ulkopuolelle. Teitä ja pientareita ei ole huomioitu kuvioinnissa, mutta kasvilajilistaan on listattu myös pientareilla esiintyvä lajisto Tulokset Selvitysalueen kasvillisuuskuvioinnissa (kuva 9) huomioon otettu osa on metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Kunkin kuvion ominaispiirteitä kuvaillaan kasvillisuuskuviot osiossa. Kuviot noudattelevat suurelta osin kiinteistörajoja tehtyjen metsätaloustoimien vuoksi. Iso osa alueesta on alle 10 vuotta sitten hakattua ja nyt taimikkoa tai taimettamatonta. Lisäksi alueella tehtiin kesän 2017 aikana usealla kuviolla harvennushakkuita. Varttuneempaa metsää, jota ei viime aikoina ole käsitelty on lähinnä piha-alueiden ympäristössä ja Koskenkyläntien läheisyydessä. Kasvillisuus on rehevyydeltään ja lajistoltaan alueelle tyypillistä. Kasvillisuustyyppi vaihtelee pääosin tuoreen ja lehtomaisen kankaan välillä. Selvitysalueella on muutamia kosteampia painanteita, joista osa on kymmenen vuoden aikana hakattujen kuvioiden alueella. Alueella esiintyvän vahvan kauriskannan vaikutukset näkyvät lähes kaikkien metsiköiden kasvillisuudessa. Eläinten aiheuttama tallaus ja laiduntaminen vaikuttavat tyypilliseen metsälajistoon. Joissain metsissä on jopa hakamaisia piirteitä. Kasvilajistoa esitellään tekstissä kuviokuvausten yhteydessä. Koko alueelta havaitut kasvilajit on listattu liitteessä 1. Kasvilajistossa ei havaittu yksittäistä valkolehdokkia lukuun ottamatta muita suojeltavia tai muuten erityisiä lajeja. Valkolehdokki on koko maassa rauhoitettu, mutta yleinen kämmekkälaji. Alueella havaittiin yksi haitallisen vieraslajin esiintymä Kasvillisuuskuviot: 1: Rinteeseen sijoittuva osin tuoreen kankaan osin kuivahkon kankaan taimikko, jossa kasvaa mäntyä, rauduskoivua, pihlajaa, haapaa ja kuusta. Säästöpuina mäntyjä. Kenttäkerroksen kasvillisuus on heinävaltaista. Vadelma on runsas pensaskerroksessa. 2: Vaihteleva kuvio jonka pääkasvillisuustyyppinä on tuore kangas. Puusto on valtaosalta kasvatusikäistä, mutta pääpuulaji vaihtelee kuvion eri osissa. Kuvion luoteiskulmassa on hieman varttuneempaa mäntyä kasvava alue, muuten puusto on nuorempaa ja osittain aukkoista. Kuusi ja Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

6 rauduskoivu vuorottelevat valtalajeina, mäntyä ja haapaa kasvaa sekapuuna. Kasvillisuustyypiltään kuvio on tuoretta kangasta. Avoimemmat osat ovat heinittyneitä, mutta muuten valtalajina kasvaa mustikkaa. Kauriiden laidunnuspaine näkyy kuviolla vahvasti lehtipuuvesoissa ja maaston tallaantumisena. 3: Pellon reunaan sijoittuva kuvio, jonka valtapuuna kasvaa rauduskoivu. Puusto on nuorta kasvatusikäistä. Kuvion kasvillisuustyyppi on lehtomaista kangasta. Heinät ovat vallitsevia, mutta näiden lisäksi kasvaa mm. metsäorvokkia, käenkaalia, kieloa ja sanikkaisia. Kuviolla havaittiin yksi valkolehdokki. Kuvat 4-7. Selvitysalueen metsät ovat lähes kauttaaltaan vahvasti metsätaloustoimin käsiteltyjä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

7 4: Tien ja puunlastausalueen väliin jäävä kapea puustoinen kuvio, jossa kasvaa kasvatusikäistä haapaa, rauduskoivua ja kuusta. Kenttäkerroksen lajistossa piirteitä tuoreesta ja lehtomaisesta kankaasta. 5: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Säästöpuina mäntyjä. 6: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Säästöpuina mäntyjä. 7: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Kuviolla kasvanut kuusia. 8: Harvennettu lehtipuuvaltainen metsäkuvio, joka rajoittuu piha-alueeseen. Kuviolla hieman korpisuutta, muuten lehtomaista kangasta. Puustossa haapaa ja rauduskoivua sekä kuusta. 9: Kuusivaltainen varttunut metsäinen kaistale pihojen ja pellon välissä. Puulajistossa kuusen lisäksi kasvaa haapaa ja rauduskoivua. Kasvillisuustyyppi on tuoretta kangasta, kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikkaa ja metsäimarretta. Kuvion läpi kulkee oja. Paikoitellen kasvillisuudessa korpisuutta ja märempiä painanteita. 10: Kesällä 2017 harvennettu lehtipuuvaltainen kuvio, jossa kasvaa varttunutta kasvatusikäistä rauduskoivua ja haapaa. Kasvillisuustyyppi kuviolla on tuoretta kangasta. Kenttäkerroksessa mm. mustikkaa, oravanmarjaa ja puolukkaa. 11: Kesällä 2017 harvennettu sekapuustoinen kuvio, jossa rauduskoivua ja mäntyä. Kasvillisuustyyppi tuoretta kangasta vaihettuen välillä kuivahkoksi kankaaksi. Kenttäkerroksessa metsätähteä, mustikkaa ja puolukkaa. 12: Myös kesällä 2017 harvennettu kuvio, jossa nykyään valtapuuna mänty. 13: Hakuissa säästetty pieni metsälaikku, jossa järeitä haapoja ja muutamia kuusia. Kasvillisuustyyppi lehtomaista kangasta. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. sinivuokko, kielo, metsäalvejuuri ja valkovuokko. 14: Ympäristöään mahdollisesti aiemmin hakattu kuvio, joka on vahvasti pensoittunut. Säästöpuina haapaa. Pensaskerroksessa vadelmaa, pihlajaa ja haapaa, jotka ovat voimakkaasti kauriiden syömiä. Kuviolla kosteita painanteita, joissa kasvaa saroja ja leveäosmankäämiä. Kasvillisuudessa mahdollisesti kauriiden laidunnuksen ja tallauksen vaikutuksesta niittylajistoa. 15: Selvitysaluetta hallitseva laaja taimikkoalue, jossa hieman eri-ikäisiä taimikoita. Säästöpuina alueella on pääosin haapaa. Osa alueesta on ollut siemenpuuasennossa, mutta siemenpuut on sittemmin kaadettu. Valtaosalla alueesta kasvaa tiheä lehtipuuvesakko. Taimikon alueella on muutamia kosteita painanteita, joista osa on syntynyt tai syventynyt ajourien vaikutuksesta. 16: Viereistä laajaa taimikkoaluetta hieman varttuneempi taimikko. Puulajistossa esiintyy kuusta, mäntyä ja rauduskoivua. Lisäksi kuviolla kasvaa haapaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus on vielä melko heinävaltaista. Kasvillisuus viittaa kuitenkin tuoreenkankaan kasvillisuustyyppiin. 17: Selvitysalueen luoteiskulmassa sijaitseva kuusivaltainen kuvio, jossa vanha lato. Ladon ympärillä kasvaa kookkaita haapoja. Kuvio on pääosin tuoretta kangasta, mutta ladon ympäristössä on avoimempaa ja kasvillisuudessa runsaasti niittylajistoa. Kuviolta havaittiin mm. särmäkuismaa, siankärsämöä, ahomataraa, ojakärsämöä, kissankelloa ja runsaasti heiniä. 18: Edellisen kuvion vieressä oleva pienehkö lähivuosina hakattu kuvio. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

8 19: Kesällä 2017 harvennettu kasvatusikäinen metsikkö. Puusto on osin sekapuustoa, lajeina kuusi, mänty ja rauduskoivu, osin koivuvaltaista. Kasvillisuustyyppi vaihtelee tuoreenkankaan ja lehtomaisen kankaan välillä. Kenttäkerroksen lajistossa mm. mustikka, metsäimarretta ja sinivuokkoa. 20: Edellistä hieman pienempää puustoa kasvava myös kesällä 2017 harvennettu kuvio. Puusto kuusivaltaista. Kenttäkerros on tuoreelle kankaalle tyypillisesti mustikkavaltaista. 21: Metsittynyt alue, joka on aiemmin ollut mahdollisesti varastoalueena. Puusto nuorta lehtipuuvaltaista ja paikoin hyvin tiheää. Joukossa kasvaa myös mäntyä. 22: Tien vieressä sijaitseva kapea varttunutta puustoa kasvava kuvio, jolla kasvaa kuusta, rauduskoivua, haapaa ja mäntyä. Kenttäkerroksessa on tuoreen kankaan ja lehtomaisen kankaan piirteitä, mm. mustikkaa oravanmarjaa, käenkaalia, kieloa ja sinivuokkoa. 23: Alueen yhtenäisin varttuneen metsän kuvio. Puusto pääosin melko kookasta kuusta. Paikoitellen myös mäntyvaltaisia laikkuja. Kuviolla on yhtenäinen sammalpeite ja kenttäkerroksen kasvillisuus melko vähälajista. Kasvillisuustyypiltään tuoreen kankaan kuusikossa kasvaa valtalajina mustikkaa. Muita kuviolta havaittuja lajeja ovat mm. kangaskeltalieko, keltatalvikki, puolukka, vanamo ja metsäimarre. Kuva 8. Kuvion 23 metsä on varttunutta kuusikkoa, jonka edellisestä metsätaloustoimesta on jo aikaa. Puusto on kuitenkin yksipuolista ja kenttäkerros vähälajinen. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

9 24: Kuvion 23 keskellä sijaitseva pienialainen avosuo täyttää metsälain 10 kohteen (vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot) tunnusmerkit (kuvat 10 ja 11). Suon reunoilla kasvaa ympäröivän kuusikon lisäksi tervaleppää ja mäntyjä. Kasvillisuudessa on ruohoisen saranevan (RhSN) piirteitä. Lajistossa havaittiin mm. raatekasvustoja, pullosaraa ja kurjenjalkaa. Lisäksi havaittiin luhtaisuutta ilmentäviä lajeja, kuten vehkaa ja terttualpia. Keskiosiltaan suo oli rahkasammalten peittämä ja muutamia rimpipintoja oli havaittavissa. Suon vesitalous on luonnontilainen. Ympäröivässä metsässä ei ole lähivuosina tehty toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat suon vesitalouteen. Kohde vaikuttaa umpeenkasvaneelta lammelta joille tyypillisiä suotyyppejä saranevat ja luhtanevat ovat. Saranevat on uhanalaisuusarvioinnin mukaan Etelä-Suomessa vaarantunut (VU) ja luhtanevat silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi (Raunio ym. 2008). Kuva 9. Selvitysalueen kasvillisuuskuviot. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

10 Kuva 10. Ympäristöstään selvästi erottuva suoalue kuviolla 24 ilmasta kuvattuna. Kuva 11. Kuvion 24 rahkasammalmattoa ja vesipintoja. Taustalla näkyy suota varjostava kuusikko. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

11 25: Kesällä 2017 harvennettu nuori kasvatusikäinen metsikkö. Kuvion kasvillisuustyyppi vaihtelee kuivahkonkankaan kautta tuoreeseen kankaaseen ja alavammilta osiltaan lehtomaiseen kankaaseen. Tienläheisyydessä puusto on rauduskoivuvaltaista, mutta muuten kuvio on kuusivaltainen, jossa kasvaa sekapuuna mäntyä ja rauduskoivua. 26: Edellistä hieman varttuneempaa puustoa kasvava osin aukkoinen kuvio, jossa puusto koostuu rauduskoivuista ja kuusista. Kuviolla on pienehkä kaivettu lampare ja kuvion läpi kulkee oja. Kenttäkerroksen lajistossa runsaasti kastikoita ja kosteammilla osilla ojan läheisyydessä mm. järviruokoa ja leveäosmankäämiä Vieraslajit: Vieraslajit ovat ihmisen tahallisesti tai tahattomasti uusille alueille tuomia lajeja. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat taloudellista, sosiaalista, esteettistä tai ekologista haittaa ympäristölle tai ihmisille. Haitalliset lajit on luokiteltu haitan vakavuuden sekä lajin selviytymis- ja leviämispotentiaalin mukaan. Erityisen haitalliset vieraslajit ovat niitä, jotka jo esiintyvät suomessa tai potentiaalisesti ovat leviämässä suomeen ja joiden kohdalla on ryhdyttävä nopeasti erityisen tehokkaisiin toimenpiteisiin leviämisen estämiseksi ja haittojen torjumiseksi. Suomessa astui voimaan vieraslajilaki (1709/2015) ja vieraslajiasetus (1725/2015). Näiden lisäksi vieraslajeihin liittyen säädetään mm. metsälaissa, kalastuslaissa metsästyslaissa ja useissa muissa. Vieraslain 4 säädetään kiinteistön omistajan velvollisuudesta huolehtia kiinteistöllä esiintyvän unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin hävittämisestä kohtuulisin toimenpitein. Vieraslajiasetuksen liitteissä on lueteltu kansallisesti merkityksellisen haitalliset vieraslajit ja EU:n vieraslajiasetuksen liitteenä on unionin luettelo haitallisista vieraslajeista. Havaitut vieraslajit: Selvitysalueelta havaittiin kaukasianjättiputkea (Heracleum mantegazzianum) joka on sekä unionin haitallisten lajien listalla, että kansallisesti merkittävästi haitallisten lajien listassa. Kaukasianjättiputkiesiintymä sijaitsee Koskenkylän läheisyydessä. Esiintymän laajuus on noin kolme aaria. Esiintymä on aivan kesäasutuksen pihapiirin tuntumassa nuoreen metsään levinneenä. Kasvuston lähellä on aluejätepiste, jolle johtavan tien molemmin puolin kasvoi jättiputkea. Paikalta havaittiin sekä kukkivia yksilöitä, että uusia todennäköisesti edellisvuonna kylväytyneitä yksilöitä. Kaukasianjättiputki on kaksivuotinen tai lyhytikäinen laji joka kuolee kukittuaan kerran. Laji leviää ympäristöön siementämällä ja voi levitä hyvinkin nopeasti otolliselle paikalle päästyään. Esiintymän ympäristö on tuoreen harvennuksen jäljiltä erittäin otollista leviämisaluetta jättiputkelle. Laji viihtyy kosteapohjaisella rehevällä maalla ja sellaista löytyy aivan esiintymän lähiympäristöstä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

12 Kuvat Jättiputkiesiintymän eri kasvuvaiheen yksilöitä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

13 3. Linnusto 3.1. Menetelmä Alueen pesimälinnustoa ja linnustollisesti arvokkaita alueita kartoitettiin sovellettuna kartoituslaskentana (Koskimies & Väisänen 1998). Alueella pesiviä lajeja kartoitettiin kulkemalla koko alue läpi kattavasti, mutta ilman varsinaisia kartoituslinjoja kolmella käyntikerralla. Kaikki havaitut linnut merkittiin kartalle, mutta alueella pesiväksi tulkittiin vain laulava, varoitteleva tai poikasille ruokaa kantava aikuinen lintu. Myös pesä tai pienet poikaset tulkittiin alueella tapahtuneeksi pesinnäksi. Reviirien määrä arvioitiin yhdistämällä kaikkien kartoituskertojen havainnot lajeittain. Kaikkien lajien tarkkaa parimäärä ei pyritty selvittämään, vaan huomio kiinnitettiin lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja muihin huomionarvoisiin lajeihin kuten uhanalaisiin lajeihin. Käytetyllä kartoitusmenetelmällä havaitaan valtaosa lajeista. Lintuhavaintoja kirjattiin ylös myös muilla selvityskäynneillä. Ensimmäisillä lepakkoselvityksen öinä kuunneltiin yöllä laulavia lintuja. Lisääntymiskauden ulkopuolella tehdyt havainnot ja muut pesintään viittaamattomat havainnot esitetään tuloksissa erikseen Tulokset Alueelta havaittiin 45 lintulajia, joista 33 tulkittiin pesivän selvitysalueella. Selvitysalueen lintulajisto on melko tavallista. Parimääräisesti runsaimmat peippo ja pajulintu kuuluvat myös koko Suomen runsaslukuisimpien lintulajien joukkoon. Erityisen vaateliaita lajeja ei pesivänä havaittu. Uusimman vuonna 2015 valmistuneen uhanalaisuusarvioinnin mukaan havaituista lajeista kolme (punatulkku, hömötiainen ja töyhtötiainen) on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Näistä punatulkun ja hömötiaisen tulkittiin pesivän alueella. Töyhtötiainen tavattiin alueen itäpuolisessa metsikössä. Selvitysalueelle kuului myös valtakunnallisesti erittäin uhanalaiseksi arvioidun huuhkajan huhuilua. Laji ei kuitenkaan todennäköisesti pesi alueella. Käenpiika havaittiin äänessä muutamaan otteeseen eri puolilla selvitysaluetta. Käenpiika on voimakkaasti taantunut viime vuosikymmeninä, mutta taantumisen on arveltu hiipuneen ja kannan vakiintuneen. Käenpiikaa ei enää pidetä uhanalaisena. Lintudirektiivin liitteessä I lueteltuja lajeja havaittiin viisi. Huuhkajan ohella vain ääneen perustuva havainto tehtiin kaulushaikarasta, jonka kumea puhallus kuultiin Vähäjärven suunnalta. Selvitysalueen yli lentäneiden laulujoutsenten ja kerran keskellä selvitysaluetta ilmeisesti ruokailemassa tavatun kurjen pesät sijainnevat niin ikään Vähäjärvellä. Teeri havaittiin ylilentävänä ja laiskasti pulisevana alueen eteläisimmässä kulmassa. Minkään direktiivilajin ei arvioitu pesivän selvitysalueella. Alueellisesti (alue 2a) uhanalaisia lajeja ei havaittu. Myöskään yhtään erityisesti suojeltua uhanalaista lajia ei havaittu. Suomen vastuulajeista havaittiin tavi, joka nähtiin Jäppin peltoa kiertävässä ojassa (naaras ja kaksi koirasta). Tavikoiraan ääntä kuultiin myös pellon eteläpuolella sijainneen tekolammen suunnalta. Tavi on valittu vastuulajiksi, koska huomattava osa Euroopan kannasta (15-30) pesii Suomessa. Tavi on kuitenkin runsaimpia sorsalintujamme, jonka kanta on elinvoimainen. Kaikki havaitut lajit reviirimäärineen on esitetty liitteessä 2. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

14 4. Liito-orava Liito-oravaselvitys suoritettiin toukokuun alussa ja siinä keskityttiin löytämään liito-oravan käyttämät lisääntymispaikat tai sellaiseksi soveltuvat alueet sekä määrittämään liito-oravalle tärkeät yhteystarpeet alueella ja alueen läpi. Liito-oravan ekologiaan liittyviä termejä käytetään tässä työssä seuraavasti: Elinympäristö: Ei tarkasti rajattava alue, jolla tarkoitetaan liito-oravan käyttämää tai sellaiseksi soveltuvaa metsikköä tai sen osaa. Aikuiset naaraat elävät omilla alueillaan, joiden välillä koiraat liikkuvat. Lisääntymis- ja levähdyspaikka: Lisääntymispaikka tarkoittaa koloa tai muuta suojaa ja sitä ympäröimää aluetta käsittäen tarpeellisen määrän metsää ja kulkuyhteyksiä. Tässä raportissa lisääntymispaikkaan lasketaan kuuluvaksi vain sellaiset kohteet, joilta on tehty suoria tai välillisiä havaintoja liito-oravista. Välillisiksi havainnoiksi lasketaan lähinnä ulostepapanat. Liito-oravan syönnökset eivät automaattisesti tarkoita lisääntymispaikkaa, mutta lisääntymispaikkaa määritettäessä on riittävä ravinnonsaanti alueella turvattava. Vähän ravintoa tarjoavaa puustoa käsittävillä alueilla yksittäisten ruokailupuiden merkitys korostuu. Kulkuyhteys: Aikuinen liito-orava liikkuu paikasta toiseen käytännössä vain liitämällä. Liidon mahdollinen pituus riippuu ennen kaikkea tarjolla olevasta korkeuserosta lähtö- ja laskeutumispisteen välillä. Korkea puusto mahdollistaa leveämpien aukkojen ylittämisen, mutta toisaalta maastonmuodot saattavat oleellisesti lyhentää liitoa. Kunnolliset liikkumismahdollisuudet elinympäristön sisällä ja eri lisääntymispaikkojen välillä ovat tärkeä osa lisääntymispaikan ekologisen toimivuuden ja säilymisen kannalta. Minimiyhteydet kuuluvat tiukasti suojellun lisääntymispaikan käsitteeseen Menetelmä Liito-oravakartoitus tehtiin ns. papanakartoituksena, jossa liito-oravalle soveltuvilta alueilta etsittiin ulostepapanoita. Etsintää suoritettiin erityisesti suurten kuusten ja haapojen tyviltä, mutta myös muita puita tarkastettiin. Lisäksi havainnoitiin kolopuita, risupesiä ja pönttöjä, joiden perusteella mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat voitaisiin paikantaa Tulokset Selvitysalueelle tai sen läheisyyteen on aiemmissa selvityksissä osoitettu kolme liito-oravalle soveltuvaa aluetta (Laamanen 2013). Kohteilta ei ole tehty selviä liito-oravaan viittaavia havaintoja, vaan arvio perustui metsän soveltuvuuteen. Selvitysalueen koillisosassa sijaitsevaa kohdetta pidettiin aiemmin mahdollisena lisääntymis-/levähdyspaikkana, mutta alue on vastikään harvennettu eikä enää sovellu liito-oravalle. Myös Tylsän kohteelle jätetty säästöpuuryhmä on liian pieni toimiakseen liito-oravan lisääntymispaikkana. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

15 Kuvat 16 ja 17. Tylsän säästöpuuryhmä ja viereinen männylle harvennettu metsäalue eivät sovellu liitooravan elinympäristöksi. Vuonna 2017 selvitysalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan ulostepapanoita. Puuston perusteella liito-oravalle soveltuvia metsäalueita rajattiin kaksi. 1. Liukonvuoren eteläosassa kasvillisuus selvityksen kuviolla 22 kasvaa varttunutta kuusta ja kookkaita haapoja. Haapoja kasvaa myös tien eteläpuolella, jonne myös liito-oravalle soveltuva elinympäristö jatkuu. Vuonna 2014 määritelty liito-oravalle soveltuva metsäalue sijaitsee tämän alueen länsipuolella selvitysalueen rajan tuntumassa. 2. Toinen potentiaalinen kohde sijaitsee Tähtitien päässä ja tien varressa talojen pihapiirissä. Kohde mainitaan myös aikaisemmassa selvityksessä liito-oravalle soveltuvana alueena. Sekapuustoisella metsäalueella on runsaasti varttuneita kuusia ja haapoja. Alueella havaittiin yksi kolopuu. 5. Lepakot Suomessa on havaittu 13 lepakkolajia, jotka kaikki kuuluvat luontodirektiivin liitteeseen IV. Lajeista uhanalaisia ovat vaarantunut (VU) pikkulepakko (Pipistrellus nathusii), sekä erittäin uhanalainen (EN) ripsisiippa (Myotis nattereri), joka on lisäksi erityisesti suojeltu laji. Lampisiippa (Myotis dasycneme) mainitaan luontodirektiivin liitteessä II, jossa luetellaan ns. Natura lajit. Euroopan lepakoiden suojelua koskeva sopimus edellyttää jäsenmaitaan lisäksi nimeämään ja suojelemaan lepakoiden suojelutilanteen kannalta tärkeitä paikkoja ja ruokailualueita (943/1999). Tärkeänä ruokailualueena voidaan pitää aluetta, jolla esiintyy lukumääräisesti ja/tai lajistollisesti paljon lepakoita. Tärkeät siirtymäreitit johtavat tyypillisesti lisääntymisyhdyskunnista ympäröiville metsäalueille ja ne ovat oleellisia lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymiselle Menetelmä Lepakkokartoitus suoritettiin auringon laskun ja nousun väliin ajoittuvilla käyntikerroilla. Lepakoita havainnoitiin ultraäänidetektorin avulla, minkä lisäksi käytettiin ultraäänitallenninta viitenä yönä (5.5., 22.5., 6.6., 10.7., 7.8.). Selvityksen tavoite oli arvioida alueen merkitystä lepakoille ruokailualueena ja toisaalta pyrkiä paikantamaan alueella sijaitsevat lisääntymis- ja levähdyspaikat. Lisääntymispaikkojen löytämistä helpottamaan alueen postilaatikoihin jaettiin kyselylomake, jossa pyydettiin havaintoja lepakoista. Havainnot oli mahdollista ilmoittaa myös internetissä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

16 Yölliset kartoituskäynnit suunniteltiin siten, että lepakoille parhaiten soveltuvat muutosherkimmät alueet tulivat tarkimmin inventoitua. Kartoitus painotettiin alueen metsäisimpiin osiin ja hakkuut, pellot ym. aukeat alueet jätettiin vähemmälle huomiolle. Huomiota kiinnitettiin erityisesti rakennusten läheisyyteen, koska lepakkoyhdyskunnat sijaitsevat usein rakennuksissa. Pihaalueet jätettiin kuitenkin selvityskäyntien ulkopuolelle ja niiden merkitystä arvioitiin karttatarkasteluna. Alueiden arvottamisessa käytettiin lepakkoselvityksiin vakiintunutta Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen luomaa kolmeportaista luokitusta (SLY) Tulokset Alueella havaittiin pohjanlepakoita (Eptesicus nilsonii) ja viiksi-/isoviiksisiippoja (Myotis mystacinus, Myotis brandtii). Viiksi- ja isoviiksisiippa ovat äänen perusteella jokseenkin mahdoton erottaa toisistaan ja näitä lajeja koskevia havaintoja kutsutaan tässä raportissa nimellä viiksisiippalaji. Maankäytön suunnittelun kannalta täsmällisellä tunnistamisella tämän lajiparin suhteen ei ole oleellista merkitystä. Havaitut lajit ovat Suomessa tavallisia ja laajalti esiintyviä lajeja. Lisääntymispaikkoihin viittaavia havaintoja ei tehty. Ykyrän pellon reunassa ja Rimmintien varressa sijaitsee lepakoille mahdollisesti soveltuva lato, mutta kummastakaan ei havaittu lähtevän lepakoita kesä-heinäkuun kartoituskäynneillä, jolloin lisääntymisyhdyskunnat ovat aktiivisia. Ykyrän ladon ympäröivässä metsikössä havaittiin vain muutama satunnaista viiksisiippaa ja pohjanlepakkoa, mutta Rimmintien varressa vain yksi viiksisiippa. Lepakkokyselyyn ei saatu yhtään vastausta. Kesän 2017 havaintojen perusteella selvitysalueella ei ole lepakoille erityisen tärkeitä ruokailualueita. Alueella ruokailee säännöllisesti havaittuja lajeja useita yksilöitä, mutta tihentymiä tai usean lajin kertymiä ei havaittu. Lepakoiden eniten käyttämät alueet sijaitsevat kasvillisuuskuvioilla 9 ja 23. Säännöllisesti viiksisiippalajien käyttämä ruokailualue sijaitsee myös selvitysalueen itäpuolella varttuneessa kuusikossa. 1. Kuvio 23 soveltuu hyvin viiksisiippalajien ruokailualueeksi, mutta ruokailevia lepakoita havaittiin vain muutamia lähinnä metsän eteläosassa. Myös alueella käytettyjen tallentimien perusteella alueella ruokailevia lepakoita on lukumääräisesti vähän. 2. Jäppin pellon eteläpuolisella alueella, kuviolla 9 ja osin Tähtitien ympäristössä, arvioitiin olevan paikallista merkitystä paitsi ruokailualueen myös lepakoiden siirtymäreittinä. 6. Viitasammakko Viitasammakko (Rana arvalis) on luontodirektiivin liitteen IV laji. Sen lisääntymispaikat sijaitsevat yleensä rehevissä lahdissa rannan tuntumassa, tulvaniityillä ja soilla. Kuivuvia painanteita tai ojanpohjia se ei ilmeisesti hyödynnä tavallisen sammakon tapaan. Havaitseminen ja tunnistaminen on helpointa tehdä kutuääntelyn perusteella, joten kartoitus tehdään yleensä keväällä lisääntymisaikaan. Kutu ajoittuu veden lämpötilan mukaan ja ajankohta vaihtelee siten vuosittain. (Elmberg 2008, viitattu teoksessa Jokinen 2012) 6.1. Menetelmä Viitasammakolle parhaiten soveltuvia alueita etsittiin karttatarkastelun ja ensimmäisen maastokäynnin perusteella. Hyvin soveltuvia kohteita alueella ei ole ja havainnointi keskittyi lähinnä alueen ojien varsille. Referenssikohteena käytettiin noin neljän kilometrin päässä lännessä Kostialan ja Toivolan välissä sijaitsevaa Väärästenlahden poukamaa ja siihen laskevaa ojaa. Ojan ylittävältä maantiesillalta kuultiin kymmenien viitasammakoiden soidinpulputusta, mistä voitiin Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

17 päätellä paikallisen kartoitusajankohdan olleen otollinen. Soidinääniä kuunneltiin 5.5. varhain aamulla, jolloin sammakot ovat aktiivisimmillaan. Havainnointia suoritettiin myös lepakkokartoitusten ja ensimmäisen lintukartoituskäynnin yhteydessä Tulokset Selvitysalueella ei havaittu viitasammakoita. Alueella on vain vähän tai ei lainkaan viitasammakolle soveltuvia vesistöjä. Jäppin pellon pohjoispuolitse kulkevassa ojassa havaittiin tavallisen sammakon kutua, mutta ojan arvioitiin soveltuvan huonosti viitasammakolle. Myös Ykyrän pellon ojassa havaittiin tavallisen sammakon kutua. Viitasammakolle hyvin soveltuvaa elinympäristöä sijaitsee ainakin selvitysalueen pohjoispuolella Vähäjärvellä sekä referenssikohteena käytetyllä Väärästenlahdella. 7. Korennot Korentoinventoinnissa keskityttiin luontodirektiivin liitteessä IV lueteltujen ja rauhoitettujen korentolajien havainnointiin. Karttatarkastelun perusteella minkään tällaisen lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei arvioitu sijaitsevan alueella eikä tarkemman korentoselvityksen tekemistä katsottu tarpeelliseksi Menetelmä Minkään direktiivilajin elinympäristöjä ei havaittu selvitysalueella eikä sudenkorentoselvitystä kohdennettu varsinaisesti millekään alueelle. Korentoja havainnoitiin koko selvitysalueella muiden selvitysten yhteydessä. Havainnointi suoritettiin paljain silmin ja kiikareita apuna käyttäen. Tunnistuksen avuksi otettiin valokuvia. Alueen merkitystä direktiivilajistolle ja sudenkorennoille yleensä arvioitiin tehtyjen havaintojen ja korentojen elinympäristövaatimusten perusteella Tulokset Alueella havaittiin neljää korentolajia. Yksittäinen ruskohukankorento nähtiin selvitysalueen luoteisosassa Ykyrän pellon päädyssä. Samalla alueella tavattiin myös muutamia vaskikorentoja. Selvitysalueen keskivaiheilla nähtiin joitakin keihästytönkorentoja (Coenagrion hastulatum) ja taimikkoalueella isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda). Selvitysalueella ei arvioitu olevan merkitystä luontodirektiivin liitteen IV korentolajeille lisääntymis- tai levähdyspaikkana. Kuva 18. Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) syömässä vaaksiaista (Tipulidae) selvitysalueen luoteisosassa. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

18 8. Yhteenveto ja suositukset alueen suunnittelua varten Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitysten maastokartoitukset kattoivat luontotyyppi- ja kasvillisuusinventoinnin sekä lepakko-, linnusto-, viitasammakko- ja liito-oravainventoinnin. Korentojen esiintymistä tarkasteltiin karttatarkasteluna ja maastohavainnointina muiden selvitysten yhteydessä. Selvitysaluetta hallitsevat laajat hakkuut ja peltoalueet, minkä lisäksi metsäalueita on paikoin voimakkaasti käsitelty metsänhoidollisin toimin. Metsäisintä osaa on alueen eteläosa Koskenkyläntien varressa. Vesistöjä alueella ei ole kahta keinotekoista lammikkoa ja pellonvierusojia lukuun ottamatta. Alueelta ei löydetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita, mutta tässä esitetyillä kohteilla on paikallista luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa (kuva 19). Havaintojen esittämisessä käytetään seuraavaa kolmiportaista luokittelua ja värikoodistoa: Luokka I: Kohteen hävittäminen kielletty. Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, erityisesti suojellut uhanalaiset lajit, luontodirektiivin liitteen IVa lajit ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikat, sekä niihin rinnastettavat kohteet. (ei rajauksia tällä alueella) Luokka II: Vahva suositus kohteen säilyttämiselle, vaikka suoraa lakivelvoitetta ei ole. Mahdolliset metsälain kohteet. Luokka III: Suositellaan säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet Kasvistollisesti arvokkaimmat kokonaisuudet ja vieraslajihavainnot Kasvillisuuskuvion 23 luonnontilaisenkaltainen ympäristöstään selvästi erottuva suoalue täyttää metsälain 10 kohteen tunnusmerkit. Kuvio suositellaan säästettäväksi ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Ympäröivän alueen käytössä tulisi huomioida suokohteen vesitalouden ja valoisuusolosuhteiden säilyminen mahdollisimman luonnontilaisina. Vieraslajiesiintymä (kaukasianjättiputki) suositellaan hävitettäväksi lajin haitallisuus ja leviämisuhka huomioiden Direktiivilajien elinympäristöt ja kulkuyhteydet Selvityksessä ei löydetty luontodirektiivin liitteen IV lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueelta rajattiin kaksi liito-oravalle soveltuvaa metsäaluetta ja kaksi lepakoiden ruokailualueena käyttämää aluetta. Kohteet eivät ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia kohteita, mutta ne suositellaan huomioitavan maankäytön suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Rajaukset noudattelevat kasvillisuuskuvioinnin rajoja. Liito-oravalle soveltuvat metsäalueet ja lepakoiden ruokailualueet suositellaan säästettävän ominaispiirteet säilyttäen. Oleellista on pyrkiä säästämään varttunutta puustoa siten, että alueet säilyvät suojaisina. Maankäytön suunnittelussa suositellaan huomioitavan myös Jäppin pellon eteläpuolella sijaitsevan metsäisen yhteyden säilyminen. Alue yhdistää paikallisella tasolla ympäröiviä metsäalueita ja voi toimia sekä liito-oravan, että lepakoiden kulkureittinä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

19 Kuva 19. Kalalahden luontoselvitysalueen tärkeimmät luontoarvot. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

20 Lähteet 943/1999: Asetus Euroopan lepakoiden suojelusta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta, Suomen säädöskokoelman sopimussarja 104/1999. Elmberg, J. 2008: Ecology and natural history of the moorfrog (Rana arvalis) in boreal Sweden. Supplement 13: D. Glandt & R. Jehle (toim.). Jokinen, M. 2012b: Viitasammakko Rana arvalis Nilsson, Esiselvitys, SYKE s. Karjalainen, S. 2010: Suomen sudenkorennot. Tammi, Helsinki, 239 s. Laamanen, K. & Riihinen, P. 2010: Vesilahden arvokkaat luontokohteet. Vesilahden kunta Laamanen, K. 2013: Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava - liito-orava ja norokartoitus Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Luonnonsuojelulaki 1996/1096 Luontodirektiivi 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Raunio, A., Schulman, A., Kontula, T. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. SLTY, Suomen lepakkotietellinen yhdistys: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luonto-kartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s Valkama, J., Saurola, P., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Piha, M., Sola, P. & Velmala, W Suomen Rengastusatlas. Osa II. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö, Helsinki. Vesilahden kunta 2015: Koskenkylän osayleiskaava. Ehdotus Sweco Ympäristö Oy Vieraslajiasetus 1725/2015 Vieraslajilaki 1709/2015 Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva Pesimälinnusto. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

21 Liite I, Luontotyyppiselvityksen yhteydessä havaitut kasvilajit Suomenkielinen nimi Tieteellinen nimi siankärsämö Achillea millefolium ojakärsämö Achillea ptarmica vuohenputki Aegopodium podagraria poimulehdet Alchemilla -ryhmä tervaleppä Alnus glutinosa polvipuntarpää Alopecurus geniculatus valkovuokko Anemone nemorosa kissankäpälä Antennaria dioica Silmällä pidettävä koiranputki Anthriscus sylvestris pujo Artemisia vulgaris hiirenporras Athyrium filix-femina rauduskoivu Betula pendula hieskoivu Betula pubescens metsäkastikka Calamagrostis arundinacea hietakastikka Calamagrostis epigejos vehka Calla palustris rentukka Caltha palustris peurankello Campanula glomerata kissankello Campanula rotundifolia harmaasara Carex canescens jänönsara Carex leporina jokapaikansara Carex nigra jokapaikansara Carex nigra riippasara Carex paupercula pullosara Carex rostrata huopaohdake Cirsium helenioides suo-ohdake Cirsium palustre kurjenjalka Comarum palustre kielo Convallaria majalis koiranheinä Dactylis glomerata nurmilauha Deschampsia cespitosa metsälauha Deschampsia flexuosa kangaskeltalieko Diphasiastrum complanatum subsp. Complanatum metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana peltokorte Equisetum arvense lehtokorte Equisetum pratense metsäkorte Equisetum sylvaticum mesiangervo Filipendula ulmaria ahomansikka Fragaria vesca ahomatara Galium boreale metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum yövilkka Goodyera repens yövilkka Goodyera repens metsäimarre Gymnocarpium dryopteris sinivuokko Hepatica nobilis kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum Erittäin haitallinen vieraslaji Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

22 salokeltanot Hieracium Sylvatica -ryhmä särmäkuisma Hypericum maculatum niittynätkelmä Lathyrus pratensis vanamo Linnaea borealis kevätpiippo Luzula pilosa riidenlieko Lycopodium annotinum Direktiivin liite V terttualpi Lysimachia thyrsiflora oravanmarja Maianthemum bifolium metsämaitikka Melampyrum sylvaticum raate Menyanthes trifoliata raate Menyanthes trifoliata luhtalemmikki Myosotis scorpioides nuokkutalvikki Orthilia secunda käenkaali Oxalis acetosella nurmitähkiö Phleum pratense kuusi Picea abies mänty Pinus sylvestris valkolehdokki Platanthera bifolia (subsp. latiflora) Koko maassa rauhoitettu niittynurmikka Poa pratensis haapa Populus tremula rätvänä Potentilla erecta sananjalka Pteridium aquilinum keltatalvikki Pyrola chlorantha metsätammi Quercus robur niittyleinikki Ranunculus acris kevätleinikit Ranunculus auricomus -ryhmä rönsyleinikki Ranunculus repens isolaukku Rhinanthus angustifolius taikinamarja Ribes alpinum vadelma Rubus idaeus korpikaisla Scirpus sylvaticus pihlaja Sorbus aucuparia heinätähtimö Stellaria graminea voikukka Taraxacum sp. kevättaskuruoho Thlaspi caerulescens metsäapila Trifolium medium puna-apila Trifolium pratense valkoapila Trifolium repens peltosaunio Tripleurospermum inodorum leskenlehti Tussilago farfara leveäosmankäämi Typha latifolia mustikka Vaccinium myrtillus isokarpalo Vaccinium oxycoccos puolukka Vaccinium vitis-idaea nurmitädyke Veronica chamaedrys hiirenvirna Vicia cracca Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

23 Liite II, Selvitysalueella havaitut lintulajit ja arvio alueella pesivästä parimäärästä Paria Laji Tieteellinen 13 pajulintu Phylloscopus trochilus 11 peippo Fringilla coelebs 9 keltasirkku Emberiza citrinella 8 talitiainen Parus major 5 punarinta Erithacus rubecula 4 laulurastas Turdus philomelos 4 rautiainen Prunella modularis 3 hippiäinen Regulus regulus 3 lehtokurppa Scolopax rusticola 3 metsäkirvinen Anthus trivialis 3 punakylkirastas Turdus iliacus 3 sepelkyyhky Columba palumbus 3 vihervarpunen Carduelis spinus 2 kirjosieppo Ficedula hypoleuca 2 mustapääkerttu Sylvia atricapilla 2 pensaskerttu Sylvia communis 2 räkättirastas Turdus pilaris 2 tiltaltti Phylloscopus collybita 1 hernekerttu Sylvia curruca 1 hömötiainen Poecile montanus VU, vaarantunut 1 kiuru Alauda arvensis 1 kulorastas Turdus viscivorus 1 kuusitiainen Periparus ater 1 käenpiika Jynx torquilla 1 käpytikka Dendrocopos major 1 metsäviklo Tringa ochropus 1 mustarastas Turdus merula 1 närhi Garrulus glandarius 1 punatulkku Pyrrhula pyrrhula VU, vaarantunut 1 puukiipijä Certhia familiaris 1 sinitiainen Cyanistes caeruleus 1 tavi Anas crecca Suomen vastuulaji, kriteeri I 1 västäräkki Motacilla alba 0 harmaalokki Larus argentatus 0 huuhkaja Bubo bubo EN, erittäin uhanalainen ja lintudirektiivin laji 0 kaulushaikara Botaurus stellaris Lintudirektiivin laji 0 kurki Grus grus Lintudirektiivin laji 0 käki Cuculus canorus 0 käpylintu sp. 0 laulujoutsen Cygnus cygnus Lintudirektiivin laji 0 lehtopöllö Strix aluco 0 naakka Corvus monedula 0 nuolihaukka Falco subbuteo 0 teeri Tetrao tetrix Lintudirektiivin laji 0 töyhtötiainen Lophophanes cristatus VU, vaarantunut Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset