KALALAHDEN ASEMAKAAVA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALALAHDEN ASEMAKAAVA"

Transkriptio

1 Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖJÄ TAKAHAKA , VÄLIMAA , JA PULKKISENMETTÄ SEKÄ OSIN KIINTEISTÖJÄ LAKSOMAIJALA , YLI-PYÖRNY , MÄKELÄ III , RASSA JA KALTSILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavahankkeen yleisesite, jossa kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Suunnittelualueen sijainti. YHTEYSTIEDOT Hankkeen nettisivut: PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Kalalahden asemakaava Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Vesilahden kunta Osoite: Lindinkuja 1, Vesilahti Aluearkkitehti Leena Lahtinen leena.lahtinen(at)urjala.fi Puh Puh

2 Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUE JA MAANOMISTUS Kaava-alue sijaitsee Koskenkyläntien varressa. Asemakaava on kaksiosainen. Pohjoisempi kaava-alue. Eteläisempi kaava-alue. Pohjoisempi alue sijaitsee Vähäjärven ja Koskenkyläntien välisellä alueella. Alue käsittää kiinteistön Pulkkisenmettä sekä osan kiinteistöistä Kaltsila ja Rassa Eteläisempi alue käsittää Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen pohjoispuolelle jäävän alueen kiinteistöt Takahaka , Välimaa sekä osin kiinteistöt Laaksomaijala, Yli-Pyörny ja Mäkelä III. Vesilahden kunta omistaa alueen Rassan kiinteistöä lukuun ottamatta. Vesilahden kunta omistaa kiinteistöt Takahaka ja Välimaa. Muu osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Pohjoisemman asemakaava-alueen pinta-ala noin 26 ha. Eteläisemmän asemakaava-alueen pinta-ala on noin 15 ha. SUUNNITTELUN ALOITE JA TAVOITTEET Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt Vesilahden kunta. Pohjoisemmalle alueelle on tavoitteena osoittaa uusia yritystontteja, joilla voidaan harjoittaa ympäristöön soveltuvaa pienimuotoista tuotanto- ja varastotoimintaa. Tavoitteena on osoittaa alueelle tieyhteys Koskenkyläntieltä (2985). Eteläisemmälle alueelle tavoitteena on osoittaa uusia maaseutuympäristöön ja -maisemaan sopivia monipuolisia asumismahdollisuuksia tarjoavia asuintontteja. Asuinalueelle on tavoitteena muodostaa lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta ja reittejä. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäristö Pohjoisempi alue on pääosin hakattua metsää. Koskenkyläntien varressa oleva kiinteistö Pulkkisenmettä on metsää. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole rakentamista. Koskenkyläntien varressa on kunnallinen jätepiste. Eteläisempi alue käsittää metsää ja peltoalueita. Alueella ei ole rakentamista. Koskenkyläntien itäpuoli on harvaan asuttua maaseutua. Koskenkyläntien länsipuolella Kehrontien risteyksen tuntumassa on tiiviimpi omakotitaloalue. Kuva eteläisemmältä suunnittelualueelta. 2

3 Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SUUNNITTELUTILANNE Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava Suunnittelualue on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja maaseutuasumisen kehittämisen kohdealueeksi. Alue on osa kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue. (vihreä katkoviiva-aluerajaus, mk2) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen asumisen alueena. Kehittämissuositus: Alueelle tulee laatia osayleiskaavatasoinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon maisemarakenteen ominaispiirteet ja alueen kulttuuriperintö. Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke. (musta katkoviiva-aluerajaus, kk6) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (sininen vaakaraidoitus). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Merkinnällä osoitetaan vyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja näihin liittyvää rakentamista. Kehittämissuositus: Alueen maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet tulee turvata tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ensisijaisesti ohjattava taajama-alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikennejärjestelyihin, erityisesti joukkoliikenteen mahdollistavaan yhdyskuntarakenteeseen, infrastruktuuriin, palvelujen saavutettavuuteen, toimiviin virkistysalueisiin sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen. Koskenkylän ympäristön osayleiskaava Alueella on voimassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaava. Pohjoisempi alue on osoitettu työpaikkaalueeksi (TP), jonne voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen länsiosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Eteläisempi alue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavamääräyksenä on, että alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alueen länsiosan peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Alueelle on osoitettu ohjeellisena ekologinen viheryhteystarve (vihreä katkoviivanuoli), joka toimii liito-oravan kulkuyhteytenä. Alueen suunnittelussa ja alueeseen kohdistuvissa toimenpiteissä tulee turvata yhteyden toimivuus. Toimivuuden säilyminen edellyttää yhteyden pitämistä puustoisena ja riittävän leveänä. Asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavoja. 3

4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVITYKSET Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan laatimisen yhteydessä käytettyjä selvityksiä voidaan lähtökohtaisesti hyödyntää asemakaavaa laadittaessa. Asemakaavoitusta varten alueelta on laadittu luontoselvitys. Tarvittaessa laaditaan muita tarkempia selvityksiä, mikäli kaavan laatiminen ja vaikutusten arviointi sitä edellyttää. Kalalahden asemakaavaa laadittaessa keskeisiä asioita vaikutuksia arvioitaessa ovat: Vaikutukset maisemaan Vaikutukset luontoon Vaikutukset elinkeinoelämään Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva pohjoisemmalta alueelta. OSALLISET Asemakaavalla on vaikutusta eniten alueen maanomistajiin sekä alueeseen rajautuvien alueiden maanomistajiin ja asukkaisiin. Kalalahden asemakaavan yhteydessä osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Vesilahden kunnan tekninen lautakunta, rakennusja ympäristölautakunta Vesilahden ympäristönsuojelu Tampereen aluepelastuslaitos Elisa Oyj Kaavoituksessa osallisia ovat suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 ) Ilmoittaudu hankkeen sähköpostituslistalle! Saat ajankohtaista tietoa hankkeen vaiheista: OSALLISTUMINEN Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa on mahdollista tarkemmin määrittää suunnittelun reunaehtoja. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisilta kommentteja ja kaavaehdotuksesta lausuntoja. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. Tarvittaessa viranomaisten kanssa järjestetään hankkeen edetessä työneuvotteluja ja tehdään muuta yhteistyötä. TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Hankkeen nettisivut: PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Kalalahden asemakaava

5 KAAVAHANKKEEN KULKU Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vaihe 1: Lähtötiedot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tehtävät Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen. (Viranomaisneuvottelu ) Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Syksy 2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kunnan nettisivuilla, teknisessä toimistossa ja siitä voi antaa palautetta vapaamuotoisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään kommentteja viranomaisilta ja lautakunnilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Vaihe 2: Valmisteluvaihe, kaavaluonnos Tehtävät Kaavaluonnoksen laatiminen. Kaavaselostus liitteineen. Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen. (Kaavaluonnoksen tarkistaminen uudelleen nähtäville asetettavaksi) Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kesä 2018 Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla. Aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää aineistosta mielipiteensä ennen nähtävilläolon päättymistä. Vaihe 3: Ehdotusvaihe, kaavaehdotus Tehtävät Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Kaavaselostuksen täydentäminen Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 30 pv. Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin. (Kaavaehdotuksen tarkistaminen uudelleen nähtäville asetettavaksi) Kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen ja lopullisten hyväksyttävien asiakirjojen laatiminen. Kaavan hyväksyminen. Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Syksy 2018 Ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä Kaavasta on mahdollista valittaa 30 pv:n sisällä päätöksestä. 5

6 VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA PALAUTERAPORTTI Kalalahden asemakaava, kaavaluonnos, kaavaselostus, liite 2: Osalllistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ( ) Saapuneet lausunnot: Palautteen antaja Pvm Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Elisa Oyj Vesilahden kunnan tekninen lautakunta Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo LAUSUNTO Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta: Hyväksi koettu toimintatapa on laatia ainakin eteläiselle kaava-alueelle rakennustapaohjeet. Suunnitelman toteuttamisen merkittävimmät edellä selostusosassa mainitut vaikutukset on hyvä selvittää kattavasti. Pohjoisemman alueen työpaikka- ja teollisuusalueen tiestö tulee rakentaa teollisuuden tarpeita vastaavaksi. Suunnittelualueesta tehdyn luontoselvityksen suositukset tulee huomioida kaavan suunnittelussa. VASTINE Vesilahden kunnanhallitus: Kaava-alueelle tullaan laatimaan rakennustapaohje, jossa voidaan ottaa huomioon palautteessa esitettyjä asioita. Kaavan vaikutusten arviointi tehdään maankäyttöja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Tiestön suunnittelussa huomioidaan toiminnan sille asettamat tarpeet. Kaavan laatimisen pohjaksi on laadittu luontoselvitys, joka huomioidaan suunnittelussa. Suositeltava tavoite on monikerroksinen, ns. puskuroitu yhteys, jossa on useita latvuskerroksia, joka kestää aikaa eikä katkea yhden puusukupolven vanhentuessa. Aukeanylityspaikat eivät saa olla yli 50 metrin levyisiä ja niiden molemmille puolille on jätettävä riittävästi puustoltaan vähintään noin 15-metristä metsää tai säästöpuita. Suunnittelussa tulee huomioida pohjoisen kaavaalueen yleiskaavaan merkitty MY ja luo-1 alue. Luo-alueen välittömään läheisyyteen ei saa osoittaa rakentamista, joka voisi heikentää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta noroa ja sen kosteusolosuhteita.

7 Kalalahden asemakaava, kaavaluonnos, kaavaselostus, liite 2: Osalllistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Asemakaavaan tule osoittaa melumerkintä Koskenkyläntien varteen, mikäli tien varteen osoitetaan asuintontteja. Asuinrakennukset tien varressa tulee sijoittaa siten, että piha-alueelle jää melulta suojassa oleva oleskelualue. Teollisuusrakentamisen osalta on kaavassa tarkasteltava mm. jätteiden varastointia sekä muuta ulkovarastointia kiinteistöllä, hulevesien imeyttämistä alueen sisällä tai vähintään hallittua poisjohtamista vettä läpäisemättömiltä pinnoilta (esim. viivytysmääräys). Hulevesien puhtauteen tulee kiinnittää huomiota esim. johtamalla teollisuusalueen hulevedet kosteikon kautta eteenpäin. Hulevedet eivät saa lisätä Vähäjärven kuormitusta. Teollisuusalueen osalta olisi hyvä miettiä myös keskitettyjä ja yhteisiä lämmitysratkaisuja ja varata niille tilaa kaava-alueella (esim. biopolttoaineilla toimiva lämmitysjärjestelmä). LAUSUNTO Elisa Oyj: Alueella on Elisa Oyj: n tietoliikennekaapeleita ko. kaava-alueella Koskenkyläntien varressa ja siitä joitain liittymi kiinteistöihin joiden olemassaolo tarvitsee alueella toimijoiden tiedostaa ja huolehtia niiden riittävästä suojauksesta. Mikäli kaapeleita joudutaan siirtämään pitää siirron tarvitsijan olla hyvissä ajoin yhteydessä Elisaan ja tilata ao. siirto. Siirrot ovat maksullisia (Maankäyttö- ja Rakennuslaki 89 ). LAUSUNTO Vesilahden kunnan tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta päättää lausua että teollisuusalueen asemakaavassa huomioidaan riittävä kunnallistekniikka ja esteettömät kulkuväylät myös raskaalle liikenteelle ja että asuinalueella huomioidaan kevyen liikenteen väylät sekä hulevesiasiat. KOMMENTTI Pirkanmaan ELY-keskus: Maantie 2985, Koskenkyläntie on otettava mukaan asemakaava-alueeseen ja se on osoitettava asemakaava katu -merkinnällä. Koskenkyläntien tilavarauksessa on huomioitava Koskenkylän osayleiskaavassa esitetty kevyen liikenteen väylän tilavaraus. Väylän rakentamisvastuu on kunnalla ja se on toteutettava, kun maankäytön kehittyminen sitä edellyttää. Koskenkyläntien liikenteen aiheuttama melu huomioidaan kaavaa laadittaessa jättämällä asumisen ja tien väliin riittävästi etäisyyttä ja metsäaluetta. Metsäalueelle annetaan tarvittaessa määräys koskien alueen säilyttämistä puustoisena. Teollisuus- ja yritysalueen kaavoittamisen yhteydessä annetaan tarpeen mukaan varastointia ja hulevesiä koskevia kaavamääräyksiä. Teollisuusalueelle varataan riittävä alue yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia varten. VASTINE Vesilahden kunnanhallitus: Todetaan saapunut lausunto. VASTINE Vesilahden kunnanhallitus: Teollisuusalueen suunnittelussa huomioidaan alueen käytettävyys, kunnallistekniikan toteuttaminen ja tarkoituksenmukainen tieverkko. VASTINE Vesilahden kunnanhallitus: Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa käydyssä työneuvottelussa käsiteltiin Koskenkyläntien ja kevyen liikenteen väylän tilavarauksen osoittamista asemakaavassa. Neuvottelussa sovittiin, että Koskenkyläntien tiealue voidaan jättää kaava-alueen ulkopuolelle. Kevyen liikenteen väylä tullaan osoittaaman asemakaavan M-alueelle ohjeellisena varauksena.

8 Kalalahden asemakaava, kaavaluonnos, kaavaselostus, liite 2: Osalllistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Asemakaavassa on tutkittava alueiden kulkuyhteydet Koskenkyläntieltä. Alustavan tarkastelun perusteella AP-alueelle kulku on järkevää järjestää nykyisen Rimmintien kautta. TP-alueen kulku edellyttänee uutta liittymää Koskenkyläntieltä, joka alustavan tarkastelun perusteella voisi sijoittua nykyisen hyötyjätepisteen itäisemmän liittymän kohdalle. KOMMENTTI Pirkanmaan maakuntamuseo: Asemakaavassa tuolee huolehtia, että rakennettavat alueet sijoitetaan maisemallisesti kestävään paikkaan pellon ulkopuolelle. Kaava-alueelta ei tunneta ennestään arkeologisia suojelukohteita. Aluetta koskevat tiedot ovat kuitenkin puutteellisia, sillä kaava-aluetta ei ole tarkastettu Vesilahdella aikaisemmin tehdyissä arkeologisissa inventoinneissa (Koskenkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 ja täydennysinventointi 2014). Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee kivikauden ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Tästä syystä kaavahankkeen johdosta alueella tulee tehdä arkeologinen inventointi (MRL 9 ), jossa selvitetään, sijaitseeko hankealueella arkeologisia suojelukohteita. lnventointiraportti tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon. Kulku AP-alueelle tullaan osoitamaan Rimmintien kautta. Kulku TP-alueelle tullaan osoittamaan Koskenkyläntien hyötyjätepisteen itäisemmän liittymän kautta. VASTINE Vesilahden kunnanhallitus: Rakennuspaikkojen sijoittamisessa ja rakentamisen sijoittumisen ohjaamisessa tullaan huomioimaan maisema. Alueelta tullaan tekemään arkeologinen inventointi, jonka tulokset on mahdollista huomioida kaavahankkeen edetessä.

9 Selvitysraportti Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017

10 Sisällys 1. Johdanto Alueen sijainti ja yleiskuvaus Maastoinventoinnit ja kohteiden arvottaminen Kasvillisuus ja luontotyypit Menetelmä Tulokset Kasvillisuuskuviot: Vieraslajit: Linnusto Menetelmä Tulokset Liito-orava Menetelmä Tulokset Lepakot Menetelmä Tulokset Viitasammakko Menetelmä Tulokset Korennot Menetelmä Tulokset Yhteenveto ja suositukset alueen suunnittelua varten Kasvistollisesti arvokkaimmat kokonaisuudet ja vieraslajihavainnot Direktiivilajien elinympäristöt ja kulkuyhteydet...18 Lähteet...20 Otsikko: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Tekijät: Teemu Virtanen ja Paula Salomäki /Lumotron Kansikuvat: Selvitysalue on maa- ja metsätalouden voimakkaasti muokkaamaa Taustakartat: Maanmittauslaitoksen avoin materiaali 9/2017 Valokuvat: Lumotron Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

11 1. Johdanto Vesilahden kunta tilasi Kalalahden asemakaavaan liittyen luontoselvitystyön keväällä Työn tarkoituksena oli selvittää tärkeimpiä luontoarvoja alueen asemaakaavan suunnittelua varten. Erityisesti keskityttiin seuraaviin luonnonsuojelulaissa, metsälaissa ja vesilaissa mainittuihin lajeihin ja arvokohteisiin: - luonnonsuojelulain 29 tarkoittamat suojellut luontotyypit - luonnonsuojelulain 49 tarkoittamien lajien esiintymis-, lisääntymis- ja levähdyspaikat - vesilain 11 mukaiset vesiluontotyypit - metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt Lisäksi pyrittiin löytämään ja rajaamaan uhanalaisille, harvinaisille ja muille huomionarvoisille lajeille tärkeät elinympäristöt ja esiintymät. Tässä raportissa esitetään tehdyt luontoselvitykset, havainnot ja niiden perusteella annetut suositukset alueen luontoarvojen huomioimiseksi ja säilyttämiseksi. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. (Maanmittauslaitoksen avoin karttapalvelu 9/2017) Selvitysalue kuuluu Koskenkylän osayleiskaava-alueeseen. Alueella on aiemmin tehty liitoorava- ja norokartoitus vuonna Koko Vesilahden arvokkaita luontokohteita on selvitetty (Vesilahden kunta 2015, Laamanen 2013, Laamanen 2010) 1.1. Alueen sijainti ja yleiskuvaus Selvitysalue sijaitsee Vesilahden kunnassa Vähäjärven eteläpuolella. Selvitysalueen pinta-ala on noin 72 hehtaaria. Noin 24 hehtaaria alueen pohjoisosasta on muutaman vuoden vanhaa hakkuuta ja noin kahdeksan hehtaaria kesällä 2017 harvennettua metsää. Peltoja on noin kymmenen hehtaaria. Metsäisintä osaa on alueen lounaisrajalla Koskenkyläntien varressa. Tällä alueella sijaitsevat myös asuin- ja vapaa-ajanrakennukset. Alueen länsireunalla on noin kahden hehtaarin varasto- ja joutomaa-alue, jonka käyttö liittyy selvitysalueen pohjoisrajalla sijaitsevaan maaaineksenottoalueeseen. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

12 Kuvat 2 ja 3. Selvitysalue keväällä 2017 kuvattuna Maastoinventoinnit ja kohteiden arvottaminen Tässä selvityksessä kiinnitettiin ensisijaisesti huomiota luonnonsuojelulain tiukimmin suojelemiin kohteisiin, joita ovat: suojellut luontotyypit, luonnonsuojeluasetuksessa luetelluista uhanalaisista lajeista erityisesti suojellut lajit, sekä luontodirektiivin liitteen IVa lajit. Havaintojen esittämisessä käytetään seuraavaa kolmiportaista luokittelua ja värikoodistoa: Luokka I: Kohteen hävittäminen kielletty. Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, erityisesti suojellut uhanalaiset lajit, luontodirektiivin liitteen IVa lajit ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikat, sekä niihin rinnastettavat kohteet. Luokka II: Vahva suositus kohteen säilyttämiselle, vaikka suoraa lakivelvoitetta ei ole. Mahdolliset metsälain kohteet. Luokka III: Suositellaan säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

13 2. Kasvillisuus ja luontotyypit 2.1. Menetelmä Kasvillisuusselvityksen tavoitteena oli tunnistaa alueen luontotyypit riittävällä tarkkuudella arvokkaiden kohteiden määrittämiseksi. Putkilokasvilajistoa selvitettiin tyypittelyn tueksi. Samalla pyrittiin löytämään alueella mahdollisesti esiintyvät uhanalaiset tai muuten arvokkaat kasvilajit. Kesän 2017 aikana tehtiin kolme kasvillisuuteen keskittynyttä maastokäyntiä. Ensimmäisellä käyntikerralla toukokuussa voitiin havainnoida ns. kevätaspektia, jonka lajistoa ei voida tai on hankala havaita myöhemmin kesällä. Havaituista lajeista koostettiin kasvilista, joka esitetään raportin liitteessä 1. Havainnoinnissa keskityttiin kasvillisuustyyppejä indikoivaan lajistoon, suojeltuun tai muuten arvokkaaseen lajistoon sekä vieraslajeihin. Kasvillisuutta kuvioitiin uhanalaistarkastelun kannalta mielekkäällä tarkkuudella huomioiden erityiskohteet. Erityiskohteita ovat luonnonsuojelulain 29 tarkoittamat suojellut luontotyypit, vesilain11 mukaiset vesiluontotyypit ja metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Lisäksi tarvittaessa rajattiin kohteita, jotka eivät täytä edellä mainittujen lakien kriteerejä, mutta ovat paikallisesti arvokkaita. Piha- ja peltoalueet sekä muu rakennettu ympäristö jätettiin kuvioinnin ulkopuolelle. Teitä ja pientareita ei ole huomioitu kuvioinnissa, mutta kasvilajilistaan on listattu myös pientareilla esiintyvä lajisto Tulokset Selvitysalueen kasvillisuuskuvioinnissa (kuva 9) huomioon otettu osa on metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Kunkin kuvion ominaispiirteitä kuvaillaan kasvillisuuskuviot osiossa. Kuviot noudattelevat suurelta osin kiinteistörajoja tehtyjen metsätaloustoimien vuoksi. Iso osa alueesta on alle 10 vuotta sitten hakattua ja nyt taimikkoa tai taimettamatonta. Lisäksi alueella tehtiin kesän 2017 aikana usealla kuviolla harvennushakkuita. Varttuneempaa metsää, jota ei viime aikoina ole käsitelty on lähinnä piha-alueiden ympäristössä ja Koskenkyläntien läheisyydessä. Kasvillisuus on rehevyydeltään ja lajistoltaan alueelle tyypillistä. Kasvillisuustyyppi vaihtelee pääosin tuoreen ja lehtomaisen kankaan välillä. Selvitysalueella on muutamia kosteampia painanteita, joista osa on kymmenen vuoden aikana hakattujen kuvioiden alueella. Alueella esiintyvän vahvan kauriskannan vaikutukset näkyvät lähes kaikkien metsiköiden kasvillisuudessa. Eläinten aiheuttama tallaus ja laiduntaminen vaikuttavat tyypilliseen metsälajistoon. Joissain metsissä on jopa hakamaisia piirteitä. Kasvilajistoa esitellään tekstissä kuviokuvausten yhteydessä. Koko alueelta havaitut kasvilajit on listattu liitteessä 1. Kasvilajistossa ei havaittu yksittäistä valkolehdokkia lukuun ottamatta muita suojeltavia tai muuten erityisiä lajeja. Valkolehdokki on koko maassa rauhoitettu, mutta yleinen kämmekkälaji. Alueella havaittiin yksi haitallisen vieraslajin esiintymä Kasvillisuuskuviot: 1: Rinteeseen sijoittuva osin tuoreen kankaan osin kuivahkon kankaan taimikko, jossa kasvaa mäntyä, rauduskoivua, pihlajaa, haapaa ja kuusta. Säästöpuina mäntyjä. Kenttäkerroksen kasvillisuus on heinävaltaista. Vadelma on runsas pensaskerroksessa. 2: Vaihteleva kuvio jonka pääkasvillisuustyyppinä on tuore kangas. Puusto on valtaosalta kasvatusikäistä, mutta pääpuulaji vaihtelee kuvion eri osissa. Kuvion luoteiskulmassa on hieman varttuneempaa mäntyä kasvava alue, muuten puusto on nuorempaa ja osittain aukkoista. Kuusi ja Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

14 rauduskoivu vuorottelevat valtalajeina, mäntyä ja haapaa kasvaa sekapuuna. Kasvillisuustyypiltään kuvio on tuoretta kangasta. Avoimemmat osat ovat heinittyneitä, mutta muuten valtalajina kasvaa mustikkaa. Kauriiden laidunnuspaine näkyy kuviolla vahvasti lehtipuuvesoissa ja maaston tallaantumisena. 3: Pellon reunaan sijoittuva kuvio, jonka valtapuuna kasvaa rauduskoivu. Puusto on nuorta kasvatusikäistä. Kuvion kasvillisuustyyppi on lehtomaista kangasta. Heinät ovat vallitsevia, mutta näiden lisäksi kasvaa mm. metsäorvokkia, käenkaalia, kieloa ja sanikkaisia. Kuviolla havaittiin yksi valkolehdokki. Kuvat 4-7. Selvitysalueen metsät ovat lähes kauttaaltaan vahvasti metsätaloustoimin käsiteltyjä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

15 4: Tien ja puunlastausalueen väliin jäävä kapea puustoinen kuvio, jossa kasvaa kasvatusikäistä haapaa, rauduskoivua ja kuusta. Kenttäkerroksen lajistossa piirteitä tuoreesta ja lehtomaisesta kankaasta. 5: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Säästöpuina mäntyjä. 6: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Säästöpuina mäntyjä. 7: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Kuviolla kasvanut kuusia. 8: Harvennettu lehtipuuvaltainen metsäkuvio, joka rajoittuu piha-alueeseen. Kuviolla hieman korpisuutta, muuten lehtomaista kangasta. Puustossa haapaa ja rauduskoivua sekä kuusta. 9: Kuusivaltainen varttunut metsäinen kaistale pihojen ja pellon välissä. Puulajistossa kuusen lisäksi kasvaa haapaa ja rauduskoivua. Kasvillisuustyyppi on tuoretta kangasta, kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikkaa ja metsäimarretta. Kuvion läpi kulkee oja. Paikoitellen kasvillisuudessa korpisuutta ja märempiä painanteita. 10: Kesällä 2017 harvennettu lehtipuuvaltainen kuvio, jossa kasvaa varttunutta kasvatusikäistä rauduskoivua ja haapaa. Kasvillisuustyyppi kuviolla on tuoretta kangasta. Kenttäkerroksessa mm. mustikkaa, oravanmarjaa ja puolukkaa. 11: Kesällä 2017 harvennettu sekapuustoinen kuvio, jossa rauduskoivua ja mäntyä. Kasvillisuustyyppi tuoretta kangasta vaihettuen välillä kuivahkoksi kankaaksi. Kenttäkerroksessa metsätähteä, mustikkaa ja puolukkaa. 12: Myös kesällä 2017 harvennettu kuvio, jossa nykyään valtapuuna mänty. 13: Hakuissa säästetty pieni metsälaikku, jossa järeitä haapoja ja muutamia kuusia. Kasvillisuustyyppi lehtomaista kangasta. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. sinivuokko, kielo, metsäalvejuuri ja valkovuokko. 14: Ympäristöään mahdollisesti aiemmin hakattu kuvio, joka on vahvasti pensoittunut. Säästöpuina haapaa. Pensaskerroksessa vadelmaa, pihlajaa ja haapaa, jotka ovat voimakkaasti kauriiden syömiä. Kuviolla kosteita painanteita, joissa kasvaa saroja ja leveäosmankäämiä. Kasvillisuudessa mahdollisesti kauriiden laidunnuksen ja tallauksen vaikutuksesta niittylajistoa. 15: Selvitysaluetta hallitseva laaja taimikkoalue, jossa hieman eri-ikäisiä taimikoita. Säästöpuina alueella on pääosin haapaa. Osa alueesta on ollut siemenpuuasennossa, mutta siemenpuut on sittemmin kaadettu. Valtaosalla alueesta kasvaa tiheä lehtipuuvesakko. Taimikon alueella on muutamia kosteita painanteita, joista osa on syntynyt tai syventynyt ajourien vaikutuksesta. 16: Viereistä laajaa taimikkoaluetta hieman varttuneempi taimikko. Puulajistossa esiintyy kuusta, mäntyä ja rauduskoivua. Lisäksi kuviolla kasvaa haapaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus on vielä melko heinävaltaista. Kasvillisuus viittaa kuitenkin tuoreenkankaan kasvillisuustyyppiin. 17: Selvitysalueen luoteiskulmassa sijaitseva kuusivaltainen kuvio, jossa vanha lato. Ladon ympärillä kasvaa kookkaita haapoja. Kuvio on pääosin tuoretta kangasta, mutta ladon ympäristössä on avoimempaa ja kasvillisuudessa runsaasti niittylajistoa. Kuviolta havaittiin mm. särmäkuismaa, siankärsämöä, ahomataraa, ojakärsämöä, kissankelloa ja runsaasti heiniä. 18: Edellisen kuvion vieressä oleva pienehkö lähivuosina hakattu kuvio. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

16 19: Kesällä 2017 harvennettu kasvatusikäinen metsikkö. Puusto on osin sekapuustoa, lajeina kuusi, mänty ja rauduskoivu, osin koivuvaltaista. Kasvillisuustyyppi vaihtelee tuoreenkankaan ja lehtomaisen kankaan välillä. Kenttäkerroksen lajistossa mm. mustikka, metsäimarretta ja sinivuokkoa. 20: Edellistä hieman pienempää puustoa kasvava myös kesällä 2017 harvennettu kuvio. Puusto kuusivaltaista. Kenttäkerros on tuoreelle kankaalle tyypillisesti mustikkavaltaista. 21: Metsittynyt alue, joka on aiemmin ollut mahdollisesti varastoalueena. Puusto nuorta lehtipuuvaltaista ja paikoin hyvin tiheää. Joukossa kasvaa myös mäntyä. 22: Tien vieressä sijaitseva kapea varttunutta puustoa kasvava kuvio, jolla kasvaa kuusta, rauduskoivua, haapaa ja mäntyä. Kenttäkerroksessa on tuoreen kankaan ja lehtomaisen kankaan piirteitä, mm. mustikkaa oravanmarjaa, käenkaalia, kieloa ja sinivuokkoa. 23: Alueen yhtenäisin varttuneen metsän kuvio. Puusto pääosin melko kookasta kuusta. Paikoitellen myös mäntyvaltaisia laikkuja. Kuviolla on yhtenäinen sammalpeite ja kenttäkerroksen kasvillisuus melko vähälajista. Kasvillisuustyypiltään tuoreen kankaan kuusikossa kasvaa valtalajina mustikkaa. Muita kuviolta havaittuja lajeja ovat mm. kangaskeltalieko, keltatalvikki, puolukka, vanamo ja metsäimarre. Kuva 8. Kuvion 23 metsä on varttunutta kuusikkoa, jonka edellisestä metsätaloustoimesta on jo aikaa. Puusto on kuitenkin yksipuolista ja kenttäkerros vähälajinen. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

17 24: Kuvion 23 keskellä sijaitseva pienialainen avosuo täyttää metsälain 10 kohteen (vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot) tunnusmerkit (kuvat 10 ja 11). Suon reunoilla kasvaa ympäröivän kuusikon lisäksi tervaleppää ja mäntyjä. Kasvillisuudessa on ruohoisen saranevan (RhSN) piirteitä. Lajistossa havaittiin mm. raatekasvustoja, pullosaraa ja kurjenjalkaa. Lisäksi havaittiin luhtaisuutta ilmentäviä lajeja, kuten vehkaa ja terttualpia. Keskiosiltaan suo oli rahkasammalten peittämä ja muutamia rimpipintoja oli havaittavissa. Suon vesitalous on luonnontilainen. Ympäröivässä metsässä ei ole lähivuosina tehty toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat suon vesitalouteen. Kohde vaikuttaa umpeenkasvaneelta lammelta joille tyypillisiä suotyyppejä saranevat ja luhtanevat ovat. Saranevat on uhanalaisuusarvioinnin mukaan Etelä-Suomessa vaarantunut (VU) ja luhtanevat silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi (Raunio ym. 2008). Kuva 9. Selvitysalueen kasvillisuuskuviot. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

18 Kuva 10. Ympäristöstään selvästi erottuva suoalue kuviolla 24 ilmasta kuvattuna. Kuva 11. Kuvion 24 rahkasammalmattoa ja vesipintoja. Taustalla näkyy suota varjostava kuusikko. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

19 25: Kesällä 2017 harvennettu nuori kasvatusikäinen metsikkö. Kuvion kasvillisuustyyppi vaihtelee kuivahkonkankaan kautta tuoreeseen kankaaseen ja alavammilta osiltaan lehtomaiseen kankaaseen. Tienläheisyydessä puusto on rauduskoivuvaltaista, mutta muuten kuvio on kuusivaltainen, jossa kasvaa sekapuuna mäntyä ja rauduskoivua. 26: Edellistä hieman varttuneempaa puustoa kasvava osin aukkoinen kuvio, jossa puusto koostuu rauduskoivuista ja kuusista. Kuviolla on pienehkä kaivettu lampare ja kuvion läpi kulkee oja. Kenttäkerroksen lajistossa runsaasti kastikoita ja kosteammilla osilla ojan läheisyydessä mm. järviruokoa ja leveäosmankäämiä Vieraslajit: Vieraslajit ovat ihmisen tahallisesti tai tahattomasti uusille alueille tuomia lajeja. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat taloudellista, sosiaalista, esteettistä tai ekologista haittaa ympäristölle tai ihmisille. Haitalliset lajit on luokiteltu haitan vakavuuden sekä lajin selviytymis- ja leviämispotentiaalin mukaan. Erityisen haitalliset vieraslajit ovat niitä, jotka jo esiintyvät suomessa tai potentiaalisesti ovat leviämässä suomeen ja joiden kohdalla on ryhdyttävä nopeasti erityisen tehokkaisiin toimenpiteisiin leviämisen estämiseksi ja haittojen torjumiseksi. Suomessa astui voimaan vieraslajilaki (1709/2015) ja vieraslajiasetus (1725/2015). Näiden lisäksi vieraslajeihin liittyen säädetään mm. metsälaissa, kalastuslaissa metsästyslaissa ja useissa muissa. Vieraslain 4 säädetään kiinteistön omistajan velvollisuudesta huolehtia kiinteistöllä esiintyvän unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin hävittämisestä kohtuulisin toimenpitein. Vieraslajiasetuksen liitteissä on lueteltu kansallisesti merkityksellisen haitalliset vieraslajit ja EU:n vieraslajiasetuksen liitteenä on unionin luettelo haitallisista vieraslajeista. Havaitut vieraslajit: Selvitysalueelta havaittiin kaukasianjättiputkea (Heracleum mantegazzianum) joka on sekä unionin haitallisten lajien listalla, että kansallisesti merkittävästi haitallisten lajien listassa. Kaukasianjättiputkiesiintymä sijaitsee Koskenkylän läheisyydessä. Esiintymän laajuus on noin kolme aaria. Esiintymä on aivan kesäasutuksen pihapiirin tuntumassa nuoreen metsään levinneenä. Kasvuston lähellä on aluejätepiste, jolle johtavan tien molemmin puolin kasvoi jättiputkea. Paikalta havaittiin sekä kukkivia yksilöitä, että uusia todennäköisesti edellisvuonna kylväytyneitä yksilöitä. Kaukasianjättiputki on kaksivuotinen tai lyhytikäinen laji joka kuolee kukittuaan kerran. Laji leviää ympäristöön siementämällä ja voi levitä hyvinkin nopeasti otolliselle paikalle päästyään. Esiintymän ympäristö on tuoreen harvennuksen jäljiltä erittäin otollista leviämisaluetta jättiputkelle. Laji viihtyy kosteapohjaisella rehevällä maalla ja sellaista löytyy aivan esiintymän lähiympäristöstä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

20 Kuvat Jättiputkiesiintymän eri kasvuvaiheen yksilöitä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

21 3. Linnusto 3.1. Menetelmä Alueen pesimälinnustoa ja linnustollisesti arvokkaita alueita kartoitettiin sovellettuna kartoituslaskentana (Koskimies & Väisänen 1998). Alueella pesiviä lajeja kartoitettiin kulkemalla koko alue läpi kattavasti, mutta ilman varsinaisia kartoituslinjoja kolmella käyntikerralla. Kaikki havaitut linnut merkittiin kartalle, mutta alueella pesiväksi tulkittiin vain laulava, varoitteleva tai poikasille ruokaa kantava aikuinen lintu. Myös pesä tai pienet poikaset tulkittiin alueella tapahtuneeksi pesinnäksi. Reviirien määrä arvioitiin yhdistämällä kaikkien kartoituskertojen havainnot lajeittain. Kaikkien lajien tarkkaa parimäärä ei pyritty selvittämään, vaan huomio kiinnitettiin lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja muihin huomionarvoisiin lajeihin kuten uhanalaisiin lajeihin. Käytetyllä kartoitusmenetelmällä havaitaan valtaosa lajeista. Lintuhavaintoja kirjattiin ylös myös muilla selvityskäynneillä. Ensimmäisillä lepakkoselvityksen öinä kuunneltiin yöllä laulavia lintuja. Lisääntymiskauden ulkopuolella tehdyt havainnot ja muut pesintään viittaamattomat havainnot esitetään tuloksissa erikseen Tulokset Alueelta havaittiin 45 lintulajia, joista 33 tulkittiin pesivän selvitysalueella. Selvitysalueen lintulajisto on melko tavallista. Parimääräisesti runsaimmat peippo ja pajulintu kuuluvat myös koko Suomen runsaslukuisimpien lintulajien joukkoon. Erityisen vaateliaita lajeja ei pesivänä havaittu. Uusimman vuonna 2015 valmistuneen uhanalaisuusarvioinnin mukaan havaituista lajeista kolme (punatulkku, hömötiainen ja töyhtötiainen) on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Näistä punatulkun ja hömötiaisen tulkittiin pesivän alueella. Töyhtötiainen tavattiin alueen itäpuolisessa metsikössä. Selvitysalueelle kuului myös valtakunnallisesti erittäin uhanalaiseksi arvioidun huuhkajan huhuilua. Laji ei kuitenkaan todennäköisesti pesi alueella. Käenpiika havaittiin äänessä muutamaan otteeseen eri puolilla selvitysaluetta. Käenpiika on voimakkaasti taantunut viime vuosikymmeninä, mutta taantumisen on arveltu hiipuneen ja kannan vakiintuneen. Käenpiikaa ei enää pidetä uhanalaisena. Lintudirektiivin liitteessä I lueteltuja lajeja havaittiin viisi. Huuhkajan ohella vain ääneen perustuva havainto tehtiin kaulushaikarasta, jonka kumea puhallus kuultiin Vähäjärven suunnalta. Selvitysalueen yli lentäneiden laulujoutsenten ja kerran keskellä selvitysaluetta ilmeisesti ruokailemassa tavatun kurjen pesät sijainnevat niin ikään Vähäjärvellä. Teeri havaittiin ylilentävänä ja laiskasti pulisevana alueen eteläisimmässä kulmassa. Minkään direktiivilajin ei arvioitu pesivän selvitysalueella. Alueellisesti (alue 2a) uhanalaisia lajeja ei havaittu. Myöskään yhtään erityisesti suojeltua uhanalaista lajia ei havaittu. Suomen vastuulajeista havaittiin tavi, joka nähtiin Jäppin peltoa kiertävässä ojassa (naaras ja kaksi koirasta). Tavikoiraan ääntä kuultiin myös pellon eteläpuolella sijainneen tekolammen suunnalta. Tavi on valittu vastuulajiksi, koska huomattava osa Euroopan kannasta (15-30) pesii Suomessa. Tavi on kuitenkin runsaimpia sorsalintujamme, jonka kanta on elinvoimainen. Kaikki havaitut lajit reviirimäärineen on esitetty liitteessä 2. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

22 4. Liito-orava Liito-oravaselvitys suoritettiin toukokuun alussa ja siinä keskityttiin löytämään liito-oravan käyttämät lisääntymispaikat tai sellaiseksi soveltuvat alueet sekä määrittämään liito-oravalle tärkeät yhteystarpeet alueella ja alueen läpi. Liito-oravan ekologiaan liittyviä termejä käytetään tässä työssä seuraavasti: Elinympäristö: Ei tarkasti rajattava alue, jolla tarkoitetaan liito-oravan käyttämää tai sellaiseksi soveltuvaa metsikköä tai sen osaa. Aikuiset naaraat elävät omilla alueillaan, joiden välillä koiraat liikkuvat. Lisääntymis- ja levähdyspaikka: Lisääntymispaikka tarkoittaa koloa tai muuta suojaa ja sitä ympäröimää aluetta käsittäen tarpeellisen määrän metsää ja kulkuyhteyksiä. Tässä raportissa lisääntymispaikkaan lasketaan kuuluvaksi vain sellaiset kohteet, joilta on tehty suoria tai välillisiä havaintoja liito-oravista. Välillisiksi havainnoiksi lasketaan lähinnä ulostepapanat. Liito-oravan syönnökset eivät automaattisesti tarkoita lisääntymispaikkaa, mutta lisääntymispaikkaa määritettäessä on riittävä ravinnonsaanti alueella turvattava. Vähän ravintoa tarjoavaa puustoa käsittävillä alueilla yksittäisten ruokailupuiden merkitys korostuu. Kulkuyhteys: Aikuinen liito-orava liikkuu paikasta toiseen käytännössä vain liitämällä. Liidon mahdollinen pituus riippuu ennen kaikkea tarjolla olevasta korkeuserosta lähtö- ja laskeutumispisteen välillä. Korkea puusto mahdollistaa leveämpien aukkojen ylittämisen, mutta toisaalta maastonmuodot saattavat oleellisesti lyhentää liitoa. Kunnolliset liikkumismahdollisuudet elinympäristön sisällä ja eri lisääntymispaikkojen välillä ovat tärkeä osa lisääntymispaikan ekologisen toimivuuden ja säilymisen kannalta. Minimiyhteydet kuuluvat tiukasti suojellun lisääntymispaikan käsitteeseen Menetelmä Liito-oravakartoitus tehtiin ns. papanakartoituksena, jossa liito-oravalle soveltuvilta alueilta etsittiin ulostepapanoita. Etsintää suoritettiin erityisesti suurten kuusten ja haapojen tyviltä, mutta myös muita puita tarkastettiin. Lisäksi havainnoitiin kolopuita, risupesiä ja pönttöjä, joiden perusteella mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat voitaisiin paikantaa Tulokset Selvitysalueelle tai sen läheisyyteen on aiemmissa selvityksissä osoitettu kolme liito-oravalle soveltuvaa aluetta (Laamanen 2013). Kohteilta ei ole tehty selviä liito-oravaan viittaavia havaintoja, vaan arvio perustui metsän soveltuvuuteen. Selvitysalueen koillisosassa sijaitsevaa kohdetta pidettiin aiemmin mahdollisena lisääntymis-/levähdyspaikkana, mutta alue on vastikään harvennettu eikä enää sovellu liito-oravalle. Myös Tylsän kohteelle jätetty säästöpuuryhmä on liian pieni toimiakseen liito-oravan lisääntymispaikkana. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

23 Kuvat 16 ja 17. Tylsän säästöpuuryhmä ja viereinen männylle harvennettu metsäalue eivät sovellu liitooravan elinympäristöksi. Vuonna 2017 selvitysalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan ulostepapanoita. Puuston perusteella liito-oravalle soveltuvia metsäalueita rajattiin kaksi. 1. Liukonvuoren eteläosassa kasvillisuus selvityksen kuviolla 22 kasvaa varttunutta kuusta ja kookkaita haapoja. Haapoja kasvaa myös tien eteläpuolella, jonne myös liito-oravalle soveltuva elinympäristö jatkuu. Vuonna 2014 määritelty liito-oravalle soveltuva metsäalue sijaitsee tämän alueen länsipuolella selvitysalueen rajan tuntumassa. 2. Toinen potentiaalinen kohde sijaitsee Tähtitien päässä ja tien varressa talojen pihapiirissä. Kohde mainitaan myös aikaisemmassa selvityksessä liito-oravalle soveltuvana alueena. Sekapuustoisella metsäalueella on runsaasti varttuneita kuusia ja haapoja. Alueella havaittiin yksi kolopuu. 5. Lepakot Suomessa on havaittu 13 lepakkolajia, jotka kaikki kuuluvat luontodirektiivin liitteeseen IV. Lajeista uhanalaisia ovat vaarantunut (VU) pikkulepakko (Pipistrellus nathusii), sekä erittäin uhanalainen (EN) ripsisiippa (Myotis nattereri), joka on lisäksi erityisesti suojeltu laji. Lampisiippa (Myotis dasycneme) mainitaan luontodirektiivin liitteessä II, jossa luetellaan ns. Natura 2000lajit. Euroopan lepakoiden suojelua koskeva sopimus edellyttää jäsenmaitaan lisäksi nimeämään ja suojelemaan lepakoiden suojelutilanteen kannalta tärkeitä paikkoja ja ruokailualueita (943/1999). Tärkeänä ruokailualueena voidaan pitää aluetta, jolla esiintyy lukumääräisesti ja/tai lajistollisesti paljon lepakoita. Tärkeät siirtymäreitit johtavat tyypillisesti lisääntymisyhdyskunnista ympäröiville metsäalueille ja ne ovat oleellisia lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymiselle Menetelmä Lepakkokartoitus suoritettiin auringon laskun ja nousun väliin ajoittuvilla käyntikerroilla. Lepakoita havainnoitiin ultraäänidetektorin avulla, minkä lisäksi käytettiin ultraäänitallenninta viitenä yönä (5.5., 22.5., 6.6., 10.7., 7.8.). Selvityksen tavoite oli arvioida alueen merkitystä lepakoille ruokailualueena ja toisaalta pyrkiä paikantamaan alueella sijaitsevat lisääntymis- ja levähdyspaikat. Lisääntymispaikkojen löytämistä helpottamaan alueen postilaatikoihin jaettiin kyselylomake, jossa pyydettiin havaintoja lepakoista. Havainnot oli mahdollista ilmoittaa myös internetissä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

24 Yölliset kartoituskäynnit suunniteltiin siten, että lepakoille parhaiten soveltuvat muutosherkimmät alueet tulivat tarkimmin inventoitua. Kartoitus painotettiin alueen metsäisimpiin osiin ja hakkuut, pellot ym. aukeat alueet jätettiin vähemmälle huomiolle. Huomiota kiinnitettiin erityisesti rakennusten läheisyyteen, koska lepakkoyhdyskunnat sijaitsevat usein rakennuksissa. Pihaalueet jätettiin kuitenkin selvityskäyntien ulkopuolelle ja niiden merkitystä arvioitiin karttatarkasteluna. Alueiden arvottamisessa käytettiin lepakkoselvityksiin vakiintunutta Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen luomaa kolmeportaista luokitusta (SLY) Tulokset Alueella havaittiin pohjanlepakoita (Eptesicus nilsonii) ja viiksi-/isoviiksisiippoja (Myotis mystacinus, Myotis brandtii). Viiksi- ja isoviiksisiippa ovat äänen perusteella jokseenkin mahdoton erottaa toisistaan ja näitä lajeja koskevia havaintoja kutsutaan tässä raportissa nimellä viiksisiippalaji. Maankäytön suunnittelun kannalta täsmällisellä tunnistamisella tämän lajiparin suhteen ei ole oleellista merkitystä. Havaitut lajit ovat Suomessa tavallisia ja laajalti esiintyviä lajeja. Lisääntymispaikkoihin viittaavia havaintoja ei tehty. Ykyrän pellon reunassa ja Rimmintien varressa sijaitsee lepakoille mahdollisesti soveltuva lato, mutta kummastakaan ei havaittu lähtevän lepakoita kesä-heinäkuun kartoituskäynneillä, jolloin lisääntymisyhdyskunnat ovat aktiivisia. Ykyrän ladon ympäröivässä metsikössä havaittiin vain muutama satunnaista viiksisiippaa ja pohjanlepakkoa, mutta Rimmintien varressa vain yksi viiksisiippa. Lepakkokyselyyn ei saatu yhtään vastausta. Kesän 2017 havaintojen perusteella selvitysalueella ei ole lepakoille erityisen tärkeitä ruokailualueita. Alueella ruokailee säännöllisesti havaittuja lajeja useita yksilöitä, mutta tihentymiä tai usean lajin kertymiä ei havaittu. Lepakoiden eniten käyttämät alueet sijaitsevat kasvillisuuskuvioilla 9 ja 23. Säännöllisesti viiksisiippalajien käyttämä ruokailualue sijaitsee myös selvitysalueen itäpuolella varttuneessa kuusikossa. 1. Kuvio 23 soveltuu hyvin viiksisiippalajien ruokailualueeksi, mutta ruokailevia lepakoita havaittiin vain muutamia lähinnä metsän eteläosassa. Myös alueella käytettyjen tallentimien perusteella alueella ruokailevia lepakoita on lukumääräisesti vähän. 2. Jäppin pellon eteläpuolisella alueella, kuviolla 9 ja osin Tähtitien ympäristössä, arvioitiin olevan paikallista merkitystä paitsi ruokailualueen myös lepakoiden siirtymäreittinä. 6. Viitasammakko Viitasammakko (Rana arvalis) on luontodirektiivin liitteen IV laji. Sen lisääntymispaikat sijaitsevat yleensä rehevissä lahdissa rannan tuntumassa, tulvaniityillä ja soilla. Kuivuvia painanteita tai ojanpohjia se ei ilmeisesti hyödynnä tavallisen sammakon tapaan. Havaitseminen ja tunnistaminen on helpointa tehdä kutuääntelyn perusteella, joten kartoitus tehdään yleensä keväällä lisääntymisaikaan. Kutu ajoittuu veden lämpötilan mukaan ja ajankohta vaihtelee siten vuosittain. (Elmberg 2008, viitattu teoksessa Jokinen 2012) 6.1. Menetelmä Viitasammakolle parhaiten soveltuvia alueita etsittiin karttatarkastelun ja ensimmäisen maastokäynnin perusteella. Hyvin soveltuvia kohteita alueella ei ole ja havainnointi keskittyi lähinnä alueen ojien varsille. Referenssikohteena käytettiin noin neljän kilometrin päässä lännessä Kostialan ja Toivolan välissä sijaitsevaa Väärästenlahden poukamaa ja siihen laskevaa ojaa. Ojan ylittävältä maantiesillalta kuultiin kymmenien viitasammakoiden soidinpulputusta, mistä voitiin Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

25 päätellä paikallisen kartoitusajankohdan olleen otollinen. Soidinääniä kuunneltiin 5.5. varhain aamulla, jolloin sammakot ovat aktiivisimmillaan. Havainnointia suoritettiin myös lepakkokartoitusten ja ensimmäisen lintukartoituskäynnin yhteydessä Tulokset Selvitysalueella ei havaittu viitasammakoita. Alueella on vain vähän tai ei lainkaan viitasammakolle soveltuvia vesistöjä. Jäppin pellon pohjoispuolitse kulkevassa ojassa havaittiin tavallisen sammakon kutua, mutta ojan arvioitiin soveltuvan huonosti viitasammakolle. Myös Ykyrän pellon ojassa havaittiin tavallisen sammakon kutua. Viitasammakolle hyvin soveltuvaa elinympäristöä sijaitsee ainakin selvitysalueen pohjoispuolella Vähäjärvellä sekä referenssikohteena käytetyllä Väärästenlahdella. 7. Korennot Korentoinventoinnissa keskityttiin luontodirektiivin liitteessä IV lueteltujen ja rauhoitettujen korentolajien havainnointiin. Karttatarkastelun perusteella minkään tällaisen lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei arvioitu sijaitsevan alueella eikä tarkemman korentoselvityksen tekemistä katsottu tarpeelliseksi Menetelmä Minkään direktiivilajin elinympäristöjä ei havaittu selvitysalueella eikä sudenkorentoselvitystä kohdennettu varsinaisesti millekään alueelle. Korentoja havainnoitiin koko selvitysalueella muiden selvitysten yhteydessä. Havainnointi suoritettiin paljain silmin ja kiikareita apuna käyttäen. Tunnistuksen avuksi otettiin valokuvia. Alueen merkitystä direktiivilajistolle ja sudenkorennoille yleensä arvioitiin tehtyjen havaintojen ja korentojen elinympäristövaatimusten perusteella Tulokset Alueella havaittiin neljää korentolajia. Yksittäinen ruskohukankorento nähtiin selvitysalueen luoteisosassa Ykyrän pellon päädyssä. Samalla alueella tavattiin myös muutamia vaskikorentoja. Selvitysalueen keskivaiheilla nähtiin joitakin keihästytönkorentoja (Coenagrion hastulatum) ja taimikkoalueella isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda). Selvitysalueella ei arvioitu olevan merkitystä luontodirektiivin liitteen IV korentolajeille lisääntymis- tai levähdyspaikkana. Kuva 18. Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) syömässä vaaksiaista (Tipulidae) selvitysalueen luoteisosassa. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

26 8. Yhteenveto ja suositukset alueen suunnittelua varten Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitysten maastokartoitukset kattoivat luontotyyppi- ja kasvillisuusinventoinnin sekä lepakko-, linnusto-, viitasammakko- ja liito-oravainventoinnin. Korentojen esiintymistä tarkasteltiin karttatarkasteluna ja maastohavainnointina muiden selvitysten yhteydessä. Selvitysaluetta hallitsevat laajat hakkuut ja peltoalueet, minkä lisäksi metsäalueita on paikoin voimakkaasti käsitelty metsänhoidollisin toimin. Metsäisintä osaa on alueen eteläosa Koskenkyläntien varressa. Vesistöjä alueella ei ole kahta keinotekoista lammikkoa ja pellonvierusojia lukuun ottamatta. Alueelta ei löydetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita, mutta tässä esitetyillä kohteilla on paikallista luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa (kuva 19). Havaintojen esittämisessä käytetään seuraavaa kolmiportaista luokittelua ja värikoodistoa: Luokka I: Kohteen hävittäminen kielletty. Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, erityisesti suojellut uhanalaiset lajit, luontodirektiivin liitteen IVa lajit ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikat, sekä niihin rinnastettavat kohteet. (ei rajauksia tällä alueella) Luokka II: Vahva suositus kohteen säilyttämiselle, vaikka suoraa lakivelvoitetta ei ole. Mahdolliset metsälain kohteet. Luokka III: Suositellaan säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet Kasvistollisesti arvokkaimmat kokonaisuudet ja vieraslajihavainnot Kasvillisuuskuvion 23 luonnontilaisenkaltainen ympäristöstään selvästi erottuva suoalue täyttää metsälain 10 kohteen tunnusmerkit. Kuvio suositellaan säästettäväksi ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Ympäröivän alueen käytössä tulisi huomioida suokohteen vesitalouden ja valoisuusolosuhteiden säilyminen mahdollisimman luonnontilaisina. Vieraslajiesiintymä (kaukasianjättiputki) suositellaan hävitettäväksi lajin haitallisuus ja leviämisuhka huomioiden Direktiivilajien elinympäristöt ja kulkuyhteydet Selvityksessä ei löydetty luontodirektiivin liitteen IV lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueelta rajattiin kaksi liito-oravalle soveltuvaa metsäaluetta ja kaksi lepakoiden ruokailualueena käyttämää aluetta. Kohteet eivät ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia kohteita, mutta ne suositellaan huomioitavan maankäytön suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Rajaukset noudattelevat kasvillisuuskuvioinnin rajoja. Liito-oravalle soveltuvat metsäalueet ja lepakoiden ruokailualueet suositellaan säästettävän ominaispiirteet säilyttäen. Oleellista on pyrkiä säästämään varttunutta puustoa siten, että alueet säilyvät suojaisina. Maankäytön suunnittelussa suositellaan huomioitavan myös Jäppin pellon eteläpuolella sijaitsevan metsäisen yhteyden säilyminen. Alue yhdistää paikallisella tasolla ympäröiviä metsäalueita ja voi toimia sekä liito-oravan, että lepakoiden kulkureittinä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

27 Kuva 19. Kalalahden luontoselvitysalueen tärkeimmät luontoarvot. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset