KALALAHDEN ASEMAKAAVA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALALAHDEN ASEMAKAAVA"

Transkriptio

1 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖJÄ TAKAHAKA , VÄLIMAA , JA PULKKISENMETTÄ SEKÄ OSIN KIINTEISTÖJÄ LAKSOMAIJALA , YLI-PYÖRNY , MÄKELÄ III , RASSA JA KALTSILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavahankkeen yleisesite, jossa kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Suunnittelualueen sijainti. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. YHTEYSTIEDOT Hankkeen nettisivut: PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Kalalahden asemakaava Vesilahden kunta Osoite: Lindinkuja 1, Vesilahti Aluearkkitehti Leena Lahtinen leena.lahtinen(at)urjala.fi Puh Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Puh

2 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUE JA MAANOMISTUS Kaava-alue sijaitsee Koskenkyläntien varressa. Asemakaava on kaksiosainen. Pohjoisempi kaava-alue. Pohjoisempi alue sijaitsee Vähäjärven ja Koskenkyläntien välisellä alueella. Alue käsittää kiinteistön Pulkkisenmettä sekä osan kiinteistöistä Kaltsila ja Rassa Vesilahden kunta omistaa alueen Rassan kiinteistöä lukuun ottamatta. Pohjoisemman asemakaava-alueen pinta-ala noin 26 ha. Eteläisempi kaava-alue. Eteläisempi alue käsittää Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen pohjoispuolelle jäävän alueen kiinteistöt Takahaka , Välimaa sekä osin kiinteistöt Laaksomaijala, Yli-Pyörny ja Mäkelä III. Vesilahden kunta omistaa kiinteistöt Takahaka ja Välimaa. Muu osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Eteläisemmän asemakaava-alueen pinta-ala on noin 15 ha. SUUNNITTELUN ALOITE JA TAVOITTEET Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt Vesilahden kunta. Pohjoisemmalle alueelle on tavoitteena osoittaa uusia yritystontteja, joilla voidaan harjoittaa ympäristöön soveltuvaa pienimuotoista tuotanto- ja varastotoimintaa. Tavoitteena on osoittaa alueelle tieyhteys Koskenkyläntieltä (2985). Eteläisemmälle alueelle tavoitteena on osoittaa uusia maaseutuympäristöön ja -maisemaan sopivia monipuolisia asumismahdollisuuksia tarjoavia asuintontteja. Asuinalueelle on tavoitteena muodostaa lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta ja reittejä. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäristö Pohjoisempi alue on pääosin hakattua metsää. Koskenkyläntien varressa oleva kiinteistö Pulkkisenmettä on metsää. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole rakentamista. Koskenkyläntien varressa on kunnallinen jätepiste. Eteläisempi alue käsittää metsää ja peltoalueita. Alueella ei ole rakentamista. Koskenkyläntien itäpuoli on harvaan asuttua maaseutua. Koskenkyläntien länsipuolella Kehrontien risteyksen tuntumassa on tiiviimpi omakotitaloalue. Kuva eteläisemmältä suunnittelualueelta. 2

3 SUUNNITTELUTILANNE Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava Suunnittelualue on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja maaseutuasumisen kehittämisen kohdealueeksi. Alue on osa kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue. (vihreä katkoviiva-aluerajaus, mk2) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen asumisen alueena. Kehittämissuositus: Alueelle tulee laatia osayleiskaavatasoinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon maisemarakenteen ominaispiirteet ja alueen kulttuuriperintö. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (sininen vaakaraidoitus). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koskenkylän ympäristön osayleiskaava Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke. (musta katkoviiva-aluerajaus, kk6) Merkinnällä osoitetaan vyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja näihin liittyvää rakentamista. Kehittämissuositus: Alueen maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet tulee turvata tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ensisijaisesti ohjattava taajama-alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikennejärjestelyihin, erityisesti joukkoliikenteen mahdollistavaan yhdyskuntarakenteeseen, infrastruktuuriin, palvelujen saavutettavuuteen, toimiviin virkistysalueisiin sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen. Alueella on voimassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaava. Pohjoisempi alue on osoitettu työpaikkaalueeksi (TP), jonne voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen länsiosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Eteläisempi alue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavamääräyksenä on, että alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alueen länsiosan peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavoja. 3 Alueelle on osoitettu ohjeellisena ekologinen viheryhteystarve (vihreä katkoviivanuoli), joka toimii liito-oravan kulkuyhteytenä. Alueen suunnittelussa ja alueeseen kohdistuvissa toimenpiteissä tulee turvata yhteyden toimivuus. Toimivuuden säilyminen edellyttää yhteyden pitämistä puustoisena ja riittävän leveänä.

4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVITYKSET Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan laatimisen yhteydessä käytettyjä selvityksiä voidaan lähtökohtaisesti hyödyntää asemakaavaa laadittaessa. Asemakaavoitusta varten alueelta on laadittu luontoselvitys. Tarvittaessa laaditaan muita tarkempia selvityksiä, mikäli kaavan laatiminen ja vaikutusten arviointi sitä edellyttää. Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kalalahden asemakaavaa laadittaessa keskeisiä asioita vaikutuksia arvioitaessa ovat: Vaikutukset maisemaan Vaikutukset luontoon Vaikutukset elinkeinoelämään Kuva pohjoisemmalta alueelta. OSALLISET Asemakaavalla on vaikutusta eniten alueen maanomistajiin sekä alueeseen rajautuvien alueiden maanomistajiin ja asukkaisiin. Kalalahden asemakaavan yhteydessä osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan liitto Vesilahden kunnan tekninen lautakunta, rakennusja ympäristölautakunta ja elinvoimatoimikunta Vesilahden ympäristönsuojelu Tampereen aluepelastuslaitos Elisa Oyj Vesilahden Yrittäjät ry OSALLISTUMINEN Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa on mahdollista tarkemmin määrittää suunnittelun reunaehtoja. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisilta kommentteja ja kaavaehdotuksesta lausuntoja. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. Tarvittaessa viranomaisten kanssa järjestetään hankkeen edetessä työneuvotteluja ja tehdään muuta yhteistyötä. Kaavoituksessa osallisia ovat suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 ) Ilmoittaudu hankkeen sähköpostituslistalle! Saat ajankohtaista tietoa hankkeen vaiheista: TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Hankkeen nettisivut: PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Kalalahden asemakaava

5 KAAVAHANKKEEN KULKU Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vaihe 1: Lähtötiedot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tehtävät Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen. (Viranomaisneuvottelu ) Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Syksy 2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kunnan nettisivuilla, teknisessä toimistossa ja siitä voi antaa palautetta vapaamuotoisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään kommentteja viranomaisilta ja lautakunnilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Vaihe 2: Valmisteluvaihe, kaavaluonnos Tehtävät Kaavaluonnoksen laatiminen. Kaavaselostus liitteineen. Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen. (Kaavaluonnoksen tarkistaminen uudelleen nähtäville asetettavaksi) Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kesä 2018 Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla. Aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää aineistosta mielipiteensä ennen nähtävilläolon päättymistä. Vaihe 3: Ehdotusvaihe, kaavaehdotus Tehtävät Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Kaavaselostuksen täydentäminen Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 30 pv. Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin. (Kaavaehdotuksen tarkistaminen uudelleen nähtäville asetettavaksi) Kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen ja lopullisten hyväksyttävien asiakirjojen laatiminen. Kaavan hyväksyminen. Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Talvi Ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä Kaavasta on mahdollista valittaa 30 pv:n sisällä päätöksestä. 5

6

7

8

9 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Selvitysraportti Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017

10 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Sisällys 1. Johdanto Alueen sijainti ja yleiskuvaus Maastoinventoinnit ja kohteiden arvottaminen Kasvillisuus ja luontotyypit Menetelmä Tulokset Kasvillisuuskuviot: Vieraslajit: Linnusto Menetelmä Tulokset Liito-orava Menetelmä Tulokset Lepakot Menetelmä Tulokset Viitasammakko Menetelmä Tulokset Korennot Menetelmä Tulokset Yhteenveto ja suositukset alueen suunnittelua varten Kasvistollisesti arvokkaimmat kokonaisuudet ja vieraslajihavainnot Direktiivilajien elinympäristöt ja kulkuyhteydet...18 Lähteet...20 Otsikko: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Tekijät: Teemu Virtanen ja Paula Salomäki /Lumotron Kansikuvat: Selvitysalue on maa- ja metsätalouden voimakkaasti muokkaamaa Taustakartat: Maanmittauslaitoksen avoin materiaali 9/2017 Valokuvat: Lumotron Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

11 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset Johdanto Vesilahden kunta tilasi Kalalahden asemakaavaan liittyen luontoselvitystyön keväällä Työn tarkoituksena oli selvittää tärkeimpiä luontoarvoja alueen asemaakaavan suunnittelua varten. Erityisesti keskityttiin seuraaviin luonnonsuojelulaissa, metsälaissa ja vesilaissa mainittuihin lajeihin ja arvokohteisiin: - luonnonsuojelulain 29 tarkoittamat suojellut luontotyypit - luonnonsuojelulain 49 tarkoittamien lajien esiintymis-, lisääntymis- ja levähdyspaikat - vesilain 11 mukaiset vesiluontotyypit - metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt Lisäksi pyrittiin löytämään ja rajaamaan uhanalaisille, harvinaisille ja muille huomionarvoisille lajeille tärkeät elinympäristöt ja esiintymät. Tässä raportissa esitetään tehdyt luontoselvitykset, havainnot ja niiden perusteella annetut suositukset alueen luontoarvojen huomioimiseksi ja säilyttämiseksi. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. (Maanmittauslaitoksen avoin karttapalvelu 9/2017) Selvitysalue kuuluu Koskenkylän osayleiskaava-alueeseen. Alueella on aiemmin tehty liitoorava- ja norokartoitus vuonna Koko Vesilahden arvokkaita luontokohteita on selvitetty (Vesilahden kunta 2015, Laamanen 2013, Laamanen 2010) 1.1. Alueen sijainti ja yleiskuvaus Selvitysalue sijaitsee Vesilahden kunnassa Vähäjärven eteläpuolella. Selvitysalueen pinta-ala on noin 72 hehtaaria. Noin 24 hehtaaria alueen pohjoisosasta on muutaman vuoden vanhaa hakkuuta ja noin kahdeksan hehtaaria kesällä 2017 harvennettua metsää. Peltoja on noin kymmenen hehtaaria. Metsäisintä osaa on alueen lounaisrajalla Koskenkyläntien varressa. Tällä alueella sijaitsevat myös asuin- ja vapaa-ajanrakennukset. Alueen länsireunalla on noin kahden hehtaarin varasto- ja joutomaa-alue, jonka käyttö liittyy selvitysalueen pohjoisrajalla sijaitsevaan maaaineksenottoalueeseen. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

12 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Kuvat 2 ja 3. Selvitysalue keväällä 2017 kuvattuna Maastoinventoinnit ja kohteiden arvottaminen Tässä selvityksessä kiinnitettiin ensisijaisesti huomiota luonnonsuojelulain tiukimmin suojelemiin kohteisiin, joita ovat: suojellut luontotyypit, luonnonsuojeluasetuksessa luetelluista uhanalaisista lajeista erityisesti suojellut lajit, sekä luontodirektiivin liitteen IVa lajit. Havaintojen esittämisessä käytetään seuraavaa kolmiportaista luokittelua ja värikoodistoa: Luokka I: Kohteen hävittäminen kielletty. Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, erityisesti suojellut uhanalaiset lajit, luontodirektiivin liitteen IVa lajit ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikat, sekä niihin rinnastettavat kohteet. Luokka II: Vahva suositus kohteen säilyttämiselle, vaikka suoraa lakivelvoitetta ei ole. Mahdolliset metsälain kohteet. Luokka III: Suositellaan säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

13 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset Kasvillisuus ja luontotyypit 2.1. Menetelmä Kasvillisuusselvityksen tavoitteena oli tunnistaa alueen luontotyypit riittävällä tarkkuudella arvokkaiden kohteiden määrittämiseksi. Putkilokasvilajistoa selvitettiin tyypittelyn tueksi. Samalla pyrittiin löytämään alueella mahdollisesti esiintyvät uhanalaiset tai muuten arvokkaat kasvilajit. Kesän 2017 aikana tehtiin kolme kasvillisuuteen keskittynyttä maastokäyntiä. Ensimmäisellä käyntikerralla toukokuussa voitiin havainnoida ns. kevätaspektia, jonka lajistoa ei voida tai on hankala havaita myöhemmin kesällä. Havaituista lajeista koostettiin kasvilista, joka esitetään raportin liitteessä 1. Havainnoinnissa keskityttiin kasvillisuustyyppejä indikoivaan lajistoon, suojeltuun tai muuten arvokkaaseen lajistoon sekä vieraslajeihin. Kasvillisuutta kuvioitiin uhanalaistarkastelun kannalta mielekkäällä tarkkuudella huomioiden erityiskohteet. Erityiskohteita ovat luonnonsuojelulain 29 tarkoittamat suojellut luontotyypit, vesilain11 mukaiset vesiluontotyypit ja metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Lisäksi tarvittaessa rajattiin kohteita, jotka eivät täytä edellä mainittujen lakien kriteerejä, mutta ovat paikallisesti arvokkaita. Piha- ja peltoalueet sekä muu rakennettu ympäristö jätettiin kuvioinnin ulkopuolelle. Teitä ja pientareita ei ole huomioitu kuvioinnissa, mutta kasvilajilistaan on listattu myös pientareilla esiintyvä lajisto Tulokset Selvitysalueen kasvillisuuskuvioinnissa (kuva 9) huomioon otettu osa on metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Kunkin kuvion ominaispiirteitä kuvaillaan kasvillisuuskuviot osiossa. Kuviot noudattelevat suurelta osin kiinteistörajoja tehtyjen metsätaloustoimien vuoksi. Iso osa alueesta on alle 10 vuotta sitten hakattua ja nyt taimikkoa tai taimettamatonta. Lisäksi alueella tehtiin kesän 2017 aikana usealla kuviolla harvennushakkuita. Varttuneempaa metsää, jota ei viime aikoina ole käsitelty on lähinnä piha-alueiden ympäristössä ja Koskenkyläntien läheisyydessä. Kasvillisuus on rehevyydeltään ja lajistoltaan alueelle tyypillistä. Kasvillisuustyyppi vaihtelee pääosin tuoreen ja lehtomaisen kankaan välillä. Selvitysalueella on muutamia kosteampia painanteita, joista osa on kymmenen vuoden aikana hakattujen kuvioiden alueella. Alueella esiintyvän vahvan kauriskannan vaikutukset näkyvät lähes kaikkien metsiköiden kasvillisuudessa. Eläinten aiheuttama tallaus ja laiduntaminen vaikuttavat tyypilliseen metsälajistoon. Joissain metsissä on jopa hakamaisia piirteitä. Kasvilajistoa esitellään tekstissä kuviokuvausten yhteydessä. Koko alueelta havaitut kasvilajit on listattu liitteessä 1. Kasvilajistossa ei havaittu yksittäistä valkolehdokkia lukuun ottamatta muita suojeltavia tai muuten erityisiä lajeja. Valkolehdokki on koko maassa rauhoitettu, mutta yleinen kämmekkälaji. Alueella havaittiin yksi haitallisen vieraslajin esiintymä Kasvillisuuskuviot: 1: Rinteeseen sijoittuva osin tuoreen kankaan osin kuivahkon kankaan taimikko, jossa kasvaa mäntyä, rauduskoivua, pihlajaa, haapaa ja kuusta. Säästöpuina mäntyjä. Kenttäkerroksen kasvillisuus on heinävaltaista. Vadelma on runsas pensaskerroksessa. 2: Vaihteleva kuvio jonka pääkasvillisuustyyppinä on tuore kangas. Puusto on valtaosalta kasvatusikäistä, mutta pääpuulaji vaihtelee kuvion eri osissa. Kuvion luoteiskulmassa on hieman varttuneempaa mäntyä kasvava alue, muuten puusto on nuorempaa ja osittain aukkoista. Kuusi ja Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

14 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 rauduskoivu vuorottelevat valtalajeina, mäntyä ja haapaa kasvaa sekapuuna. Kasvillisuustyypiltään kuvio on tuoretta kangasta. Avoimemmat osat ovat heinittyneitä, mutta muuten valtalajina kasvaa mustikkaa. Kauriiden laidunnuspaine näkyy kuviolla vahvasti lehtipuuvesoissa ja maaston tallaantumisena. 3: Pellon reunaan sijoittuva kuvio, jonka valtapuuna kasvaa rauduskoivu. Puusto on nuorta kasvatusikäistä. Kuvion kasvillisuustyyppi on lehtomaista kangasta. Heinät ovat vallitsevia, mutta näiden lisäksi kasvaa mm. metsäorvokkia, käenkaalia, kieloa ja sanikkaisia. Kuviolla havaittiin yksi valkolehdokki. Kuvat 4-7. Selvitysalueen metsät ovat lähes kauttaaltaan vahvasti metsätaloustoimin käsiteltyjä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

15 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset : Tien ja puunlastausalueen väliin jäävä kapea puustoinen kuvio, jossa kasvaa kasvatusikäistä haapaa, rauduskoivua ja kuusta. Kenttäkerroksen lajistossa piirteitä tuoreesta ja lehtomaisesta kankaasta. 5: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Säästöpuina mäntyjä. 6: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Säästöpuina mäntyjä. 7: Kesällä 2017 hakattu kuvio. Kuviolla kasvanut kuusia. 8: Harvennettu lehtipuuvaltainen metsäkuvio, joka rajoittuu piha-alueeseen. Kuviolla hieman korpisuutta, muuten lehtomaista kangasta. Puustossa haapaa ja rauduskoivua sekä kuusta. 9: Kuusivaltainen varttunut metsäinen kaistale pihojen ja pellon välissä. Puulajistossa kuusen lisäksi kasvaa haapaa ja rauduskoivua. Kasvillisuustyyppi on tuoretta kangasta, kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikkaa ja metsäimarretta. Kuvion läpi kulkee oja. Paikoitellen kasvillisuudessa korpisuutta ja märempiä painanteita. 10: Kesällä 2017 harvennettu lehtipuuvaltainen kuvio, jossa kasvaa varttunutta kasvatusikäistä rauduskoivua ja haapaa. Kasvillisuustyyppi kuviolla on tuoretta kangasta. Kenttäkerroksessa mm. mustikkaa, oravanmarjaa ja puolukkaa. 11: Kesällä 2017 harvennettu sekapuustoinen kuvio, jossa rauduskoivua ja mäntyä. Kasvillisuustyyppi tuoretta kangasta vaihettuen välillä kuivahkoksi kankaaksi. Kenttäkerroksessa metsätähteä, mustikkaa ja puolukkaa. 12: Myös kesällä 2017 harvennettu kuvio, jossa nykyään valtapuuna mänty. 13: Hakuissa säästetty pieni metsälaikku, jossa järeitä haapoja ja muutamia kuusia. Kasvillisuustyyppi lehtomaista kangasta. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. sinivuokko, kielo, metsäalvejuuri ja valkovuokko. 14: Ympäristöään mahdollisesti aiemmin hakattu kuvio, joka on vahvasti pensoittunut. Säästöpuina haapaa. Pensaskerroksessa vadelmaa, pihlajaa ja haapaa, jotka ovat voimakkaasti kauriiden syömiä. Kuviolla kosteita painanteita, joissa kasvaa saroja ja leveäosmankäämiä. Kasvillisuudessa mahdollisesti kauriiden laidunnuksen ja tallauksen vaikutuksesta niittylajistoa. 15: Selvitysaluetta hallitseva laaja taimikkoalue, jossa hieman eri-ikäisiä taimikoita. Säästöpuina alueella on pääosin haapaa. Osa alueesta on ollut siemenpuuasennossa, mutta siemenpuut on sittemmin kaadettu. Valtaosalla alueesta kasvaa tiheä lehtipuuvesakko. Taimikon alueella on muutamia kosteita painanteita, joista osa on syntynyt tai syventynyt ajourien vaikutuksesta. 16: Viereistä laajaa taimikkoaluetta hieman varttuneempi taimikko. Puulajistossa esiintyy kuusta, mäntyä ja rauduskoivua. Lisäksi kuviolla kasvaa haapaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus on vielä melko heinävaltaista. Kasvillisuus viittaa kuitenkin tuoreenkankaan kasvillisuustyyppiin. 17: Selvitysalueen luoteiskulmassa sijaitseva kuusivaltainen kuvio, jossa vanha lato. Ladon ympärillä kasvaa kookkaita haapoja. Kuvio on pääosin tuoretta kangasta, mutta ladon ympäristössä on avoimempaa ja kasvillisuudessa runsaasti niittylajistoa. Kuviolta havaittiin mm. särmäkuismaa, siankärsämöä, ahomataraa, ojakärsämöä, kissankelloa ja runsaasti heiniä. 18: Edellisen kuvion vieressä oleva pienehkö lähivuosina hakattu kuvio. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

16 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset : Kesällä 2017 harvennettu kasvatusikäinen metsikkö. Puusto on osin sekapuustoa, lajeina kuusi, mänty ja rauduskoivu, osin koivuvaltaista. Kasvillisuustyyppi vaihtelee tuoreenkankaan ja lehtomaisen kankaan välillä. Kenttäkerroksen lajistossa mm. mustikka, metsäimarretta ja sinivuokkoa. 20: Edellistä hieman pienempää puustoa kasvava myös kesällä 2017 harvennettu kuvio. Puusto kuusivaltaista. Kenttäkerros on tuoreelle kankaalle tyypillisesti mustikkavaltaista. 21: Metsittynyt alue, joka on aiemmin ollut mahdollisesti varastoalueena. Puusto nuorta lehtipuuvaltaista ja paikoin hyvin tiheää. Joukossa kasvaa myös mäntyä. 22: Tien vieressä sijaitseva kapea varttunutta puustoa kasvava kuvio, jolla kasvaa kuusta, rauduskoivua, haapaa ja mäntyä. Kenttäkerroksessa on tuoreen kankaan ja lehtomaisen kankaan piirteitä, mm. mustikkaa oravanmarjaa, käenkaalia, kieloa ja sinivuokkoa. 23: Alueen yhtenäisin varttuneen metsän kuvio. Puusto pääosin melko kookasta kuusta. Paikoitellen myös mäntyvaltaisia laikkuja. Kuviolla on yhtenäinen sammalpeite ja kenttäkerroksen kasvillisuus melko vähälajista. Kasvillisuustyypiltään tuoreen kankaan kuusikossa kasvaa valtalajina mustikkaa. Muita kuviolta havaittuja lajeja ovat mm. kangaskeltalieko, keltatalvikki, puolukka, vanamo ja metsäimarre. Kuva 8. Kuvion 23 metsä on varttunutta kuusikkoa, jonka edellisestä metsätaloustoimesta on jo aikaa. Puusto on kuitenkin yksipuolista ja kenttäkerros vähälajinen. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

17 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset : Kuvion 23 keskellä sijaitseva pienialainen avosuo täyttää metsälain 10 kohteen (vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot) tunnusmerkit (kuvat 10 ja 11). Suon reunoilla kasvaa ympäröivän kuusikon lisäksi tervaleppää ja mäntyjä. Kasvillisuudessa on ruohoisen saranevan (RhSN) piirteitä. Lajistossa havaittiin mm. raatekasvustoja, pullosaraa ja kurjenjalkaa. Lisäksi havaittiin luhtaisuutta ilmentäviä lajeja, kuten vehkaa ja terttualpia. Keskiosiltaan suo oli rahkasammalten peittämä ja muutamia rimpipintoja oli havaittavissa. Suon vesitalous on luonnontilainen. Ympäröivässä metsässä ei ole lähivuosina tehty toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat suon vesitalouteen. Kohde vaikuttaa umpeenkasvaneelta lammelta joille tyypillisiä suotyyppejä saranevat ja luhtanevat ovat. Saranevat on uhanalaisuusarvioinnin mukaan Etelä-Suomessa vaarantunut (VU) ja luhtanevat silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi (Raunio ym. 2008). Kuva 9. Selvitysalueen kasvillisuuskuviot. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

18 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Kuva 10. Ympäristöstään selvästi erottuva suoalue kuviolla 24 ilmasta kuvattuna. Kuva 11. Kuvion 24 rahkasammalmattoa ja vesipintoja. Taustalla näkyy suota varjostava kuusikko. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

19 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset : Kesällä 2017 harvennettu nuori kasvatusikäinen metsikkö. Kuvion kasvillisuustyyppi vaihtelee kuivahkonkankaan kautta tuoreeseen kankaaseen ja alavammilta osiltaan lehtomaiseen kankaaseen. Tienläheisyydessä puusto on rauduskoivuvaltaista, mutta muuten kuvio on kuusivaltainen, jossa kasvaa sekapuuna mäntyä ja rauduskoivua. 26: Edellistä hieman varttuneempaa puustoa kasvava osin aukkoinen kuvio, jossa puusto koostuu rauduskoivuista ja kuusista. Kuviolla on pienehkä kaivettu lampare ja kuvion läpi kulkee oja. Kenttäkerroksen lajistossa runsaasti kastikoita ja kosteammilla osilla ojan läheisyydessä mm. järviruokoa ja leveäosmankäämiä Vieraslajit: Vieraslajit ovat ihmisen tahallisesti tai tahattomasti uusille alueille tuomia lajeja. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat taloudellista, sosiaalista, esteettistä tai ekologista haittaa ympäristölle tai ihmisille. Haitalliset lajit on luokiteltu haitan vakavuuden sekä lajin selviytymis- ja leviämispotentiaalin mukaan. Erityisen haitalliset vieraslajit ovat niitä, jotka jo esiintyvät suomessa tai potentiaalisesti ovat leviämässä suomeen ja joiden kohdalla on ryhdyttävä nopeasti erityisen tehokkaisiin toimenpiteisiin leviämisen estämiseksi ja haittojen torjumiseksi. Suomessa astui voimaan vieraslajilaki (1709/2015) ja vieraslajiasetus (1725/2015). Näiden lisäksi vieraslajeihin liittyen säädetään mm. metsälaissa, kalastuslaissa metsästyslaissa ja useissa muissa. Vieraslain 4 säädetään kiinteistön omistajan velvollisuudesta huolehtia kiinteistöllä esiintyvän unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin hävittämisestä kohtuulisin toimenpitein. Vieraslajiasetuksen liitteissä on lueteltu kansallisesti merkityksellisen haitalliset vieraslajit ja EU:n vieraslajiasetuksen liitteenä on unionin luettelo haitallisista vieraslajeista. Havaitut vieraslajit: Selvitysalueelta havaittiin kaukasianjättiputkea (Heracleum mantegazzianum) joka on sekä unionin haitallisten lajien listalla, että kansallisesti merkittävästi haitallisten lajien listassa. Kaukasianjättiputkiesiintymä sijaitsee Koskenkylän läheisyydessä. Esiintymän laajuus on noin kolme aaria. Esiintymä on aivan kesäasutuksen pihapiirin tuntumassa nuoreen metsään levinneenä. Kasvuston lähellä on aluejätepiste, jolle johtavan tien molemmin puolin kasvoi jättiputkea. Paikalta havaittiin sekä kukkivia yksilöitä, että uusia todennäköisesti edellisvuonna kylväytyneitä yksilöitä. Kaukasianjättiputki on kaksivuotinen tai lyhytikäinen laji joka kuolee kukittuaan kerran. Laji leviää ympäristöön siementämällä ja voi levitä hyvinkin nopeasti otolliselle paikalle päästyään. Esiintymän ympäristö on tuoreen harvennuksen jäljiltä erittäin otollista leviämisaluetta jättiputkelle. Laji viihtyy kosteapohjaisella rehevällä maalla ja sellaista löytyy aivan esiintymän lähiympäristöstä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

20 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Kuvat Jättiputkiesiintymän eri kasvuvaiheen yksilöitä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

21 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset Linnusto 3.1. Menetelmä Alueen pesimälinnustoa ja linnustollisesti arvokkaita alueita kartoitettiin sovellettuna kartoituslaskentana (Koskimies & Väisänen 1998). Alueella pesiviä lajeja kartoitettiin kulkemalla koko alue läpi kattavasti, mutta ilman varsinaisia kartoituslinjoja kolmella käyntikerralla. Kaikki havaitut linnut merkittiin kartalle, mutta alueella pesiväksi tulkittiin vain laulava, varoitteleva tai poikasille ruokaa kantava aikuinen lintu. Myös pesä tai pienet poikaset tulkittiin alueella tapahtuneeksi pesinnäksi. Reviirien määrä arvioitiin yhdistämällä kaikkien kartoituskertojen havainnot lajeittain. Kaikkien lajien tarkkaa parimäärä ei pyritty selvittämään, vaan huomio kiinnitettiin lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja muihin huomionarvoisiin lajeihin kuten uhanalaisiin lajeihin. Käytetyllä kartoitusmenetelmällä havaitaan valtaosa lajeista. Lintuhavaintoja kirjattiin ylös myös muilla selvityskäynneillä. Ensimmäisillä lepakkoselvityksen öinä kuunneltiin yöllä laulavia lintuja. Lisääntymiskauden ulkopuolella tehdyt havainnot ja muut pesintään viittaamattomat havainnot esitetään tuloksissa erikseen Tulokset Alueelta havaittiin 45 lintulajia, joista 33 tulkittiin pesivän selvitysalueella. Selvitysalueen lintulajisto on melko tavallista. Parimääräisesti runsaimmat peippo ja pajulintu kuuluvat myös koko Suomen runsaslukuisimpien lintulajien joukkoon. Erityisen vaateliaita lajeja ei pesivänä havaittu. Uusimman vuonna 2015 valmistuneen uhanalaisuusarvioinnin mukaan havaituista lajeista kolme (punatulkku, hömötiainen ja töyhtötiainen) on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Näistä punatulkun ja hömötiaisen tulkittiin pesivän alueella. Töyhtötiainen tavattiin alueen itäpuolisessa metsikössä. Selvitysalueelle kuului myös valtakunnallisesti erittäin uhanalaiseksi arvioidun huuhkajan huhuilua. Laji ei kuitenkaan todennäköisesti pesi alueella. Käenpiika havaittiin äänessä muutamaan otteeseen eri puolilla selvitysaluetta. Käenpiika on voimakkaasti taantunut viime vuosikymmeninä, mutta taantumisen on arveltu hiipuneen ja kannan vakiintuneen. Käenpiikaa ei enää pidetä uhanalaisena. Lintudirektiivin liitteessä I lueteltuja lajeja havaittiin viisi. Huuhkajan ohella vain ääneen perustuva havainto tehtiin kaulushaikarasta, jonka kumea puhallus kuultiin Vähäjärven suunnalta. Selvitysalueen yli lentäneiden laulujoutsenten ja kerran keskellä selvitysaluetta ilmeisesti ruokailemassa tavatun kurjen pesät sijainnevat niin ikään Vähäjärvellä. Teeri havaittiin ylilentävänä ja laiskasti pulisevana alueen eteläisimmässä kulmassa. Minkään direktiivilajin ei arvioitu pesivän selvitysalueella. Alueellisesti (alue 2a) uhanalaisia lajeja ei havaittu. Myöskään yhtään erityisesti suojeltua uhanalaista lajia ei havaittu. Suomen vastuulajeista havaittiin tavi, joka nähtiin Jäppin peltoa kiertävässä ojassa (naaras ja kaksi koirasta). Tavikoiraan ääntä kuultiin myös pellon eteläpuolella sijainneen tekolammen suunnalta. Tavi on valittu vastuulajiksi, koska huomattava osa Euroopan kannasta (15-30) pesii Suomessa. Tavi on kuitenkin runsaimpia sorsalintujamme, jonka kanta on elinvoimainen. Kaikki havaitut lajit reviirimäärineen on esitetty liitteessä 2. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

22 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset Liito-orava Liito-oravaselvitys suoritettiin toukokuun alussa ja siinä keskityttiin löytämään liito-oravan käyttämät lisääntymispaikat tai sellaiseksi soveltuvat alueet sekä määrittämään liito-oravalle tärkeät yhteystarpeet alueella ja alueen läpi. Liito-oravan ekologiaan liittyviä termejä käytetään tässä työssä seuraavasti: Elinympäristö: Ei tarkasti rajattava alue, jolla tarkoitetaan liito-oravan käyttämää tai sellaiseksi soveltuvaa metsikköä tai sen osaa. Aikuiset naaraat elävät omilla alueillaan, joiden välillä koiraat liikkuvat. Lisääntymis- ja levähdyspaikka: Lisääntymispaikka tarkoittaa koloa tai muuta suojaa ja sitä ympäröimää aluetta käsittäen tarpeellisen määrän metsää ja kulkuyhteyksiä. Tässä raportissa lisääntymispaikkaan lasketaan kuuluvaksi vain sellaiset kohteet, joilta on tehty suoria tai välillisiä havaintoja liito-oravista. Välillisiksi havainnoiksi lasketaan lähinnä ulostepapanat. Liito-oravan syönnökset eivät automaattisesti tarkoita lisääntymispaikkaa, mutta lisääntymispaikkaa määritettäessä on riittävä ravinnonsaanti alueella turvattava. Vähän ravintoa tarjoavaa puustoa käsittävillä alueilla yksittäisten ruokailupuiden merkitys korostuu. Kulkuyhteys: Aikuinen liito-orava liikkuu paikasta toiseen käytännössä vain liitämällä. Liidon mahdollinen pituus riippuu ennen kaikkea tarjolla olevasta korkeuserosta lähtö- ja laskeutumispisteen välillä. Korkea puusto mahdollistaa leveämpien aukkojen ylittämisen, mutta toisaalta maastonmuodot saattavat oleellisesti lyhentää liitoa. Kunnolliset liikkumismahdollisuudet elinympäristön sisällä ja eri lisääntymispaikkojen välillä ovat tärkeä osa lisääntymispaikan ekologisen toimivuuden ja säilymisen kannalta. Minimiyhteydet kuuluvat tiukasti suojellun lisääntymispaikan käsitteeseen Menetelmä Liito-oravakartoitus tehtiin ns. papanakartoituksena, jossa liito-oravalle soveltuvilta alueilta etsittiin ulostepapanoita. Etsintää suoritettiin erityisesti suurten kuusten ja haapojen tyviltä, mutta myös muita puita tarkastettiin. Lisäksi havainnoitiin kolopuita, risupesiä ja pönttöjä, joiden perusteella mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat voitaisiin paikantaa Tulokset Selvitysalueelle tai sen läheisyyteen on aiemmissa selvityksissä osoitettu kolme liito-oravalle soveltuvaa aluetta (Laamanen 2013). Kohteilta ei ole tehty selviä liito-oravaan viittaavia havaintoja, vaan arvio perustui metsän soveltuvuuteen. Selvitysalueen koillisosassa sijaitsevaa kohdetta pidettiin aiemmin mahdollisena lisääntymis-/levähdyspaikkana, mutta alue on vastikään harvennettu eikä enää sovellu liito-oravalle. Myös Tylsän kohteelle jätetty säästöpuuryhmä on liian pieni toimiakseen liito-oravan lisääntymispaikkana. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

23 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Kuvat 16 ja 17. Tylsän säästöpuuryhmä ja viereinen männylle harvennettu metsäalue eivät sovellu liitooravan elinympäristöksi. Vuonna 2017 selvitysalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan ulostepapanoita. Puuston perusteella liito-oravalle soveltuvia metsäalueita rajattiin kaksi. 1. Liukonvuoren eteläosassa kasvillisuus selvityksen kuviolla 22 kasvaa varttunutta kuusta ja kookkaita haapoja. Haapoja kasvaa myös tien eteläpuolella, jonne myös liito-oravalle soveltuva elinympäristö jatkuu. Vuonna 2014 määritelty liito-oravalle soveltuva metsäalue sijaitsee tämän alueen länsipuolella selvitysalueen rajan tuntumassa. 2. Toinen potentiaalinen kohde sijaitsee Tähtitien päässä ja tien varressa talojen pihapiirissä. Kohde mainitaan myös aikaisemmassa selvityksessä liito-oravalle soveltuvana alueena. Sekapuustoisella metsäalueella on runsaasti varttuneita kuusia ja haapoja. Alueella havaittiin yksi kolopuu. 5. Lepakot Suomessa on havaittu 13 lepakkolajia, jotka kaikki kuuluvat luontodirektiivin liitteeseen IV. Lajeista uhanalaisia ovat vaarantunut (VU) pikkulepakko (Pipistrellus nathusii), sekä erittäin uhanalainen (EN) ripsisiippa (Myotis nattereri), joka on lisäksi erityisesti suojeltu laji. Lampisiippa (Myotis dasycneme) mainitaan luontodirektiivin liitteessä II, jossa luetellaan ns. Natura lajit. Euroopan lepakoiden suojelua koskeva sopimus edellyttää jäsenmaitaan lisäksi nimeämään ja suojelemaan lepakoiden suojelutilanteen kannalta tärkeitä paikkoja ja ruokailualueita (943/1999). Tärkeänä ruokailualueena voidaan pitää aluetta, jolla esiintyy lukumääräisesti ja/tai lajistollisesti paljon lepakoita. Tärkeät siirtymäreitit johtavat tyypillisesti lisääntymisyhdyskunnista ympäröiville metsäalueille ja ne ovat oleellisia lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymiselle Menetelmä Lepakkokartoitus suoritettiin auringon laskun ja nousun väliin ajoittuvilla käyntikerroilla. Lepakoita havainnoitiin ultraäänidetektorin avulla, minkä lisäksi käytettiin ultraäänitallenninta viitenä yönä (5.5., 22.5., 6.6., 10.7., 7.8.). Selvityksen tavoite oli arvioida alueen merkitystä lepakoille ruokailualueena ja toisaalta pyrkiä paikantamaan alueella sijaitsevat lisääntymis- ja levähdyspaikat. Lisääntymispaikkojen löytämistä helpottamaan alueen postilaatikoihin jaettiin kyselylomake, jossa pyydettiin havaintoja lepakoista. Havainnot oli mahdollista ilmoittaa myös internetissä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

24 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Yölliset kartoituskäynnit suunniteltiin siten, että lepakoille parhaiten soveltuvat muutosherkimmät alueet tulivat tarkimmin inventoitua. Kartoitus painotettiin alueen metsäisimpiin osiin ja hakkuut, pellot ym. aukeat alueet jätettiin vähemmälle huomiolle. Huomiota kiinnitettiin erityisesti rakennusten läheisyyteen, koska lepakkoyhdyskunnat sijaitsevat usein rakennuksissa. Pihaalueet jätettiin kuitenkin selvityskäyntien ulkopuolelle ja niiden merkitystä arvioitiin karttatarkasteluna. Alueiden arvottamisessa käytettiin lepakkoselvityksiin vakiintunutta Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen luomaa kolmeportaista luokitusta (SLY) Tulokset Alueella havaittiin pohjanlepakoita (Eptesicus nilsonii) ja viiksi-/isoviiksisiippoja (Myotis mystacinus, Myotis brandtii). Viiksi- ja isoviiksisiippa ovat äänen perusteella jokseenkin mahdoton erottaa toisistaan ja näitä lajeja koskevia havaintoja kutsutaan tässä raportissa nimellä viiksisiippalaji. Maankäytön suunnittelun kannalta täsmällisellä tunnistamisella tämän lajiparin suhteen ei ole oleellista merkitystä. Havaitut lajit ovat Suomessa tavallisia ja laajalti esiintyviä lajeja. Lisääntymispaikkoihin viittaavia havaintoja ei tehty. Ykyrän pellon reunassa ja Rimmintien varressa sijaitsee lepakoille mahdollisesti soveltuva lato, mutta kummastakaan ei havaittu lähtevän lepakoita kesä-heinäkuun kartoituskäynneillä, jolloin lisääntymisyhdyskunnat ovat aktiivisia. Ykyrän ladon ympäröivässä metsikössä havaittiin vain muutama satunnaista viiksisiippaa ja pohjanlepakkoa, mutta Rimmintien varressa vain yksi viiksisiippa. Lepakkokyselyyn ei saatu yhtään vastausta. Kesän 2017 havaintojen perusteella selvitysalueella ei ole lepakoille erityisen tärkeitä ruokailualueita. Alueella ruokailee säännöllisesti havaittuja lajeja useita yksilöitä, mutta tihentymiä tai usean lajin kertymiä ei havaittu. Lepakoiden eniten käyttämät alueet sijaitsevat kasvillisuuskuvioilla 9 ja 23. Säännöllisesti viiksisiippalajien käyttämä ruokailualue sijaitsee myös selvitysalueen itäpuolella varttuneessa kuusikossa. 1. Kuvio 23 soveltuu hyvin viiksisiippalajien ruokailualueeksi, mutta ruokailevia lepakoita havaittiin vain muutamia lähinnä metsän eteläosassa. Myös alueella käytettyjen tallentimien perusteella alueella ruokailevia lepakoita on lukumääräisesti vähän. 2. Jäppin pellon eteläpuolisella alueella, kuviolla 9 ja osin Tähtitien ympäristössä, arvioitiin olevan paikallista merkitystä paitsi ruokailualueen myös lepakoiden siirtymäreittinä. 6. Viitasammakko Viitasammakko (Rana arvalis) on luontodirektiivin liitteen IV laji. Sen lisääntymispaikat sijaitsevat yleensä rehevissä lahdissa rannan tuntumassa, tulvaniityillä ja soilla. Kuivuvia painanteita tai ojanpohjia se ei ilmeisesti hyödynnä tavallisen sammakon tapaan. Havaitseminen ja tunnistaminen on helpointa tehdä kutuääntelyn perusteella, joten kartoitus tehdään yleensä keväällä lisääntymisaikaan. Kutu ajoittuu veden lämpötilan mukaan ja ajankohta vaihtelee siten vuosittain. (Elmberg 2008, viitattu teoksessa Jokinen 2012) 6.1. Menetelmä Viitasammakolle parhaiten soveltuvia alueita etsittiin karttatarkastelun ja ensimmäisen maastokäynnin perusteella. Hyvin soveltuvia kohteita alueella ei ole ja havainnointi keskittyi lähinnä alueen ojien varsille. Referenssikohteena käytettiin noin neljän kilometrin päässä lännessä Kostialan ja Toivolan välissä sijaitsevaa Väärästenlahden poukamaa ja siihen laskevaa ojaa. Ojan ylittävältä maantiesillalta kuultiin kymmenien viitasammakoiden soidinpulputusta, mistä voitiin Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

25 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 päätellä paikallisen kartoitusajankohdan olleen otollinen. Soidinääniä kuunneltiin 5.5. varhain aamulla, jolloin sammakot ovat aktiivisimmillaan. Havainnointia suoritettiin myös lepakkokartoitusten ja ensimmäisen lintukartoituskäynnin yhteydessä Tulokset Selvitysalueella ei havaittu viitasammakoita. Alueella on vain vähän tai ei lainkaan viitasammakolle soveltuvia vesistöjä. Jäppin pellon pohjoispuolitse kulkevassa ojassa havaittiin tavallisen sammakon kutua, mutta ojan arvioitiin soveltuvan huonosti viitasammakolle. Myös Ykyrän pellon ojassa havaittiin tavallisen sammakon kutua. Viitasammakolle hyvin soveltuvaa elinympäristöä sijaitsee ainakin selvitysalueen pohjoispuolella Vähäjärvellä sekä referenssikohteena käytetyllä Väärästenlahdella. 7. Korennot Korentoinventoinnissa keskityttiin luontodirektiivin liitteessä IV lueteltujen ja rauhoitettujen korentolajien havainnointiin. Karttatarkastelun perusteella minkään tällaisen lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei arvioitu sijaitsevan alueella eikä tarkemman korentoselvityksen tekemistä katsottu tarpeelliseksi Menetelmä Minkään direktiivilajin elinympäristöjä ei havaittu selvitysalueella eikä sudenkorentoselvitystä kohdennettu varsinaisesti millekään alueelle. Korentoja havainnoitiin koko selvitysalueella muiden selvitysten yhteydessä. Havainnointi suoritettiin paljain silmin ja kiikareita apuna käyttäen. Tunnistuksen avuksi otettiin valokuvia. Alueen merkitystä direktiivilajistolle ja sudenkorennoille yleensä arvioitiin tehtyjen havaintojen ja korentojen elinympäristövaatimusten perusteella Tulokset Alueella havaittiin neljää korentolajia. Yksittäinen ruskohukankorento nähtiin selvitysalueen luoteisosassa Ykyrän pellon päädyssä. Samalla alueella tavattiin myös muutamia vaskikorentoja. Selvitysalueen keskivaiheilla nähtiin joitakin keihästytönkorentoja (Coenagrion hastulatum) ja taimikkoalueella isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda). Selvitysalueella ei arvioitu olevan merkitystä luontodirektiivin liitteen IV korentolajeille lisääntymis- tai levähdyspaikkana. Kuva 18. Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) syömässä vaaksiaista (Tipulidae) selvitysalueen luoteisosassa. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

26 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset Yhteenveto ja suositukset alueen suunnittelua varten Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitysten maastokartoitukset kattoivat luontotyyppi- ja kasvillisuusinventoinnin sekä lepakko-, linnusto-, viitasammakko- ja liito-oravainventoinnin. Korentojen esiintymistä tarkasteltiin karttatarkasteluna ja maastohavainnointina muiden selvitysten yhteydessä. Selvitysaluetta hallitsevat laajat hakkuut ja peltoalueet, minkä lisäksi metsäalueita on paikoin voimakkaasti käsitelty metsänhoidollisin toimin. Metsäisintä osaa on alueen eteläosa Koskenkyläntien varressa. Vesistöjä alueella ei ole kahta keinotekoista lammikkoa ja pellonvierusojia lukuun ottamatta. Alueelta ei löydetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita, mutta tässä esitetyillä kohteilla on paikallista luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa (kuva 19). Havaintojen esittämisessä käytetään seuraavaa kolmiportaista luokittelua ja värikoodistoa: Luokka I: Kohteen hävittäminen kielletty. Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, erityisesti suojellut uhanalaiset lajit, luontodirektiivin liitteen IVa lajit ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikat, sekä niihin rinnastettavat kohteet. (ei rajauksia tällä alueella) Luokka II: Vahva suositus kohteen säilyttämiselle, vaikka suoraa lakivelvoitetta ei ole. Mahdolliset metsälain kohteet. Luokka III: Suositellaan säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet Kasvistollisesti arvokkaimmat kokonaisuudet ja vieraslajihavainnot Kasvillisuuskuvion 23 luonnontilaisenkaltainen ympäristöstään selvästi erottuva suoalue täyttää metsälain 10 kohteen tunnusmerkit. Kuvio suositellaan säästettäväksi ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Ympäröivän alueen käytössä tulisi huomioida suokohteen vesitalouden ja valoisuusolosuhteiden säilyminen mahdollisimman luonnontilaisina. Vieraslajiesiintymä (kaukasianjättiputki) suositellaan hävitettäväksi lajin haitallisuus ja leviämisuhka huomioiden Direktiivilajien elinympäristöt ja kulkuyhteydet Selvityksessä ei löydetty luontodirektiivin liitteen IV lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueelta rajattiin kaksi liito-oravalle soveltuvaa metsäaluetta ja kaksi lepakoiden ruokailualueena käyttämää aluetta. Kohteet eivät ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia kohteita, mutta ne suositellaan huomioitavan maankäytön suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Rajaukset noudattelevat kasvillisuuskuvioinnin rajoja. Liito-oravalle soveltuvat metsäalueet ja lepakoiden ruokailualueet suositellaan säästettävän ominaispiirteet säilyttäen. Oleellista on pyrkiä säästämään varttunutta puustoa siten, että alueet säilyvät suojaisina. Maankäytön suunnittelussa suositellaan huomioitavan myös Jäppin pellon eteläpuolella sijaitsevan metsäisen yhteyden säilyminen. Alue yhdistää paikallisella tasolla ympäröiviä metsäalueita ja voi toimia sekä liito-oravan, että lepakoiden kulkureittinä. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

27 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Kuva 19. Kalalahden luontoselvitysalueen tärkeimmät luontoarvot. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

28 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Lähteet 943/1999: Asetus Euroopan lepakoiden suojelusta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta, Suomen säädöskokoelman sopimussarja 104/1999. Elmberg, J. 2008: Ecology and natural history of the moorfrog (Rana arvalis) in boreal Sweden. Supplement 13: D. Glandt & R. Jehle (toim.). Jokinen, M. 2012b: Viitasammakko Rana arvalis Nilsson, Esiselvitys, SYKE s. Karjalainen, S. 2010: Suomen sudenkorennot. Tammi, Helsinki, 239 s. Laamanen, K. & Riihinen, P. 2010: Vesilahden arvokkaat luontokohteet. Vesilahden kunta Laamanen, K. 2013: Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava - liito-orava ja norokartoitus Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Luonnonsuojelulaki 1996/1096 Luontodirektiivi 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Raunio, A., Schulman, A., Kontula, T. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. SLTY, Suomen lepakkotietellinen yhdistys: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luonto-kartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s Valkama, J., Saurola, P., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Piha, M., Sola, P. & Velmala, W Suomen Rengastusatlas. Osa II. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö, Helsinki. Vesilahden kunta 2015: Koskenkylän osayleiskaava. Ehdotus Sweco Ympäristö Oy Vieraslajiasetus 1725/2015 Vieraslajilaki 1709/2015 Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva Pesimälinnusto. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

29 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Liite I, Luontotyyppiselvityksen yhteydessä havaitut kasvilajit Suomenkielinen nimi Tieteellinen nimi siankärsämö Achillea millefolium ojakärsämö Achillea ptarmica vuohenputki Aegopodium podagraria poimulehdet Alchemilla -ryhmä tervaleppä Alnus glutinosa polvipuntarpää Alopecurus geniculatus valkovuokko Anemone nemorosa kissankäpälä Antennaria dioica Silmällä pidettävä koiranputki Anthriscus sylvestris pujo Artemisia vulgaris hiirenporras Athyrium filix-femina rauduskoivu Betula pendula hieskoivu Betula pubescens metsäkastikka Calamagrostis arundinacea hietakastikka Calamagrostis epigejos vehka Calla palustris rentukka Caltha palustris peurankello Campanula glomerata kissankello Campanula rotundifolia harmaasara Carex canescens jänönsara Carex leporina jokapaikansara Carex nigra jokapaikansara Carex nigra riippasara Carex paupercula pullosara Carex rostrata huopaohdake Cirsium helenioides suo-ohdake Cirsium palustre kurjenjalka Comarum palustre kielo Convallaria majalis koiranheinä Dactylis glomerata nurmilauha Deschampsia cespitosa metsälauha Deschampsia flexuosa kangaskeltalieko Diphasiastrum complanatum subsp. Complanatum metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana peltokorte Equisetum arvense lehtokorte Equisetum pratense metsäkorte Equisetum sylvaticum mesiangervo Filipendula ulmaria ahomansikka Fragaria vesca ahomatara Galium boreale metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum yövilkka Goodyera repens yövilkka Goodyera repens metsäimarre Gymnocarpium dryopteris sinivuokko Hepatica nobilis kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum Erittäin haitallinen vieraslaji Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

30 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 salokeltanot Hieracium Sylvatica -ryhmä särmäkuisma Hypericum maculatum niittynätkelmä Lathyrus pratensis vanamo Linnaea borealis kevätpiippo Luzula pilosa riidenlieko Lycopodium annotinum Direktiivin liite V terttualpi Lysimachia thyrsiflora oravanmarja Maianthemum bifolium metsämaitikka Melampyrum sylvaticum raate Menyanthes trifoliata raate Menyanthes trifoliata luhtalemmikki Myosotis scorpioides nuokkutalvikki Orthilia secunda käenkaali Oxalis acetosella nurmitähkiö Phleum pratense kuusi Picea abies mänty Pinus sylvestris valkolehdokki Platanthera bifolia (subsp. latiflora) Koko maassa rauhoitettu niittynurmikka Poa pratensis haapa Populus tremula rätvänä Potentilla erecta sananjalka Pteridium aquilinum keltatalvikki Pyrola chlorantha metsätammi Quercus robur niittyleinikki Ranunculus acris kevätleinikit Ranunculus auricomus -ryhmä rönsyleinikki Ranunculus repens isolaukku Rhinanthus angustifolius taikinamarja Ribes alpinum vadelma Rubus idaeus korpikaisla Scirpus sylvaticus pihlaja Sorbus aucuparia heinätähtimö Stellaria graminea voikukka Taraxacum sp. kevättaskuruoho Thlaspi caerulescens metsäapila Trifolium medium puna-apila Trifolium pratense valkoapila Trifolium repens peltosaunio Tripleurospermum inodorum leskenlehti Tussilago farfara leveäosmankäämi Typha latifolia mustikka Vaccinium myrtillus isokarpalo Vaccinium oxycoccos puolukka Vaccinium vitis-idaea nurmitädyke Veronica chamaedrys hiirenvirna Vicia cracca Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

31 Liite 3: Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017 Liite II, Selvitysalueella havaitut lintulajit ja arvio alueella pesivästä parimäärästä Paria Laji Tieteellinen 13 pajulintu Phylloscopus trochilus 11 peippo Fringilla coelebs 9 keltasirkku Emberiza citrinella 8 talitiainen Parus major 5 punarinta Erithacus rubecula 4 laulurastas Turdus philomelos 4 rautiainen Prunella modularis 3 hippiäinen Regulus regulus 3 lehtokurppa Scolopax rusticola 3 metsäkirvinen Anthus trivialis 3 punakylkirastas Turdus iliacus 3 sepelkyyhky Columba palumbus 3 vihervarpunen Carduelis spinus 2 kirjosieppo Ficedula hypoleuca 2 mustapääkerttu Sylvia atricapilla 2 pensaskerttu Sylvia communis 2 räkättirastas Turdus pilaris 2 tiltaltti Phylloscopus collybita 1 hernekerttu Sylvia curruca 1 hömötiainen Poecile montanus VU, vaarantunut 1 kiuru Alauda arvensis 1 kulorastas Turdus viscivorus 1 kuusitiainen Periparus ater 1 käenpiika Jynx torquilla 1 käpytikka Dendrocopos major 1 metsäviklo Tringa ochropus 1 mustarastas Turdus merula 1 närhi Garrulus glandarius 1 punatulkku Pyrrhula pyrrhula VU, vaarantunut 1 puukiipijä Certhia familiaris 1 sinitiainen Cyanistes caeruleus 1 tavi Anas crecca Suomen vastuulaji, kriteeri I 1 västäräkki Motacilla alba 0 harmaalokki Larus argentatus 0 huuhkaja Bubo bubo EN, erittäin uhanalainen ja lintudirektiivin laji 0 kaulushaikara Botaurus stellaris Lintudirektiivin laji 0 kurki Grus grus Lintudirektiivin laji 0 käki Cuculus canorus 0 käpylintu sp. 0 laulujoutsen Cygnus cygnus Lintudirektiivin laji 0 lehtopöllö Strix aluco 0 naakka Corvus monedula 0 nuolihaukka Falco subbuteo 0 teeri Tetrao tetrix Lintudirektiivin laji 0 töyhtötiainen Lophophanes cristatus VU, vaarantunut Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset

32 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 1 Vesilahti Kalalahti asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2018 Teemu Tiainen Tilaaja: Vesilahden kunta

33 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 6 Inventointi... 8 Lähteet... 9 Muu kulttuuriperintökohde VESILAHTI TYLSÄ Havaintopaikka VESILAHTI TYLSÄ Kuvia Kansikuva: Raportin kohde 1 (Tylsä), rajamerkki. Kuvattu kohti pohjoista. Perustiedot Alue: Vesilahti. Kaksi erillistä asemakaava-aluetta, jotka sijaitsevat Vesilahden kirkolta noin 3,5 km etelään. Tarkoitus: Selvittää sijaitseeko kaava-alueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavia kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Työaika: Maastotyö Kustantaja: Vesilahden kunta. Tekijät: Mikroliitti Oy, Teemu Tiainen. Aiemmat tutk: - Tulokset: Alueelta ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnin yhteydessä alueelta löydettiin kaksi vanhaa rajamerkkiä, joista toinen luokiteltiin muuksi kulttuuriperintökohteeksi ja toinen katsottiin havaintopaikaksi (ei suojelukohde). Inventointialueet on rajattu vihreällä. Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta 10/2018, ellei toisin mainittu. Muinaisjäännösrekisteri on tarkastettu 10/2018. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon, eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat ovat digitaalisia ja ne ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvat: T. Tiainen.

34 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 3 Yleiskartat Selitteet yllä ja kahteen alla olevaan karttaan: inventointialueet on rajattu vihreillä viivoilla. Pohjoisemman alueen kaakkoislaidalla olevat vihreä ja keltainen pallo ovat inventoinneissa havaittuja rajamerkkejä, joista vihreä on muu kulttuuriperintökohde ja keltainen havaintopaikka. Numerot viittaavat tämän raportin kohdenumeroihin.

35 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 4 Ilmakuva inventointialueista.

36 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 5 Maanmittauslaitoksen rinnevarjostus kartasta näkee selvästi alueiden kivikkoisuuden sekä kumpuilevat maastonmuodot. Pohjoisemman alueen keskiosaa. Itään.

37 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 6 Vanhoja karttoja Ote vuoden 1783 isojakokartasta. Inventointialueet on piirretty päälle vihreillä viivoilla. Eteläisempi kaava-alue. Ote vuoden 1783 isojaon konseptikartasta.

38 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 7 Yhdistelmä pitäjänkarttalehdistä ja Kaava-alueet sijoittuvat kutakuinkin vihreiden soikioiden kohdalle. Ote vuoden 1959 peruskartasta. Inventointialueet on rajattu vihreillä viivoilla.

39 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 8 Inventointi Vesilahden kunnassa on käynnissä Kalalahden alueen asemakaavoitus. Kunta tilasi kaavatyöhön liittyvän muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventoinnista maastotyön teki Teemu Tiainen , inventoinnin kannalta hyvässä, sateettomassa syyssäässä. Kaksiosainen kaava-alue sijaitsee noin 3,5 km Vesilahden kirkonkylän eteläpuolella, Vähäjärven ja Koskenkyläntien (tienro 2985) välisellä metsäalueella. Alueiden yhteiskoko on noin 35 ha. Pohjoisempi kaava-alue on eri-ikäistä talousmetsää. Eteläisemmän kaava-alueen eteläosa osa on niin ikään metsämaastoa ja koillisosastaan peltoa. Maaperä kaava-alueille on kivistä ja kallioista (peltoaluetta lukuun ottamatta), osin kosteapohjaista ja kumpuilevaa, tyypillistä eteläpirkanmaalaista metsämaastoa. Alueilta ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojelukohteita. Alueet sijoittuvat korkeusvälille noin m mpy. Matalimmat kohdat sijaitsevat eteläisemmän alueen itäosassa ja korkeimmat pohjoisemman alueen keski- ja itäosassa. Lähin tunnettu esihistoriallinen muinaisjäännös sijaitsee noin 600 m eteläisemmän kaava-alueen etelä-kaakkois puolella. Tämä kivikautinen asuinpaikka Mustiainen (mj-tunnus ), sijaitsee korkeusvälillä m mpy, kuivahtaneen muinaisjärven rannalla. Kaava-alueilla voisi periaatteessa sijaita (korkeustasojensa puolesta) rantasidonnaisia vanhemman mesolittikumin (karkeasti noin ) ekr.) muinaisjäännöksiä, mutta alueiden topografian ja maaperän perusteella pidän sitä kuitenkin hyvin epätodennäköisenä. Alue ei ole (nykytietämyksen mukaan) tyypillistä saati soveliasta maamme varhaisimpien ja asuinpaikkansa maaston suhteen hyvin vaativien asuttajien asuinpaikoille. Vuonna 1783 laadituilla isojakokartoilla kaava-alueille ei ole merkitty asutusta. Pohjoisempi alue on sijoittunut kokonaisuudessaan Järvenrannan kylän alueelle. Isojakokartalla alue on suurimmaksi osaksi metsää. Ainoastaan alueen keskelle on merkitty Maja -nimisen talon niittyalue. Eteläisempi alue sijoittuu pohjoiskulmastaan Järvenrannan kylän alueelle ja keski- ja eteläosastaan Kärkölän kylään. Eteläisemmän alueen maankäyttö on isojakokartan laatimisen aikaan ollut samanlaista alueen nykytilanteen kanssa: eteläosa alueesta on metsää ja koillisosa peltoa. Myöhemmillä kartoilla (pitäjänkartta v.1848, 1900-luvun peruskartat) kaava-alueiden maankäyttö vastaa 1700-luvun lopun tilannetta, eli alueen pelto- ja metsäalueet ovat pysyneet samanlaisina. Pohjoisemmalla alueella sijaitseva niittyalue, joka isojakokarttaan on merkitty yhdelle talolle kuuluvaksi, on peruskartoilla muuttunut Jokioisen kylän enklaaviksi. Pitäjänkartalla kyseistä aluetta ei vielä ole erotettu toiseen kylään kuuluvaksi. Maastossa alueet käveltiin läpi. Vanhojen karttojen perusteella maastossa kiinnitettiin erityisesti huomioita eteläisemmän alueen pohjoislaitaan, missä Järvenrannan ja Kärkölän kylien välinen raja on kulkenut. Vanha rajalinja myötäilee pellon ja metsän rajaa, missä on ruopattu oja. Rajalinjalta havaittiin muutama nykyaikainen rajamerkki, joista toinen oli metallinen, punaiseksi maalattu kuutiomerkki ja toinen betonipyykki. Alueille tehtiin paikoin muutamia koekuoppia, mikä oli alueen kivisen ja kostean maaperän vuoksi jokseenkin toivotonta ja arkeologisessa mielessä turhaa koekuopista ei havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoista. Tulos Kaava-alueilta ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojelukohteita. Muinaisjäännösinventoinnissa pohjoisemmalta alueelta havaittiin nykyiseltä tilusrajalta rajamerkki, joka on tilusrajana myös vuoden 1783 isojakokartalla. Kyseinen rajamerkki on muu kulttuuriperintökohde (raportin kohde 1, Tylsä).

40 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 9 Pohjoisemmalta alueelta todettiin toinenkin kivistä tehty rajamerkki. Se sijaitsee myös nykyisellä tilusrajalla, mutta isojakokartalla paikalla ei ole rajoja paikalle on merkitty tilusraja vuoden 1959 peruskartalla. Ilmeisen nuoren ikänsä vuoksi ko. rajamerkki ei ole suojelukohde, vaan se käsitellään tässä raportissa havaintopaikkana (raportin kohde 2, Tylsä 2) Teemu Tiainen Pohjoisemman alueen länsiosaa. Koilliseen. Lähteet Peruskartta Narva, vuodet 1959, 1980 ja Maanmittaushallitus. Bergius, P Charta öfver Wesilax Kyrck? Kär? Kärkölä och Ongemäki bys. Isojaon konseptikartta. Kartan kulma, jossa sen tekijätiedot ovat, on pahoin vaurioitunut ja siten osin tulkinnanvarainen. Mörne, A Geograf karta öfver Wesilaks socken belägen uti öfre Satakunda medledels härad af Tavastehus län. Pitäjänkartta, myöhemmin nimetyt karttalehdet Vesilahti ja Wallenström, Henric Charta Delen No 2 Öfver Järvenranda Samfällighets Ägor.

41 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 10 Muu kulttuuriperintökohde 1 VESILAHTI TYLSÄ Mjtunnus: Laji: Tyyppi: Ajoitus: uusi kohde muu kulttuuriperintökohde (S) rajamerkki historiallinen Koordin: N E Tutkijat: Tiainen 2018 inventointi Huomiot: Tiainen 2018: Nykyisellä tilusrajalla, joka on ollut tilusrajana myös vuoden 1783 isojakokartalla, sijaitsee kivistä tehty rajamerkki. Näkyvissä rajamerkistä on noin 50 cm korkea viisarikivi, jonka toiselta puolelta erottuu hakkaus 58. Hakkauksen numero ei selity tarkastettujen karttojen perusteella. Maanpinnan tasalla viisarikiven ympärillä on noin 1,4 x 1,4 m kokoinen löyhä ja hajanainen kiveys, jota peittää sammalkerros. Inventoinnissa havaitut rajamerkit on merkitty vihreällä pallolla (muu kulttuuriperintökohde) ja keltaisella pallolla (ei suojelukohde).

42 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 11 Rajamerkki kuvattuna kohti etelää. Viisarikiven etelälaidan hakkaus. Pohjoiseen. Havaintopaikka 2 VESILAHTI TYLSÄ 2 Mjtunnus: Laji: Tyyppi: Ajoitus: uusi kohde havaintopaikka (ei suojelukohde) rajamerkki historiallinen Koordin: N E Tutkijat: Tiainen 2018 inventointi

43 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 12 Huomiot: Tiainen 2018: Pohjoisemman inventoidun kaava-alueen itäosasta, nykyisen tilusrajan kohdalta havaittiin viiden viisarikiven muodostama rajalinja. Kivet ovat rinnakkain noin 5 m matkalla rajan suuntaisesti. Korkein kivistä on noin 60 cm korkea. Kivet ovat siis nykyisellä tilusrajalla, joka on merkitty myös vuoden 1959 peruskarttaan. Vuoden 1783 isojakokartalla paikalla ei ole rajalinjoja. Ilmeisen nuoren ikänsä vuoksi havaitut rajakivet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Kartta edellisen kohteen yhteydessä. Nykyisellä tilusrajalla sijaitsevat rajakivet. Itään. Kuvia Eteläisemmän alueen pohjoisosaa. Kaakkoon

44 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 13 Eteläisempi alue. Vanhalla kylänrajalla sijaitseva betonipyykki. Koilliseen. Eteläisemmän alueen metsäistä keskiosaa. Itään.

45 Kalalahden asemakaava, kaavaselostus, liite 4: Muinaisjäännösinventointi 14 Liite: inventoinnissa tarkastetut alueet Inventointialueet tutkittiin ja arvioitiin kokonaisuudessaan eri menetelmin. Maastossa käytiin läpi karttoihin sinisellä merkityt alueet.

46

47

48

49

50

51

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ KALLIOMÄKI 635-432-3-108 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 02.10.2015 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ YRJÖLÄ 635-419-14-3/1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.11.2016 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUHMOISTEN KUNTA AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.1.2015 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan tarkistaa hankkeen aikana. OSALLISTUMIS-JA

Lisätiedot

AHOLAIDAN RANTA-ASEMAKAAVA SEKÄ KÖYRÄN JA PALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

AHOLAIDAN RANTA-ASEMAKAAVA SEKÄ KÖYRÄN JA PALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KANGASALAN KUNTA AHOLAIDAN RANTA-ASEMAKAAVA SEKÄ KÖYRÄN JA PALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖÄ AHOLAITA 211-440-1-38/10 JA 211-440-1-38/1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.02.2016

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Storträsket-Furusbacken

Storträsket-Furusbacken Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,

Lisätiedot

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys 16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

Lisätiedot

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1, TONTTI 9 (KIINTEISTÖ )

ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1, TONTTI 9 (KIINTEISTÖ ) JÄMSÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1, TONTTI 9 (KIINTEISTÖ 182-1-1-4) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.03.2018 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE LUONNOSVAIHE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.6.2018 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Paloaseman alue OAS 8.6.2018 sivu

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VESILAHDEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VESILAHDEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2017 Ylämäen pohjoisen asemakaava-alueen korttelin 6 ja lähivirkistysalueen asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo: YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE

SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE KOSKI TL KUNTA SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE ALUSTAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.8.2017 Kosken Tl Sahatien alueen asemakaava / Sahatien alue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys 2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan

Lisätiedot

ESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki

ESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki ESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2012 Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki 1 Johdanto... 3 2 Liito-oravan biologia ja suojelu lyhyesti... 3 3 Menetelmät... 3 4 Tulokset... 4 5 Yhteenveto... 4

Lisätiedot

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

1. Selvitys. 2. Kohteet

1. Selvitys. 2. Kohteet Kuhmalahden ROYK Luontoselvityksen täydennys 24.10.2017 1. Selvitys Luontoselvitystä täydennettiin maastokäynneillä 11.5. ja 17.5.2017. Maastokäynnit toteuttivat FM Tiina Virta ja MMM Heikki Holmén. Kohteille

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

IISALMEN LIITO-ORAVASELVITYKSET Lampaanjärvi-Pörsänjärvi, Kirmanjärvi, Vanhan kirkon ympäristö

IISALMEN LIITO-ORAVASELVITYKSET Lampaanjärvi-Pörsänjärvi, Kirmanjärvi, Vanhan kirkon ympäristö IISALMEN LIITO-ORAVASELVITYKSET 2013 Lampaanjärvi-Pörsänjärvi, Kirmanjärvi, Vanhan kirkon ympäristö Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Menetelmä... 3 3. Tulokset ja suositukset... 4 4. Yhteenveto... 8 Lähteet...

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Liite _ TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.2.2018. tark 22.10.2018 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2018 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut Vaarankyläntie 7, Paltamo ASEMAKAAVAN SELOSTUS

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut Vaarankyläntie 7, Paltamo ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 (5) Tekniset palvelut Vaarankyläntie 7, 88300 Paltamo ASEMAKAAVAN SELOSTUS Luhtaniemen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Taajaman asemakaavan laajennus ja muutos Suunnittelualueen sijainti

Lisätiedot

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap

Lisätiedot

Kuohun liito-oravaselvitys

Kuohun liito-oravaselvitys Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI MÄNTYLÄ, URHEILUTALON ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI MÄNTYLÄ, URHEILUTALON ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 2. hyväksytty 16.3.2016 ORIMATTILAN KAUPUNKI MÄNTYLÄ, URHEILUTALON ASEMAKAAVAMUUTOS Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Maankäyttö ja kaavoitus www.orimattila.fi MÄNTYLÄ, URHEILUTALON ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LASTENLINNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.4.2017 Pälkäneen kunta Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Lahdentien ja Pälkänevedentien risteyksen

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot