Vertailun vuoksi Suomen kyselytutkimukseen osallistui myös amerikkalainen koulu:

Transkriptio

1 -2+'$172 Tämä kirja liittyy osana Suomen, Itävallan, Italian, Espanjan ja Unkarin yhteiseen Comenius-kouluprojektiin , jonka nimenä on "Elämän käsikirjoitusta laatimassa". Projektin päätyö oli kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää ja vertailla eri maiden nuorten käsityksiä omasta tulevaisuudestaan. Kaiken toiminnan tavoitteena oli kehittää nuorten elämänhallintakeinoja: rohkaista näkemään oma tulevaisuus mielekkäänä, myönteisenä ja vaihtoehtoja tarjoavana. Yhteistyö eurooppalaisten koulujen kesken antoi mahdollisuuden tutustua muihin nuoriin, opettajiin ja koko kouluyhteisöön ja luoda yhteistyöverkostoja, innostua eurooppalaiseen kieliperintöön ja vähentää ennakkoluuloja. Kolmeen projektivuoteen sisältyi monenlaista toimintaa: opettaja- ja oppilasvierailuja, verkkotyöskentelyä, näyttelyitä ja tempauksia sekä tulevaisuuteen liittyviä kyselytutkimuksia. Oppilaat johdateltiin tulevaisuusteemaan ensimmäisenä vuonna luennoilla ja elämyksellisillä harjoituksilla. Apua kyselyihin saatiin Turun Kauppakorkeakoulun Tulevaisuudentutkimuskeskuksesta tutkija Anita Rubinilta. Kyselytutkimuksia työstettiin kouluissa koko kolmen vuoden ajan. Kyselylomakkeissa tulevaisuutta tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: Suomen kyselyssä keskityttiin nuorten senhetkiseen minäkäsitykseen (elämänasenne, käsitys itsestä) ja tulevaisuudenkuviin, Italian kysely koski opiskelua ja koulutusta. Myös Itävallassa laadittiin kysely, jossa käsiteltiin työelämää. Tämä työ raportoitiin pelkästään Itävallan omassa koulussa. Nuoret oppivat tutkimuksenteon perusperiaatteita: kyselyiden laadintaa, analysointia ja tulosten käsittelyä. Tilastotieteellisiin menetelmiin perehdyttiin Turun Yliopiston tilastotieteen laitoksen tutkijan Tommi Viitasen avustuksella. Kirja koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa esitellään projektikoulut, toisessa kyselytutkimusten tuloksia ja kolmannessa tarkastellaan tuloksia yleisesti ja vedetään joitakin johtopäätöksiä. Lopuksi pohditaan kansainvälisen kyselytutkimuksen tekemiseen liittyviä kysymyksiä.

2 352-(.7,.28/87 Kolm evu otis en projektin a ika n a kou lu t eh tivä t va ih tu a. Koko kolm en vu oden a ja n m u ka n a oliva t:.ddulqdq/xnlrnrruglqddwwrulnrxox.ddulqd6820, :DOGRUIVFKXOH.ODJHQIXUW,7b9$/7$,3$$&ROXPHOOD0DJOLH,7$/,$ Seuraavat kaksi koulua olivat mukana projektissa vain ensimmäisen vuoden :,(6&DQLGR)HUURO(63$1-$ 6]DNN ]pslvnrod(v]whujrp81.$5, Viimeisenä vuonna projektiin liittyi uusi jäsen:,(66dqwd0duldgh&duul]r&duul]r(63$1-$,wdoldq,wlydoodq6xrphqmd8qndulqrshwwdmdwnrrood)huurolvvdv\nv\ool Vertailun vuoksi Suomen kyselytutkimukseen osallistui myös amerikkalainen koulu: 0F/HDQ+LJK6FKRRO0F/HDQ9LUJLQLD86$.

3 78/(9$, ,08.6(7 Tulevaisuus leijailin epätietoisuuden ja tietoisuuden rajamailla. Vapailla vesillä lainehti rajaton totuus; istuen vain lautalla, minä pieni ihminen seurasin avoimin silmin ja piirsin sormella pyörteitä ajan virtaan. Värit ovat muotojen kaltaisia. Suolainen vesi ei haittaa, makuun on totuttava, maistaa luontoa puhtain huulin. OXNLRODLVW\WW 6XRPHVWDY The future I was floating on the borderline between uncertainty and consciousness. Infinite truth was waving in free waters; just sitting on a raft, I, a small human being, watched with open eyes and drew with my finger whirls on the stream of time. The colours are like shapes. Salty water doesn't bother me, I have to get used to the taste, taste nature with pure lips. )LQQLVKJLUO +DQQDMD3DXOLLQDOXRYDWWXOHYDLVXXGHQPHWDIRULD

4 6820(1.<6(/<787.,086-2+'$172 TUTKIMUSKYSYMYS Millaisia ovat eri puolilla Eurooppaa elävien nuorten näkemykset tulevaisuudestaan? TUTKIMUKSEN TAUSTA - kyselytutkimus: laadittiin kolme kyselylomaketta - kyselylomakkeet käsittelivät tulevaisuusteeman eri osa-alueita: minäkäsitys ja nuorten arvot (Suomi, v.1999), koulutus (Italia, v.2000) ja työ (Itävalta, v.2000) - kyselyt käännettiin kunkin maan kielelle - eri koulujen oppilaat vastasivat eri maiden kyselyihin omalla äidinkielellään KOHDERYHMÄN KUVAUS vuotiaita oppilaita kustakin kyselyyn osallistuvasta koulusta, tyttöjä ja poikia 6XRPDODLVQXRULDWXWNLPXNVHQWHRQSDULVVD TUTKIMUSMETODI - aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla - kyselyissä oli sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä - avoimet vastaukset käännettiin kussakin koulussa englanniksi analysointia varten - monivalintavastaukset analysoitiin tilastoanalyysiohjelma R:n avulla - avoimista vastauksista poimittiin ja laskettiin useimmin toistuvia mainintoja

5 78/2.6(76820(1.<6(/<67b 7$867$$78/267(17$5.$67(/881 Tutkimuksemme koski vain hyvin pientä ja valikoitunutta otosta kunkin maan nuorisosta. Kustakin maasta kyselyyn osallistui vain yhden koulun oppilaita. Kullakin koululla on omat erityispiirteensä, joten ne eivät ole kattava otos kyseisen maan nuorisosta. 7XORNVLVWDHLVLLVYRLWHKGl\OHLVW\NVLlNRPDLGHQQXRULVRVWD\OHHQVl YDDQ RQ PXLVWHWWDYD HWWl WXORNVHW NHUWRYDW YDLQ QlLGHQ N\VHLVWHQ NRXOXMHQ QXRUWHQPLHOLSLWHLVWl Koulut eroavat toisistaan niin koon, koulutyypin kuin sijaintinsakin puolesta. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat oppilaskunnan koostumukseen ja sitä kautta kyselyyn osallistuneiden nuorten vastauksiin. Teoreettispainotteisia lukioita ovat Suomen, Espanjan, Unkarin ja USA:n koulut. Italialaiskoulu sen sijaan on käytännöllispainotteisempi, ammattiin valmistava maatalouteen keskittynyt oppilaitos. Itävallan koulu puolestaan on jo ideologialtaan muista poikkeava Steiner-koulu. Pienessä kaupungissa sijaitsevia kouluja ovat Itävallan ja Unkarin koulut. Suomen ja USA:n koulut sijaitsevat myös pienessä kaupungissa, mutta ovat tavallaan esikaupunkimaisia vieressä sijaitsevan suuren kaupungin vuoksi. Italian ja Espanjan kouluihin oppilaat tulevat pääasiassa maaseudulta. Lisäksi Espanjan koulu (I.E.S. Canido, Ferrol) sijaitsee Galician maakunnassa, jossa halutaan säilyttää oma kulttuuri ja kieli. Tavoitteemme oli saada kustakin kyselyyn osallistuneesta koulusta n. 100 vastaajaa, joista puolet olisivat tyttöjä ja puolet poikia. Valitettavasti tämä ei onnistunut, sillä koulutyypistä riippuen tyttöjen ja poikien suhteellinen määrä poikkesi suuresti toisistaan. Esim. Unkarin koulun vastaajista suurin osa oli tyttöjä, kun taas Italian vastaajista enemmistö oli poikia. Näin ollen emme ole vertailleet tyttöjen ja poikien vastauksia toisiinsa tuloksia käsitellessämme. 1lPl WDXVWDWLHGRW RYDW YlOWWlPlWW PLl WlPlQ WXWNLPXNVHQ WXORNVLD WDUNDVWHOOHVVD 2OHHOOLVWD RQ PXLVWDD HWWl YDLNND NLUMRLWDPPH HVLP LWDOLDODLVQXRULVWDQLLQWDUNRLWDPPHVLOOlQLPHQRPDDQ,3$$&ROXPHOODNRXOXQ RSSLODLOWDMRWNDYDVWDVLYDWN\VHO\\PPH