VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Otsikko Sivu 80 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 135

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus - ja ympäristölautakunta AIKA klo 19:00 21:00 PAIKKA Rakennustoimisto KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 80 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS TALOUSARVION TOTEUMA POIKKEAMINEN / VAAHTOLAMMI LEA PÄÄTÖS UHKASAKON ASETTAMISESTA; Luvattomat rakennukset / Lintukanto Eino Kp ; c/o Lintukanto-Rio Merja ILMOITUSASIAT PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA/ MAURI MURTO; JAKELUASEMA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA/ TIMO JA SATU PASTI; ELÄINSUOJA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA/ VALTO JÄRVINEN; ROMUNKERÄYS KIVIAINESTEN OTTO ARSEENIALUEILLA OPAS KIVISAINESTEN TUOTTAJILLE, MAARAKENTAJILLE JA VIRANOMAISILLE 146

2 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Alakoski Virpi puheenjohtaja Ala-Orvola Markku varapuheenjohtaja Jutila Tiina jäsen Kivistö Mikko jäsen Mäkinen Veikko jäsen Pennanen Pekko jäsen POISSA Palm Suvi-Päivi jäsen MUU Uusi-Erkkilä Satu rakennustarkastaja, esittelijä / ptk. pitäjä Levonmaa Tiia ympäristöpäällikkö ALLEKIRJOITUKSET Virpi Alakoski Puheenjohtaja Satu Uusi-Erkkilä Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pekko Pennanen Markku Ala-Orvola PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Satu Uusi-Erkkilä Rakennustarkastaja

3 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus- ja ympäristölautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS RAK. JA YMP. LTK 80 Päätös Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus- ja ympäristölautakunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS RAK. JA YMP. LTK 81 Ehdotus Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Rakennustarkastaja Lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Pennanen Pekko ja Ala-Orvola Markku. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pekko Pennanen ja Markku Ala-Orvola.

5 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus- ja ympäristölautakunta TALOUSARVION TOTEUMA RAK. JA YMP. LTK 82 Ehdotus Liitteenä (liite n:o 1 / 82) talousarvion toteuma Rakennustarkastaja Rakennus- ja ympäristölautakunta merkitsee toteuman tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

6 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus- ja ympäristölautakunta ILMOITUSASIAT RAK. JA YMP. LTK 85 Ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta Ehdotus - Vuosiyhteenveto Vesilahden kunnan alueella vuonna 2013 tehdyistä nitraattiasetuksen (931/2000) edellyttämistä ilmoituksista - Jätelain mukainen alueen puhdistamiskehotus ( ); pilaantuneet paalit ja paalimuovit kiinteistöillä Tanska ja Suomela - Jätelain mukainen kehotus ( ) jätteenpolton kieltämiseksi; kiinteistö Anttila - Jätelain mukainen selityspyyntö ( ); kiinteistön Rahoinen piha-alueen roskaantuminen - Viranhaltijapäätökset - Seuraavan kokouksen ajankohta -> Teknisen toimen organisointi palaveri asialista - Infrapalvelut kehittämispäivä / Rakennusvalvonnan kehittämisen linjaus - Tarkastusmuistio ( ): Rakennelman sijoittaminen kiinteistöllä Putkinotko FCG / Rakennusvalvontapäivät Hämeenlinna - CGI / Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut Road Show Tampere; Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja kiinteistötietojen käsittelyn uudistamishankkeen aikataulu - > hanke toteutuu vuoden 2015 aikana - Pirtevan kuulumiset > Neuvottelukunnan ja kuntajohtajien yhteinen kokous - Kunnanjohtaja alkuvuoden 2015 lautakunnan kokoukseen keskustelemaan teknisen toimen johtosääntö / organisaatiomuutoksesta Rakennustarkastaja Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti, lisäksi todetaan; Rakennus- ja ympäristölautakunta pitää ensisijaisen tärkeänä, että teknisen toimen palvelusihteerin työpiste on teknisessä toimistossa rakennusvalvonnan, teknisen toimen, ympäristönsuojelun, aluearkkitehdin ja pelastusviranomaisen toiminnan ja asiakaspalvelun työtehtävien kannalta. Tarkastusmestarin aloittaessa teknisen toimen organisaatiomuutoksen käynnistyessä on erittäin tärkeää että tiimityötä tehdään sovitulla kokoonpanolla koko kahden vuoden kokeilun ajan. Tiedoksi - Kunnanjohtaja - Hallintojohtaja - kunnanhallitus

7 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus- ja ympäristölautakunta PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA/ MAURI MURTO; JAKELUASEMA RAK. JA YMP. LTK 86 Mauri Murrolla on Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan ( 32) myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa bensiinin jakeluasemalle. Lupa on myönnetty kiinteistöille RN:o 5:74, 5:73 ja 5:60. Ympäristöluvan rauettaminen on tullut vireille valvontaviranomaisen aloitteesta , sillä kiinteistöllä ei ole aloitettu ympäristöluvanmukaista toimintaa. Lisätiedot: ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa p Liite Ympäristöluvan rauettamispäätös Ehdotus Rakennustarkastaja Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää, että Mauri Murrolle myönnetty ympäristölupa polttonesteiden jakeluaseman toimintaan osoitteessa Latomaantie 3, Narva raukeaa. Päätös Tiedoksi Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - hakija

8 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus- ja ympäristölautakunta PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA/ TIMO JA SATU PASTI; ELÄINSUOJA RAK. JA YMP. LTK 87 Timo ja Satu Pastilla on Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan ( 58) myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa eläinsuojalle. Lupa on myönnetty tilalle Ala-Pasti (RN:o 11:132). Ympäristöluvan rauettaminen on tullut vireille valvontaviranomaisen aloitteesta , sillä kiinteistöllä ei ole aloitettu ympäristöluvanmukaista toimintaa. Lisätiedot: ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa p Liite Ehdotus Ympäristöluvan rauettamispäätös Rakennustarkastaja Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää, että Timo ja Satu Pastille myönnetty ympäristölupa eläinsuojalle, osoitteessa Vattulantie 46, raukeaa. Päätös Tiedoksi Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - hakija

9 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus- ja ympäristölautakunta PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN RAUETTAMISESTA/ VALTO JÄRVINEN; ROMUNKERÄYS RAK. JA YMP. LTK 88 Romunkeräys Valto Järviselle on Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntänyt ( 55) toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan romunkeräykselle. Ympäristöluvan rauettaminen on tullut vireille valvontaviranomaisen aloitteesta Lisätiedot: ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa p Liite Ehdotus Ympäristöluvan rauettamispäätös Rakennustarkastaja Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää, että Valto Järviselle myönnetty ympäristölupa romukeräykselle raukeaa. Kiinteistöjen siivoamista koskeva asia on edelleen kesken, mutta se jatkuu erillisenä jätelain roskaamista koskevana asiana. Päätös Tiedoksi Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - hakija

10 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus- ja ympäristölautakunta KIVIAINESTEN OTTO ARSEENIALUEILLA - OPAS KIVISAINESTEN TUOTTAJILLE, MAARAKENTAJILLE JA VIRANOMAISILLE RAK. JA YMP. LTK 89 Asia Arseeni on tunnetusti vaarallinen luonnossa esiintyvä alkuaine, jota löytyy myös Suomen kallio- ja maaperästä. Tosin Suomessa arseenia esiintyy vähän verrattuna moniin muihin Euroopan maihin ja suomalaisten arseenialtistus on kansainvälisesti vähäistä. Laajassa suomalaisessa ASROCKS-tutkimushakkeessa on selvitetty luontaisesti esiintyvän arseenin mahdollisesti aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä. Tutkimuksen esimerkkialueena on ollut Pirkanmaan eteläosassa ja Kanta-Hämeessä sijaitsevia kalliokiviainesten sekä soran ja hiekan tuotantokohteita sekä muutamia rakennuskohteita. Eteläisellä Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä on paikoitellen kallio- ja maaperässä tavanomaista suurempia arseenipitoisuuksia. Vuosina käynnissä olevan ASROCKS-hankkeen päärahoittajia ovat olleet EU:n Life+ ympäristöpolitiikka ja -hallinto - ohjelma, Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus ja Tampereen teknillinen yliopisto. Hankkeen tavoitteena oli laatia ohjeistus maa-ja kiviainestuotannolle ja rakennushankkeille runsaasti arseenia sisältävillä alueilla. Suomessa kehitettyä ohjeistusta voi soveltaa muualla Euroopassa ja mahdollisesti myös muissa maanosissa. Hankkeen selvityksiin valittiin yhteensä 21 kiviaineksen tuotantoaluetta, maa-aineksen ottoaluetta ja rakentamiskohdetta. Alueilta otettiin kallio-, maaperä-, tuote- ja vesinäytteitä, joista määritettiin arseenin pitoisuuksia ja testattiin liukoisuutta eri olosuhteissa. Tutkituista kohteista valittiin edelleen neljä kohdetta arseenin kulkeutumisreittien selvitykseen: kaksi kiviainesten tuotantoaluetta ja kaksi rakentamiskohdetta. Hankkeen tulosten mukaan arseeni ei aiheuta tutkituissa kiviaines- ja rakentamiskohteissa riskiä ihmisille ja ekosysteemeille Tampereen- Hämeenlinnan seudulla. Tutkituissa kohteissa arvioitiin ihmisen altistumista pintamaan sisältämälle arseenille. Terveysriskit todettiin merkityksettömiksi. Mitatut arseenipitoisuudet kohteiden ympäristössä vastasivat lähes poikkeuksetta alueen taustapitoisuuksia ja vähäiset poikkeamat havaittiin vesien purkupaikkojen tai raskaimman pölykuorman syntypaikkojen tuntumasta. Haitat on mahdollista torjua hyvällä riskinhallinnalla sekä käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Oppaan sisältö Oppaan sisältö on muovautunut vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa kokouksissa ja työpajoissa. Mukana työssä ovat olleet ELYkeskusten valvonnasta vastaavat viranomaiset, kuntien viranomaiset, toiminnanharjoittajat (kiviainestuotanto ja rakentaminen), konsultit sekä ASROCKS-hankkeen tutkijat ja ohjausryhmä.

11 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus- ja ympäristölautakunta KIVIAINESTEN OTTO ARSEENIALUEILLA OPAS KIVISAINESTEN TUOTTAJILLE, MAARAKENTAJILLE JA VIRANOMAISILLE RAK. JA YMP. LTK 89 Lukuun 1 on koottu taustatietoa arseenin luontaisesta esiintymisestä, kulkeutumisesta ja päästöistä Suomessa. Lisäksi luvussa 1 esitellään ASROCKS-hankkeen tuloksia maa- ja kallioperän arseenipitoisuuden määrityksistä. Hankkeen tuloksia esitetään erillisissä tietolaatikoissa. Lukuun 2 on koottu tutkimustietoa arseenin terveys- ja ympäristövaikutuksista. Lisäksi siinä esitetään mahdolliset arseenin leviämis- ja altistumismekanismit kiviainestuotannossa ja maarakentamisessa. Näiden tunnistamisessa on käytetty taustatietoja arseenin esiintymisestä ja kulkeutumisesta Suomen oloissa ja selvityksiä kiviainestuotannon ympäristövaikutuksista kalliokiviainesten, soran ja hiekan tuotantoalueilla ja rakentamiskohteissa. Toiminnanharjoittajaa ja rakentajaa koskevat velvoitteet ja haitallisten aineiden riskienhallinnan hallinnolliset keinot kuvataan luvussa 3. Tärkeitä hallinnollisen ohjauksen välineitä ovat etenkin eri aluetasojen kaavat määräyksineen ja maa-ainesten otto- ja ympäristöluvat lupamääräyksineen. ASROCKS-hankkeen suositukset kohteilla tehtävistä tutkimuksista arseeniriskin arvioimiseksi löytyvät luvusta 4. Edustavaa näytteenottoa korostetaan, koska näytteenoton toteutustapa vaikuttaa merkittävästi arvioinnin luotettavuuteen. ASROCKS-hankkeen kokemukset erilaisista näytteenottomenetelmistä ja laboratorioanalyyseistä esitetään tietolaatikoissa. Luvussa 5 esitetään menetelmiä ja esimerkkejä tarkemman, kohdekohtaisen riskinarvioinnin toteuttamiseen. Arvio mahdollisten haittojen eli riskien merkittävyydestä ja toimenpidetarpeista perustuu yleensä vertailuarvoihin. Lukuun 6 on koottu arseenille esitettyjä vertailuarvoja eri ympäristön osille. Lisäksi siinä pohditaan niiden soveltuvuutta arseeniriskien arviointiin kiviainestuotannossa ja rakentamiskohteilla. Luvussa 7 on yhteenveto teknisistä keinoista arseenin mahdollisesti aiheuttamien haittojen rajoittamiseksi. Oppaaseen voi käydä tutustumassa ASROCKS-hankkeen internetsivuilla: Poimintoja oppaasta: - Tutkimusalueen kivilajeista ns. inerttejä kivilajeja olivat graniitti, granodioriitti ja tonaliitti. Suurimmat pitoisuudet olivat gabrossa. s.13 - Nokian Harjuniityn tutkimuskohteella selvitettiin arseenipitoisuuden vaihtelua maaperässä syvyyssuunnassa. Arseenipitoisuudet kasvoivat hieman syvemmälle mentäessä. Siksi maaperänäytteitä on tärkeä ottaa esimerkiksi rakennuskohteissa siltä syvyydessä, johon kaivaminen ulottuu rakennusvaiheen aikana. s. 15

12 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus- ja ympäristölautakunta KIVIAINESTEN OTTO ARSEENIALUEILLA OPAS KIVISAINESTEN TUOTTAJILLE, MAARAKENTAJILLE JA VIRANOMAISILLE RAK. JA YMP. LTK 89 - Sienten ja muiden luonnosta kerättävien ravinnon lähteiden arseenipitoisuuksia on tutkittu aiemmissa hankkeissa. Tutkituissa luonnonmarjoissa, sienissä ja koivun mahlassa arseenipitoisuudet eivät olleet suurista maaperäpitoisuudesta huolimatta korkeita. Tämä selittyy arseenin varsin alhaisella biokertyvyydellä ja myös sillä, että maanpäällisiin kasveihin arseeni päätyy pääasiassa ilman kautta. Sienten pölyisen pintakelmun huuhtelu tai poistaminen vähentää altistumisen mahdollisuutta. s Kiintoaineksen mukana kulkeutuva arseeni voi kerrostua saostumien tavoin esimerkiksi purojen pohjalle. Nokian tutkimuskohteessa suuri osa arseenista ja raudasta on saostunut hapettavissa olosuhteissa lähelle alueen hulevesien purkautumiskohtaa. s.21 - Kiviainestuotannossa arseenin kulkeutumisen kannalta olennaista on myös mahdollinen ilman kautta syntyvä altistus. Arseenia voi olla sitoutuneena ilman pölyhiukkasiin. Kiviainestuotantoaleilla kaasumaisen arseenin määrä voidaan olettaa merkityksettömäksi. s Kattavat ja luotettavat selvitykset arseenin esiintymisestä jo suunnitteluvaiheessa ovat hyödyllisiä monesta syystä. Siksi niiden laatuun ja selkeään tulosten raportointiin tulee kiinnittää huomiota. s Pirkanmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan: Mikäli havaittu arseenipitoisuus hankealueen kallioperässä on samansuuruinen tai pienempi kuin Geologian tutkimuslaitoksen Pirkanmaan arseenialueen maaperälle (moreeni) suosittelema suurin sallittu taustapitoisuusarvo 26 mg/kg, kiviaineksen käyttöä ei ole tarpeen arseenipitoisuutensa vuoksi rajoittaa. Mikäli havaittu arseenipitoisuus ylittää tämän taustapitoisuuden, niin yleensä varmistetaan ensin mittaustulosten edustavuus ja toteutetaan lisäselvityksiä tarpeen mukaan. On myös hyödyllistä ottaa yhteyttä paikallisen ELY-keskuksen ympäristöviranomaiseen. Tutkimustulosten edelleen viitatessa viranomaisen asettamaa toimenpiderajaa suurempiin arseenipitoisuuksiin, toimintavaihtoehdot punnitaan riskiperusteisesti ja kestävän riskinhallinnan periaatteita noudattaen. s Hienorakeisimmissa tuotteissa oli keskimäärin suuremmat pitoisuudet kuin karkearakeisimmissa tuotteissa. s Erityisen tärkeäksi todettiin se, että kiviaineksen arseeninäytteenotto suunnitellaan ja toteutetaan oikein. Kiviainestuotenäytteitä tutkittaessa suositeltavinta on ottaa vähintään osanäytteen kokoomanäytteitä, koska ne edustavat parhaiten tuotekasan keskimääräistä koostumusta. s Suurimman raekoon omaava kiintoaines kertyy heti vesien purkupaikan kohdalla sedimentoituvaa ainekseen. Vain kaikkein hienoin aines kulkeutuu pidemmälle. s. 53

13 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Rakennus- ja ympäristölautakunta KIVIAINESTEN OTTO ARSEENIALUEILLA OPAS KIVISAINESTEN TUOTTAJILLE, MAARAKENTAJILLE JA VIRANOMAISILLE RAK. JA YMP. LTK 89 - Tutkimuksissa arseenin liukoisuus murskeista lisääntyi silloin, kun liukoisuustestissä käytettiin liuosta, jonka ph oli alle 4 tai yli 9. Rakenteissa käytetyt kierrätysmateriaalit, kuten betonimurske ja energiantuotannon tuhka, voivat nostaa huomattavasti maaveden pharvoa. Tämä todettiin tärkeäksi lisätutkimusten aiheeksi. s Nokian esimerkkikohteessa tuotantoalueella oli syvä porakaivo, jonka vettä käytetään pölyn hallinnassa. Kaivoveden mitatut arseenipitoisuudet (31,4-49,4 µg/l) ylittivät selvästi talousveden laatuvaatimuksen (10 µg/l). Maaperään kaivetuista kuilukaivoista otettujen vesien arseenipitoisuudet (0,14-1,07 µg/l) vastasivat kuitenkin alueelle tavanomaisia taustapitoisuuksia. s Esimerkkikohteissa ei todettu merkittävää arseenin kulkeutumista ympäristöön pölyn mukana. Kohteiden ympäristöstä otettujen humusnäytteiden arseenipitoisuudet vastasivat tavanomaisia taustapitoisuuksia. s. 55 Lisätietoja: ympäristötarkastaja Sari Sassi, p Ehdotus Rakennustarkastaja Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14

15

16

17

18

19 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA VESILAHDEN KUNTA OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) Pykälät 80, 81, 82, 85 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 2 mom / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla Pykälät ja valituskieltojen perusteet --- OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: VESILAHDEN KUNTA, RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, LINDINKUJA 1, VESILAHTI puh (03) , faksi (03) sähköposti: kunta@vesilahti.fi Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lasketa määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen

20 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA VESILAHDEN KUNTA OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen valitusaika oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Raatihuoneenkatu 1, HÄMEENLINNA Sähköposti: Puhelinvaihde: , Kirjaamo: , Telekopio: Kunnallisvalitus Valitusaika Pykälät 83, 84, 86, 87, 88, päivää antopäivästä, antopäivää kuitenkaan mukaan laskematta Hallintovalitus Valitusaika Pykälät 30 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusviranomainen ja postiosoite Vaasan Hallinto-oikeus, (Korsholmanpuistikko 43) PL 204, VAASA Puhelin , Telekopio , Sähköposti Hallintovalitus Pykälät Valituskirja Muu valitusviranomainen Pykälät Valitusaika osoite ja postiosoite päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Katso tiedoksisaanti. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoataan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä jäljennöksenä - selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävästä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 89 euroa. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituksen voi toimittaa myös sähköisesti. Valituksen on oltava perillä valistusajan viimeisenä päivänä klo 16:15 mennessä, riippumatta siitä toimitetaanko valitus postitse vai sähköisesti. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös nimi, osoite ja postiosoite PYKÄLÄT Valitusasiakirjat on toimitettava 1) nimi, osoite ja postiosoite PYKÄLÄT Vesilahden kunta, Rakennus- ja ympäristölautakunta Lindinkuja 1, VESILAHTI Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan