Hallitusohjelmatavoitteet/ Aluekehittämiskeskustelukysymykset. Konserni- ja elinvoimatoimikunta , Eero Venäläinen

Transkriptio

1 Hallitusohjelmatavoitteet/ Aluekehittämiskeskustelukysymykset Konserni- ja elinvoimatoimikunta , Eero Venäläinen

2

3 MHS lähetekeskustelu: Hallitusohjelmatavoitteet 2019 Keskeisimmät keskusteluteemat olivat kaupunkipolitiikka, kilpailukyky, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä hyvinvointi. Metropolimaakunnan kaupunkipolitiikka edellyttää panostusta asuntopolitiikkaan sekä kaupunkirahoituksen turvaamista tulevalla EU-ohjelmakaudella. Kilpailukyvyn osalta keskustelua käytiin etenkin tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostotavoitteista sekä Uudellemaalle tärkeistä lyhyemmän aikavälin raideliikennehankkeista, joille rahoitus ja kaavaratkaisut ovat jo olemassa. Hiilineutraaliustavoite nähtiin osana raideratkaisuja, mutta myös esimerkiksi kiertotalouden edistämisenä. Hyvinvoinnin lisäämisessä tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen. Uusmaalaisena erityispiirteenä on tarve etenkin maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymisen edistämisessä.

4 UUDENMAAN LIITON HALLITUSOHJELMATAVOITTEET /2 1. SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN TOTEUTTAMINEN UUDELLAMAALLA Uudellamaalla on täysi valmius aloittaa maakunnan toiminta sekä ottaa vastuu palveluiden järjestämisestä ja tuotannosta vuoden 2021 alusta. Uudistuksen toteuttamisen osalta tarvitaan nopeasti varmuuden 2019 valmistelurahoituksesta olemme huolissamme maakuntavaalien mahdollisen lykkääntymisen aiheuttamasta aikataulupaineesta

5 UUDENMAAN LIITON HALLITUSOHJELMATAVOITTEET /2 2. Hyvinvoinnin lisäämisessä keskeisenä tavoitteena on työllisyysasteen nosto. Uudellamaalla on panostettava etenkin maahanmuuttajien työllistymiseen ja NEET-nuorien 3. Uudenmaan kilpailukyvyn turvaamiseksi tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tasoa on nostettava sekä tehtävä ratkaisut Uudellemaalle tärkeistä lyhyen aikavälin raideliikennehankkeista 4. Metropolimaakunnan kaupunkipolitiikka edellyttää asuntopolitiikan uudistamista sekä kaupunkirahoituksen turvaamista tulevalla EUohjelmakaudella 5. Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan verkostoyhteistyötä, kokeilujen sallimista, regulaation vähentämistä ja uusia verotusratkaisuja

6 2. Hyvinvoinnin lisäämisessä keskeisenä tavoitteena on työllisyysasteen nosto. Uudellamaalla on panostettava etenkin maahanmuuttajien työllistymiseen ja NEET-nuorista huolehtimiseen Maakunnan yritykset ovat raportoineet suurista vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa. Yksi tapa vastata osaamisen kohtaanto-ongelmiin on panostaa entistä voimakkaammin aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajien työllistymistä edistäviin palveluihin. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä Uudellemaalle 2000-luvulla Uudenmaan väestö on kasvanut kaikkiaan yli henkilöllä. Nopeaa väestönkasvua selittävät ennen kaikkea kaupungistuminen ja pääkaupunkiseudulle kohdistuva positiivinen nettomaahanmuutto. Kasvava maahanmuutto on maakunnalle mahdollisuus, mutta se edellyttää tehokasta ja onnistunutta kotouttamista. Uudellamaalla vuotiaiden ikäluokassa toimeentulotukea saavien osuus on kasvanut jo neljään prosenttiin. Myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET-nuoret) osuus on noussut 8,5 prosenttiin. UUSIMAA 2017 Työttömyysaste 9,0 % Työttömiä keskimäärin Ulkomaalaistaustaisia 12 % Työllisyysaste 72,9 % NEET nuoria 8, 5 %

7 3. Uudenmaan kilpailukyvyn turvaamiseksi tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tasoa on nostettava sekä tehtävä ratkaisut Uudellemaalle tärkeistä lyhyemmän aikavälin raideliikennehankkeista TKI-rahoituksen osuus alueellisesta BKT:sta on Uudellamaalla nostettava 4 %:iin Business Finlandin yritys- ja innovaatiorahoitusta on nostettava edelleen Maakuntien innovaatiotoiminnan turvaamiseksi luotava uusi rahoitusväline (vrt. AIKO-rahoitus) Korkeakoulujen TKI-rahoitus on turvattava HUS:n piirissä olevan laajan lääketieteellisen tutkimus- ja koulutustoiminnan rahoitus on turvattava Liikennejärjestelmän toimivuuden ja työvoiman liikkuvuuden kannalta tärkeät ja/tai henkilöliikennesatamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta- ja kehittymisedellytykset turvaavat raideliikennehankkeet: Pasila-Riihimäki 2. vaihe Pisara tai vastaava lisäkapasiteetti Pasilan ja Helsingin keskustan välille Lentorata tai pääradan lisäraiteiden rakentaminen Espoon kaupunkirata Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen Uudenmaan kilpailukyky 11. paras Euroopassa (RCI 2016) TKI-osuus BTK:sta 3,7 % (2016) Lähivuosien raideliikennehankkeiden investointitarve x,x Mrd

8 4. Metropolimaakunnan kaupunkipolitiikka edellyttää asuntopolitiikan uudistamista sekä kaupunkirahoituksen turvaamista tulevalla EU-ohjelmakaudella Asuntotuotannon volyymia on kasvatettava. Asuntojen hinta ja muuta maata nopeampi hintojen nousu on osoitus Uudenmaan vetovoimasta, mutta se on myös merkittävä ongelma työvoiman saannille monilla aloilla. Uudellemaalle on valmistunut jo pitkään väestönkasvuun nähden liian vähän asuntoja Valmisteilla olevassa Uusimaa-kaavassa pyritään maakunnan voimakas kasvu ohjaamaan mahdollisimman kestävästi MAL-sopimukset ja kaavoitus Kaupungit ovat keskeisiä toimijoita mm. erilaisten innovaatioiden ja kehittämishankkeiden alustoina mm. 6Aika-ohjelmassa.Uudenmaan liitto esittää, että kestävään kaupunkikehitykseen osoitettaisiin 10 % tulevasta EAKR:n ohjelmarahoituksesta

9 5. Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan verkostoyhteistyötä, kokeilujen sallimista, regulaation vähentämistä ja uusia verotusratkaisuja Hiilineutraali Uusimaa 2035-tiekartta/toimenpideohjelma kokoaa Uudenmaan alueen toimenpiteitä, täydentää kaupunkien ja kuntien toimenpideohjelmia sekä välittää ja levittää alueellisten toimijoiden välillä tietoa Uudestamaasta on luotava ilmastonmuutoksen torjunnan kansainvälinen referenssialue Raideliikenneratkaisut tukevat hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista Smart&Clean säätiö pyrkii tekemään pääkaupunkiseudusta maailman parhaan testialustan smart- ja cleantech-ratkaisuille Päästötön liikkuminen, resurssiviisaus, älykäs kaupunkienergia, ruokahävikin minimointi, kiertotalous ja ympäristöpositiivinen rakentaminen ovat toimia päästöjen vähentämiseksi valtiovallan toimia Hiilineutraali Uusimaa 2035 Hiilineutraali Helsinki 2035, Espoo 2030 ja Vantaa 2030 HINKU-kunnat (Porvoo, Hyvinkää, Lohja, Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi, Raasepori, Hanko) 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä KUUMA-kuntien ilmasto -ohjelma

10 Suunniteltu käsittelyaikataulu: ALKE Johtoryhmä (työpaja) Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta MHS (lähetekeskustelu) ALKE Johtoryhmä Kuntajohtajat MHS Konserni- ja elinvoimatoimikunta Tarkastuslautakunta MHS marras- joulukuu

11 Suomen maakuntajohtajat TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN (luonnos) 1) Osaavan työvoiman saatavuus Hallitus varmistaa, että kasvutarpeisiin eri puolilla Suomea on riittävästi uudistuskykyisen ja uutta teknologiaa hyödyntävän yhteiskunnan tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. 2) Digitalisaatio ja siihen liittyvien resurssien varmistaminen Lähivuosina on edessä datatalouden aiheuttama globaali talouden uusjako. Hallitus valmistautuu alustatalouteen ja varmistaa palveluiden saavutettavuuden digitaalisesti koko maassa. 3) Innovaatiopolitiikka Hallitus tukee talouden kasvua tukemalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä alliansseja. 4) Saavutettavuus Hallitus parantaa alueiden saavutettavuutta selvittämällä liikenteen uudet investointimahdollisuudet. Hallitus näkee Suomen liikennejärjestelmän osana kansainvälistä liikenneverkkoa. 5) Kasvua tukeva ympäristöpolitiikka Hallitus näkee ympäristöpolitiikan elinvoiman osatekijänä ja mahdollistajana sekä tukee uusien toimintatapojen käyttöönottamista. 6) Maakuntauudistus Hallitus vahvistaa maakuntalaisen itsehallinnollisuutta sekä lisää maakunnan rahoituksen liikkumavaraa. Hallitus edistää maakuntien ja valtion kumppanuutta ja vuorovaikutusta sekä turvaa maakuntien rahoituksen.

12 Aluekehittämiskeskustelun simulointi Uudenmaan aluekehityskeskustelujen asialistalla ovat seuraavat aihealueet: Työvoiman saatavuus, osaaminen sekä yritysten kasvu ja innovaatiotoiminta 1. Työllisyysasteen nostaminen ja innovaatiotoiminta: 1.1. Aikuiskoulutuksen lisääminen Uudellamaalla 1.2. Uusmaalaisen elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen, erit. kasvuyritykset ja tunnistetut kärkialat 1.3. Maahanmuuttajien työllisyyden ja kotouttamisen edistäminen, ml. ulkomaalaiset osaajat Saavutettavuus, asuminen ja vähähiilisyys 2. Asuminen ja liikenne tarvetta vastaaviksi kestävällä tavalla: 2.1. Kohtuuhintaisen asumisen lisääminen 2.2. Kestävän saavutettavuuden parantaminen, ml. kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus 2.3. Hiilineutraaliuden edistäminen Uudellamaalla, ml. kestävät ratkaisut Hyvinvointi, terveys, turvallisuus 3. Hyvinvoinnin parantaminen ja sosiaalinen kestävyys: 3.1. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 3.2. Alueelliset ja paikalliset sekä väestöryhmien hyvinvointierot

13 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 31/2018 Alueelliset kehitysnäkymät UUSIMAA

14

15

16

17 Uudenmaan edunvalvontakysymyksiä: 1. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutus Korjataan maakunta- ja sote-uudistuksen rahoituslain valuvirheet ja tarkistetaan jakokaava Lisätään Uudenmaan maakunnan itsehallinnollista asemaa ja omaa liikkumavaraa lainsäädännössä ja valtion ohjauksessa Säädetään maakunnallinen verotusoikeus, jonka tasaus on oikeudenmukainen Uudellemaalle 2. Tavoitteena Euroopan hyvinvoivin alue 2.1. Nuorten hyvinvoinnin parantaminen Tavoitetaan maakunnan syrjäytymisvaarassa olevat NEET-nuoret palvelujen piiriin Turvataan Ohjaamojen toiminta Tuetaan etenkin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja suomenkielisten poikien todennäköisyyttä hakeutua toisen asteen koulutukseen (positiivinen diskriminaatio) 2.2. Työllisyysasteen nostaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Uudellamaalla Työllisyysasteen ja erityisesti maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen 2.3. Hyvinvoinnin lisääminen HYTE+ -ohjelman toteutus. HYTE+ -ohjelman tavoitteena on, että maakunnan asukkaiden edellytykset huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä paranevat ja palvelut sekä arjen ympäristöt ovat hyvinvointia ja terveyttä edistäviä Asuinalueiden haitallisen eriytymisen ehkäiseminen ja asunnottomuuden torjunta

18 3. Uudenmaan kilpailukyvyn parantaminen 3.1. TKI-rahoituksen nostaminen verrokkialueiden tasolle Business Finlandin yritys- ja innovaatiorahoituksen lisääminen Maakuntien innovaatiotoiminnan turvaamiseksi luotava uusi rahoitusväline (vrt. AIKO, Makera) Panostettava uusmaalaisten toimijoiden valmiuksiin hakea suoraa EU-rahoitusta (erityisesti Horizon Europe) - nostettava EU-hakemusten läpimenoprosenttia lisäämällä hakupainetta ja hakemusten laatua HUS:n piirissä olevan laajan lääketieteellisen tutkimustoiminnan rahoituksen turvaaminen 3.2. Maakunnan sisäisen ja kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen Liikennejärjestelmän toimivuuden ja työvoiman liikkuvuuden kannalta tärkeät ja/tai henkilöliikennesatamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta- ja kehittymisedellytykset turvaavat raideliikennehankkeet: Pasila-Riihimäki 2. vaihe Pisara tai vastaava lisäkapasiteetti Pasilan ja Helsingin keskustan välille Lentorata tai pääradan lisäraiteiden rakentaminen Espoon kaupunkirata Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen 4. Hiilineutraaliuden edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen Uudellamaalla Edesautetaan liiketoiminnan kehittymistä kiertotaloudessa ja referenssialueen muodostamista (Smart&Clean) PKS:n ja HINKU-kuntien toimien tukeminen päästöttömän liikenteen ja kestävien energiaratkaisujen löytämisessä 5. Kaupunkipolitiikan vahvistaminen Asuntopolitiikan uudistaminen ja MAL-sopimukset Kaupunkien rooli innovaatioalustoina ja kehittäjinä Kaupunkirahoituksen turvaaminen tulevalla EU-ohjelmakaudella

19 YHTEISET TAVOITTEET VUODELLE 2030 TYÖLLISYYSASTE (2028) 78 % (+6,1) TKI menojen BKT-osuus (2030) 4 % (+1,25) Nuoret korkeakoulutetut vuotiaat (2030) 50 % (+9)

20

21

22 World Economic Forum Global Competitiveness Index edition 2018 Finland 11th / 140 (Rank in 2017 edition: 12th / 135)