ALUEKEHITTÄMISKESKUSTELUN SIMULOINTI. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä

Transkriptio

1 ALUEKEHITTÄMISKESKUSTELUN SIMULOINTI Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä

2 TEM:in ohjeet tilannekuvan laadinnalle ja aluekehittämiskeskusteluille Aluekehittämisen keskustelu on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä. Ensimmäiset keskustelut käydään prosessia harjoitellen tammi-helmikuussa Uudenmaan vuoro Keskusteluja varten valmistellaan laaja-alaisesti maakunnan kehitystä koskeva aluekehityksen tilannekuva. Tilannekuvan valmistelun yhteydessä sekä maakuntia että ministeriöitä pyydetään miettimään osaltaan tulevien aluekehittämiskeskustelujen asialistalle nostettavat asiat. Keskusteluaiheiden tulee olla aluekehittämisen kannalta merkityksellisiä, poikkihallinnollisiin kokonaisuuksiin kytkeytyviä asioita.

3

4 1. Työllisyysasteen nostaminen ja innovaatiotoiminta: Aikuiskoulutuksen lisääminen Uudellamaalla Vailla tutkintoa olevan työvoiman ja maahanmuuttajien suuren määrän takia, Uudellemaalle tulee osoittaa vähintään 1000 opiskelijatyövuotta nykyistä enemmän (suoritepäätöksellä kohdennettavia opiskelijavuosia) Työssäoppimisen käyttöä osaamisen kasvattamisessa tulisi kehittää. Uudenmaan maakunta on valmis pilotoimaan ja kokeilemaan uudenlaisia työssäoppimisen käytäntöjä. Varsinkin maahanmuuttajat ja monet erilaiset oppijat, etenkin aikuiset, voivat tekemällä itse ja käyttämällä kieltä työssä saavuttaa luokkaopetusta paremmin tarvittavan osaamisen. Maakunnassa toimivien amk:ien erikoistumiskoulutuksen määrää tulee lisätä ja kohdentaa alakohtaisesti paremmin ottaen huomioon Uudenmaan elinkeinorakenne ja sen kehittyminen. Uusmaalaisen elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen, erit. kasvuyritykset ja tunnistetut kärkialat Miten valtio voi vahvistaa elinkeino- ja innovaatiotoimintaa Uudellamaalla lainsäädäntöä kehittämällä, rahoituksella, kokeiluhankkeilla, neuvonnalla ja informaatio-ohjauksella? Maakunnallisen innovaatiopolitiikan tukeminen luomalla alueellinen innovaatiorahoitusinstrumentti. Uudenmaan Älykkään erikoistumisen teemat (Kaupunkien cleantech, Terveys ja hyvinvointi, Teollisuuden digitaalinen uudistuminen ja Ihmisten kaupunki) tulee olla mukana seuraavan EU-ohjelmakauden valmistelussa. Lisäksi tulevalla ohjelmakaudella on turvattava resurssit kaupunkikehittämiseen, mitä nykyisellä ohjelmakaudella toteutetaan 6Aika-strategian pohjalta. Lisäpanostukset uuden innovatiivisen sote-palvelujärjestelmän kehittämiseksi sekä Uudenmaan maakunnalle, alueen yliopistoille ja amk:eille kohdennettavien TKI-panosten turvaaminen HUS:n piirissä olevan laajan lääketieteellisen tutkimustoiminnan rahoituksen turvaaminen Maahanmuuttajien yritysneuvonnan vakinaistaminen. Maahanmuuttajien työllisyyden ja kotouttamisen edistäminen, ml. ulkomaalaiset osaajat Maahanmuuttajien riittävän koulutustarjonnan resurssointi työelämään kiinnittymisen helpottamiseksi. Niiden maahanmuuttajien, joiden koulutukselliset valmiudet ovat riittävät, tulisi päästä normaaliin ammatilliseen koulutukseen heti kun se on mahdollista Ulkomaisten tutkintojen hyväksymismenettelyjä parannettava Yleiskatteellisen rahoituksen jakokaavan tarkistaminen kasvupalveluiden osalta siten, että siinä huomioidaan vieraskielisyyden aiheuttamia kustannuksia. Ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen (opiskelijavuodet) korotuskerroin maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Työnantajien valmiutta palkata maahanmuuttajia tulee edistää.

5 2. Asuminen ja liikenne tarvetta vastaaviksi kestävällä tavalla: Kohtuuhintaisen asumisen lisääminen Miten valtio voi edistää kohtuuhintaisen asumisen saatavuutta Uudellamaalla lainsäädäntöä kehittämällä, rahoituksella, hinnoittelulla, kokeiluhankkeilla, neuvonnalla ja informaatio-ohjauksella? Jatkossa tulee MAL-sopimusten sitovuutta kehittää. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tavoitteeksi % uudistuotannosta. Ara -rahoituksen siirtäminen maakunnan päätettäväksi Uudellamaalla asumispalvelujen turvaamiseksi ja asumisen kehittämiseksi. Kestävän saavutettavuuden parantaminen, ml. kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus Helsingin seudun liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen joukkoliikennettä lisäämällä ja mm. kaupunkiliikenteen rahoitusta ja joukkoliikennekaistoja, siten että turvataan metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky. Erityisesti työvoiman saatavuuden kannalta tärkeitä hankkeita ovat pääradan kehittäminen, Espoon kaupunkirata ja ESArata. Uudenmaan kansainvälisen saavutettavuuden kannalta on tärkeää turvata henkilöliikennesatamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta- ja kehittymisedellytykset ja saavutettavuus. Myös Lentorata parantaa Uudenmaan kansainvälistä saavutettavuutta, mutta on lisäksi edellytys pääradan varren maankäytön tiivistämiselle. Elinkeinoelämän valtakunnallisten ja kansainvälisten kuljetusten kannalta tärkeää on kansainvälisten satamien saavutettavuuden turvaaminen, valtatien 25 parantaminen ja Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen. Helsinki-Tallinna-tunnelilla on positiivisia vaikutuksia sekä työvoiman saatavuuteen, kansainväliseen saavutettavuuteen että kansainvälisiin kuljetuksiin. Pisara-rata on edellytys useille muille hankkeille. Helsingin seudun ja muiden seutujen välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen, mm. Helsingin linja-autoaseman saavutettavuuden turvaaminen. Hiilineutraaliuden edistäminen Uudellamaalla, ml. kestävät ratkaisut Miten valtio voi edistää Uudenmaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä lainsäädäntöä ja säädöksiä kehittämällä, verotusratkaisuilla, rahoituksella ja kokeilutoiminnalla? Vähäpäästöisen liikenteen edistäminen verotuksillisin keinoin. Rakennuskannan energiakorjausten edistäminen. Uusiutuvan energiantuotannon ja älykkäiden energiaverkkojen edistäminen sekä säädöksellisten ja verotuksellisten esteiden purkaminen.

6 3. Hyvinvoinnin parantaminen ja sosiaalinen kestävyys: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Oppilashuollon ja etsivän nuorisotyön vahvistaminen kaikkien NEET-nuorten tavoittamiseksi. Etsivään nuorten katutyöhön metropolialueella 10 henkeä eli etsitään juuri ne nuoret, jotka ovat pudonneet verkostoista ja koulutuksesta. Vaatii aina työparimaisen työskentelyn. Oppilaitoksiin rajapintatyöskentelyyn työpari / koulu, nämä olisivat juuri niitä henkilöitä, jotka nappaavat nuoria, kun nuori kokee olevansa esim. väärässä koulussa tai opiskelu ei suju. Nuori saa tukea ja pohdintaa, työn pitää olla nopeatempoista ja erittäin matalaa kynnystä, ei odotusaikoja. Nimike voisi olla oppilasohjaaja. Valtion tukea positiivisen diskriminaation jatketaan ja laajennetaan syrjäytymistä ehkäisevään harrastus-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaan yhteistyössä maakunnan ja kuntien kanssa. Maahanmuuttajataustaisten NEET-nuorten koulutuksen räätälöinti: Tarvitaan yhteistä yhteiskuntakoulutusta / kansalaistaitokoulutusta ryhmämuotoisena, johon liittyy vahva vertaistuki. Kursseja joka kouluun sen mukaan, miten oppilasmäärä on. Tämä kurssi ei siis valmenna kouluun ja oppimiseen vaan nimenomaan kansalaistaitoihin. Ennaltaehkäisevään työhön tarvitaan kouluihin lisää erityis- ja resurssiopettajia, kuraattoreita sekä psykologeja ja monipuolisempaa osaamista psykososiaalisessa hyvinvointityössä. Laaditaan toimenpideohjelma syrjäytymisuhan alla olevien nuorten tutkinnon suorittamisen varmistamiseksi. Tältä osin muutetaan ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä. Kokeillaan Uudellamaalla oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen asti. Alueelliset ja paikalliset sekä väestöryhmien hyvinvointierot Metropolialueen sisäisten kehityserojen tasaaminen vanhojen lähiöiden kunnostamiseen ja elävöittämiseen tarkoitettujen varojen lisääminen. Miten kaupunkipoliittiset kysymykset otetaan huomioon aluekehittämiskeskustelussa? Itä- ja Länsi-Uudenmaan luonnollinen väestönkasvu on pysähtynyt. Mitä toimia valtio voi tehdä demografisen muutoksen hyödyntämiseksi ja esimerkiksi tukea kokeiluja ikäihmisten palveluinnovaatioiksi. Seuraavan EU-ohjelmakauden maaseuturahoitus tulee turvata Uudellamaalla tasapainoisen alueellisen kehityksen varmistamiseksi.