LUONNOS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNOS 3.0 29.5.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå"

Transkriptio

1 LUONNOS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå EHDOTUS PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIAKSI

2 MUUTOSVOIMAT PORVOON TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ, JOTKA ERITYISESTI TULEE OTTAA HUOMIOON UUTTA STRATEGIAA RAKENNETTAESSA Muutosvoima Perustelut: mahdollisuudet ja haasteet Porvoolle 1. Huoltosuhteen muutos (väestö vanhenee) 2. Kunta- ja palvelurakenteiden muutos 3. Julkisen ja yksityisen rajapinnan sirpaloituminen 4. Julkisen talouden kriisiytyminen 5. Tuottavuuden nostaminen 6. Tuottavuutta edistävän ITC:n hyödyntäminen Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja siirtyvät työvoiman ulkopuolelle. Työikäisen väestön suhteellinen osuus ja verojen maksaminen vähenee. Samalla väestön vanheneminen lisää palvelujen tarvetta ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Myös kaupungin työntekijät eläköityvät, ja uusien työntekijöiden rekrytoiminen muuttuu haastavaksi. Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenteiden muutos jatkuu. Palveluita tuotetaan huoltosuhteen muuttuessa entistä suuremmissa kokonaisuuksissa, jotta suomalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet saada palveluita. Kuinka varmistetaan Porvoon ja itäisen Uudenmaan kasvu, elinvoima ja kilpailukyky, kun metropolialueen ja Uudenmaan ratkaisut muotoutuvat? Yksilöiden palvelutarpeet muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi. Julkisen ja yksityisen rajapinta palvelutuotannossa sirpaloituu, eikä tärkeintä ole, kuka palvelun tuottaa. Koko julkisen sektorin talous on vaikeuksissa. Valtio tasapainottaa omaa talouttaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia, mutta samanaikaisesti kunnille on tullut uusia tehtäviä. Väestön nopea ikääntyminen näkyy osaltaan kaupungin verotulojen hiipumisena. Samaan aikaan asukkaiden palvelutarve ja kaupungin menopaineet kuitenkin kasvavat. Julkisen talouden kriisiytyminen on vahvistanut tarvetta kehittää tuottavuutta sekä uusia palveluiden tuotantotapoja. On myös arvioitava, mitä palveluita tulevaisuudessa voidaan tarjota. Vaikka kuntien tehtävät ovatkin työvoimavaltaista, voi sekä palvelutuotantoa että työprosesseja tehostaa informaatioteknologian avulla. 7. Osallisuuden eri muodot Perinteiset edustuksellisen demokratian osallistumis- ja vaikuttamistavat ovat murroksessa, ja asukkaat haluavat vaikuttaa entistä enemmän suoraan itseään lähellä oleviin asioihin ja palveluihin. Teknologian kehityksen myötä on syntynyt uusia suosittuja vaikuttamis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia (mm. sosiaalinen media). Kuinka kaupunki kehittää ja lisää 2 vuorovaikutusta asukkaiden kanssa?

3 MUUTOSVOIMA 2. KUNNALLISTEN RAKENTEIDEN MUUTOKSET STRATEGIAKAUDELLA Strategiset tulokulmat seuraaviin muutoksiin: 1. Suhtautuminen kuntaliitoksiin Itäinen Uusimaa, muut vaihtoehdot? 2. Suhtautuminen ja aktiivisuus metropolihallintoon haluaako Porvoo olla kiinteä ja myös hallinnollinen osa metropolialuetta ja mitä seurauksia sillä on? 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten toteutus 4. Toisen asteen koulutuksen alueellinen järjestäminen 5. Suhtautuminen kuntien väliseen yhteistoimintaan (+ Millä tavoin ja millä ehdoin Porvoo voi edistää alueellisen yhteistyön syvenemistä?) 3

4 MUUTOSVOIMA 2. KUNTAKONSERNI JA KONSERNIJOHTAMINEN Strategiset tulokulmat konsernijohtamiseen: Nykytilanteen Porvoo-konserni: johtamisen haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet Miten saavutetaan mahdollisimman reaaliaikainen taloudellinen ja toiminnallinen tilannekuva kaupungin peruspalveluista konsernin yhteisöistä? (+ Onko konsernin johtamiseen liittyvät osaamis- ja resurssivaatimukset riittävästi huomioitu?) 4

5 PALAVERIPÖYTÄ 1. KUNNALLISTEN RAKENTEIDEN JA KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOSHAASTEET Mitkä asiat ovat ratkaisevan tärkeitä tai mihin asioihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota: Tulevissa kunnallisten rakenteiden muutoksissa Kaupungin konsernijohtamisen kehittämisessä 5

6 KAUPUNGIN UUSI PERUSTEHTÄVÄ Kaupungin luottamushenkilöt ja henkilöstö yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa Kuvaa luottamushenkilöiden ja henkilöstön halua ja kykyä kantaa vastuuta kaupungin tulevaisuudesta Porvoon kaupunki edistää asukkaidensa ja ympäristönsä hyvinvointia sekä yritystensä kilpailukykyä alueellaan. Asukkaille, yrityksille ja ympäristölle halutaan tulevaisuudessa tuottaa hyötyä Strategian vaikutukset näkyvät hyvinvoinnissa ja kilpailukyvyssä. 6

7 KAUPUNGIN UUSI VISIO Asukkailla ja yrityksillä on hyvät edellytykset elää, kasvaa ja kehittyä. Unelmat on tehty asuttaviksi ja ideat toteutettaviksi. Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan kestävän kehityksen periaattein. Hyvää energiaa sukupolvelta toiselle. Ihmisiä kuunnellaan ja heille tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia ja -kanavia. Ihmiset tekevät kaupungin. 7

8 8

9 PALAVERIPÖYTÄ 2. UUDEN PERUSTEHTÄVÄN JA VISION VIIMEISTELY Perustehtävä Visio 2020 Hyvää, myönteistä, toimivaa, innostavaa Kaipaa vielä viimeistelyä ja hiomista 9

10 Kaupunkistrategia : Strategiset päämäärät Kaupungin visio 2020 Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Hyvinvoinnin näkökulmat Kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin kehittäminen Tasapainoinen talous hyvinvoinnin mahdollistajana Strategiset päämäärät (kaupunginhallituksen ehdotus) 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen 2. Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 4. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen (tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen) 2. Yritysten sijoittumispalveluiden kehittäminen 3. Työllisen työvoiman osuuden lisääminen 1. Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki 2. Terveellinen ympäristö 1. Käyttötalouden kustannustehokkuus 2. Kilpailukykyiset veroprosentit 3. Lainamäärän hallinta Kaupungin perustehtävä Porvoon kaupunki edistää asukkaidensa ja ympäristönsä hyvinvointia sekä yritystensä kilpailukykyä alueellaan. 10

11 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI

12 Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen Valitut strategiset päämäärät Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Lapsiperheiden oikeaaikainen tuki arjessa Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Työttömyyden alueelliset erot 2. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi kokevien osuus 37,4 % (ATH) 3. Liikuntaa säännöllisesti harrastavien osuus 21,4 % (ATH) 4. Kulkutapaosuus, n. 33 % jalan tai pyörällä 5. Ikääntyneiden toimintakyky 1. Huostaan otettujen lasten määrä 2. Eri perhetyön muotojen asiakkuudet Perheneuvolan asiakkaita Nuorisotyöttömiä Porvoossa 10,7 % = 250 nuorta 2. Kaikista toimeentulotukiasiakkaista vuonna % oli alle 25- vuotiaita ja uusista asiakkaista 52 % alle 30-vuotiaita. Yhteensä 570 nuorta sai toimeentulotukea. 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat 12 % 4. Etsivän nuorisotyön kautta eteenpäin ohjatut 75 % 1. Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet 2. Asiakkaiden mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun 3. Aktiivisesti osallistuvien osuus 29,2 % (ATH) 12

13 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti kohentuneet. Samanaikaisesti eri sosiaaliryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Vähemmän koulutetut, alempiin tuloluokkiin kuuluvat ja matalammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät sairastavat enemmän, kärsivät useammin alentuneesta toimintakyvystä ja kuolevat nuorempina kuin pidemmälle koulutetut, ylempiin tuloluokkiin kuuluvat ja korkeammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät. 20 % väestöstä kuluttaa 80 % palveluiden voimavaroista = (terveyserot) tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Heikoimmassa asemassa ovat työttömät. Liikunnan puute on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Kuntoliikuntaa säännöllisesti harrastavien suomalaisten joukko on kasvanut tasaisesti. Sen sijaan työmatkakävelijöiden ja -pyöräilijöiden määrä on vähentynyt. Arkiliikunta on terveydelle, toimintakyvylle ja mielenterveydelle tärkeintä. Puolen tunnin reipas kävely tai pyöräily päivittäin riittää ylläpitämään terveyttä. Kuntoliikuntaa vähäisessä määrin tai ei ollenkaan harrastavia on siis lähes 80%. Porvoossa on vähemmän pienituloisia kuin maassa keskimäärin, mutta pienituloisuusaste on kasvanut viime vuosina. Suuret alueelliset erot näkyvät työttömyysluvuissa. Porvoossa kohtuuhintaisten vuokra- asuntojen saaminen on hankalaa. Palveluiden saatavuus: joka kolmas vuotiaista kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskuslääkäripalveluja. Joka 10. on pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa lisää rahaa (ATH), leipäjonojen asiakasmäärät ovat nousseet. 13

14 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa Vanhemmuudessa ja perheiden elämänhallinnassa on haasteita, erityispalveluiden ja tukitoimien piiriin hakeutuminen lisääntynyt. Pienituloisien lapsiperheiden määrä on kasvanut, työttömyys ja köyhyyteen liittyvät ongelmat erilaistavat lapsiperheiden elämää ja toimintamahdollisuuksia aikaisempaa enemmän. Ennaltaehkäisevä näkökulma on oltava suunnittelun ja toiminnan keskeinen lähestymistapa lapsiperheidenkin hyvinvoinnin kehittämisessä. Mm. päivähoidon ja koulun antama tuki, vanhempainryhmät, lastenhoitoapu sekä perhetyö ovat tärkeitä lapsiperheiden arjen tuen muotoja. Perhetyötä lisäämällä on pystytty rajoittamaan lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen hankintaa. Myös lastensuojelun avopalvelujen sijoituksia sekä laitossijoituksia on pystytty lyhentämään ja vähentämään. Tämä kehityssuunta on tärkeä niin inhimillisestä kuin kustannustenkin näkökulmasta. 14

15 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Alhainen koulutustaso on tutkimusten mukaan osoittautunut yhdeksi merkittäväksi työttömyyden syyksi. Kouluttamattomien työttömyysaika oli myös selkeästi pidempi kuin koulutetuilla nuorilla. Nuorille on tällä hetkellä erittäin vaikea löytää työpaikkoja, joten sijoitukset ovat usein lyhtyaikaisia työkokeilu- tai työpajapaikkoja. Nuorisotyöttömyys ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmat ovat lisänneet huomattavasti aikuissosiaalityön palvelujen kysyntää. Erityisesti nuorten lisääntyvä avuttomuus, puutteelliset asumistaidot ja elämäntavat, asunnottomuus ja velkaantuminen näkyvät suurena tuen tarpeena. Keväällä 2011 porvoolaisten koulujen 9. luokkalaisista 93,7% pääsi jatkokoulutukseen. Painopistettä tulisi siirtää ehkäisevien peruspalvelujen toimivuuden varmistamiseen. 15

16 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? 4. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen Kuntademokratiassa ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksissa on kyse kolmesta näkökulmasta. Perinteisten edustuksellisen demokratian keinojen rinnalle on syntynyt uusia suoran osallistumisen käytäntöjä kuten asukasraateja. Uusin osallistumisen muoto on tekemällä osallistuminen eli asukkaiden mahdollisuus osallistua käyttäjälähtöisesti palveluiden suunnitteluun ja kehitystyöhön. Poliittisen osallistumisen hiipuminen on ollut näkyvissä jo pitkään. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on laskenut 1980-luvulta lähtien eivätkä luottamustehtävät enää kiinnosta niin laajaa joukkoa kuin ennen. Erityisen laiskoja äänestämään ovat nuoret. Äänioikeuttaan käyttää keskimäärin vain joka kolmas alle 25-vuotias suomalainen nuori. Porvoossa on kehitetty nuorten osallistumismahdollisuuksia viime vuosina. Nuorten osallistuminen nousi kuitenkin keskeiseksi kehittämiskohteeksi kouluterveyskyselyssä, tulevaisuuskyselyssä ja vaikuttajaraadin keskusteluissa. Esimerkiksi lähes puolet yläluokkalaisista ja ammattiin opiskelevista nuorista ei tiedä, miten vaikuttaa oman koulun asioihin. Porvoossa on otettu käyttöön viime vuosina myös suoran osallistumisen keinoja. Asuinalueiden suunnittelussa, kylärakenneohjelman ja uuden strategian valmistelussa on hyödynnetty mm. asukaskyselyjä, asukkaiden työpajatyöskentelyä ja asukasraateja. Tulevaisuuskyselyssä ja vaikuttajaraadissa toivottiin, että sekä suoraa osallistumista että palveluiden käyttäjien mahdollisuuksia osallistua palveluiden suunnitteluun lisätään edelleen. Osallisuuden voi ymmärtää myös ns. sosiaalisena osallisuutena, jolloin se tarkoittaa yhteisöön osallistumista. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia, koska se luo mielekästä merkitystä elämään. Sosiaalista osallisuutta voi kuvata aktiivisesti kerhoihin, järjestöihin ja yhdistyksiin osallistuvien osuudella. Reilu kolmannes itäuusmaalaisista osallistuu aktiivisesti ATH-tutkimuksen mukaan, mikä on hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien tukeminen koetaan keskeiseksi kehittämiskohteeksi Porvoossa niin tulevaisuuskyselyn, vaikuttajaraadin kuin luottamushenkilöiden työpajojenkin perusteella. 16

17 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Työttömyys, alueelliset erot 0 23 % Erot vähenevät Kulkutapaosuus Liikuntaa säännöllisesti harrastavien osuus Matkoista noin 33 % tehdään jalan tai pyörällä 21 % Heterogeeniset asuinalueet. Työttömien terveyden edistäminen. Nykyiset työpaikat turvataan, kaupungin aktivointitoimenpiteet, yritysyhteistyö, esim. oppisopimuskoulutus. Alueelliset palvelut, esim. Gbacka: kaupunginosaprojekti, liikkuva bussipalvelu. Lisääntyy Arkiliikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kevyenliikenteenväylien käytön sujuvuus. 3. Sektorin yhteistyön vahvistaminen. Koettu elämänlaatu hyvä (55 74-v.) 76 % Paranee Yhteisöllisyyden lisääminen, eläköityvien aktivointi. Kotona asuvat yli 75-v. 89 % Lisääntyy Kotihoidon resurssien oikea kohdistaminen, tekniikan hyödyntäminen. Systemaattinen seuranta, koulutusta elämäntapakoulutusta, hyvinvointitalot. Ksh-resurssit. 17

18 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 2. Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Perhetyön asiakkuudet 213 Lisääntyy Perhetyön prosessien kehittäminen. Vanhemmuuden tukemisen hanke, perhetyöntekijät peruspalveluihin lastensuojelusta, 3.sektori. Perheneuvolan asiakkaat 551 Palvelu tavoittaa enemmän perheitä, asiakkuuksia lisäämättä Lastensuojeluilmoitukset, hakemukset ja pyynnöt Painopiste yksilötyöstä. ryhmäohjaukseen ja varhaisempaan tukeen. 878 Vähenee Painopiste peruspalveluissa, ennaltaehkäisevään työhön. Koulutusta peruspalveluiden henkilökunnalle. 18

19 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Nuorisotyöttömien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet (17 24-v.) Etsivän nuorisotyön kautta eteenpäin ohjatut 10,7 % (250) 12 % 75% Vähenee 80% Nuorisotakuun toimenpiteiden toteuttaminen. Kesätyöpaikat kaikille 9-lk. nuorille. Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet nuoret (alle 30-v.) Nuorten elintavat 8 9lk Tupakoi päivittäin Alkoholi (tosi humalassa väh. kerran/kk) Koettu terveys keskinkertainen tai huono 18,4 % 19,2 % 18,7 % Ei kasva Panostetaan nuorten sosiaalityöhön. Vähenee Vähenee Paranee Laajempi verkosto vastuutyöntekijöitä, muutkin kuin sos.tt. Nuoria mukaan, jotka saaneet apua etsivästä työstä. Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen; Ryhmätoimintoja, päihdevalistusta nuoremmille ikäryhmille, nuoret mukaan tapahtumiin järjestäjiksi ja puhujiksi. Poikkihallinnollisen yhteistyön (koulunuorisotyö-poliisi-päihdetyöseurakunta) tehokkaampi koordinointi. Nuorten elämänhallintataitojen tukeminen. 19

20 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 4. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet - olemassaolo - käyttäminen Asiakkaiden mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun - olemassaolo - käyttäminen - säännölliset asiakastyytyväisyystutkimukset (palvelun jälkeen) Aktiivisesti osallistuvien osuus (yhdistys- ja harrastustoiminta ym. toiminta) Lähtötaso: 2014 kyselytutki mus Lähtötaso 2014? kasvaa Poikkihallinnollisen osallisuusverkoston perustaminen kehittämään uusia osallistumistapoja (esim. kyselyt ja sähköisten välineiden hyödyntäminen, alueraadit, kuntalaisraadit yms.). Aktiivisen ja ennakoivan viestinnän kehittäminen. Päätösten ennakkoarviointi. Edustuksellisen demokratian tukeminen. Kasvaa Määrä kasvaa Palveluiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa (esim. palvelumuotoilu). Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen. Palautejärjestelmien kehittäminen. 29,2 (ATH) Kasvaa Poikkihallinnollinen osallisuusverkosto edistää 3. sektorin mahdollisuuksia aktivoida kaupunkilaisia (esim. toiminnan koordinointi, vapaaehtoistyöntekijöiden houkuttelu, avustusten kohdentaminen, toimintatilat. 20

21 PALAVERIPÖYTÄ 3. KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI, TAVOITEASETTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi 1. Hyvinvointija terveyserojen vähentäminen Hyvää, toimivaa ja onnistunutta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Viimeistelyn tarvetta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä 2. Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 4. Asukkaiden osallistumismah dollisuuksien lisääminen 21

22 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY JA HYVINVOINTI: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI

23 Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Yritysten kilpailukyky Valitut strategiset päämäärät Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Markkinoitavat yritystontit k-m 2, ja luovutetut yritystontit 6114 k-m 2 (2011) 2. Ostovoiman siirtymä prosentteina vuodessa 3. Kokonaismatkailutulo 176 milj. euroa 4. Rahallinen panos kehittämistarkoituksiin 0,62 milj. euroa Yritysten sijoittumispalveluiden kehittäminen 1. Uudet perustetut yritykset kappaleita vuodessa Työpaikkojen määrän muutos ja työpaikkaomavaraisuus 3. Sijoittumispalveluiden yrityskontaktit vuodessa 46 Työllisen työvoiman osuuden lisääminen 1. Markkinoitavat omakotitontit 133 kpl ja rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot) k-m² Luovutetut omakotitontit 37 kpl ja rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot) k-m² 2. Nykyisten asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin ja asuinympäristöön 7,3 3. Työllisen työvoiman määrä Väestöllinen huoltosuhde (ei-työikäiset yhtä työikäistä kohti) 0,52 23

24 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen Porvoon maantieteellinen sijainti on erinomainen. Kaupungilla on luonnollinen rooli kasvavalla metropolialueella. Porvoo on aito kaupunki, jolla on historia. Se on haluttu asuinpaikka sijainnin, olemuksensa sekä saariston ja meren läheisyyden vuoksi. Porvoossa on ammattikorkeakoulucampus ja II asteen opetusta molemmilla kotimaisilla kielillä. Opetustarjonnan kehittäminen ja varmistaminen on strategiassa tärkeällä sijalla ja edellyttää kaupungilta aktiivista myötävaikuttamista ja edunvalvontaa. Kaupungilla on aktiivinen elinkeinopolitiikka, kaavoitus sekä tontinluovutus yritystoiminnalle. Työpaikkaomavaraisuus on hyvällä tasolla n. 89 %, mutta trendi on ollut hiukan laskeva. Elinkeinorakenne on yksipuolista sekä yritysten koon että toimialojen osalta. Porvoossa on muutama erittäin iso yritys, vähän pk-sektorin yrityksiä sekä suuri määrä mikroluokan yrityksiä. Porvoon vahvat toimialat ovat öljynjalostusteollisuus ja petrokemia, sähkötekniikka, matkailu sekä luovat alat. Kaupungissa toimii maan suurin cleantech-yhtiö Neste Oil sekä Ensto. Alalla on myös Posintran hallinnoima sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus STOK sekä esimerkkinä käytännön toteutuksessa energiatehokas asuinalue Skaftkärr. Potentiaalisten kasvuyritysten haravoiminen on keskeisen tärkeää päämäärän saavuttamiseksi. Kehitysyhtiö Posintra on laajentunut alueelliseksi ja yhteistyötä aluekehitystyössä voidaan syventää. Kehittämistyön resursointi on varmistettava. Matkailun mahdollisuuksien kehittäminen elinkeinona ja imagon viestinnässä on keskeistä. Taidetehtaan alue kulttuuri-, matkailu- sekä liiketoimintoineen on keskeinen osa kaupungin markkinointia. Alueelle sijoittuva hotelli auttaisi ryhmä-, kokous- ja kongressimyyntiä. Hotellin avulla kehitettäisiin myös kaupunkimatkailua. Porvoossa ei ole tarjolla riittävästi tasokasta majoitusta keskustan alueella esim. venäläisten matkailijoiden tarpeisiin. 24

25 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Yritysten sijoittumispalveluiden kehittäminen Uusien yritysten perustaminen sekä muualla toimivien yritysten saaminen asettumaan Porvooseen nähdään tärkeänä. Yritystoiminnan peruslähtökohtia ovat aktiivinen tonttipolitiikka, kaavoitus ja tontinluovutus. Peruslähtökohtiin kuuluu myös alkavan tai toiminnassa oleva yritystoiminnan neuvonta- ja kehittämispalvelut. Sijoittumispalvelut ovat olemassa ja kaupunkimarkkinointiin on panostettu, mutta yrityksille suunnattuja markkinointikampanjoita kaupunki ei ole toteuttanut. Tärkeää on koordinoida palvelut ja viestittää niistä tehokkaammin. Yritysten sijoittumispalvelujen prosessien selkeyttäminen ja dokumentointi tehdään yhteistyössä Posintran kanssa. Kaupunkimarkkinoinnin keinoin kaupunkia tehdään tunnetuksi kohderyhmille. Porvoon vahvuudet yrityksen sijoittumispaikkana tulee yksilöidä ja priorisoida markkinointiviestinnän pohjaksi. Madalletaan kynnystä saada sijoittumiseen tarvittava tieto. Kilpailukykyindeksillä mitattuna Porvoon seutukunta on sijalla 1. Indeksi perustuu kuuteen muuttujaan: työn tuottavuuteen, työllisyysasteeseen, innovatiivisuuteen, koulutustasoon, yritysdynamiikkaan ja teollisuusvaltaisuuteen. Seutukuntien kilpailukykyindeksiä on kuvattu julkisessa tietopankissa, Satamittarissa (Satakunnan maakunta). 25

26 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Työllisen työvoiman osuuden lisääminen Huoltosuhteen heikkeneminen, eli työllisen työvoiman suhteellisen osuuden pienentyminen suhteessa muuhun väestöön aiheuttaa negatiivisia heijastusvaikutuksia. Näitä ovat mm. verotulojen pienentyminen ja kunnallisten palvelujen tarpeen kasvu, jotka rasittavat kunnan taloutta. Väestöllinen huoltosuhde on Porvoossa viimeisimpien tilastojen mukaan 0,52, eli suurin piirtein kahta työikäistä kohti on yksi muihin ikäryhmiin kuuluva henkilö. Porvoon alueen markkinointi työ- ja asuinpaikkana on tärkeä tekijä päämäärän saavuttamisessa. Tärkeää on erityisesti kokonaismielikuva kaupungista ja sen palveluista sekä tarjottavien asuinvaihtoehtojen monipuolisuus, määrä ja laatu. Yritykset tarvitsevat työvoimaa jolla on tarpeellinen koulutustaso ja osaaminen. Kaupunki voi harjoittamallaan koulutus- ja työllisyyspolitiikalla myötävaikuttaa osaavan työvoiman saantiin. Kaupunkimarkkinoinnin avulla haetaan muuttovoittoa, väestökasvun tavoite on 1,5 % vuodessa pitkällä tähtäimellä. Markkinointia on alettu tehdä ja tilanne kokonaisuudessa on tällä hetkellä hyvä. Porvoo voi tarjota monipuolisia asuinvaihtoehtoja (vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja) ja eri tyyppisiä asuntotyyppejä (omakoti-, rivi- ja kerrostaloasumista). Lähtökohtatilanne on hyvä, ja kuntalaisten palvelut täytyy pitää kilpailukykyisellä tasolla jatkossakin. Taloustutkimuksen vuonna 2012 toteuttaman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Porvooseen voisi ajatella muuttavansa 18 % suomalaisista. Porvoo on 11. tutkituista 37 kaupungista, kun mitataan kaupunkien kokonaismielikuvaa. Hämeenlinnan ja Naantalin lisäksi Porvoon edellä on ainoastaan Suomen suurimmat kaupungit. Porvoon erityisiksi vahvuuksiksi koetaan viihtyisä asuinympäristö, lapsille sopiva kasvuympäristö sekä kaupungin sijainti. Asuinympäristön viihtyisyys ja työpaikan sijainti ovat tekijöitä, joita suomalaiset arvostavat nykyisin kaikkein eniten valitessaan uutta asuinpaikkaa. Marraskuussa 2011 valmistui analyysi Porvoon demograafisesta kilpailukyvystä. Analyysin mukaan Porvoon kaupungin muuttovoima on ollut maan parasta luokkaa viimeiset 30 vuotta kuntien välisessä vertailussa. Tämän tason säilyttäminen on strategian tärkeimpiä osatekijöitä. 26

27 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Yritysten kilpailukyky Strateginen päämäärä 2017: 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen (tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen) Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Markkinoitavat yritystontit, k-m 2 Luovutetut yritystontit, k-m 2 *Yhteensä kaudella Ostovoiman siirtymä prosentteina vuodessa (kauppapaikkaselvitys) - päivittäistavarakauppa (2010) - tilaa vaativa erikoiskauppa (2009) - muu erikoiskauppa (ns. keskustahakuinen erikoiskauppa) (2009) (2011) +14 % +20 % 0 % * +14 % +20 % 0 % Panostetaan maanhankintaan ja kasvatetaan kaavareserviä. Tehostetaan tontti- ja yritysmarkkinointia. Yrityskaavoituksen nopeuttaminen (suunnitteluvaraukset). Kaupan toimintaedellytysten kehittäminen maapolitiikan ja kaavoituksen avulla. Kokonaismatkailutulo, milj. euroa (2009) Rahallinen panos kehittämistarkoituksiin, milj. euroa 176 0, nouseva Panostetaan matkailuyritysten väliseen yhteistyöhön, matkailutuotteiden ja -infrastruktuurin kehittämiseen sekä yhteismarkkinointiin. 27

28 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Yritysten kilpailukyky Strateginen päämäärä 2017: 2. Yritysten sijoittumispalvelujen kehittäminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Uudet perustetut yritykset kappaleita vuodessa Neuvontapalvelut. Työpaikkojen määrän muutos/vuosi (2010) Työpaikkaomavaraisuus (2010) ,9 300 nouseva Koulutus- ja työllisyyspolitiikka (painopisteenä nuoret). Kaupunkimarkkinointi. ks. kaikki listatut toimenpiteet. Sijoittumispalveluiden yrityskontaktit vuodessa Prosessien selkeyttäminen ja dokumentointi. Työnjako kaupungin ja kehitysyhtiö Posintran välillä. Otetaan huomioon palvelusopimuksessa. 28

29 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Yritysten kilpailukyky Strateginen päämäärä 2017: 3. Työllisen työvoiman osuuden lisääminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Markkinoitavat omakotitontit, kpl. Rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot) k-m² Luovutetut omakotitontit, kpl Rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot), k-m² Nykyisten asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin ja asuinympäristöön, v Työllisen työvoiman määrä Väestöllinen huoltosuhde (ei-työikäiset yhtä työikäistä kohti) Monipuolisia vaihtoehtoja tarjoava tontti- ja asuntopolitiikka. Asuntokohteiden tuotanto ja markkinointi. 7,3 7,8 Kaupunkimarkkinointiin panostaminen. Asukkaiden tyytyväisyyttä aletaan tutkia jatkossa säännöllisesti ja laajemmin , ,49 Em. toimenpiteet. Tilastoennuste, johtoryhmä. 29

30 PALAVERIPÖYTÄ 4. YRITYSTEN KILPAILUKYKY : EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI, TAVOITEASETTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Hyvää, toimivaa ja onnistunutta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Viimeistelyn tarvetta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen 2. Yritysten sijoittumispalvelui den kehittäminen 3. Työllisen työvoiman osuuden lisääminen 30

31 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI

32 Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Ympäristön hyvinvointi Valitut strategiset päämäärät Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Rakennettujen omakotitalojen osuus kaava-alueella 53 % ja asuntotyyppien jakautuminen (kerrostalo/rivitalo/1 2-talo) 30/17/52 % 2. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta 70 % ja liittyjämäärä Kulkumuotojakautuma (henkilöauto/julkinen/kevyt) 59/8/33 % Terveellinen ympäristö 1. Keskustan ilmanlaatu ja katuilman laatu, ilmoitetaan % ajasta 2. Sisäilmaepäilyilmoitusten määrä kaupungin kiinteistöissä 30 kpl ja korjausvelka (välttävä tai sitä heikompi kuntoluokka) 7,6 milj. euroa 32

33 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki Yhdyskuntarakenne hajaantuu. Palvelut keskittyvät ja yksikkökoko kasvaa. Asiointija työssäkäyntimatkat pitenevät ja niiden aiheuttamat päästöt kasvavat. Kustannukset palvelujen järjestämisestä kasvavat. Energiatehokkuus otetaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa, mistä Skaftkärrin alue on esimerkkinä. Rakentamisen laadunohjaus on käynnistetty. Ohjausta ja neuvontaa annetaan kaikille rakentajille. Sähkön ja lämmön tuotannossa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä lisätään uusien investointihankkeiden myötä. Uusiutuvan energian osuus lisääntyy, mutta kasvihuonekaasupäästöt ovat vielä kaukana valtakunnallisista (Hallitusohjelma: Hiilineutraali yhteiskunta 2050) tai kansainvälisistä tavoitteista. Porvoon kaupungin alueella toimivalla suurteollisuudella on merkittävä rooli kunnan alueella tapahtuvan energian käytön tehokkuudessa. Kaupungilla ei kuitenkaan ole suoraa kanavaa asiassa vaikuttamiseen. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on korkea, mutta materiaalien hyödyntämistä (=kierrätystä) voisi vielä kasvattaa nykyisestä. Nykyisellään kevyen liikenteen verkosto on katkonainen. Varsinkaan keskustassa pyöräily ei ole sujuvaa ja turvallista. Suunnittelussa ja rakentamisessa kevyen liikenteen väylät ja joukkoliikenne otetaan huomioon eri liikennemuotojen sovittamiseksi yhtenäiseksi verkostoksi. Liityntäpysäköintijärjestelyt ovat olleet toimivia, mutta niitä tarvitaan lisää. 33

34 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Terveellinen ympäristö Asutuksen, palvelujen, työpaikkojen ja liikennealueiden rakentaminen vie maapinta-alaa ja katkoo ekologisia yhteyksiä. Kyläalueiden ja taajamien ulkopuolella tapahtuva rakentaminen vie enemmän maapinta-alaa, pirstoo luontokokonaisuuksia ja siitä aiheutuu suurempia reunavaikutuksia ympäröivään luontoon. Taajama-alueella maankäyttö on tehokkaampaa, mutta voi vaarantaa lähivirkistysalueita. Liikenne lisääntyy, jolloin melu ja keväiset pölyhaitat lisääntyvät. Useat asuntoalueet kärsivät liikennemelusta. Talvisin pakokaasupäästöt aiheuttavat ajoittain haittaa keskusta-alueella. Kiinteistöjen sisäilmaongelmia tulee ilmi usein. Sisäilmaongelmat aiheuttavat terveyshaittoja. Rakennusten saneeraustarve kasvaa ja niiden ylläpitoon ja korjauksiin on panostettava. Lähiympäristö ei vielä riittävästi houkuttele liikkumaan jalan tai pyöräillen. Kulkuväylien kunnossapidon ja valaistuksen puutteet, liikenneympäristön ongelmat ja kulkuesteet vaikeuttavat jalankulkua ja pyöräilyä sekä liikuntarajoitteisten ja ikäihmisten liikkumista. Kevyen liikenteen väyliä toivotaan lisää etenkin kaavaalueiden ulkopuolella. Keskusta-alueella pyöräteiden jatkuvuudessa on puutteita. Maankäyttö vaikuttaa järvien ja jokien veden laatuun. Pintavesien laatu vaihtelee hyvästä välttävään. Erityisesti merialueella esiintyy ajoittain runsaasti sinilevää. Yleisten uimarantojen veden hygieeninen laatu on pääosin erinomainen. Keskitetty jätevesien käsittely on hyvällä tasolla, mutta uimakauden ulkopuolella viemäriverkon ylivuodot heikentävät hetkellisesti pintavesien laatua. Hajaasutuksen jätevesien käsittelyssä on vielä 34 parannettavaa.

35 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Ympäristön hyvinvointi Strateginen päämäärä 2017: Hiilivapauden edelläkävijä-kaupunki Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks.3) Lähtö- Taso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on Rakennettujen omakotitalojen osuus kaava-alueella Asuntotyyppien jakautuminen (kerrostalo/rivitalo/1 2-talo) 53 % 30/17/52 % 75 % 35/20/45 % Maanhankinnan lisääminen. Kaavoitusprosessin nopeuttaminen (tarjonta lisääntyy ja aika kunnallistekniikan suunnittelulle pitenee). kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta Kaukolämpöverkon liittyjämäärä Kulkumuotojakautuma (henkilöauto/julkinen/kevyt) 70 % liittyjää 59/8/33 % (tiedot vuodelta , Uudenmaanliitto, HLT) 90 % 2000 liittyjää Uusiutuvien tuotantomuotojen investoinnit (Porvoon energia). Kaavoittaminen kaukolämpöverkon läheisyyteen. 57/9/34 % Joukkoliikennetuki. Keskustan kävelyalueiden lisääminen ja keskitettyjen pysäköintiratkaisujen edistäminen. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja parantaminen. Liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen. 35

36 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Ympäristön hyvinvointi Strateginen päämäärä 2017: Terveellinen ympäristö Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Keskustan ilman laatu (vuositarkkailu hyvä laatuluokka tuntien määrä) Keskustan ilmanlaatu (2011, ELY-keskus) Hyvä 65 % Tyydyttävä 30 % ajasta 70 % 30 % Katujen puhdistamisen lisääminen (pesu). Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Katuilman laatu (hiukkasten/pölyn määrä) Sisäilmaepäilyilmoitusten määrä kaupungin kiinteistöissä (30 kpl, v 2012, 23 kpl v 2011, 41 kpl v 2010, tilapalvelut) Välttävään tai sitä heikompaan kuntoluokkaan kuuluvien kaupungin omistamien rakennusten korjausvelka, milj. euroa. 30 kpl 7,6 25 kpl Vähenee Säännölliset kuntokartoitukset ja tarvittaessa kuntotutkimukset. Saneerausinvestointitason nostaminen. Huonokuntoisten rakennusten purku ja/tai myynti. 36

37 PALAVERIPÖYTÄ 5. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI, TAVOITEASETTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Hyvää, toimivaa ja onnistunutta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Viimeistelyn tarvetta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki Terveellinen ympäristö 37

38 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TASAPAINOINEN TALOUS HYVINVOINNIN MAHDOLLISTAJANA: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI

39 Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Tasapainoinen talous hyvinvoinnin mahdollistajana Valitut strategiset päämäärät Käyttötalouden kustannustehokkuus Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Toimintamenojen osuus verotettavista tuloista 30,04 % 2. Palkkamenojen reaalikasvu +1,5 % 3. Toimintatuottojen osuus toimintamenoista 21,7 % Kilpailukykyisen veroprosentit 1. Kunnallisvero 19,25 2. Yleinen kiinteistövero 1,20 3. Vakituinen asuinrakennus 0,40 Lainamäärän hallinta 1. Asukaskohtainen lainakanta 2664 euroa/asukas 2. Investointien tulorahoitusprosentti 87,1 % 3. Vuosikatteen osuus poistoista 69,6 % 39

40 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Käyttötalouden kustannustehokkuus Kaupungin ja liikelaitosten menot olivat vuonna 2012 yhteensä 291 miljoonaa euroa, mikä on noin 20 milj. euroa (7,7 %) enemmän kuin vuonna Toimintatuottoja kertyi 6 milj. euroa (11,0 %) enemmän. Verotulot jäivät runsaat 1milj. euroa (-0,7 %) pienemmiksi kuin vuonna Vuosikate heikentyi 14 milj. euroa. Etenkin palkkamenot ovat kasvaneet. Vuonna 2012 henkilömäärä kasvoi 130 henkilöllä (3,6 %) ja palkat ja palkkiot 5,4 miljoonaa euroa (5,0 %). Porvoon palkkamenot kasvoivat 1,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin kuntasektorin palkkaindeksi Palkkamenojen kasvu Porvoossa 5,0 % 3,5 % 2,5 % 0,4 % 8,6 % Kuntasektorin palkkaindeksi 3,4 % 3,0 % 3,4 % 3,5 % 5,5 % Ero 1,6 % 0,5 % -0,9 % -3,1 % 3,1 % Toiminta- ja vuosikatteen parantamiseksi on lisättävä toimintatuottojen osuutta toimintakuluista. Koko maan keskiarvo oli vuonna 2011 noin 26 %. Porvoo (sis. liikelaitokset) Toimintatuotot/toimintakulut, % 21,7 % 21,3 % 21,6 % 18,5 % 19,2 % 20,5 % 40

41 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Kilpailukykyiset veroprosentit Porvoon kunnallisveron tuloveroprosentti on 19,25 %. Koko maan kuntien keskiarvo on 19,38 % ja Uudellamaalla keskiarvo on 18,66 %. Kaupungin tuloveroprosenttia on korotettu viimeksi vuonna Kunnallisvero on merkittävin kaupungin tulolähde ja sen osuus kaupungin kokonaisverokertymästä on noin 86 %. Kunnallisveron yhden prosenttiyksikön tuotto on noin 8,5 miljoonaa euroa. Väestöllisen huoltosuhteen jyrkkä heikkeneminen vaikuttaa kaupungin kunnallisverotuloihin tulevina vuosina. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin asukasluku nousee strategiakaudella vuosittain noin 250 hengellä. Kaupungin työikäisen väestön eli vuotiaiden määrä kuitenkin laskee noin 700 hengellä vuosina

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM 8.6.2016 Päijät-Häme 9.6.2016 1 Sote- ja maakuntauudistus historiallisen suuri muutosprosessi Toimintaympäristö muuttuu

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

ITU-hanke Vaatimusmäärittely

ITU-hanke Vaatimusmäärittely ITU-hanke Vaatimusmäärittely Tarja Siira, Risto Kalliorinne, Päivi Vuokila-Oikkonen ja Anne Määttä 12/19/2016 ITU-hankkeen vaatimusmäärittely 1. Yleiskuvaus: kehitettävä alue ja kohderyhmän lähtötilanne

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 6.6.2016 Johtaja Taru Kuosmanen 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 Kaupunginvaltuusto PORMESTARI

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot