LUONNOS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNOS 3.0 29.5.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå"

Transkriptio

1 LUONNOS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå EHDOTUS PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIAKSI

2 MUUTOSVOIMAT PORVOON TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ, JOTKA ERITYISESTI TULEE OTTAA HUOMIOON UUTTA STRATEGIAA RAKENNETTAESSA Muutosvoima Perustelut: mahdollisuudet ja haasteet Porvoolle 1. Huoltosuhteen muutos (väestö vanhenee) 2. Kunta- ja palvelurakenteiden muutos 3. Julkisen ja yksityisen rajapinnan sirpaloituminen 4. Julkisen talouden kriisiytyminen 5. Tuottavuuden nostaminen 6. Tuottavuutta edistävän ITC:n hyödyntäminen Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja siirtyvät työvoiman ulkopuolelle. Työikäisen väestön suhteellinen osuus ja verojen maksaminen vähenee. Samalla väestön vanheneminen lisää palvelujen tarvetta ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Myös kaupungin työntekijät eläköityvät, ja uusien työntekijöiden rekrytoiminen muuttuu haastavaksi. Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenteiden muutos jatkuu. Palveluita tuotetaan huoltosuhteen muuttuessa entistä suuremmissa kokonaisuuksissa, jotta suomalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet saada palveluita. Kuinka varmistetaan Porvoon ja itäisen Uudenmaan kasvu, elinvoima ja kilpailukyky, kun metropolialueen ja Uudenmaan ratkaisut muotoutuvat? Yksilöiden palvelutarpeet muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi. Julkisen ja yksityisen rajapinta palvelutuotannossa sirpaloituu, eikä tärkeintä ole, kuka palvelun tuottaa. Koko julkisen sektorin talous on vaikeuksissa. Valtio tasapainottaa omaa talouttaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia, mutta samanaikaisesti kunnille on tullut uusia tehtäviä. Väestön nopea ikääntyminen näkyy osaltaan kaupungin verotulojen hiipumisena. Samaan aikaan asukkaiden palvelutarve ja kaupungin menopaineet kuitenkin kasvavat. Julkisen talouden kriisiytyminen on vahvistanut tarvetta kehittää tuottavuutta sekä uusia palveluiden tuotantotapoja. On myös arvioitava, mitä palveluita tulevaisuudessa voidaan tarjota. Vaikka kuntien tehtävät ovatkin työvoimavaltaista, voi sekä palvelutuotantoa että työprosesseja tehostaa informaatioteknologian avulla. 7. Osallisuuden eri muodot Perinteiset edustuksellisen demokratian osallistumis- ja vaikuttamistavat ovat murroksessa, ja asukkaat haluavat vaikuttaa entistä enemmän suoraan itseään lähellä oleviin asioihin ja palveluihin. Teknologian kehityksen myötä on syntynyt uusia suosittuja vaikuttamis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia (mm. sosiaalinen media). Kuinka kaupunki kehittää ja lisää 2 vuorovaikutusta asukkaiden kanssa?

3 MUUTOSVOIMA 2. KUNNALLISTEN RAKENTEIDEN MUUTOKSET STRATEGIAKAUDELLA Strategiset tulokulmat seuraaviin muutoksiin: 1. Suhtautuminen kuntaliitoksiin Itäinen Uusimaa, muut vaihtoehdot? 2. Suhtautuminen ja aktiivisuus metropolihallintoon haluaako Porvoo olla kiinteä ja myös hallinnollinen osa metropolialuetta ja mitä seurauksia sillä on? 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten toteutus 4. Toisen asteen koulutuksen alueellinen järjestäminen 5. Suhtautuminen kuntien väliseen yhteistoimintaan (+ Millä tavoin ja millä ehdoin Porvoo voi edistää alueellisen yhteistyön syvenemistä?) 3

4 MUUTOSVOIMA 2. KUNTAKONSERNI JA KONSERNIJOHTAMINEN Strategiset tulokulmat konsernijohtamiseen: Nykytilanteen Porvoo-konserni: johtamisen haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet Miten saavutetaan mahdollisimman reaaliaikainen taloudellinen ja toiminnallinen tilannekuva kaupungin peruspalveluista konsernin yhteisöistä? (+ Onko konsernin johtamiseen liittyvät osaamis- ja resurssivaatimukset riittävästi huomioitu?) 4

5 PALAVERIPÖYTÄ 1. KUNNALLISTEN RAKENTEIDEN JA KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOSHAASTEET Mitkä asiat ovat ratkaisevan tärkeitä tai mihin asioihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota: Tulevissa kunnallisten rakenteiden muutoksissa Kaupungin konsernijohtamisen kehittämisessä 5

6 KAUPUNGIN UUSI PERUSTEHTÄVÄ Kaupungin luottamushenkilöt ja henkilöstö yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa Kuvaa luottamushenkilöiden ja henkilöstön halua ja kykyä kantaa vastuuta kaupungin tulevaisuudesta Porvoon kaupunki edistää asukkaidensa ja ympäristönsä hyvinvointia sekä yritystensä kilpailukykyä alueellaan. Asukkaille, yrityksille ja ympäristölle halutaan tulevaisuudessa tuottaa hyötyä Strategian vaikutukset näkyvät hyvinvoinnissa ja kilpailukyvyssä. 6

7 KAUPUNGIN UUSI VISIO Asukkailla ja yrityksillä on hyvät edellytykset elää, kasvaa ja kehittyä. Unelmat on tehty asuttaviksi ja ideat toteutettaviksi. Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan kestävän kehityksen periaattein. Hyvää energiaa sukupolvelta toiselle. Ihmisiä kuunnellaan ja heille tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia ja -kanavia. Ihmiset tekevät kaupungin. 7

8 8

9 PALAVERIPÖYTÄ 2. UUDEN PERUSTEHTÄVÄN JA VISION VIIMEISTELY Perustehtävä Visio 2020 Hyvää, myönteistä, toimivaa, innostavaa Kaipaa vielä viimeistelyä ja hiomista 9

10 Kaupunkistrategia : Strategiset päämäärät Kaupungin visio 2020 Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Hyvinvoinnin näkökulmat Kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin kehittäminen Tasapainoinen talous hyvinvoinnin mahdollistajana Strategiset päämäärät (kaupunginhallituksen ehdotus) 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen 2. Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 4. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen (tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen) 2. Yritysten sijoittumispalveluiden kehittäminen 3. Työllisen työvoiman osuuden lisääminen 1. Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki 2. Terveellinen ympäristö 1. Käyttötalouden kustannustehokkuus 2. Kilpailukykyiset veroprosentit 3. Lainamäärän hallinta Kaupungin perustehtävä Porvoon kaupunki edistää asukkaidensa ja ympäristönsä hyvinvointia sekä yritystensä kilpailukykyä alueellaan. 10

11 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI

12 Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen Valitut strategiset päämäärät Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Lapsiperheiden oikeaaikainen tuki arjessa Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Työttömyyden alueelliset erot 2. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi kokevien osuus 37,4 % (ATH) 3. Liikuntaa säännöllisesti harrastavien osuus 21,4 % (ATH) 4. Kulkutapaosuus, n. 33 % jalan tai pyörällä 5. Ikääntyneiden toimintakyky 1. Huostaan otettujen lasten määrä 2. Eri perhetyön muotojen asiakkuudet Perheneuvolan asiakkaita Nuorisotyöttömiä Porvoossa 10,7 % = 250 nuorta 2. Kaikista toimeentulotukiasiakkaista vuonna % oli alle 25- vuotiaita ja uusista asiakkaista 52 % alle 30-vuotiaita. Yhteensä 570 nuorta sai toimeentulotukea. 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat 12 % 4. Etsivän nuorisotyön kautta eteenpäin ohjatut 75 % 1. Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet 2. Asiakkaiden mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun 3. Aktiivisesti osallistuvien osuus 29,2 % (ATH) 12

13 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti kohentuneet. Samanaikaisesti eri sosiaaliryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Vähemmän koulutetut, alempiin tuloluokkiin kuuluvat ja matalammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät sairastavat enemmän, kärsivät useammin alentuneesta toimintakyvystä ja kuolevat nuorempina kuin pidemmälle koulutetut, ylempiin tuloluokkiin kuuluvat ja korkeammassa ammattiasemassa olevat väestöryhmät. 20 % väestöstä kuluttaa 80 % palveluiden voimavaroista = (terveyserot) tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Heikoimmassa asemassa ovat työttömät. Liikunnan puute on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Kuntoliikuntaa säännöllisesti harrastavien suomalaisten joukko on kasvanut tasaisesti. Sen sijaan työmatkakävelijöiden ja -pyöräilijöiden määrä on vähentynyt. Arkiliikunta on terveydelle, toimintakyvylle ja mielenterveydelle tärkeintä. Puolen tunnin reipas kävely tai pyöräily päivittäin riittää ylläpitämään terveyttä. Kuntoliikuntaa vähäisessä määrin tai ei ollenkaan harrastavia on siis lähes 80%. Porvoossa on vähemmän pienituloisia kuin maassa keskimäärin, mutta pienituloisuusaste on kasvanut viime vuosina. Suuret alueelliset erot näkyvät työttömyysluvuissa. Porvoossa kohtuuhintaisten vuokra- asuntojen saaminen on hankalaa. Palveluiden saatavuus: joka kolmas vuotiaista kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskuslääkäripalveluja. Joka 10. on pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa lisää rahaa (ATH), leipäjonojen asiakasmäärät ovat nousseet. 13

14 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa Vanhemmuudessa ja perheiden elämänhallinnassa on haasteita, erityispalveluiden ja tukitoimien piiriin hakeutuminen lisääntynyt. Pienituloisien lapsiperheiden määrä on kasvanut, työttömyys ja köyhyyteen liittyvät ongelmat erilaistavat lapsiperheiden elämää ja toimintamahdollisuuksia aikaisempaa enemmän. Ennaltaehkäisevä näkökulma on oltava suunnittelun ja toiminnan keskeinen lähestymistapa lapsiperheidenkin hyvinvoinnin kehittämisessä. Mm. päivähoidon ja koulun antama tuki, vanhempainryhmät, lastenhoitoapu sekä perhetyö ovat tärkeitä lapsiperheiden arjen tuen muotoja. Perhetyötä lisäämällä on pystytty rajoittamaan lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen hankintaa. Myös lastensuojelun avopalvelujen sijoituksia sekä laitossijoituksia on pystytty lyhentämään ja vähentämään. Tämä kehityssuunta on tärkeä niin inhimillisestä kuin kustannustenkin näkökulmasta. 14

15 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Alhainen koulutustaso on tutkimusten mukaan osoittautunut yhdeksi merkittäväksi työttömyyden syyksi. Kouluttamattomien työttömyysaika oli myös selkeästi pidempi kuin koulutetuilla nuorilla. Nuorille on tällä hetkellä erittäin vaikea löytää työpaikkoja, joten sijoitukset ovat usein lyhtyaikaisia työkokeilu- tai työpajapaikkoja. Nuorisotyöttömyys ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ongelmat ovat lisänneet huomattavasti aikuissosiaalityön palvelujen kysyntää. Erityisesti nuorten lisääntyvä avuttomuus, puutteelliset asumistaidot ja elämäntavat, asunnottomuus ja velkaantuminen näkyvät suurena tuen tarpeena. Keväällä 2011 porvoolaisten koulujen 9. luokkalaisista 93,7% pääsi jatkokoulutukseen. Painopistettä tulisi siirtää ehkäisevien peruspalvelujen toimivuuden varmistamiseen. 15

16 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? 4. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen Kuntademokratiassa ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksissa on kyse kolmesta näkökulmasta. Perinteisten edustuksellisen demokratian keinojen rinnalle on syntynyt uusia suoran osallistumisen käytäntöjä kuten asukasraateja. Uusin osallistumisen muoto on tekemällä osallistuminen eli asukkaiden mahdollisuus osallistua käyttäjälähtöisesti palveluiden suunnitteluun ja kehitystyöhön. Poliittisen osallistumisen hiipuminen on ollut näkyvissä jo pitkään. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on laskenut 1980-luvulta lähtien eivätkä luottamustehtävät enää kiinnosta niin laajaa joukkoa kuin ennen. Erityisen laiskoja äänestämään ovat nuoret. Äänioikeuttaan käyttää keskimäärin vain joka kolmas alle 25-vuotias suomalainen nuori. Porvoossa on kehitetty nuorten osallistumismahdollisuuksia viime vuosina. Nuorten osallistuminen nousi kuitenkin keskeiseksi kehittämiskohteeksi kouluterveyskyselyssä, tulevaisuuskyselyssä ja vaikuttajaraadin keskusteluissa. Esimerkiksi lähes puolet yläluokkalaisista ja ammattiin opiskelevista nuorista ei tiedä, miten vaikuttaa oman koulun asioihin. Porvoossa on otettu käyttöön viime vuosina myös suoran osallistumisen keinoja. Asuinalueiden suunnittelussa, kylärakenneohjelman ja uuden strategian valmistelussa on hyödynnetty mm. asukaskyselyjä, asukkaiden työpajatyöskentelyä ja asukasraateja. Tulevaisuuskyselyssä ja vaikuttajaraadissa toivottiin, että sekä suoraa osallistumista että palveluiden käyttäjien mahdollisuuksia osallistua palveluiden suunnitteluun lisätään edelleen. Osallisuuden voi ymmärtää myös ns. sosiaalisena osallisuutena, jolloin se tarkoittaa yhteisöön osallistumista. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia, koska se luo mielekästä merkitystä elämään. Sosiaalista osallisuutta voi kuvata aktiivisesti kerhoihin, järjestöihin ja yhdistyksiin osallistuvien osuudella. Reilu kolmannes itäuusmaalaisista osallistuu aktiivisesti ATH-tutkimuksen mukaan, mikä on hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien tukeminen koetaan keskeiseksi kehittämiskohteeksi Porvoossa niin tulevaisuuskyselyn, vaikuttajaraadin kuin luottamushenkilöiden työpajojenkin perusteella. 16

17 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Työttömyys, alueelliset erot 0 23 % Erot vähenevät Kulkutapaosuus Liikuntaa säännöllisesti harrastavien osuus Matkoista noin 33 % tehdään jalan tai pyörällä 21 % Heterogeeniset asuinalueet. Työttömien terveyden edistäminen. Nykyiset työpaikat turvataan, kaupungin aktivointitoimenpiteet, yritysyhteistyö, esim. oppisopimuskoulutus. Alueelliset palvelut, esim. Gbacka: kaupunginosaprojekti, liikkuva bussipalvelu. Lisääntyy Arkiliikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kevyenliikenteenväylien käytön sujuvuus. 3. Sektorin yhteistyön vahvistaminen. Koettu elämänlaatu hyvä (55 74-v.) 76 % Paranee Yhteisöllisyyden lisääminen, eläköityvien aktivointi. Kotona asuvat yli 75-v. 89 % Lisääntyy Kotihoidon resurssien oikea kohdistaminen, tekniikan hyödyntäminen. Systemaattinen seuranta, koulutusta elämäntapakoulutusta, hyvinvointitalot. Ksh-resurssit. 17

18 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 2. Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Perhetyön asiakkuudet 213 Lisääntyy Perhetyön prosessien kehittäminen. Vanhemmuuden tukemisen hanke, perhetyöntekijät peruspalveluihin lastensuojelusta, 3.sektori. Perheneuvolan asiakkaat 551 Palvelu tavoittaa enemmän perheitä, asiakkuuksia lisäämättä Lastensuojeluilmoitukset, hakemukset ja pyynnöt Painopiste yksilötyöstä. ryhmäohjaukseen ja varhaisempaan tukeen. 878 Vähenee Painopiste peruspalveluissa, ennaltaehkäisevään työhön. Koulutusta peruspalveluiden henkilökunnalle. 18

19 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Nuorisotyöttömien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet (17 24-v.) Etsivän nuorisotyön kautta eteenpäin ohjatut 10,7 % (250) 12 % 75% Vähenee 80% Nuorisotakuun toimenpiteiden toteuttaminen. Kesätyöpaikat kaikille 9-lk. nuorille. Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet nuoret (alle 30-v.) Nuorten elintavat 8 9lk Tupakoi päivittäin Alkoholi (tosi humalassa väh. kerran/kk) Koettu terveys keskinkertainen tai huono 18,4 % 19,2 % 18,7 % Ei kasva Panostetaan nuorten sosiaalityöhön. Vähenee Vähenee Paranee Laajempi verkosto vastuutyöntekijöitä, muutkin kuin sos.tt. Nuoria mukaan, jotka saaneet apua etsivästä työstä. Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen; Ryhmätoimintoja, päihdevalistusta nuoremmille ikäryhmille, nuoret mukaan tapahtumiin järjestäjiksi ja puhujiksi. Poikkihallinnollisen yhteistyön (koulunuorisotyö-poliisi-päihdetyöseurakunta) tehokkaampi koordinointi. Nuorten elämänhallintataitojen tukeminen. 19

20 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Kuntalaisen hyvinvointi ja osallisuus Strateginen päämäärä 2017: 4. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet - olemassaolo - käyttäminen Asiakkaiden mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun - olemassaolo - käyttäminen - säännölliset asiakastyytyväisyystutkimukset (palvelun jälkeen) Aktiivisesti osallistuvien osuus (yhdistys- ja harrastustoiminta ym. toiminta) Lähtötaso: 2014 kyselytutki mus Lähtötaso 2014? kasvaa Poikkihallinnollisen osallisuusverkoston perustaminen kehittämään uusia osallistumistapoja (esim. kyselyt ja sähköisten välineiden hyödyntäminen, alueraadit, kuntalaisraadit yms.). Aktiivisen ja ennakoivan viestinnän kehittäminen. Päätösten ennakkoarviointi. Edustuksellisen demokratian tukeminen. Kasvaa Määrä kasvaa Palveluiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa (esim. palvelumuotoilu). Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen. Palautejärjestelmien kehittäminen. 29,2 (ATH) Kasvaa Poikkihallinnollinen osallisuusverkosto edistää 3. sektorin mahdollisuuksia aktivoida kaupunkilaisia (esim. toiminnan koordinointi, vapaaehtoistyöntekijöiden houkuttelu, avustusten kohdentaminen, toimintatilat. 20

21 PALAVERIPÖYTÄ 3. KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI, TAVOITEASETTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi 1. Hyvinvointija terveyserojen vähentäminen Hyvää, toimivaa ja onnistunutta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Viimeistelyn tarvetta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä 2. Lapsiperheiden oikea-aikainen tuki arjessa 3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 4. Asukkaiden osallistumismah dollisuuksien lisääminen 21

22 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY JA HYVINVOINTI: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI

23 Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Yritysten kilpailukyky Valitut strategiset päämäärät Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Markkinoitavat yritystontit k-m 2, ja luovutetut yritystontit 6114 k-m 2 (2011) 2. Ostovoiman siirtymä prosentteina vuodessa 3. Kokonaismatkailutulo 176 milj. euroa 4. Rahallinen panos kehittämistarkoituksiin 0,62 milj. euroa Yritysten sijoittumispalveluiden kehittäminen 1. Uudet perustetut yritykset kappaleita vuodessa Työpaikkojen määrän muutos ja työpaikkaomavaraisuus 3. Sijoittumispalveluiden yrityskontaktit vuodessa 46 Työllisen työvoiman osuuden lisääminen 1. Markkinoitavat omakotitontit 133 kpl ja rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot) k-m² Luovutetut omakotitontit 37 kpl ja rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot) k-m² 2. Nykyisten asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin ja asuinympäristöön 7,3 3. Työllisen työvoiman määrä Väestöllinen huoltosuhde (ei-työikäiset yhtä työikäistä kohti) 0,52 23

24 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen Porvoon maantieteellinen sijainti on erinomainen. Kaupungilla on luonnollinen rooli kasvavalla metropolialueella. Porvoo on aito kaupunki, jolla on historia. Se on haluttu asuinpaikka sijainnin, olemuksensa sekä saariston ja meren läheisyyden vuoksi. Porvoossa on ammattikorkeakoulucampus ja II asteen opetusta molemmilla kotimaisilla kielillä. Opetustarjonnan kehittäminen ja varmistaminen on strategiassa tärkeällä sijalla ja edellyttää kaupungilta aktiivista myötävaikuttamista ja edunvalvontaa. Kaupungilla on aktiivinen elinkeinopolitiikka, kaavoitus sekä tontinluovutus yritystoiminnalle. Työpaikkaomavaraisuus on hyvällä tasolla n. 89 %, mutta trendi on ollut hiukan laskeva. Elinkeinorakenne on yksipuolista sekä yritysten koon että toimialojen osalta. Porvoossa on muutama erittäin iso yritys, vähän pk-sektorin yrityksiä sekä suuri määrä mikroluokan yrityksiä. Porvoon vahvat toimialat ovat öljynjalostusteollisuus ja petrokemia, sähkötekniikka, matkailu sekä luovat alat. Kaupungissa toimii maan suurin cleantech-yhtiö Neste Oil sekä Ensto. Alalla on myös Posintran hallinnoima sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus STOK sekä esimerkkinä käytännön toteutuksessa energiatehokas asuinalue Skaftkärr. Potentiaalisten kasvuyritysten haravoiminen on keskeisen tärkeää päämäärän saavuttamiseksi. Kehitysyhtiö Posintra on laajentunut alueelliseksi ja yhteistyötä aluekehitystyössä voidaan syventää. Kehittämistyön resursointi on varmistettava. Matkailun mahdollisuuksien kehittäminen elinkeinona ja imagon viestinnässä on keskeistä. Taidetehtaan alue kulttuuri-, matkailu- sekä liiketoimintoineen on keskeinen osa kaupungin markkinointia. Alueelle sijoittuva hotelli auttaisi ryhmä-, kokous- ja kongressimyyntiä. Hotellin avulla kehitettäisiin myös kaupunkimatkailua. Porvoossa ei ole tarjolla riittävästi tasokasta majoitusta keskustan alueella esim. venäläisten matkailijoiden tarpeisiin. 24

25 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Yritysten sijoittumispalveluiden kehittäminen Uusien yritysten perustaminen sekä muualla toimivien yritysten saaminen asettumaan Porvooseen nähdään tärkeänä. Yritystoiminnan peruslähtökohtia ovat aktiivinen tonttipolitiikka, kaavoitus ja tontinluovutus. Peruslähtökohtiin kuuluu myös alkavan tai toiminnassa oleva yritystoiminnan neuvonta- ja kehittämispalvelut. Sijoittumispalvelut ovat olemassa ja kaupunkimarkkinointiin on panostettu, mutta yrityksille suunnattuja markkinointikampanjoita kaupunki ei ole toteuttanut. Tärkeää on koordinoida palvelut ja viestittää niistä tehokkaammin. Yritysten sijoittumispalvelujen prosessien selkeyttäminen ja dokumentointi tehdään yhteistyössä Posintran kanssa. Kaupunkimarkkinoinnin keinoin kaupunkia tehdään tunnetuksi kohderyhmille. Porvoon vahvuudet yrityksen sijoittumispaikkana tulee yksilöidä ja priorisoida markkinointiviestinnän pohjaksi. Madalletaan kynnystä saada sijoittumiseen tarvittava tieto. Kilpailukykyindeksillä mitattuna Porvoon seutukunta on sijalla 1. Indeksi perustuu kuuteen muuttujaan: työn tuottavuuteen, työllisyysasteeseen, innovatiivisuuteen, koulutustasoon, yritysdynamiikkaan ja teollisuusvaltaisuuteen. Seutukuntien kilpailukykyindeksiä on kuvattu julkisessa tietopankissa, Satamittarissa (Satakunnan maakunta). 25

26 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Työllisen työvoiman osuuden lisääminen Huoltosuhteen heikkeneminen, eli työllisen työvoiman suhteellisen osuuden pienentyminen suhteessa muuhun väestöön aiheuttaa negatiivisia heijastusvaikutuksia. Näitä ovat mm. verotulojen pienentyminen ja kunnallisten palvelujen tarpeen kasvu, jotka rasittavat kunnan taloutta. Väestöllinen huoltosuhde on Porvoossa viimeisimpien tilastojen mukaan 0,52, eli suurin piirtein kahta työikäistä kohti on yksi muihin ikäryhmiin kuuluva henkilö. Porvoon alueen markkinointi työ- ja asuinpaikkana on tärkeä tekijä päämäärän saavuttamisessa. Tärkeää on erityisesti kokonaismielikuva kaupungista ja sen palveluista sekä tarjottavien asuinvaihtoehtojen monipuolisuus, määrä ja laatu. Yritykset tarvitsevat työvoimaa jolla on tarpeellinen koulutustaso ja osaaminen. Kaupunki voi harjoittamallaan koulutus- ja työllisyyspolitiikalla myötävaikuttaa osaavan työvoiman saantiin. Kaupunkimarkkinoinnin avulla haetaan muuttovoittoa, väestökasvun tavoite on 1,5 % vuodessa pitkällä tähtäimellä. Markkinointia on alettu tehdä ja tilanne kokonaisuudessa on tällä hetkellä hyvä. Porvoo voi tarjota monipuolisia asuinvaihtoehtoja (vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja) ja eri tyyppisiä asuntotyyppejä (omakoti-, rivi- ja kerrostaloasumista). Lähtökohtatilanne on hyvä, ja kuntalaisten palvelut täytyy pitää kilpailukykyisellä tasolla jatkossakin. Taloustutkimuksen vuonna 2012 toteuttaman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Porvooseen voisi ajatella muuttavansa 18 % suomalaisista. Porvoo on 11. tutkituista 37 kaupungista, kun mitataan kaupunkien kokonaismielikuvaa. Hämeenlinnan ja Naantalin lisäksi Porvoon edellä on ainoastaan Suomen suurimmat kaupungit. Porvoon erityisiksi vahvuuksiksi koetaan viihtyisä asuinympäristö, lapsille sopiva kasvuympäristö sekä kaupungin sijainti. Asuinympäristön viihtyisyys ja työpaikan sijainti ovat tekijöitä, joita suomalaiset arvostavat nykyisin kaikkein eniten valitessaan uutta asuinpaikkaa. Marraskuussa 2011 valmistui analyysi Porvoon demograafisesta kilpailukyvystä. Analyysin mukaan Porvoon kaupungin muuttovoima on ollut maan parasta luokkaa viimeiset 30 vuotta kuntien välisessä vertailussa. Tämän tason säilyttäminen on strategian tärkeimpiä osatekijöitä. 26

27 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Yritysten kilpailukyky Strateginen päämäärä 2017: 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen (tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen) Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Markkinoitavat yritystontit, k-m 2 Luovutetut yritystontit, k-m 2 *Yhteensä kaudella Ostovoiman siirtymä prosentteina vuodessa (kauppapaikkaselvitys) - päivittäistavarakauppa (2010) - tilaa vaativa erikoiskauppa (2009) - muu erikoiskauppa (ns. keskustahakuinen erikoiskauppa) (2009) (2011) +14 % +20 % 0 % * +14 % +20 % 0 % Panostetaan maanhankintaan ja kasvatetaan kaavareserviä. Tehostetaan tontti- ja yritysmarkkinointia. Yrityskaavoituksen nopeuttaminen (suunnitteluvaraukset). Kaupan toimintaedellytysten kehittäminen maapolitiikan ja kaavoituksen avulla. Kokonaismatkailutulo, milj. euroa (2009) Rahallinen panos kehittämistarkoituksiin, milj. euroa 176 0, nouseva Panostetaan matkailuyritysten väliseen yhteistyöhön, matkailutuotteiden ja -infrastruktuurin kehittämiseen sekä yhteismarkkinointiin. 27

28 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Yritysten kilpailukyky Strateginen päämäärä 2017: 2. Yritysten sijoittumispalvelujen kehittäminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Uudet perustetut yritykset kappaleita vuodessa Neuvontapalvelut. Työpaikkojen määrän muutos/vuosi (2010) Työpaikkaomavaraisuus (2010) ,9 300 nouseva Koulutus- ja työllisyyspolitiikka (painopisteenä nuoret). Kaupunkimarkkinointi. ks. kaikki listatut toimenpiteet. Sijoittumispalveluiden yrityskontaktit vuodessa Prosessien selkeyttäminen ja dokumentointi. Työnjako kaupungin ja kehitysyhtiö Posintran välillä. Otetaan huomioon palvelusopimuksessa. 28

29 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Yritysten kilpailukyky Strateginen päämäärä 2017: 3. Työllisen työvoiman osuuden lisääminen Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Markkinoitavat omakotitontit, kpl. Rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot) k-m² Luovutetut omakotitontit, kpl Rivi- ja kerrostalotontit (sisältäen opiskelija-asunnot), k-m² Nykyisten asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin ja asuinympäristöön, v Työllisen työvoiman määrä Väestöllinen huoltosuhde (ei-työikäiset yhtä työikäistä kohti) Monipuolisia vaihtoehtoja tarjoava tontti- ja asuntopolitiikka. Asuntokohteiden tuotanto ja markkinointi. 7,3 7,8 Kaupunkimarkkinointiin panostaminen. Asukkaiden tyytyväisyyttä aletaan tutkia jatkossa säännöllisesti ja laajemmin , ,49 Em. toimenpiteet. Tilastoennuste, johtoryhmä. 29

30 PALAVERIPÖYTÄ 4. YRITYSTEN KILPAILUKYKY : EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI, TAVOITEASETTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Hyvää, toimivaa ja onnistunutta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Viimeistelyn tarvetta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen 2. Yritysten sijoittumispalvelui den kehittäminen 3. Työllisen työvoiman osuuden lisääminen 30

31 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI

32 Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Ympäristön hyvinvointi Valitut strategiset päämäärät Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Rakennettujen omakotitalojen osuus kaava-alueella 53 % ja asuntotyyppien jakautuminen (kerrostalo/rivitalo/1 2-talo) 30/17/52 % 2. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta 70 % ja liittyjämäärä Kulkumuotojakautuma (henkilöauto/julkinen/kevyt) 59/8/33 % Terveellinen ympäristö 1. Keskustan ilmanlaatu ja katuilman laatu, ilmoitetaan % ajasta 2. Sisäilmaepäilyilmoitusten määrä kaupungin kiinteistöissä 30 kpl ja korjausvelka (välttävä tai sitä heikompi kuntoluokka) 7,6 milj. euroa 32

33 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki Yhdyskuntarakenne hajaantuu. Palvelut keskittyvät ja yksikkökoko kasvaa. Asiointija työssäkäyntimatkat pitenevät ja niiden aiheuttamat päästöt kasvavat. Kustannukset palvelujen järjestämisestä kasvavat. Energiatehokkuus otetaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa, mistä Skaftkärrin alue on esimerkkinä. Rakentamisen laadunohjaus on käynnistetty. Ohjausta ja neuvontaa annetaan kaikille rakentajille. Sähkön ja lämmön tuotannossa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä lisätään uusien investointihankkeiden myötä. Uusiutuvan energian osuus lisääntyy, mutta kasvihuonekaasupäästöt ovat vielä kaukana valtakunnallisista (Hallitusohjelma: Hiilineutraali yhteiskunta 2050) tai kansainvälisistä tavoitteista. Porvoon kaupungin alueella toimivalla suurteollisuudella on merkittävä rooli kunnan alueella tapahtuvan energian käytön tehokkuudessa. Kaupungilla ei kuitenkaan ole suoraa kanavaa asiassa vaikuttamiseen. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on korkea, mutta materiaalien hyödyntämistä (=kierrätystä) voisi vielä kasvattaa nykyisestä. Nykyisellään kevyen liikenteen verkosto on katkonainen. Varsinkaan keskustassa pyöräily ei ole sujuvaa ja turvallista. Suunnittelussa ja rakentamisessa kevyen liikenteen väylät ja joukkoliikenne otetaan huomioon eri liikennemuotojen sovittamiseksi yhtenäiseksi verkostoksi. Liityntäpysäköintijärjestelyt ovat olleet toimivia, mutta niitä tarvitaan lisää. 33

34 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Terveellinen ympäristö Asutuksen, palvelujen, työpaikkojen ja liikennealueiden rakentaminen vie maapinta-alaa ja katkoo ekologisia yhteyksiä. Kyläalueiden ja taajamien ulkopuolella tapahtuva rakentaminen vie enemmän maapinta-alaa, pirstoo luontokokonaisuuksia ja siitä aiheutuu suurempia reunavaikutuksia ympäröivään luontoon. Taajama-alueella maankäyttö on tehokkaampaa, mutta voi vaarantaa lähivirkistysalueita. Liikenne lisääntyy, jolloin melu ja keväiset pölyhaitat lisääntyvät. Useat asuntoalueet kärsivät liikennemelusta. Talvisin pakokaasupäästöt aiheuttavat ajoittain haittaa keskusta-alueella. Kiinteistöjen sisäilmaongelmia tulee ilmi usein. Sisäilmaongelmat aiheuttavat terveyshaittoja. Rakennusten saneeraustarve kasvaa ja niiden ylläpitoon ja korjauksiin on panostettava. Lähiympäristö ei vielä riittävästi houkuttele liikkumaan jalan tai pyöräillen. Kulkuväylien kunnossapidon ja valaistuksen puutteet, liikenneympäristön ongelmat ja kulkuesteet vaikeuttavat jalankulkua ja pyöräilyä sekä liikuntarajoitteisten ja ikäihmisten liikkumista. Kevyen liikenteen väyliä toivotaan lisää etenkin kaavaalueiden ulkopuolella. Keskusta-alueella pyöräteiden jatkuvuudessa on puutteita. Maankäyttö vaikuttaa järvien ja jokien veden laatuun. Pintavesien laatu vaihtelee hyvästä välttävään. Erityisesti merialueella esiintyy ajoittain runsaasti sinilevää. Yleisten uimarantojen veden hygieeninen laatu on pääosin erinomainen. Keskitetty jätevesien käsittely on hyvällä tasolla, mutta uimakauden ulkopuolella viemäriverkon ylivuodot heikentävät hetkellisesti pintavesien laatua. Hajaasutuksen jätevesien käsittelyssä on vielä 34 parannettavaa.

35 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Ympäristön hyvinvointi Strateginen päämäärä 2017: Hiilivapauden edelläkävijä-kaupunki Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks.3) Lähtö- Taso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Porvoo on Rakennettujen omakotitalojen osuus kaava-alueella Asuntotyyppien jakautuminen (kerrostalo/rivitalo/1 2-talo) 53 % 30/17/52 % 75 % 35/20/45 % Maanhankinnan lisääminen. Kaavoitusprosessin nopeuttaminen (tarjonta lisääntyy ja aika kunnallistekniikan suunnittelulle pitenee). kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta Kaukolämpöverkon liittyjämäärä Kulkumuotojakautuma (henkilöauto/julkinen/kevyt) 70 % liittyjää 59/8/33 % (tiedot vuodelta , Uudenmaanliitto, HLT) 90 % 2000 liittyjää Uusiutuvien tuotantomuotojen investoinnit (Porvoon energia). Kaavoittaminen kaukolämpöverkon läheisyyteen. 57/9/34 % Joukkoliikennetuki. Keskustan kävelyalueiden lisääminen ja keskitettyjen pysäköintiratkaisujen edistäminen. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja parantaminen. Liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen. 35

36 Strategisen päämäärän indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Kaupungin hyvinvoinnin näkökulma: Ympäristön hyvinvointi Strateginen päämäärä 2017: Terveellinen ympäristö Kaupungin visio 2020 Valitut indikaattorit, jotka kuvaavat parhaiten strategian (toimenpiteiden) vaikutusta porvoolaisten ja Porvoon arkeen (maks. 3) Lähtötaso v Tavoite 2017 Esimerkkejä toimenpiteistä Keskustan ilman laatu (vuositarkkailu hyvä laatuluokka tuntien määrä) Keskustan ilmanlaatu (2011, ELY-keskus) Hyvä 65 % Tyydyttävä 30 % ajasta 70 % 30 % Katujen puhdistamisen lisääminen (pesu). Porvoo on kestävästi kasvava, kaksikielinen kaupunki, jossa hyvinvointi kantaa sukupolvelta toiselle. Katuilman laatu (hiukkasten/pölyn määrä) Sisäilmaepäilyilmoitusten määrä kaupungin kiinteistöissä (30 kpl, v 2012, 23 kpl v 2011, 41 kpl v 2010, tilapalvelut) Välttävään tai sitä heikompaan kuntoluokkaan kuuluvien kaupungin omistamien rakennusten korjausvelka, milj. euroa. 30 kpl 7,6 25 kpl Vähenee Säännölliset kuntokartoitukset ja tarvittaessa kuntotutkimukset. Saneerausinvestointitason nostaminen. Huonokuntoisten rakennusten purku ja/tai myynti. 36

37 PALAVERIPÖYTÄ 5. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI, TAVOITEASETTELUKSI JA TOIMENPITEIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Hyvää, toimivaa ja onnistunutta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Viimeistelyn tarvetta indikaattorien valinnassa, tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä Hiilivapauden edelläkävijäkaupunki Terveellinen ympäristö 37

38 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TASAPAINOINEN TALOUS HYVINVOINNIN MAHDOLLISTAJANA: EHDOTUKSET PÄÄMÄÄRIKSI, INDIKAATTOREIKSI JA TOIMENPITEIKSI

39 Strategiset päämäärät ja vaikuttavuusindikaattorit Hyvinvointinäkökulma Tasapainoinen talous hyvinvoinnin mahdollistajana Valitut strategiset päämäärät Käyttötalouden kustannustehokkuus Ehdotukset indikaattoreiksi Mitkä indikaattorit kuvaavat parhaiten strategian vaikuttavuutta valittuun kehitysilmiöön ja kaupungin onnistumista valitun päämäärän saavuttamisessa (max. 3 indikaattoria) 1. Toimintamenojen osuus verotettavista tuloista 30,04 % 2. Palkkamenojen reaalikasvu +1,5 % 3. Toimintatuottojen osuus toimintamenoista 21,7 % Kilpailukykyisen veroprosentit 1. Kunnallisvero 19,25 2. Yleinen kiinteistövero 1,20 3. Vakituinen asuinrakennus 0,40 Lainamäärän hallinta 1. Asukaskohtainen lainakanta 2664 euroa/asukas 2. Investointien tulorahoitusprosentti 87,1 % 3. Vuosikatteen osuus poistoista 69,6 % 39

40 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Käyttötalouden kustannustehokkuus Kaupungin ja liikelaitosten menot olivat vuonna 2012 yhteensä 291 miljoonaa euroa, mikä on noin 20 milj. euroa (7,7 %) enemmän kuin vuonna Toimintatuottoja kertyi 6 milj. euroa (11,0 %) enemmän. Verotulot jäivät runsaat 1milj. euroa (-0,7 %) pienemmiksi kuin vuonna Vuosikate heikentyi 14 milj. euroa. Etenkin palkkamenot ovat kasvaneet. Vuonna 2012 henkilömäärä kasvoi 130 henkilöllä (3,6 %) ja palkat ja palkkiot 5,4 miljoonaa euroa (5,0 %). Porvoon palkkamenot kasvoivat 1,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin kuntasektorin palkkaindeksi Palkkamenojen kasvu Porvoossa 5,0 % 3,5 % 2,5 % 0,4 % 8,6 % Kuntasektorin palkkaindeksi 3,4 % 3,0 % 3,4 % 3,5 % 5,5 % Ero 1,6 % 0,5 % -0,9 % -3,1 % 3,1 % Toiminta- ja vuosikatteen parantamiseksi on lisättävä toimintatuottojen osuutta toimintakuluista. Koko maan keskiarvo oli vuonna 2011 noin 26 %. Porvoo (sis. liikelaitokset) Toimintatuotot/toimintakulut, % 21,7 % 21,3 % 21,6 % 18,5 % 19,2 % 20,5 % 40

41 Strategisen päämäärän avaaminen tilannekuvan avulla Strateginen päämäärä Tilannekuva: miten ilmiö ja sen kehityssuunta näkyy porvoolaisten ja Porvoon arjessa? Kilpailukykyiset veroprosentit Porvoon kunnallisveron tuloveroprosentti on 19,25 %. Koko maan kuntien keskiarvo on 19,38 % ja Uudellamaalla keskiarvo on 18,66 %. Kaupungin tuloveroprosenttia on korotettu viimeksi vuonna Kunnallisvero on merkittävin kaupungin tulolähde ja sen osuus kaupungin kokonaisverokertymästä on noin 86 %. Kunnallisveron yhden prosenttiyksikön tuotto on noin 8,5 miljoonaa euroa. Väestöllisen huoltosuhteen jyrkkä heikkeneminen vaikuttaa kaupungin kunnallisverotuloihin tulevina vuosina. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin asukasluku nousee strategiakaudella vuosittain noin 250 hengellä. Kaupungin työikäisen väestön eli vuotiaiden määrä kuitenkin laskee noin 700 hengellä vuosina

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJAN TALOUSARVIOESITYS TOIMIALAT

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJAN TALOUSARVIOESITYS TOIMIALAT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJAN TALOUSARVIOESITYS TOIMIALAT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Menot: 155 milj. (TA 13) 161 milj. (TA 14) Tulot: 16,8 milj. (TA 13) 18,3 milj. (TA14)

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Iitti Kuntastrategia 2014 2017. Kunnanhallitus 20.5.2013 135 Kunnanvaltuusto 151 / 02.01.00 / 2013 42/02.00.00/2013

Iitti Kuntastrategia 2014 2017. Kunnanhallitus 20.5.2013 135 Kunnanvaltuusto 151 / 02.01.00 / 2013 42/02.00.00/2013 Iitti Kuntastrategia 2014 2017 Kunnanhallitus 20.5.2013 135 Kunnanvaltuusto 151 / 02.01.00 / 2013 42/02.00.00/2013 Strategiakartta Rakenneselvitykset Lahden seudun kuntien kanssa 1.7.2014 mennessä. Varaudutaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT VAIKUTTAJARAATI 15.5.2013 KESKUSTELUN YHTEENVETO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT RYHMÄKESKUSTELUT 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Kuntapalvelut, strateginen tavoite 1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA 1 LIITE 3 KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014 Jari Rantala Ajankohtaista marraskuussa 2014 LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla VISIO 2020 +++ Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi-ja palvelukeskus

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot