Hämeen vyöhykkeen moreenin karkearakeisen fraktion aineistoanalyysi
|
|
- Tuulikki Helena Melasniemi
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarannot yksikkö Espoo 75 / 2017 Hämeen vyöhykkeen moreenin karkearakeisen fraktion aineistoanalyysi Helena Hulkki
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Helena Hulkki KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Hämeen vyöhykkeen moreenin karkearakeisen fraktion aineistoanalyysi Tiivistelmä Tässä raportissa on tarkasteltu geologisesti Hämeen vyöhykkeelle ja maantieteellisesti Humppilan ja Huittisen välille sijoittuvan moreeniaineiston (fraktio <2 mm) analyysitulosten laadullisia ominaisuuksia ja aineiston soveltuvuutta monimuuttuja-analyyseihin. Aineisto on kerätty Etelä-Suomen malmitutkimusten yhteydessä osana alueellista malmipotentiaalista selvitystä. Referenssinäytteiden puuttumisen takia vain analyysimenetelmän toistettavuutta voitiin tarkastella. Lisäksi eri näyte-erien alkuainepitoisuustasoja vertailtiin aikasarja- ja laatikko-jana-kuvaajien avulla. Laatutarkastelu osoitti tiettyjen alkuaineiden (Au, As, Bi, Sb, Se, Te, Cu, S) osalta laadullisia ongelmia. Aineiston laadullisten heikkouksien johdosta monimuuttuja-analyysien suorittaminen ei ollut mielekästä. Aineiston laatuongelmat näkyivät myös testimielessä tehdyssä SOM-analyysin tuloksissa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Hämeen vyöhyke, moreeni, laadunvarmistus, SOM Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Suomi, Häme Karttalehdet L344, M333, M411 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 75 / 2017 Kokonaissivumäärä 21 s. Kieli suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue MIV Hanketunnus - Allekirjoitus/nimen selvennys Helena Hulkki Allekirjoitus/nimen selvennys
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / 2017 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Johdanto 1 2 Aineiston laadun arviointi Uusintanäytteet / analyyttiset duplikaatit Alkuaineiden pitoisuustasot 6 3 SOM-analyysi SOM menetelmä Aineiston muokkaus ja käytetyt SOM parametrit SOM analyysin tulokset 15 4 Johtopäätökset 21
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu geologisesti Hämeen vyöhykkeelle ja maantieteellisesti Humppilan ja Huittisen välille sijoittuvaa geokemiallista moreeniaineistoa. Aineisto on kerätty vuonna 2006 Etelä-Suomen malmitutkimusten yhteydessä osana alueellista malmipotentiaalista selvitystä (Kärkkäinen et al. 2008). Työn tarkoituksena oli tarkastella analyysiaineiston laadullisia ominaisuuksia ja aineiston soveltuvuutta monimuuttujaanalyyseihin. Aineiston geokemiallisia tuloksia on aikaisemmin käsitelty mm. raporteissa Kärkkäinen et al. (2008) ja Huhta et al. (2015) sekä julkaisussa Kärkkäinen et al. (2012). 2 AINEISTON LAADUN ARVIOINTI Moreeniaineiston näytteet on otettu tela-alustaisella iskuporakoneella pohjamoreenista. Näytteet seulottiin <2 mm fraktioon ja jauhettiin ennen analyysiä. Karkearakeiseen fraktioon hienoaineksen sijasta päädyttiin Ritakallion tutkimusten johdosta, missä todettiin pieninä rakeina esiintyvää irtokultaa raskasmineraalirikasteissa (Kärkkäinen et al. 2008). Hämeen vyöhykkeen karkearakeisen fraktion moreeniaines analysoitiin kolmessa erässä tilausnumeroilla 87080, ja (Kuva 1). Käytetty analyysimenetelmä oli kaikissa analyysierissä sama eli kuningasvesiliuotus ja alkuainemääritys Au, Bi, Sb, Se ja Te tapauksessa GFAAS-tekniikalla (520U menetelmä) ja muiden alkuaineiden (Ag, Al, As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cu, Cr, Fe, K, La, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Sc, Si, Sr, Ti, V, Y, Zn, Zr) osalta ICP-AES-tekniikalla (511P menetelmä). Tutkimuksen aikana ei ole otettu kenttärinnakaisnäytteitä eikä analyysieriin ole lisätty GTK:n omia projektivertailunäytteitä tai ainakaan näiden tuloksia ei löydy tietokannoista. Laboratorion mahdollisesti käyttämien kansainvälisten sertifioitujen ja laboratorion tekemiä uusinta-analyysejä ei ole raportoitu tutkijoille toimitetuissa analyysituloksissa. Kuitenkin, uusinta-analyysien tulokset löytyivät LIMS-tietokannasta ja ne pystyttiin hakemaan Lanttusovellusta käyttäen. Vertailunäytteiden puuttumisen takia vain analyysimenetelmän toistettavuutta voidaan tarkastella tai arvioida. Lisäksi eri näyte-erien pitoisuustasoja voidaan vertailla aikasarja- ja laatikko-jana-kuvaajilla. Näistä kaavioista voidaan havaita esim. analyysierien välisiä tai sisäisiä eroja tai trendejä pitoisuustasoissa. Kaavioita on tässä luvussa esitetty valikoidusti ja mukaan tarkasteluun ei ole otettu esim. alkuaineita, joiden pitoisuustaso on pääosin alle määritysrajan.
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Kuva1. Hämeen analysoidun karkearakeisen fraktion analyysierät DigiKp-kartalla.
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Uusintanäytteet / analyyttiset duplikaatit Uusintanäytteiden perusteella pääalkuaineiden, perusmetallien sekä Bi ja Sb analyyttinen toistettavuus on pääosin hyvä (Kuva 2 a-b). Au-, As-, Se-, Te-pitoisuuksien sekä poikkeuksellisesti Cu- ja S-pitoisuuksien osalta on havaittavissa lieviä ongelmia toistettavuudessa. Valituille alkuaineille laskettiin suhteellinen mittausepävarmuus kaavalla ( x-y / (x + y)/2) * 100 eli analyysiparin pitoisuuksien erotus jaettuna niiden keskiarvolla ja kerrottuna 100:lla. Au, As, Se, Te, Cu ja S keskimääräinen suhteellinen mittausepävarmuus on yli 20 %:a ja vaihteluväli on suuri (Taulukko 1). Kuitenkin, kullan analyyttinen toistettavuus on tässä aineistossa yllättävänkin hyvä sillä se on usein erittäin huono kullan hippuefektistä johtuen. Arseenin todellista toistettavuutta on vaikea arvioida, koska vain 4 näyteparin tulokset ylittävät määritysrajan (Taulukko 1). Uusinta-analyysien perusteella Au:n mahdollisista seuralaisalkuaineista vain Bi ja Sb ovat toistettavuudeltaan luotettavia, mutta As-, Se- sekä Te-pitoisuuksiin näyttäisi sisältyvän epävarmuutta.
7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Kuva 2 a. Au, As, Sb, Te, Bi, Se, Co, Cu, Ni, Fe, Zn ja S:n korrelaatio laboratorion uusintanäytteissä analyysierittäin.
8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Kuva 2 b. Al, Ba, Ca, Cr, K, Mg, Mn, P, Sr, Ti, V ja Y:n korrelaatio laboratorion uusintanäytteissä analyysierittäin.
9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Taulukko 1. Keskimääräinen suhteellinen mittausepävarmuus (%) valituilla alkuaineilla *) vaihteluväli *) Kpl Au As Sb Te Bi Se Co Cu Ni Cr Fe Zn S ) kaikki parit mukana 2) parit, joissa ainakin toinen arvo > DL 3) parit, joissa kummatkin arvot >DL *) parit, joissa kummatkin arvot >DL 2.2 Alkuaineiden pitoisuustasot Alkuainepitoisuuksia tarkasteltiin laatikko-jana ja aikasarja-kaavioilla. Aikasarja-kaavioissa näytteiden pitoisuudet on esitetty näytteiden analysointijärjestyksessä näyte-erittäin (Kuva 3 a-c). Koko aineiston sekä yksittäisten näyte-erien pitoisuusjakaumat on esitetty laatikko-jana kuvaajilla, joissa laatikon vasenreuna edustaa Q1:sta ja oikeareuna Q3:sta ja pystyviiva mediaania (Kuva 4). Aikasarja-kaavioista voi havainnoida itse analyysilaitteistosta aiheutuvaa virhettä, joka ilmenee esim. pitoisuustason systemaattisena nousuna tai laskuna eli trendeinä (nk. drifting-ilmiö). Lisäksi, näistä kaavioista näkee analyysierien välisiä pitoisuustasojen vaihteluja ja myös poikkeavat näytteet erottuvat selkeästi. Eri alkuaineiden kaavioista ei ole havaittavissa trendejä tai suuria tasoeroja eri analyysierien kesken. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin Au, As, Bi, Sb ja Te. Lievää yleisen Bi:n pitoisuustason laskua näkyy analyysierien ja tapauksessa ja hyvin selkeä laskeva trendi näkyy näyte-erän Sb:n pitoisuustasossa ja nouseva trendi näyte-erän Te-pitoisuuksissa (Kuva 3 a-b). Lisäksi Sb:n pitoisuustaso on selkeästi korkeampi näyte-erässä kuin muissa erissä (Kuvat 3 a ja 4 a). Mielenkiintoinen on Au:n kaavio, jossa näyte-erässä on alhaisempi määritysraja, mutta kuitenkin alle määritysrajan olevia arvoja on samansuuruinen määrä kuin muissa erissä. Au:n tapauksessa näyttää kuin
10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / määritysrajan lasku olisi yleisesti laskenut Au:n pitoisuustasoa (Kuva 3 a). Samanlainen ilmiö voi olla mahdollista myös As:n tapauksessa. Aikasarja-kuvaajilta havaitut trendit voivat kuitenkin olla todellisia ja ilmentää alueella esiintyviä geokemiallisia trendejä, sillä näytteitä ei ole sekoitettu ennen analysointiin lähettämistä eli peräkkäiset näytenumerot edustavat toisiaan lähellä olevia näytteitä. Toisaalta, näyteaineisto ei edusta verkko- tai linjanäytteenottoa vaan paremminkin näytteet on kerätty hajapisteistä ja verrattain kaukaa toisistaan ( m). Lisäksi voisi olettaa, että kaavioista havaitut piirteet tulisivat esille useampien alkuaineiden kohdalla eikä ainoastaan Bi:n, Sb:n ja Te:n tapauksessa, jos havaitut trendit aiheutuisivat geologisista tekijöistä. Näyte-erän Sb- ja Bi-pitoisuustaso on korkeampi ja Co-, Cu-,Ni- ja Zn-pitoisuustaso on alempi kuin muissa analysoiduissa näyte-erissä (Kuva 4 a-b). Nämä tasovaihtelut voisivat ilmentää esim. kivilajien vaihtelua. Toisaalta näiden alkuaineiden yleinen pitoisuustaso on verrattain alhainen ja itse pitoisuuserot ovat pieniä (esim. näyte-erien mediaaniarvot Co:lla 5, 9 ja 8 ppm, Taulukko 3) ja siten lievät tasoerot voivat johtua myös itse analyysimenetelmästä varsinkin kun liikutaan näinkin pienissä pitoisuuksissa. Todennäköisesti aikasarja- ja laatikko-jana-kuvaajilta havaitut alkuaineiden pitoisuustasovaihtelut ja lievät trendit ovat analyysimenetelmästä aiheutuvia eivätkä johdu niinkään geologisista tekijöistä. Tätä päätelmää ei voi varmuudella todentaa ilman standardinäytteitä. Joidenkin alkuaineiden kohdalla on käytetty eri määritysrajoja eri analyysierissä, vaikka analyysimenetelmä on ollut sama (Taulukko 2). As:n analysoinnissa on ollut käytössä kaksi erilaista määritysrajaa, joista kummatkin ovat melko korkeita ja siten pääosa Aspitoisuuksista jää alle määritysrajan (82 %). Aikasarja-kaavioista erottuu yksi poikkeuksellisen korkean Au-, As-, Bi-, Sb- ja Te- pitoisuuden omaava näyte (järjestysnumero 84 kuvassa 3 a-b). Analyysien mittausepävarmuudet ja analyysilaitteistosta mahdollisesti johtuvien alkuaineiden pitoisuustasojen vaihtelut ja trendit, poikkeavan korkeita pitoisuuksia sisältävät näytteet sekä alle määritysrajan olevien pitoisuuksien suuri suhteellinen määrä vaikeuttavat alkuaineiden keskinäisten korrelaatioiden määrittämistä. Myös aineiston analysoinnissa korrelaatioihin perustuvien esim. monimuuttuja-analyysien tulkinta ei ole välttämättä mielekästä. Nämä seikat hankaloittavat myös anomalisten näytteiden määrittämistä.
11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Kuva 3 a. Au-, As- ja Sb-pitoisuudet näytteiden analysointijärjestyksessä ja näyte-erittäin. Analyysierät on erotettu punaisella viivalla ja määritysrajat on esitetty harmaalla viivalla.
12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Kuva 3 b. Te-, Bi- ja Se-pitoisuudet näytteiden analysointijärjestyksessä ja näyte-erittäin. Analyysierät on erotettu punaisella viivalla ja määritysrajat on esitetty harmaalla viivalla.
13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Kuva 3 c. Cu-, Fe- ja S-pitoisuudet näytteiden analysointijärjestyksessä ja näyte-erittäin. Analyysierät on erotettu punaisella viivalla ja määritysrajat on esitetty harmaalla viivalla.
14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Kuva 4a. Au-, As-, Sb-, Te-, Bi-, Se-, Co-, Cu-, Ni-, Fe-, Zn- ja S-pitoisuudet esitettynä laatikko-jana-kuvaajilla analyysierittäin. Harmaalla laatikolla on esitetty koko aineisto.
15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Kuva 4 b. Al-, Ba-, Ca-, Cr-, K-, Mg-, Mn-, P-, Sr-Ti-, V- ja Y-pitoisuudet esitettynä laatikkojana-kuvaajilla analyysierittäin. Harmaalla laatikolla on esitetty koko aineisto.
16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Taulukko 2. Tiedossa olevat määritysrajat analyysierittäin ja alle määritysrajan (<DL) olevien näytteiden lukumäärät ja prosenttiosuus koko näytemäärästä (497). Tilausnr As Au Cr Ni S Sb Te Se <15 ppm <2 ppb < 50 <5 ppb <10 ppb <10 ppm <2 ppb < 20 <5 ppb <10 ppb <10 ppm <1 ppb < 1 < 3 < 20 <3 ppb <3 ppb <10 ppb < DL yht: 409 kpl 251 kpl 2 kpl 1 kpl 177 kpl 1 kpl 82 kpl 19 kpl 82 % 51 % < 1 % < 1 % 36 % < 1 % 16 % 4 % Taulukko 3. Koko aineiston ja yksittäisten näyte-erien tilastollisia tunnuslukuja. Au As Sb Te Bi Se Co Cu Ni Fe Zn S ALL Count Minimum Maximum Mean Median Standard Deviation Interquartile Range Range Tilaus Count Minimum Maximum Mean Median Standard Deviation Interquartile Range Range Tilaus Count Numeric Minimum Maximum Mean Median Skewness Interquartile Range Range Tilaus Count Numeric Minimum Maximum Mean Median Standard Deviation Interquartile Range Range
17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / SOM-ANALYYSI 3.1 SOM menetelmä SOM-analyysin avulla voidaan tarkastella geokemiallisen aineiston rakenteellisia piirteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. alkuainesuhteiden tarkastelua, alkuaineseurueiden ja - populaatioiden ja anomaalisten näytteiden identifioimista sekä mahdollisesti erilaisten geologisten prosessien tai trendien tunnistamista. SOM (eng. Self-Organizing Map) on tiedon louhintamenetelmä ja tarkoittaa itseorganisoituvaa karttaa, joka on ohjaamattomaan oppimiseen perustuva neuroverkkomalli. Sen on kehittänyt akateemikko Teuvo Kohonen (Kohonen 2001). Tässä työssä on käytetty Teknillisen korkeakoulun SOM Matlab toolbox in päälle Csiro Exploration & Mining n kehittämää graafista käyttöliittymää (SiroSOM), joka on suunnattu erityisesti geotieteellisen aineiston analysointiin (esim. Fraser and Hodgkinson 2009). SOM-menetelmässä näytepisteet esitetään vektoreina monimuuttuja aineistoavaruudessa, jossa geokemiallisen aineiston kyseessä ollessa yksi muuttuja on yksi alkuaine. SOMlaskennassa samankaltaiset vektorit (= näytteet) ryhmitellään joukoiksi ja kutakin joukkoa edustaa yksi yhteinen ns. keskivektori, jota kutsutaan BMU-yksiköksi (best-matching unit). Yhteen joukkoon voi kuulua yksi tai useita näytteitä. Joukkoa edustava keskivektori asettuu laskennallisesti näiden näytteiden keskiöön ja saa uudet monimuuttuja-arvot sijaintinsa mukaan aineistoavaruudessa. Keskivektorit muunnetaan laskennallisesti 2-ulotteiseksi SOMkartaksi, jonka soluina ovat nyt keskivektorit eli BMU-yksiköt yksittäisten näytteiden sijaan. SOM-mallinnuksen tuloksia voidaan esittää mm. pitoisuus- eli komponenttikarttoina (component plot), joissa BMU-solun väri ilmentää kyseisen alkuaineen pitoisuutta kyseisessä BMU-yksikössä. Lämpimät värit tarkoittavat korkeita pitoisuuksia ja kylmät värit matalia pitoisuuksia. Pitoisuuskartoilta voidaan identifioida eri populaatioita ja vertaamalla eri alkuaineiden komponenttikarttoja keskenään voidaan määrittää alkuaineseurueita. Alkuaineiden keskinäisiä suhteita sekä trendejä ja prosesseja voidaan tarkastella myös kahden alkuaineen hajontakuvaajilla (cross plot). 3.2 Aineiston muokkaus ja käytetyt SOM parametrit Mallin luomisessa käytettiin 13 alkuainetta; Co, Cr, Cu, Fe, Ni, S, Zn, Au, As, Bi, Sb, Se, Te eli mukana olivat tavallisemmat metallit, rikki ja Au mahdollisine seuralaisalkuaineineen. Malliin laitettiin mahdollisimman vähän alkuaineita, jotta final qe -arvo ei nousisi korkeaksi. SOM-ajoja suoritettiin useita käyttäen hivenen eri parametreja, mutta käsittelyyn valitussa mallissa käytettiin sovelluksen antamia oletusparametreja. Tosin, aineistolle tehtiin logtransformaatio, mutta ei normalisointia. Normalisoinnin poisjättäminen pienentää eli parantaa final qe -arvoa ja lisäksi muodostuvat trendit tulevat selkeämmin esille. Alkuaineiden voimakkaimmat riippuvuussuhteet tulivat esille kaikissa kokeilluissa malleissa, mutta yksittäisen alkuaineen kohdalla eri malleissa voi tulla esille eri määrä detaljitietoa. Alkuaineiden alle määritysrajan olevat pitoisuudet vietiin SOM-analyysiin puolitettuina arvoina, joita oli enimmäkseen arseenilla, kullalla, rikillä, telluurilla ja seleenillä (kts. Taulukko
18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / ). Käsittelyyn valitun mallin SOM-kartan koko oli 18 x 12 ja nk. final qe=1.55 ja final qt= SOM analyysin tulokset SOM-mallinnuksen tuloksena saatujen eri alkuaineiden pitoisuuskarttoja verrattaessa keskenään havaitaan, että Co-, Cr-, Ni-, Zn-, Fe- sekä osin Cu-komponenttikartat ovat hyvin samankaltaisia, samoin As ja Sb keskenään (Kuva 5). Au-pitoisuuskartalla näkyy yksi korkeita Au-pitoisuuksia sisältävä populaatio, johon liittyy korkeita As- ja Sb-pitoisuuksia ja vain kohtalaisia Cu-, Te-, Bi- ja Se-pitoisuuksia (Kuvat 6-7). Korkeimpiin Cu-pitoisuuksiin (Cu:n komponenttikartan vasen ylänurkka kuvassa 5) näyttäisi liittyvän myös korkeita Te, Bi ja myös Se-pitoisuuksia. Tosin Bi-kartalta erottuu kaksi erillistä korkeita Bi-pitoisuuksia sisältävää populaatiota. Sankaltainen Au-As-Sb- ja Cu-Te-Se-Bi-yhteys samoin kuin Bi:n kaksi eri populaatiota havaittiin myös Hämeen vyöhykkeen hienoainesmoreenin SOMmallinnuksen tuloksena alueelta, joka sijoittuu etelään ja itään nyt tutkittavasta alueesta (Hulkki 2015). Erona hienoainesmoreenin SOM-mallinnustuloksiin on kuitenkin se, että nyt Au muodostaa yhden selvän korkeita pitoisuuksia sisältävän populaation, joka liittyy korkeisiin As ja Sb-pitoisuuksiin eikä korkeimpiin Cu- ja Te-pitoisuuksiin näytä nyt liittyvän kohonneita Au-pitoisuuksia.
19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Kuva 5. SOM-mallinnuksessa käytettyjen alkuaineiden pitoisuus- eli komponenttikartat. Lämpimät värit tarkoittavat korkeita ja kylmät värit matalia pitoisuuksia.
20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Au:n, As:n ja Sb:n keskinäinen enemmän tai vähemmän lineaarinen riippuvuus näkyy hyvin kyseisten alku-aineitten hajontakaavioilla (cross ploteilla), joissa korrelaatiokertoimet ovat kohtalaisen korkeita (Kuva 6). Myös Cu:n, Te:n, Bi:n ja osin Se:n välillä on voimakas tai kohtalainen lineaarinen riippuvuus (Kuva 7). Luvussa 2 kuvatuilla analyysilaitteistosta mahdollisesti johtuvien alkuaineiden pitoisuustasojen vaihteluilla ja trendeillä sekä esim. alle määritysrajan olevien As-pitoisuuksien suurella suhteellisella määrällä on todennäköisesti vaikutusta Au:n, As:n ja Sb:n keskinäisiin hajontakuvaajiin. Tosin, nämä seikat todennäköisesti vain heijastuvat hajontakaavioissa näkyvien trendien muotoon eivätkä niinkään muuta alkuaineiden keskinäisiä relaatioita. Esimerkiksi As/Sb-hajontakuvaajaan piirretty käyrä trendi (Kuva 6) olisi todennäköisesti lineaarisempi, jos todellisia arseenipitoisuusmäärityksiä olisi ollut enempi (nyt 82 % arseenin arvoista on korvattu SOMmallissa keinotekoisilla puolitetuilla arvoilla). Samoin Au/As-hajontakaaviossa osa alemman As-pitoisuuden omaavista pisteistä on voinut siirtyä vasemmalle siten, että keskelle kuvaajaa näyttäisi syntyvän aukko (Kuva 6).
21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Kuva 6. Korkeita Au-pitoisuuksia sisältävä Au-populaatio on rajattu Au-, As- ja Sb-pitoisuuseli komponenttikartoille. Valittu Au-populaatio näkyy punaisella plus-merkillä Au/As, Au/Sb ja As/Sb hajontakuvaajilla (nk. cross plotit).
22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Kuva 7. Korkeita Au-pitoisuuksia sisältävä Au-populaatio on rajattu Cu-, Te-, Bi- ja Sepitoisuus- eli komponenttikartoille. Au-populaatio näkyy punaisella plus-merkillä Cu/Te, Bi/Te ja Se/Te hajontakuvaajilla (nk. cross plotit). Cu/Te-kaavioon on rajattu korkean Cu- (suorakaide) ja Te-pitoisuuden (ympyrä) omaavat ryhmät (BMU-yksiköt).
23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / Spatiaalisesti korkeimman Au-pitoisuuden omaavan Au-As-Sb-alkuaineseurueen näytteet näyttäisivät keskittyvän kolmelle alueelle (Kuva 8). Tutkimusalueen itäosiin tulee voimakas keskittymä, joka voi osin johtua luvussa 2 kuvatuista eri näyte-erien tasoeroista ja muista aineiston laatuongelmista ja siten se ei välttämättä ole todellinen ainakaan tuossa laajuudessa. Korkeat Cu- ja/tai Te-pitoisuuden omaavien ryhmien näytteet sijoittuvat hajanaisesti eripuolille tutkimusaluetta (Kuva 8). Osa Cu-, Te tai Au-As-Sb-pisteistä osuu kallioperäkartan mukaan mustaliuskealueille ja siten kohonneet metallipitoisuudet voivat johtua kivilajista, varsinkin jos kyseiset liuskeet ovat kiisupitoisia. Kiisupitoisten mustaliuskeiden metallipitoisuudet (kulta mukaan lukien) ovat usein koholla verrattuna tavallisimpiin kivilajeihin. Tutkimusalueen itäosiin osuvat korkeita Cu- ja/tai Te-pitoisuuksia omaavat näytteet graniitin reuna-alueella voivat olla merkittäviä. Mielenkiintoisia voivat olla myös pienten gabro-dioriitti intruusioiden lähettyville osuvat yksittäiset Au-As-Sb-seurueen näytteet sillä näillä alueilla pisteverkko on paikoin hyvin harva. Kuva 8. Au-As-Sb-alkuaineseurueen sekä kuvaan 12 rajattujen korkean Cu- ja Tepitoisuuden omaavien ryhmien (BMU-yksiköiden) näytteiden sijoittuminen DigiKPkallioperäkartalla.
24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 75 / JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän työn tarkoituksena oli tarkastella Hämeen vyöhykkeen moreenin karkearakeisen fraktion analyysitulosten laadullisia ominaisuuksia ja aineiston soveltuvuutta monimuuttujaanalyyseihin. Vertailunäytteiden puuttumisen takia vain analyysimenetelmän toistettavuutta voitiin tarkastella analyyttisten duplikaattinäytteiden avulla. Lisäksi eri näyte-erien pitoisuustasoja voitiin vertailla aikasarja- ja laatikko-jana-kuvaajilla. Laatutarkastelu osoitti tiettyjen alkuaineiden osalta laadullisia ongelmia: Au-, As-, Se-, Te-, Cu- ja S-pitoisuuksien toistettavuus on paikoin heikkoa. Aineistossa havaittiin analyysilaitteistosta johtuvaa virhettä, joka näkyi analyysierien välisinä tai sisäisinä pitoisuustasojen eroina tai trendeinä Au:n ja sen mahdollisten tiettyjen seuralaisalkuaineiden (As, Bi, Sb, Te) osalta. Analyysien laatua heikentävä tekijänä voidaan pitää myös As-, Au-, S-, ja Te-pitoisuuksien alle määritysrajan olevien näytteiden suurta määrää, joka osin johtuu käytetyistä suhteellisen korkeista määritysrajoista. Aineiston laadullisten heikkouksien (jotka pääosin liittyvät kultaan ja sen mahdollisiin seuralaisalkuaineisiin) johdosta monimuuttuja-analyysien suorittaminen ei ollut mielekästä. Aineistolle tehtiin SOM-analyysi testimielessä, koska se ei ole niin herkkä esim. alle määritysrajan olevien pitoisuuksien suhteen. Aineiston laatuongelmat näyttivät heijastuvan myös SOM-analyysin tuloksiin mm. havaitun Au-As-Sb-alkuaineseurueen spatiaaliseen esiintymiseen. KIRJALLISUUSLUETTELO Fraser, S. & Hodgkinson, J An investigation using SiroSOM for the analysis of QUEST stream sediment and lake-sediment geochemical data. Geoscience BC Report , CSIRO Report Number: EM MDU P2009/983. Huhta, P., Kärkkäinen, N., Tiainen, Hämeen malmipotentiaali: moreenigeokemia Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 89/2015. Hulkki, H., SOM-analyysi Hämeen vyöhykkeen moreeniaineistosta. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 111/2015. Kohonen, T Self-Organizing Maps. Third Extended Edition, Springer Series in Information Sciences 30. Kärkkäinen, N, Huhta, P., Lehto, T., Tiainen, M., Vuori, S., Pelkkala, M New geochemical data for exploration in southern Finland. Geologian tutkimuskeskus, Special Paper 52, Kärkkäinen, N., Tiainen, M., Vuori, S., Huhta, P., Moreenigeokemiallinen kartoitus v Forssa-Huittinen alueen kultamalmipotentiaalin arvioimiseksi. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/2113/2008/81.
Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmit ja teollisuusmineraalit Espoo 5/2019 Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5/2019 GEOLOGIAN
LisätiedotKannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotRovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski
Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 86/2014 Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI / Dnro Tekijät Anne Taivalkoski Raportin
LisätiedotRaportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan
LisätiedotKauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 163/2013 12.12.2013 Kauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotHämeen vyöhykkeen iskuporanäytteenoton moreeni- ja kallionappianomalioiden vertailu Tiainen Markku, Jukka Kaunismäki, Juha Vuohelainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 2.11.2017 60/2017 Hämeen vyöhykkeen iskuporanäytteenoton moreeni- ja kallionappianomalioiden vertailu Tiainen Markku, Jukka Kaunismäki, Juha Vuohelainen GEOLOGIAN
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotTUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2343/-92/1/10 HAAPAJÄRVI Katajaperä Jarmo Nikander 30.12.1992 325 "3 HAAPAJÄRVEN KATAJAPERÄN PGE-PITOISISTA LOHKAREISTA JA PINTAMOREENIN PGE-TUTKIMUKSISTA KARTTALEHDELLÄ 2343
LisätiedotKompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotMäkärän rapakallio- ja moreeninäytteiden geokemiallisten tulosten arviointi ja tulkinta Helena Hulkki ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 130 / 2013 Mäkärän rapakallio- ja moreeninäytteiden geokemiallisten tulosten arviointi ja tulkinta Helena Hulkki ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotRAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti
Martti Kokkola/tk 23.3.1993 RAPORTTI 062/1143 12A/MK/1993 2 MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen suoritus,tutkimusaluesijaitsee.kullaan - Lavian välisen
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan
LisätiedotTaustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus
Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
Lisätiedot2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikko M19/3242/2002/1/10 Kuopio Niinikoski Timo Heino 30.7.2002 09. 01. 913 Kuopion Niinikosken Ni-esiintymdn mineraalivarantoarvio, valtaus Niinikoski 1 (kaiv. rek.
Lisätiedotn m:n välein. Näytteet esikäsiteltfin
Seppo Penninkilampi/R~L GEOKEMIALLINEN TARKISTUSNÄYTTEENOTTO KUHMON, VUOSANGAN ALUEELLA. (,L,TC),:UP~P\J Toukokuussa v. 1983 suoritetun maastotarkistuskäynnin (VO, U W, SEP) yhteydessa kerattiin joitakin
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotMeltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski
Pohjois-Suomi S49/2009/38 4.6.2009 Rovaniemi Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:
Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:400 000 HUMUSTU?'KIMuS!r~iLVC?LA, LETEENSUO Tutkimuskohteen sija-inti Tutkimuksen. tarkcitus Työn suoritus ja näytteenotto Näytteiden ja
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotLitium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 17.12.2015 103/2015 Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17.12.2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
Lisätiedot0outd<umpu ... RAPORTT I 062/ A/MK/96 Martti Kokkola. Jakelu. Kisko, Iilijarvi Karttalehti A GEOKEMIALLINEN MOREENITUTKIMUS
-- 0outd
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotHYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A
Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotKäsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto
Pohjois-Suomen yksikkö 23.1.2009 Rovaniemi Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto Käsivarren geokemiaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 23.1.2009 Tekijät Pasi
LisätiedotPUROSEDIMENTTITUTKIMUS. Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella. Sijainti 1 :
PUROSEDIMENTTITUTKIMUS Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella Sijainti 1 : 400 000 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX ALKUTIEDOT Ensimmäiset viitteet alueen malmikriittisyydestä saatiin 1940-luvulla,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotBIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI
OUTOKUMPU Oy Malminetsinta BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI Johdanto Tulosten tarkastelua Suomussalmen Aittojärven Mo-aiheella suoritettiin tammi-helmikuussa 1974
LisätiedotGEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander
GEOLTMIALLINEN TULKINTA Pekka Huhta Jarmo Nikander 09031 977 Työn tarkoitus Käytettävissä oli sadan liejunäytteen analyysitulokset (AAS). Näytteet oli otettu Iisveden Jauholahdesta, Kokinsalmesta ja Suihanlahdesta.
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotMiksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off
Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off 31.1.2018 Nora Sillanpää Tutkijatohtori, TkT Rakennetun ympäristön laitos Aalto-yliopiston
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI
Lisätiedott\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi
t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo
LisätiedotKultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotGeokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen
GTK Etelä-Suomen Yksikkö Espoo GTK 122/2014 Geokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa 2011-2012 Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Susikas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl
1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi
Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotRIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2949 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2213/-89/1/10 Kuru Aukeeaho Niilo Kärkkäinen 9.2.1991 RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA TAUSTA Tavoitteena
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotForssan Arolanmäen alueen malmitutkimukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MIV, Mineraalivarannot Espoo 2.11.2017 Raportti 59/2017 Forssan Arolanmäen alueen malmitutkimukset 2004-2014 Markku Tiainen, Hanna Leväniemi ja Kai Nyman GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4982 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2124/2000/ 1 /10 HÄMEENKYRÖ Lavajärvi Petri Rosenberg 23.3.2000 KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotSerpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia
ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotKarkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet
Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Valokuva: Stefan Mattbäck Stefan Mattbäck 1,2, Anton Boman 2, Andreas Sandfält 1, Jaakko Auri 2, and Peter Österholm 1 1 Åbo Akademi, Geologi och
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotTahkolahden vesistösedimentin koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO
LisätiedotTimo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto
Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATSISTIIKAN KEINOIN 1. Johdanto Niin sanotulla
LisätiedotAlkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa. Päivi Niemistö Turun yliopisto
Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö Turun yliopisto Tutkimuksen tavoitteet 1. Kuvata Pirkanmaan ja Satakunnan moreenin geokemialliset yleispiirteet
Lisätiedot