Vantaan luonnonmuistomerkit
|
|
- Hannele Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vantaan kaupunki ympäristökeskus Vantaan luonnonmuistomerkit Marianne Mayer
2 Kansikuva: Hämeenkylän kartanon puita Kuvat: Marianne Mayer Taitto ja kuvankäsittely: Jaakko Vähämäki Ympäristökeskus Pakkalankuja Vantaa Paino: Materiaaliyksikkö C11:2006 ISBN X Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
3 Esipuhe Luonnon monimuotoisuuden suojelu Vantaalla on kohdistunut viime vuosina uhanalaisten elinympäristöjen ja eliölajien suojeluun sekä luonnonsuojelualueiden muodostamiseen. Luonnonmuistomerkkien rauhoitus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuitenkin myös erikoisilla puilla, geologisilla muodostumilla yms. on arvonsa luonnon monimuotoisuuden ilmentäjinä. Monet aikaisempina vuosikymmeninä rauhoitetut luonnonmuistomerkit sijaitsevat kauniilla paikoilla, jotka ovat vain harvojen tiedossa. Luonnonmuistomerkit ovat sekä hienoja kotiseudun nähtävyyksiä että retkeilykohteita. Muutamat kohteet sijaitsevat yksityisissä pihoissa, mutta niitäkin voi ihailla kauempaa tai kysyä tontin omistajalta luvan lähempään tarkasteluun. Usein ne ovat ylpeyden aiheita, joita mielellään esitellään Tämä julkaisu pyrkii omalta osaltaan tekemään Vantaan luonnonmuistomerkkejä tunnetuksi. Se on tiivistelmä laajemmasta Marianne Mayerin kesällä 2005 Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle tekemästä työstä, jossa selvitettiin rauhoitettujen luonnonmuistomerkkien tilaa sekä useita muita mahdollisesti rauhoituksen arvoisia kohteita. Tiivistelmän laati Jaakko Vähämäki käyttäen mahdollisimman paljon alkuperäistä tekstiä. Useat tutkituista uusista kohteista sijaitsevat alueilla, joiden kaavamerkintä sinällään turvaa kohteiden säilymisen tai ne ovat esimerkiksi avointa maisemaa hallitsevia suuria yksittäisiä puita ja puuryhmiä, joiden suojelu voidaan toteuttaa myös luonnonsuojelulain 29 :n mukaisena luontotyyppinä. Ympäristöjohtaja Stefan Skog Vantaan luonnonmuistomerkit
4 4 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
5 Sisältö Johdanto 6 Toteutus 8 Luonnonmuistomerkkien kuvaukset 9 Hiidenkirnut 10 Kartanopuut 11 Kivikot 12 Puut 17 Lähteet 8 Puut maisemassa 9 Kohdeluettelo 30 Vantaan luonnonmuistomerkit
6 Johdanto Taustaa Luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen Ensimmäisenä luonnonmuistomerkkinä rauhoitettiin jo vuonna 1965 Riipilässä kahdeksan männyn ryhmä. Vuonna 1981 Seija Väre ja Sini Kärki tekivät perusselvityksen Vantaan luonnonsuojelukohteista (Väre & Kärki 1981). Seuraavan kerran erikoiset puut saivat huomiota vuonna 1987, kun silloinen ympäristötoimisto järjesti vantaalaisille puukilpailun, jossa asukkaita kehotettiin ilmoittamaan tuntemiaan suuria, iäkkäitä tai erikoisia puita (Leinonen 1987). Vuonna 1990 Tuula Jusko kartoitti biologisia luonnonmuistomerkkejä, jotka ovat lähinnä vanhoja puita. Mukana oli myös joitakin elinympäristötyyppejä, kuten purolaaksoja ja jalojen lehtipuulajien esiintymiä. Kesällä 1992 Vantaan Seutu lehdessä oli Vantaan luonnonmuistomerkeistä kertova artikkelisarja, joka esitteli 17 kohdetta. Artikkeleissa oli monta mielenkiintoista historiallista tarinaa vantaalaisille tärkeistä luonnonmuistomerkeistä. Kesällä 1993 esiteltiin Viikko- Vantaa (27.7, Nro. 84-5) ja Vantaan Sanomat (länsipainos 22.7) lehdissä muutamia rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä. Luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen tapahtuu luonnonsuojelulain perusteella. Luonnonsuojelulain ( /1096) 23 :n mukaan: Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. Luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta kaupungin omistamalla maalla päättää Vantaalla ympäristölautakunta. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty. Maastossa rauhoitetut kohteet on merkitty Luonnonmuistomerkki kyltillä. Joistakin kohteista kyltti on ilkivallan seurauksena hävinnyt tai se on huonokuntoinen. Luonnonsuojelulain 26 :ssä todetaan yksityisellä maalla olevasta luonnonmuistomerkistä, että: Kunta päättää alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella 23 :ssä tarkoitetun, yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. 6 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
7 Kohteiden määrä Luonnonmuistomerkkien vuosittaiset rauhoitusmäärät Luonnonsuojelulain 28 :n mukaan luonnonmuistomerkin rauhoitus voidaan lakkauttaa: Kunta voi omistajan hakemuksesta tai alueellisen ympäristökeskuksen esityksestä lakkauttaa 26 :ssä tarkoitetun luonnonmuistomerkin rauhoituksen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai jos rauhoitus estää Vuosi Luonnonmuistomerkkejä on rauhoitettu eniten 1990-luvulla yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen. Vantaalla luonnonmuistomerkeistä päättää ympäristölautakunta. Alueellisena ympäristökeskuksena toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Alla Kylänpääntien maisemamänty Vantaan luonnonmuistomerkit
8 Toteutus Maastokäyntien päätavoitteena oli kartoittaa rauhoitettujen luonnonmuistomerkkien nykytila. Sen lisäksi tarkistettiin vuonna 1990 Tuula Juskon luetteloimista rauhoittamattomista luonnonmuistomerkeistä ne, jotka vaikuttivat olemassa olevien tietojen perusteella merkittäviltä. Maastoselvityksissä tehtiin silmämääräisiä havaintoja luonnonmuistomerkin ja sen ympäristön kunnosta sekä otettiin kohteista valokuvia, joissa myös näkyy kohteiden nykykunto. Osa kohteista sijaitsi yksityismaalla, jolloin pyrittiin haastattelemaan asukasta. Mi- käli asukas ei ollut kotona, valokuvattiin vain tontin ulkopuolelle näkyvät kohteet. Kohteiden sijainti on tallennettu paikkatietona GeoMedia 5.1 ohjelmalla kaupungin luontotietojärjestelmään. Lisäksi tämän raportin liitteenä on taulukkotietona kohteiden osoitetiedot ja muuta paikantamista helpottavaa tietoa, josta osa on mainittu myös kohdeselostuksissa. Kesällä 2005 kartoitetut puut kpl kataja koivu kuusi metsälehmus mänty poppeli pähkinäpensas Puulaji saarni tammi vaahtera Rauhoitetut Rauhoittamattomat Ei löytynyt Vuonna 2005 kartoitettujen puiden määrät lajeittain 8 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
9 Muut luonnonmuistomerkit kpl Rauhoitetut Rauhoittamattomat hiidenkirnut kartanot kivikot muut Vuonna 2005 kartoitetut hiidenkirnut, kartanot, kivikot ja muut luokittelemattomat luonnonmuistomerkit. Luonnonmuistomerkkien kuvaukset Kartoitus käsitti 75 luontokohdetta, joista 56 oli puita ja 19 muunlaisia kohteita. Puista 24 on rauhoitettuja ja 32 rauhoittamattomia. Lisäksi 4 puuta jäi löytämättä tai oli hävinnyt edellisen kartoituksen jälkeen. Luonnonmuistomerkit on tässä raportissa esitelty aakkosjärjestyksessä siten, että puut on vielä erikseen käsitelty lajeittain aakkosjärjestyksessä. Suurin osa luonnonmuistomerkeistä on puita, mutta joukossa on myös geologisia kohteita, kuten Kotamäen hiidenkirnut Seutulassa sekä erilaisia kivikoita, kuten siirtolohkareita, -lohkareikkoja sekä kaksi Ancylus-järven rantakivikkoa. Kartanot jaettiin omaan ryhmään, koska ne muodostavat muista ryhmistä poiketen usean puulajin vanhojen puuyksilöiden keskittymiä ja siten ovat huomion arvoisia kokonaisuuksina. Hiidenkirnuja, kartanoita, kivikoiden ja muiden luokittelemattomia kohteita on yhteensä 19, joista 10 rauhoitettua ja 9 rauhoittamatonta. Puulajeista eniten löytyy mäntyjä; sekä rauhoitettuja että maisemapuina arvokkaita rauhoittamattomia yksilöitä. Jaloista lehtipuista vaahteroita ei ole rauhoitettu yksittäispuuna ainoatakaan, mutta niitä löytyi runsaasti muiden jalojen lehtipuiden esiintymien luota sekä kartanoiden pihapiireistä. Muissa kuin puulajeissa eniten löytyy kivikoita. Vantaan luonnonmuistomerkit
10 Hiidenkirnut 14. Kaksi hiidenkirnua, Kotatie 24, Seutulan Kotamäessä Kotatiellä omakotitalon pihassa on kaksi rauhoitettua hiidenkirnua. Niiden ympärillä on aita ja toinen on myös peitetty aidalla. Kirnujen pohjalla oli hieman vettä. Kohde on merkitty opaskarttaan ja maastossa kyltillä, joka on hyväkuntoinen. 10 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
11 Kartanopuut 27. Jalopuuryhmä Nissbackan kartanon pihapiirissä on 13 rauhoitettua puuta sekä joukko muita kookkaita puita: 3 metsälehmusta, 3 tammea, 6 saarnea ja 2 vaahteraa Tunnelmallisesti ja maisemallisesti puut muodostavat upean kokonaisuuden. Rauhoitetut puut on merkitty opaskarttaan. Alueella on Laila Pullisen veistosnäyttely, josta löytyy lisätietoja osoitteesta: fi/nissbacka-pullinen/. Samasta Internetosoitteesta löytyy myös lisätietoja kartanon ja sen puiden historiasta. Vantaan luonnonmuistomerkit
12 Kivikot 2. Siirtolohkareikko Korson yhteiskoulun ja urheilukentän välisellä alueella sijaitsee laaja puiden keskellä oleva kivikko. Kasvillisuus on kulunut pois runsaasti käytetyltä alueelta. 12 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
13 7. Siirtolohkare, Korso, Ottelukuja 2 Omakotitalotontilla on suuri kivi, joka valtaa suuren osan pihasta. Erityisen kauniin siitä tekee luonnonkasvillisuus, mm. sammalet sekä kallioimarre. Talo on rakennettu kiven muoto huomioiden. 10. Siirtolohkare, Hämeenkylä, Valinkauhantie Kivi sijaitsee virkistysmetsän ja omakotitalotontin rajalla. Se on merkitty maastossa rauhoituskilvellä, joka on hyväkuntoinen. Kiven löytää menemällä Valinkauhantien päädyssä olevalta kääntöpaikalta metsään ja kävelemällä siellä risteileviä polkuja pitkin Valinkauhantien suuntaisesti. Kivi on sammaleinen ja sen juurella kasvaa kuusi. Ympäröivässä metsässä on pihlajan taimia sekä kenttäkerroksessa runsaasti kieloa. Kuva vasemmalla. Vantaan luonnonmuistomerkit
14 12. Ancylus-järven rantakivikko, Hämeenkylän Pöllökallio, Pöllökallionpolku Koko Pöllökallion alue on upeaa kalliota, jossa selvästi ulkoillaan pääasiassa Rajatorpantien puoleisessa päädyssä. Heti päiväkodin takaa alkavassa metsässä on runsaasti polkuja Varsinainen rantakivikko oli poluista huolimatta hieman vaikea löytää, koska alue on peittymässä kenttäkerroksen alle. Mm. mustikkaa kasvaa runsaasti. Pöllökallio muodostaa melko laajan kallioisen alueen, jossa on paljon jyrkkiäkin seinämiä, koloja sekä kauniisti kelottunut puu. 14 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
15 9. Ancylus-järven rantakivikko, Askisto, Kakolanmäki Rantakivikko erottuu linkkimaston takana olevassa metsässä melko hyvin. 20. Piippilakki haltijakivi, Rekola, Piippilakin puisto nimisestä lähiömetsästä löytyy kiviryhmä, jonka suurinta kiveä kutsutaan Piippilakiksi. Kivikon luo pääsee polkuja pitkin Tarhakujan päädystä. Paikka on voimakkaassa ulkoilukäytössä. Kuvat oikealla ja seuraavalla sivulla. Vantaan luonnonmuistomerkit
16 26. Siirtokivilohkareikko, Solatie 5, Sotunki Omakotitalon pihapiirin reunamalla metsässä on suuria sammaloituneita kiviä. Lohkareikko piiloutuu puuntaimien lomaan. Kivet eivät varsinkaan kesällä erotu kovin kauas. 16 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
17 Puut 6. Kaksi katajaa, Koulutie 34, Itä- Hakkila Vain yksi kataja on jäljellä. Sähkölinja menee melko läheltä latvusta ja lienee koitunut poistetun katajan kohtaloksi. Jäljellä olevassa katajassa on joitakin kuivia ja katkenneita oksia. Se kasvaa aivan tien vieressä tontin reunalla. 19. Katajakedot, Kakolanmäki, Askisto Ketoja on useita. Kaksi niistä sijaitsee linkkitornille vievän tien lähellä ja niiden kyltit erottuvat tielle. Linkkitornin takana on lisäksi aukkoisia paikkoja, joilla kasvaa katajaa. Ympäristö on kallioista ja kenttäkerros on runsas. Metsäisissä paikoissa kasvaa mustikkaa, kallioilla sammalia ja jäkälää sekä heiniä. Kedot ovat metsän ympäröimiä ja vaativat hoitamista avoimina pysyäkseen. Katajat kasvavat alueella harvakseen. Osa on melko suuria (viereinen kuva). Seuraavalla sivulla kuvassa on pienialainen keto, jolla katajien lisäksi kasvaa niukkaa kalliokasvillisuutta. Vantaan luonnonmuistomerkit
18 31. Pahkakoivu, Lapinkylä, Santakuopantien päässä olevalla tontilla Muutoin normaalikasvuisen koivun rungon oksattomassa alaosassa on valtavan kokoinen pahka. Puu sijaitsee pellon reunassa pihapiirin ulkopuolella harvahkossa metsikössä. 18 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
19 8. Kaksi kuusta, Rekola, Vanha Myllypolku 14 Omakotitalotontin reunalla kasvaa muiden puiden ympäröimänä kaksi korkeaa kuusta (kuva oikealla). Puut ovat hyväkuntoisia, vaikka niiden tyvellä on paljon puun taimia. 25. Kaksi käärmekuusta, Hakunila, Ratsumestarintie, Pohi-Hakaa vastapäätä 21. Kuusi, Tikkurila, Talvikkirinne 2 Upea vankka maisemassa erottuva kuusi kasvaa rivitaloyhtiön ulkovaraston seinän vieressä (kuva vasemmalla). Rauhoituksesta kertova kyltti on siisti. Kuusen juurella on lasten leikkipaikka, mikä saattaa kuluttaa maaperää ja siten vaikuttaa kuusen juuristoon. Nämä erikoiset pitkäoksaiset kuuset kasvavat tien lähettyvillä ja näkyvät tielle. Toinen puista on huonokuntoinen. Toinen on hieman paremmin säilyttänyt neulasensa, kuten seuraavan sivun kuva kertoo. Rauhoituksesta kertova kyltti on paikallaan. Ojangon ulkoilualueella on paljon kookkaita kuusia ja lehtipuita. Myös lahopuita on säästetty luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vantaan luonnonmuistomerkit
20 sijaitsee metsäpolun lähettyvillä. Rauhoitusta osoittava kyltti on paikoillaan. Puulla on suojeluarvoa erikoisen ulkonäkönsä takia. 33. Pärekuusi, Simonkylä, Simonkylänpuisto, Kallioimarteentie Paljon käytetyllä ulkoilualueella on useita pärekaarnaisia kuusia, joista yksi on rauhoitettu. Puut kasvavat puiston reunalla menevien ulkoiluteiden välisen oikopolun varressa kohdassa, jossa loivassa rinteessä mäntymetsä vaihtuu kuusivaltaiseksi metsäksi. 30. Erikoiskaarnainen kuusi, Seutula, Katriinantie Tämä virkistysmetsässä kasvava vankka kuusi on kaarnaltaan erikoinen. Kaarna on rupuinen (kuva vasemmalla). Puussa on jonkin verran kuivia oksia ja harsuuntumistakin. Puu 20 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
21 11. Kaksi metsälehmusta, Laurintie 5, Nöje Omakotitalon pihapiirissä kasvaa kaksi metsälehmusta, joista toinen on kaksihaarainen. Molempien puiden rauhoituksesta kertova kyltti on siisti ja paikoillaan. Kaksihaaraisen puun tyvellä on runsaasti taimia. Peremmällä pihassa kasvavan puun yksi oksa taipuu maata kohden ja siinä on joitakin kuivia oksia. Kuvassa oikealla metsälehmuksen runko jakomeaa oksistoa. 13. Metsälehmusryhmä, Hämeenkylä, Koivuvaara, Viisaritie Tätä puuryhmää voi olla hieman vaikea paikallistaa. Se löytyy kuitenkin menemällä metsään Vaakatie 15:ta vastapäätä. Puuryhmä kasvaa kalliorinteen reunassa (kuva vasemmalla). Rauhoituksesta kertova kyltti on paikoillaan. Puut ovat hyväkuntoisia, joukossa oli myös taimia. Kalliolla kasvaa myös katajaa sekä kenttäkerroksessa mustikkaa ja kieloa. Vantaan luonnonmuistomerkit
22 17. Metsälehmusryhmä, Kaunisharju 24 Puuryhmä kasvaa pihan reunalla vanhan punaisen rakennuksen vieressä (kuva oikealla). Näiden metsälehmusten oksat alkavat muutaman metrin korkeudesta. Puut ovat hyväkuntoisia. 23. Metsälehmus, Rekola, Eilantie 42 Tämän puun runko on varsin kapea, mutta runsashaarainen. Lisäksi latvusto ulottuu varsin laajalle. Eilantiellä on meneillään kesällä 2005 talonrakennustöitä ja tie oli juuri asfaltoitu. Rakennustyöt voivat vaikuttaa puun juuristoon esimerkiksi vedensaantiin. 22 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
23 1. Kahdeksan rauhoitettua mäntyä, Luhtaanmäki, Heponiitty, Kongontie 4 Vantaan vanhin luonnonmuistomerkkirauhoitus vuodelta 1965 käsitti kahdeksan mäntyä, joista on jäljellä seitsemän. Pihapiirissä on rauhoitettujen mäntyjen lisäksi 2 metsälehmusta, jalokuusi sekä 2 hevoskastanjaa. Suurin männyistä on pihapiirin reunalla muun puuston joukossa hieman piilossa (kuva oikealla). Kongontien reunassa on kaksi mäntyä, jotka saattavat tulla talvella aurauksen yhteydessä vahingoitetuiksi. 4. Mänty, Ratsumiehenpolku, Hakunila Upea kaksihaarainen suuri mänty rinteessä kerrostalojen ja kävelytien välissä (kuva vasemmalla). Kaksi kylttiä kertovat puun rauhoituksesta. 15. Valiomänty, Lamminsuo, Hämeenlinnan moottoritien itäpuolella Syrjäisessä paikassa säästetty valiomänty, joka kasvaa pienessä notkelmassa kallion vieressä. Paikassa on tehty hakkuita ja puu erottuu maisemassa kauas (viereinen kuva). Läheiseltä kalliolta puu erottuu upeasti. Puun juurella kasvaa koivun taimia ja joitakin pieniä kuusia. Ympärillä on rehevää ruohikkoa, jossa kasvaa nuorta koivutaimikkoa, männyntaimia, ohdakkeita, ahomansikkaa, leinikkejä, metsäkurjenpolvia sekä myös haavan taimia. Vantaan luonnonmuistomerkit
24 18. Kaksi mäntyä, Vaarala,Kaunisharju Mänty, Rekola, Koivukylänväylän ja Vanhan Myllypolun risteyksessä Omakotitalon pihassa kasvavista männyistä toinen on autotallin edessä. Talolle vievälle tielle näkyvä mänty on vankka, mutta siinä on kuivia oksia ja puu on hieman toispuoleinen (kuva alla). Puun tyvellä on matalaa kasvillisuutta vain hieman ja loppuosa pihasta on asfaltoitu. Tämä saattaa vaikuttaa puun vedensaantiin. Tämä mänty on melko matala, mutta erottuu peltomaiseman edustalla Koivukylänväylälle (kuva vasemmalla). Vieressä kasvaa toinen hieman pienempi mänty. Männyssä on kuivia oksia ja muutama muu oksa taipuu kohti maata. Puun juurella kasvaa vain matalahkoa heinikkoa. Tämän männyn kaarna on kilpikaarnamaisen uurteista. Männyn lähettyvillä on koivu, jossa on kääpiä. 24 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
25 28. Mänty, Vaarala, Shellin pihassa Upea paksurunkoinen mänty, jossa on yksi selvästi muita paksumpi oksa. Kuivia ja katkenneita oksia on jonkin verran. Puu on maisemallisesti hieno pyöreähkön latvuston ansiosta (kuva oikealla). Rauhoituksesta kertova kyltti on kulunut, mutta ehjä. Puun ympärillä on nurmea, mutta muutaman metrin päässä on asfaltoitu huoltoaseman parkkipaikka. 29. Mänty, Hämeenkylä/Askisto, Nyby, Uudenkylänkujan metsätie Metsätien lähellä on kookas mänty. Kuvissa männyn tyvi ja latvus Vantaan luonnonmuistomerkit
26 34. Mänty, Kaskelanpolku 11, Itä- Hakkila 4. Tammi, Vantaankoski, Isontammentie 13 Mänty kasvaa vain muutaman metrin päässä tiestä (kuvan oikeassa reunassa). Puu on vankkarunkoinen ja oksat kasvavat korkealla. Saman tien varressa kasvaa muitakin hienoja mäntyjä. Suurikokoinen tammi, joka on oksistoltaan toispuoleinen. Kuivia oksia on. Suuria oksanhaaroja on tuettu toisiinsa oksien ympäri sidottujen nauhojen avulla. 35. Mänty, Nyyrikintie, Päiväkumpu Sahamäenkujalta alkavassa puistossa on useita upeita mäntyjä, joista yksi on rauhoitettu. Ei kuvaa. 26 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
27 5. Tammi, Vapaalantie 29, Vapaala Puu kasvaa tontin reunassa aidan vieressä. Rauhoituksesta kertova kyltti on aidassa kiinni. Tammen laaja oksisto ulottuu kahden tontin välissä menevän polun päälle sekä talon seinustalle saakka. Runko haaroittuu moneen paksuun oksaan. 32. Tammi, Laurintie 110, Rekola Tämä tammi kasvaa hyvin hoidetulla pihalla talon vieressä. Sen lähes vaakasuorat oksat ovat usean metrin pituisia. Rauhoituksesta kertova kyltti on paikallaan. Puu on hyväkuntoinen. Vantaan luonnonmuistomerkit
28 Lähteet 22. Kaksi lähdettä ja puro, Ilola, Leikkitie Vantaalla on yksi rauhoitettu lähde. Kaupungin ympäristökeskus on seurannut lähteen tilaa. Vesi muistuttaa tavallista ojavettä, joten lähde ei nykytilassaan ole kovinkaan edustava. Puut maisemassa Vantaalla on rauhoitettujen luonnonmuistomerkkien lisäksi runsaasti merkittäviä maisemapuita, joista kansikuvassa ja tässä muutamia esimerkkejä 28 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 Tuomelan tammia Kuva: Jaakko Vähämäki
29 Yli-Kistolan männyt Tammistontien tammet Kuva: Jaakko Vähämäki Vantaan luonnonmuistomerkit
30 Kohdeluettelo Nro Rauh.v. Kohde Osoite mänty Kongontie siirtolohkareikko Kisatie tammi Isontammentie mänty, kaksihaarainen Ratsumiehenpolku tammi Vapaalantie kataja Koulutie siirtolohkare Ottelukuja kuusi Vanha Myllypolku Ancylus-järven rantakivikko Kakolanmäki siirtolohkare Valinkauhantie metsälehmus Laurintie Ancylus-järven rantakivikko Pöllökallionp., Vaijeritie metsälehmus Viisaritie hiidenkirnu Kotatie mänty, valiopuu Lamminsuontie metsälehmus Kaunisharju mänty Kaunisharju katajakedot Kakolanmäki kivi Tarhakuja, Piippil.puisto kuusi Talvikkirinne kaksi lähdettä ja puro Leikkitie metsälehmus Eilantie mänty Vanha Myllypolku kuusi, käärmemuoto Ratsumestarintie siirtolohkareikko Solatie jalopuuryhmä Sotungintie mänty Kuussillantie mänty Uudenkylänkuja kuusi, erikoiskaarnainen Katriinantie, tila 7: koivu, jossa pahka Santakuopantie tammi Laurintie kuusi, päremuoto Kallioimarteentie mänty Kaskelanpolku mänty Nyyrikintie, Sahamäenk. 30 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
31 Tarkennus Kaupunginosa Missä suunnassa omakotitalon pihassa Luhtaanmäki Luode Korson yhteiskoulun ja urheilukentän vieressä Korso Itä omakotitalon pihassa Vantaankoski Lounais Lähellä Jokiniementie ja Hakunilantie, kerrostalojen rinteessä Hakunila Itä omakotitalon pihassa Vapaala Lounais vain 1 puu jäljellä Itä-Hakkila Itä omakotitalon pihassa Korso Itä omakotitalon pihassa Rekola / Havukoski Koillis linkkitornin vieressä Hämeenkylä Lounais omakotitalon pihassa, reunalla Hämeenkylä Lounais tien mutkassa, Nöje-nimisellä tilalla Kuninkaanmäki Itä laajahkolla kallioalueella, jossa menee paljon polkuja Hämeenkylä Lounais Koivuvaaranpuisto, metsään pääsee Vaakatie 15:ta vastapäätä Koivuvaara Lounais Solbackantieltä Kotatielle Seutula Luode moottoritien alitse, linkkitornille menee huono tie Seutula Luode omakotitalon pihassa Vaarala Itä omakotitalon pihassa Vaarala Itä linkkitornin vieressä Hämeenkylä Lounais Tarhakujan päästä metsään, jossa menee polku kivien luo Rekola Koillis Hiekkaharjuntien päästä Talvikkirinteeseen Tikkurila Koillis Leikkitieltä metsikköön polkuja pitkin Ilola Koillis omakotitalon pihassa Rekola Koillis puu näkyy Koivukylänväylälle Rekola Koillis Poni-Hakaa vastapäätä, näkyvät tielle Hakunila Itä omakotitalon pihassa Sotunki Itä kartanon piha-alue Hakunila Itä Shellin huoltoaseman piha-alue Vaarala Itä tien päädystä metsään polkua pitkin Askisto Lounais Katriinan sairaalasta tien toisella puolella, virkistysalueella Seutula Luode tien päässä, piha-alueen ja pellon takana, näkyy hyvin Lapinkylä Luode omakotitalon pihassa Rekola Koillis Simonkylänpuistossa poikkipolun varressa Simonkylä Koillis puu aivan tien vieressä Itä-Hakkila Itä alueella useita komeita mäntyjä Päiväkumpu Itä Vantaan luonnonmuistomerkit
32
Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotLuonnonmuistomerkkienkin suojelu on tärkeää. Ympäristöasiantuntija Heli Jutila, Hämeenlinnan kaupunki
Luonnonmuistomerkkienkin suojelu on tärkeää Ympäristöasiantuntija Heli Jutila, Hämeenlinnan kaupunki Luonnonmuistomerkit (23, 26 ) Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma,
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotRAKYMPLK Joensuun kaupunki on maanomistaja tehnyt esityksen otsikossa mainitun kaarnakuusen rauhoittamisesta luonnonmuistomerkkinä.
JOENSUUN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Rakennus- ja ympäristölautakunta 17.02.2016 Kontiosuon Kaarnakuusen rauhoittaminen luonnonsuojelulain mukaisena luonnonmuistomerkkinä RAKYMPLK 17.02.2016 22 Joensuun
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotSIIKAJOEN KUNTA Ympäristönsuojeluviranomainen
SIIKAJOEN KUNTA Ympäristönsuojeluviranomainen PÄÄTÖS 04.04.2017 Yksittäisen männyn rauhoittaminen luonnonmuistomerkiksi, Kärkiniemi Siikajoki HAKIJA: tekninen lautakunta Siikasavontie 1A 92400 Ruukki s-posti:
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotPispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen
Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLuontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa.
Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan
LisätiedotTOURULA-KEIHÄSKOSKI
Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
Lisätiedottarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462
Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLuonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset
Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018, jakso 5 Hallitussihteeri Johanna Korpi, ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteet
LisätiedotEDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä
EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne
LisätiedotAasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
LisätiedotEsittelijä: Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Valmistelija/lisätiedot: Ympäristötarkastaja Lahtela Taina
Vilkjärven kuusen rauhoittamishakemus Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1641/11.01.04.02/2018 Esittelijä: puh. Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen 040 081 5284 Valmistelija/lisätiedot: Ympäristötarkastaja Lahtela
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011
1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...
LisätiedotToimitus nro (12) Dnro MMLm/16390/33/2012
Toimitus nro 2012-425396 1 (12) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Vieresjoki - Kivipuro, Lappajärvi Lyhennykset:
LisätiedotOULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU
Devecon Group Oy OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU 1/8 OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Muutosalue ja kohde Oulun Asematalot sijoittuvat pohjoisen alikulun/rautatiesillan
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotEtappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
Lisätiedot401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen
Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta
LisätiedotKoskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA
Kokousaika Torstai 6. lokakuuta 2016 kello 18.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Jari Laurila pj Esko Syrjälä j. Kimmo Kupi j. Pirjo Leino j. Tuija Välimaa j.
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotToimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
LisätiedotHoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
LisätiedotToivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen
0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...
LisätiedotAs Oy Mäkärä Hakamaankuja 1
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotTilastokatsaus 7:2013
Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
Lisätiedot96 18.05.2016. Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3
Rakennus- ja ympäristölautakunta 96 18.05.2016 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3 18/51.514/2014 RAKYL 96 Selostus: Itä-Suomen
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Kedot ja perinnebiotoopit 35. Päiväänniemi Päiväänniemeen pääsee Vesilahdentietä pitkin. Itse kalmistossa on helppokulkuisia polkuja ja informaatiotauluja, jotka opastavat kulkua. Päiväänniemen pohjoispuolella
LisätiedotRakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti
LisätiedotUPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS
UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotToimitus nro 2012-425376 1 (7) Dnro MMLm/16387/33/2012
Toimitus nro 2012-425376 1 (7) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Alajärvi, Hoisko - Alajärvi/Vimpeli kuntaraja,
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotTILASTOKATSAUS 12:2016
TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 12:2015
TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin
LisätiedotRetkiä Mynälahdelle retkiesimerkit
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha
2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO
LisätiedotMetsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN
TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotMAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti
MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen
LisätiedotAVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA
M A I S E M A - A R K K I T E H D I T B Y M A N & R U O K O N E N O Y Mannerheimintie 81 00270 Helsinki puhelin 09-857 1761 telefax 09-857 1776 byman.ruokonen@ maisema-arkkitehdit.fi AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotSisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT
RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotSähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje
Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (5) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotKOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA
Kokousaika Torstai 6. lokakuuta 2016 kello 18.00 21.05 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotMAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä
MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus
Lisätiedot