Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma"

Transkriptio

1 Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Taajama ja Lähiympäristön luonnonhoito Lepaa Kari Yli-Muilu

2 Sisällys 1 JOHDANTO 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET 2.1 Maastotyöt ja metsäkartoitukset 2.2 Alueen ominaispiirteet Puusto Pensasto 2.3 Pähkinäpensas 2.4 Hoitosuunnitelma 2.5 Luonnonsuojelu 3 KUVIOKOHTAISET HOITO-OHJEET 3.1 Kuvio 1 Pähkinäpensaskuja 3.2 Kuvio 2 Pähkinäpensaskuja 3.3 Kuvio 3: Metsälehmusmetsikkö 3.4 Kuvio 4: Rantavyöhyke 3.5 Kuvio 5: Vaaraniemenpuisto 3.6 Kuvio 6: Koivu- ja kuusikujanne 3.7 Kuvio 7: Annilan puisto 3.8 Kuvio 8: Kuusimetsä 3.9 Kuvio 9: Haavikko 3.10 kuvio 10: Reitin varsi 3.11 Kuvio 9: Heikinpuisto 4 LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Hasselbackan alue sijaitsee Etelä-Nokialla Turuntien ja Pyhäjärven välissä. Alue on lähes kokonaisuudessaan omakotitalovaltaista asuinaluetta, muutamaa pienteollisuusaluetta lukuun ottamatta. Alueen asukkaat ovat pääosin lapsiperheitä. Metsäalue ei ole yhtenäinen, vaan koostuu useista muutaman hehtaarin kokoisista ja sitä pienemmistä paloista jotka sijoittuvat tonttien ja teiden välille. Alueelle ei ole tehty hoitosuunnitelmaa, vaan koko Nokian kaupungin taajamametsäalueet kattava suunnitelma on vasta tulossa. Hoidetun ulkoilureitistön pituus on noin kolme kilometriä, lisäksi alueella on useita kilometrejä hoitamatonta metsäpolkua. Ulkoilureittiä käyttää keskimäärin kymmenkunta ihmisiä päivässä, vuodenajasta riippuen. Talvella käyttäjiä on reilusti vähemmän kuin kesällä. Ulkoilureitistö on valaistu vain osittain ja sillä ei ole talvikunnossapitoa. Tämä vaikuttaa varmasti talvikäytön vähäisyyteen. Osissa aluetta on tehty harvennushakkuita muutamia vuosia sitten, mutta muuten hoito on ollut erittäin vähäistä. Ulkoilureittien varsia on raivattu viimeksi vuosia sitten. Asemakaavassa alueet on merkitty luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (=PL) ja lähivirkistysalueeksi (=VL). 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET 2.1 Maastotyöt ja metsäkartoitukset Maastotyöt tehtiin keväällä ja syksyllä Syksyn maastokäynneillä käytiin koko alue lävitse ja kartoitettiin puu- ja pensaslajisto sekä eri metsätyypit. Kuviointi perustuu pääsääntöisesti puuston lajivaihteluihin ja metsätyyppien sekä metsäalueiden rajoihin. Lisäksi keväällä raivattiin alustavasti lähes kaikkien ulkoilureittien reunat vapaiksi kasvillisuudesta. 2.2 Alueen ominaispiirteet Puusto Alue on pinnanmuodoiltaan erittäin vaihteleva. Yleisin metsätyyppi on lehtomaisen kankaan muodostama sekametsä. Alueella on myös jonkin verran tuoreen kankaan sekametsiä sekä lehtoa. Pääpuulajeina esiintyy kuusta (Picea abies), mäntyä (Pinus (sylvestris) ja koivua (Betula sp.). Lisäksi lähes kaikilla kuvioilla esiintyy paljon metsälehmuksia (Tilia cordata) ja jonkin verran vaahteraa (Acer platanoides) ja tammea (Quercus robur). Haapa (Populus tremula) on yleinen puu

4 koko alueella ja joillakin kuvioilla sitä esiintyy paikoin runsaasti. Tervaleppiä (Alnus incana), löytyy muutamia ryhmiä ranta-alueelta. Lahopuuta on vain vähän Pensasto Alikasvoksessa esiintyy paikoin runsaasti lehtipuiden ja kuusen taimia sekä pajua (Salix sp.) ja pihlajaa (Sorbus aucuparia). Alikasvostossa esiintyy jossain määrin myös taikinamarjaa (Ribes alpinum), lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum), vadelmaa (Rubus idaeus), koiranheisiä (Viburnum opulus) ja raitoja (Salix caprea). Erityisen runsaana esiintyy seudulle nimensä antanutta pähkinäpensasta (Corylus avellana). 2.3 Pähkinäpensas Nokialla pähkinäpensasta esiintyy yleisesti ja suojeltuja pähkinäpensaslehtoja on useita. Pähkinäpensas on erittäin pitkäikäinen pensas, sillä vaikka yksittäiset haarat elävät vain noin 30 vuotiaiksi, pensas uudistuu jatkuvasti ja voi elää jopa yli 150 vuotiaaksi. Se kasvaa jopa 7-9 metriä korkeaksi ja viihtyy parhaiten valoisassa ja ravinteikkaassa lehtipuuvaltaisessa rinnemaassa. Se sietää jonkin verran varjoa, mutta kuusettuminen ja tiheä haavikko hävittävät pensaan nopeasti. Hoitosuunnitelmassa pensaan vaatimukset on otettu huomioon. 2.4 Hoitosuunnitelma Hoitosuunnitelman tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja toisaalta myös virkistyskäytön turvaaminen alueella. Metsillä ei ole puuntuotannollisia odotuksia. Asukkaat toivovat mahdollisimman vähäistä hoitoa ja vastustavat isompia hoitotöitä, kuten hakkuita. Metsänkuvan toivotaan säilyvän lähes ennallaan. Alueen luonteesta johtuen hoitotoimet kohdistuvat pääsääntöisesti alikasvuston ja nuorien puiden poistoon. Luontainen kehitys ei monin paikoin ole suotavaa, koska se johtaisi tiheiden kuusikoiden ja haavikoiden syntyyn. Alue on jaettu 11 kuvioon. Koska alue on suhteellisen pieni ja sitä hoidetaan lähinnä virkistysmetsänä, kuvioiden koko on myös melko pieni. Yksi kuvio on yhtenäinen puuston rakenteen, kasvupaikan ja suunniteltujen hoitotoimenpiteiden suhteen. Turvallisuus on otettava huomioon raivaus- ja kaatotöissä ja tarpeeksi laajat turva-alueet rajattava esimerkiksi nauhoilla. Tarvittaessa reitti voidaan myös sulkea töiden ajaksi. Kaikista töistä on tiedotettava etukäteen. Suurin osa kuvioista sijaitsee ulkoilureitin varrella. Näiden alueiden hoidon ensisijaisena tavoitteena

5 on liikkumisen turvallisuus. Risteyskohdat pidetään avoimina, kuten myös reittien reunat. Hoitotöiden helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi reiteillä on pystyttävä ajamaan pientraktorilla, joten pensaat eivät siis saa kasvaa reitin yli tai muuten tukkia sitä. Reittien reunat on hyvä raivata noin viiden vuoden välein. Mahdollisesti vaarallisia puita ei reittien varsilla juuri ole. Tilannetta täytyy toki seurata jatkuvasti. Muutamissa kohdissa voidaan avata näkymiä metsän sisälle ja järvelle. Näin saadaan maisemaan kaivattua vaihtelua. Pensaston annetaan kasvaa erityisen tiheänä ulkoilureittien niissä kohdissa joista on näköyhteys rakennuksiin. Näin luodaan mielikuvaa suuremmasta metsäalueesta. Alueen lehtomaisilla kangasmetsäalueilla korostetaan lehtomaisuutta suosimalla lehtipuita ja varsinkin metsälehmuksia, vaahteroita ja tammia. Nuoret kuusikot poistetaan varjostamasta, mutta vanhoja kuusia ei kaadeta. Isot kuuset ja männyt antavat metsälle kaivattua vihreyttä talvella ja lisäävät vaihtelua. Lisäksi niiden kaadoista pensaille ja nuorille lehtipuille aiheutuvat vahingot olisivat suuria. Vanhemmat puut kasvavat alueella muutamaa kuviota lukuun ottamatta melko väljästi, joten niille ei ole edes tarvetta tehdä harvennushakkuita. Metsän keskeltä ei vanhoja puita kaadeta, vaikka ne olisivatkin jo huonokuntoisia tai kuolleita. Ulkoilureittien reunoilla ja välittömässä läheisyydessä kasvavat huonokuntoiset puut, jotka voivat aiheuttaa henkilövahinkoja, voidaan huolellisen kuntoarvioinnin jälkeen kaataa. Alueen tuoreen kankaan sekametsien alueilla puustoa pyritään järeyttämään ja metsänkuvaa monipuolistamaan. Puuston kiertoaika pyritään nostamaan koko alueella mahdollisimman korkeaksi, noin vuoteen. Hoitosuunnitelmassa esitetyt työt on tarkoitus suorittaa muutaman vuoden sisällä, jos toisin ei ole erikseen mainittu. Tarkempia aikoja ei ole tarpeen esittää, koska kaupungin metsänhoitotyöt ovat vahvasti riippuvaisia kausityöntekijöiden saatavuudesta ja muun työn määrästä. Tarkempia aikatauluja ei siis todennäköisesti pystyttäisi noudattamaan. Metsänhoitotöitä voidaan tehdä joustavasti jaksoissa alue kerrallaan edeten. Hoitosuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että varsinaisia puun kaatoja saati hakkuita ei näiden töiden jälkeen tarvitsisi juuri tehdä. 2.5 Luonnonsuojelu Luonnonsuojelulaissa on säädetty suojeltaviksi luontotyypeiksi pienialaisena esiintyvää tai harvinaista luontotyyppiä, jonka luontoarvo on merkittävä. Luontotyyppikriteerit täyttävässä pähkinäpensaslehdossa kasvaa vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita ainakin 20 kappaletta hehtaarilla yhtenäisellä alueella. Suojellut jalopuumetsiköt ovat luontaisesti syntyneitä ja niissä kasvaa runkomaisina puina vähintään 20 jaloa lehtipuuta hehtaarilla yhtenäisellä alueella. Runkopuun läpimitta rinnankorkeudella on vähintään seitsemän senttimetriä.

6 Kuvioilla 1-5 metsälehmuksia on yli sata kappaletta ja tammia ja varsinkin vaahteroitakin esiintyy runsaasti. Alue täyttää siten suojeltavan jalopuumetsikön määrityksen. Se onkin vuonna 2001 merkitty suojeltavaksi luontotyypiksi. Myös pähkinäpensaita esiintyy alueella reilusti yli sata kappaletta, joten myös suojeltavan pähkinäpensaslehdon kriteerit täyttyisivät. Luonnonsuojelulain kohdan 29 mukaan suojeltujen luontotyyppien ominaispiirteiden säilymistä ei saa vaarantaa. Esimerkiksi rakentaminen, maaperän muokkaaminen ja luontaisen kasvillisuuden vahingoittaminen voivat helposti vaarantaa ominaispiirteiden säilymisen. Tämä oli otettava huomioon hoitosuunnitelman teossa. Hoitosuunnitelmassa onkin näiden kuvioiden kohdalla ehdotettu vain luontotyypin ominaispiirteitä korostavia ja säilyttäviä hoitotöitä, kuten kuusikon ja haavikon raivausta. Koska kyseinen alue on merkitty nimenomaan suojeltavaksi jalopuumetsiköksi, pähkinäpensaiden raivaus on mahdollista, mutta ei tietenkään kovin suotavaa. Siksi pensaita raivataankin vain niin vähän kuin on pakko ulkoilureitin pitämiseksi kulkukelpoisena. 3 KUVIOKOHTAISET HOITO-OHJEET Kuva 1: Kuviokartta

7 3.1 Kuvio 1: Pähkinäpensaskuja Kasvupaikka on lehtomainen kangasmetsä jossa kasvaa nuoria lehmuksia, noin vuotiaita koivuja ja joitakin samanikäisiä kuusia. Alikasvostossa kasvaa pähkinäpensasta, pihlajaa, taikinamarjaa, raitaa, vadelmaa, haapaa, pajua ja kuusentaimia. Kuvio rajoittuu toiselta sivultaan ulkoilureittiin. Ulkoilureitti pidetään kulkukelpoisena raivaamalla reitille työntyvät pensaan oksat. Reitin ulkomuoto pidetään kujanne tyylisenä. Kuvion järvenpuoleisessa päässä oleva järeä kuusikko jätetään nykyiselleen. Ulkoilureitin reuna raivatiin keväällä. Uusi raivaus on suositeltavaa tehdä viiden vuoden päästä. Pidetään ulkoilureitti kuljettavana. Poistetaan kokonaan pihlajat ja pajut, pähkinäpensaita raivataan varovasti ja vain välttämättömät osat. Kuusen ja haavan taimet poistetaan jotta vaahteran taimille ja pähkinäpensaille saadaan kasvutilaa. Kuva 2: Pähkinäpensaskuja

8 3.2 Kuvio 2: Pähkinäpensaskuja Kasvupaikka on lehtomainen kangasmetsä jossa kasvaa nuoria lehmuksia, noin vuotiaita koivuja ja muutamia samanikäisiä kuusia. Alikasvostossa kasvaa pähkinäpensasta, pihlajaa, taikinamarjaa, raitaa, vadelmaa ja pajua. Kuvio rajoittuu toiselta sivultaan ulkoilureittiin ja toisella puolella vastaan tulevat omakotitalojen piha-alueet. Ulkoilureitti pidetään kulkukelpoisena raivaamalla reitille työntyvät pensaan oksat. Reitin ulkomuoto pidetään kujanne tyylisenä. Pensaston annetaan kasvaa suhteellisen tiheänä, jotta talot jäävät kesällä pensaston taakse piiloon. Ulkoilureitin reuna on raivattu. Uusi raivaus on suositeltavaa tehdä viiden vuoden päästä. Pidetään ulkoilureitti kuljettavana. Poistetaan kokonaan pihlajat ja pajut, pähkinäpensaita raivataan varovasti ja vain välttämättömät osat. Raivataan haavan ja kuusen taimet, jotta saadaan kasvutilaa vaahteran taimille ja pähkinäpensaille. 3.3 Kuvio 3: Metsälehmusmetsikkö Kasvupaikka on kostea lehtometsä, jossa kasvaa metsälehmuksia, kuusia ja muutamia kookkaita koivuja ja haapoja. Alikasvostossa esiintyy pajuja, raitaa, vaahteroita ja pähkinäpensasta. Korostetaan metsikön lehtomaisuutta ja parannetaan metsälehmusten ja vaahteran taimien sekä pähkinäpensaiden kasvuolosuhteita. Harvennushakkuu tehty vuosia sitten. Hakkuun tarkoituksena on ollut turvata lehmuksien kasvu. Raivataan kaikki kuusen taimet ja pajukko pois ja kaadetaan kaikki noin vuotiaat ja sitä nuoremmat kuuset. Raivaus on syytä uudistaa sopivin väliajoin, esimerkiksi viiden vuoden välein.

9 3.4 Kuvio 4: Rantavyöhyke Kuvio on jyrkkärinteistä tuoretta kangasmetsää. Valtapuuna on vanhoja koivuja ja kuusia. Nuoria koivuja ja kuusia esiintyy myös jonkin verran. Lisäksi kuviolla kasvaa useita kymmeniä haapoja ja nuorehkoja mäntyjä. Alikasvostossa esiintyy kuusentaimitiheikköjä, haavikkoa sekä pajuja. Pähkinäpensaat ovat keskittyneet ulkoilureitin varrelle. Säilytetään ja lisätään metsän vaihtelevuutta. Avataan näkymiä järvelle penkkien kohdilta kaatamalla nuoria kuusia ja koivuja sekä raivaamalla pajukkoa, haavikkoa ja kuusikkoa. Pidetään ulkoilureitti vapaana. Ulkoilureitin reuna on raivattu. Vaihtelevuutta korostettiin jättämällä pähkinäpensaita ulkoilureitin varrelle tiheämpinä ryhminä. Pidetään ulkoilureitti vapaana. Harvennetaan taimikkoa ja muutamia nuorehkoja kuusiryhmiä ja jätetään vain parhaat yksilöt jäljelle. Raivataan pajukko ja haavikko. Raivaus on hyvä uudistaa noin viiden vuoden välein. Kuva 3: Rantametsää

10 3.5 Kuvio 5: Vaaraniemenpuisto Lehtomainen kangasmetsä jossa kasvaa valtapuina nuoria metsälehmuksia ja koivuja. Kuviolla kasvaa myös nuoria haapoja ja kuusia, yksittäisiä järeitä kuusia ja mäntyjä. Alueen keskiosassa kasvaa myös muutamia nuorehkoja vaahteroita. Alikasvostossa esiintyy pähkinäpensasta, pihlajaa, pajua ja paikoin tiheänä kuusen taimia. Kuvion keskiosassa on pieni kalliomäki. Kuviolla on pieni polkuverkosto. Kuvio rajoittuu yhdeltä sivulta ulkoilureittiin. Säilyttää ja korostaa metsikön lehtomaisuutta. Ulkoilureitin varsi on raivattu. Raivataan kuusentaimet, pajut ja pihlajat. Kaadetaan kaikki noin vuotiaat ja sitä nuoremmat kuuset ja muutama pienempi koivu pois varjostamasta. Raivaus on syytä uudistaa noin viiden vuoden välein. Kuva 4: Metsälehmusmetsikkö

11 3.6 Kuvio 6: Koivu- ja kuusikujanne Kuvion halkaisee ulkoilureitti, jonka toiselle puolelle on istutettu kuusikujanne ja toiselle puolelle koivukujanne. Kuvio on kosteaa kangasmetsää, jonka molemmilla puolilla on asuinalue. Valtapuina on kuusia ja koivuja. Ei juuri alikasvostoa. Säilyttää alue pääosin nykyisellään. Harvennushakkuu on tehty muutamia vuosia sitten. Pidetään ulkoilureitti käyttökunnossa. Seurataan kehitystä. 3.7 Kuvio 7: Annilan puisto Mäntyvaltaista tuoretta kangasmetsää. Valtapuuna kasvaa järeitä mäntyjä. Lisäksi kuviolla esiintyy nuorehkoja kuusia ja koivuja. Alikasvostossa esiintyy pähkinäpensasta, pajua, raitaa, haapaa, kuusen- ja koivun taimia. Kuviota halkoo kaksi ulkoilureittiä. Säilytetään komea männikkö. Lisätään kerroksellisuutta suosimalla metsälehmuksen ja koivun taimia. Parannetaan pähkinäpensaiden kasvuoloja. Ulkoilureitin reunat on raivattu viime keväällä. Erityistä huomiota kiinnitettiin nuoren haavikon raivaukseen pähkinäpensaiden tieltä. Raivataan pois kuusentaimet, pajukko ja haavikko. Tehdään tilaa koivun ja männyn taimille sekä pähkinäpensaille. Raivaus on syytä uudistaa noin viiden vuoden välein.

12 3.8 Kuvio 8: Kuusimetsä Kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää. Valtapuina kuusi ja nuorehkot koivut. Lisäksi kuviolla kasvaa muutamia isoja mäntyjä. Haapaa esiintyy runsaasti, varsinkin alikasvostossa, mutta myös vanhoina isoina puina. Metsänkuva on vaihteleva, osissa metsää kasvaa järeitä kuusia tiheästi ja osissa ylispuusto puuttuu lähes kokonaan. Alikasvostossa yleisesti pähkinäpensasta ja haavikkoa. Lisäksi kuvion keskustassa esiintyy paikoitellen erittäin runsaasti pihlajan ja koivun taimikkoa. Kuviolla on laajahko polkuverkosto. Kuva 7: Tiheää taimikkoa kuviolla 8 Järeytetään puustoa. Pidetään ulkoilureitit kulkukelpoisina. Ulkoilureittien reunat raivattu viime keväällä. Erityistä huomiota kiinnitettiin nuoren haavikon raivaukseen pähkinäpensaiden tieltä. Raivauksessa otettiin esiin muutamia polun reunalla kasvavia isoja hyväkuntoisia kuusia ja koivuja. Harvennushakkuu on tehty vuosia sitten.

13 Järeytetään puustoa harventamalla nuoria puutiheikköjä. Jätetään kuitenkin paikoitellen tiheitä puustoryhmiä maiseman elävöittämiseksi. Haavikon ja pihlajien raivausta tulee jatkaa. Kuvion keskikohdan koivuntaimille on syytä tehdä harvennus. Harvennukset ja raivaukset on syytä uudistaa noin kymmenen vuoden välein. 3.9 Kuvio 9: Haavikko Lehtomaista kosteaa kangasmetsää. Valtapuuna on kuusta, koivua ja haapaa. Mäntyjä esiintyy myös jonkin verran. Alikasvostossa esiintyy runsaasti haapaa, pajua ja pähkinäpensaita. Alikasvostosta löytyy myös pihlajaa, taikinamarjaa ja raitaa. Kuvio rajoittuu toiselta sivultaan ulkoilureittiin ja toiselta sivultaan yksityistontteihin. Pitää alikasvosto tiheänä, ja peittävänä, jotta rakennukset eivät näkyisi reitille. Edistää pähkinäpensaan kasvua. Ulkoilureitin reuna on raivattu pähkinäpensasta suosien. Parannetaan pähkinäpensaiden kasvuoloja raivaamalla pajukkoa ja haavikkoa niitten ympäriltä. Harvennetaan puutaimikkoa parhaita yksilöitä suosien. Raivausta on syytä tehdä jo ensi keväänä ja uudistaa noin viiden vuoden välein kuvio 10: Reitin varsi Tuoretta kosteaa kangasmetsää. Valtapuuna on kuusta, koivua ja mäntyjä. Kuviolta löytyy myös joitakin haapoja. Alikasvostossa esiintyy runsaasti pajua ja pähkinäpensaita. Alikasvostosta löytyy myös haapaa, pihlajaa, taikinamarjaa ja raitaa. Kuvio rajoittuu toiselta sivultaan ulkoilureittiin ja toiselta sivultaan yksityistontteihin. Muuttaa alikasvostoa pähkinäpensasvaltaiseksi. Ulkoilureitin reuna on raivattu pähkinäpensaita suosien. Ulkoilureitin raivaus on hyvä uudistaa noin viiden vuoden välein.

14 3.11 Kuvio 11: Heikinpuisto Kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää. Valtapuina on kuusia ja nuorehkoja koivuja. Lisäksi kuviolla kasvaa isoja mäntyjä ja joitakin haapoja. Kuvion läpi kulkee ulkoilureitti. Reitin varsilla on muutamia järeitä hyväkuntoisia kuusia. Alikasvostossa esiintyy runsaasti pihlajaa ja jonkin verran kuusen- ja koivuntaimia ja pähkinäpensasta sekä muutama pienehkö raita. Säilyttää alue pääosin nykyisen kaltaisena kuusivaltaisena sekametsikkönä. Lisätään kuitenkin hiukan metsän vaihtelevuutta suosimalla koivuja ja muita lehtipuita. Pidetään ulkoilureitti kulkukelpoisena. Ulkoilureitin varsia raivattiin jonkin verran osasta reittiä. Ulkolureitin raivauksen loppuunvieminen. Alikasvoston raivaus pähkinäpensaita ja koivun taimia suosien. Raivaus uudistetaan noin viiden vuoden välein.

15 LÄHTEET Kirjallisuuslähteet: Komulainen, M Metsälehti. Taajamametsien hoito. Gummerus. Jyväskylä. Kiuru, H Metsälehti. Pihapiirin puiston hoito. Karisto Oy, Hämeenlinna. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Hyvän metsänhoidon suositukset. Libris Oy, Helsinki. Internet-lähteet: Ympäristöministeriö lan=fi. (luettu )

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Luonnos 14.12.2009 / Virpi Sahi Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelman ja toteutuksen vertailua kuvioittain joulukuu 2009 Yleistä hoito- ja käyttösuunnitelmasta

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Metsäohjelma 2016 16.11.2015

Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08) LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus

Lisätiedot

PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA 2014 2015. Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo

PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA 2014 2015. Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA 2014 2015 Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo Paakarlanpuisto JÄÄNYT KESKEN 2013-2014! Puistoalue Toivottu alueen harventamista

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo. Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma 2013-2014

Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo. Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma 2013-2014 Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma 2013-2014 Muut erityispiirteet: Kotimetsä Lähivirkistysalue, luonnonpuisto Luontoselvitykset - Alueen

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015 Siu 20 (1) 26.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 89 0,4 Metsämaa Tuore kangas,

Lisätiedot

VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA

VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Vaakkolammin pohjois- ja länsipuolella olevat puiston metsäiset osat. Alue on vilkkaassa virkistyskäytössä ja kuuluu VHT 14:n mukaisessa luokituksessa

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat

Lisätiedot

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,

Lisätiedot

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0 1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

3934/ /2014. Metsätyöohjelma

3934/ /2014. Metsätyöohjelma 3934/14.03.02/2014 Metsätyöohjelma 2015 Espoon kaupunki 2014 Metsätyöohjelma 2015 1 (15) Yhteenveto Metsätyöohjelma 2015 on C-hoitoluokkien vuosityöohjelma, jonka ovat koonneet Espoon kaupunkitekniikka

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Epoon asemakaavan luontoselvitys Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti: RINNEKOTI-SÄÄTIÖ on hakenut maisematyölupaa (2017-1309) metsänhakkuisiin kahteen kohteeseen: osoitteiden Mäenalus 15 sekä Rinnekodintie 3-7 takana oleviin metsiin (49-430-1-84, 49-430-1-85 ja 49-430-1-112).

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Esityslista 6/2015 1

Kirkkonummen kunta Esityslista 6/2015 1 Kirkkonummen kunta Esityslista 6/2015 1 Aika 16.10.2015 klo 14:00 Paikka Yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielo, Ervastintie 2, Kirkkonummi Läsnä Piironen Marjokaisa puheenjohtaja Kämpe-Hellenius Jerri

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma 13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2014 2024 Liite 13: Kuioluettelo 05.12.2014 Siu 1 ESPOO / Alue 1 / Metsäsuunnitelma 34 / Lillhemt / Palsta 1 / Lohko 34 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu

Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu Tarmo Saastamoinen 29.6.2006 tarmo84@hotmail.com Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Toimenpiteet kuvioittain

Toimenpiteet kuvioittain Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta

Lisätiedot

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti: ESPOON KAUPUNGIN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN luonnonhoito on hakenut maisematyölupaa (2017-1306) Leppävaaraan Sotatuomarin- ja Kenttäpäällikönpuistojen (51 P 57, 51 P 77 ja 51 E 17) metsänhakkuisiin Mestarintien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Kankaan liito-oravaselvitys

Kankaan liito-oravaselvitys Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit

Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma Kompensaatioistutukset ja nykyisten metsien hoitotoimet liito-oravan elinympäristön ja kulkureittien turvaamiseksi Hervannan raitiotievarikon ympäristössä

Lisätiedot

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Espoo 2007 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Kuviokirja Kuitua. Kasvu. Hakkuu. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Kasvu. Hakkuu. Kasvu.

Kuviokirja Kuitua. Kasvu. Hakkuu. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Kasvu. Hakkuu. Kasvu. Kunta Alue Ms 49 1 32 Lohko Kuviokirja 2012 Sivu 1 / 83 Kuvio Ala paikka Kehitysluokka Pääpuulaji Osa 8 Kunta 49 Alue 1 Ms 32 1 100 0,2 ha Muu maa B3 Maisemaniitty ja laidunalue Kevyenliikenteenreitti.

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

Maskun hautausmaan maisemakävely

Maskun hautausmaan maisemakävely Maskun hautausmaan maisemakävely 28.9.2016 Maskun hautausmaalla järjestettiin maisemakävely kesiviikkona 28.9.2016. Mukana oli 10 kävelijää ja keskustelu puiden uudistamisesta kävi vilkkaana. Maisemakävelyn

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 13.3.2015

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 13.3.2015 Siu 20 (1) 13.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla 20 0,7 Metsämaa Lehtomainen

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021 Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 55 Terälahti Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Joanna Aalto

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Yleisohjeita harvennus- ja uudistushakkuiden toteuttamiseen

Yleisohjeita harvennus- ja uudistushakkuiden toteuttamiseen Liite 17 Metsien ja arvokkaiden alueiden hoito- ja käsittelyohjeet Metsien hoito Johdanto Tässä yhteydessä metsillä tarkoitetaan korttelialueiden ulkopuolisia alueita, joista kaavassa käytetään virkistysalueita

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta T

Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta T Kaupungin kirjaamo PL 1 02070 ESPOON KAUPUNKI Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta 2015-492-T Espoon ympäristöyhdistys on tutustunut netistä löytyviin, melko

Lisätiedot

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen

Lisätiedot

Kauniaisten luonnonhoitosuunnitelma 2012-2021

Kauniaisten luonnonhoitosuunnitelma 2012-2021 Kauniaisten luonnonhoitosuunnitela 2012-2021 Sisällys 1 Suunnitela-alue 1.1 Suunnitelan periaatteet 2 Suunnitelan toteutus 2.1 Tiedottainen keväällä 2010 ja koenttipyyntö asukkaille 2.2 Maastoinventointi

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot