MALLEJA LAAJENNETUSTA TYÖSSÄOPPIMISESTA OSAOSSA

Transkriptio

1 MALLEJA LAAJENNETUSTA TYÖSSÄOPPIMISESTA OSAOSSA 1

2 2 Sisällys Johdanto... 3 Yksilölliset opintopolut... 3 Jaksotus eri kohderyhmille... 4 Ohjaus laajennetussa työssäoppimisessa... 5 Laajennetun työssäoppimisen ohjauksen resurssi... 5 Työpaikkaohjaajien koulutus... 6 Esimerkkejä laajennetun työssäoppimisen järjestämisestä OSAOssa... 6 Ryhmäkohtaiset mallit... 6 Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokin koulutusohjelma/ osaamisala kokki... 6 Autoalan perustutkinto... 8 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto... 8 Malleja yksittäisille opiskelijoille Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma Liiketalouden perustutkinto Prosessiteollisuuden - ja hevostalouden perustutkinto Metsäalan perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Liite 1. Kaavio laajennetulle työssäoppimiselle Liite 2. Laajennetun työssäoppimisen vastuualueet... 15

3 3 Johdanto OSAOssa laajennettua työssäoppimista on toteutettu yksiköittäin hieman vaihtelevin tavoittein ja toimintatavoin. Tästä johtuen tiukasti sitovaa linjausta laajennetusta työssäoppimisesta ei ole syytä muodostaa, vaan toimintaa ohjataan erilaisilla hyvillä käytänteillä ja toimintatavoilla kannustetaan yksiköitä lisäämään laajennetun työssäoppimisen toteutusta. Tämä asiakirja on tarkoitettu toteutusmallien ja hyvien käytänteiden levittämiseksi. Työssäoppimista OSAOssa varsinaisesti ohjaa Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen prosessikuvaus. OSAOssa voi suorittaa laajennettua työssäoppimista kahdella eri tavalla: a) Oppiminen tapahtuu suurelta osin oppilaitoksessa, mutta työssäoppimista voi olla opetussuunnitelman perusteiden ylittävä määrä (yleisesti 30 osp, OSAOssa vähintään 40 osp). b) Oppiminen tapahtuu pääosin työpaikalla ja oppilaitosympäristössä annetaan täydentäviä/puuttuvia opintoja. OSAOssa on linjattu työssäoppimisen laajuudeksi kaikissa koulutusohjelmissa vähintään 40 osaamispistettä. Tämän asiakirjan mallit on kerätty OSAOn eri yksiköissä toteutetuista laajennetun työssäoppimisen kokemuksista ja niitä voi käyttää apuna ja tukena työssäoppimisen toteuttamisessa. Tämä asiakirja on tarkoitettu Laajennetun työssäoppimisen lisääminen vastaa OSEKKin stategiseen tavoitteeseen työelämäläheisyyden aktiivisesta vahvistamisesta. Tämä asiakirja ja nämä mallit ovat koottu osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Työ tekijäänsä opettaa hankkeen toteutusta vuosina Yksilölliset opintopolut OSAOssa lisätään yksilöllisten opintopolkujen muotoilua opiskelijoille, esim. hyödyntämällä laajennettua työssäoppimista opintojen järjestämisen muotona. Laajennettu työssäoppiminen hyödyttää opiskelijoita, jotka esim: - ovat erityisen tuen tarpeessa

4 4 - kokevat koulumuotoisen oppimisen haasteena (poissaolot yms) - ovat opinnoissaan hyvin menestyviä ja halukkaita työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen Eri kohderyhmien yksilölliset ohjauksen tarpeet tulee huomioida laajennetun työssäoppimisen päätöksissä ja resursoinnissa. Laajentamalla työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrää, myös työelämäläheisyys lisääntyy ja opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet parantuvat opintojen päätyttyä. Laajennettu työssäoppiminen on aina ohjattua, työkokemusta ei voi rinnastaa työssäoppimiseen. Laajennetussa työssäoppimisessa opintoja suoritetaan työssä oppien, jonka takia niistä kokonaisuuksista jotka on määritelty työssä opittavan, ei opiskelijan tarvitse suorittaa korvaavia/täydentäviä tehtäviä. Työssäoppimiseen kuuluvat oppimispäiväkirjat ja vastaavat suoritteet voivat kuulua työssäoppimiseen. Ammattiosaamisen näytöt suoritetaan normaalilla tavalla työpaikoilla, vain poikkeustapauksissa koululla. Laajennettu työssäoppiminen perustuu osaamisperustaisuuteen, jolloin oppimisen prosessi ja aikataulu ovat yksilöllisiä. Ammattiin valmistumisen tavoitteen kannalta hidaskin työpaikalla tapahtuva oppiminen on parempi kuin opintojen keskeytys. Opinnot voivat toteutua myös tavoiteaikaa nopeammassa tahdissa työpaikalla oppien. Laajennetussa työssäoppimisessa käytetään tutkintoperusteisia tavoitteita yksilöllistettynä, huomioiden opiskelijan valmiudet ja työssäoppimispaikan mahdollisuudet tarjota sopivia työtehtäviä. Pääasiassa työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa opiskelija voidaan siirtää oppisopimusryhmään suorittamaan opinnot loppuun, jolloin opiskelupaikka vapautuu käytettäväksi. Jaksotus eri kohderyhmille Tarvittavaa oppilaitosmuotoista opetusta varten sovitut lähipäivät/-jaksot aikataulutetaan yksilöllisesti. On suotavaa, että erityistä tukea tai ohjausta tarvitsevat opiskelijat kävisivät lähipäivillä tiiviimmin kuin opinnoissaan hyvin menestyvät itsenäiset opiskelijat. Mikäli tarpeen, opinnot voidaan jaksottaa siten, että opiskelija käy osan viikosta koulussa ja osan työpaikalla, jotta yhteys opiskelijaan säilyy. Hyvin opinnoissa etenevät voivat suorittaa työssä oppimalla huomattavankin laajojakin kokonaisuuksia, esim. 2+1 mallin mukaisesti.

5 5 Ohjaus laajennetussa työssäoppimisessa Ohjauksen tarve työssäoppimisessa on yksilöllistä ja sen laajuus määritellään laajennetun työssäoppimisen päätöksessä. Erityistä tukea tai ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden ohjauskontakti tulisi olla vähintään viikoittain (lähipäivä, henkilökohtainen käynti, puhelu, sosiaalisen median yhteys tms.). Ohjauksen ensisijainen muoto on käynti työssäoppimispaikalla, muita yhteydenpitomuotoja voi käyttää täydentämään ohjauskäyntejä. Laajennetun työssäoppimisen ohjauksessa voidaan käyttää etäohjauksen työkaluja, esim. tablet tietokoneita. Laajennetun työssäoppimisen ohjauksen resurssi Laajennettu työssäoppiminen voi edellyttää tavallista enemmän ohjausta. Yhteys opiskelijaan ja työpaikkaohjaajaan tulee olla kiinteä, jotta ohjaava opettaja voi varmistua työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistymisestä ja mahdollisista poikkeamista. a) Laajennetun työssäoppimisen ohjausta tekevät ammattiaineen opettajat. Ohjausresurssin suuruuden yksikössä päättää yksikönjohtaja. JA/TAI b) Laajennetun työssäoppimisen ohjausta tekevät tehtävään nimetyt työssäoppimisen ohjaavat opettajat, joille keskitetään laajennetussa työssäoppimisessa olevat opiskelijat yksiköittäin/ammattialoittain. Pääasiassa työssäoppimisen kautta opintojaan suorittavat opiskelijat voidaan eriyttää omaan pienryhmäänsä, jonka ryhmänohjaajana toimii työssäoppimisen ohjaava opettaja. Yksiköt vastaavat riittävän resurssin osoittamisesta laajennetun työssäoppimisen ohjaukseen.

6 6 Työpaikkaohjaajien koulutus Laajennetussa työssäoppimisessa oppilaitos vastaa tarvittavan osaamisen karttumisesta työpaikalla. Yhteistyö työpaikkaohjaajan kanssa on ensiarvoisen tärkeää tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Työpaikkaohjaajan koulutus antaa eväitä omaksua rooli opiskelijan ohjaajana ja oppimisen mahdollistajana. Laajennetussa työssäoppimisessa olevan opiskelijan työpaikkaohjaajalle tulee mahdollistaa työpaikkaohjaajan koulutukseen osallistuminen. Esimerkkejä laajennetun työssäoppimisen järjestämisestä OSAOssa Seuraavat esimerkit olemassa olevista ryhmä- ja yksilökohtaisesta laajennetun työssäoppimisen järjestelyistä on kerätty OSAOn yksiköistä keväällä 2014 Työ tekijäänsä opettaa hankkeelle tehdyn selvityksen puitteissa. Ryhmäkohtaiset mallit Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokin koulutusohjelma/ osaamisala kokki Muhoksen yksikkö on ollut mukana Ammattireitti -hankkeessa, joka on vuosina toteutunut laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke. Hankkeen aikana hotelli-, ravintola-, ja catering-alan opiskelijoilla oli mahdollisuus valita laajennettu työssäoppimisen koulutuksen kokeilumuoto. Muhoksen yksiköstä hankkeessa oli mukana kahdeksan opiskelijaa, joiden mukana olo perustui vapaaehtoisuuteen. Opettajista mukana oli kaksi ammatillista opettajaa sekä ryhmänohjaaja. Yksi ammatillinen opettaja oli resursoitu kokonaan laajennetun työssäoppimisen ohjaamiseen yhden vuoden ajan. Laajennettua työssäoppimista toteutettiin normaalilla lähiopetuksen resurssilla. Hankkeessa toteutettiin yksilöllisiä opintopolkuja, joissa lähiopetuksen ja työssäoppimisen määrät olivat opiskelijakohtaisia. Lähiopetusjaksot opiskelijat suorittivat normaalisti oman ryhmän mukana. Myös ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia suoritettiin työelämässä. Muhoksen yksikössä on runsaasti erityisopiskelijoita ja mm. perhekotitaustaisia

7 7 nuoria. Työssäoppimispaikat valittiin opiskelijoiden mukaan, siten että ne pystyisivät parhaiten vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin ja joissa on motivaatiota ohjata myös erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. Laajennetun työssäoppimisen malli kokin koulutusohjelma: 1 Vuosi - 1- jakso lähiopetusta, jolloin oppilaitoksella opiskeltiin ammattiin liittyviä perusasioita jakso, lähiopetusta 3 päivää ja työssäoppimista 2 päivää viikossa jaksot, 2 päivää lähiopetusta ja 3 päivää työssäoppimista viikossa. - Kokeilussa mukana olleet opiskelijat opiskelivat ensimmäisen vuoden aikana ainoastaan ammatillisia aineita. 2-3 vuosi - Opiskelijat opiskelivat laadittujen henkilökohtaisten opetussuunnitelmien pohjalta, joissa työssäoppimisen-, lähiopetuksen- ja verkko-opiskelun määrä vaihteli opiskelijakohtaisesti. Toinen vuosi suoritettiin pääasiallisesti kokonaan työssäoppien. Atto-opintoja integroitiin ammatilliseen työssäoppimiseen toisen vuoden 3. jaksosta lähtien. Osa opiskelijoista suoritti kolmannen vuoden syksyllä ammattitaitoa tukevia tutkinnonosia koululla. Ammattireitti -hankkeessa työstetystä mallista on saatu hyvää palautetta sekä opiskelijoilta että opettajilta. Se mahdollisti yksilöllisten opiskelupolkujen toteutumisen. Hankkeen myötä opiskelijoiden opiskeluajat lyhenivät ja työelämän pelisäännöt tulivat heille tutuiksi. Lähiopetusjaksot varmistivat sen, että lähiohjaus onnistui hyvin. Hankkeessa mukana ollut opettaja opetti ja ohjasi ensimmäisen vuoden ajan ainoastaan hankkeessa mukana olleita opiskelijoita, mikä mahdollisti sen, että hänellä oli mahdollisuus olla runsaasti mukana opiskelijoiden työelämäjaksoilla. Atto-aineiden integroiminen työssäoppimisjaksoille koettiin haastavana. Opettajat suunnittelivat yhdessä atto-aineiden suorittamisesta työelämässä, mutta ainoastaan äidinkielen integroiminen työssäoppimiseen onnistui. Äidinkielen opettaja jakoi tehtäviä Moodlen kautta. Tehtävät liittyivät esimerkiksi ruokalistan suunnitteluun.

8 8 Autoalan perustutkinto Haukiputaan yksikössä autoalalla on ollut laajennettua työssäoppimista kahdelle ryhmälle 2+1 mallin mukaan. Suurin osa opiskelijoista oli koko vuoden työssäoppimispaikoilla. Osa opiskelijoista tuli viimeiselle jaksolle kouluun. Atto-aineita ei varsinaisesti integroitu työssäoppimiseen. Osa opiskelijoista tuli viimeiselle jaksolle kouluun suorittamaan niitä. Osa opiskelijoista oli myös viimeisen jakson työssäoppimispaikoilla, mutta he kävivät tiettyinä päivinä koululla oppitunneilla ja tekivät itsenäisesti töitä opintojen suhteen. Opiskelijat hankkivat itse työssäoppimispaikat. Laajennettu työssäoppiminen toteutui normaalein resurssein. Kokemuksen mukaan 2+1 mallissa opiskelijan tulee olla oma-aloitteinen, joka etsii itse tietoa ja opiskelee asioita myös itsenäisesti. Tulevaisuudessa 2+1 mallin toteuttaminen tulee olemaan helpompaa autopuolella, sillä silloin atto-aineita ei ole sijoitettu viimeiselle vuodelle. Kokemukset mallista ovat olleet pääsääntöisesti hyviä. Opiskelijat ovat työllistyneet hyvin pitkien työssäoppimisjaksojen vuoksi, sillä heillä on ollut paremmat mahdollisuudet näyttää omaa osaamistaan. Haasteena on ollut se, että kaikissa paikoissa ei ole mahdollista oppia kaikkia vaadittavia taitoja, jolloin opiskelijat ovat tulleet opiskelemaan niitä koululle. Etenkin viimeisellä vuodella on vaikeita opintoja, joita ei välttämättä opita riittävän hyvin työssäoppimispaikoilla. Kaikissa paikoissa henkilöstökään ei osaa kaikkia asioita, mitä opiskelijoille tulisi opettaa työssäoppimisjaksojen aikana. Lisäksi osa työssäoppimispaikoista on pieniä, jolloin niiden toiminta voi olla suppeampaa kuin isoimmissa yrityksissä. Eikä niissä tämän vuoksi ole mahdollista opiskella kaikkia tutkinnossa vaadittavia taitoja. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kaukovainiolla tekniikan yksikössä kiinteistöpuolella on otettu käyttöön laajennettu työssäoppiminen kaikille opiskelijoille siten, että työssäoppimista on toisena vuonna 2 jaksoa ja kolmantena vuonna 2 jaksoa eli yhteensä 32 opintoviikkoa. Normaalisti sitä on ollut yksi jakso toisena vuonna ja kaksi jaksoa kolmantena vuonna. Opettajat ovat miettineet, että pitäisikö työssäoppimista laajentaa vieläkin kiinteistöpuolella, sillä koululla ei ole ympäristöä jossa opiskelijat pystyisivät tekemään alan työtehtäviä. Kiinteistöpuolella työhommat eivät ole säännöllisiä. Tämän vuoksi esimerkiksi ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja sopiminen on haastavaa. Kiinteistöalalla päivän ohjelma tiedetään vasta aamulla ja päivän aikana voi tulla yllättäviä tilanteita. Tästä johtuen on hankala määritellä viikkoja etukäteen näytön

9 9 ajankohtaa. Kun pienellä resurssilla varataan jollekin aamulle esim. kaksi tuntia voi olla, että opiskelija on juuri tuolloin jollakin keikalla. Suuremmalla resurssilla olisi enemmän liikkumavaraa näyttöjen seurannassa. Nyt käy usein niin että näytöissä on mukana ainoastaan työpaikkaohjaaja, ja tilanteet puretaan opettajan kanssa keskustelemalla. Tällöin opettaja ei pääse itse näkemään näyttöä lainkaan. Haasteena heillä on ollut myös se, että työssäoppimisen ohjaus ei ole aina ollut riittävän laadukasta yrityksissä. Heillä on ollut tilanteita, että opiskelija on otettu ilmaiseksi työvoimaksi, eikä ohjaus ole toteutunut toivottavalla tavalla. He ovatkin joutuneet vaihtamaan useita top-paikkoja. He ovat tehneet yhteistyötä isojen yritysten kanssa, joiden kanssa yhteistyö sujuu hyvin.

10 10 Malleja yksittäisille opiskelijoille Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma Haukiputaan yksikössä maarakennuskoneenkuljettajan koulutuksessa laajennettua työssäoppimista on toteutettu yksilöllisten polkujen mukaan. Jokaisen opiskelijan kohdalla on katsottu erikseen se, miten ja millä systeemillä työssäoppimista toteutetaan. Koulutuksen alussa kaikki opiskelijat ovat koululla vähintään sen aikaa, että saavat kaikki työelämässä tarvittavat perehdytykset. Tämän jälkeen osa opiskelijoista menee mahdollisesti työssäoppimaan ja osa on koululla. Opiskelijat hankkivat työssäoppimispaikat itse. Opiskelijoita on mahdotonta saada yhtä aikaa työssäoppimispaikoille, vaan he lähtevät sitä mukaa, kun he saavat hankittua itselleen työssäoppimispaikkoja. Tutkinnon loppupuolella, kun kaikilla tulisi jo olla työelämässä vaadittavaa osaamista kaikki opiskelijat suorittavat vähintään minimimääräisen eli 20 opintoviikon työssäoppimisjakson. Enimmillään opiskelijat suorittavat noin puolet tutkinnosta työpaikalla. Maarakennuskoneenkuljettajan koulutuksessa atto-aineita ei ole integroitu työssäoppimiseen. Tämä malli on lähtenyt liikkeelle tarpeesta saada nuoria työelämään ja laajennetut työssäoppimisjaksot ovat vastanneet hyvin tähän tarpeeseen. Haasteena opettajat kokevat sen, että heillä ei ole riittävästi resursseja työssäoppimisen ohjaamiseen. Heidän mukaan toiminta ei ole tällä hetkellä tarpeeksi organisoitua siltä osin, kuka ehtii ohjaamaan työssäoppijoita ja ottamaan heiltä ammattiosaamisen näyttöjä. Kun laajennettua työssäoppimista toteutetaan edellä mainitulla mallilla, opettajat ovat lähes aina tilanteessa, jossa osa opiskelijoista on kouluilla ja osa työssäoppimispaikoilla. Liiketalouden perustutkinto Kaukovainiolla liiketalouden yksikössä on ollut yksittäisiä opiskelijoita laajennetussa työssäoppimisessa. Opiskelijat ovat kahden opettajan toisen vuoden opiskelijoita. Osa laajennetussa topissa olevista on kaksoistutkinnon suorittaneita. He ovat olleet kaksi päivää viikosta koululla, jolloin he suorittavat lukioopintoja ja kolme päivää työssäoppimassa. Muut laajennetussa työssäoppimisessa olevat opiskelijat ovat olleet kokoajan työpaikoilla, mutta he ovat käyneet muutamia kertoja koululla tekemässä täydentäviä tehtäviä esim. tenttejä. Kaikkia ei voi opiskella top-paikoilla, joten opiskelijoiden on pitänyt tehdä täydentäviä tehtäviä, joita opettajat ovat koonneet Moodleen. Toisella opettajalla opiskelijat ovat jatkaneet laajennettuun työssäoppimiseen suoraan normaalin työssäoppimisjakson jälkeen ja olleet siellä kaksi jaksoa

11 11 keväällä ja he jäävät myös kesäksi. Opettajat eivät lähde etsimään työssäoppimispaikkoja opiskelijoille vaan aloite tulee opiskelijalta tai työpaikasta. Osa opiskelijoista on suorittanut laajennetussa topissa myös kolmannen vuoden opintoja, joten he tulevat todennäköisesti valmistumaan etuajassa. Opiskelijat ovat työllistyneet hyvin työssäoppimispaikoille. Tällöin he ovat jääneet yrityksiin työsuhteeseen ja tekevät samalla laajennettua toppia. Prosessiteollisuuden - ja hevostalouden perustutkinto Pudasjärven yksikössä on ollut yksittäisiä opiskelijoita laajennetussa topissa prosessi- ja hevosalalla. Prosessialalla näin on ollut jo useamman vuoden ajan. Opiskelijat ovat laatineet lisätehtäviä, tai opiskelleet koululla niitä asioista, mitä työpaikoilla ei voi opiskella. Opiskelijat ovat toteuttaneet myös atto-aineita työssäoppimisen yhteydessä korvaavien tehtävien avulla. Tällöin opettaja, opiskelija, työnantaja ja attoopettaja ovat sopineet näistä yhdessä. Onnistumisen edellytyksenä on se, että järjestely sopii kaikille. Opettajilla oli hyviä kokemuksia yksilölähtöisesti toteutetusta laajennetusta työssäoppimisesta. Etenkin prosessialan opettajalla oli siitä paljon kokemusta ja hän on oppinut etukäteen arvioimaan, minkä tyyppisille opiskelijoille laajennettu työssäoppiminen sopii ja ketkä siitä hyötyvät erityisesti. Haasteellisena opettajat kokivat sen, että opiskelijat eivät usein jaksa tehdä lisätehtäviä enää pitkien työpäivien jälkeen. Koska kaikkia vaadittavia taitoja ei voi oppia työpaikoilla, opiskelijat ovat suorittaneet niitä koululla työssäoppimisjaksojen aikana. Kaikille työnantajille ei kuitenkaan sovi sellainen järjestely, että opiskelija käy välillä kesken työssäoppimisjakson koululla. Metsäalan perustutkinto Taivalkosken yksikössä on ollut ykkösluokan opiskelija laajennetussa topissa. Opiskelijalla oli runsaasti aiempaa osaamista ja hän oli menestynyt hyvin peruskoulussa. Hän korvasi teoriaopintoja työpainotteisesti. Lisäksi hän teki laajennetun työssäoppimisen aikana tehtäviä sekä atto- että teoria aineista osittain opettajien antamien tehtävien ja osittain Moodlen kautta. Opiskelijalla on tavoitteena tehdä kolmen vuoden aikana kaksi erikoistumisalaa ja näyttää siltä, että hän tulee onnistumaan siinä laajennetun työssäoppimisen avulla.

12 12 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kaukovainion tekniikan yksikössä on toteutettu laajennettua työssäoppimista erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden kohdalla. Opettaja kertoi esimerkkinä opiskelijasta, jolla oli ollut ongelmia koulun käynnin kanssa. Opiskelija ei jaksanut istua tunneilla ja hänellä oli paljon poissaoloja. Hänelle räätälöitiin oma polku, jossa opiskelija korvasi kaksi jaksoa työssäoppimalla. Jaksot olivat toisen ja kolmannen vuoden opintoja siten, että hän korvasi molempina vuosina yhdet jaksot. Hän korvasi laajennetussa topissa normaalin teoriaopetuksen. Työssäoppimisen seuranta oli tarkempaa kuin normaalisti topissa. Opiskelijalle kartoitettiin tarkkaan työtehtävät ja pidettiin huoli siitä, mitä siellä kuulu tehdä. Opettaja oli lähes päivittäin yhteydessä työpaikkaohjaajaan varmistaakseen, että oppimisvaatimukset toteutuvat. Yksittäisten opiskelijoiden laajennettua työssäoppimista on toteutettu normaalilla resurssilla. Opettaja koki, että ratkaisu oli oikea tämän opiskelijan kohdalla. Hän pärjäsi teoriakokeissa yhtä hyvin kuin normaalissa opetuksessa olleet. Opettaja kokeekin, että laajennettu toppi sopii erityisen hyvin niille opiskelijoille, jotka eivät viihdy koulunpenkillä ja joilla on poissaolo-ongelmia.

13 Liite 1. Mallikaavio laajennetun työssäoppimisen prosessille 13

14 14

15 15 Liite 2. Malli laajennetun työssäoppimisen vastuualueista LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Voi esittää ryhmänohjaajalle siirtymistä laajennettuun työssäoppimiseen. Opiskelija Ryhmänohjaaja Ohjaava opettaja Opiskelijapalvelut Etsii yhdessä ryhmänohjaajan/ohjaavan opettajan kanssa työssäoppimispaikan. Laatii yhdessä ryhmänohjaajan kanssa tavoitteet laajennetulle työssäoppimisjaksolle. Sopii asianosaisten opettajien kanssa atto-aineiden ja muiden opintojaksojen suorittamisesta laajennetun työssäoppimisen aikana, ryhmänohjaaja ja/tai ohjaava opettaja on tarvittaessa mukana. Arvioi omaa osaamistaan ja osaamisen kehittymistä jakson aikana. Tekee esityksen laajennetusta työssäoppimisesta keskusteltuaan opiskelijan kanssa ja on tarvittaessa mukana työssäoppimispaikan etsimisessä. Laajennetun työssäoppimisen syitä voivat olla mm. - erityistä tukea tarvitsevat o sosiaalisten ja/tai työelämätaitojen heikkous (vahva ohjausvastuu!) o oppimisvaikeudet - henkilökohtainen elämäntilanne ei mahdollista opiskelua muiden tahtiin o pitkä sairausloma o vanhempainloma, hoitovapaa - nopeutettu valmistuminen o tunnistettu ja tunnustettu aiemmin hankittu osaaminen Laatii yhdessä opiskelijan kanssa työssäoppimisjakson tavoitteet. Etsii yhdessä opiskelijan (ja ryhmänohjaajan) kanssa työssäoppimispaikan sekä laatii sopimuksen työnantajan ja OSAO:n välillä. Varmistaa, että työpaikalla huolehditaan opiskelijan perehdyttämisestä ja työturvallisuudesta. Huolehtii, että työpaikkaohjaajan perehdytys-, opastus- ja arviointitaidot ovat ajan tasalla. Arvioi ja on mukana toteuttamassa opiskelijan tarvitsemia tukitoimia. On aktiivisesti yhteydessä ja vierailee työssäoppimispaikalla. Arvioi työssäoppimisen. Kokoonpano vaihtelee. Mukana vähintään opiskelija, ohjaava opettaja ja koulutuspäällikkö. Tarvittaessa ryhmää täydennetään opo:lla, ryhmänohjaajalla, huoltajalla, erityisopettajalla, kuraattorilla yms. Päättää ryhmänohjaajan tai ohjaavan opettajan esityksestä työssäoppimisjakson kestosta.

16 16 Opinto-ohjaaja / erityisopettaja Työnantaja Osallistuu laajennetun työssäoppimisen toteutuksen ja tarpeen arviointiin ryhmänohjaajan kanssa. Arvioi opiskelijan mahdollisesti tarvitsemia tukitoimia laajennetun työssäoppimisen aikana. Voi toimia myös työpaikkaohjaajana tai nimeää yrityksen työpaikkaohjaajan/-ohjaajat. Sitoutuu siihen, että työpaikkaohjaajilla on mahdollisuus kouluttautua tehtäviinsä. Allekirjoittaa sopimuksen työssäoppimisesta OSAO:n kanssa. Työpaikkaohjaaja Perehdyttää, ohjaa, valvoo ja arvioi työssäoppimista sekä antaa palautetta.