EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0113(COD) 16. syyskuuta 2003 ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön toimintaohjelmasta nuorisoalalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi (KOM(2003) 272 C5-0257/ /0113(COD)) Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta Esittelijä: Christa Prets PR\ doc PE

2 PR_COD_1am Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistukset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään teknisten yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asianomaiset tekniset yksiköt. PE /21 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY...4 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI.5 PERUSTELUT... BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO... PR\ doc 3/21 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 28. toukokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 149 artiklan mukaisesti ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön toimintaohjelmasta nuorisoalalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi (KOM(2003) /0113(COD)). Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 19. kesäkuuta 2003 lähettäneensä kyseisen ehdotuksen asiasta vastaavaan kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokuntaan sekä lausuntoa varten budjettivaliokuntaan ja talousarvion valvontavaliokuntaan (C5-0257/2003). Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta nimitti kokouksessaan 8. heinäkuuta 2003 esittelijäksi Christa Pretsin. Valiokunta käsitteli komission ehdotusta ja mietintöluonnosta kokouksessaan (kokouksissaan).... Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi äänin... puolesta... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja), Christa Prets (esittelijä),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja.... (... valiokunnan (ja... valiokunnan) lausunto (lausunnot) on (ovat) tämän mietinnön liitteenä.) (... valiokunta päätti... olla antamatta lausuntoa.) Mietintö jätettiin käsiteltäväksi.... PE /21 PR\ doc

5 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön toimintaohjelmasta nuorisoalalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi (KOM(2003) 272 C5-0257/ /0113(COD)) (Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003) 272) 1, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 149 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0257/2003), ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon (A5-0000/2003), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. Komission teksti Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 2 kappale 2) Eurooppa-neuvoston 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 antamiin päätelmiin liitetyssä Laekenin julistuksessa todetaan, että Euroopan unionin on vastattava perushaasteisiin, joista yksi on se, miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda kansalaisia ja varsinkin nuoria lähemmäksi. 2) Eurooppa-neuvoston 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 antamiin päätelmiin liitetyssä Laekenin julistuksessa todetaan, että Euroopan unionin on vastattava perushaasteisiin, joista yksi on se, miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda kansalaisia ja varsinkin nuoria lähemmäksi. Nuoret voivat valtiosta riippumattomien kansainvälisten 1 Ei vielä julkaistu EUVL:ssä. PR\ doc 5/21 PE

6 nuorisojärjestöjen ansiosta kehittyä aktiivisiksi kansalaisiksi, kehittää vastuuntuntoaan, ilmaista mielipiteensä ja tehdä selkoa arvoistaan sekä harjoittaa keskinäistä vaihtoa yli kansallisten rajojen; kyseiset järjestöt lähentävät siten Eurooppaa nuoriin kansalaisiin. Olisi syytä täsmentää, että valtiosta riippumattomat kansainväliset nuorisojärjestöt edistävät Laekenin julistuksessa tarkoitetun haasteen selvittämistä. Tarkistus 2 Johdanto-osan 3 kappale 3) Komission valkoisessa kirjassa EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet esitetään, että nuoria on kannustettava osallistumaan ja että niitä organisaatioita on vahvistettava, joissa nuoret saavat äänensä kuuluviin. Tiedotus katsotaan välttämättömäksi aktiivisen kansalaisuuden kehittämiselle. 3) Komission valkoisessa kirjassa EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet esitetään, että nuoria on kannustettava osallistumaan ja että niitä organisaatioita on vahvistettava, joissa nuoret saavat äänensä kuuluviin. Tiedotus katsotaan välttämättömäksi aktiivisen kansalaisuuden kehittämiselle. Euroopan parlamentti on myös korostanut valkoisesta kirjasta antamassaan mietinnössä kansainvälisten ja eurooppalaisten nuorisojärjestöjen merkitystä pyrittäessä siihen, että nuoret voisivat osallistua jatkuvasti Euroopan demokraattiseen toimintaan. Euroopan parlamenttikin on todennut valtiosta riippumattomien nuorisojärjestöjen merkityksen. Tarkistus 3 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) 3 a) Komissio edellyttää eurooppalaista hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassa yleistä avoimuutta, PE /21 PR\ doc

7 kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kuulemista ja heidän osallistumistaan EU-politiikan valmisteluun. Komissio tunnustaa valtiosta riippumattomien järjestöjen merkityksen "kansalaisten äänitorvena". Kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen sekä niiden ja EU:n toimielinten välisten suhteiden laajempi konteksti olisi myös syytä mainita. Valtiosta riippumattomat nuorisojärjestöt ovat merkittävä osa kansalaisyhteiskuntaa. Lisäksi olisi korostettava, ettei nuorisojärjestöjen ylläpitäminen ja tukeminen ole ainoastaan nuorten etujen mukaista, vaan myös EU ja sen toimielimet tarvitsevat viestintäkanavaa nuorten kanssa. Tarkistus 4 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) 4 a) Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan 10 päivänä heinäkuuta hyväksymässä Euroopan perustuslakia koskevassa sopimusehdotuksessa otetaan käyttöön osallistavan demokratian periaate (1 osan 46 artikla) ja edellytetään nuorten osallistumista kannustavia toimia (III-182 artikla). Osallistavan demokratian periaate ja III-182 artiklan uusi sanamuoto olisi mainittava, vaikka perustuslakia ei olekaan vielä hyväksytty. Nuorisojärjestöt edistävät demokratiaa ja kansalaisten aktiivisen osallistumisen kehittämistä 46 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja kannustavat nuoria osallistumaan demokraattiseen toimintaan Euroopassa. Tarkistus 5 Johdanto-osan 5 kappale 5) Euroopan nuorisofoorumi edustaa nuoria suhteessa Euroopan unioniin. Foorumin olennaisen tärkeänä tehtävänä on koordinoida ja välittää nuorisojärjestöjen näkemykset EU:n toimielimille ja tiedottaa 5) Euroopan nuorisofoorumi edustaa nuoria suhteessa Euroopan unioniin ja muihin kansainvälisiin instituutioihin. Foorumin olennaisen tärkeänä tehtävänä on koordinoida ja välittää nuorisojärjestöjen PR\ doc 7/21 PE

8 järjestöille nuorisopolitiikasta. Toiminta on yleisen eurooppalaisen edun mukaista. näkemykset EU:n toimielimille ja tiedottaa järjestöille niitä kiinnostavista eurooppalaisista asioista. Nuorisofoorumin edustustehtävät eivät rajoitu Euroopan unioniin eivätkä nuorisopolitiikan näkökohtiin. Tarkistus 6 Johdanto-osan 9 kappale 9) Nykyinen ohjelma on syytä ulottaa alueellisesti EU:n jäsenvaltioihin ja mahdollisesti joidenkin toimien osalta kaikkiin Euroopan maihin, koska on tärkeää vahvistaa laajentuneen unionin ja sen eurooppalaisten naapurien yhteyksiä. 9) Tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvilla Euroopan nuorisofoorumilla ja valtiosta riippumattomilla kansainvälisillä nuorisojärjestöillä on jäsenjärjestöjä myös muualla kuin EU:ssa. Jäsenvaltiot ovat ohjelmaan osallistujia. Koska on tärkeää vahvistaa laajentuneen unionin ja sen eurooppalaisten naapurien yhteyksiä, EFTA- ja ETA-maat, ehdokasvaltiot, Etelä-Euroopan vakautus- ja assosiointiohjelmaan osallistuvat Balkanin maat sekä tietyt itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluvat maat voivat myös osallistua ohjelman tiettyihin toimiin. Ohjelmaan osallistuvia maita ei pidä millään tavoin estää tekemästä yhteistyötä tai toteuttamasta yhteisiä toimia sellaisten maiden kanssa, jotka eivät voi osallistua ohjelmaan. On syytä välttää tilannetta, jossa rahoitusta saavien järjestöjen toiminta rajattaisiin pelkästään osallistujamaihin ja jossa osallistumisoikeudettomat järjestöt jäisivät osallistumiskelpoisten järjestöjen toiminnan ulkopuolelle. PE /21 PR\ doc

9 Tarkistus 7 Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) 10 a) Jokaisen Euroopan yhteisöjen talousarviosta tukea saavan järjestön olisi avoimuuden nimissä ilmoitettava asiasta näkyvästi esimerkiksi kotisivuillaan tai vuosikertomuksessaan. Avoimuus. Tarkistus 8 1 artiklan 2 kohta 2. Ohjelman tarkoituksena on tukea kyseisten organisaatioiden toimintaa. Tuettavat toiminnat kuuluvat yleistä eurooppalaista etua nuorisoalalla ajavan tai Euroopan unionin nuorisopoliittiseen tavoitteeseen pyrkivän organisaation pysyvään työohjelmaan. Kyseisillä toimilla on ennen kaikkea edistettävä tai voitava edistää yhteisön tason yhteistyön kehittämistä ja toteuttamista nuorisoalalla. Yhteistyössä Euroopan nuorisofoorumin kanssa pyritään tähän yleistavoitteeseen, koska Euroopan nuorisofoorumi edustaa nuorisoalan kansalaisjärjestöjä, koordinoi niiden työtä ja välittää nuorisoalan tietoja EU:n toimielimille. 2. Ohjelman tarkoituksena on tukea kyseisten organisaatioiden toimintaa. Tuettavat toiminnat kuuluvat yleistä eurooppalaista etua nuorisoalalla ajavan tai Euroopan unionin nuorisopoliittiseen tavoitteeseen pyrkivän organisaation pysyvään työohjelmaan. Kyseisillä toimilla on ennen kaikkea edistettävä tai voitava edistää nuorten kansalaisten osallistumista julkiseen elämään ja yhteiskuntaan, yhteisön tason yhteistyön kehittämistä ja toteuttamista nuorisoalalla laajemmassa merkityksessä. Yhteistyössä Euroopan nuorisofoorumin kanssa pyritään tähän yleistavoitteeseen, koska Euroopan nuorisofoorumi edustaa nuorisoalan kansalaisjärjestöjä, koordinoi niiden työtä ja välittää nuorisoalan tietoja EU:n toimielimille. Ohjelmalla tuettavat nuorisojärjestöt muodostavat kanavan, jonka avulla nuoret voivat osallistua eurooppalaiseen elämään. Tämä näkökohta olisi mainittava erikseen ja esitettävä itsenäisenä tavoitteena, sen sijaan että kyseiset järjestöt typistettäisiin EU-politiikan funktionaaliseksi välineeksi. Nuorisojärjestöjen ensisijaisena tavoitteena ei pitäisi olla EUpolitiikan täytäntöönpano, vaan niihin kuuluvien nuorten palveleminen ja Euroopan tason osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen hankkeiden, keskustelujen ja tiedottamisen avulla. PR\ doc 9/21 PE

10 Tarkistus 9 3 artikla Ohjelman toimiin voivat osallistua ETA- /EFTA-maat ja Euroopan unionin ehdokasmaat Euroopan yhteisön ja näiden maiden välisiä suhteita säänteleviin asiakirjoihin sisältyvien asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Ohjelman toimiin voivat osallistua myös Kaakkois-Euroopan maiden vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvat Balkanin maat näiden maiden kanssa sovittavien edellytysten ja menettelytapojen mukaisesti Samoin ohjelmaan voivat osallistua eräät Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluvat maat 1 näiden maiden kanssa sovittavien edellytysten ja menettelytapojen mukaisesti. 1 Valko-Venäjä, Moldova, Venäjän federaatio, Ukraina. Ohjelmaan voivat osallistua ETA-/EFTAmaat ja Euroopan unionin ehdokasmaat Euroopan yhteisön ja näiden maiden välisiä suhteita säänteleviin asiakirjoihin sisältyvien asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Ohjelmaan voivat osallistua myös Kaakkois-Euroopan maiden vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvat Balkanin maat näiden maiden kanssa sovittavien edellytysten ja menettelytapojen mukaisesti Ohjelman avulla tuettavien järjestöjen toimintakenttä ja jäsenyys eivät rajoitu pelkästään ohjelmaan osallistuviin maihin. Maantieteellistä soveltamisalaa koskevissa säännöksissä ei tulisi rajoittaa rahoitusta saavien järjestöjen toimintaa pelkästään ohjelmaan osallistuviin maihin. Myöskään järjestöjä, joiden toimipaikka on muualla kuin Euroopan unionissa ei pitäisi sulkea ulkopuolelle, jos ne toimivat ensisijaisesti Euroopan tasolla ja niiden organisaatiot ovat riittävässä määrin edustettuina EU:ssa. EY:n perustamissopimuksen 149 artiklassa määrätään yhteistyöstä Euroopan neuvoston ja kolmansien maiden kanssa. Komission ehdotuksen johdanto-osan 9 kappaleessa korostetaan, miten tärkeää on vahvistaa laajentuneen unionin ja sen eurooppalaisten naapurien yhteyksiä. Euroopan muiden maiden nuorisojärjestöt on integroitava täysipainoisesti eurooppalaisiin verkostoihin, jotta niiden kansalaisyhteiskunnan kehittymistä voidaan tukea. PE /21 PR\ doc

11 Tarkistus 10 6 artiklan 1 kohta 1. Määrärahat tämän ohjelman täytäntöönpanoon 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi kaudeksi ovat 11,52 miljoonaa euroa. 1. Määrärahat tämän ohjelman täytäntöönpanoon 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi kaudeksi ovat 13,17 miljoonaa euroa. Ohjelman täytäntöönpanon rahoituskehyksen lähtökohdaksi on otettava pikemminkin vuoden 2004 talousarvio kuin vuoden 2003 talousarvio. Etenkin ohjelman toisessa lohkossa kaavailtuja määriä on lisättävä, kun otetaan huomioon laajentumisen vaikutukset. 1.1 Nuorisoalan organisaatiot vahvistavat ja tehostavat yhteisön toimintaa erityisesti seuraavin toimin: sidosryhmien edustaminen yhteisön tasolla Tarkistus 11 Liite, 1.1 kohta 1.1 Nuorisoalan organisaatiot vahvistavat ja tehostavat yhteisön toimintaa erityisesti seuraavin toimin: nuorten mielipiteiden ja etujen koko kirjon edustaminen yhteisön tasolla nuorisovaihdot ja vapaaehtoistyö nuorisovaihdot ja vapaaehtoistyö epäviralliset koulutusohjelmat epävirallisen koulutuksen ja nuorisotyön toimet nuorisopolitiikkaa koskevat paneelikeskustelut yhteisön toimintaa koskevan tiedon levittäminen nuorten osallistumisen ja aloitteellisuuden edistäminen. kulttuurien välinen oppiminen ja ymmärrys eurooppalaisia asioita ja EU-politiikkaa tai nuorisopolitiikkaa koskevat paneelikeskustelut yhteisön politiikkaa ja toimintaa koskevan tiedon levittäminen nuorten osallistumisen ja aloitteellisuuden edistäminen. Tämä antaa täsmällisemmän ja kattavamman kuvan valtiosta riippumattomien kansainvälisten nuorisojärjestöjen toiminnasta ja tehtävistä. PR\ doc 11/21 PE

12 Tarkistus 12 Liite, 1.2 kohta 1.2 Euroopan nuorisofoorumin toteuttamat toimet ovat lähinnä seuraavat: nuorten edustaminen suhteessa Euroopan unioniin nuorisofoorumin jäsenjärjestöjen kannanottojen koordinointi Euroopan unioniin nähden nuorisoa koskevan tiedon välittäminen EU:n toimielimille tiedonvälitys EU:lta kansallisille nuorisoneuvostoille ja kansalaisjärjestöille osallistuminen uusien puitteiden mukaiseen nuorisoalan yhteistyöhön, josta on päätetty Euroopan unionin tasolla paneelikeskustelut ja pohdiskelut, joissa käsitellään Euroopan nuorisoa ja EU:n toimia nuorten hyväksi. 1.2 Euroopan nuorisofoorumin toteuttamat toimet ovat lähinnä seuraavat: Euroopan nuorten edustaminen suhteessa Euroopan unioniin, Euroopan neuvostoon ja Yhdistyneisiin Kansakuntiin kaikilla nuorten kannalta merkittävillä politiikan aloilla nuorisoa koskevan tiedon välittäminen EU:n toimielimille ja muille asianosaisille toimijoille tiedonvälitys EU:lta, Euroopan neuvostolta, Yhdistyneiltä Kansakunnilta ja muilta kansainvälisiltä julkisilta ja valtiosta riippumattomilta instituutioilta nuorille, etenkin kansallisten nuorisoneuvostojen ja kansalaisjärjestöjen avulla nuorten demokraattiseen toimintaan osallistumisen tukeminen ja valmistelu osallistuminen uusien puitteiden mukaiseen nuorisoalan yhteistyöhön, josta on päätetty Euroopan unionin tasolla osallistuminen nuorisopolitiikan ja nuorisotyön ja koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen, tiedonvälitykseen nuorilta ja nuorten edustusmekanismien kehittämiseen kaikkialla Euroopassa paneelikeskustelut ja pohdiskelut, joissa käsitellään Euroopan ja muun maailman nuorisoa ja EU:n toimia nuorten hyväksi. Tämä antaa täsmällisemmän ja kattavamman kuvan valtiosta riippumattomien kansainvälisten nuorisojärjestöjen toiminnasta ja tehtävistä. PE /21 PR\ doc

13 Tarkistus 13 Liite, 2.1 kohta 2.1 Lohko 1: Toimet kuuluvat Euroopan nuorisofoorumin pysyvään työohjelmaan Euroopan nuorisofoorumi on yleistä eurooppalaista etua ajava elin, jossa on jäseninä sekä valtiosta riippumattomia kansallisia nuorisoneuvostoja että kansainvälisiä nuorisojärjestöjä ja joka noudattaa seuraavia periaatteita: Euroopan nuorisofoorumi valitsee jäsenensä itsenäisesti Euroopan nuorisofoorumi päättää itsenäisesti kohdassa 1.2 lueteltujen toimiensa yksityiskohdista foorumin ulkopuolisia nuorisojärjestöjä sekä järjestäytymättömiä nuoria otetaan toimintaan mukaan mahdollisimman laajasti Euroopan nuorisofoorumi osallistuu aktiivisesti nuoria koskevaan päätöksentekoon Euroopan tasolla erityisesti antamalla vastauksia EU:n toimielimille niiden kuullessa kansalaisyhteiskuntaa ja selostamalla toimielinten kantaa jäsenjärjestöille foorumin alueellinen kattavuus varmistetaan ottamalla mukaan päätöksen 3 artiklassa mainitut maat. 2.1 Lohko 1: Toimet kuuluvat Euroopan nuorisofoorumin pysyvään työohjelmaan Euroopan nuorisofoorumi on yleistä eurooppalaista etua ajava elin, jossa on jäseninä sekä valtiosta riippumattomia kansallisia nuorisoneuvostoja että kansainvälisiä nuorisojärjestöjä ja joka noudattaa seuraavia periaatteita: Euroopan nuorisofoorumi valitsee jäsenensä itsenäisesti Euroopan nuorisofoorumi päättää itsenäisesti kohdassa 1.2 lueteltujen toimiensa yksityiskohdista Euroopan nuorisofoorumin toiminnan vaikutusten mahdollisimman laaja ulottaminen sellaisiin foorumin ulkopuolisiin valtiosta riippumattomiin järjestöihin, joihin nuoret osallistuvat, sekä järjestäytymättömiin nuoriin Euroopan nuorisofoorumi osallistuu aktiivisesti nuoria koskevaan päätöksentekoon Euroopan tasolla erityisesti antamalla vastauksia EU:n toimielimille niiden kuullessa kansalaisyhteiskuntaa ja selostamalla toimielinten kantaa jäsenjärjestöille Tulevaisuudessa jo pelkästään 25 jäsenvaltiossa on noin 60 miljoonaa vuotiasta nuorta. Niinpä on aihetta kysyä, mitä järjestäytymättömien nuorten mukaan ottaminen mahdollisimman laajalti voi todella tarkoittaa ja millaisin perustein heidät otetaan mukaan (kun otetaan huomioon ohjelmaan varattavien määrärahojen rajallisuus, on selvää, ettei kaikkia voida ottaa välittömästi mukaan foorumin toimintaan). Lisäksi on syytä muistaa, että foorumin tehokkaan toiminnan ja verovarojen tehokkaan käytön kannalta tarvitaan yhteistyötä nimenomaan mielipidevaikuttajien kanssa, jotta toiminnalla voidaan tavoittaa mahdollisimman paljon nuoria. PR\ doc 13/21 PE

14 Tarkistus 14 Liite, 2.2 kohta 2.2 Lohko 2: Toimet kuuluvat yleistä eurooppalaista etua nuorisoalalla ajavan tai Euroopan unionin nuorisopoliittiseen tavoitteeseen pyrkivän organisaation pysyvään työohjelmaan. Tällöin tulevat kysymykseen seuraavat: a) voittoa tavoittelematon, yksinomaan nuorisoalaa edistävä tai laaja-alaisempi organisaatio, jonka toimista osa on tarkoitettu edistämään yksinomaan nuorisoalaa; molemmissa tapauksissa nuorten on osallistuttava heidän hyväkseen kehitettyihin toimiin, b) eurooppalainen verkosto, joka edustaa voittoa tavoittelemattomia nuorisoalan organisaatioita ja jonka toimintaan nuoret osallistuvat. Organisaatiolle voidaan myöntää vuotuista toiminta-avustusta pysyvän työohjelman toteuttamiseksi. 2.2 Lohko 2: Toimet kuuluvat yleistä eurooppalaista etua nuorisoalalla ajavan tai Euroopan unionin nuorisopoliittiseen tavoitteeseen pyrkivän organisaation pysyvään työohjelmaan. Tällöin tulevat kysymykseen seuraavat: a) voittoa tavoittelematon, yksinomaan nuorisoalaa edistävä tai laaja-alaisempi organisaatio, jonka toimista osa on tarkoitettu edistämään yksinomaan nuorisoalaa; molemmissa tapauksissa nuorten on osallistuttava heidän hyväkseen kehitettyihin toimiin ja järjestöjen sisäisten rakenteiden on oltava demokraattisia, b) periaatteet, joita on noudatettava: kansainväliset nuorisojärjestöt valitsevat jäsenensä itsenäisesti kansainväliset nuorisojärjestöt vahvistavat täsmällisen toimintansa itsenäisesti 1.1 kohdan mukaisesti. Organisaatiolle voidaan myöntää vuotuista toiminta-avustusta pysyvän työohjelman toteuttamiseksi. Nämä tiedot (ilman b alakohtaa) antavat täsmällisen kuvauksen nuorisojärjestöistä, joita tällä ohjelmalla on määrä tukea. Ohjelmassa olisi kunnioitettava valtiosta riippumattomien kansainvälisten nuorisojärjestöjen itsenäistä asemaa niiden päättäessä jäsenistöstään ja toiminnoistaan. Tarkistus 15 Liite, 2.3 kohta 2.3 Euroopan nuorisofoorumin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ohjelman 2.3 Euroopan nuorisofoorumin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ohjelman PE /21 PR\ doc

15 varat on kohdennettava seuraavan ohjeen mukaisesti: lohkon 1 määräraha on vähintään euroa. varat on kohdennettava seuraavan ohjeen mukaisesti: lohkon 1 määräraha on vähintään euroa. Vastaa vuoden 2004 talousarviota ja tarkistusta 10. Tarkistus 16 Liite, 3.2 a kohta (uusi) 3.2 a Komission olisi ennen avustusten myöntämistä toimitettava pyyntöjen esittäjille yksityiskohtaiset tiedot avustusperusteista. Hylättyjen hankkeiden hylkäämisen syyt olisi voitava saada tietoon mahdollisimman pian. Lisäksi komission olisi tiedotettava parlamentille säännöllisesti avustusten myöntämistä koskevista perusteista. Avoimuuden ja kansalaisten perehtyneisyyden säilyttämiseksi on kehitettävä tehokkaita mekanismeja. Tarkistus 17 Liite, 3.2 b kohta (uusi) 3.2 b Komission olisi annettava hakemuksen esittäjille mahdollisuus korjata muotovirheitä tietyn ajan kuluessa hakemuksen esittämisestä. Valinnan pääperusteena tulisi olla työohjelman laadukkuus eikä byrokratian hallinta. PR\ doc 15/21 PE

16 Tarkistus 18 Liite, 5.6 a kohta (uusi) 5.6 a Ohjelman jommasta kummasta lohkosta tukea saavan järjestön olisi ilmoitettava näkyvästi esimerkiksi kotisivuillaan tai vuosikertomuksessaan, että se on saanut tukea Euroopan yhteisöjen talousarviosta. Avoimuus. PE /21 PR\ doc

17 PERUSTELUT TAUSTA 1. Useita yhteisön talousarviosta katettavia avustuksia on vuosien ajan rahoitettu komission talousarvion A osan määrärahoilla (hallintomäärärahat). Tämä johtuu lähinnä siitä, ettei avustuksilla ole ollut perussäädöstä (eli oikeusperustaa), joka olisi mahdollistanut menojen luokittelemisen toimintamenoiksi (jotka katetaan komission talousarvion B osasta). Avustusten sisällyttäminen A osaan merkitsee, että niitä pidetään komission hallintomenoina, joille ei tarvita erillistä oikeusperustaa. 2. Monien avustusten yhteisenä tavoitteena on tukea järjestöjä ja toimintaa, jotka vahvistavat eurooppalaisuuden sanomaa. 3. Avustuksia ei kuitenkaan voida enää rahoittaa tällä tavoin, mikä johtuu kolmesta kehityssuunnasta: a) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi toukokuussa 1998, että kaikilla yhteisön menoilla on oltava oikeusperusta. Ainoan poikkeuksen tästä muodostavat menot, jotka johtuvat yhden tai useamman toimielimen muista institutionaalisista oikeuksista, pilottihankkeista, valmistelevista toimista sekä kunkin toimielimen hallintomäärärahoista. Tämä periaate on nyt kirjattu kaikkia yhteisön menoja koskevan varainhoitoasetuksen 49 artiklan 2 kohtaan. b) Komission talousarvio budjetoidaan nyt varainhoitoasetuksen 41 artiklan nojalla toimintoperusteisesti. Tämä tarkoittaa pyrkimystä esittää kaikki kustakin yhteisön toiminnasta aiheutuvat kustannukset (sekä hallinto- että toimintamenot). Tästä taas seuraa, ettei komission talousarviota enää jaotella A ja B osaan. c) Varainhoitoasetuksessa on erillinen osasto (VI osasto), jossa käsitellään pelkästään avustusten myöntämistä koskevia säännöksiä. Siinä korostetaan avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun, päällekkäisten ja taannehtivien avustusten kieltämisen sekä yhteisrahoituksen periaatteita. On siis luotava perussäädöksiä, joiden avulla avustuksia myöntävät virkamiehet voivat noudattaa selkeästi määriteltyjä periaatteita hyväksyessään ja hallinnoidessaan avustuksia: avustuksia myöntävät virkamiehet tarvitsevat selkeää opastusta voidakseen noudattaa sekä varainhoitoasetusta että budjettivallan käyttäjän toiveita. 4. Komissio ilmoitti varainhoitoasetuksen hyväksymistä koskevassa julkilausumassa aikovansa vahvistaa oikeusperustat avustuksille, jotka kuuluvat nykyisin komission talousarvion A osaan. KOMISSION EHDOTUS 5. Yhteisö myöntää nykyisin nuorisojärjestöille avustuksia kahdesta komission talousarvion A osaan kuuluvasta budjettikohdasta. PR\ doc 17/21 PE

18 A-3023 on tarkoitettu avustamaan Euroopan nuorisofoorumia, jonka jäseniä ovat jäsenvaltioiden kansalliset nuorisoneuvostot sekä kansainväliset valtiosta riippumattomat nuorisojärjestöt. Avustuksen määrä on vuoden 2003 talousarviossa 2 miljoonaa euroa ja se kattaa noin 80 prosenttia Euroopan nuorisofoorumin toimintamenoista. A-3029 on tarkoitettu avustamaan kymmeniä valtiosta riippumattomia kansainvälisiä nuorisojärjestöjä. Tähän budjettikohtaan kohdennettiin vuoden 2003 talousarviossa 1,7 miljoonaa euroa. Avustuksia myönnetään noin 65 järjestölle. Avustukset ovat yleensä melko pieniä ( euroa) ja yhteisrahoitusosuus on suuri (yleensä yli 80 prosenttia). 6. Komission ehdotuksella joka on yksi seitsemästä oikeusperustan tarjoavasta ehdotuksesta avustuksille, joilla ei vielä ole oikeusperustaa pyritään ottamaan käyttöön monivuotinen avustusohjelma ( ) Euroopan tasolla toimiville valtiosta riippumattomille nuorisojärjestöille. Ehdotus perustuu EY:n perustamissopimuksen 149 artiklaan (koulutus) ja se on laadittu rahoitusnäkymien ja niiden täytäntöönpanoa koskevien määräysten mukaisesti. Ehdotus hyväksytään yhteispäätösmenettelyssä neuvoston päättäessä asiasta määräenemmistöllä. 7. Ohjelma kattaa toiminnat, jotka "kuuluvat yleistä eurooppalaista etua nuorisoalalla ajavan tai Euroopan unionin nuorisopoliittiseen tavoitteeseen pyrkivän organisaation pysyvään työohjelmaan:" "Kyseisillä toimilla on ennen kaikkea edistettävä tai voitava edistää yhteisön tason yhteistyön kehittämistä ja toteuttamista nuorisoalalla." (1 artiklan 2 kohta). Tukea saavan instanssin on täytettävä useita 2 artiklassa ja liitteessä asetettuja vaatimuksia; sen on mm. oltava perustettu oikeudellisesti yli vuosi sitten. 8. Ohjelma on jaettu kahteen lohkoon. Lohko 1:n avustukset kattavat Euroopan nuorisofoorumin pysyvään työohjelmaan kuuluvat toimet. Avustuksen tarkoituksena on auttaa foorumia toimimaan yhteisön toimielimien ja nuorisojärjestöjen yhdyssiteenä. Avustuksen myöntämiselle on asetettu useita ehtoja. Euroopan nuorisofoorumin riippumattomuus jäsentensä valitsemisessa; Euroopan nuorisofoorumin autonomia; foorumin ulkopuolisten nuorisojärjestöjen ja järjestäytymättömien nuorten mahdollisimman laaja osallistuminen foorumin toimintaan; foorumin aktiivinen osallistuminen nuoria koskevaan päätöksentekoon Euroopan tasolla; ohjelmaan osallistuminen kattaa koko Euroopan talousalueen, ehdokasvaltiot sekä vakaussopimukseen osallistuvat Kaakkois-Euroopan maat. Euroopan nuorisofoorumille myönnettäviin avustuksiin ei sovelleta varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdassa vahvistettua taannehtivuuden periaatetta. 9. Lohko 2 koskee avustusten myöntämistä toimiin, jotka kuuluvat "yleistä eurooppalaista etua nuorisoalalla ajavan tai Euroopan unionin nuorisopoliittiseen tavoitteeseen pyrkivän organisaation pysyvään työohjelmaan". Tarkoituksena on auttaa valtiosta riippumattomia nuorisojärjestöjä kehittämään niiden toiminnan eurooppalaista ulottuvuutta: tavoitteena on noin 80 organisaation tukeminen PE /21 PR\ doc

19 vuosittain. Avustuksia myönnetään voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle, jonka kaikki tai tietyt toimet on tarkoitettu edistämään nuorisoalaa ja jonka kehittämiin toimiin nuoret osallistuvat; eurooppalaiselle verkostolle, joka edustaa voittoa tavoittelemattomia nuorisoalan organisaatioita ja jonka toimintaan nuoret osallistuvat. 10. Tähän ohjelman lohkoon kuuluvat avustukset voivat olla vuotuisia tai monivuotisia ja ne myönnetään ehdotuspyyntöjen ja valintamenettelyn perusteella. Komissio arvioi avustusten olevan keskimäärin euron luokkaa. Yhteisrahoitusosuuden määrä vahvistetaan vuosittain ehdotuspyynnöissä eikä se saa ylittää 80:ä prosenttia valittujen organisaatioiden tukikelpoisista kustannuksista. Varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdassa vahvistetun taannehtivuusperiaatteen mukaisesti yhteisön tuen prosenttiosuutta, joka vastaa kyseisen varainhoitovuoden yhteisrahoitusosuutta, alennetaan edellisen vuoden yhteisrahoitusosuuteen verrattuna 2,5 prosenttiyksikköä kolmannesta vuodesta alkaen. 11. Hallinnointi: Komissio ilmoittaa, että se voi päättää antaa ohjelman hallinnoinnin kokonaan tai osittain toimeenpanoviraston tehtäväksi varainhoitoasetuksen 55 artiklan mukaisesti. 12. Talousarvio: Koska komission ehdotus kytkeytyy yhteispäätöstä edellyttävään EY:n perustamissopimuksen artiklaan, komissio ehdottaa (talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 33 kohdan mukaisesti), että parlamentti ja neuvosto hyväksyvät monivuotisen talousarvion ohjelman koko keston ajaksi. Avustusten rahoitus kuuluu rahoitusnäkymien otsakkeeseen 5 [hallintomenot]. Komissio käyttää lähtökohtanaan vuoden 2003 talousarvion vastaavia budjettikohtia ja ehdottaa monivuotiseksi talousarvioksi 11,32 miljoonaa euroa avustuksiin ja 0,2 miljoonaa euroa kaavailtua toimeenpanovirastoa varten. Tulokseksi saadaan yhteensä 11,52 miljoonaa euroa ja budjettivallan käyttäjän on hyväksyttävä määrärahat rahoitusnäkymien mukaisesti. Kokonaismäärään sisältyy oletettu inflaatioasteen vuotuinen 2 prosentin kasvu ohjelman koko keston ajan. 13. Avustusten jakautumista koskeva ehdotus: Jakautuminen Yhteensä Lohko 1: Euroopan nuorisofoorumi 2,000 2,040 2,080 6,120 Lohko 2: Kansainväliset valtiosta 1,700 1,730 1,770 5,200 riippumattomat nuorisojärjestöt Yhteensä 3,700 3,770 3,850 11, Hallintokulut: Komissio arvioi, että ohjelman hallintokulut koko keston ajalta ovat 0,124 miljoonaa euroa. 15. Komissio ilmoittaa, ettei se aio jatkaa ohjelmaa vuoden 2006 jälkeen. Vuodesta 2007 lähtien ohjelman toimet integroidaan uuteen nuorisoalan ohjelmaan, joka korvaa nykyisen Nuoriso-ohjelman. PR\ doc 19/21 PE

20 16. Siirtymäsäännökset: Monivuotisten ohjelmien luomista nykyisiin A osaan kuuluvien kohtien korvaamiseksi koskevan ehdotuspaketin saatteena on tiedonanto, jossa todetaan seuraavaa: "Varainhoitoasetuksen hyväksymisen yhteydessä neuvosto, komissio ja parlamentti ilmoittivat, että ne 'sitoutuvat pääsemään kyseiseen tavoitteeseen [puiteasetuksen antamiseen] varmistaakseen tämän asetuksen voimaantulon varainhoitovuodesta 2004 alkaen.' Periaatteessa lainsäätäjän olisi siis vahvistettava perussäädökset niin, että niitä voidaan alkaa soveltaa jo vuodesta 2004 alkaen. Jos tätä tavoitetta ei saavuteta, komissio tekee hyvissä ajoin ehdotuksen siirtymävaiheen poikkeustoimenpiteistä, jotta avustukset voidaan myöntää vuonna 2004, vaikka perussäädöksiä ei vielä olisikaan vahvistettu." ESITTELIJÄN HUOMAUTUKSET 17. Myöhäinen hyväksyminen: Ehdotus hyväksytään yhteispäätösmenettelyllä, johon kuuluu kaksi käsittelyä sekä parlamentissa että neuvostossa ja tarvittaessa vielä sovittelumenettely. Siten on valitettavaa, että komissio antoi ehdotuksen vasta toukokuun 2003 lopussa, sillä nyt sen hyväksyminen jää todennäköisesti kevääseen Vastaavasti on epätodennäköistä, että tuensaajajärjestöt saisivat ensimmäiset avustuseränsä ennen kuin vuoden 2004 kesä on päättymässä. Koska tarve korvata nykyisin A osaan kuuluvat budjettikohdat monivuotisilla ohjelmilla oli ilmeinen jo ennen varainhoitoasetuksen hyväksymistä, on epäselvää, miksi komission hyväksyi ehdotuksen näin myöhäisessä vaiheessa. 18. Parlamentti antoi nuorisoa koskevasta komission valkoisesta kirjasta (2001) päätöslauselman, (A5-0126/2002, 14. toukokuuta 2002 annettu päätöslauselma komission valkoisesta kirjasta EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet), jossa se korosti nuorisojärjestöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen merkitystä nuorten osallistumisen edistämiseksi. Parlamentti on siten jo ilmaissut hyväksyvänsä komission ehdotukseen vaikuttaneen periaatteen, mikä on käynyt ilmi myös parlamentin toistuvasta tuesta Euroopan nuorisofoorumille ja valtiosta riippumattomille kansainvälisille nuorisojärjestöille vuotuisten talousarviomenettelyjen yhteydessä. 19. Ohjelman lohko1. Yhteisö on antanut tavalla tai toisella tukea Euroopan nuorisofoorumille jo yli kymmenen vuoden ajan: foorumi on osoittautunut sen arvoiseksi, ja on päivänselvää, että yhteisön olisi jatkettava sen toiminnan tukemista. Avustusten myöntämistä koskevat periaatteet on lueteltu liitteen 2.1 kohdassa ja niitä olisi noudatettava tiukasti. On erityisen tärkeää, että Euroopan nuorisofoorumi ottaa mahdollisimman hyvin toimintaansa mukaan myös foorumin ulkokupolisia järjestöjä ja järjestäytymättömiä nuoria (jotka ovat enemmistönä). 20. Ohjelman lohko 2. Kaikkien yhteisön talousarviosta tukea saavien kansainvälisten valtiosta riippumattomien nuorisojärjestöjen yhteisrahoitusaste on korkea: ne pystyisivät jatkamaan toimintaansa komission tuettakin. Komission vastineeksi avustuksista jää perimmiltään eurooppalaisen ulottuvuuden sisällyttäminen näiden järjestöjen toimintaan. Tämä selittää sen, miksi avustukset pysyvät suhteellisen vähäisinä (avustusten keskiarvo euroa koostuu vaihteluvälistä euroa). Tukikelpoisuusvaatimukset eivät ole yhtä tiukkoja kuin eräissä muissa PE /21 PR\ doc

21 ehdotuksissa, jotka koskevat nykyisin A osaan kuuluvien budjettikohtien korvaamista monivuotisilla ohjelmilla. Tätä voidaan kuitenkin perustella nuorisoalan dynaamisuudella (uusia järjestöjä perustetaan kaiken aikaa) ja valvontajärjestelyjen ja avustusmäärien suhteuttamistarpeella. Komissio pystyy nyt sitouttamaan 90 prosenttia kaikista määrärahoista kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä ja avustusten ennakkoerät (80 prosenttia kustakin avustuksesta) maksetaan kesäkuuhun mennessä. Valtiosta riippumattomat nuorisojärjestöt ovat tyytyväisiä nykyisiin hallinnollisiin menettelyihin ja olisi virhe hankaloittaa niitä. 21. Talousarvio: Ehdotettua talousarviota on lisättävä monestakin syystä. Komission ei tulisi käyttää lähtökohtanaan vuoden 2003 talousarviota vaan vuoden 2004 talousarviota. Valiokunta on jo äänestänyt Euroopan nuorisofoorumin ja kansainvälisten valtiosta riippumattomien nuorisojärjestöjen rahoituksen lisäämisestä 10 prosentilla. Laajentumisvaikutukset on kuitenkin syytä ottaa huomioon etenkin ohjelman lohkossa 2 (komissio on jo ehdottanut nykyisen monivuotisen Nuorisoohjelman määrärahojen huomattavaa lisäämistä (15,4 prosentilla). Ohjelman lohkon 2 talousarviota on syytä lisätä 20 prosentilla, kun otetaan huomioon ehdokasvaltioiden väestörakenne, tarve ottaa uusien jäsenvaltioiden nuoret mukaan eurooppalaisten aiheiden käsittelyyn sekä kansalaisyhteiskunnan kehittämisen tarve Kaakkois- Euroopassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Moldovassa. Menot olisi keskitettävä vuosille 2005 ja Osallistuminen: Ohjelmalla ei ole rajatonta talousarviota, joten on kohtuullista, että yhteisö keskittää tukensa nykyisen EU:n, liittyvien maiden ja ehdokasvaltioiden, vakaussopimukseen liittyneiden maiden ja unionin uuden itärajan muodostavien maiden alueella toimiville kansainvälisille valtiosta riippumattomille nuorisojärjestöille. Lisäksi Pohjois-Afrikan maissa toimivat kansainväliset valtiosta riippumattomat järjestöt saavat tukea erillisestä Euro Med -ohjelmasta. On kuitenkin syytä korostaa, että vaikka muiden alueiden kansainväliset valtiosta riippumattomat nuorisojärjestöt eivät voikaan saada avustuksia, ne voivat osallistua ohjelman lohkon 2 mukaisesti organisoituun toimintaan. 23. Käyttäjäystävällisyys: Komission yksiköillä on selvästikin hyvä työsuhde kansainvälisten valtiosta riippumattomien nuorisojärjestöjen kanssa. Tämä on sitäkin vaikuttavampaa, kun otetaan huomioon varainhoitoasetuksesta seuraavat hankalat velvollisuudet. Komissio voisi kuitenkin tehdä parilla alalla avustusten hakemisesta käyttäjäystävällisempää. Komissio voisi etenkin yrittää minimoida mahdollisimman tarkkaan puhtaasti teknisten syiden tai muotoseikkojen perusteella hylättyjen hakemusten määrän. 24. Avoimuus: Avustusten saajien olisi ilmoitettava julkisesti ja näkyvästi esimerkiksi verkkosivuillaan tai vuosikertomuksissaan, että Euroopan yhteisö rahoittaa osan niiden toiminnasta. PR\ doc 21/21 PE