VÄHITTÄISKAUPAN SIJAINTIRAKENNUSTEN TUNNISTAMINEN JA LIIKETILOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI

Transkriptio

1 VÄHITTÄISKAUPAN SIJAINTIRAKENNUSTEN TUNNISTAMINEN JA LIIKETILOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI Projekti Asiakas Päijät-Hämeen vähittäiskaupan nykyisen pinta-alan selvittäminen Päijät-Hämeen liitto Päivämäärä Laatijat Eero Salminen, Mari Pitkäaho 1. Lähtökohdat Tämä muistio kuvaa Päijät-Hämeen kaupan nykypinta-alan arviointia varten kootun rakennusraja-aineiston muodostamisen. Tässä kuvatun työprosessin lopullinen tuote oli kaupan pinta-alan toimialoittain sisältävä rakennusraja-aineisto paikkatietomuotoisena. Tämä muistio ei kuvaa tiedon raportointia eikä jatkokäyttöä. Rakennusraja-aineston yhdistäminen maakuntakaavan aluerajauksiin on kuvattu muistiossa, jossa on raportoitu nykypinta-alan arvioinnin lopputuloksia. 2. Käytetyt aineisto - A.C. Nielsen: Päijät-Hämeen päivittäistavarakaupan myymälärekisteri (2013: tiedot vuoden 2012 lopusta) - Tilastokeskus: Yritysrekisterin ote (2014: tiedot vähintään vuoden 2013 lopusta, osin uudempia, Tilastokeskus ei erittele tätä) - Väestörekisterikeskus: rakennustiedot (2009) - Maanmittauslaitos: Maastotietokannan rakennusrajat (poiminta 2014) 3. Aineistojen valmistelu Tilastokeskuksen Yritysrekisteri 1/7

2 - Tilastokeskukselta tilattiin Yritysrekisterin ote Päijät-Hämeessa sijaitsevista toimipaikoista o Toimialarajaus TOL-luokat 45 Moottoriajoneuvojen ja -pyörien kauppa sekä korjaus ja 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) o Saadussa aineistossa oli 1634 toimipaikkaa - 99 pistettä oli rekisterissä ilman koordinaattitietoja. Näistä 83 paikannettiin osoitteen perusteella ja tarkennettiin käsin Maastotietokannan pohjakartan osoitetietojen perusteella rakennuksiin. 16 pistettä ei voitu tarkentaa, pääosin siksi, että tiedoissa ei ollut kadunnumeroa tai osoite oli muuten puutteellinen. o Poistettu tietokannasta 20 kpl toimipaikkoja, joiden osoite puutteellinen (postilokero, ei katunumeroa, pelkkä alue, osoitetta ei löydy) + 1 Helsinkiin sijoittuva toimipaikka + 1 Espooseen sijoittuva, yht. 22 kpl - Osassa tietoja oli virheellinen koordinaattitieto ja ne paikantuivat eteläiselle Itämerelle. Nämä paikannettiin osoitteen perusteella ja tarkennettiin käsin rakennuksiin - Kaikki paikannetut pisteet tarkistettiin vielä sen suhteen, osuvatko kaikki pisteet rakennuksiin tekemällä SQL kysely (Yritysrekisteri_GK_sis_mereen_.obj Within P_Hame_rajat_VALMIS.obj) käänteisvalinta poiminta omaksi tasoksi, yht. 292 toimipaikkaa o nämä raahattiin käsin Maastotietokannan pohjakartan perusteella oikeisiin rakennuksiin sikäli kuin niillä oli osoitetieto - Tietokannasta poistettiin kaikki TOL-luokkaan 479 Vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä kuuluvat: näitä oli 150 kpl - Samoin poistettiin TOL-luokka 478 Tori- ja markkinakauppa: näitä oli 25 kpl - Alkuperäisistä Yritysrekisterin toimipisteestä lopulliselle kartalle päätyi pistettä Nämä olivat pohjana kaupan rakennuksia tunnistettaessa: rakennukset, joihin osui Yritysrekisterin piste, tunnistettiin lähtökohtaisesti kaupan rakennukseksi A.C. Nielsenin Myymälärekisteri - paikannettu koordinaateilla, tarkennettu rakennuksiin manuaalisesti Rakennusrajat - Maastotietokannan rakennusrajat ladattiin Maanmittauslaitoksen latauspalvelusta ruuduittain elokuussa Ruututasoiset rakennustiedot yhdisteltiin yhdeksi kokonaisuudeksi. - Väestörekisterikeskukselta saatiin koordinaatit sisältävä aineisto rakennuspisteistä; tämä aineisto paikannettiin kartalle pisteinä. - Väestörekisterikeskuksen pistetiedot: rakennuksen tarkempi käyttötarkoitus sekä kerrosala yhdistettiin Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan rakennusrajoihin 2/7

3 4. Aineistojen yhdistely Väestörekisterikeskuksen rakennustiedot tarkemmalla tasolla kuin Maanmittauslaitoksen rakennusrajat, joten samojen rakennusrajojen sisään saattoi tulla useita pisteitä. Rakennusrajatiedostoon laskettiin, kuinka monta tietyn pääkäyttötarkoituksen (Rakennusluokitus 1994:n pääluokat - rakennuspistettä kunkin rakennusrajan sisällä oli. Tällä tavalla saatiin yleiskuva rakennusten pääkäyttötarkoituksesta. Yritysrekisterin toimipaikat jaettiin päätoimialoittain eri tiedostoiksi, joista laskettiin rakennusrajatiedoston eri sarakkeille kunkin toimialan toimipisteiden lukumäärä rakennuksittain. Myymälärekisterin osalta rakennusrajoihin laskettiin myymäläpisteiden lukumäärä ja summattiin päivittäistavarakaupan pinta-ala sekä kokonaisala (myyntineliömetriä). 5. Rakennusten pinta-alan arviointi ja jakaminen toimialoille Etenemisperiaate Rakennusraja-aineistoa lähdettiin rakentamaan yhdistämällä edellä kuvatut aineistot: A.C. Nielsenin Myymälärekisterin pisteet, Tilastokeskuksen Yritysrekisterin toimipaikkapisteet sekä rakennusraja-aineistot. Rakennusraja-aineistosta poimittiin ensin kaikki ne rakennukset, joiden käyttötarkoitus oli myymälä- tai liiketila tai joihin sijoittu Yritysrekisterin tai Myymälärekisterin toimipaikkapiste. Tässä vaiheessa rakennuksia oli noin 1200 kappaletta. Kaikkia ei voitu tarkistaa erikseen, vaan työ eteni niin, että selvimmät tapaukset käsiteltiin automaattisesti ja sen jälkeen epäselviä tarkennettiin käsin mm. Googlen Street View n avulla. Lisäksi pyrittiin tarkistamaan kaikki suurimmat yksiköt (yli 1000 m2) ennen aineiston antamista eteenpäin tarkistettavaksi. Prosessin etenemistä selvimmistä tapauksista epäselvempiin on kuvattu alla luvussa mekaaniset suodatukset Mekaaniset suodatukset: Suodatukset on tehty numerojärjestyksessä niin, että edellisessä vaiheessa käsitellyt rakennukset on aina jätetty pois seuraavasta vaiheesta. SUODATUS 1: Rakennukset, joissa ainoa kaupan toimipaikka on A.C. Nielsenin Myymälärekisterin piste HAKU: YR=0 tai YR=1 ja MYREK=1 Rakennuksen kaupan pinta-ala on otettu Nielsenin kokonaispinta-alasta ja muunnettu kerrosalaksi kertoimella 1,25 3/7

4 Kaupan pinta-ala on jaettu pt/et Nielsenin mukaan. ET-pinta-ala on luokiteltu tavarataloksi Näitä rakennuksia oli 78 kpl SUODATUS 2: Rakennukset, joissa on vain yksi Yritysrekisterin piste ja käyttötarkoitus on kauppa HAKU: YR=1 ja KÄYTTÖTARK=kauppa Koko rakennuksen pinta-ala on luokiteltu Yritysrekisterin toimipaikan toimialan mukaan Pinta-ala VRK:n rakennustiedoista, paitsi kolmessa tapauksessa, joissa ei ollut VRKtietoa. Näissä käytetty geometrista pinta-alaa, merkitty lähde-sarakkeeseen SHPAREA Näitä rakennuksia oli 74 kpl SUODATUS 3: Rakennukset, joiden pääkäyttötarkoitus on kauppa ja joissa on korkeintaan kaksi Yritysrekisterin pistettä, joista toinen on Nielsenin rekisterissä HAKU: YR=2 ja MYREK=1 ja KÄYTTÖTARK=kauppa Koko rakennuksen pinta-ala on luokiteltu kaupaksi Nielsenin pt-pinta-ala pt-kauppan kertoimella 1,25 ja et-pinta-ala tavaratalokauppaan Loput rakennuksen pinta-alasta toisen rakennuksessa sijaitsevan toimipaikan toimialan mukaan Näitä rakennuksia oli 11 kpl SUODATUS 4: Rakennukset, joiden pääkäyttötarkoitus on kauppa ja joissa sijaitsevat toimipaikat ovat kaikki samalta toimialalta Koko rakennuksen pinta-ala on luokiteltu kaupaksi siinä sijaitsevien toimipaikkojen toimialan perusteella Näitä rakennuksia oli yhteensä 26 kpl 9 autokauppaa 2 päivittäistavarakauppaa 12 erikoistavarakauppaa 3 tiva-kauppaa SUODATUS 5: Rakennukset, joiden pinta-ala alle 300 m2 (VRK-tieto) ja joissa vain yksi Yritysrekisterin toimipaikka Koko rakennuksen pinta-ala on luokiteltu kaupaksi siinä sijaitsevan toimipaikan toimialan perusteella Näitä rakennuksia oli yhteensä 349 kpl SUODATUS 6: Rakennukset, joiden pinta-ala alle 500 m2 ja useita Yritysrekisterin toimipaikkoja Koko rakennuksen pinta-alan on luokiteltu kaupaksi 4/7

5 Pinta-ala on jaoteltu toimipaikkojen toimialan mukaan niiden lukumäärän suhteessa: rakennuksessa esim. 1 tiva-kauppa, 1 erikoiskauppa ja 1 autokauppa jaettu tasan kolmeen osaan Näitä rakennuksia oli yhteensä 97 kpl Suodatukset 7-9 on tehty automaattisesti, mutta näistä pääosa on lisäksi käsitelty käsin jollakin metodeista, joita on kuvattu luvussa Manuaaliset karttatarkastelut. Suodatus 7: Käyttötarkoitukseltaan kaupan rakennukset (VRK-tieto), joissa ei ole yritysrekisterin pisteitä Koko rakennuksen pinta-ala on luokiteltu kaupaksi (muu liiketila) Näitä rakennuksia oli yhteensä 222 kpl Suodatus 8: Käyttötarkoitukseltaan kaupan rakennukset (VRK-tieto), joissa Yritysrekisterin piste/pisteitä Koko rakennuksen pinta-ala jaettu toimipaikkojen määrän suhteessa toimialoille Näitä rakennuksia oli 39 kpl Suodatus 9 Kaikki rakennukset, joissa useita Yritysrekisterin pisteitä Rakennuksen pohjapinta-ala jaettu yritysrekisterin toimipisteiden määrän suhteessa Näitä rakennuksia oli 40 kpl Suodatus 10 Rakennukset, joissa Myymälärekisterin piste/pisteitä sekä useita Yritysrekisterin pisteitä Myymälärekisterin päivittäistavarakaupan pinta-alasta (Myrek pt-ala * 1,25) jäljelle jäävä osa toimipaikkojen määrän mukaisessa suhteessa Näitä rakennuksia oli 13 kpl Manuaaliset karttatarkastelut Excelissä tehtyjen suodatusten jälkeen rakennustiedot vietiin takaisin paikkatietoohjelmaan, jossa tarkennettiin suodatuksilla saatuja tuloksia sekä tarkasteltiin erityisesti suurimpia rakennuksia, joissa oli rakennus- ja/tai Yritysrekisteritietojen mukaan vähittäiskaupan toimintaa. Karttatarkasteluissa arvioitiin, kuinka paljon rakennuksessa on yhteensä vähittäiskaupan kerrosalaa sekä yritysrekisterin pisteiden ja Google Street View katunäkymien avulla arvioitiin kerrosalan jakautumista eri toimialojen kesken. Tarkastelussa erityishuomio kiinnitettiin yli k-m² -kokoisiin rakennuksiin sekä suurimpien taajamien keskusta-alueisiin. Esimerkiksi Lahdesta käytiin katunäkymien avulla koko ruutukaavakeskustan alue läpi. Erityisen hankalissa kohteissa apua kysyttiin Rambollin Lahden toimiston väeltä, jolla on paikallistuntemusta alueeseen. Karttapohjalla tehtyjen tarkastelujen perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä ilman kaupan pinta-alaa olleiden kaupallisten rakennusten pääkäyttötarkoituksesta. Valtaosassa tarkastelussa mukana olleista rakennuksista oli paikantunut Yritysrekisterin toimipiste 5/7

6 yrittäjän kotiosoitteeseen. Tällä perusteella aineistosta poistettiin kaikki alle 300 k-m² kokoiset asuinrakennukset, joissa oli vain yksi Yritysrekisterin piste. Manuaalisissa karttatarkasteluissa pyrittiin arvioimaan mahdollisimman tarkasti esimerkiksi rakennuksessa sijaitsevaa kaupan pinta-alaa ja sen toimialoittaista jakautumista. Pääasiassa lähtökohtaisena kaupan pinta-alatietona oli rakennuksen pohjapinta-ala. Lahden keskustaalueen kortteleissa kuitenkin tehtiin arvioita siitä, kuinka iso osa pohjapinta-alasta olisi kaupan käytössä kun huomioidaan sisäpihoille levittyvät asuinsiivet sekä katuosuudet, joilla ei sijaitse kaupan toimintoja. Pinta-alan jakautumista toimialoille arvioitiin vastaavasti sen suhteen, miten suuri osa tietyn katuosuuden liiketiloista on silmämääräisesti minkäkin toimialan käytössä. Arvioissa saattaa olla kohtuullisen suuriakin eroavaisuuksia suhteessa todelliseen kaupan alaan ja toimialoittaiseen jakaumaan. Menetelmä oli kuitenkin tarkin mahdollinen tilanteessa, jossa alueella ei voitu suorittaa huomattavan paljon aikaa vieviä kenttäkierroksia. 6. Tarkastuskierros Karttapohjalla tehtyjen tarkastelujen jälkeen aineisto siivottiin ylimääräisistä apusarakkeista ja pinta-alatiedot pyöristettiin kymmenen tarkkuuteen. Lisäksi jokaiselle rakennukselle osoitettiin pääkäyttötarkoitus sen mukaisesti, millä toimialalla on eniten vähittäiskaupan pinta-alaa. Tämän jälkeen aineisto siirrettiin teemoiteltuna ArcGIS Online -webbikarttapalveluun, jonka linkki lähettiin kuntiin Kommentointiaikaa oli asti (Lahden kaupungilla asti). Kommentteja saatiin seuraavista kunnista: - Lahti - Sysmä - Nastola - Orimattila - Asikkala - Padasjoki - Heinola Kommentteja ei saatu seuraavista kunnista: - Hollola - Kärkölä - Hartola - Hämeenkoski Pienemmistä kunnista saatiin varsin tarkat kommentit uusista ja puuttuvista rakennuksista, suuremmat kunnat antoivat rajallisempien resurssien vuoksi kommentteja lähinnä suurimmista kohteista. Useat kunnat totesivat, että resursseja koko aineiston läpikäymiseen ei ollut. Yksittäisistä puuttuvista kohteista ehkä merkittävin oli Heinolan Levy ja Lista, joka ei ollut mukana Yritysrekisterin otteessa eikä siten tullut mukaan tarkasteluun. Tämän kohteen pinta-ala oli useita tuhansia neliömetrejä. 6/7

7 Eniten ongelmia tuottivat liiketilat, jotka eivät ole kaupan käytössä (erilaiset palvelut, kuten pankit, kampaamot yms. sekä tyhjät tilat), sillä ne eivät näy Yritysrekisterin pisteissä. Myös asuinrakennuksissa toimivat kaupan yritykset aiheuttivat hämmennystä kunnissa, koska ne erottuivat kartalla niin selvästi. Kaupan pinta-ala näissä oli kuitenkin arvioitu varsin pieneksi eikä niillä ole kunta- tai maakuntatasolla kokonaisuuteen suurta merkitystä. 7. Aineiston muokkaus Kunnilta saatujen kommenttien perusteella muokattiin rakennustasoinen aineisto lisäämällä ja poistamalla rakennuksia sekä korjaamalla vähittäiskaupalle ja eri toimialoille osoitettua pinta-alaa. Lopullisessa MapInfo-dokumentissa olivat kaupan alaan liittyen seuraavat sarakkeet: - KAUPAN_ALA_YHT: vähittäiskaupan kokonaiskerrosala - PT_ala: Päivittäistavarakaupan kerrosala - ET_ala: Muun (keskustahakuisen) erikoistavarakaupan kerrosala - TIVA_ala: Tilaa vievän erikoistavarakaupan kerrosala - AUTO_ala: Autokaupan ja korjaamojen kerrosala - TAVARATALO_ala: Tavaratalokaupan kerrosala - HUOLTAMO_ala: Huoltoasemien kerrosala - MUU_LIIKET_ala: Muiden liiketilojen (palvelut) sekä tyhjien liiketilojen kerrosala - ET_TAV: Muun erikoistavarakaupan ja tavaratalokaupan kerrosalan summa - AUTO_HUOLT: Autokaupan ja huoltoasemien kerrosalan summa 8. Pinta-alan laskeminen alueille Valmiin rakennuskohtaisen paikkatietoaineiston avulla voitiin laskea aluekohteittan summatietoa vähittäiskaupan kerrosalasta sekä sen jakautumisesta eri alueiden kesken. Tarkasteltavina aluekokonaisuuksina olivat: - Maakuntakaavan C-alueet: Lahti, Heinola, Hollola, Nastola, Orimattila ja Vääksy (Asikkala) - Maakuntakaavan KM-alueet: Laune, Renkomäki, Holma, Vuohkallio (eteläinen/pohjoinen), Uudenmaankadun varsi, Kauppakaari ja Renkomäen itäosa - KMa-alueet: Pippo-Kujala, Riihimäentien risteysalue, Uusikylä, Karisto-Pekanmäki, Salpakangas, Nostavan risteysalue, Kustaantien risteysalue sekä Mäntylä - C/Ca- ja KM-kohteille (pistemuotoisia) laskettiin linnuntie-etäisyydellä 1 km säteellä buffer-alue, joista korjattiin manuaalisesti päällekkäisyydet pois - Kuntaraja Jokaisen aluekohteen sisältö muokattiin vastaamaan luvussa 7. esitettyä kaupan rakennusten sarakeotsikointia. Tämän perusteella sarakkeisiin voitiin aluekohteittain ja toimialoittain summata alueen sisään jäävien (Contains) rakennusten vähittäiskaupan pinta-ala. 7/7