MUUTTOLIIKETTÄ KOSKEVAT MYYTIT

Transkriptio

1 TOSIASIOILLA ON VÄLIÄ: MUUTTOLIIKETTÄ KOSKEVAT MYYTIT maaliskuu 2019 Muuttoliike ei ole uusi eikä epätavallinen ilmiö. Kun muuttoliike on hallinnassa, siitä ei aiheudu mitään pelonaiheita. Väärän tiedon, valheiden ja valeuutisten takia joskus on kuitenkin vaikea tietää, mitä Euroopassa todella tapahtuu muuttoliikkeen osalta. Keskustelu on erittäin politisoitunutta ja sisältää huolestuttavaa retoriikkaa, jossa kaikki maahanmuuttajat kuvataan terroristeina ja rikollisina tai jossa EU:n toimet esitetään virheellisinä tai niitä vääristellään. Sepitteet leviävät sosiaalisessa mediassa valtavan nopeasti ja usein faktat katoavat muun sisällön joukkoon. Seuraavassa kumotaan joitakin yleisimpiä myyttejä Eurooppaan suuntautuvasta muuttoliikkeestä ja EU:n toimista. EUROOPASSA ON MENEILLÄÄN MUUTTOLIIKEKRIISI. KRIISI EUROOPASSA ON OHI. Maahantulijoiden määrä on alhaisimmillaan viiteen vuoteen (vuonna 2018 määrä oli ). Tämä on tulosta EU:n yhteisistä ponnisteluista kaikilla rintamilla. Suurin osa pakolaisista ja maahanmuuttajista jää naapurimaihin. EU toimii yhteistyössä kolmansien maiden kanssa auttaakseen niitä puuttumaan epävakauden, pakkosiirtojen ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. EU EI SUOJELE RAJOJAAN. EU EI HEIKENNÄ KANSALLISTEN RAJOJEN SUOJELUA, VAAN TUKEE SITÄ. Euroopan uudella raja- ja merivartiostolla on noin 900 rajavartijaa, joilla täydennetään jäsenvaltioiden nykyisiä valmiuksia, joihin kuuluu yli raja- ja merivartijaa. Komissio on lisäksi ehdottanut rajavartijasta koostuvan pysyvän rajavartioston perustamista. Se olisi jäsenvaltioiden käytettävissä rajojemme suojelemiseksi. Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana komissio myös ehdotti ja neuvosto hyväksyi uudet säännöt, jotka ovat nyt voimassa ja joilla varmistetaan, että jokaisen ulkorajan ylittävän henkilön tiedot tarkastetaan kaikista turvallisuustietokannoista. EU pyrkii hajottamaan maahanmuuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa harjoittavia rikollisverkostoja. Sophia-operaatiossa on otettu kiinni yli 151 epäiltyä ihmiskauppiasta ja salakuljettajaa ja 551 alusta on tehty toimintakelvottomaksi.

2 EU EI VÄLITÄ LIBYAN SÄILÖÖNOTTOKESKUKSISSA OLEVIEN MUUTTAJIEN TILANTEESTA. EU TEKEE JATKUVASTI TYÖTÄ, JOTTA MUUTTAJIA VOITAISIIN EVAKUOIDA LIBYASTA JA SÄILÖÖNOTTO LOPETTAA. EU:n ensisijaisena tavoitteena on lopettaa mielivaltainen säilöönottojärjestelmä ja sulkea Libyan säilöönottokeskukset. Teemme yhteistyötä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ja UNHCR:n kanssa Libyaan juuttuneiden pakolaisten ja muuttajien evakuoimiseksi. Tähän mennessä yli muuttajaa on saanut apua palatakseen Libyasta lähtömaahansa ja yli kansainvälistä suojelua tarvitsevaa henkilöä on evakuoitu Libyasta kolmanteen maahan. Muuttajien ihmisoikeuksien suojelun varmistaminen on keskeisellä sijalla EU:n muuttoliikepolitiikassa. Sitä käsitellään säännöllisesti EU:n jatkuvassa vuoropuhelussa Libyan viranomaisten kanssa. Se on keskeinen osa Libyan rannikkovartijoille annettavaa EU:n koulutusta, ja se on säilöönottokeskuksissa tapahtuvan EU:n tukeman toiminnan ensisijainen tavoite. EU PALAUTTAA IHMISIÄ LIBYAAN. EU:N OPERAATIOILLA EI PALAUTETA IHMISIÄ KOSKAAN LIBYAAN. EU ei käännytä ihmisiä, eikä eurooppalaisten alusten pelastamia muuttajia koskaan palauteta Libyaan. Ensisijaisena tavoitteenamme on ehkäistä ihmisiä lähtemästä vaaralliselle matkalle ja antaa suojelua ja tukea haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille muuttoreiteillä. EU JÄTTÄÄ JÄSENVALTIOT YKSIN. EU TUKEE JÄSENVALTIOITAAN TALOUDELLISESTI, OPERATIIVISESTI JA AINEELLISESTI. Kriisin aikana EU:n pelastuspalvelumekanismi antoi välitöntä apua luontoissuorituksina. EU:n jäsenvaltioille ja Länsi-Balkanin reitin varrella oleville maille toimitettiin yhteensä kappaletta erilaisia tarvikkeita, kuten huopia, sänkyjä ja telttoja. EU on mobilisoinut ennennäkemätöntä rahoitustukea niille jäsenvaltioille, joihin kohdistuu lisääntyviä paineita, kuten Kreikalle (2 miljardia euroa), Italialle (885 miljoonaa euroa) ja Espanjalle (708 miljoonaa euroa). Komissio on ehdottanut muuttoliikkeen hallintaan ja rajaturvallisuuteen osoitettavien varojen määrän kolminkertaistamista 34,9 miljardiin euroon EU:n seuraavassa vuosien talousarviossa. Tämä perustuu aiempiin kokemuksiin siitä, kun EU:n oli käytettävä talousarviostaan kaikki joustovara, jotta saatiin käyttöön 3,9 miljardin euron kiireelliset lisämäärärahat kriisin taltuttamiseksi. EU:n jäsenvaltioille antamaan operatiiviseen tukeen sisältyy neljä EU:n merioperaatiota, eurooppalaisen raja- ja merivartioston rajavartijoita, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston virkailijoita ja turvallisuudesta vastaavia Europolin virkailijoita.

3 EU HALUAA LUODA EUROOPASTA LINNOITUKSEN. EU EI OLE AVOIN OVI EIKÄ SE OLE MYÖSKÄÄN LINNOITUS. Euroopan unioni pyrkii luomaan oikeudenmukaisen, tehokkaan ja inhimillisen turvapaikkajärjestelmän. Tarjoamme edelleen turvapaikan niille, jotka todella tarvitsevat suojelua, ja palautamme ne, joilla ei ole oikeutta oleskella EU:n alueella. Eurooppa johti maailman toimia pahimmassa pakolaiskriisissä sitten toisen maailmansodan. Pelkästään vuonna 2016 EU myönsi turvapaikan yli pakolaiselle ja uudelleensijoitti heidät. Määrä on kolme kertaa enemmän kuin Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen osuudet yhteensä. Uudelleensijoittaminen tarjoaa edelleen turvallisen ja laillisen tien kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille. Vuodesta 2015 alkaen kahdella onnistuneella EU:n uudelleensijoittamisohjelmalla on autettu yli :a kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevaa saamaan suojaa EU:ssa. MUUTTOLIIKETTÄ KOSKEVALLA GLOBAL COMPACT -ALOITTEELLA LUODAAN LAILLINEN MUUTTO-OIKEUS JA KANNUSTETAAN MUUTTOLIIKETTÄ. EI OLE OLEMASSA MITÄÄN SALAJUONTA EPÄTOIVOTUN MUUTTOLIIKKEEN KANNUSTAMISEKSI. Global Compact -aloite on ei-sitova asiakirja, jolla pyritään edistämään kansainvälistä yhteistyötä. Sen perusajatuksena on, että muuttoliikkeen on oltava turvallista, hallittua ja laillista, jotta se toimii sekä muuttajien että vastaanottavien yhteiskuntien kannalta hyvin. Sillä ei luoda laillista muutto-oikeutta, eikä se aiheuta valtioille oikeudellisia velvoitteita. Siinä toistetaan se, mikä on jo selvää: jokaisella ihmisellä on samat yleismaailmalliset ihmisoikeudet, eivätkä maahanmuuttajat ja pakolaiset ole tästä poikkeus. SISÄRAJAT OVAT AINOA RATKAISU. SISÄRAJATARKASTUSTEN PALAUTTAMINEN ON EUROOPAN OSALTA ASKEL TAAKSEPÄIN. Schengen-alue on maailman laajin vapaan matkustamisen alue. Alueella voivat liikkua vapaasti EU:n yli 400 miljoonan kansalaisen ja muualta tulevien vieraiden lisäksi myös tavarat ja palvelut. Siitä on hyötyä ihmisten elämän ja toimeentulon, taloutemme ja yhteiskuntamme kannalta. Schengenin puuttuminen merkitsee kustannuksia. Vain yksi tunti lisäodotusta sisärajoilla voisi helposti maksaa yrityksille 3 miljardia euroa vuodessa. Ulkorajojemme vahvempi suojelu antaa meille mahdollisuuden palata täysin toimivaan Schengen-alueeseen, jossa sisärajatarkastuksia ei tehdä.

4 EU ESTÄÄ KANSALAISJÄRJESTÖJÄ PELASTAMASTA IHMISHENKIÄ MERELLÄ. KANSALAISJÄRJESTÖILLÄ ON OLLUT RATKAISEVA ROOLI IHMISHENKIEN PELASTAMISESSA MERELLÄ, JA EU ARVOSTAA NIIDEN TEKEMÄÄ TYÖTÄ. Kaikkien Välimerellä toimivien alusten on kuitenkin noudatettava sovellettavaa lainsäädäntöä. Alukset eivät saa tulla Libyan aluevesille ilman Libyan viranomaisten lupaa. Sen vuoksi EU katsoo, että on parempi tehdä yhteistyötä Libyan rannikkovartioston kanssa, jotta voidaan parantaa sen valmiuksia toteuttaa etsintä- ja pelastusoperaatioita Libyan vastuualueella, jolla toteutetaan suurin osa etsintä- ja pelastustapahtumista. EU pyrkii pelastamaan ihmishenkiä ja hajottamaan salakuljettajien toimintamallin. EU:n operaatiot ovat pelastaneet lähes ihmishenkeä merellä. Tavoitteemme on selvä: meidän on estettävä laittomat muuttovirrat ja korvattava ne laillisella ja hallitulla muuttoliikkeellä. EU ESTÄÄ RIKOKSIA TEKEVIEN MAAHANMUUTTAJIEN PALAUTTAMISEN. TIUKAT EU-SÄÄNNÖT TAKAAVAT, ETTÄ RIKOKSIIN SYYLLISTYVIEN MAAHANMUUTTAJIEN PAKOLAISASEMA POISTETAAN. Rikoksiin syyllistyvät maahanmuuttajat tuomitaan rikosoikeudellisiin seuraamuksiin aivan kuten muutkin. EU:n lainsäädännön mukaan jäsenvaltiot voivat hylätä turvapaikkahakemuksen tai poistaa pakolaisaseman, jos asianomainen henkilö on vaaraksi jonkin jäsenvaltion turvallisuudelle tai jos hänet on tuomittu erityisen vakavasta rikoksesta. Komissio on ehdottanut näiden sääntöjen tehostamista edelleen siten, että jäsenvaltioiden olisi pakko toimia näissä tapauksissa. Jos kyseisillä henkilöillä ei ole pakolaisasemaa, he eivät voi jäädä Eurooppaan ja heidät on palautettava lähtömaihinsa. MAAHANMUUTTAJAT TUOVAT MUKANAAN TAUTEJA. AJATUS SIITÄ, ETTÄ MAAHANMUUTTAJAT TUOVAT MUKANAAN TAUTEJA, EI PERUSTU TOSISEIKKOIHIN. Vaikka muuttoliikkeeseen ja matkustamiseen, myös jos kyseessä on Euroopasta peräisin oleva muuttoliike ja matkustaminen, voi liittyä terveysriskejä, viime vuosina ei ole esiintynyt muuttoliikkeeseen yhteydessä olevia pandemioita.

5 MAAHANMUUTTAJAT RASITTAVAT TALOUTTA. MAAHANMUUTTAJIEN PANOS YHTEISKUNTAAN ON YLEENSÄ SUUREMPI KUIN HEISTÄ YHTEISKUNNALLE AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET. Asianmukaisesti hallittu muuttoliike tuo monia etuja, se lisää talouskasvua lähtö- ja kohdemaissa, se rikastuttaa yhteiskuntaa ja kulttuurivaihto voi edistää rauhaa. Euroopan unioni on tästä hyvä esimerkki. Maahanmuuttajat ja pakolaiset antavat panoksensa talouteen sekä työntekijöinä että yrittäjinä, he työskentelevät julkisissa palveluissa ja luovat uusia yrityksiä. EU ANTAA RAJOJENSA SUOJELUN KOLMANSIEN MAIDEN TEHTÄVÄKSI. ULKOISTEN KUMPPANEIDEN KANSSA SOLMITTUIHIN SUHTEISIIN KUULUU KIINTEÄNÄ OSANA MUUTTOLIIKE, MUTTA TAVOITTEENA EI OLE ULKOISTAA VASTUUTA. Kumppaneiden kanssa tehtävä työ perustuu tasavertaisten osapuolten välisen aidon kumppanuuden periaatteeseen ja sen tavoitteena on käsitellä yhteisiä haasteista. Niitä ovat rajavalvontavalmiuksien parantaminen, mutta myös haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojelu ja tukeminen, ihmishenkien pelastaminen merellä, ihmiskaupan ja muuttajien salakuljetuksen torjunta sekä paikallistalouksien ja elinkeinojen parantaminen. EU:N MUUTTOLIIKERAHASTOISTA RAHOITETAAN AUTORITAARISIA HALLINTOJA. EU-VARAT SUUNNATAAN NIITÄ TARVITSEVILLE IHMISILLE, EI HALLITUKSILLE. Esimerkiksi EU:n Afrikka-hätärahaston edunsaajia ovat muuttajat ja kotiseudultaan siirtymään pakotetut henkilöt, heitä vastaanottavat yhteisöt ja alkuperäyhteisöt. Vuonna 2018 lähes 90 prosenttia varoista suunnattiin kehitysyhteistyöjärjestöille, YK:n järjestöille ja kansalaisjärjestöille. Yksikään sentti ei mene autoritaaristen hallintojen käsiin. EU:n tukeen sovelletaan myös tiukkaa valvontaa ja normeja. Euroopan parlamentti, 28 jäsenvaltiota ja tilintarkastustuomioistuin valvovat jokaista käytettyä euroa. Print ISBN doi: /91367 NA FI-C PDF ISBN doi: / NA FI-N