Maatilojen energiankäyttö
|
|
- Timo-Pekka Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maatilojen energiankäyttö
2 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5. Konepolttoaineet 3. Energiankäyttö sikatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5. Konepolttoaineet Karjatilat: Lypsytilat Yhdistelmätila (lypsy ja liha) Lihatilat Nuorkarjatilat Sikatilat: Siitossikala Yhdistelmäsikala Lihasikala
3 Maatilojen energiankäytön vertailutieto Tiedot perustuvat kyselytutkimukseen vuodelta 2005 Huom! Vastaajat eivät ilmoittaneet aina kaikkia pyydettyjä tietoja. Joiltakin vastaajilta saattaa puuttua kokonaan tiedot jostakin yksittäisestä asiasta, esimerkiksi sähköstä, lämmityksestä tai liikennepolttoaineista. Tämä näkyy pylvään puuttumisena. Tunnusluvut on jaoteltu tuotantosuunnittain Karjatilat: lypsytilat, lihatilat, yhdistelmätilat ja nuorkarjatilat Sikatilat: siitostilat, lihatilat ja yhdistelmätilat Energialajeittain (sähkö, lämpö, liikennepolttoaineet) Tunnuslukuja on laskettu eläimittäin, maitokiloittain, rakennusneliöittäin ja rakennuskuutioittain Energiamäärälaskuissa (kwh) jaksona on yksi vuosi Kalvosarjan lopussa esitetään näkemykset seurantalomakkeen tietosisällöstä
4 Kokonaisvaltainen lähestymistapa SÄHKÖ kwh LÄMPÖ - Puu: kwh - Öljy: kwh Asuinrakennus Tuotantotilat Ajoneuvot OMINAISARVON PERUSTE - Lehmittäin/sioittain - Maitokiloittain - Rakennusneliöittäin POLTTOAINE kwh Vertailutieto kwh / ominaisarvo
5 Karjatilat Lypsytilat Lihatilat Yhdistelmätilat - Nuorkarjatilat
6 Energiankäyttö karjatiloilla Karjatilat on jaoteltu lypsy-, liha-, yhdistelmä- ja nuorkarjatiloiksi Yhdistelmätila-termiä on käytetty laskennan apuna eikä sitä pidä ymmärtää tuotantosuuntana. Laskennassa on haluttu erotella lypsy- ja lihatilat, jotta mahdolliset erot energiankulutuksessa tulisi ilmi. Yhdistelmätilalla on sekä lypsy- että lihanautoja. Tunnusluvut esitellään jäljempänä nautayksiköinä samassa järjestyksessä kuin nautajakaumissa Nautayksikön laskennassa naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2 kk) 0,2.
7 Lypsytilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksiköitä Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2.
8 Yhdistelmätilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2. Nautayksiköitä
9 Lihatilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2. Nautayksiköitä
10 Nuorkarjatilojen nautajakauma Nautoja, kpl Nautayksikön laskennassa eri ikäiset naudat painotetaan kertoimilla: lypsylehmän ja lihanaudan kerroin on 1; nuorkarjan 0,67 ja vasikoiden (alle 2kk) 0,2. Nautayksiköitä
11 Energiankäyttö lypsytiloilla yleensä Energia, kwh Nautayksiköitä
12 Energiankäyttö lypsy- ja lihatiloilla yleisesti Energia, kwh Nautayksiköitä
13 Energiankäyttö liha- ja nuorkarjatiloilla yleisesti Energia, kwh Nautayksiköitä
14 Sähkönkäyttö Sähkönkäyttö on pääsääntöisesti ilmoitettu koko tilalle eli asumisen sähkön kulutusta ei ole eriytetty Eritellyissä (eritt.) tapauksissa vastaajat ovat pystyneet erittelemään asumiseen käytettävän sähkön. Tällöin sähkönkäytön vuosikulutuksesta on vähennetty asumisen sähkö ja jäljelle jäänyt oletettiin tuotannossa kuluvaksi. Näissä tapauksissa rakennusneliöihin on laskettu vain tuotannon lämpimät rakennusneliöt
15 Kooste karjatilojen sähkönkäytöstä Sähkönkäyttö vuositasolla MWh/v Sähkö per maitokilo kwh/kg kwh/kg (er) Lypsytilat 99 0,18 0,16 Sähkö per lypsylehmä kwh/lehmä kwh/lehmä (er) Sähkö per nautayksikkö kwh/ nautayks. kwh/nautayks. (er) Lihatilat Yhdistelmä (lypsy ja liha) 99 0,21 0, Nuorkarja Sähkö per lämmin rak-m 2 kwh/m 2 kwh/m 2 (er) Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi, esimerkiksi sähkö per lypsylehmä vuodessa. (er) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. Tällöin sähkönkäytön vuosikulutuksesta on vähennetty asumisen sähkö ja jäljelle jäänyt oletettiin tuotannossa kuluvaksi. Rakennusneliöiden ja kuutioiden kohdalla käytettiin vain tuotantotilojen mittoja.
16 Vuosittainen sähkönkäyttö Sähkö, karjatiloilla 99 MWh vuodessa 49 MWh vuodessa 99 MWh vuodessa 36 MWh vuodessa Nautayksiköitä
17 Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 0,18 kwh / maitokilo (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 0,16 kwh / maitokilo Nautayksiköitä, kpl Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen kulutus on 0,125 0,203 kwh / maitolitra (JBT, Rapport 145/2007). Toisessa tutkimuksessa keskiarvo oli 0,122 kwh/maitokilo ja vaihteluväli 0,07 0,254 kwh/maitokilo (LRF Konsult, Kartläggning energianvänding på lantbruk 2008)
18 Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 1691 kwh / lypsylehmä 1530 kwh / lypsylehmä Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen sähkönkulutus on kwh / lypsylehmä. Kulutuksesta % meni lypsyyn ja ruokintaa (JBT, Rapport 145/2007). Nautayksiköitä, kpl
19 Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 1029 kwh / nautayksikkö 968 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl
20 Lypsytilojen sähkönkäyttö Sähkö, 79 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl 97 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö
21 Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 0,21 kwh / maitokilo (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 0,17 kwh / maitokilo Nautayksiköitä, kpl Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen kulutus on 0,125 0,203 kwh / maitolitra (JBT, Rapport 145/2007). Toisessa tutkimuksessa keskiarvo oli 0,122 kwh/maitokilo ja vaihteluväli 0,07 0,254 kwh/maitokilo (LRF Konsult, Kartläggning energianvänding på lantbruk 2008)
22 Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 1655 kwh / lypsylehmä 1345 kwh / lypsylehmä Nautayksiköitä, kpl Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittainen sähkönkulutus on kwh / lypsylehmä. Kulutuksesta % meni lypsyyn ja ruokintaa (JBT, Rapport 145/2007).
23 Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 857 kwh / nautayksikkö 695 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl
24 Lypsy- ja lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 56 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl 56 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö
25 Lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 332 kwh / nautayksikkö (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 243 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl
26 Lihatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 57 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl 74 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö
27 Nuorkarjatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 326 kwh / nautayksikkö (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. 223 kwh / nautayksikkö Nautayksiköitä, kpl
28 Nuorkarjatilojen sähkönkäyttö Sähkö, 47 kwh / lämmin rakennusneliö 59 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö Nautayksiköitä, kpl
29 Lämmitys Lämmitykseen käytetyiksi polttoaineiksi laskettiin biomassat ja lämmitysöljy Vastaajat ilmoittivat lämmitysöljyn litroina, joka muutettiin kilowattitunneiksi (10,03 kwh/l) Metsä- ja peltobiomassojen muunnoksessa käytettiin seuraavia kertoimia: Polttopuun energiasisältö 1500 kwh/pino-m3 Hakkeen energiasisältö 760 kwh/irto-m3 (40 % kosteus) Pelletin energiasisältö 2925 kwh/irto-m3 Palaturpeen energiasisältö 1400 kwh/m3 Oljen energiasisältö 165,28 kwh/irto-m3
30 Kooste karjatilojen lämmityksestä Lämmitys vuositasolla Lämpö per maitokilo Lämpö per lypsylehmä Lämpö per nautayksikkö MWh/v kwh/kg kwh/lehmä kwh/ nautayksikkö Lämpö per lämmin rakm 2 Lämpö per lämmin rakm 3 kwh/m 2 kwh/m 3 Lypsytilat 106 0, Lihatilat Yhdistelmä (lypsy ja liha) 114 0, Nuorkarja Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi, esimerkiksi lämmitys per lypsylehmä vuodessa.
31 Vuosittainen lämmitys karjatiloilla Lämpö, 106 MWh vuodessa 109 MWh vuodessa Nautayksiköitä
32 Vuosittainen lämmitys karjatiloilla Lämpö, 114 MWh vuodessa 126 MWh vuodessa Nautayksiköitä
33 Lypsytilojen lämmitys Lämpö, 0,24 kwh / maitokilo Nautayksiköitä, kpl 2162 kwh / lypsylehmä
34 Lypsytilojen lämmitys Lämpö, 1266 kwh / nautayksikkö 106 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl
35 Lypsytilojen lämmitys Lämpö, 35 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl
36 Lypsy- ja lihatilojen lämmitys Lämpö, 0,22 kwh / maitokilo 1921 kwh / lypsylehmä Nautayksiköitä, kpl
37 Lypsy- ja lihatilojen lämmitys Lämpö, 981 kwh / nautayksikkö 76 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl
38 Lypsy- ja lihatilojen lämmitys Lämpö, 24 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl
39 Lihatilojen lämmitys Lämpö, 858 kwh / nautayksikkö 164 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl
40 Lihatilojen lämmitys Lämpö, 49 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl
41 Nuorkarjatilojen lämmitys Lämpö, 1175 kwh / nautayksikkö 154 kwh / lämmin rakennusneliö Nautayksiköitä, kpl
42 Nuorkarjatilojen lämmitys Lämpö, 51 kwh / lämmin rakennuskuutio Nautayksiköitä, kpl
43 Moottoripolttoaineiden käyttö karjatiloilla Moottoripolttoaineita olivat laskelmissa bensiini, diesel ja polttoöljy. Lämmitysöljy pyydettiin erittelemään ja on huomioitu lämmityksessä. Vastaajat ilmoittivat polttoaineet litroina, joka muutettiin seuraavilla kertoimilla kilowattitunneiksi: Bensiini 9 kwh / litra Diesel 10 kwh / litra Polttoöljy 10 kwh / litra
44 Moottoripolttoaineiden käyttö karjatiloilla vuosittain Polttoaine, 123 MWh vuodessa 134 MWh vuodessa Nautayksiköitä
45 Moottoripolttoaineiden käyttö karjatiloilla vuosittain Polttoaine, 123 MWh vuodessa 123 MWh vuodessa Nautayksiköitä
46 Karjatilojen viljelyhehtaarit Pelto, ha Nautayksiköitä, kpl
47 Karjatilojen viljelyhehtaarit Pelto, ha Nautayksiköitä, kpl
48 Sikatilat Siitossikalat Lihasikalat - Yhdistelmäsikalat
49 Energiankäyttö sikatiloilla Yhdistelmäsikala termiä on käytetty laskennan apuna eikä sitä pidä ymmärtää tuotantosuuntana. Laskennassa on haluttu erotella porsastuotantosikalat ja lihasikalat, jotta mahdolliset erot energiankulutuksessa tulisi ilmi. Yhdistelmäsikalassa on sekä siitos- että lihasikoja. Siitossikala on sama kuin porsastuotantosikala.
50 Sikatilojen sikajakauma Sikapaikkaa, kpl Sikatilat (sikapaikat)
51 Energiankäyttö sikatiloilla yleisesti Energia, kwh Sikapaikkoja
52 Sähkönkäyttö Sähkönkäyttö on pääsääntöisesti ilmoitettu koko tilalle eli asumisen sähkön kulutusta ei ole eriytetty Eritellyissä (eritt.) tapauksissa vastaajat ovat pystyneet erittelemään asumiseen käytettävän sähkön. Näissä tapauksissa rakennusneliöihin on laskettu vain tuotannon lämpimät rakennusneliöt
53 Kooste sikatilojen sähkönkäytöstä Sähkönkäyttö vuositasolla MWh/v Sähkö per sikapaikka kwh/sikapaikka kwh/sikapaikka (er) Siitossikalat Lihasikalat Yhdistelmäsikalat Sähkö per lämmin rak-m 2 kwh/m 2 kwh/m 2 (er) Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi. (er) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. Tällöin sähkönkäytön vuosikulutuksesta on vähennetty asumisen sähkö ja jäljelle jäänyt oletettiin tuotannossa kuluvaksi. Rakennusneliöiden ja kuutioiden kohdalla käytettiin vain tuotantotilojen mittoja.
54 Energia, kwh Vuosittainen sähkönkäyttö sikatiloilla 52 MWh vuodessa 116 MWh vuodessa 60 MWh vuodessa Sikapaikkoja
55 Sähkönkäyttö siitossikaloissa Sähkö, 878 kwh / sikapaikka 70 kwh / lämmin rakennusneliö 1052 kwh / sikapaikka 114 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö (eritt.) = Eriteltyyn taulukkoon on poimittu ne tilat, jotka ilmoittivat asumiseen käytetyn sähkön erikseen. Sikapaikkaa
56 Sähkönkäyttö yhdistelmäsikaloissa Sähkö, 359 kwh / sikapaikka 59 kwh / lämmin rakennusneliö 343 kwh / sikapaikka 54 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö Sikapaikkaa
57 Sähkönkäyttö lihasikaloissa Sähkö, 69 kwh / sikapaikka 61 kwh / sikapaikka Sikapaikkaa
58 Sähkönkäyttö lihasikaloissa Sähkö, 44 kwh / lämmin rakennusneliö 47 kwh / lämmin tuotantorakennusneliö Sikapaikkaa
59 Lämmitys Lämmitykseen käytetyiksi polttoaineiksi laskettiin biomassat ja lämmitysöljy Vastaajat ilmoittivat lämmitysöljyn litroina, joka muutettiin kilowattitunneiksi (10,03 kwh/l) Metsä- ja peltobiomassojen muunnoksessa käytettiin seuraavia kertoimia: Polttopuun energiasisältö 1500 kwh/pino-m3 Hakkeen energiasisältö 760 kwh/irto-m3 Pelletin energiasisältö 2925 kwh/irto-m3 Palaturpeen energiasisältö 1400 kwh/m3 Oljen energiasisältö 165,28 kwh/irto-m3
60 Kooste sikatilojen lämmityksestä Lämmitys vuositasolla Lämpö per lypsylehmä Lämpö per lämmin rak-m 3 MWh/v kwh/sikapaikka kwh/m 3 Siitossikalat Lihasikalat Yhdistelmäsikalat Tarkastelujakso taulukossa on yksi vuosi.
61 Vuosittainen lämmitys sikatiloilla Lämpö, 83 MWh vuodessa 230 MWh vuodessa 172 MWh vuodessa Sikapaikkaa
62 Lämmitys siitossikatiloilla Lämpö, 1298 kwh / sikapaikka 36 kwh / lämmin rakennuskuutio Sikapaikkaa
63 Lämmitys yhdistelmäsikatiloilla Lämpö, 679 kwh / sikapaikka 39 kwh / lämmin rakennuskuutio Sikapaikkaa
64 Lämmitys lihasikatiloilla Lämpö, 241 kwh / sikapaikka 46 kwh / lämmin rakennuskuutio Sikapaikkaa
65 Moottoripolttoaineiden käyttö sikatiloilla Moottoripolttoaineita olivat laskelmissa bensiini, diesel ja polttoöljy. Lämmitysöljy pyydettiin erittelemään ja on huomioitu lämmityksessä. Vastaajat ilmoittivat polttoaineet litroina, joka muutettiin seuraavilla kertoimilla kilowattitunneiksi: Bensiini 9 kwh / litra Diesel 10 kwh / litra Polttoöljy 10 kwh / litra
66 Moottoripolttoaineiden käyttö sikatiloilla vuosittain Polttoaine, 103 MWh vuodessa 124 MWh vuodessa 161 MWh vuodessa Sikapaikkaa
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMaatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio
Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotEsimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö
Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotEnergiankäyttö maito-, nauta- ja sikatiloilla
TYÖTEHOSEURAN MAATALOUSTIEDOTE 12/25 (585) MAASEUDUN RAKENNUKSET JA RAKENTAMINEN Energiankäyttö maito-, nauta- ja sikatiloilla MMM ANNA-MAIJA KIRKKARI JA RA JARMO LEHTINEN, TYÖTEHOSEURA Biokaasun metaanimäärän
Lisätiedot5/13 Ympäristöministeriön asetus
5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotEnergiatehokas ja omavarainen maatila
Energiatehokas ja omavarainen maatila 12.1.218 Maatilan energiaomavaraisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa maatila tuottaa yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaa. Energiaomavarainen maatila/ maatalous
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotBroilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi
Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Hollituvantie 2 talo 1 Hollituvantie Porvoo / Muut asuinkerrostalot
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Valmlstumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoltusluokka: Todistustunnus: As Oy Hollituvantie talo 1 Hollituvantie 645 Porvoo 68-414-1-195/1 1984
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asokodit Taubenkuja 4 A Taubenkuja 4 00870, HELSINKI Rakennustunnus: 9-49-75-0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, vesikiertoiset
LisätiedotENERGIATODISTUS. Leinelänkaari 11 A 01360, VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy / Leinelän Paletti A Leinelänkaari A 060, VANTAA Rakennustunnus: 066945Y Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotENERGIATODISTUS. Matinniitynkuja , ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 74 Matinniitynkuja 4 C-D Matinniitynkuja 4 00, ESPOO Rakennustunnus: 049-0-00-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. Talonpojantie 10, rakennus A 00790, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hoas Talonpojantie Talonpojantie 0, rakennus A 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 606 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMaatalouden energiapotentiaali
Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude
LisätiedotPolttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet
Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus 1. koulutusilta Kotitehtävä: Kuinka paljon meidän talossa kuluu energiaa?
Energiaeksperttikoulutus 1. koulutusilta 28.2.2018 Kotitehtävä: Kuinka paljon meidän talossa kuluu energiaa? 1. Selvitä taloyhtiösi lämmönkulutus Ota selville taloyhtiösi vuoden 2017 kaukolämmön (tai öljy)
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)
LisätiedotEMS Light Nordic -seurantatyökalu
8 EMS Light Nordic EMS Light Nordic on helppokäyttöinen seurantatyökalu, jonka avulla yritys voi helposti seurata ja analysoida esimerkiksi energian kulutusta, jätemääriä sekä materiaaleihin liittyviä
LisätiedotEnergiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä
Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä
LisätiedotENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie CE 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 04900048000 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 166 Kurkisuontie 9, talo 1 Kurkisuontie , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 66 Kurkisuontie 9, talo Kurkisuontie 9 00940, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 99 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Joensuun Elli Kalevankatu 6 b 8000, JOENSUU Rakennustunnus: 67--6- Rakennuksen valmistumisvuosi: 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotENERGIATODISTUS. Haukilahdenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 79 Haukilahdenkatu 5 talo A Haukilahdenkuja 5 00580, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-0005-000 Rakennuksen valmistumisvuosi: 04 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotEsimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä
Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus 1. koulutusilta Kotitehtävä: Kuinka paljon meidän talossa kuluu energiaa?
Energiaeksperttikoulutus 1. koulutusilta 28.2.2018 Kotitehtävä: Kuinka paljon meidän talossa kuluu energiaa? 1. Selvitä taloyhtiösi lämmönkulutus Ota selville taloyhtiösi vuoden 2017 kaukolämmön (tai öljy)
LisätiedotENERGIATODISTUS. Leineläntie , VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: ASOKODIT Leineläntie, Talo KT Leineläntie 060, VANTAA Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 89 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 46,5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, varalla sähkökattila,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pasteurinkatu , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 68 Pasteurinkatu A Pasteurinkatu 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 09-06-09-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 86 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 8090 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotKulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt
Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Taloyhtiön tunnus ja nimi Sijaintikunt Kiinteistön numero ja nimi Vertailupaikkakunta Muuntokertoimet k1 ja k2 Rakennustilavuus Huoneistojen pinta-ala Nykyinen
LisätiedotMaatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke
Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kissanmaankatu , TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: KOY Kissanmaankatu 0, Talo Kissanmaankatu 0 50, TAMPERE Rakennustunnus: 87--850-8 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotEri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle
Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus
LisätiedotENERGIATODISTUS. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) Yritys:
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Koy Oma Pesä, Kirjanpitäjänkuja 4 Kirjanpitäjänkuja 4 0770, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 99
Lisätiedot