myynnin kuntoon Debomix sai järkeistämällä kaksinumeroiset kasvuluvut Integria vie ajoneuvoteollisuutta Venäjälle

Transkriptio

1 teknologia kansainvälistyminen liiketoimintaosaaminen 1/2013 HANKE teknologiateollisuudelle Alfame laittoi myynnin kuntoon Leanilla tulosta Debomix sai järkeistämällä kaksinumeroiset kasvuluvut Integria vie ajoneuvoteollisuutta Venäjälle Työhyvinvointi nousi yhdessä tekemällä CleanHUB tuulen voimalla Skotlantiin

2 [ Kehittäminen ] Tulokset puhuvat puolestaan TRIOplus-hanke toteuttaa kansallisia kehitystavoitteita Suomesta on TRIOplus-hankkeen kautta löytynyt ilahduttava määrä hyviä ja kasvukykyisiä yrityksiä huolimatta talouden ja toimialan synkästä tilanteesta. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto on juuttunut lähes 30 prosenttia alemmalle tasolle kuin ennen taantumaa ja on alkuvuonna 2013 pienempi kuin vuosi sitten. Kun TRIOplus-hankkeen tuloksia summataan koko maan tasolla, mukana olevien yritysten tilanne näyttää erilaiselta kuin koko toimialan. Yritykset tavoittelevat liikevaihtonsa kolminkertaistamista muutamassa vuodessa. Se tarkoittaa miljardi euroa uutta liikevaihtoa vuositasolla ja uutta työpaikkaa! Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL on on vastannut TRIOplussassa kasvun ja kehittämisen toimintalinjasta. TEKEL on valtakunnallinen verkosto, joka toteuttaa laajoja kansallisia ohjelmia ja tarjoaa yrityksille laajan valikoiman kehittämistyökaluja, kontakteja ja kohdistettuja palveluja sekä 800 asiantuntijan verkoston. TRIOplus sopii erinomaisesti osaksi TEKELin palveluja ja verkostomainen toiminta muun muassa Teknologiateollisuuden ja seudullisten kehittämisyhtiöiden kanssa vahvistaa kokonaisuutta. Globaali rakennemuutos teknologiateollisuudessa kuten koko taloudessakaan ei pysähdy ja maat erikoistuvat niihin arvoketjun toimintoihin, joissa osaaminen on maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä. Työ- ja elinkeinomisteriön keväällä julkaisema Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla nostaa suomalaisten yritysten yhdeksi menestyksen edellytykseksi niiden kyvyn toimia uusissa, globaaleissa arvoverkoissa ja napata sieltä lisäarvoa. Pk-yritykset ovat usein lähtökohtaisesti liian pieniä toimimaan kansainvälisissä arvoverkoissa. TRIOplus-hankkeen kautta voidaan löytää sellaisia yritysverkostoja, jotka tähän kykenevät ja kehittää niitä edelleen esimerkiksi Teknologiateollisuuden erinomaisessa Isot teemat -hankkeessa. Näkisin tämän keskeisenä elementtinä TRIOplus-hankkeen jatkossa, ehkä niin kutsutussa TRIOplus-versiossa 2.0. TEKEL ja Teknologiateollisuus verkostoineen tekevät edelleen yhdessä ankarasti töitä sen hyväksi, että yritykset saavat palveluja menestymisensä tueksi tasapuolisesti koko maassa. Jaakko Helenius Toimitusjohtaja Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL Lean on varmaa kehittämistä Japanilaisen autoteollisuuden kehittämä Lean tuli Suomeenkin jo 90-luvulla, mutta ei vakiintunut vielä silloin yritysten kehittämiseen. Lean katosi myös koulutuksesta. Ilkka Kouri kertoo aloittaneensa Lean-kurssit uudelleen seitsemisen vuotta sitten. Sen jälkeen kysyntä ja kiinnostus ovat kasvaneet tasaisesti, ja tulokset yrityksissä alkavat näkyä. Lean on syntynyt massatuotantoon ja istuu helpoimmin sellaiseen toistuvaan tuotantoon, jossa variaatioiden määrä ja volyymi ovat kohtalaisia. Kehittäminen kannattaa keskittää harvoihin asioihin ja tehdä niitä perinpohjaisesti, Kouri painottaa. Tuotannonohjaus ja Lean ovat olleet teknologiateollisuuden kehittämishankkeiden taustalla koko ajan, vaikka siitä ei ole puhuttu aina Leanina. Uudenkaupungin autotehdas oli tässä toimintatavassa Lean ei ole yhtenäinen teoreettinen malli vaan käytännöllinen työkalu, jonka hyödyntämiseen jokaisen täytyy löytää oma polkunsa. Jos yritys sitoutuu Lean-kehittämiseen, operatiiviset mittarit paranevat yhdessä vuodessa, kahdessa vuodessa kehittämistyö näkyy viivan alla ja kolmessa vuodessa syntyy uutta liiketoimintaa, kertoo Lean-kouluttaja, Tampereen teknillisen yliopiston toiminnanohjauksen lehtori Ilkka Kouri. johtavia yrityksiä Euroopassa jo 80-luvulla. Kouri muistuttaa, että järjestelmästä on vasta viime vuosina alettu puhua liikkeenjohdon välineenä. Hänen mielestään se on tällä hetkellä paras menetelmä kilpailukyvyn ja tuotannon kehittämiseen. Sen puolesta puhuvat yritysten saavuttamat tulokset: esimerkiksi hankkeissa, joita olen ollut toteuttamassa tai seuraamassa, valmistuksen läpäisyaika lyhentyi jopa kymmenesosaan aiemmasta, virheet putosivat kolmannekseen ja tuottavuus kaksinkertaistui, Kouri kertoo. Lean-johtaminen parantaa motivaatiota Osa tuloksista liittyy tekniikoihin, osa johtamiseen, mutta kaiken kaikkiaan kokemukset osoittavat, että Lean-johtamisella voidaan saada tuloksia, Kouri kertoo. Johtamisen kehittäminen vaikuttaa vah- >> YHTEISTYÖKUMPPANIT Debomix on saanut tuotantoonsa tehoa muun muassa robottien ja automaation avulla. 2 TRIOplus TRIOplus 3

3 [ Kehittäminen ] [ Kehittäminen ] >> vasti myös henkilöstön motivaatioon. Eräässä yrityksessä tuottavuus nousi 40 prosenttia, vaikka itse työn tekemisessä ei muutettu mitään. Johtaminen parani ja sen myötä työn tekemisen motivaatio. Kourin mukaan työntekijät pääsevät Lean-johtamisen avulla tavoitteisiinsa, koska työssä keskitytään oikeisiin asioihin, ihmisiä johdetaan motivoivasti kohti tavoitteita, ja poikkeamiin reagoidaan välittömästi. Esimiesten on pakko olla läsnä ja ymmärtää, mitä tapahtuu. Ei voi johtaa Leanin 5S Lean-toiminnan lähtökohtana on, että tuottavaa ja laadukasta työtä pystytään tekemään vain siistissä ympäristössä. Käytännön työkaluna on 5S-järjestelmä, jonka kirjaimet tulevat japanista: Seiri = lajittele Seiton = järjestä Seiso = puhdista ja huolla Seiketsu = vakiinnuta toimenpiteet Shitsuke = ylläpidä tavoitteita, jos ei tiedä, miten työ tehdään. Leanin mukaisessa toiminnassa esimiehet osaavat omat prosessit niin hyvin, että pystyvät keskustelemaan työntekijöiden kanssa, mikä on mahdollista, Kouri painottaa. Tekemällä oppii Kouri toteaa, että Leanin perustietämyksen voi opetella kirjoista tai kursseilla, mutta parhaiten oppii tekemällä ja teorian rinnalle tarvitaan käytäntöä. Kursseja ei ole kovin paljon tarjolla ja yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissakin tarjontaa on niukasti. Leania on myös tutkittu vähän. Leanin teorian ja toimintamallin ymmärtäminen onkin tärkeintä esimiehille. Työntekijöiden on tärkeää ymmärtää niitä asioita, jotka muuttavat työn tekemistä. Lean-tekniikoissa on myös helppo haksahtaa. Usein yritetään tehdä liian monta asiaa yhtä aikaa tai liian suuria muutoksia kerralla. Jossain vaiheessa yrityksissä keskityttiin niin suoraviivaisesti tuotantoon, että kehittäjät karsittiin organisaatioista pois. Samantapainen virhe on karsia kaikki varastot kerralla, Kouri pohtii. Kun muutetaan ensin ajattelumalli, hukat poistuvat matkan varrella samalla kun toiminta sujuvoituu. Japanilaiset tutkijat sanovat, että tärkeämpää kuin varastojen pienuus on virtaus ja tuotannon sujuvuus. Varastoja voidaan pienentää vasta, kun tuotanto on kunnolla hallinnassa. Lean-ajattelun mukaisesti uudet asiat täytyy pilotoida, testata ja mitata - ja vakiinnuttaa käytäntöön ennen seuraavaa askelta. Lean on siis varmaa kehittämistä, joka vaatii myös malttia. Teksti: Marja Keränen Kun muutetaan ensin ajattelumalli, hukat poistuvat matkan varrella samalla kun toiminta sujuvoituu. Ilkka Kouri Debomix Oy:n tavoitteena on moninkertaistaa liikevaihtonsa muutamassa vuodessa, hankkia uusia asiakkaita ja lisätä automaatiota. Uudet omistajat ovat panneet tuulemaan yrityksessä. Nurkat on siivottu Lean-ajattelun mukaisesti ja se on tuottanut tulosta nopeasti. Läpimeno on parantunut 50 prosenttia kahdessa vuodessa, ja koneiden käyttöaste on noussut merkittävästi. Suurin osa muutoksesta on tullut aika yksinkertaisilla keinoilla. Ihan maalaisjärjelläkin huomaa paljon asioita, joita voi tehdä paremmin. Pelkästään nyt tehdyt toimenpiteet mahdollistavat kasvun, toimitusjohtaja Markus Kiiski kertoo. Kahden yrittäjän omistama Debomix on alihankintakoneistamo, joka on perustettu Nykyiset omistajat ostivat yrityksen Yritys työllistää nyt yhdeksän henkilöä ja viime vuoden liikevaihto oli miljoona euroa. Viiden vuoden kuluttua tavoitteena on neljän miljoonan euron liikevaihto ja työntekijöitä on Vieremän uusissa toimitiloissa on jo varauduttu kasvuun ja nykyiset toimitilat riittävät siihen. Tontilla on myös varauduttu lisärakentamiseen, Kiiski kertoo. Ostimme Debomixin 2010 yhdessä Tarmo Paldaniuksen kanssa. Vuosi sen jälkeen muutimme Kainuusta Ylä- Savoon Vieremälle lähemmäs asiakkaita, Kiiski kertoo. Debomixin suurimmat asiakkaat ovat kaikki lähellä: Normet, Transtech, HT Laser ja Ratesteel. Liikevaihdostamme 70 prosenttia tulee Ylä-Savosta, joten sijainti on nyt logistisesti parempi. Tavaraa menee asiakkaille jopa samana päivänä tilauksesta, ja pystymme kertomaan toimituksen tarvittaessa vaikka minuutin tarkkuudella. Paras verkosto Debomix on mukana myös Ylä-Savon Best Network -hankkeessa ja yritys on saanut sitä kautta hyvän verkoston aivan lähiympäristöstä. Kaikkien kumppaneiden kanssa on Kaksinumeroiset kasvuluvut toimintaa järkeistämällä nyt helppo toimia, voi käydä tai soittaa. Sähköpostiviiveet eivät kiusaa, kaikki tuntevat toisensa hyvin. Uusille asiakaskontakteille kerrotaan myös verkostosta. Nyt meillä on kaikilla isompi paletti tarjottavana kuin yksin. Kauppa on lisääntynyt, kun verkosto toimii. Heikki Passiniemi Ylä-Savon Kehityksestä ansaitsee erityismaininnan, että verkostoituminen on sujunut näin hyvin, Kiiski mainitsee. Jatkohankekin on suunnitteilla ja siinä Debomixin tavoitteena on kansainvälistyminen. Nyt vientimaana on Hollanti, jonne menee 15 prosenttia liikevaihdosta. Viennin osuus on noussut kolmena vuotena peräkkäin viidellä prosentilla vuodessa. Enää ei etsitä työkaluja Lean-kehittämisessä käytiin läpi kaikki työpisteet, siivottiin ja järjesteltiin 5S-menetelmän mukaisesti. Visuaalisuuden ansiosta työkaluja ei enää tarvitse etsiskellä eikä tilata turhaan. Meidän oli pakko tehdä jotain, sillä läpimenoajat olivat aivan liian pitkiä. Tulevaisuutemme oli kiinni siitä, että pystyimme muuttamaan toimintaa. Asetusten tekeminen vei liikaa aikaa. Siispä päätimme videoida työvaiheet ja purkaa ne minuutti minuutilta. Lopulta saimme puolitettua asetusajat. Olemme tehneet yksinkertaisia, mutta tehokkaita uudistuksia: esimerkiksi imuohjauksella toimiva kärryjärjestelmä ja visuaalinen tuotannonohjaus. Markus Kiiski korostaa toiminnan sujuvuutta ja seurantaa. Hyväkin kokonaisuus alkaa rappeutua, kun seuranta pettää. Jokaisella koneella on nyt omat täyttöpaikat. Näemme, jos jonnekin kasaantuu kuormaa ja pystymme tasaamaan sen. Emme varastoi juuri mitään. Esimerkiksi imuohjautuvien kanban tuotteiden tilausten käsittelyyn käytetty aika on saatu minimoitua, Kiiski kuvaillee. Debomixissa on hyviä kokemuksia myös Green Belt -koulutuksesta, jossa Tarmo Paldanius kehitti sorvaussolun automaatiota. Yritykseen hankittiin uusi sorvi ja kappaleenkäsittelyrobotti, Green Belt -työn ansiosta kyseisen solun kapasiteetti on lisääntynyt 33 prosenttia. Nyt sorvityötä voidaan myydä huomattavasti enemmän. Hetkeksikään ei saa repsahtaa Jatkossa haastavinta on saada pidettyä hyvä toiminta yllä. Seuranta on tärkeintä. Hetkeksi kun repsahtaa, kokonaisuus alkaa rappeutua. Varsinkin muutoksien alkuaikoina pitää olla tosi tarkkana, Kiiski toteaa. Debomixin henkilökunnassa jokainen on saanut vähintään kaksi päivää koulutusta uusiin toimintatapoihin. Lisäksi on järjestetty useita yksittäisiä tietoiskuja. Me olemme saaneet tänne hyvän porukan. Henkilöstö on vastaanottavaista ja nuorekasta. Työntekijät ovat huomanneet, että toiminnan uudelleen järjestely helpottaa, vaikka tuotannosta tulee lisää tavaraa läpi. Uudistuksista on tärkeä kertoa etukäteen. Teksti: Marja Keränen 4 TRIOplus TRIOplus 5

4 [ Kehittäminen ] Pieni osa Karjaalla valmistettavista osista menee maailmalle. Murskaimia toimitetaan Etelä-Afrikkaan ja Kanadaan. Vegamark sai tyytyväisemmät asiakkaat tuotantoa trimmaamalla Ajankäyttö tarkkaan syyniin Jyrsintäpisteen työntekijät kirjasivat ylös 5 10 minuutin tarkkuudella ajankäyttöään: minkä verran aikaa kuluu varsinaiseen työstöön ja kuinka paljon odottamiseen, taukoihin ja erilaisten asetusten tekemiseen. Kävi ilmi, että kun jyrsintäpiste pääsi työstämään omaa osuuttaan, olimme jo myöhässä tavoitteesta. Työpiste toimi sinänsä hyvin, mutta ohjelmointi ynnä muut sivutoimet veivät paljon aikaa kokonaisuudesta ja odottelua oli paljon, Malmgren sanoo. Seuranta paljasti, että tuotteet makasivat linjalla pitkään ennen työstövaiheeseen pääsyä. Kapeikkoajattelun mukaisesti Vegamark muutti tuotannonohjaustaan niin, että koko tuotantolinja etenee nyt jyrsintävaiheen ehdoilla. Emme tee enempää kuin kapeikko voi viedä läpi. Ymmärsimme, että meidän ei kannata kasata tuotteita tukkimaan linjaa ennen jyrsintää. Vapautamme töitä sitten sitä mukaa kuinka kapeikko vetää, Malmgren selventää. Tapoja ajankäytön tehostamiseen ideoitiin henkilöstön kesken. Sovimme, että varmistamme asioita systemaattisesti hyvissä ajoin. Materiaalien pitää olla valmiina, kun kappaletta lähdetään työstämään ja tarvittavien tietojen on oltava järjestelmässä, Räisänen kertoo. Tuotannonohjausjärjestelmää ei tarvinnut vaihtaa kehitystyön aikana. Sen päälle rakennettiin excel-pohjainen väriohjaus, joka ottaa tiedot järjestelmästä. Kehittäminen johti rekrytointiin Vegamark on toteuttanut uutta tuotannonohjaustapaa syyskuusta asti. Tuotantoa ohjaamaan on palkattu uusi työntekijä. Nyt meillä on jatkuva käsitys siitä, missä vaiheessa työt etenevät, ollaanko kriittisessä vaiheessa vai onko vielä aikaa. Väriohjaus on osoittautunut todella hyödylliseksi, Malmgren kiittelee. Kapeikkoajattelu osui meille aivan nappiin. Olemme todella tyytyväisiä siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi. Saimme Procreolta meille sopivat työkalut, joita sovellamme nyt omalla tavallamme, Räisänen toteaa tyytyväisenä. Toimitusvarmuus on tärkein onnistumisen mittarimme. Kun se on hyvällä tasolla, tiedämme, että voimme hankkia uusia asiakkaita ja palvella heitä paremmin. Kasvua tulee automaattisesti kun homma pelaa. Teksti: Saara Salaja Kuvat: Mauri Ratilainen Mikä kapeikkoajattelu? Kapeikkoajattelu on viralliselta nimeltään Theory of Constraints (TOC). Prosessikehittämisen ja laatujohtamisen työkalu. Pyrkii kapasiteetin, toimitusvarmuuden ja joustavuuden parantamiseen sekä hallittavuuden lisäämiseen. Käsittelee yritystä systeeminä, jonka tavoitteena on tehdä voittoa. Systeemiä verrataan ketjuun, joka on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Heikoin lenkki vastaa kapeikkoa, joka rajoittaa tuloksen tekemistä. Sen vahvistaminen lisää systeemin suorituskykyä ja samalla tulosta. Tuotannon kehittäminen perustuu tuotantovirtauksen nopeuttamiseen (imuohjaus). Mikäli tuotannossa on pysyvä kapeikko, sopeutetaan muu tuotanto kapeikon kapasiteettiin. TOC:ssa hyödynnetään myös Leanin ja muiden kehittämismenetelmien parhaita käytäntöjä (5S, visuaalisen ohjauksen periaate, SMED ja hukan vähentäminen, OEE) Lähteet: Wikipedia ja Procreo Toimitusvarmuutemme on parantunut 20 prosenttia tuotannonohjauksen kehittämisen jälkeen. Tiedän, että teemme nyt asioita oikein, sillä asiakkaidemme kyselyt toimitusten perään ovat vähentyneet huomattavasti. Myös turha hosuminen on jäänyt pois, Vegamark Oy:n toimitusjohtaja Timo Räisänen kertoo. Vuonna 1979 perustettu karjaalainen alihankintakonepaja Vegamark valmistaa varaosia ja välineitä liikkuvan kaluston ympärille sekä teollisuuden tuotannon tarpeisiin. Yhtiön päätuotteita ovat lähes 200 erilaista kuorma-auton osaa. Omina tuotteina Vegamark suunnittelee ja valmistaa murskaimia ja laboratoriolaitteita. Vegamark ryhtyi päättäväisesti kehittämään tuotantoprosessiaan vuosi sitten. Yritys teki TRIOplus-hankkeen TechVillan kanssa keväällä 2012 ja siinä nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi tuotannon kehittäminen. Kapeikkoajattelu oli meille kiinnostava lähestymistapa. Se sopii tilkkutäkkimäiseen tuotantoomme, missä työstämme päivän aikana pieniä eriä useissa eri työvaiheissa. Esimerkiksi Lean soveltuu paremmin suurempiin volyymeihin, Räisänen kuvaa. Kapeikkoajattelussa pyritään parantamaan tuottavuutta tunnistamalla tavoitteeseen pääsemisen rajoite. Tämän jälkeen tuotantoprosessia hallitaan paremmin käyttämällä kapeikkoa ohjauspisteenä. Vegamark aloitti tuotannon kehittämisen kipukohdan paikannuksella. Räisäsellä sekä tuotannon kehittäjä Tero Malmgrenilla oli hyvä käsitys haasteista jo etukäteen. Seurannastamme näimme, että jyrsintä on tuotantomme pullonkaula ja eniten kuormitettu työvaihe, joten se valittiin kapeikoksi ja tarkastelun kohteeksi, Malmgren kertoo. Toimitusjohtaja Timo Räisänen ja tuotannon kehittäjä Tero Malmgren ovat parantaneet Vegamarkin toimitusvarmuutta kapeikkoajattelun avulla 6 TRIOplus TRIOplus 7

5 Kysyntä kasvaa nopeasti Venäjällä Kuva: Mauri Ratilainen / Compic [ Venäjä ] Itänaapuriin kannattaa suunnata pian. Suomalaisten yritysten osaamiselle ja laadulle on siellä tilaa. Finpron Matti Rasimus kannustaa tähtäämään pidemmälle ja viemään Venäjälle jotain uutta. Suomalaisilla yrityksillä on aktiivisuutta ja kiinnostusta Venäjän suuntaan, mutta toimiin tarvitaan lisää pontta ja suunnitelmallisuutta. Suomalaiset yritykset ovat hieman varovaisia Venäjän suhteen. Sinne kannattaa suunnata nyt, kun talouden ja teollisuuden rakenteet ovat muutoksessa. Tulijoita on myös muista maista, toteaa Finpron valmistavan teollisuuden toimialajohtaja Matti Rasimus. Markkinoiden muutoksella hän viittaa teollisuuden rakenteiden purkautumiseen ja Venäjän avautumiseen aiempaa enemmän länsimaisille toimijoille. Venäjä houkuttelee uusia investointeja nyt vahvemmin kuin pitkään aikaan. Venäjällä ei ole vielä toimivaa alihankintaverkostoa ja osaavasta työvoimasta on pula. Suomalaiselle laadulle ja osaamiselle on tilausta, Rasimus sanoo. Finpron perustehtävä on nopeuttaa suomalaisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille laajan asiantuntijaverkostonsa avulla. Aiempi kokemus ja asiantuntemus kannattaa hyödyntää huolella uusille markkinoille suunnatessa. Se säästää aikaa ja rahaa sekä pienentää epäonnistumisen riskiä. Venäjän markkinoilta Finprossa on vahva kokemus. Kasvua aivan Euroopan kupeessa Kun Euroopassa painiskellaan taloushaasteiden kanssa, itänaapurin talouskasvu oli viime vuonna 3,4 prosenttia. Tälle vuodelle kasvua on ennustettu neljä prosenttia. Venäjällä kasvaa niin kulutussektori kuin investointisektori. Talous on monipuolinen. Öljy- ja kaasuteollisuus on sen selkäranka, mutta ympärille tarvitaan myös muuta teollisuutta ja kauppaa, Rasimus sanoo. Hän muistuttaa, että Venäjä on valtava markkina. Pietari ja Moskova ovat vain pala sitä. Miljoonakaupunkeja on viitisentoista. Suomen fyysinen läheisyys ja hyvät yhteydet Venäjälle ovat etu, joka on vain harvalla maalla. Venäjää on vierastettu Suomessa, eikä investointeja ole uskallettu tehdä. Yrityskulttuuri siellä on erilainen. Paikalliset toimintatavat on otettava huomioon, minne ikinä meneekin. Silti väitän, että ymmärrämme naapurikansaa paremmin kuin vaikkapa amerikkalaiset. Finpro on tehnyt selvityksiä Venäjän markkinoista toimialakohtaisesti muun muassa autoteollisuudessa, laivanrakennuksessa, offshore-teollisuudessa ja turvatekniikka-alalla. Eri aloilla tilanne ja ulkomaalaisten alihankkijoiden tarve vaihtelee paljonkin. Venäjän teollisuuden tarpeet sopivat hyvin Suomen tarjontaan. Venäjän lainsäädäntö ja sen toteuttaminen aiheuttaa tiettyjä rajoja, joihin on törmätty esimerkiksi metsäteollisuudessa. Suomalaisilla olisi kaikki edellytykset tähdätä askelen verran pidemmälle. Ei tarvitse tyytyä vain komponenttien tuottamiseen, kun voi tuoda alalle jotain uutta. Resurssit, aika ja asenne onnistumisen taustalla Suomalaisilla yrityksillä on hyvä maine Venäjällä. Yrityksiimme liitetään laadun, luotettavuuden ja täsmällisyyden mielikuvia. Mitä lähempänä Suomen rajaa ollaan, sitä vahvempi mielikuva on. Venäjän markkinoille lähteminen vaatii yritykseltä suunnitelmallisuutta ja päättäväisyyttä sekä tietenkin hyvän tuotteen ja taloudellisen perustan. Päätös Venäjän markkinoille lähtemisestä on tehtävä itse ja varattava siihen riittävästi resursseja ja aikaa. Myös tietoa toimintatavoista ja oikeaa asennetta tarvitaan, Rasimus sanoo. Kaupanteko voi alkaa vasta, kun vastapuoli saadaan kiinnostumaan yrityksen tarjonnasta. Huolellinen valmistautuminen ja venäläisen toimintatavan ymmärtäminen ovat välttämättömyyksiä. Oma-aloitteisuus ja vastuun kantaminen kaikissa vaiheissa kuuluvat menestyksen avaimiin. Myös ajoituksella on olennainen merkitys. Venäjällä toimiessa henkilökohtaisten suhteiden merkitys on suuri ja neuvottelukulttuuri poikkeaa suomalaisesta. Tarvitaan runsaasti aikaa siihen, että asiat saadaan liikkeelle, mutta lopulta itse teot voivat alkaa nopeastikin. Suomalaiset tekevät kauppaa yleensä pitkällä tähtäyksellä. Luvassa voi olla hyvinkin pitkäkestoisia ja kasvavia kumppanuuksia, joita kannattaa tavoitella. Teksti: Reetta Mikkola 8 TRIOplus TRIOplus 9

6 [ Venäjä ] [ Venäjä ] Prosessin ohjaus kuntoon ja suunta itään Venäjällä valmistetaan vuosittain 2,3 miljoonaa henkilöautoa ja raskasta ajoneuvoa. Markkinapotentiaali suomalaisille yrityksille on 2,5 miljardia euroa. Kuinka suuri osa siitä toteutuu? Pohjoismainen Solumuovi Oy suuntaa Pietarin alueen autoteollisuuden toimijoiden kumppaniksi. Vienti ja Venäjällä toimiminen ovat yritykselle tuttuja, mutta ala uusi. Näemme Venäjän autoteollisuudessa isot mahdollisuudet. Nyt hiomme toimintaamme vastaamaan sen laatujärjestelmiä, jotta pääsemme tekemään tarjouksia. Logistinen etu ja tekninen osaaminen meillä jo on olemassa, sanoo toimitusjohtaja Jari Tervonen. Integria SCM:n toimitusjohtaja Timo Koivumäki toteaa, että tasokkaina tunnetuille suomalaisille alihankkijoille on nyt kysyntää Venäjällä. Teollisuuden markkinoita jaetaan Venäjällä WTO:n siirtymäajan loppuun 2018 mennessä. Toimintatavat ovat Integria SCM promotoi Venäjän Autoinvest tapahtumassa Suomen komponenttiteollisuutta kolmen yrityksen kanssa. Visteon Rusin Alexander Kychkov (vas.), Integria SCM:n Timo Koivumäki ja Pohjoismainen Solumuovi Oy:n Jari Tervonen keskustelevat yhteistyömahdollisuuksista. muuttumassa länsimaisemmiksi ja Venäjälle on tullut paljon länsimaisia toimijoita. Venäjän valtion strategiassa kulkuneuvoteollisuus on yksi painopisteistä teollisuuden monipuolistamisessa, hän sanoo. Integria SCM kehittää suomalaisten ja venäläisten autoteollisuuden alalla toimivien yritysten yhteistyötä mahdollistamalla kaupantekoa ja kaupallisten suhteiden solmimista. Integria tekee myös myyntiagentuurityötä, joka on kytketty logistiikkavirtojen hallintaan. Alihankkijoiden klusteri on Venäjällä vielä kankea ja kehittymätön. Paikalliset toimijat eivät yleensä tavoita Venäjällä toimivien länsimaisten yritysten edellyttämää laatutasoa. Komponenttitoimituksen laadun, nopeuden ja varmuuden kehittämisessä pohjoismaisilla yrityksillä on mahdollisuus vastata huutavaan tarpeeseen ja saada oman maan kulkuneuvoteollisuus uuteen nousuun. Haasteena oikeiden toimittajien löytäminen Ajoneuvoteollisuuden alihankintaa kehitetään jatkossa Teknologiateollisuuden Isot teemat -hankkeessa. Sitä edeltävässä hankekokonaisuudessa on muun muassa pyritty tunnistamaan halukkaita ja kyvykkäitä toimittajia sekä kehittä- mään suomalaisten toimijoiden toimintatapoja sopiviksi Venäjän markkinoille. Suomalaiset tekevät laatua, mutta eivät aina pysty osoittamaan sitä ja toimituksen varmuutta tavalla, jota autoteollisuudessa vaaditaan. On ehkä yllättävää, että Suomessa prosessin ohjaus ja verkoston hallinta ovat jäljessä esimerkiksi Tsekin tai Puolan kilpailijoista. Meillä on osin jääty kiinni vanhoihin tapoihin toimia, Timo Koivumäki toteaa. Pohjoismainen Solumuovi Oy:ssä prosessin kehittäminen on tarkoittanut henkilöstön kouluttamista niin, että asiakkaiden vaatimukset ymmärretään perusteellisesti. Tuotannossa on kehitetty erityisesti laadunvalvontaa ja -varmistusta. Koivumäki vakuuttaa, että kun prosessi on kunnossa, suomalainen tuotanto on erittäin kilpailukykyistä ja vienti kannattavaa. Suomalaiset pk-yritykset ovat arkoja lähtemään vientitoimintaan. Toinen ongelma ovat rajalliset resurssit. Ehkä suurin este on Venäjän pelko, joka on mielestäni aiheeton. Vientitoiminnassa on aina tunnettava paikalliset toimintatavat ja järjestelmät, ja sopeuduttava niihin, jos haluaa menestyä, Koivumäki sanoo. Teksti: Reetta Mikkola Kuvat: Integria SCM AutoInvest gaalaillallisella yritykset tapasivat Venäjän kontakteja henkilökohtaisesti. Kuvassa Integria SCM:n Timo Koivumäki, Pohjoismainen Solumuovi Oy:n Jari Tervonen, Julia Stolyarova, Integria SCM:n Mikhail Smirnov, AgroTechMash/Terrion -yrityksen Alexandr Stolyarov ja SBA Interior Oy:n Christian Juslin. Venäjällä on meille helpoimmat markkinoiden laajentumisen edellytykset. Se ei ole helppo markkina, mutta pelkoon ei ole aihetta, toteaa toimitusjohtaja Jukka Nurmi. Muottituote Group valmistaa Raumalla ja Joensuussa ruiskuvalumuotteja muoviteollisuudessa toimiville asiakkailleen. Yritys on profiloitunut erittäin vaativiin työkaluihin ja korkeisiin tarkkuusvaatimuksiin. Fokusoimme tarkasti, millaista kauppaa haemme. Yrityksiä on valtava määrä, niistä juuri meille sopivia asiakkaita vain murto-osa. Oikeiden asiakkaiden löytäminen vie aikaa, joten myös kasvuvauhtimme on maltillinen, Nurmi sanoo. Kauppojen taustalla henkilösuhteet Kaupanteko Venäjällä alkoi vuonna 2008 Moskovan messuilla syntyneistä kontakteista. Syntyperältään venäläisen muottisuunnittelija Elena Sinkevitchin rooli yrityksen Venäjän kaupan edistämisessä on ollut merkittävä. On ehdoton edellytys, että Venäjällä kieli ja kulttuuriosaaminen on hallussa. Elenan kanssa kontaktien tapaaminen on ollut luontevaa. Venäjällä henkilösuhteilla on suuri merkitys ja luottamuksen rakentaminen edellytys kaupanteolle, Nurmi kertoo. Byrokratian ja kirjallisen dokumentaation runsaus tuntuu suomalaisista välillä turhauttavalta, mutta se kuuluu asiaan. Ruiskuvalumuotteja valmistavan Muottituote Groupin liikevaihdosta tulee nyt 10 prosenttia Venäjältä. Osuutta on tarkoitus maltillisesti kasvattaa noin 20 prosenttiin. Oma profiili ja vahvuudet määrittävät yrityksen suuntaa myös itänaapurissa. Muottituote luottaa omaan profiiliinsa myös Venäjällä Haluaisin kumota myytin Venäjään liitetystä korruptiosta. Me emme ole siihen törmänneet tällä alalla kertaakaan, Sinkevitch sanoo. Käytännön asioista ehkä eniten päänvaivaa on aiheuttanut rajanylitys. Tuotteita toimittaessa on oltava äärimmäisen tarkka, että kaikki pyydettävät paperit ovat mukana ja lähetys täsmälleen kuvauksen mukainen. Kaikki tavara on saatu perille, mutta hidasteita ja pieniä yllätyksiä ylityspaikalla tulee usein, Nurmi sanoo. Suomalainen mentaliteetti tuntuu tuotteissa Yrityksen verkkosivut ja esitykset käännettiin venäjän kielelle ja vastaamaan venäläisten asiakkaiden yksityiskohtaisempaa informaation tarvetta. Muutoin markkinointitoimiin ei ole ollut tarvetta. Puskaradio on toiminut ruiskuvalumuottien tarvitsijoiden keskuudessa hyvin. Muottituote Group on tutkinut myös Venäjälle etabloitumisen mahdollisuuksia Finpron kanssa, ja tavoittelee sitä myöhemmin pitkän tähtäimen suunnitelmassaan. Ensimmäinen askel Venäjän puolella toimimiselle tulee mitä todennäköisimmin olemaan huoltoyksikkö. Asiakkaamme tilaavat Suomesta, koska luottavat laatuun. Eräs asiakas totesi, että tilaisi meiltä myös Venäjällä tehtyjä tuotteita, jos tuotannossa näkyisi suomalainen mentaliteetti ja huolellisuus, Elena Sinkevitch kertoo. Teksti: Reetta Mikkola Kiihdytyskaistaa pitkin vientitoiminnan alkuun Itä-Suomen teknologiakeskukset kehittävät yhdessä Vientikiihdytyskaistaa, joka vauhdittaa vientiä ja poistaa viennin esteitä. Palvelut auttavat erityisesti mikro- ja pk-yrityksiä vientitoiminnan alkuun. Palvelukonseptia pilotoitiin maaliskuussa yhteisellä esiintymisellä messuosastolla St. Petersburg Technical Fair -messuilla. Vientikiihdytyskaistan palvelut on suunnattu yrityksille, joilla ei ole ennestään suoraa vientikauppaa. Tavoitteena on madaltaa kynnystä viennin aloittamiseen. Konsepti tuo yritysten ulottuville keskeisimmät vienninedistämispalvelut ja -kontaktit, ja helpottaa siten vientitoiminnan aloittamista, kertoo kehityspäällikkö Kimmo Haapea innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy:stä. Vientikiihdytyskaistan palveluihin kuuluvat muun muassa yhteismessuosastot ja vienninedistämismatkat. Vientikiihdytyskaistan messumatkapalvelu tarjoaa yrityksille valmiin yhteisosaston muiden itäsuomalaisten yritysten kanssa. Lisäksi palveluun sisältyy muun muassa Match-Making -tapaamisia potentiaalisten venäläisten asiakkaiden kanssa, tukea messukontaktien jälkihoitoon sekä oheispalveluita tulkkauksesta osastopalveluihin. Tällaisen kokonaisuuden toteuttaminen olisi yksittäiselle vientitoimintaa aloittavalle yritykselle mittava ponnistus. Vientikiihdytyskaista tuo nämä mahdollisuudet myös pienempien yritysten saataville, kertoo kehitysasiantuntija Leena Lehikoinen Joensuun Tiedepuisto Oy:stä. Vientikiihdytyskaistaa kehittävät yhteistyössä Miktech Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, Kuopio Innovation Oy ja Kainuun Etu Oy. Yhteistyökumppaneina palveluiden toteutuksessa ovat muun muassa ISBE, Kauppakamari sekä Finpro. Miktech on myös solminut yhteistyösopimuksen Pietarissa sijaitsevan Russian Technology Park Ingrian kanssa. Yhteistyön tavoitteena on helpottaa kansainvälistä yhteistyötä innovatiivisten start up -yritysten ja infrastruktuurien välillä Suomessa ja Venäjällä. Lisätiedot: Kehityspäällikkö Kimmo Haapea, Miktech Oy, , kimmo.haapea@miktech.fi, Kehitysasiantuntija Leena Lehikoinen, Joensuun Tiedepuisto, leena.lehikoinen@carelian.fi, 10 TRIOplus TRIOplus 11

7 [ isot teemat ] [ isot teemat ] CleanHUB suuntaa tuulivoimaosaamisella Skotlannin rannikolle CleanHUB toimittaa valmiiksi kootun ja testatun navan suoraan tuulivoimalan tornin pystytyspaikalle. Toiminta-ajatuksemme on, että turbiinivalmistaja voi tilata navan joustavasti samasta tuotantolinjasta monen eri alihankkijan ja komponenttitoimittajan sijaan, Kemppainen tiivistää. Kemppaisen mukaan yksi navan paikallista valmistusta puoltava syy on turbiinien suuri koko. Valukomponentti ei mahdu konttiin ja levyllä kuljettaminen aiheuttaa prosentin ylimääräisen kustannuksen. Navan osuus turbiinin hinnasta on 6 8 prosenttia. CleanHUBin toimittamana navan valmistuskustannuksia voidaan alentaa noin 20 ja joidenkin osien osalta 30 prosenttia. Tämä on kaksi prosenttia koko turbiinin kuluista. Ideoimallamme uudella navan valmistustavalla saamme myös pidennettyä sen elinkaarta nykyisestä vuodesta. Tavoitteena olisi, että kohtuullisella määrällä varaosia mentäisiin 40 vuotta, Kemppainen visioi. Testien kautta tuotantoon CleanHUB on ehtinyt jo esittelemään konseptiaan tuulivoima-alan tapahtumassa Wienissä. Useat turbiinivalmistajat ovat osoittaneet mielenkiintonsa valmiina pakettina toimitettavasta navasta. Seuraavaksi valu- ja koneistusteknologiat todennetaan vielä testien avulla. Tavoitteena on saada ensimmäinen tilaus sisään tänä vuonna ja aloittaa tuotanto vuonna 2014 luultavimmin Suomen etelä- tai länsirannikolla. Tuuliturbiiniala on vielä varsin nuori. Investointikustannuksien on laskettava, jotta ala voi kasvaa. Verkostoituneella valmistustavalla tarjoamme komponenttivalmistajana kilpailua ja näin saadaan hintoja alas, CleanHUBin perustajajäsen ja Meehaniten toimitusjohtaja Pekka Kemppainen sanoo. Testaamme konseptin ensin Suomessa, minkä jälkeen tähtäimessä on tehdas Skotlannin rannikolle, minne on tulossa paljon offshore-tuulivoimaa, Kemppainen sanoo. Markkina-alueeksi CleanHUB on rajannut Suomen, Ruotsin, Venäjän, Baltian ja Skotlannin. Yhtiön suunnitelmana on myydä navan tekemisen konseptia usealle turbiinivalmistajalle. Valuteknologiasta lyömätön kilpailuetu Navat valetaan Meehanite Worldwiden viimeisen vuoden aikana kehittämällä teknologialla. Uudella teknologialla paksuseinämäisen valun jähmettymis- ja jäähtymisaika lyhenee 8 10 tunnista kahteen. Valun voi myös irrottaa muotista alle vuorokaudessa, muilla teknologioilla valettaessa on odotettava 4 5 vuorokautta, Kemppainen summaa. Nopea jähmettyminen tuottaa valulle paremman rakenteen ja mekaaniset ominaisuudet. Nopeammalla tuotannon läpimenolla on valtava vaikutus valimon tuottavuuteen ja kustannusrakenteeseen. Uudella teknologialla valimosta saadaan ulos viisinkertainen tuotanto samankokoiseen, muuta valumenetelmää käyttävään valimoon verrattuna, Kemppainen sanoo. Navan valmistuksessa käytettävän koneistusteknologian on kehittänyt pohjoisamerikkalaisen työstökonefirma MAGin tytäryhtiö ASTRAEUS. Megaflex-koneistuksessa kolme keskusta työstää yhtäaikaisesti napaa, tämä lyhentää koneistusajan 30 tunnista kymmeneen ja patentoitu leikkuutekniikka vielä puolittaa sen. Hankimme valut valimosta, jolla on Meehanite-lisenssi. Jos koneistajilla ei ole vielä omaa Megaflex-konetta käytössään, me alihankimme koneistuksen ja myöhemmin hankimme Megaflexin yhtiöön, Kemppainen selventää. Lähitulevaisuuden suurena mahdollisuutena näemme nykyistä pallografiittirautaa lujempien rautavalujen soveltamisen tuuliturbiinien osiin. Kyseeseen voisivat tulla uudet korkeapiipitoiset pallografiittiraudat ja jopa hiiliteräs, jotka mahdollistaisivat painon keventämisen prosentilla. Tämä askel vaatii vielä turbiinivalmistajilta ratkaisuja uusista materiaaleista, Kemppainen ruotii tulevaisuuden kehitystä. Teksti: Saara Salaja Kuvat: Veli-Pekka Anttila Osaamista navan ympärille Lähdimme rakentamaan Isot teemat -hanketta suomalaisten tuulivoimaosaajien ympärille. Mietimme mistä turbiinin osista löytyisi luontevia kumppanuuksia ja päädyimme napaan, Tuulivoimaloiden napojen kehittäminen -teemaa koordinoinut Ilkka Hakala VAP Oy:stä kertoo. Teema keskittyi navan kokoonpanoon, testaukseen ja toimitukseen. Lisäksi hankkeen kehityskohteita ovat navan uusi valu- ja koneistusteknologia. Teemassa olivat mukana Meehanite Worldwide Corporation valu- ja koneistusteknologian osaajana, Stera Technologies Oy sähkölaitteistojen kokoonpanijana, Ekin Muovi Oy kuorien valmistajana ja Brevini Finland Oy, joka vastaa siipien kääntölaitteistojen asentamisesta navan sisälle. Esiselvitys ja potentiaalikartoitus rohkaisivat osaa TRIOplus-selvitykseen osallistuneiden yritysten henkilöitä perustamaan CleanHUB Oy:n liiketoiminnan rakentamista varten. Myös etenemissuunnitelma on tehty. Haasteena on vielä rahoituksen saaminen, Tekesille on hakemus jätetty, Hakala kertoo. 12 TRIOplus TRIOplus 13

8 [isot teemat] [ SHOK-ohjelmat ] Arktinen osaaminen tiivistyi isoksi teemaksi Suomalainen yritysryhmä kokoaa osaamistaan arktisissa tulevaisuuden sovelluksissa ja suuntaa yhteisellä tarjoamalla kansainvälisille markkinoille. Teknologiateollisuuden Isot teemat -hankkeessa käynnistyneessä ryhmässä on mukana 14 yritystä ja se on käynnistyneistä teemoista suurin. Yritysten tavoitteena on arvioida arktisiin olosuhteisiin tarkoitettujen sovellusten markkinapotentiaalia, -alueit a ja asiakastarvetta sekä tuoda teollinen näkökulma vahvasti mukaan Suomen uuteen arktiseen strategiaan ja toimenpidesuosituksiin. Teknologiateollisuuden Isot teemat -hankkeessa käynnistyneistä yritysverkostoista lähes kaikki ovat edenneet niin sanottuun kakkosvaiheeseen. Se tarkoittaa, että yritykset ovat jo tehneet markkinaselvityksen ja ovat kurkottamassa konkreettisesti kohti kansainvälisiä markkinoita. Useissa teemoissa yritysryhmä on päätynyt perustamaan yhteisomisteisen yrityksen, joka vie yhteistä tarjoamaa eteenpäin. 10 hyvää uutta, lähinnä yritysten ehdottamaa teemaa odottaa käynnistymistä, mutta useimmissa niistä tarvittaisiin tukirahoitusta yritysryhmän kokoamiseen. Viime vuonna meillä oli rahaa tähän tarkoituksen käytettävissä, mutta tänä vuonna emme valitettavasti ole sitä saaneet. Yritysten omalla rahoituksella käynnistyviä teemoja ja yritysryhmien kokoamista niihin avitamme mielellämme, sanoo johtava asiantuntija Harri Jokinen Teknologiateollisuudesta. Isot teemat -hanke tarjoaa suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja nopean väylän kansainvälistymiselle. Tavoitteena on synnyttää maailmanlaajuisille markkinoille uudenlaisia tarjoamia, ja hyödyntää jo tehtyjä innovaatioita. Riittävä voima saavutetaan yritystenvälisellä yhteistyöllä. Isojen teemojen aihioita haettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010 ja niitä löydettiin kymmeniä. Maaliskuussa 2013 oli käynnistetty jo 16 teemaa. Globaaleilla markkinoilla toimivat johtavat yritykset haluavat rakentaa toimintansa yhä pienenevän luottotoimittajakunnan varaan. Tähän asemaan pääseminen ja luottotoimittajana pysyminen edellyttää suomalaisilta yrityksiltä usean yrityksen toiminnan yhdistämistä tavalla tai toisella, Jokinen painottaa. Tyypillinen Isot teemat -hanke koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan ja analysoidaan liiketoimintamahdollisuuksia sekä kartoitetaan yritysverkoista kiinnostuneita yrityksiä. Toiseen vaiheeseen edenneet teemat täsmentävät markkinoiden sekä asiakkaiden tarpeita ja pyrkivät jo kuvaamaan alustavasti liiketoimintaa sekä tuotekonseptia. Kolmannessa vaiheessa yritykset ottavat vastuun teeman eteenpäinviemisestä ja aikaisemmissa vaiheissa tehdyt suunnitelmat pannaan täytäntöön. Kolmas vaihe tähtää nopeaan kaupalliseen menestykseen kansainvälisillä markkinoilla. CleanHUBissa osaamisemme täydentävät hyvin toisiaan ja meillä on selkeät roolit kokonaisuudessa. Kaikilla toimijoilla on myös kansainvälistä bisnestaustaa, Pekka Kemppainen sanoo. Vasemmalta: Veli- Pekka Anttila, Juhani Kangasniemi, Ilkka Hakala, Erkki Lappi, Timo Savolainen ja Pekka Kemppainen. Telatek kehitti teknologiaansa hyvässä seurassa Pääsimme tekemään yhteistyötä monipuolisen verkoston kanssa. VTT:n huippuosaamisen lisäksi saimme arvokasta tietoa asiakkailtamme. Pinnoitusteknologiamme on kehittynyt ja olemme tehneet parannuksia ruiskutustekniikkaan, Telatekin tekninen johtaja Juha Rintala kuvaa FIMECCin ohjelman tuomia hyötyjä. FIMECC on metallituotteet ja koneen - rakennusalan yritysten sekä tutkimuslaitosten perustama strategisen huippuosaamisen keskittymä. Pinnoitus-, koneistus-, kokoonpano- ja asennustöitä tekevälle Telatekille kehitystyön tavoitteet olivat selvät. Halusimme tutkia pinnoitteiden toimivuutta eroosio- ja korroosiotesteissä ja simuloida kestävyyttä. DEMAPP (Demanding applications) -ohjelmaan osallistumisen jälkeen Telatek on ottanut käyttöön uuden pinnoitusteknologian, jolla ehkäistään voimalaitosten kattiloiden eroosiokulumista. Samalla pinnoitusprosessi on myös tuottavampi. Rintalan mukaan on tärkeää, että tuotekehityksessä on monipuolisesti toimijoita mukana. Saimme aikaan hyvää keskustelua. Asiakas kunnan kuuleminen oli todella hedelmällistä, mukana oli kattilavalmistajia ja voimalaitosten edustajia. VTT:ltä saimme huipputason osaajan mukaan, Rintala iloitsee. Laadukkaat tutkimuslaitteet käyttöön VTT:n tutkimustieto on ollut yhtiölle arvokasta. Laboratoriossa tutkiminen ei riitä. Sähköisesti dokumentoitua faktaa kelpaa esitellä asiakkaille, jotka odottavat todennettua tietoa pinnoiteominaisuuksista. VTT:n tutkimuslaitekanta on ainutlaatuinen. Ei pk-yrityksellä ole varaa satsata sellaisiin laitteisiin, sillä emme saa niin isoille investoinneille tarvittavia tuottoja, Rintala painottaa. FIMECCin hankkeiden laajuus ja työmäärä vaihtelevat yrityksen tarpeiden ja käytettävän budjetin mukaan. Hanke sitoo meiltä vuodessa noin kaksi henkilötyökuukautta. On hyvä, että ohjelmassa tehdään myös pienempiä kokonaisuuksia, Rintala sanoo. Vuonna 1977 perustettu Telatek teki itse paljon tutkimusta 80- ja 90-luvulla luvulla ajat muuttuivat ja jouduimme ostamaan tutkimustyön muualta, Rintala kertoo. Pinnoitteita eri kulumistyyppejä vastaan on valtava määrä. Kaikkia emme voi millään testata, muutama pitäisi joukosta valita. Tutkimista riittää jatkuvasti jatkamme tällä hyväksi havaitulla toimijajoukolla vastaisuudessakin. Teksti: Saara Salaja >> 14 TRIOplus TRIOplus 15

9 [ SHOK-ohjelmat ] [ Myynti ja markkinointi ] FIMECC poikkitieteellistä, yhteisöllistä kehittämistä Toimintamme suurin arvo on ajatusmaailman muuttaminen ja kyseenalaistaminen, joka konkretisoituu kehityskohteisiin FIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala kiteyttää. Toimitusjohtaja Harri Kulmala kertoo, että Suomen 400 kone pajasta jo kolmannes on mukana FIMECCissä. Mukaan pääseminen vaatii yritysten omaa aktiivisuutta. Kulmala kuvaa FIMECCiä vuorovaikutteiseksi yhteisöllisen kehittämisen hiekkalaatikoksi, missä taustoiltaan poikkeavat ihmiset samoilla tavoitteilla löytävät toisensa. Kokemukset ovat toki yksilöllisiä, mutta vuosittain tekemämme kysely osoittaa, että toimintaan osallistumisen tuomat hyödyt liittyvät yleensä joko teknisen ongelman ratkaisemiseen tai toimintatapojen muuttamiseen, Kulmala kertoo. Hakeutuessaan ohjelmaan yrityksellä ei tarvitse olla valmista toimintasuunnitelmaa. Kun oikeanlaiset kumppanit löytyvät sitä ikään kuin ajaudutaan kehittämiseen. Tulos ei välttämättä ole aina konkreettista tuotekehitystyötä. Hyöty voi olla myös, että ihmiset yrityksessä sitoutuvat johtamisen käytäntöihin. Eri toimijoiden kanssa työskentely muuttaa johtamista, ajattelua ja asennoitumista. Mukana on enimmäkseen insinöörejä, mutta FIMECC etsii joukkoon myös humanisteja, matemaatikkoja, kauppatieteilijöitä ja juristeja. Palvelujamme käyttävät uskovat, että poikkitieteellisesti saavutetaan enemmän. Kulmala muistuttaa, että FIMECC ei ole julkinen tukiorganisaatio, joka auttaa yrityksiä ilman, että yritys on itse ymmärtänyt tarvitsevansa palvelua. FIMECCin toimintaan mukaan pääsy edellyttää yritykseltä aktiivisuutta ja halua investoida. Joka kolmas konepaja mukana Meille tulee yhteydenottoja jatkuvasti. Suomessa on 400 konepajaa, tästä kolmasosa on jo mukana. FIMECCin toiminta on laajaa ja leviää edelleen, joka vuosi mukaan tulee lisää osakkaita. Kulmalan mukaan pk-yrityksillä on toiminnassa vahva rooli ja mukana on monipuolisesti yrityksiä. Pk-yritysten rahoitusosuus on 16 prosenttia. FIMECCin toiminnassa on mukana pkyrityksiä enemmän kuin huippuosaamisen keskittymissä keskimäärin. 138 yrityksestä 68 on pk-yritystä, Kulmala sanoo. FIMECCin tavoitteena on tuplata metallituotteet ja koneenrakennus -toimialan t&k-investointien määrä vuoteen 2015 mennessä. Kulmala uskoo, että tämä tavoite saavutetaan etuajassa. Kun FIMECC perustettiin vuonna 2008 investointien prosenttiosuus oli 1,2. Tämä luku on jo lähes tuplattu, sillä vuonna 2012 raportoitu luku oli 2,1 prosenttia. Kone- ja metalliteollisuus on ainoa teollisuuden ala, joka tällä hetkellä lisää t&k-investointeja. Kulmalla on näkemys siitä, miksi näin on. Menestys korkean kustannustason maissa edellyttää jalostusarvon lisäämistä. Prosesseihin ja palveluihin tarvitaan lisää älykkyyttä, joten siirrymme tuotekehityksessä kohti monimutkaisempia kokonaisuuksia. Tuotanto muuttuu yhä sivistyneemmäksi. Kun pian kaikki voidaan tehdä digitaalisesti ja virtuaalisesti ennen kuin fyysistä materiaalia siirretään, tutkimustaustaisen asiantuntemuksen suhteellinen osuus valmistuksessa lisääntyy. Tämän kehityskulun yritys voi realisoida kassavirraksi melko riskittömästi toimimalla FIMECCissä. Teksti: Saara Salaja Alfame Systems laittoi myyntiyhtälönsä kuntoon Emme tehneet sinänsä mitään väärin, meiltä vain puuttui määrä yhtälöstä. Olisimme voineet myös aloittaa myyntiponnistelut aikaisemmin, Alfame Systemsin toimitusjohtaja Kai Korpi ruotii. >> 16 TRIOplus TRIOplus 17

10 [ Myynti ja markkinointi ] [ Myynti ja markkinointi ] Yksilöityjä tietojärjestelmiä muun muassa tuotannonohjaukseen suunnitteleva Alfame Systems on tehnyt myyntityötä aina, mutta ei systemaattisesti. Vuonna 2009 päätimme hakea aktiivisesti kasvua. Ymmärsimme, että meidän täytyy keskittyä enemmän myyntiin kasvun mahdollistamiseksi. Alfame aloitti kehittämistyön TRIOplus-hankkeen analyyseilla ja vuonna 2010 yhtiö lähti kehittämään myyntiä Trainer s Housen kanssa. Meillä aloitti kaksi päätoimista myyjää, toinen talon sisältä ja toisen haimme ulkoa. Myyjäksi ei voi pakottaa ketään, insinöörimme oli itse kiinnostunut myynnistä ja luonteeltaan sosiaalinen, Korpi sanoo. Kaikkea tekemistä kannattaa mitata, jotta näemme miten hyvin olemme onnistuneet Kai Korpi, Alfame Systems Alfame Systemsin odotukset sparraukselle olivat selvät: systemaattisen mallin rakentaminen myyntiin. Malli on nyt tehty, toki se elää koko ajan. Käytämme suunnittelussa ketteriä menetelmiä ja samalla idealla kehitämme myös myyntiämme, se on jatkuvaa työtä. Määrä, suunta ja laatu ratkaisevat Myyntivalmennuksen jälkeen myyjät kontaktoivat potentiaalisia asiakkaita huomattavasti enemmän kuin ennen. Asiakastapaamisia ja tarjouksia pitää olla tarvittava määrä, kontaktoinnit kohdistaa tiettyyn suuntaan ja tehdä kaikki työ laadukkaasti, Korpi kiteyttää onnistuneen myyntityön reseptin. Yhteistyö Trainer s Housen kanssa jatkuu viikoittaisilla puhelin- ja onlinekokouksilla. Käymme läpi avoimia myyntiprojekteja, ongelmia ja onnistumisia sekä suunnittelemme tulevaa. Korpi käy myös sisäisesti myyjien kanssa läpi viikon myyntitoimet. Näen selvää kehitystä myyjiemme otteissa. Myynnillä 80 prosentin kasvuun Vuonna 2004 perustettu Alfame Systems työllistää 20 insinööriä Helsingissä ja Kokkolassa. Viimeisen puolen vuoden aikana on aloittanut neljä uutta työntekijää ja myyntiin rekrytoidaan lisää väkeä lähiaikoina. Lisääntyneet työt valavat uskoa koko porukkaan. Tiedämme, että töitä on jatkossakin tehtävänä. Korpi huomauttaa, että myynnin prosessit ovat alalla pitkiä ja tulokset näkyvät kunnolla vasta vuosien päästä. Edellisen tilikauden 68 prosentin kasvusta suuri osa oli myynnin kehittämisen ansiota. Tällä kaudella kasvu on ollut jo 80 prosenttia. Lähivuosina tavoitteena on jatkaa vähintään samaa vauhtia. Teksti: Saara Salaja Kuvat: Mauri Ratilainen Kestääkö tase toimistolla istumisen? Myynnin kehittäminen on pk-yrityksille elinehto. Mistä ne eurot tulevat, ellei niitä haeta maailman markkinoilta, Rema Partnersin vanhempi konsultti Seppo Virtanen kysyy. Ennen vuotta 2008 teknologiateollisuuden yrityksissä odoteltiin seuraavan kaupan ilmaantumista jostakin. Sitten tuli taantuma, tilauskannat romahtivat ja puhelimet lakkasivat soimasta. Asialle voi kuitenkin tehdä jotain tai oikeastaan paljonkin. Myynti on matematiikkaa ja taidetta sekä huolehtimista rahan tulosta, myyntivalmennusta Uudenmaan pk-yrityksille vetävä Virtanen kiteyttää. Matematiikalla Virtanen tarkoittaa toiminnan analyyttistä laskemista; minkä verran pitää kontaktoida, keskustella, ehdottaa ja tarjota tavoitteen saavuttamiseksi. Tilauksien eteen on kehitettävä myyntitaitoja, myynnin tehtäviä ja työkaluja. Pitää tietää, minne ollaan menossa ja minkälaisia asiakkaita halutaan, Virtanen sanoo. Ensimmäinen askel on luurikammon poistaminen. Soita 50 puhelua, saat 10 käyntiä. Jos haluat 10 uutta asiakasta, kontaktoi 200. Taidetta on vakuuttaa asiakas kasvokkain. Henkilökohtainen luottamus on ratkaisevaa. Myyjän on luotettava itseensä ja palveluihinsa. On myös etu tuntea keskustelukumppani, joka tekee päätöksiä persoonallisuutensa kautta, Virtanen muistuttaa. Tutut eivät enää soittele Teknologiateollisuuden yritykset ovat luottaneet siihen, että tuotteelle löytyy asiakkaat ilman myyntiä tai markkinointia. Nyt tilanne on muuttunut; globaalissa markkinataloudessa kaiken saa ulkomailta ja yrityksen pitää perustella, miksi meiltä kannattaa ostaa kalliimmalla, Virtanen sanoo. Virtasen mukaan teknologiateollisuudessa tehtiin takavuosina veturiyritys- Myynnillä kasvuun -valmennus 2013 Järjestäjät: Uudenmaan ELYkeskus, Teknologiateollisuus, TechVilla ja Rema Partners. Toteutus: Helmikuusta vuoden loppuun, päivä kuussa. Anti: Kartoitetaan myynnin tehtävät ja työkalut. Tehdään myynnin käsikirja ja kirkastetaan palvelutarjooma. Päällimmäisenä käteen: Ymmärrys siitä, että tänä päivänä tilaukset pitää käydä hakemassa. ten kanssa kauppaa ja usein neuvottelukumppani oli vanha tuttu. Nyt yritykset ovat siirtäneet hankintaosastonsa ulkomaille ja on vakuutettava tuntemattomat ostajat. Tilauksia vastaanottamaan tottunut henkilö on nyt koulutettava menemään asiakkaan luokse vähintään puoli vuotta aikaisemmin kun tilaus tarvitaan, Virtanen teroittaa. Hyvän myyjän rakennusainekset Virtasen mielestä hyvä myyjä on kilpailuhenkinen ja innostava henkilö, jolla on motivaatiota johtamiseen. Kaikki eivät ole kilpailuhenkisiä. Me voimme kehittää draivereita, mutta jollain tasolla ne pitää olla olemassa. Myyjällä on hyvä olla myös substanssiosaamista. Johdon on valittava pienessäkin organisaatiossa yksi tai kaksi avainhenkilöä, jotka valmennetaan pelkästään myymään, Virtanen ohjeistaa. Jokaisen yrityksen pitäisi kysyä itseltään pärjäävätkö ne ilman, että joku on kentällä hakemassa tilauksia kotiin. Kestääkö tase istua paikallaan ja odottaa että puhelin soi? Teksti: Saara Salaja Kuvat: Mauri Ratilainen 18 TRIOplus TRIOplus 19

11 [ Kansainvälistyminen ] [ Kansainvälistyminen ] Kansainväliseen kasvuun tarvitaan kontakteja Wallius Hitsauskoneet Oy:n laitteille on kysyntää kaikkialla, missä hitsataan. Yritys on laajentanut jakeluverkostoaan Enterprise Europe Network -verkoston (EEN) avulla. Lähivuosien tavoitteena on jakelutien avaus uudessa kohdemaassa joka toinen vuosi. Ilman hyviä kontakteja laajentuminen ei ole mahdollista, toteaa toimitusjohtaja Mikko Rannikko. Wallius Hitsauskoneet Oy valmistaa laitteita valokaarihitsaukseen. Sen säännöllinen kansainvälinen toiminta alkoi jo 1980-luvulla, mutta verkosto on muuntunut vuosien varrella moneen kertaan. Enterprise Europe Network (EEN) on palveleva verkosto, joka tarjoaa tukea ja kontakteja pk-yritysten kansainvälisen toiminnan edistämiseen. Se on Euroopan komission tapa antaa maksutta kansainvälistymisen välineitä pk-yrityksille, kertoo yksikön päällikkö Anna Rantasuo Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Verkosto tarjoaa asiantuntijapalveluita yli 50 maassa eri puolilla maailmaa. Näissä maissa kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneet yritykset voivat luoda yritysprofiileja, joiden perusteella niille voidaan hakea sopivia kumppaneita. EEN-verkoston palveluihin kuuluu muun muassa laki- ja EU-asioihin sekä EU:n rahoitusohjelmiin liittyvä neuvonta. Teknologiansiirtopalvelut niin yrityksille kuin korkeakouluille ovat myös osa verkoston toimintaa. Tarjolla on tehokkaita välineitä ja tapahtumia kansainvälisten yrityskontaktien luomiseen. Verkosto myös tiedottaa asioista, jotka vaikuttavat EU:ssa toimivien yritysten arkeen. Laajana tavoitteena on sisämarkkinoiden kasvu. Pk-yritykset ovat merkittävä osa EU:n taloutta ja työmarkkinoita. Kannustamme yrityksiä lähtemään rohkeasti liikkeelle ja ainakin tutkimaan kansainvälistymisen mahdollisuuksia, Rantasuo sanoo. Yrityskontaktitapaaminen voi olla yhteistyön alku EEN järjestää yrityskontaktitapaamisia Suomessa ja eri kohdemaissa. Niissä yritys tapaa kasvotusten suunnitellusti ja aikataulutetusti tietyt potentiaaliset kontaktit. Ulkomaille suuntautuvia yrityskontaktimatkoja on tänä vuonna tiedossa muun muassa Norjaan, Latviaan ja Kiinaan. Mikko Rannikko arvioi matkoja kustannustehokkaiksi ja hyödyllisiksi. Yrityksen maksettavaksi tulevat vain matka- ja ruokailukustannukset mahdollisen pienen rekisteröitymismaksun lisäksi. Vuonna 2011 kävimme Latvian ja Liettuan yrityskontaktimatkoilla. Molemmissa tapasimme kymmenkunta kontak- >> Tuotteiden hyvä ja tasainen laatu on edellytys pitkäjänteiselle vientitoiminnalle. Jokainen meillä valmistettu kone testataan, kertoo Wallius Hitsauskoneet Oy:n tuotantojohtaja Kauko Wallius. Pauli Lehtisen työnkuvaan kuuluu tuotteiden testaus. > Wallius Hitsauskoneet Oy on laajentanut kansainvälistä jakeluverkostoaan Enterprise Europe Network -verkostosta saamiensa kontaktien avulla. Pauli Lehtinen kokoaa ja testaa maailmalle lähteviä hitsauslaitteita. 20 TRIOplus TRIOplus 21

12 [ Kansainvälistyminen ] [ TRIOplus-hanke ] Hyvät kontaktit näkyvät niin liikevaihdossa kuin tuloksessakin. Olemme saaneet aikaan kannattavaa kauppaa. Mikko Rannikko, Wallius Hitsauskoneet Pk-yritysten tilanne epäyhtenäinen >> tia. Jokaisen kanssa oli aikaa keskustella puoli tuntia. Siinä ajassa selviää jo hyvin, voisiko yrityksillä olla jotain yhteistä. Kaikkien kanssa ei synny yhteistyötä, mutta olemme saaneet joka reissulta jotain eteenpäin vietävää, kertoo Rannikko. Wallius Hitsauskoneet Oy:n kansainvälinen toiminta on ollut säännöllistä vuodesta Viime vuosina Wallius on käyttänyt kansainvälisen liiketoiminnan apuna EEN-verkoston lisäksi muun muassa Venäjän vientirengasta ja erilaisia EU-ohjelmia. Hyvät kontaktit näkyvät niin liikevaihdossa kuin tuloksessakin. Olemme saaneet aikaan kannattavaa kauppaa, kertoo Rannikko. Kansainvälisiä kontakteja myös kotimaan kamaralla Kotimaassa yrityskontaktitapahtumia järjestetään muun muassa Tampereella Alihankinta-messujen yhteydessä syyskuussa. SH-Traden toimitusjohtaja Harri Kaasinen oli viime vuonna tapahtumassa etsimässä yritykselleen myyntikontakteja. Verkkokatalogista hän valitsi tapaamiseen kahdeksan yritystä. Paikalla oli niin palveluntarjoajia kuin toimittajiakin. Italialaisen ja puolalaisen yrityksen kanssa jatkoimme yhteydenpitoa. Varsinaista kumppanuutta ei vielä syntynyt, mutta jatkamme vielä keskustelua. Olemme myös tänä vuonna menossa Alihankinta-messuille ja ilman muuta myös samalla yrityskontaktitapahtumaan, Kaasinen sanoo. Hän pitää yrityskontaktitapahtumia erinomaisena tapana tavata pk-yrityksen tarpeisiin sopivia kontakteja fokusoidusti ja helposti messupäivän yhteydessä. Anna Rantasuo ja Mikko Rannikko muistuttavat yrityksen oman aktiivisuuden merkityksestä kontaktien hyödyntämisessä. Kaupat on tehtävä itse ja valmistauduttava tapaamisiin hyvin. Verkoston hyöty tulee siitä, että olemme samaan aikaan samassa paikassa ja pystymme esittelemään asiaamme meistä kiinnostuneille kontakteille, Rannikko sanoo. Rantasuo toteaa, että verkostoa voivat hyödyntää jo valmiiksi kansainväliset yritykset, mutta myös kansainvälistymistä harkitsevat. Liiketoimintapörssissä olevat yritysprofiilit ovat hyvä keino tutustua eri maiden toimijoihin. Ilmainen neuvonta antaa vinkkejä, millaisia mahdollisuuksia ja palveluita yrityksen tarpeisiin on tarjolla. Jos on halua kasvaa, on lähdettävä maailmalle. Kotimarkkinamme ovat pienet. Apua kannattaa kysyä asiantuntijoilta. Olemme olemassa yrityksiä varten, Anna Rantasuo sanoo. Teksti: Reetta Mikkola Kuvat: Vesa-Matti Väärä Enterprise Europe network kansainvälistymisen tukena Verkostossa on mukana 600 jäsenorganisaatiota ja yli asiantuntijaa yli 50 maassa. Suomessa EEN:stä vastaavat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Helsingin seudun kauppakamari, TEKEL, Technopolis Oyj (Espoo, Lappeenranta, Oulu), Turku Science Park Oy ja Hermia Yrityskehitys Oy. Palvelu kattaa koko Suomen. Verkostoa koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Sen rahoittajina ovat EU-komissio ja Suomen valtio. EEN tarjoaa neuvontaa ja tietoa sekä kumppaneita mm. järjestämällä yrityskontaktitapaamisia ja -matkoja sekä yrityskohtaisia suoria kontakteja. Kumppania voi etsiä ja tarjota liiketoimintaja teknologiapörssissä. Profiilin luominen on ensimmäinen askel kontaktin hakemisessa. EEN on myös linkki Euroopan komissioon päin. Verkosto vie palautetta perille mm. yritysten kohtaamista kaupankäynnin esteistä EU:ssa. Lisätietoja: Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilanne vaihtelee suuresti. Hajonta yritysten taloudellisessa tilanteessa, uusien tilaus ten määrässä ja tulevaisuuden näkymissä on hyvin erilainen eri yrityksissä. On yrityksiä, joilla on kädet täynnä töitä ja tilauksissa myydään jo pitkälle ensi vuotta. Toisaalta on yrityksiä, jotka kamppailevat selviytymisensä kanssa hyvin lyhyen tilauskannan varassa. Noin joka neljännen yrityksen toiminta on tällä hetkellä tappiollista. TRIOplus-hankkeen yrityskehittäjät kävivät kahden vuoden aikana 800 pkyrityksessä. Tavoitteena oli löytää kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä, jotka voisivat hyötyä yrityksille tarjottavista palveluista. Noin 540 yrityksessä tehtiin vähintään perusanalyysit, mutta monessa edettiin myös pitemmälle. 300 yritystä teki oman kehittämisohjelmansa. Näissä toimintaansa kehittämään lähteneissä yrityksissä on selvästi suurempi luottamus tulevaisuuteen kuin toimialalla keskimäärin. Yritykset luottavat omaan kykyynsä ja mahdollisuuksiinsa kasvaa. Nuo 300 keskikooltaan pientä yritystä uskovat tuovansa tähän maahan miljardin liikevaihtolisäyksen, kertoo TRIOplussasta Teknologiateollisuudessa vastaava Harri Jokinen. Seuraamme edelleen, kuinka nämä 300 yritystä saavuttavat itse asettamansa tavoitteet. Myös Isot teemat -hankkeissa yrityksillä on korkeat tavoitteet ja mahdollisuudet, ja sieltäkin on odotettavissa miljardien liikevaihtoa sekä jopa henkilön yritykset % % Henkilöstön määrä/ % % Toimialalta on kadonnut Suomesta työpaikkaa vuoden 2008 jälkeen. Samaan aikaan pk-yritysten osuus työpaikosta on kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä 37 prosenttiin uutta työpaikkaa. TRIOplussan kokonaisuuteen on käynnistetty uusia palveluja yritysten toiveiden mukaan. Esimerkiksi yritysjärjestelypalvelu SPEKtri on kiinnostanut kymmeniä yrityksiä ja käynnistyneiden hankkeiden ansiosta Suomeen syntyy entistä suurempia yrityksiä. Liian pieni yrityskoko on usein ollut esteenä yritysten pärjäämiselle kansainvälisessä kilpailussa. Lähes kaikki uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet pk-yrityksiin, ja ne työpaikat pysyvät parhaiten Suomessa. Näitä yrityksiä me haluamme tukea ja tuoda palveluja niiden kehittämistyöhön. Kiristynyt hankerahoitus kuitenkin rajoittaa toimintaamme ainakin toistaiseksi, eikä esimerkiksi uusia Isoja teemoja pystytä nyt käynnistämään, kertoo Jokinen. Teknologiateollisuus osallistuu aktiivisesti OSKE-ohjelman korvaavan Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) -ohjelman valmisteluun. Ohjelma voi tarjota suomalaisille pk-yrityksille runsaasti mahdollisuuksia sekä kehittää että tarjota osaamistaan tulevaisuuden kaupunkiseuduille. On tärkeää huolehtia, että yritysnäkökulma pidetään vahvasti mukana INKAvalmistelussa, jotta yritykset pääsisivät parhaalla mahdollisella tavalla mukaan toimintaan, kun uusi rahoituskausi alkaa vuonna 2014, toteaa Jokinen. 22 TRIOplus TRIOplus 23

13 [ Työhyvinvointi ] [ Työhyvinvointi ] Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa kaikkina aikoina. Teknologiateollisuuden yritykset ovat lähteneet kehit tämään työhyvinvointia reippain ottein, vaikka yleinen taloudellinen tilanne on epävakaa. Suomen suurin työhyvinvointihanke etenee vahvasti Hyvä työ pidempi työura -hankkeessa tehdyt mittaukset osoittavat että työhyvinvointi on lisääntynyt erityisesti työntekijöillä ja alle 35-vuotiailla. Nuorilla ja yli 54-vuotiailla parani myös oma arvio jaksamisesta vanhuuseläkeikään asti. Teknologiateollisuuden työhyvinvointihankkeen tavoitteena on lisätä yritysten henkilöstön työhyvinvointia ja ylläpitää työkykyä. Kolmivuotisessa hankkeessa on mukana 55 teknologiateollisuuden yritystä ja uusia yrityksiä otetaan mukaan vuoden 2013 ajan. Työhyvinvoinnin kehittämisen lähtökohta on, että kaikki henkilöstöryhmät ja johto sitoutuvat kehittämiseen ja muodostavat yhdessä projektiryhmän. Yrityksen projektiryhmä käyttää tuetusti kaksivaiheista prosessia työhyvinvoinnin kehittämiseen. Toiminta toteutetaan yhdessä tekemällä ensin Yksilö-tutka -henkilöstökysely, jolla saadaan selville työhyvinvoinnin tila ja mittarit. Jokainen vastaaja saa oman tuloksensa selville heti vastattuaan. Yrityksen projektiryhmä saa käyttöönsä kokonaistuloksen yrityksen tilasta. Seuraavaksi projektiryhmä käyttää hankkeen asiantuntijaryhmän kehittämää Työpaikka-tutka -menetelmää, joka perustuu tasavertaiseen dialogiin eri henkilöstöryhmien kesken. Kiireellisimmät kehitystoimenpiteet kaikista Työkyky-talon kerroksista ideoidaan ja priorisoidaan yhdessä keskustellen, ja kaikki sitoutuvat viemään niitä eteenpäin. Toimenpiteistä ja niiden etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti henkilöstölle. Yksilö-tutka -henkilöstö kysely uusitaan noin vuoden kuluttua, jotta tuloksia pystytään mittaamaan. Konkreettisia parannuksia viihtyvyyteen ja työn sujuvuuteen työpaikoilla ovat tuoneet esimerkiksi vuorovaikutuksen ja palautteenannon lisääntyminen ja kehittäminen työpaikan tarpeita vastaavalla tavalla, sekä esimiestyön kehittäminen. Työkykyä taas on saatu ylläpidettyä työn ohessa tapahtuvan kuntoutuksen sekä korvaavaa työtä etsivän koordinaattorin avulla. Hyviä tuloksia parissa vuodessa Yli henkilön työhyvinvoinnin muutosta selvitettiin kyselyillä seitsemässä hankkeeseen osallistuneessa yrityksessä vuosien 2011 ja 2012 välillä. Tulokset osoittavat, että työhyvinvointi parani asenteiden ja motivaation sekä työjärjestelyjen kohentumisen seurauksena. Kehitystä tapahtui henkilöstöryhmistä erityisesti työntekijöillä ja ikäryhmistä alle 35-vuotiailla. Kyselyn mukaan työntekijöiden työjärjestelyt, työaikajoustot sekä työkyvyn kahden vuoden ennuste kehittyivät suotuisasti. Lisäksi alle 35-vuotiailla paranivat koulutuksen riittävyys ja arvio jaksamisesta vanhuuseläkeikään asti. Myös yli 54-vuotiaat suhtautuvat aikaisempaa valoisammin jaksamiseen vanhuuseläkeikään saakka. Työhyvinvoinnin lisääntyminen tuo yrityksille myös suoria taloudellisia hyötyjä. Teksti: Tiina Hartikainen, Hyvä työ Pidempi työura -hanke SKF Muurame käynnisti tuotannossa tiimikohtaiset taulupalaverit kerran viikossa. Keskustelu on lisääntynyt ja tieto kulkee entistä paremmin. Työhyvinvointi kohosi yhdessä tekemällä Itse työn kehittäminen keskellä arkea on tärkeä osa työhyvinvointia, ei vain liikunnan lisääminen. Näin todettiin SKF Muuramessa, jossa on vuosien varrella tehty paljon työhyvinvoinnin kehittämistä. Kuitenkaan ei ollut selvää kuvaa siitä, miten eri työhyvinvointia tukevat asiat vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin ja mitkä ovat vaikuttavimpia tapoja lisätä sitä. Tuntui, että tarvittiin vielä jotain. Henkilöstöpäällikkö Kaarina Luoma osallistui Jyväskylässä Teknologiateollisuuden työehtosopimusinfoon, jossa esiteltiin myös Hyvä työ -hanketta. Ilmoitin saman tien tilaisuudessa, että olemme kiinnostuneita hankkeeseen osallistumisesta. Se tuntui sopivan hyvin meille. Meillä oli käytössä jo useita työhyvinvointia tukevia toimintatapoja ja Hyvä työ -talomalli tuntui kokoavan ne hyvin yhteen, Luoma muistelee nyt pari vuotta myöhemmin. SKF Muurame lähti hankkeen pilottiin mukaan. Johto antoi heti tuen ja hanke hyväksyttiin johtoryhmässä. Hankkeessa työn kerros valittiin tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi painottuen esimiestyöhön, työnjärjestelyihin ja tie- donkulkuun. Uusintamittauksessa esimiestyö olikin yksi selkeästi parantuneista tuloksista. Tutkaillen eteenpäin SKF:n Muuramen tehtaalla työskentelee noin 100 henkilöä, joista noin 60:tta hanke koskee. Projektiryhmään valittiin seitsemän henkilöä ja alkuvaiheessa mukana oli myös työterveyshuollon edustaja. Ulkopuolinen fasilitaattori SKF:llä oli mukana yhden kerran, että työkalu saatiin tehokkaasti käyttöön. Yksilö-tutka -työkalu on meille oikein hyvä. Yritys-tutka on aika raskas näin pieneen yksikköön. Se toimii varmaankin isommissa organisaatiois- >> 24 TRIOplus TRIOplus 25

14 [ Työhyvinvointi ] >> sa, joissa joudutaan valitsemaan kehittämiskohteita erilaisten yksikköjen kiinnostuksen kohteista, Luoma arvioi. Meillä valinnat olivat aika selkeitä ja yhteistyö on toiminut hyvin. Vaikuttamismahdollisuudet ovat tällaisessa pienemmässä porukassa suoremmat jo muutenkin. Suurin hyöty Hyvä työ -menetelmästä Luoman mielestä on mahdollisuus seurata vaikuttavuutta. Myös vertailukelpoisen tiedon saaminen hankkeen kokonaisuudesta vahvistaa omaa suuntaa. Meillä mittaustulos oli jo ensimmäisellä kerralla hyvä. Kehittämiskohteiksi valitsimme muun muassa esimiestyön ja tiedonkulun. Hankkeen myötä uudistimme kehityskeskustelulomakkeen ja otimme kehityskeskustelut käyttöön uudistetulla mallilla myös tuotannossa. Sekä tuotannon esimiehet että työntekijät saivat sen käyttöön koulutusta, Luoma kertoo. Pääsääntöisesti kokemukset ovat olleet hyviä ja lomaketta on pidetty erittäin hyvänä. Päivitimme myös perehdyttämiskäytäntöjä, aloitimme tuotannon ristiin koulutusta, kielikoulutusta, sekä omien tuotteiden tuotekoulutusta koko henkilöstölle. Tulokset puhuvat puolestaan Uusintamittauksessa SFK Muuramen työhyvinvointi-indeksi oli noussut. Sel- Hyvä työ -ryhmätyöskentelyä fasilitaattorin kanssa. Kuvassa mukana oman henkilöstön lisäksi professori Veikko Louhevaara Neliapila-ryhmästä, työsuojelusihteeri Mika Poikolainen Metallityöväen Liitosta ja Tiina Hartikainen Teknologiateollisuus ry:stä. Uusintamittauksessa esimieheltä saatu tuki arviointiin peräti yhden arvosanan verran paremmaksi. kein parannus oli koulutuksen riittävyydessä, arvoissa, asenteissa ja motivaatiossa. Esimieheltä saatu tuki nousi peräti kokonaisen arvosanan verran. Konkreettisina toimina aloitimme tuotannossa tiimikohtaiset taulupalaverit säännöllisesti kerran viikossa. Tiimiläiset saavat viikon aikana kirjata fläppitaululle kaikkien nähtäväksi asiat, joita palaverissa halutaan käsitellä. Tämä on lisännyt keskustelua asioista ja tieto kulkee paremmin, Luoma kertoo. Tiimien kesken käydään työpaikkaselvitysten palautekeskustelut, joissa jokainen pääsee itse vaikuttamaan oman työn kehittämiseen. Työhyvinvoinnin kehittäminen kokonaisuutena hankkeessa lähti nyt liikkeelle projektiluonteisena. Se oli hyvä, koska nyt saatiin päivitettyä olemassa olevia keinoja vastaamaan nykytilaa. Monet puheissa ja suunnitelmissa olleet asiat tulivat toteutetuksi. Nyt on tarkoitus ottaa tämä pysyväksi osaksi toimintaamme. Teksti: Marja Keränen Pumppukokoonpanon uudet keventimet helpottavat pumpun siirtelyä kokoonpanossa. Kuvassa kokoonpanija Jari Hulkkonen (vas.) ja kokoonpanija Kyösti Kaskilahti sekä Kaarina Luoma. Ota yhteyttä Ota yhteyttä, kun haluat lisätietoa TRIOplussan toiminnasta Harri Jokinen Johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus ry harri.jokinen@teknologiateollisuus.fi Matti Leivo Asiantuntija, Teknologiateollisuus ry matti.leivo@teknologiateollisuus.fi Marja Keränen TRIOplus-hankkeen viestintä, Teknologiateollisuus ry marja.keranen@teknologiateollisuus.fi TRIOplus-aluekoordinaattorit Jaakko Helenius Toimitusjohtaja, TEKEL ry jaakko.helenius@tekel.fi Jari Järnstedt Toimitusjohtaja, Prizzway Oy jari.jarnstedt@prizz.fi Jari Leskinen Tutkimus- ja kehityspäällikkö, PKT-säätiö jari.leskinen@pkt.fi Jukka Auraneva Kemin Digipolis Oy jukka.auraneva@digipolis.fi Kimmo Haapea Mikkelin Teknologiakeskus Miktech Oy kimmo.haapea@miktech.fi Heikki Kinnunen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy heikki.kinnunen@jykes.fi Erkki Kivelä Teknologiakeskus TechVilla Oy, Hyvinkää erkki.kivela@techvilla.fi Mika Konu Teknologiakeskus Oy Merinova Ab, Vaasa mika.konu@merinova.fi Eero Kuivalainen Joensuun Tiedepuisto Oy eero.kuivalainen@carelian.fi Olli Mankonen Turku Science Park Oy olli.mankonen@turkusciencepark.com Aleksi Mäkelä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy aleksi.makela@lahtisbp.fi Minna Nore Prizztech Oy, Pori minna.nore@prizz.fi Mikko Ojapelto Wirma Oy, Lappeenranta mikko.ojapelto@wirma.fi Ville Orrenmaa Frami Oy, Seinäjoki ville.orrenmaa@frami.fi Tarmo Pallari BusinessOulu tarmo.pallari@businessoulu.com Heikki Passiniemi Ylä-Savon Kehitys Oy, Iisalmi heikki.passiniemi@yla-savo.fi Kari Salomaa FinnMedi Oy, Tampere kari.salomaa@finnmedi.com Jarmo Toivanen Measurepolis Development Oy, Kajaani jarmo.toivanen@measurepolis.fi TRIOplus TRIOplus 27

15 Suomi tarvitsee teollisuuspolitiikkaa tulee kuva Suomen hyvinvointi on tuotettu työllä ja yrittämisellä. Teollinen tuotanto, vienti ja innovaatiot ovat tuottaneet satoa, jota monet pitävät suorastaan itsestäänselvyytenä. Teollisuuspolitiikka on ollut tärkeä väline rakentaa yrityksille ja yrittäjille menestyksen mahdollisuuksia. Olemme hetkeksi hukanneet tuon työvälineen ja nopeasti huomanneet olevamme kasvokkain supistuvan viennin, kutistuvan kokonaistuotannon sekä velkaantuvan valtion kanssa. Eräissä maissa on tehty karkeita virhearvioita ja annettu teollisen perustan rapistua. Nyt hallitukset kilpailevat jälleen teollisista investoinneista ja toiminnasta. Meillä on välineet omissa käsissämme. On luotava aktiivinen uuden ajan teollisuuspolitiikka, jolle on asetettava kunnianhimoiset tavoitteet. Verojärjestelmän pitäisi kannustaa ahkeruuteen, yrittämiseen ja omistamiseen Suomessa. Valitettavasti totuus on ollut karumpi. Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset ovat kuitenkin tervetullut viesti teollisuuden tarpeiden ymmärtämisestä. Rohkea päätös laskea yhteisöveroa peräti 20 prosenttiin on selvä kädenojennus vaikeuksissa tarpoville yrityksille. Samalla se jättää yrityksille entistä paremmin voimavaroja oman toiminnan ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Vaikka osa saadusta hyödystä onkin tarkoitus kerätä takaisin kiristämällä osinkoverotusta, on painotus keventää yritysten taakkaa oikea. Kehysriihen linjaus luoda kasvuedellytyksiä suomalaiselle ICT-sektorille oli myös tervetullut. Ala-Pietilän työryhmän esityksiä viedään laajasti ja kunnianhimoisesti eteenpäin. Tämä on tärkeää, jotta voimme edelleen kehittää ja hyödyntää syntynyttä maailmanluokan ICTosaamista murrosten jälkeenkin. Kansallisen teollisuuspolitiikan on katsottava kauas. Omat lähtökohtamme korostavat energia- ja liikennepolitiikan ratkaisuja kilpailukyvyn rakentajina, koska energian ja logistiikan hintojen kohtuullisuus ovat elintärkeitä. Esimerkiksi vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi tuo teollisuudelle runsaasti lisäkustannuksia. Asiaan on syytä palata kehysriihen jälkeenkin Teollisuuspolitiikkaan kiinteästi kuuluva ympäristövastuu on syvällä yritysten toiminnassa. Silti jatkuvasti lisääntyvä sääntely on yrityksille yhä suurempi taakka. Selkeät säännöt, vapaaehtoisuuteen perustuvat kannusteet ja hallinnon läpinäkyvyys ovat hyviä lähtökohtia yritysten vastuunkannolle. Suurimmat haasteet kohtaamme rahoituksen ja verotuksen tantereilla. Yhä lisääntyvä sääntely uhkaa nostaa lainarahan hintaa ja heikentää kotimaisia pääomamarkkinoita. Tämä kurittaisi yritystoimintaa kohtuuttomasti ja erityisen vakava uhka se on usein pankkirahoituksesta riippuvaiselle pk-sektorille. Aika vaatii yrityksissä viisautta ja rohkeutta, mutta työnjako on selvä. Valtiovallan tehtävänä on huolehtia Suomen teollisesta kilpailukyvystä ja yritykset huolehtivat omastaan. Yrityksen uudistuminen ja uusiutuminen ovat aina osa kilpailukykyä. Mika Nykänen Johtaja, Teknologiateollisuus ry TRIOplus-hankkeen lehti Päätoimittaja Marja Keränen Toimitustyö ja taitto: Medita Communication Oy, Pekka Sell Graphics Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Paino: Hämeen Kirjapaino, Tampere 2013 ISSN Kannen kuva: Mauri Ratilainen Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, HELSINKI Puhelin: (09) Harri Jokinen, puh Juhani Kangasniemi, puh Matti Leivo, puh Veli Matti Kuisma, puh