MÄNTYKALLION KOULUN JA KANKARISVEDEN KOULUN LAKKAUTTAMISPROSESSI UUDEN JÄMSÄNKOSKEN YHTENÄISKOULUN PERUSTAMINEN ALKAEN. Jämsä Elämäsi tarina

Transkriptio

1 MÄNTYKALLION KOULUN JA KANKARISVEDEN KOULUN LAKKAUTTAMISPROSESSI UUDEN JÄMSÄNKOSKEN YHTENÄISKOULUN PERUSTAMINEN ALKAEN Jämsä Elämäsi tarina 1

2 Uusi yhtenäiskoulu

3 Tausta, säädösperusta Tausta Kaupunginvaltuuston mukaisesti alkaen aloittaa toimintansa Jämsänkosken yhtenäiskoulu. Taustalla on myös kaupunginvaltuuston kokouksessaan tahtotilalinjaus, jonka mukaan nykyisistä Vitikkalan ja Paunun kouluista muodostettava yhtenäiskoulu toteutetaan alkaen ja Jämsänkosken yhtenäiskoulu alkaen. Kaupunginhallitus on kokouksessaan käynnistänyt sivistyslautakunnan esittämällä tavalla Mäntykallion ja Kankarisveden koulujen lakkauttamisprosessin ja Jämsänkosken yhtenäiskoulun perustamisprosessin Koulun lakkauttamisen ja uuden perustamisen säädösperusta: Kuntalaki Perusopetuslaki Nuorisolaki Hallintolaki Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta Kaupungin hallintosääntö Kaupunginvaltuuston päätös Kaupunginvaltuusto Sivistyslautakunta Kaupunginhallituksen päätös

4 Toimivalta Kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluu kouluverkosta päättäminen; vireillä olevassa asiassa kahden koulun lakkauttaminen ja uuden perustaminen (kuntalaki 14 1 mom. valtuuston päätösvallan yleisyys: päätösvalta kuuluu valtuustolle, jollei erikseen ole toisin säädetty tai jollei valtuusto ole itse siirtänyt toimivaltaansa kunnan muille viranomaisille). Vireillä olevalla asialla ei ole vaikutusta kaupungin oppilaaksiottoalueiden maantieteellisiin rajauksiin. Oppilaaksiottoalueiden nimet muuttuvat. Oppilaaksiottoalueiden nimet päättää sivistyslautakunta sen jälkeen, kun uuden koulun nimi on päätetty (hallintosääntö 28). 4

5 Säädösperusta Perusopetuslaki: Perusopetuslain 4 mukaan kunnan velvollisuutena on perusopetuksen järjestäminen. Opetus tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä (Perusopetuslaki 6, 1 mom.) Kunta osoittaa perusopetuslain 6 2. momentin mukaisesti oppilaan lähikoulun. Kunta voi myös perusopetuslain 6 2. momentin mukaisesti perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Perusopetuslain 3 3 momentti säätää velvoitteen yhteistoiminnasta kotien kanssa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvissä asioissa ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti (PoL 47a 1 ja 3 mom.). Oppilaskuntaa (PoL 47a 2 mom.) tulee kuulla oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavissa päätöksissä (PoL 47a 3 mom.). PoL 32 kuljetukset; matka 5 km pitempi, oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos oppilas on lv:n alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää 3 tuntia, muutoin 2,5 tuntia. 5

6 Kuntalaki 1 Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. 22 Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. 6

7 Vaikuttamismahdollisuudet <- hallintolaki, kuntalaki, nuorisolaki Hallintolaki: - 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset :n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. - Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta (41, 1 mom.). - Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla (41, 2 mom.). Sivistyslautakunta on kokouksessaan nimennyt kuntalain 26 :n mukaisen nuorisovaltuuston. Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 :ssä. Nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja kuuleminen Sen lisäksi, mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään, kunnan ja valtion viranomaisen tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa Nuorisovaltuustolta on toimittanut lausuntonsa asiasta Mäntykallion, Koskenpään koulun ja Kankarisveden koulujen oppilaskunnilta pyydetään lausunnot. Oppilaskunnat voivat niin halutessaan tehdä myös yhteisen lausunnon. Lausunnot tulee toimittaa klo mennessä Oppilastapaamisista 3-4/2019 valmistellaan koonta toimielinkäsittelyyn. Vanhempainillasta (25.4.) valmistellaan koonta toimielinkäsittelyyn 7

8 Käsittelyaikataulu Kaupunginhallituksen on päättänyt käynnistää Kankarisveden koulun ja Mäntykallion koulun lakkauttamisprosessit ja uuden yhtenäiskoulun perustamisen. Kuulemis- ja keskustelutilaisuus järjestetään klo 18 Auvilan auditoriossa Sivistyslautakunta käsittele asiaa kokouksessaan Kaupunginhallitus käsittelee asiaa viimeistään Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa Sivistyslautakunta päättää koulun nimestä kokouksessaan kesäkuussa 2019 Sivistyslautakunta päättää kesäkuun kokouksessa teknisluonteisista oppilaaksiottoaluemuutoksista. Tämä tarkoittaa, että nykyisen Mäntykallion koulun oppilaaksiottoalueen ja nykyisen Kankarisveden koulun oppilaaksiottoalueen nimet muuttuvat vastaamaan uuden koulun nimeä. - Hallintolain 41 mukaisesti asiaan liittyvät kirjalliset mielipiteet tulee osoittaa Jämsän sivistyslautakunnalle klo mennessä osoitteeseen Jämsän kaupunki, Sivistyslautakunta, Kelhänkatu 3, Jämsä tai sähköpostitse sivistys@jamsa.fi - Kuulemistilaisuudessa käsiteltyyn aineistoon on mahdollista tutustua Jämsän kaupungin verkkosivuilla alkaen. - Aineisto on myös mahdollista saada alkaen Jämsän kaupungin neuvonnasta (os. Keskuskatu 8, Jämsä). Aineistosta peritään kaupunginhallituksen päätöksen mukainen maksu. Aineistoon on mahdollista tutustua alkaen Jämsän kaupungin pääkirjastossa kirjaston aukioloaikoina. 8

9 Oppilasennuste, , erillisrakenne Kouluun lähtevien Synt-vuodet Lv:t Mäntykallio Yht Kankarisvesi lk Yht G (max 10 opp.)* sis.ed H (max 10 opp.)* sis.ed

10 Sivistyslautakunta G luokka ja 7-9 N-luokka osaksi Jämsänkosken yhtenäiskoulua G-luokalle on varattu tila uudisrakennuksen tilaohjelmassa N-luokka siirtyy osoitteesta Kelhäkatu 3 Nuorisokoti Metsäkonttorin tiloihin (Isännöitsijänsilta 2). Muutos huomioitu seuraavan dian oppilasennusteessa 10

11 Oppilasennuste, yhtenäiskoulu alk. OPPILASENNUSTE JÄMSÄNKOSKEN YHTENÄISKOULU Kouluun lähtevien syntymävuodet Lukuvuodet LUOKAT lk G-lk (max 10 opp)* Yhteensä lk N (max 10 opp.)* Yhteensä G (max sis.e H (max sis.e Yhteensä

12 Henkilökunta, nykytilanne Henkilöstön määrä ja asema Mäntykallion ja Kankarisveden henkilöstömäärä valmistelutilanteessa rehtori 2 luokanopettaja 18 lehtori 10 tuntiopettaja 09 laaja-alainen er.opettaja 03 erityisluokanopettaja 04 ohjaajia 09 koulusihteeri (topa) 01 Yhteensä 56 Koulujen lakkauttamisella ja uuden koulun perustamisella ei arvioida olevan suoranaisia henkilöstövaikutuksia. Oppilasmääräkehitys vaikuttaa kuitenkin henkilöstöresurssiin. Virat ja toimet ovat kaupungin yhteisiä (hallintosääntö 47 ). Palvelusuhteisiin ei tule keskeytyksiä, eikä ratkaisu itsessään vaikuta palvelusuhteisiin. Vakinaisessa virassa olevan perusopetuksen rehtorin (virka nro ) virantoimitusvelvollisuus muuttuu koskemaan perustettavaa uutta koulua. 12

13 Henkilökunta, alkaen rehtori 01 luokanopettaja 18 lehtori 10 tuntiopettaja 09 laaja-alainen er.opettaja 04 erityisluokanopettaja 05 ohjaajia 13 koulusihteeri (topa) 01 Yhteensä 61 Opettajaviranhaltijoista yhdelle apulaisrehtorin tehtävä 13

14 Suunnitteluryhmä Opetusjohtaja on perustanut Jämsänkosken yhtenäiskoulun suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä on yhtenäiskoulun toiminnallisen suunnittelun ja käytänteiden valmistelun edistäminen sekä henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien osallisuuden varmentaminen ja käytännön prosessin eteenpäin vieminen. Kokoontunut alkaen Suunnittelutyöryhmän puheenjohtajana on toiminut rehtori Antti Manninen ja varapuheenjohtajana va.rehtori Päivi Pitko. Koulusihteeri Heli Suokas on toiminut työryhmän sihteerinä. Suunnittelutyöryhmässä on ollut edustus koulujen opetushenkilöstöstä ja koulunkäynninohjaajista, huoltajista ja JUKO ry:stä. Myös luottamustoimiset apulaisrehtorit ovat olleet työryhmässä. 14

15 Yhteistoiminta työnantajan ja henkilöstön välillä Kuntalain 5 :ssä säädetään yhteistoimintamenettelystä: Ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 tai 4 a :ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta 1 lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. 4 Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat Työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat: 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä; 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta Yhteistoiminta on toteutettu seuraavasti: Välitön yhteistoiminta on tähän mennessä tapahtunut työpaikkakokousten muodossa syksystä 2017 alkaen. Henkilökunnalla on edustus suunnitteluryhmässä ja kalustamisryhmässä. Lisäksi työyhteisövalmennuksella on ollut keskeinen rooli yhteistoiminnan toteuttamisessa. Prosessin aikana huolehditaan sekä välitön yhteistoiminta että välillinen yhteistoiminta. Välitön yhteistoiminnan toteutusvastuu on rehtoreilla. Henkilökuntakokousten muistioihin tulee kirjata, miten prosessin aikana välittömästä yhteistoiminnasta on huolehdittu. VESO päivä: ja koulutuspäivä: Koko henkilökuntaa koskeva välitön yhteistoiminta on järjestetty klo 14 alkaen Auvilan Auditoriossa. Pääluottamismiehet on kutsuttu paikalle. Tilaisuudesta on pidetty muistio 15

16 Välillinen yhteistoiminta Välillisen yhteistoiminnan toteutusvastuu on työnantajalla /sivistystoimenjohtaja Pidetään klo 15 alkaen. Kutsut on lähetetty pääluottamusmiehille ja palvelusuhdeasiainpäällikölle. Rehtorit, myös va.kiinteistöpäällikkö ja liikelaitosjohtaja osallistuvat tilaisuuteen. Tilaisuudesta pidetään pöytäkirja 16

17 ULA Jämsänkosken yhtenäiskoulun työyhteisövalmennus Jämsänkosken yhtenäiskoulun työyhteisövalmennus toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Yhteistyö on osa ministeriön rahoittamaa Uutta luova asiantuntijuus (ULA) -hanketta. ULA-hanke on neljän yliopiston yhteistyössä toteuttama kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on kehittää opettajien tutkinto- ja täydennyskoulutusta sisällöllisesti ja rakenteellisesti tukemalla jaettua asiantuntijuutta ja sitä tukevaa toimintakulttuuria. Henkilöstön valmennus on tapahtunut paitsi työyhteisöiltapäivinä myös yliopiston henkilökunnan tapaamisissa tiimien kanssa tiistain tiimiaikoina sekä mallioppimisen ja vuorovaikutuksen kautta yliopiston luokan- ja aineenopettajaopiskelijoiden vetämien projektien aikana. Projektit (1-5 päivää) oppilaiden 1-9 lk kanssa ovat valmentaneet oppilaita kohti muuttuvaa oppimisympäristöä. Yhteistyö yliopiston kanssa on ollut tiivistä ja avointa. Käynnistynyt ja jatkuu edelleen 17

18 Yhteistoiminta oppilaiden kanssa Oppilaskunnalta 5-9 on kysytty jo ennen rakennuttajan valitsemista rakennuksesta, sisustuksesta, kalustuksesta ja pihasta. Esityslistan mukana koosteita asiasta. Osallistuminen koulupihan suunnitteluun yhdessä kaupungin puutarhurin Raisa Heinon kanssa. Luokanopettajien ja luokanvalvojien tunnit lokakuussa 2018, aiheena tulevan yhtenäiskoulun oppilasvaikutukset. Oppilaskunnan jäsen on kalustamistyöryhmässä. Prosessin aikana yhteistoimintaa on jatkettu oppilaiden kanssa. Oppilaiden osalta on huomioitava yhteistoiminta Korven koulun kanssa, koska oppilaat siirtyvät vl:lle 3 yhtenäiskouluun ja Koskenpään koulun oppilaat, koska oppilaat siirtyvät yläkouluopetukseen yhtenäiskouluun. Oppilaskuntia kuullaan asiassa. Yhteistoiminta kuuluu rehtoreiden tehtäväalueeseen. Rehtori Antti Manninen on esitellyt yhdessä kaupunginpuutarhurin kanssa 2.-8.vuosiluokkien oppilaille pihasuunnitelmaa Lisäksi rehtori on käynyt ja käy maanantaisin tapaamassa vuosiluokkia 2-8. Tapaamiset ovat 11.3.,18.3.,25.3.,1.4.,8.4.,15.4. ja Koskenpään oppilaiden tapaaminen on perjantaina Tapaamisessa rehtori esittelee tulevaa koulua ja käy keskustelua oppilaiden kanssa koulun toiminnasta. Tapaamisista valmistellaan toimielinkäsittelyyn koonta rehtori Mannisen toimesta 18

19 Yhteistoiminta huoltajien kanssa Valitun yhtenäiskoulurakennuksen suunnitelmien esittely Huoltajaedustaja yhtenäiskoulun suunnittelutyöryhmässä. Rehtorit ovat osallistuneet säännöllisesti Jämsänkosken vanhempainyhdistyksen (vl. 1-9 ) kokouksiin. Vanhempainilloissa on asiaa käsitelty syksyllä Rehtoreiden aamukahvit tilaisuus järjestettiin Kodin ja Koulun päivänä Yhteisöllinen opiskeluhuollon kodin ja koulun teematapaaminen maailman suurimman vanhempainillan yhteydessä. Keväälle suunnitellaan yhteistä vanhempainiltaa tulevien 3.-9.vl oppilaiden huoltajille klo 18:00 Auvilan auditoriossa. Oppilasvaikutusten arviointi / tulokset jäljempänä Prosessin aikana yhteistoimintaa huoltajien kanssa jatketaan ja se kuuluu rehtoreiden vastuualueeseen. Huoltajille ja suurelle yleisölle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä asiasta. Kuuluu koulutuksen järjestäjän vastuualueeseen/sivistystoimenjohtaja ja opetusjohtaja Vanhempainillasta valmistellaan toimielinkäsittelyyn koonta rehtori Mannisen toimesta 19

20 Yhtenäiskouluprosessissa toteutetut kyselyt / Oppilasvaikutusten arviointi - Kysely Wilmassa huoltajille; vastaajia 39 - Kyselyn osiot olivat sosiaalisuus, osallisuus, kodin ja koulun yhteistyö, siirtymät/arkikäytänteet ja palvelut Sosiaalisuus: Suurin luottamus (71,8%) oli saada uusia kavereita yhtenäiskoulussa. Suurin huoli (64,1%) oli se, että nuoremmat lapset saavat huonoja vaikutteita vanhemmilta oppilailta. Kodin ja koulun yhteistyö: Vastaajista 81,6% toivoi koululle yhteisiä tapahtumia. Siirtymät/arkikäytänteet: Suurin osa vastaajista (76,9%) toivoi koululle yhteisiä sääntöjä kaikille oppilaille. Vastaajista 84,6% toivoi, että oppilaat menevät välituntisin ulos ja liikkuvat säännöllisesti. Palvelut: Vastaajista 79,5 % uskoi tiedonsiirron paranevan yhtenäiskoulussa. Avoimissa vastauksissa korostui huoli riittävästä opetuksen tuen resurssista, isompien oppilaiden huonoista vaikutteista pienempiin oppilaisiin sekä koulun lähialueen liikenneturvallisuuteen liittyvät huolet. 20

21 Koulun johtaminen ja henkilöstö Vakinaisessa virassa olevan perusopetuksen rehtorin (421001) virantoimitusvelvollisuus muuttuu koskemaan perustettavaa uutta koulua -> rehtorin keskeiset tehtävät liittyvät yhtenäiskoulun, henkilöstön, oppilashallinnon, talouden ja toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja johtamiseen. Rehtori johtaa Korven koulua ja Koskenpään koulua. Työnantaja päättää rehtoriviranhaltijan tehtäväkuvauksen, tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden. Koskenpään koululla on erillinen yhdysopettajan tehtävä. Rehtori voi asettaa Korven koululle erillisen yhdysopettajatehtävän. Koulun opettajaviranhaltijalle annetaan apulaisrehtorin tehtävä. Apulaisrehtorin tehtävät ja rehtorin tehtävät sovitetaan yhteen ma. opetusjohtajan johdolla. Apulaisrehtorin tehtävää hoitava toimii rehtorin sijaisena myös Koskenpään koulun osalta. Jämsänkosken yhtenäiskoulun johtamisjärjestelmän valmistelu on alunperin lähtenyt liikkeelle virkarehtorin ja virka-apulaisrehtorin mallista mutta taloustilanteesta johtuen asia on tarkasteltu uudelleen. Johtamisjärjestelmän toimivuutta arvioidaan jatkossa osana kehityskeskusteluja. 21

22 Johtamisjärjestelmään vaikuttavat reunaehdot Ovtes pitää sisällään palkkausta ja työaikaa koskevat määräykset Kiinnittyvät palkkaperusteryhmiin, joita koulussa on toiminnan alkaessa Palkkaperusteryhmät lasketaan vl. 1-6 päätoimisten opettajan lukumäärä ja vl. 7-9 kunkin vuosiluokan alkavaa 32 oppilasta kohden määräytyvää laskennallista ryhmää ja erityisluokat alkavaa 10 oppilasta kohti (osio B 2 1 mom. mukaisesti). Päätoimiset opettajat 28, 7-9 vl 8 ja erityisluokat 4; yht. 40 Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrittyy hinnoittelutunnuksen mukaan (välys alkaa 25, ei ylärajaa); vuosiansio 2 kalleusluokka , ei pidä sisällään vuosisidonnaisia yms. eriä. Rehtoriviranhaltijoiden opetustuntimäärät määräytyvät ovtes osio B, yhteiset määräykset 10 mukaan, 2.mom. Palkkaperusteryhmiä on 40;palkkaperusteryhmät 31- opetusvelvollisuus on 0-2. Opetusvelvollisuus määritellään lukuvuosittain. Rehtoriviranhaltijan opetusvelvollisuutta huojennetaan osio B 11 mukaan yhteensä 2-4 tuntia, mikäli toimipisteet ovat pysyvästi kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa. Huojennuksesta voi säädöksen mukaisesti osa kohdentua apulaisrehtorille. Mikäli koulussa on virka-apulaisrehtori, huojennukseksi on arvioitu 2 vvt (yhteensä) ja mikäli koulussa on luottamustoiminen apulaisrehtori, huojennukseksi on arvioitu yht. 4 vvt. Ovtes ei pidä sisällään määräyksiä apulaisrehtorin tehtävästä opettajaviranhaltijalle maksettavasta korvauksesta. Asiaa käsitellään ainoastaan opetusvelvollisuuksien huojennuksen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asia on paikallisesti päätettävä tva-järjestelyvaraerän kuntakohtaisesta osuudesta. Arviona on käytetty vuositasolla 6250, ei pidä sisällään vuosisidonnaisia osia yms. Opetusvelvollisuuden huojennukset määräytyvät osio B. liite mom mukaan Palkkaperusteryhmiä on 40 (välys 31- ). Huojennusvälys vvt. Huojennuksen arvioidaan olevan välyksen puolenvälin paikkeilla tai sen yli. Opetusvelvollisuus määritellään lukuvuosittain Virka-apulaisrehtori Ovtes osio B II 5 määrittää virka-apulaisrehtorin palkkauksen, joka on 7 % alempi kuin ao. koulun rehtorin hinnoittelutunnuksen palkka-asteikko, vuosiansio 2 kalleusluokka , ei pidä sisällään vuosisidonnaisia osia yms. Virka-apulaisrehtorin opetusvelvollisuus määrittyy ovtes osio B, III 12 mukaan ollen vähintään ao.koulun rehtorin opetustuntien yläraja eli 2. Ylärajaa ei ole määritelty. Opetusvelvollisuuden ylärajana on laskennallisesti käytetty luokanopettajan opetusvelvollisuutta 24 vvt. Virka-apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojennus on arvioitu asettuvan vvt. Jotta virka-apulaisrehtorijärjestelmän kustannuksia saataisiin lähemmäksi nykytasoa, tulisi huojennuksia olla merkittävästi vähemmän. Tämä on epätarkoituksenmukainen ratkaisu. Opetusvelvollisuus määritellään lukuvuosittain Työaika: Rehtori ja virka-apulaisrehtori ovat kokonaistyöajassa ja luottamustoiminen apulaisrehtori opettajaviranhaltijoiden työajassa. Koskenpään yhteysopettajan tva-perusteinen korvaus on arvioitu nykytasoisena, vuositasolla 2700 Nykyjärjestelmän luottamustoimisten apulaisrehtoreiden, joilla ei ole huojennuksia, korvaukset päättyvät (vuositasolla yht ) Mikäli rehtori asettaa Korven koululle yhteysopettajan, korvaus on osa koulukohtaista tva-erää eikä sitä ole sisällytetty vertailuun 22

23 Johtamisjärjestelmän kustannukset Nykyjärjestelmä Virka-apulaisrehtori Luottamustoiminen rehtori Kustannukset yht Kustannuksissa Nykyjärjestelmä: 2 virkarehtorin palkkaus, 2 luottamustoimisen apulaisrehtorin** tehtävän tva-perusteinen korvaus, 1 yhdysopettajan tva-perusteinen* korvaus rehtorin opetusvelvollisuuden huojennukset Virka-apulaisrehtori 1 virkarehtorin palkkaus 1 virka-apulaisrehtorin palkkaus 1 yhdysopettajan tva-perusteinen korvaus Opetusvelvollisuuden huojennukset (virkarehtori ja virka-apulaisrehtori) Luottamustoiminen apulaisrehtori 1 virkarehtorin palkkaus Luottamustoimisen apulaisrehtorin tehtävän tva-perusteinen korvaus 1 yhdysopettajan tva-perusteinen korvaus Opetusvelvollisuuden huojennukset (virkarehtori ja luottamustoiminen apulaisrehtori) *) tva-perusteinen; työn vaativuuden arviointiin perustuva **) opettajaviranhaltija, jolle määrätään apulaisrehtorin tehtävä 23

24 Koulun johtaminen ja henkilöstö Virat ja toimet ovat kaupungin yhteisiä (hallintosääntö 47 ). Palvelusuhteisiin ei tule keskeytyksiä, eikä ratkaisu itsessään vaikuta palvelusuhteisiin Vaikutukset opetusvelvollisuuksiin ja niiden täyttymiseen: Uuden koulun aloittaessa vaikutuksia ei ole. Yhtenäiskoulun oppilasmäärän merkittävä lasku johtaa kuitenkin väistämättä perusopetusryhmien määrän vähenemiseen. Tämä tarkoittaa jatkossa ongelmia mm. opettajien virkaan vaadittavien opetustuntien täyttymisen osalta. Yhtenäiskoulussa on erilliskouluja merkittävästi paremmat mahdollisuudet esim. tarvittaessa tasoittaa ylituntien jakautumista opettajien kesken sekä toisaalta mahdollistaa myös joustavammat ratkaisut hyödyntää opettajien osaamista nykyistä laaja-alaisemmin sekä mahdollistaa osaamistarpeiden ennakoinnin lisä- ja täydennyskoulutuksen Koulussa toteutuu tiimiorganisaatio 24

25 Tehtäväjako / rehtori ja apulaisrehtori sekä yhteysopettaja Rehtori johtaa koulun koko toimintaa, mutta apulaisrehtorilla on koko kouluyhteisöä kattava oma vastuualueensa. Rehtorin päävastuualueet ovat henkilöstö, talous, pedagoginen johtaminen, viestintä Apulaisrehtorin tehtävät painottuvat yhteisölliseen oppilas- ja opiskeluhuoltoon ja erityisopetukseen, lyhytaikaiset sijaisuudet. Apulaisrehtori sijaistaa rehtorin. Yhteysopettaja(t) rehtori päättää tehtävistä; Lyhytaikaisten sijaisten hankinta yksikössä, uusien työntekijöiden perehdyttäminen, osallistuminen talousarvion laadintaan ja seurantaan, oppilashuoltoon liittyviä tehtäviä, tiimipalaverit yksikössä, oman yksikön tiedottamistehtävä jne. Rehtori ja apulaisrehtori ovat tarvittaessa mukana tiimipalavereissa oman vastuualueensa mukaisesti Rehtorin, apulaisrehtorin, yhteysopettajan (-opettajien) vastuualueiden käytänteet sovitaan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, esim. tiedottaminen 25

26 Taloudelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Koulujen lakkauttamisella ja uuden koulun perustamisella ei arvioida olevan suoranaisia vaikutuksia talouteen. Johtamisjärjestelmän vaikutuksia ei ole huomioitu suuntaan eikä toiseen. Koulun uuden osan käyttöönotto vaikuttaa kustannuksia korottavasti. Samanaikaisesti kuitenkin väistöt ja väistökuljetukset purkautuvat pois. Vuoden 2019 osalta talousarvio on laadittu kummallekin koululle erikseen ja koulun aloittaessa toimintansa kulut kirjataan erilliskouluille. Menettely on sama kuin aiemmin toteutuneissa vastaavissa tilanteissa. Myös siirtyvien G ja N luokkien talousarviot ovat vuoden 2019 loppuun nykyisten koulujensa talosarvioissa (Kaipolan koulu ja Jämsänjoen yhtenäiskoulu) Kankarisvesi Mäntykallio Tulot Menot Netto Syyslukukausi 2019 toteutetaan erilliskoulujen talousarviolla. Vuoden 2020 talousarvio valmistellaan syksyllä 2019 yhtenäiskoululle. 26

27 Johtaminen ja henkilökunta Koulun johtaminen ja opetuksen järjestäminen perustuu tiimimalliin. Johtoryhmä, johon kuuluvat rehtori, apulaisrehtori tehtävää hoitava opettajaviranhaltija, kehittämistiimien vetäjät ja yhteysopettaja(t). Johtoryhmä kokoontuu 2 krt/kk. Johtoryhmä suunnittelee koulun toimintakulttuuriin, opetussuunnitelmien toteutukseen sekä erilaisiin teemapäiviin yms. liittyviä käytännön toteutusmalleja, valmistelee rehtoreiden toimeksiannosta asioita kehittämisryhmien tiimipalavereihin sekä tarvittaessa opettajain- ja henkilökunnan kokouksiin. Kaikkien yhteisiä henkilökuntakokouksia pidetään n. 6 krt lukuvuodessa. Sähköinen opehuone toimii henkilökunnan sisäisen tiedottamisen alustana. Jokainen koulussa työskentelevä opettaja, ohjaaja ja halutessaan myös opiskeluhuollon toimija valikoi itselleen kehittämistiimin, jonka hyväksi haluaa toimia Kehittämistiimit tai niiden alatiimit valmistelevat myös koulun yhteisiä tapahtumia ja opetussuunnitelmiin liittyviä teemapäiviä sekä muita yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia sekä ylläpitää ja kehittää koulun toimintakulttuuria. Tiimit 1.Kaikkien koulu suvaitsevainen ja avoin oppimisyhteisö (vuorovaikutus ja tiedotus) vastuullinen oppimisyhteisö (yhteisön käytännöt) 2. Turvallinen ja hyvinvoiva koulu yhteisöllinen kasvatus, kodin ja koulun yhteistyö yhteisöllinen opiskeluhuolto 3. Rajat ylittävä koulu Hybridit oppimisympäristöt Ikäsekotteiset ryhmät Monialaiset oppimiskokonaisuudet OPS: JYK oppimista ja opetusta tukemassa 27

28 Tiimien toiminta Kehittämistiimit perusta luotiin keväällä 2018, kun uuden yhtenäiskoulun suunnittelu oli vielä kesken. Tiimien painopistealueet ja kehittämistoiveet nousivat henkilöstön tarpeista käsin. Tiimiytymistä vetivät ylipiston asiantuntijat käyttäen hyväkseen myös henkilöstön haastatteluja. Henkilöstö on tiimityön aikana hitsautunut yhteen niin, että ala- ja yläkoulun henkilöstö tuntee toisensa jo melko hyvin, erityisesti omassa tiimissään. Opettajien tutustumispäivät ala- ja yläkoulun välillä ovat lisänneet ymmärrystä eri luokka-asteilla tehtävästä työstä ja sen vaatimuksista. Tiimityö kehittämisen toimintamallina on vaatinut opettelua, sillä tiimejä ei alkuvaiheessa ohjattu johdon taholta. Ryhmät saivat vapaat kädet kehittää koulun käytänteitä siihen suuntaan, minkä asiantuntemuksensa ja kokemuksensa perusteella katsoivat hyväksi. Nykyaikaisessa koulussa sama henkilöstön jäsen kuuluu useampaan, eri tarkoituksia varten koottuun, joten tiimimalli vaatii kehittämistä edelleen. Tiimien suuret suuntaviivat tulevat varmasti pysymään, mutta painotuksia tiimin sisällä pitää voida muutta tarpeen mukaan ja henkilöstön pitää pystyä vaihtamaan tiimistä toiseen. Tiimit ovat jo perustaneet oma-aloitteisesti eri asioiden hoitamista varten alatiimejä. Yliopiston ULA-koulutus päättyy kevääseen 2019, mutta jatkossakin he voivat sparrata tietyn asiakokonaisuuden kehittämiseen paneutuvaa ydinjoukkoa. 28

29 Arviointikulttuuri yhtenäiskoulussa - arvioinnin vuosikello Sisäinen ja ulkoinen tiedotus Oppimisen tuen järjestäminen ja inklusiivisen koulun periaatteet Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelun ja toteutuksen periaatteet yhtenäiskoulussa Oppilaiden osallisuuden vahvistaminen ja kummioppilastoiminnan kehittäminen Työhyvinvoinnin periaatteet ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma Turvallinen arki Kivassa, Liikkuvassa koulussa - yhteiset pelisäännöt, välituntitoiminta ja järjestyssäännöt Koulun turvallisuussuunnitelmat Yhtenäiskoulun juhlat ja muut tapahtumat suunnitellaan osana lukuvuoden suunnittelua yhdessä henkilökunnan ja oppilaskunnan kanssa ja ne kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Yhtenäiskoulu (vl. 1-9) mahdollistaa juhlien ja tapahtumien järjestämisessä uudenlaisia kokonaisuuksia ja eri ikäisten lasten välisen yhteistyön lisäämisen. Koskenpään koulussa toimitaan nykyiseen tapaan, mutta mahdollisuuksien mukaan suunnitellaan myös yhteisiä tapahtumia yhtenäiskoulun kanssa osana oppilashuollollista jatkumoa ja nivelvaiheyhteistyötä 29

30 Lukuvuosisuunnittelu ja työjärjestykset Yhtenäiskoulun lukuvuoden suunnittelu tehdään osana henkilöstön kanssa käytäviä kehityskeskusteluja ja kehittämisryhmätoimintaa Koskenpäällä ja yhtenäiskoulussa; valmistelu lv käynnissä / koulutuspäivä Rehtorin johdolla johtoryhmä valmistelee lukuvuosisuunnitelmaa yhteistyössä suunnitteluryhmän kanssa ja se vahvistetaan syyslukukauden alussa Rehtori laatii työjärjestykset huomioiden pedagogiset tarpeet nykyiseen tapaan Keväällä järjestettävissä vanhempainyhdistyksen ja oppilaskuntien hallitusten kokouksissa keskustellaan siitä, millaisia vaikuttamismahdollisuuksia ja - kanavia vanhemmat ja oppilaat toivovat Yhtenäiskoulun hallintoa ja suunniteltua toimintaa esitellään oppilaskuntien hallituksessa, vanhempainilloissa, keskustelutilaisuuksissa ja muissa koulun tapahtumissa keväällä

31 Erityisopetusresurssi on jaettu väliseksi ajaksi sivistyslautakunnan linjaamin kohdentamisperustein. Erityisopetukseen liittyvistä järjestelyistä päätetään aluetiimissä Yhtenäiskoulussa käytänteitä voidaan yhtenäistää ja niiden kehittäminen helpottuu. Rehtori johtaa oppilas- ja opiskeluhuoltoa. Apulaisrehtorilla valmisteluvastuu yhteisöllisestä opiskeluhuollosta, vastaa rehtorille eri yksiköiden yhteisöllisen opiskeluhuollon toiminnasta sekä valmisteluvastuu erityisopetuksen ja ohjaajaresurssin kohdentamisesta. Opiskeluhuollollinen organisaatio on rakennettu oppilashuollollista jatkumoa ajatellen (koulupsykologi, kuraattori, terveydenhoitajat ja koululääkäri) Yhtenäiskoulussa vuosiluokilla toimii yksi kuraattori, yksi psykologi ja yksi koululääkäri. Apulaisrehtorilla valmisteluvastuu opiskeluhuollon kokonaisuudesta yhtenäiskoulun vuosiluokilla ja Koskenpään koululla Opiskeluhuollon yhtenäistäminen ja käytänteiden kehittäminen helpottuvat Yhtenäiskoulu kuuluu nykyiseen Kankarisveden koulun alueeseen (= Mäntykallion ja Koskenpään koulujen oppilaat siirtyvät 7. luokalle Kankarisveden yläkouluun), joka turvaa opiskeluhuollollisen jatkumon oppilaille Kankarisveden aluetiimi (tiimin nimi muuttuu yhtenäiskoulussa) ohjaa opiskeluhuoltoa ja tuen määrittelyä. Tiedonsiirto toteutetaan oppilas- ja opiskelijahuoltalain mukaisesti 31

32 . Kouluterveydenhuolto ja muita palveluja Nykyisen Mäntykallion ja Kankarisveden koulujen terveydenhoitaja jatkaa yhtenäiskoulussa. Jämsänkosken yhtenäiskoulun terveydenhoitaja vastaa myös Korven koulun 1.-2.luokkalaisen kouluterveydenhuollosta alkaen. Koululääkärin vastaanotto on yhtenäiskoululla. Koskenpään koululla toiminta jatkuu nykyisellään. Jämsän Terveys mitoittaa kouluterveydenhuollon resurssin THL:n ohjeiden mukaisesti. Koulukuljetukset Koulujen lakkauttamisella ja uuden koulun perustamisella ei ole vaikutuksia koulukuljetusjärjestelyihin Väistökuljetuksen päättyvät Oppimateriaalit ja tarvikkeet ja kalusto Koulujen lakkauttamisella ja uuden koulun perustamisella ei ole vaikutuksia hankintoihin; uudessa koulussa hankinnat harkitaan koko kouluyhteisöä palvelevina Järjestyssäännöt Sivistyslautakunnan päättämät järjestyssäännöt eivät muutu muuta kuin koulukohtaisilta osilta (PoL 29) Järjestyssääntöjä tarkastellaan koulun henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen kanssa Iltapäivätoiminta Yhtenäiskoulumuutoksella ei ole vaikutusta iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoiminta järjestetään Korven koululla 1-6 G-luokan oppilaat siirtyvät koulupäivän jälkeen ohjaajan johdolla Korven koululle iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoiminnan laajuudesta sivistyslautakunta päättää kunkin lukuvuoden osalta erikseen; alkavan lukuvuoden osalta toukokuun kokouksessa. 32

33 Oppilaskunnat ja vanhempainyhdistykset Oppilaskunnat; oppilaiden hyvinvointia ja osallisuutta edistämässä Yhtenäiskouluun muodostetaan yksi yhteinen oppilaskunnan hallitus; hallituksella voi olla luokka-astekohtaisia jaostoja Oppilaskuntatoimintaa ohjaa kaksi ohjaavaa opettajaa Koskenpään koululla jatketaan omalla oppilaskunnalla. Vanhempainyhdistykset; aktiivinen toimija kodin ja koulun välisessä yhteistyössä Jämsänkosken vanhempainyhdistys ry. on tehnyt syksyllä 2017 yhdistyksen sääntömuutoksen, jolla toiminta laajeni koskemaan myös Kankarisveden koulun oppilaiden vanhempia. Erilliskoulujen lakkautuessa ja uuden yhtenäiskoulun aloittaessa toiminta yhdistyksessä jatkuu ennallaan. Koskenpään koululla jatketaan nykyisiä käytänteitä omalla erillisyhdistyksellä. 33

34 Jämsänkosken yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikka ja koulukirjasto Talousarvion investointiohjelmassa lähiliikuntapaikalle euron määräraha V euroa, varaudutaan yläpihan rakentamiseen v euroa, varaudutaan alapihan rakentamiseen Hankkeeseen on haettu liikuntapaikkarakenta-misen valtionavustusta, jonka saaminen on ehtona lähiliikuntapaikan rakentamiselle Avustusprosentti max 35% kustannusarviosta Avustuspäätös tulee toukokuun 2019 loppuun mennessä Suunnitelmassa mm: leikkivälineitä, tasapainoteline, kiipeilyteline, keinuja pöytätennis talviliukumäki monitoimiareena kuntoportaat Kuntoiluvälineitä Koulukirjasto Koulukirjasto otetaan käyttöön v aikana. Se suunnitellaan omatoimikirjastoksi mutta omatoimikirjastokonseptin käyttöönotto on riippuvainen pääkirjaston väistön päättymisestä. Koulukirjaston-omatoimikirjaston käyttöajat ja vaikutukset järjestyssääntöihin tulevat valmisteltaviksi ja päätettäviksi myöhemmin. Omatoimikirjastolle valmistellaan käyttösäännöt, jotka hyväksyy sivistyslautakunta Omatoimikirjastokonseptille haetaan avustusta. Omatoimikirjaston kalustot lähinnä pääkirjaston väistökalusteista 34

35 35

36 Järjestyssäännöt Järjestyssäännöt Sivistyslautakunnan päättämät järjestyssäännöt eivät muutu muuta kuin koulukohtaisilta osilta (PoL 29). Järjestyssääntöjä tarkastellaan koulun henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Koulutuspäivänä henkilökunta käsittelee järjestyssääntöjä osana lukuvuoden suunnittelua kehittämistiimeissä. Johtoryhmä käsittelee lukuvuosisuunnitelmaa huhtikuussa Oppilaskunnat antavat lausunnot järjestyssäännöistä huhtikuussa Vanhempainyhdistys antaa lausunnon järjestyssäännöistä toukokuussa

37 Koulun nimi ja osoite Koulun nimi ja osoite: Sivistyslautakunta päättää koulun nimestä kesäkuun 2019 kokouksessaan. Nimikilpailua ei järjestetä; työnimeksi valittu Jämsänkosken yhtenäiskoulu kuvaa perustettavaa koulua. Sen vesistöaihe kiinnittyy Jämsänjoen yhtenäiskouluun ja Kuoreveden yhtenäiskouluun kuin myös Jokivarren puukouluun & Jokivarren päiväkotiin Koivutie 28, Jämsänkoski 37

38 Oppilaaksiottoalueet Jämsän kaupungissa Oppilaaksiottoalue määrää lapsen lähikoulun <-> oikeudet ja velvoitteet (PoL 6 ) Jämsän kaupungissa on määritelty oppilaaksiottoalueet alakouluille ja yläkouluille. Sivistyslautakunta on hyväksynyt nykyiset oppilaaksiottoalueet seuraavasti: - alakoulujen oppilaaksiottoalueet ( 127) ja - yläkoulujen oppilaaksiottoalueet ( 17). Sivistyslautakunta on nimennyt uudelleen alakoulujen oppilaaksiottoalueet ja oppilaaksiottoalueet ( 73). Koulujen lakkauttaminen ei muuta oppilaaksiottoalueiden maantieteellisiä rajoja Yhtenäiskoulun perustaminen merkitsee Mäntykallion ja Kankarisveden oppilaaksiottoalueiden uudelleen nimeämistä. Alueet nimetään uuden perustettavan yhtenäiskoulun mukaan. Oppilaaksiottoalueet nimetään siinä kokouksessa, missä lautakunta päättää uuden yhtenäiskoulun nimestä. 38

39 Oppilaaksiottoalueet alkaen /alakoulut ja yläkoulut 39

40 Oppilaaksiottoalueet alkaen Sivistyslautakunta on hyväksynyt nykyiset oppilaaksiottoalueet seuraavasti: - alakoulujen oppilaaksiottoalueet ( 127) ja - yläkoulujen oppilaaksiottoalueet ( 17). Sivistyslautakunta on nimennyt Jämsänjoen yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueet Sivistyslautakunta päättää oppilaaksiottoalueista. Kysymyksessä on teknisluonteinen muutos eikä sillä ole vaikutusta oppilaiden lähikoulun määräytymiseen. Päätös tehdään kesäkuussa

41 Oppilaaksiottoalueet

42 42