VITIKKALAN KOULUN JA PAUNUN KOULUN LAKKAUTTAMISPROSESSI UUDEN YHTENÄISKOULUN PERUSTAMINEN. Jämsä Elämäsi tarina 1

Transkriptio

1 VITIKKALAN KOULUN JA PAUNUN KOULUN LAKKAUTTAMISPROSESSI UUDEN YHTENÄISKOULUN PERUSTAMINEN Jämsä Elämäsi tarina 1

2 Tausta, säädösperusta Tausta - Taustalla on Jämsän kaupunginhallituksen päätös Päätöksen mukaan kaupunginhallitus käynnistää Vitikkalan ja Paunun koulujen lakkauttamisen ja samanaikaisesti uuden yhtenäiskoulun perustamisen. Päätös perustuu Jämsän sivistyslautakunnan Lautakunta totesi tuolloin yhtenäiskoulun valmisteluprosessin tulleen loppuun saatetuksi hyväksyttävällä tavalla ja hyväksyi prosessin loppuun saatetuksi. Tämän johdosta sivistyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus käynnistää Paunun koulun ja Vitikkalan koulun lakkauttamisprosessin. Samalla tulee valmisteltavaksi uuden yhtenäiskoulun perustaminen alkaen. Kaupunginvaltuusto oli kokouksessaan edellyttänyt tahtotilanaan, että Vitikkalan ja Paunun yhtenäiskoulu toteutetaan alkaen ja Jämsänkosken yhtenäiskoulu alkaen. Koulun lakkauttamisen ja uuden perustamisen säädösperusta: Kuntalaki Perusopetuslaki Nuorisolaki Hallintolaki Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta Kaupungin hallintosääntö Kaupunginvaltuuston päätös Kaupunginhallituksen päätös ST.PHP?page=meetingitem&id=

3 Toimivalta Kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluu kouluverkosta päättäminen; vireillä olevassa asiassa kahden koulun lakkauttaminen ja uuden perustaminen (kuntalaki 14 1 mom. valtuuston päätösvallan yleisyys: päätösvalta kuuluu valtuustolle, jollei erikseen ole toisin säädetty tai jollei valtuusto ole itse siirtänyt toimivaltaansa kunnan muille viranomaisille). Vireillä olevalla asialla ei ole vaikutusta kaupungin oppilaaksiottoalueiden maantieteellisiin rajauksiin. Oppilaaksiottoalueiden nimet muuttuvat. Oppilaaksiottoalueiden nimet päättää sivistyslautakunta sen jälkeen, kun uuden koulun nimi on päätetty (hallintosääntö 28). 3

4 Säädösperusta Perusopetuslaki: Perusopetuslain 4 mukaan kunnan velvollisuutena on perusopetuksen järjestäminen. Opetus tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä (Perusopetuslaki 6, 1 mom.) Kunta osoittaa perusopetuslain 6 2. momentin mukaisesti oppilaan lähikoulun. Kunta voi myös perusopetuslain 6 2. momentin mukaisesti perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Perusopetuslain 3 3 momentti säätää velvoitteen yhteistoiminnasta kotien kanssa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvissä asioissa ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti (PoL 47a 1 ja 3 mom.). Oppilaskuntaa (PoL 47a 2 mom.) tulee kuulla oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavissa päätöksissä (PoL 47a 3 mom.). Vitikkalan ja Paunun koulujen oppilaskuntien hallitukset kokoontuivat keskustelemaan yhtenäiskoulun vaikutuksista perjantaina PoL 32 kuljetukset; matka 5 km pitempi, oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos oppilas on lv:n alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää 3 tuntia, muutoin 2,5 tuntia. 4

5 Kuntalaki 1 Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. 22 Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. 5

6 Vaikuttamismahdollisuudet <- hallintolaki, kuntalaki, nuorisolaki Hallintolaki: - 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset :n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. - Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta (41, 1 mom.). - Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla (41, 2 mom.). Sivistyslautakunta on kokouksessaan nimennyt kuntalain 26 :n mukaisen nuorisovaltuuston. Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 :ssä. Nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja kuuleminen Sen lisäksi, mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään, kunnan ja valtion viranomaisen tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa Nuor Jämpsältä pyydetään lausunto asiasta. Lausunto tulee toimittaa klo 15 mennessä Paunun ja Vitikkalan koulujen oppilaskunnat ovat käsitelleet asiat

7 Yhteistoiminta työnantajan ja henkilöstön välillä Kuntalain 5 :ssä säädetään yhteistoimintamenettelystä: Ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 tai 4 a :ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta 1 lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. 4 Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat Työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat: 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä; 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta Yhteistoiminta on toteutettu seuraavasti: Juokslahti ; Kaipolan koulu ; Paunun koulu ja Vitikkalan koulu

8 Yhtenäiskouluprosessissa toteutetut kyselyt/oppilasvaikutusten arviointi - Kysely Wilmassa oppilaille ja huoltajille - Kyselyn osiot olivat sosiaalisuus, osallisuus, kodin ja koulun yhteistyö, siirtymät/arkikäytänteet ja palvelut - Kyselyn tarkoituksena oli nostaa esille mahdollisia huolta herättäviä asioita, jotta voisimme etsiä niihin yhdessä ennakoiden ratkaisuja - Huoltajien suurimmat huolet liittyivät näkemykseen lapsen huomioimisesta yksilönä yhtenäiskoulussa (49,4%) sekä huonojen vaikutteiden saamiseen vanhemmilta oppilailta (61%) - Vastanneiden huoltajien näkemyksen mukaan 86,2% luottaa siihen, että kiusaamistilanteisiin pystytään puuttumaan yhtenäiskoulun myötä tehokkaammin ja 93,5% ei pelkää kiusaamisen lisääntyvän - Vastanneista huoltajista 84,4% uskoo koulunkäynnin jatkuvan pääosin nykyisellään myös yhtenäiskoulussa. 80,5% uskoo yhtenäiskoulun helpottavan aineopetusjärjestelmään siirtymistä 8

9 Yhtenäiskouluprosessissa toteutetut kyselyt/oppilasvaikutusten arviointi Oppilaskyselyssä suurin luottamus oli nykyisten kavereiden säilymiseen (93,5%) Oppilaista 86,2% luottaa siihen, että heitä ei kiusata yhtenäiskoulussa Suurin huoli (26,7%) oli, että yhtenäiskoulun aikuiset eivät ole kiinnostuneita oppilaan asioista Oppilaista 85,7% uskaltaa sanoa mielipiteensä myös yhtenäiskoulussa Oppilaiden avoimissa vastauksissa nousivat esille mietinnät siirtymien ja oppilasmäärän lisääntymisestä 9

10 Yhtenäiskouluprosessissa toteutetut kyselyt/henkilökuntakysely Vitikkalan ja Paunun koulun henkilöstölle osoitettu kysely toteutettiin Kyselyssä käytetyt väittämät olivat seuraavat: Yhtenäiskoulumuutos on tarpeellinen, Yhtenäiskoulu tukee oppilaan yhtenäistä opinpolkua, Koulun johtamiseen on suunniteltu riittävät resurssit, Olen valmis yhteistyöhön koko henkilökunnan kanssa yhtenäiskoulussa, Olen valmis edistämään yhtenäiskoulun toimintakulttuuria sekä Oppilasmäärien vähentyessä opetusvelvollisuuksien täyttyminen on helpommin järjestettävissä yhtenäiskoulussa 10

11 Yhtenäiskouluprosessissa toteutetut kyselyt/henkilökuntakysely Yleisesti ottaen Paunun koulun henkilökunta suhtautui yhtenäiskouluun varauksettomammin kuin Vitikkalan koulun henkilökunta Vitikkalan ja Jokivarren koulujen yhdistymisestä on niin vähän aikaa, että uuden toimintakulttuurin rakentaminen Vitikkalassa on vielä kesken, ja nyt aloitetaan uuden työyhteisön muodostaminen Erityisen hyvänä yhtenäiskoulussa nähdään kuitenkin varautuminen oppilasmäärien vähenemiseen sekä oppilaan yhtenäisen opinpolun turvaaminen ja siihen liittyvän tuen joustava ja saumaton järjestäminen Yhteistyön lisääntyminen luokan- ja aineenopettajien kesken koetaan myönteisenä Eniten huolta herätti suunnitellun johtamisresurssin riittävyys 11

12 Kyselyjen tuloksista Loppuvuodesta 2017 toteutetuissa kyselyissä esille tulleet arvioidut, yhtenäiskoulun toimintaan liittyvät epäkohdat käsitellään oppilaskuntien hallituksissa, vanhempainyhdistyksissä ja henkilökuntakokouksissa Keskustelujen pohjalta kevään 2018 VESO-iltapäivissä laaditaan konkreettiset suunnitelmat niistä toimista, joiden avulla rakennetaan luottamusta henkilökunnan kesken Tiimiorganisaation tehtävänä on luoda mahdollisuuksia yhteistyöhön eri opettajaryhmien ja ohjaajien kesken Asiaa voidaan käsitellä myös kehityskeskusteluissa Kyselyt toteutetaan uudelleen lv aikana, jolloin yhtenäiskoulu on ollut toiminnassa kokonaisen lukuvuoden 12

13 VESO-iltapäivien teemaryhmät 1. Arviointikulttuuri yhtenäiskoulussa - arvioinnin vuosikello 2. Sisäinen ja ulkoinen tiedotus 3. Oppimisen tuen järjestäminen ja inklusiivisen koulun periaatteet 4. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelun ja toteutuksen periaatteet yhtenäiskoulussa 5. Oppilaiden osallisuuden vahvistaminen ja kummioppilastoiminnan kehittäminen 6. Työhyvinvoinnin periaatteet ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma 7. Turvallinen arki Kivassa, Liikkuvassa koulussa - yhteiset pelisäännöt, välituntitoiminta ja järjestyssäännöt 8. Yhtenäiskoulun turvallisuussuunnitelma 13

14 Kouluun lähtevien syntymävuodet Lukuvuodet Yhteensä alakoulut Yhteensä yläkoulut Peruskoul. yhteensä

15 Sivistyslautakunta Yhtenäiskoulun oppilasmääräennuste Vitikkalan koulu Paunun koulu Yhtenäiskoulu Kaipolan koulu Juokslahden koulu Kaikki yhteensä

16 Henkilökunta lv Vakinaiset opettajat Laaja-alaiset erityisopettajat Määräaikaiset opettajat Rehtori & virkaapulaisrehtori Koulunkäynninohjaajat (vakinaiset & ma) Koulusihteerit Yht. Vitikkalan koulu Paunun koulu ,7 38,7 Yhteensä ,7 108,7 Kaipolan koulu ,3 11,3 Juokslahden koulu 3 1 0,1 4,1 Kaikki yhteensä ,1 124,1 16

17 Yhtenäiskoulun henkilökunta lv Vakinaiset opettajat Laaja-alaiset erityisopettajat Määräaikaiset opettajat Rehtori & virkaapulaisrehtori Koulunkäynninohjaajat (vakinaiset & ma) Koulusihteerit Yht. Yhtenäiskoulu ,7 107,7 Yhteensä ,7 108,7 Kaipolan koulu ,3 11,3 Juokslahden koulu 3 1 0,1 4,1 Kaikki yhteensä ,1 124,1 17

18 Taloudelliset vaikutukset Koulujen lakkauttamisella ja uuden koulun perustamisella ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Paunu Vitikkala Tulot Menot Netto Syyslukukausi 2018 toteutetaan erilliskoulujen talousarviolla. Vuoden 2019 talousarvio valmistellaan syksyllä 2018 yhtenäiskoululle 18

19 Johtamisjärjestelmän palkkakustannukset Rehtorin palkka /v. X Virka-apulaisrehtorin palkka /v. Virka-apulaisrehtorin palkka /v. Luottamustoimisen apulaisrehtorin korvaus /v. Huojennukset /v. * Vitikkalan koulun rehtori 2 vvt * Paunun koulun rehtori 2 vvt * Virka-apulaisrehtori 16 vvt * Luottamustoiminen apulaisrehtori 2 vvt * Yhtenäiskoulun rehtori 2 vvt * Virka-apulaisrehtori 16 vvt XX YHT. Vitikkalan koulu Paunun koulu Yhtenäiskoulu Kustannukset työnantajasivukuluineen Ei huomioitu vuosisidonnaisia lisiä X=Mukana ei ole tva-osuutta, mikä määrittyy työnantajan käytettävissä olevasta tva -järjestelyerästä. XX= Virka-apulaisrehtorin opetusvelvollisuus arvioitu Vitikkalan apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden mukaan. Työnantaja päättää asian erikseen

20 Koulun johtaminen ja henkilöstö Vakinaisessa virassa olevan perusopetuksen rehtorin (virka nro ) virantoimitusvelvollisuus muuttuu koskemaan perustettavaa uutta koulua -> rehtorin keskeiset tehtävät liittyvät yhtenäiskoulun, henkilöstön, oppilashallinnon, talouden ja toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja johtamiseen. Rehtori johtaa Juokslahden ja Kaipolan kouluja Perusopetuksen apulaisrehtorin virka nro tulee avoimeen hakuun. Virantoimitusvelvollisuus muuttuu koskemaan perustettavaa uutta koulua; avoin haku -> Erityisopetuksen ja kehitysvammaopetuksen suunnittelu ja järjestäminen; yhteisöllinen oppilas- ja opiskeluhuolto, tuen ja ohjauksen resurssien suunnittelu ja kohdentaminen Esitetään perustettavaksi apulaisrehtorin virka (nro ) alkaen; virantoimitusvelvollisuus koskee perustettavaa uutta koulua; avoin haku -> Opetussuunnitelman toteutumisen seuranta ja suunnitelman arviointi, koulun kouluyhteisönhyvinvointi ja turvallisuus ml.työturvallisuus Työnantaja päättää rehtoriviranhaltijoiden tehtäväkuvaukset, tehtäväkohtaiset palkat ja opetusvelvollisuudet Juokslahden ja Kaipolan kouluilla erilliset yhdysopettajatehtävät. 20

21 Koulun johtaminen ja henkilöstö Virat ja toimet ovat kaupungin yhteisiä (hallintosääntö 47). Palvelusuhteisiin ei tule keskeytyksiä, eikä ratkaisu itsessään vaikuta palvelusuhteisiin Vaikutukset opetusvelvollisuuksiin ja niiden täyttymiseen: Uuden koulun aloittaessa vaikutuksia ei ole. Yhtenäiskoulun oppilasmäärän merkittävä lasku johtaa kuitenkin väistämättä perusopetusryhmien määrän vähenemiseen. Tämä tarkoittaa jatkossa ongelmia mm. opettajien virkaan vaadittavien opetustuntien täyttymisen osalta. Yhtenäiskoulussa on erilliskouluja merkittävästi paremmat mahdollisuudet esim. tarvittaessa tasoittaa ylituntien jakautumista opettajien kesken sekä toisaalta mahdollistaa myös joustavammat ratkaisut hyödyntää opettajien osaamista nykyistä laaja-alaisemmin sekä mahdollistaa osaamistarpeiden ennakoinnin lisäja täydennyskoulutuksen Koulussa toteutuu tiimiorganisaatio; suunnittelu käynnistynyt veso-iltapäivien kautta 6.3. ja 10.4; koulunkäynninohjaajille järjestetään keväällä vastaavat tilaisuudet Tavoitteena on suunnitella yhtenäiskoulun toimintakulttuuria ja arjen käytänteitä, sekä tulevan lukuvuoden tiimiorganisaatiota 21

22 Tiimiorganisaatio yhtenäiskoulussa Oppilaskunnat otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun. JOHTORYHMÄ Rehtori ja apulaisrehtorit SUUNNITTELURYHMÄ Johtoryhmä ja tiimien vetäjät KEHITTÄMISTIIMIT Kaikki opettajat mukana erikseen määritellyissä tiimeissä, ohjaajille oma tiimimalli, josta nimetään edustajat tarvittaessa teemaryhmiin Kaipolassa ja Juokslahdella rehtori ja yhteysopettaja suunnittelevat tiimirakennetta koulun tarpeista käsin. Tavoitteena on rakentaa toiminnallista yhteistyötä yhtenäiskoulun ja erilliskoulujen välille. 22

23 Arkikäytänteet, tapahtumat ja juhlat Arviointikulttuuri yhtenäiskoulussa - arvioinnin vuosikello Sisäinen ja ulkoinen tiedotus Oppimisen tuen järjestäminen ja inklusiivisen koulun periaatteet Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelun ja toteutuksen periaatteet yhtenäiskoulussa Oppilaiden osallisuuden vahvistaminen ja kummioppilastoiminnan kehittäminen Työhyvinvoinnin periaatteet ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma Turvallinen arki Kivassa, Liikkuvassa koulussa - yhteiset pelisäännöt, välituntitoiminta ja järjestyssäännöt Koulun turvallisuussuunnitelmat Yhtenäiskoulun juhlat ja muut tapahtumat suunnitellaan osana lukuvuoden suunnittelua yhdessä henkilökunnan ja oppilaskunnan kanssa ja ne kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Kaksi rakennusta mahdollistaa juhlien ja tapahtumien järjestämisessä uudenlaisia kokonaisuuksia ja eri ikäisten lasten välisen yhteistyön lisäämisen Kaipolan ja Juokslahden koulussa toimitaan nykyiseen tapaan, mutta mahdollisuuksien mukaan suunnitellaan myös yhteisiä tapahtumia yhtenäiskoulun kanssa osana oppilashuollollista jatkumoa ja nivelvaiheyhteistyötä 23

24 Lukuvuosisuunnittelu ja työjärjestykset Yhtenäiskoulun lukuvuoden suunnittelu tehdään osana henkilöstön kanssa käytäviä kehityskeskusteluja ja kehittämisryhmätoimintaa Kaipolassa, Juokslahdella ja yhtenäiskoulussa; valmistelu lv käynnissä Rehtoreiden muodostama johtoryhmä valmistelee lukuvuosisuunnitelmaa yhteistyössä suunnitteluryhmän kanssa ja se vahvistetaan syyslukukauden alussa Rehtorit laativat työjärjestykset huomioiden pedagogiset tarpeet nykyiseen tapaan Keväällä järjestettävissä vanhempainyhdistyksen ja oppilaskuntien hallitusten kokouksissa keskustellaan siitä, millaisia vaikuttamismahdollisuuksia ja - kanavia vanhemmat ja oppilaat toivovat Kahden koulun yhdistyessä alkaa uuden toimintakulttuurin suunnittelu kevään aikana Yhtenäiskoulun hallintoa ja suunniteltua toimintaa esitellään oppilaskuntien hallituksessa, vanhempainilloissa, keskustelutilaisuuksissa ja muissa koulun tapahtumissa 24

25 Erityisopetus ja opiskeluhuolto Erityisopetusresurssi on jaettu väliseksi ajaksi sivistyslautakunnan linjaamin kohdentamisperustein. Erityisopetukseen liittyvistä järjestelyistä päätetään aluetiimissä Apulaisrehtori 1 vastaa yhtenäiskoulun vuosiluokkien erityisopetuksen kokonaisuudesta. Erityisopetuskäytänteiden yhtenäistäminen ja kehittäminen helpottuvat Joustavampia toimintamalleja ja mahdollisuuksia voidaan hyödyntää Resurssin kohdentaminen tuen tarvitsijoille ja nopeisiin muutoksiin vastaaminen on joustavampaa Opiskeluhuollollinen organisaatio on rakennettu oppilashuollollista jatkumoa ajatellen (koulupsykologi, kuraattori, terveydenhoitajat ja koululääkäri) Yhtenäiskoulussa vuosiluokilla toimii yksi kuraattori, yksi psykologi ja yksi koululääkäri. Apulaisrehtori 1 vastaa opiskeluhuollon kokonaisuudesta yhtenäiskoulun vuosiluokilla Rehtorin vastuulla on Kaipolan ja Juokslahden koulujen opiskeluhuolto. Opiskeluhuollon yhtenäistäminen ja käytänteiden kehittäminen helpottuvat Yhtenäiskoulu kuuluu nykyiseen Paunun alueeseen (= Vitikkalan, Kaipolan ja Juokslahden koulujen oppilaat siirtyvät 7. luokalle Paunun yläkouluun), joka turvaa opiskeluhuollollisen jatkumon oppilaille Paunun aluetiimi (tiimin nimi muuttuu yhtenäiskoulussa) ohjaa opiskeluhuoltoa ja tuen määrittelyä. Tiedonsiirto toteutetaan oppilas- ja opiskelijahuoltalain mukaisesti 25

26 Kouluterveydenhuolto ja muita palveluja Nykyisen Vitikkalan ja Paunun koulujen terveydenhoitajat jatkavat nykyisissä työpisteissään luokan oppilaiden terveystarkastukset ja muut terveydenhuollon asiat hoitaa Vitikkalan koulun terveydenhoitaja. Kiireelliset 6.- luokkalaisten ensiaputilanteet hoitaa Paunun koulun terveydenhoitaja. Paunun terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu luokkien lisäksi lukion oppilaiden opiskeluterveydenhuolto. Koululääkärin vastaanotto jatkaa pääsääntöisesti Paunun koululla. Koululääkäri on yhden päivän kuukaudessa Vitikkalan koululla. Kaipolassa ja Juokslahdella toiminta jatkuu nykyisellään. Pihlajalinna mitoittaa kouluterveydenhuollon resurssin THL:n ohjeiden mukaisesti. Iltapäivätoiminta Yhtenäiskoulumuutoksella ei ole vaikutusta iltapäivätoimintaan. Koulujen tilat sekä piha-alueet pysyvät samoina ja ohjaajaresurssi riittää jatkossakin iptoimintaan Koulukuljetukset Koulujen lakkauttamisella ja uuden koulun perustamisella ei ole vaikutuksia koulukuljetusjärjestelyihin Oppimateriaalit ja tarvikkeet ja kalusto Koulujen lakkauttamisella ja uuden koulun perustamisella ei ole vaikutuksia hankintoihin; uudessa koulussa hankinnat harkitaan koko kouluyhteisöä palvelevina Järjestyssäännöt Sivistyslautakunnan päättämät järjestyssäännöt eivät muutu muuta kuin koulukohtaisilta osilta (PoL 29) Järjestyssääntöjä tarkastellaan koulun henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen kanssa 26

27 Oppilaskunnat ja vanhempainyhdistykset Oppilaskunnat; oppilaiden hyvinvointia ja osallisuutta edistämässä Yhtenäiskouluun muodostetaan yksi yhteinen oppilaskunnan hallitus; hallituksella voi olla luokka-astekohtaisia jaostoja Oppilaskuntatoimintaa ohjaa kaksi ohjaavaa opettajaa Kaipolassa ja Juokslahdella jatketaan nykyisiä käytänteitä Vanhempainyhdistykset; aktiivinen toimija kodin ja koulun välisessä yhteistyössä Tavoitteena on muodostaa yksi yhteinen 1-9 vl vanhempainyhdistys Koulun edustajina ovat rehtori ja vaihtuva opettajaedustaja Paunun koulun vanhempainneuvosto 5.2. kannattaa yhteisen yhdistyksen muodostamista Vitikkalan koulun vanhempainyhdistys kokouksessaan kannatti myös yhteistä vanhempainyhdistystä. Kaipolassa ja Juokslahdella jatketaan nykyisiä käytänteitä 27

28 Koulun nimi ja osoite Koulun nimi ja osoite: Koulun nimi ratkaistaan nimikilpailulla Joonaantie Jämsä vl 1-5 Joonaantie 1, Jämsä vl 6-9 Paununkatu 1, Jämsä Nimikilpailuun liittyvät periaatteet yms. käsitellään sivistyslautakunnassa. Nimitoimikuntaan on alustavasti kaavailtu edustusta henkilökunnasta, oppilaista, vanhempainyhdistyksistä yms. Kilpailuun sisältyy palkintoja. Koulun nimestä päätetään sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt Vitikkalan ja Paunun lakkauttamisasiasta ja uuden koulun perustamisesta. Nimen päättää sivistyslautakunta 28

29 Miten tästä eteenpäin? Sivistyslautakunta on saanut tiedon kaupunginhallituksen päätöksestä kokouksessa. Kuulemis- ja keskustelutilaisuus järjestetään Sivistyslautakunta käsittele asiaa kokouksessaan aikaisintaan 28.3 ja viimeistään Kaupunginhallitus käsittelee asiaa viimeistään Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa Sivistyslautakunta päättää koulun nimestä kokouksessaan toukokuutai kesäkuun Hallintolain 41 mukaisesti asiaan liittyvät kirjalliset mielipiteet tulee osoittaa Jämsän sivistyslautakunnalle klo mennessä osoitteeseen Jämsän kaupunki, Sivistyslautakunta, Kelhänkatu 3, Jämsä tai sähköpostitse sivistys@jamsa.fi - Kuulemistilaisuudessa käsiteltyyn aineistoon on mahdollista tutustua Jämsän kaupungin verkkosivuilla alkaen. - Aineisto on myös mahdollista saada alkaen Jämsän kaupungin neuvonnasta (os. Keskuskatu 8, Jämsä). Aineistosta peritään kaupunginhallituksen päätöksen mukainen maksu. Aineistoon on mahdollista tutustua alkaen Jämsän kaupungin pääkirjastossa kirjaston aukioloaikoina. 29

30 Oppilaaksiottoalueet Jämsän kaupungissa Oppilaaksiottoalue määrää lapsen lähikoulun <-> oikeudet ja velvoitteet (PoL 6 ) Jämsän kaupungissa on määritelty oppilaaksiottoalueet alakouluille ja yläkouluille. Sivistyslautakunta on hyväksynyt alakoulujen oppilaaksiottoalueet ( 127) ja yläkoulujen oppilaaksiottoalueet ( 17). Koulujen lakkauttaminen ei muuta oppilaaksiottoalueiden maantieteellisiä rajoja Yhtenäiskoulun perustaminen merkitsee Vitikkalan ja Paunun oppilaaksiottoalueiden uudelleen nimeämistä. Alueet nimetään uuden perustettavan yhteinäiskoulun mukaan. Oppilaaksiottoalueet nimetään siinä kokouksessa, missä lautakunta päättää uuden yhtenäiskoulun nimestä. 30

31 Nykyiset oppilaaksiottoalueet 31

32 Uudet oppilaaksiottoalueet

33 33