osallisuushanke Salli Osallisuuden jäljillä Kuntaliitto

Transkriptio

1 osallisuushanke Salli Osallisuuden jäljillä Kuntaliitto Salli-kuvat: Ninka Reittu-Kuurila

2 Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja, kehittäjä ja keskustelun herättäjä Yhdistyksen toiminnan tavoitteet Edistää paikallista, maakunnallista ja valtakunnallista vuoropuhelua sosiaali- ja terveyspolitiikassa Tukea järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytyksiä Vahvistaa kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Perustettu v Jäseninä henkilöitä ja yhdistyksiä toimialalta Seitsemän kehittämishanketta, reilut 20 työntekijää Verkkosivut:

3 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi ja koordinointi

4 Projektin kokonaiskonteksti Kehittämisrakenne (STKL, SOSTE, ISO) Osallisuutta tukevat muodot järjestöjen toiminnassa Pohjois- Karjala Pohjois- Karjala Sosiaaliturvayhdistysten koordinoima Etelä- Savo Järjestölähtöinen osallisuuden edistäminen Salli hanke (Ray) Kunta osallisuuden edistäjänä KASTE ohjelman kuntahankkeissa Etelä- Savo Keski- Suomi Keski- Suomi Kuntien kehittämiskokonaisuus Pohjois- Savo Pohjois- Savo Osallisuutta tukevat kuntajärjestö yhteistyön uudet rakenteet ja toiminta-tavat Osallisuutta tukevat muodot osana kunnallista palvelujärjestelmää

5 Sallin tavoitteena Hankkeen päämääränä on lisätä heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuutta sekä kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Päätavoitteena on kokeilla ja kehittää toimintamalleja ja -tapoja osallisuuden edistämiseksi huono-osaisten ihmisten lähtökohdista ja heidän kanssaan heidän hyvinvointinsa parantamiseksi. Osallisuutta lisäävät toimintamallit ja menetelmät Matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Vuoropuhelu aikuissosiaalityön ja perusterveydenhuollon kanssa Järjestö-kunta yhteistyö Kaste-yhteistyö -> alueellisen toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen ja vuoropuhelu Kaste-ohjelmatyössä

6 Asiakaskeskeisyyden toteutuminen julkisissa palveluissa, Sosiaalibarometri 2013: Lähde: sosiaalibarometri2013.pdf

7 Asiakaslähtöisyyden toteutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa kansalaisten mielipide Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 2011 Kansalaisbarometri Kuvio alaisbarometri_2011

8 Anne Pyykkönen

9 Mitä on osallisuus?

10 Minusta osallisuus merkitsee sitä, että Ei tarvitse olla yksin kotona voi mennä toisten seuraan. Haluaa osallistua yhteisiin toimintoihin ja kannustaa muitakin tuttujaan mukaan Osallisuus on hyvin monitasoinen ja syinen tuntemisen, Hanna Pieviläinen kuulumisen ja tekemisen kokonaisuus. (Särkelä-Kukko 2013)

11 Osallisuus Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima: syrjäytymisen prosessissa sosiaaliset siteet yhteisöön heikkenevät, osallisuuden prosessissa ne vahvistuvat Osallisuus on tunnepohjainen kokemus se voi syntyä osallistumisesta, mutta pelkkä osallistuminen ei useinkaan riitä Osallisuuden tunteen synty edellyttää yhteisön ja yksilön vastavuoroista toimintaa Yhteisö huomioi jäsenensä, yksilö tulee aktiivisesti mukaan. Lähde: Oranen, Mikko 2008: Mitä mieltä? Mitä mieltä!

12 osallisuushanke Salli 2014 Osallisuus Osallisuus on monitasoinen ja syinen tuntemisen, kuulumisen ja tekemisen kokonaisuus. Keskeistä osallisuudessa on luottamus, sitoutuminen ja kuulluksi tuleminen. Osallisuus on yksilöllinen tunne tai kokemus kuulumisesta yhteisöön ja yhteiskuntaan. Osallisuus yhteiskunnassa - Yhteiskunnan tasolla osallisuus liittyy edustukselliseen demokratiaan. Keskeistä osallisuudessa on se, miten ihmisellä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoprosessiin. Osallisuus ympäröivissä yhteisöissä - Osallisuudessa on kyse kiinnittymisestä johonkin: yhteisöihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan, yhteenkuuluvuuden tunteen syntymisestä, turvallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. - Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima. Osallisuus omassa elämässä - Osallisuus koostuu identiteetistä ja elämänhallintavalmiuksista ja voimaantumisesta (empowerment) - Olennaista on omakohtainen sitoutuminen, omaehtoinen toiminta ja vaikuttaminen omaa elämää koskevien asioiden kulkuun sekä vastuun ottaminen seurauksista - Osallisuus ja osallisuuden kokemukset ovat aina kytköksissä osallistujan ihmiskäsitykseen ja henkilökohtaiseen elämismaailmaan. Kuva: Ninka Reittu-Kuurila Lähekkäiset käsitteet Osallistuminen Osallistaminen Osallisuuden muotoja Tieto-osallisuus Toimintaosallisuus Suunnitteluosallisuus Päätöksenteko-osallisuus (Kohonen&Tiala 2002) Englanninkielisiä vastineita Participation citizen engament inclusion co-production involvement Määritelmät perustuvat Mona Särkelä-Kukon ja Päivi Rouvinen-Wileniuksen Sallin artikkelikokokelmassa (Jämsén&Pyykkönen (toim.) 2014) osallisuuden jäljillä julkaistuihin artikkeleihin.

13 Osallisuuden edistäminen Sallissa Kansalaisten osallisuus palvelujen kehittämisessä uudet kokeilut eri toimijoiden kanssa Matalankynnyksen (kohtaamispaikka)toiminnan kehittäminen kunta-järjestöyhteistyön näkökulmasta Kunta- järjestöyhteistyön uudet työvälineet Kuvat: Ninka Reittu-Kuurila

14 Asiakkaan äänellä Sosiaalitoimistojen asiakaspalautepäivät Toteutettiin Pohjois-Karjalassa 2012 ja 2013 (Joensuu, Kontiolahti, Lieksa) ja Etelä-Savossa 2013 (Mikkelin Seudun sosiaali- ja terveystoimen alue) pääasiassa aikuissosiaalityön palveluissa Yhteistyö Karelia AMK:n ja Mikkelin AMK:n kanssa opiskelijat ideoimassa ja toteuttamassa palautteenkeruuta Palautetta kerättiin kyselylomakkeella ja erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä Palautepäivien yhteydessä kerättiin palautetta yhteensä 462 asiakkaalta Asiakaspalautepäivistä ja muista asiakaspalautteen keräämisen piloteista kerättyjen kokemusten pohjalta laadittiin Asiakkaan äänellä menetelmäopas asiakaspalautteen keräämiseen sosiaalityössä ja Asiakkaan äänellä koulutuspaketti Asiakkaan äänellä koulutuksia toteutetaan syksyn 2014 aikana ainakin Jyväskylässä 4.9, Joensuussa ISOn verkostoissa 26.9 ja 30.9 ja Mikkelissä ja Savonlinnassa 15.10

15 Jyväskylän nuorten aikuisten ääni ryhmä Ryhmä koostuu palvelujärjestelmän kehittämisestä kiinnostuneista nuorista aikuisista, joilla itsellään on kokemusta mm. sosiaalitoimen, Kelan ja TE-toimiston palveluista. Nuorten aikuisten ääni -ryhmän toiminta käynnistyi 2012, kun Salli-hanke ja Jyväskylän yliopiston PalKo-hanke kutsuivat nuoria aikuisia keskustelemaan kokemuksista palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tilaisuudet olivat avaus nuorten aikuisten, päättäjien ja viranomaisten vuoropuhelulle Jyväskylässä. Yhteistyö Jyväskylän Katulähetys ry:n ylläpitämän Nuortentalo Katutason ja Jyväskylän Nuorten taidetyöpajan kanssa Kuva: Ninka Reittu-Kuurila

16 Nuorten aikuisten kokemuksia osallisuudesta palvelujärjestelmässä: En tule kuulluksi. Ei yksilöllisyyttä: kaikille sama palvelu ja lappu En ymmärrä. Ei tule onnistumaan, leimautuu. Käytännöt ovat sekavia Käsitelläänkö palautetta? Tietoa ei saa tarpeeksi. Mihinkään ei voi kuitenkaan vaikuttaa. Ei ole kysytty palautetta, ei ole annettu palautetta. Ei uskalla antaa palautetta.

17 Jyväskylän nuorten aikuisten ääni ryhmä Ryhmä järjesti vuonna 2013 keskustelutilaisuuksia (3 kpl), joissa nuoret aikuiset tapasivat viranomaisia, kansanedustajia ja paikallisia päättäjiä. Nuoret aikuiset halusivat jatkaa vuoropuhelua eri toimijoiden kesken myös vuonna Nuorten aikuisten suunnittelema keskustelutilaisuus järjestettiin Kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Näkyvyyttä mediassa, mm. Keskisuomalainen, YLE Keski-Suomi Eduskuntavierailu nuorten viesti kansanedustajille. Tuotoksena TÄÄ EI NYT VAAN TOIMI Nuoret aikuiset palvelujärjestelmän asiantuntijoina kooste

18 Arki-infot ja toimeentulotuen kyselytunnit Arki-infot Joensuun Kansalaistalolla ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa Jyväskylässä Tietoiskuja erilaisista arkeen liittyvistä aiheista, mm. talous- ja velkaneuvonta, arjen säästövinkkejä, muistin huoltoa työikäisille, perustietoa maahanmuutosta, kierrätys ja lajittelu, sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet Alustus ja aikaa keskustelulle Vierailijoina järjestöjen ja kuntapalveluiden edustajia Toimeentulotuen kyselytunnit Joensuun Kansalaistalolla Infoa toimeentulotukeen liittyvistä asioista Aikaa kysymyksille ja keskustelulle Keskustelijoina Joensuun kaupungin sosiaalityöntekijät ja etuuskäsittelijät

19 Vertaistoimintaa Joensuun alueella opas Kuntien ja järjestöjen yhteistyön välineenä

20 OSALLISTU! VAIKUTA! teematapahtuma järjestetään järjestöjen, Joensuun kaupungin ja Karelia AMK:n yhteistyönä YK:n kansainvälisenä demokratiapäivänä Vuonna 2013 tapahtuma kesti koko viikon, nyt yhtenä päivänä. Tapahtumassa mm. esitellään alueen järjestö-, vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaa, kerrotaan asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista kaupungin asioihin. Asukkailta kerätään turvallisuuteen liittyviä kokemuksia, epäkohtia ja kehittämisehdotuksia syksyllä 2014 päivitettävää Joensuun kaupungin turvallisuussuunnitelmaa varten 40 Karelia AMK:n opiskelijaa jalkautuu tapahtumapaikoille ja palveluyksiköihin keräämään asukkaiden kokemuksia.

21 Osallisuus henkilöstön osaamisena Kuopiossa Yhteistyösopimus Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ja Sallin välillä Osallisuus- ja järjestökoulutusmateriaalin kokoaminen koulutuspaketiksi (3h) Osallisuusvastaavien verkoston kokoaminen Kuopion kaupungin palvelualueiden henkilöstöstä Osallisuuskoulutusten toteuttaminen kaupungin henkilöstölle, alkaen palvelualueiden johtoryhmät 27.5 Syksyllä palvelupäälliköt ja osallisuusvastaavat (9 koulutusta) Koulutusmateriaali myös muualla hyödynnettävissä

22 KOULUTUSSUUNNITELMA HENKILÖKUNTA Toukokuu 2014 johtoryhmät (poissa olleiden täydentävä koulutus määritellään tarpeen mukaan). Osallisuusvastaavien nimeäminen keväällä 2014 (JORYT). Verkosto näkyvissä ajantasaisena projektityöverkostoalustalla ja Santrassa. Olemassa oleva osaaminen käyttöön. Syksyn henkilöstökoulutusten yhteydessä. Elokuun 2014 viikko 34 osallisuusvastaavien yhteistapaaminen. Palvelualueiden syventävä osallisuuskoulutus syys-lokakuu Osallisuusvastaavat, palvelupäälliköt. 22

23 HENKILÖKUNNAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Luoda henkilökunnalle monipuolinen näkemys osallisuudesta. Antaa ajatuksia siitä, miten osallisuuden toteutumista voi edistää. Innostaa kehittämään osallisuuden mahdollistavia työtapoja omassa toimintaympäristössään. SISÄLTÖ Mitä on osallisuus Kunta osallisuuden edistäjänä Järjestöt osallisuutta tukemassa Osallisuus Kuopiossa Kokemuksia ja toimintamalleja Tukirakenteet Ryhmätyöskentelyä TOTEUTUS Syksyn 2014 aikana koulutetaan yksiköiden palvelupäälliköt sekä osallisuusvastaavat. Koulutus järjestetään palvelualuepareittain. Koulutustilaisuus kestää kolme tuntia. 23

24 Salli ja Pohjois-Karjalan sote-palvelujen alueellinen järjestämismalli? Pohjois-Karjalaan yksi sote-palvelujen tuotantoalue Valmistelu käynnissä, ehdotus valmiiksi mennessä (PKSSK ja alueen kunnat vastaavat valmistelusta) Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry mukana valmmistelussa Valmistelussa nimetty 5 työryhmää, joissa mm. palvelutuotantotyöryhmä ja sote-kunta -rajapintatyöryhmä. Salli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kansalaisten ja järjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua palveluiden järjestämiseen liittyen marrasjoulukuussa 2014 yhteistyössä valmistelutyöryhmien kanssa palvelujen asiakkaiden (=kuntalaisten) ääni valmisteluun mukaan. Sallille haettu jatkohankkeeksi SULOa, jossa kehitetään kuntien henkilöstön osallisuus-osaamista järjestö- ja kansalaistoiminnan ja kuntapalveluiden näkökulmista sekä vauhditetaan uusien asiakasosallisuuden toimintamallien käyttöönottoa osana uudistuvia sosiaali- ja terveyspalveluja.

25 Johtolankoja osallisuuteen Osallisuuden kokemus syntyy yhteisöissä. Matalan kynnyksen toiminta luo mahdollisuuksia eri lähtökohdista tulevien ihmisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Kuulemalla ihmistä voi saada uusia näkökulmia. Ennakko-olettamukset voivat osoittautua vääriksi. Tieto on osallisuuden edellytys. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus saada selkeästi esitettyä ja helposti löydettävää tietoa osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja tarjolla olevista palveluista. Ihmisten arkiympäristöihin jalkautumalla voi tavoittaa enemmän ihmisiä. Samalla mahdollistuu ihmisten tasa-arvoisempi kohtaaminen. Ihmisten välinen luottamus on osallisuudessa olennaista. Luottamus rakentuu arvostavassa kohtaamisessa. Osallisuuden edistäminen on kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja valtion viranomaisten yhteinen asia. Voimien, osaamisen ja ihmisten tavoittamisen kanavien yhdistäminen kannattaa.

26 Sallin julkaisut: Tää ei nyt vaan toimi nuoret aikuiset palvelujärjestelmän asiantuntijoina Asiakkaan äänellä menetelmäopas asiakaspalautteen keräämiseen sosiaalityössä osallisuuden jäljillä artikkelikokoelma Verkossa osoittessa

27 Osallisuustietopankki

28 Sallin onnistumisia I Kehittämisen teema on ollut ajankohtainen osallisuuden edistämisestä ja osallisuutta edistävien toimintamuotojen kehittämisestä ollaan oltu kiinnostuneita niin kunta- kuin järjestökentällä (kansallisten ohjelmien ja lakiuudistusten vaikutus). Hanke rakennettiin Kaste-vuoropuheluun alusta alkaen yhteistyö Kaste-verkostossa on tuonut hankkeelle näkyvyyttä ja avannut tiettyjä ovia kuntayhteistyöhön. Hanke on löytänyt kehittämiseen sitoutuneita yhteistyökumppaneita, erityisesti sosiaalityö, perusterveydenhuolto, oppilaitokset ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat (Joensuun Kansalaistalo, Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Matara ja Jyväskylän Nuorten Katutaso)

29 Sallin onnistumisia II Osallisuuden käsitettä ja kehittämistyön tavoitteita onnistuttiin konkretisoimaan oikealla tavalla kentän tarpeita kuunnellen alkuperäinen hankesuunnitelma antoi mahdollisuuksia (liian) moneen Iso neljän maakunnan kokoinen hankealue on mahdollistanut erilaisiin toimintakulttuureihin tutustumisen ja tuonut vertailukohtaa osallisuuden edistämisen tilanteeseen eri alueilla. Myös hyväksi todettujen käytäntöjen kokeileminen eri alueilla on mahdollistunut, kun hankkeessa on mukana useita maakuntia. Hankkeessa on henkilöstövaihdoksista huolimatta onnistuttu pitämään yllä hyvä kehittämisen meininki, Sallin henki. Henkilöstön vaihtuvuus on avannut myös uusia mahdollisuuksia ja uudet ihmiset ovat tuoneet tuoreita ideoita kehittämiseen.

30 Sallin onnistumisia III Vaikka kohderyhmän tavoittaminen ei kaikilla alueilla ole toteutunut odotetulla tavalla, on kohderyhmän ääni saatu kuuluviin ja toiminnalla on ollut vaikutuksia projektiin osallistuneiden ihmisten elämään: On ehkä ollu se suurin asia, mikä mulla on jääny päällimmäisenä niin kun itteni kohalla. Kasvu Ehkä mää sitten oon kasvanu aikuiseksi. Mutta siis tää on niin ku antanu mahdollisuuden siihen. Päässy tavallaan sellasiin tilanteisiin, missä on voinu avata suuta. (Nuori)

31 Sallin haasteita Osallisuus -käsitteen monimuotoisuus erilaiset tulkinnat, toiveet ja odotukset, on vaatinut konkretisoimista Iso hankealue kehittämisen vaikeus etänä, paljon matkustamista, hallittavuus, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden sitoutuminen Vähäiset henkilöstöresurssit on jouduttu tekemään rajauksia ja valintoja sen suhteen, mihin aika ja resurssit riittävät isolla alueella STKL:n purkaminen ja SOSTEn syntyminen vaikutukset alueellisten sosiaaliturvayhdistysten rooliin ja elinvoimaisuuteen alueilla ja sitä kautta vaikuttanut myös yhdistysten sitoutumiseen hankkeeseen. Valtakunnallinen tuki jäi puuttumaan STKL:n purkamisen jälkeen (2011 lopussa). Kohderyhmän tavoittaminen ei ole onnistunut odotetulla tavalla vain osassa kehittämispilotteja suoraan hankkeen kautta ( toimittu enemmän rakenteissa ammattilaisten kanssa) ( ilkeät ongelmat vaativuus, pitkäjänteisyys, jalkautuminen, sitoutuminen)

32 Salli osallisuus! Kiitos!