Sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkkosuunnitelman päivitys vuosille

Transkriptio

1 Sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkkosuunnitelman päivitys vuosille Työryhmä sivistystoimenjohtaja Hannele Kujala pj. suunnittelupäällikkö Eeva Viitala, sihteeri opetustoimenjohtaja Leila Kurki varhaiskasvatuksen johtaja Anu Vesiluoma päivähoito- ja opetuspäällikkö Mikael Flemmich vt. yhdyskuntatekniikan johtaja Anna-Kaisa Kauppinen kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi toimitilapäällikkö Jarno Köykkä paikkatietoinsinööri Rita Pihlaja rakennus- ja asuntoasiantuntija Ansa Virtanen vapaa-aikatoimen johtaja Katja Linnakylä (kutsuttuna)

2 Kirkkonummen kunta Sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden toimiala KIRDno Sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkkosuunnitelman päivitys vuosille Päivityksen tausta Talousarviokäsittelyssä 2018 (kv , 82) on kuntatasoisena sitovana toiminnallisena tavoitteena päätetty, että kunnan palvelutuotantoa ohjaava palveluverkkosuunnitelma päivitetään tarvittavilta osin kiinteistöstrategian ns. välimallin pohjalta. Toiminnalliseksi tavoitteeksi on päätetty myös investointien pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman laatiminen, mikä tähtää strategiseen tavoitteeseen kestävästä kuntataloudesta. Päivitettävä palveluverkkosuunnitelma pohjautuu kunnanhallituksen päätökseen , jossa kunnanhallitus kehotti toimielimiä laatiman vastuualueitaan koskevat palveluverkkosuunnitelmat. Päätös liittyi valtuuston käsittelemään Palveluverkkoselvitykseen kiinteistöstrategian näkökulmasta vuosille Kiinteistöstrategian näkökulmasta tehty selvitys koski kattavasti päiväkoteja ja kouluja. Kiinteistöihin keskittyvässä palveluverkkoselvityksessä esitettiin kolme vaihtoehtoista mallia koulu- ja päiväkotiverkon toimipisteille: tiivis malli, välimalli ja väljä malli. Välimallin mukaan kunnassa on yhdeksän koulua ja kaksitoista päiväkotia. Kolme kouluista on ruotsinkielisiä. Keskimäärin yksi päiväkotiyksikkö on mitoitettu 150 hoitopaikalle/lapselle. Esiopetusyksiköt on sijoitettu alakoulujen ja päiväkotien yhteyteen yhteensä 21 yksikköön. Kunnanhallitus on kokouksessaan käsitellyt välimallin tulkintaa. Tulkinnan mukaan kunnan palveluverkkosuunnitelman päivitystä jatketaan siten, että suunnitelman lähtökohtana on ns. välimalli (kv palveluverkkoselvitys kiinteistöstrategian näkökulmasta). Lisäksi kunnanhallitus on todennut, että palveluverkkosuunnitelman välimallissa esiteltyjä koulujen ja päiväkotien lukumääriä ei sovelleta suoraan viranhaltijavalmistelussa, vaan se on ohjeellinen ja suuntaaantava. Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutokset vaikuttavat koulujen ja päiväkotien lukumäärään. Lisäksi voidaan luoda kriteeristö, jolla arvioidaan koulu- ja varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden tarve päätöksenteon tueksi ja arvioiden yhdenmukaistamiseksi (tarvittaessa painotettu kriteeristö). Päiväkotien osalta on selvitettävä yksityisten toimijoiden vaikutukset. Kunnanhallituksen päätöksessä todetaan edelleen, että palveluverkkosuunnitelmassa tulee huomioida ikäihmisten (>65 v) runsas väestönkasvu ja heidän palveluidensa saatavuus koko kunnan alueella. Tätä asiaa tarkastellaan perusturvan palveluverkkosuunnitelmassa. Palveluverkkoselvityksessä kiinteistöstrategian näkökulmasta on otettu kantaa koulujen sarjaisuuteen. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan myös tämä on suuntaa-antava maininta, sillä koulujen koko päätetään suunnitteluvaiheessa. Päivitettävä palveluverkkosuunnitelma perustuu kiinteistöihin keskittyvän palveluverkkoselvityksen ohella palvelusuunnittelun periaatteisiin palvelujen

3 alueellisesta saatavuudesta. Lisäksi palveluverkkosuunnitelman päivittämisen pohjana on kesällä 2018 valmistuneet Kirkkonummen väestöprojektiot ja kuntastrategian linjaukset. Kuntastrategian tavoitteena on 1,5 2 % vuosittainen väestönkasvu. Kuntastrategian mukaan kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan asiakaslähtöisesti ja kuntalaisten osallistamista vahvistetaan. Tilat suunnitellaan kuntalaisten näkökulmasta monikäyttöisiksi. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään mm. kehittämällä vapaa-ajan paikkoja ja palveluita. Hyvinvointipalveluissa painopiste on ennalta ehkäisevässä työssä. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen palveluverkkosuunnitelman päivityksessä tarkastellaan vuosia 2018, 2030 ja Päivityksessä esitetyt tulevaisuuden toimitilaratkaisut ja tilojen määrät perustuvat tietoon nykytilanteesta ja arvioon tulevasta. Arvioon liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä, jotka voivat muuttaa tulevaa toimitilatarvetta ja palvelutuotannon ratkaisuja. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa rakennusten kunto, kaavoitettavien alueiden rakentamisen toteuttamisaikataulu ja yksityisten toimijoiden osuus varhaiskasvatuksessa. Sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden alueellisuus lähipalveluista seudullisiin palveluihin Sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden toimielimien tuottamien palveluiden perustana on asiakasnäkökulma, asukkaiden tasapuolinen kohtelu ja palveluiden alueellisen tasavertaisuuden takaaminen. Palveluverkon rakentumisessa otetaan huomioon sekä asukasmäärämuutokset että myös rakennettavat ja kehittyvät alueet kunnassa. Lähipalvelun käsite on jaettu alueelliseen lähipalveluun ja kuntatason lähipalveluun. Alueellinen lähipalvelu käsittää pääsääntöisesti kunnan erityistoimialaan kuuluvia tehtäviä, joita merkittävä palvelun asiakaskunta käyttää toistuvasti. Alueellisen lähipalvelun tuottamispaikan tavoiteltu etäisyys asiakkaan kodista on n km. Tässä selvityksessä kunta on alueellisten lähipalveluiden osalta jaettu alueittain kuntakeskuksen alueeseen, Masalaan ja Veikkolaan. Kuvassa 1. on kartta kunnan osa-alueista sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden tuottamisen näkökulmasta. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus järjestetään lähtökohtaisesti alueellisena lähipalveluna omalla toimialueella. Kuntatason lähipalvelu, jota ei tuoteta alueellisena lähipalveluna, sijaitsee alueellista lähipalvelua etäämmällä asiakkaasta, mutta on kuitenkin saavutettavissa omalla kulkuneuvolla/julkisella liikennevälineellä. Tässä selvityksessä kuntatason lähipalveluna tarkoitetaan palvelua, jota järjestetään kunnassa. Lukiot, kirjasto, kulttuuri, liikunta, nuoriso, musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja kansalaisopisto ovat lähipalveluita osittain alueellisesti ja osittain kuntatasolla. Lisäksi ruotsinkielinen yläkoulu (Winellska skolan) palvelee kuntatasoisena. Vapaa-ajan palveluiden saavutettavuutta lisätään kehittämällä liikkuvia palvelu ja kuntalaisten lähelle vietäviä pop-up palveluita. Laajaa väestöpohjaa edellyttävä palvelu on seudullisiin keskuksiin keskitettävä palvelu, jonka tuottaminen vaatii erityisosaamista ja laajaa moniammatillista osaamista. Tässä selvityksessä seudullisena palveluna tarkoitetaan muiden kuntien kanssa yhteistyössä toteutettua tai kuntayhtymien järjestämää palvelua. Esimerkkinä tästä on ammatillinen toisen asteen koulutus. Kolmannen sektorin tuottamat vapaa-ajanpalvelut ovat nyt ja tulevaisuudessa keskeinen osa kuntalaisten osallisuutta ja paikallista palvelutarjontaa. Kolmannen sektorin toimintaedellytysten kannalta kunnan toimitilaverkosto ja avustusjärjestelmä ovat olennaisia. Avustusjärjestelmällä tuetaan kolmannen sektorin yleishyödyllistä

4 toimintaa ja avustuskäytännöillä toimintaa voidaan ohjata kunnan strategioiden mukaisesti. Kuva 1. Kunnan osa-alueet sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden tuottamisen näkökulmasta. Nykytilanteesta kiinteistöstrategian välimalliin perustuvaan palveluverkkoon Kiinteistöstrategiassa esitetyssä ns. välimallissa todetaan seuraavaa: Välimallissa on yhdeksän peruskoulua ja kaksitoista päiväkotia. Kolme kouluista olisi ruotsinkielisiä kouluja, joista kaksi olisi 1-sarjaisia alakouluja ja yksi yhtenäiskoulu. Keskimäärin yksi päiväkotiyksikkö olisi mitoitettu noin 150 asiakkaalle. Esiopetusyksiköt on sijoitettu niin koulujen kuin päiväkotienkin yhteyteen yhteensä esiopetusta olisi järjestetty 21 yksikössä. Suomenkielisistä kouluista neljä olisi yhtenäiskouluja ja kaksi alakoulua. Alla olevassa taulukossa 1. on esitetty päiväkotien ja koulujen määrät nyt ja pyrittäessä välimalliin.

5 Taulukko 1. Nykyinen toimitilamäärä ja välimallin tavoite. päiväkoteja varhaiskasvatuksen erillistiloja yksityisiä pk peruskouluja lukioita Tilanne nyt = = = = = 2 Välimalli (tavoite) 12 0? = = 2 Väestöprojektiot Esiopetusta järjestetään tällä hetkellä keskitetysti Veikkolan (pohjoisella Kirkkonummella), Masalan (itäisellä Kirkkonummella) ja kuntakeskuksen (keskisellä ja eteläisellä Kirkkonummella) alueilla. Nyt kunnassa olevat päiväkotiyksiköt ovat tavoitteeseen nähden huomattavasti pienempiä. Tästä syystä päiväkoteja on vielä 21 ja erillisiä varhaiskasvatuksen tiloja (yleensä kerrostalojen alakerroksessa tai muita tilapäiskäyttöön hankittuja) on 5. Välimallin mukaisesti päiväkoteja pitäisi kaikkiaan olla yhteensä 12. Välimallin osoittamaan varhaiskasvatuksen yksikön tavoitekokoon on päästy ainoastaan Kantvikin päiväkodin laajennuksella (147 paikkaa) ja tulevilla Veikkolan päiväkodilla (140 paikkaa) ja Jokirinteen oppimiskeskuksen päiväkodilla (240 paikkaa). Hallinnollisella yhdistämisellä on muodostettu johtamiskokonaisuuksia, joissa useampi nykyinen päiväkoti muodostaa yhden noin hoitopaikan kokonaisuuden. Näillä kokonaisuuksilla on kullakin yksi johtaja. Välimallin mukaisesti yhtenäiskoulut sijaitsisivat keskustassa, Masalassa ja Veikkolassa. Suomenkielisten koulujen/oppimiskeskusten määrissä ei välttämättä päästä välimalliin tarkasteltavan ajanjakson kuluessa. Yhtenäiskouluja olisi viisi - kuusi (Jokirinne, Nissniku, Veikkola, Sarvvik, Gesterby, Kantvik) ja alakouluja neljä (Kartanonranta, Laajakallio, Masala, Vuorenmäki). Laajakallion ja Heikkilän koulut yhdistyisivät yhdeksi kouluksi ja Laajakallion päiväkoti muutettaisiin koulutilaksi. Ruotsinkielisiä kouluja/oppimiskeskuksia olisi välimallin mukaisesti kolme: Winellska, Sjökulla ja Sarvvik. Kaupunkitutkimus TA Oy on laatinut Kirkkonummen väestöprojektiot 06/2018 kuvaamaan kunnan väestökehitystä vuoteen Projektioiden laadinnassa on otettu huomioon myös kunnan toimista riippumattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat väestökehitykseen. Näitä ulkoisia tekijöitä ovat esimerkiksi: Asumispreferenssit Suomessa ovat muuttuneet keskustamaista asumista suosiviksi. Pääkaupunkiseutu pystyy ottamaan vastaan väestönkasvua paremmin kuin 2000-luvun alussa. Länsimetron vaikutusalueen kaavoitus ja rakentaminen Espoossa kilpailevat Kirkkonummen asuntotuotannon kanssa samoista kotitalouksista. Tilastokeskuksen mukaan hedelmällisyys ja vastaavasti syntyvyys ovat alentuneet nopeasti Helsingin seudulla ja koko maassa. Siksi lapsiperheiden määrä ei kasva juuri lainkaan. Väestönkasvu edellyttää maahanmuuttajia, jotka ovat erittäin heterogeeninen ryhmä

6 Väestöprojektiot perustuvat kahteen projektiovaihtoehtoon: nopeassa vaihtoehdossa asuntotuotannon potentiaali toteutuu kokonaan ja maltillisessa vaihtoehdossa asuntotuotannon potentiaalista toteutuu noin 75 %. Kaupunkitutkimuksen mukaan nopea vaihtoehto on koko kunnan osalta lähes identtinen viime vuoden perusvaihtoehdon kanssa. Jotta nopea vaihtoehto toteutuisi, pitäisi kasvun kiihtyä nykyisestä. Maltillinen vaihtoehto vastaa paremmin nykyistä kasvuvauhtia. Kunnan johtoryhmä on linjannut, että palveluverkkosuunnitelmaa tehdessä edetään nopean vaihtoehdon mukaisesti. Taulukko 1. Varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten sekä toisen asteen opiskelijoiden ikäryhmän väestömäärän kehitys nopean kasvuvaihtoehdon projektiossa. Vuosi 0 6-v v v. Väestö kunnassa yhteensä Nopean vaihtoehdon mukaan alle kouluikäisten lasten määrä olisi vuonna 2040 noin 870 enemmän kuin vuonna 2018 (Kuva 2). Lukumäärä kasvaa vuodesta 2030 vuoteen 2040 yhteensä 750 lapsella. Kouluikäisten määrä vähenee 5430:stä vuosina ja on alhaisimmillaan vuonna 2030 (4750 oppilasta). Vuonna 2040 oppilasmäärä kasvaa, mutta on edelleen 240 oppilasta vähemmän kuin vuonna Väestöprojektorin mukaan perusopetusikäisiä oppilaita on kunnassa vuosittain noin tehdyn tilaston mukaan perusopetuksen oppilasmäärä koko kunnassa oli syksyllä Lukuvuonna oppilasmäärä on arviolta Projektion mukaan nuorten eli toisen asteen koulutukseen osallistuva ikäryhmä kasvaa vuodesta 2018 vuoteen 2025 noin 400 nuorella, mutta laskee sitten noin 250:llä. Vuonna 2040 nuoria on nopean vaihtoehdon mukaan noin 1810.

7 Kuva vuotiaiden lukumäärä Kirkkonummella, nopea malli. Kuva vuotiaiden (perusopetusikäisten) lukumäärä Kirkkonummella, nopea malli.

8 Alueittaiset väestöprojektiot Kuntakeskus (keskinen ja eteläinen Kirkkonummi) Kuntakeskus sisältää keskustan, Gesterbyn, Heikkilän, Laajakallion, Kantvikin ja Upinniemen alueet. Taulukko 2. Nopean ja maltillisen mallin mukaiset väestöprojektiot varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen ikäryhmille kuntakeskuksen alueelta. Ikäryhmä /Vuosi 0 6 Nopea 0 6 Maltillinen 7 15 Nopea 7 15 Maltillinen Nopea Maltillinen Kirkkonummen väestöprojektion nopean vaihtoehdon mukaan kuntakeskuksen 0 18-vuotiaiden määrä pysyy noin :ssä vuoteen 2030 saakka. Sen jälkeen määrä kasvaa noin :een vuosina 2035 ja Varhaiskasvatusikäisten (0 6 vuotiaiden) määrä on kuntakeskuksessa nyt Nopean vaihtoehdon mukaan määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä 1687:een. Kasvu on 140 lasta. Vuoteen 2040 mennessä nopeassa vaihtoehdossa lapsimäärä kasvaa 1979:een. Kouluikäisiä kuntakeskuksessa on noin Nopeassa vaihtoehdossa on pientä laskua, mutta vuonna 2040 kouluikäisiä on lähes yhtä paljon kuin nyt. Nuorisoikäluokkaan kuuluvia henkilöitä keskustan alueella asuu nyt 850. Nopean vaihtoehdon mukaan ikäluokan koko kasvaa vuoteen 2025 saakka, jonka jälkeen ikäryhmään kuuluvien määrä vähenee. Vuonna 2040 ikäryhmään ennustetaan kuuluvan yhtä paljon henkilöitä kuin tällä hetkellä.

9 Kuva vuotiaiden lukumäärä kuntakeskuksessa, nopea malli. Kuva vuotiaiden lukumäärä kuntakeskuksessa, nopea malli.

10 Masalan alue (itäinen Kirkkonummi) Masalan alueeseen kuuluvat Masalan taajama, Långvik, Sundsberg, Sarvvik, Jorvas, Bobäck ja Österby. Taulukko 3. Nopea ja maltillinen väestöprojektio ikäryhmittäin Masalan alueella. Vuosi 0 6 Nopea 0 6 Maltillinen 7 15 Nopea 7 15 Maltillinen Nopea Kirkkonummen väestöprojektion nopean vaihtoehdon mukaan Masalan alueen 0 18-vuotiaiden määrä kasvaa 2860:stä 3232:een vuoteen 2025 mennessä. Sen jälkeen lasten ja nuorten määrä kasvaa edelleen ja on 3727 vuonna 2035 ja 4109 vuonna Maltillinen Nopean vaihtoehdon mukaan varhaiskasvatusikäisten määrä vähenee hieman, mutta on noin 1000 lasta vuosittain vuoteen 2025 saakka. Sen jälkeen varhaiskasvatusikäisten määrä kasvaa ollen tarkastelujakson lopussa Nopeassa vaihtoehdossa kouluikäisten määrä kasvaa tarkasteluvuosina tasaisesti nykyisestä 1479:sta 1925 kouluikäiseen vuoteen 2040 mennessä vuotiaita nuoria on Masalan alueella tällä hetkellä 362. Ikäluokan henkilömäärä kasvaa ja nopeassa vaihtoehdossa on 684 vuonna Kasvua nykyiseen on 322 henkilöä.

11 Kuva vuotiaiden lukumäärä Masalan alueella, nopea malli Kuva vuotiaiden lukumäärä Masalan alueella, nopea malli

12 Veikkolan alue (pohjoinen Kirkkonummi) Veikkolan alue sisältää koko Pohjois-Kirkkonummen Evitskogin ja Lapinkylän alueista pohjoiseen sekä Oitbackan alueen. Taulukko 4. Nopea ja maltillinen väestöprojektio Veikkolan alueella. Vuosi 0 6 Nopea 0 6 Maltillinen 7 15 Nopea 7 15 Maltillinen Nopea Maltillinen Kirkkonummen väestöprojektion nopean vaihtoehdon mukaan Veikkolan alueen 0 18-vuotias väestö vähenee vuodesta 2018 vuoteen 2025 noin 350:lla. Sen jälkeenkin ikäluokan henkilömäärä vähenee niin, että vuosina 2030, 2035 ja 2040 heitä on noin Varhaiskasvatuksen lapsimäärän ennakoidaan vähenevän. Alueella on lapsia (0 6 v.) nyt 702 ja vuonna 2025 noin 520. Vuoteen 2030 lasten määrä vähenee edelleen ja on silloin noin 470. Tämän jälkeen ikäluokkaan kuuluvien määrän arvioidaan alkavan kasvaa niin, että vuonna 2035 ikäryhmään kuuluu 549 henkilöä ja vuonna henkilöä. Kouluikäisiä Veikkolan alueella on nyt Väestöprojektio ennustaa ikäluokan vähittäistä pienenemistä vuoteen 2025 mennessä. Sen jälkeen ikäluokka pienenee huomattavasti noin :aan henkilöön. Veikkolan alueen nuorten määrä (362) kasvaa aluksi noin 450:ään vuoteen 2025 saakka, minkä jälkeen nuorten määrä laskee noin 250:een vuoteen 2040 mennessä.

13 Kuva vuotiaiden lukumäärä Veikkolan alueella, nopea malli Kuva vuotiaiden lukumäärä Veikkolan alueella, nopea malli

14 Palvelut alueittain Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut kuntakeskuksessa Kaavoitus on toteuttanut kuntakeskuksessa arkkitehtuurikilpailun, jonka tuloksena keskusta-alueen rakennuskanta uusiutuu. Esitetyssä suunnitteluratkaisussa perusopetus siirtyy pois kuntakeskuksen ydinalueelta. Kirkkoharjun koulu siirtyy kokonaisuudessaan Vesitorninmäkeen vuoden 2020 lopussa valmistuvaan Jokirinteen oppimiskeskukseen. Jokirinteen koulu on mitoitettu oppilaalle ja Jokirinteen päiväkoti 240 lapselle. Finnsbackan päiväkoti toimii tilapäistiloissa, kunnes se siirtyy Jokirinteen oppimiskeskukseen vuoden 2021 alussa. Oppimiskeskukseen siirtyvät lisäksi Jolkbyn ja Gesterbyn päiväkodit. Kirkkonummella on lukion aloituspaikkoja , yhteensä 252. Porkkalan lukiossa on nyt 563 päiväopiskelijaa, Kyrkslätts gymnasiumissa on 182 opiskelijaa. Aloituspaikkojen määrän tulisi seurata nuorten määrän kasvua, mikäli halutaan pysyä nykyisellä tasolla lukioon otettavien määrässä. Kirkkonummen koulukeskukseen jää toistaiseksi Porkkalan lukio, musiikkiopisto ja kansalaisopisto. Porkkalan lukiolle ja Kyrkslätts gymnasiumille on suunniteltu rakennettavan myöhemmin uudet tilat pääkirjaston takana olevalle tontille. Lukiorakennuksen yhteyteen sijoittuisivat myös musiikkiopiston, kansalaisopiston ja mahdollisesti kuvataidekoulun opetus- ja hallintotilat. Koulukeskuksen käyttöön jäävistä tiloista tehdään tarveselvitys syksyn 2018 aikana. Lukion ja muiden sivistysja vapaa-aikapalveluiden siirryttyä uusiin tiloihin kirjaston viereen vapautuu nykyisen koulukeskuksen tontti muuhun tarkoitukseen. Jokirinteen oppimiskeskukseen tulee iso liikuntahalli, ja uuteen lukiorakennukseen kulttuuripainotteinen sali, joka toimii myös konsertti- ja esiintymistilana. Gesterbyn koulu on peruskorjattava tai rakennettava uudelleen, samoin Winellska skolan, jonka tiloissa toimii myös Kyrkslätts gymnasium. Koulukeskuksen hanketta varten on tehty pedagoginen hankesuunnitelma, joka käsittää koulukeskuksen kaikki koulut (GWG). Tilojen uudelleen järjestelyn jälkeen Gesterbyn navetassa oleva esiopetus siirtyy Winellska skolaniin, jolloin navetan tilat voidaan ottaa esim. asukaspuistokäyttöön (vuoden 2025 jälkeen). Gesterbyn koulukeskuksessa opiskelee 1350 lasta ja nuorta. Nykyisten huonokuntoisten tilojen vuoksi osa Winellska skolanin oppilaista ja syksystä 2018 alkaen Gesterbyn koulun oppilaat opiskelevat väistötiloissa. Väistötilojen sijaan oppilaiden siirrot muihin yksiköihin eivät ole mahdollisia, koska ylimääräisiä tiloja ei ole. Papinmäen koulu liittyy hallinnollisesti ja toiminnallisesti Gesterbyn kouluun. Papinmäen koulu on osa tulevaa GWG-kampusta. Kantvikin päiväkoti (1973, 1980, 2001) on peruskorjattu ja laajennettu 147 hoitopaikan päiväkodiksi vuoden 2017 aikana. Prästgårdsbackenin päiväkoti toimii kolmessa paikassa: päätalossa, Winellska skolanissa (esiopetus) ja kivijalkatoimipaikassa Lindalissa. Lindalin hoitopaikat siirtyvät mahdollisesti Sarvvikiin (katso Masalan alue). Keskusta-alueen ruotsinkielinen varhaiskasvatus siirtyy GWG:n uuteen toimipaikkaan Gesterbyhyn.

15 Kannonkolon asukaspuiston toiminta siirtyy pääkirjastoon laajennuksen valmistuttua (v. 2019). Asukaspuiston toiminta Kannonkolossa alkoi elokuussa Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavassa on varaukset Louhosrinteen alueelle mahdollisesti sijoittuville koululle ja päiväkodille. Laadittava Kantvikin osayleiskaava mahdollistaa alueen väestön kasvun. Maankäyttösuunnitelmissa otetaan huomioon riittävät aluevaraukset palvelujen järjestämiseksi. Taulukossa 5 on esitetty päiväkotien ja koulujen lukumäärät keskusta-alueella nyt ja myöhemmin lähestyttäessä välimallia. Tilanne tulevaisuudessa tarkoittaa näkymää vuosien aikana. Taulukko 5. Kuntakeskuksen päiväkotien, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toimitilat välimalliin edetessä. päiväkoteja Varhaiskasvatuksen erillistiloja yksityisiä pk peruskouluja lukioita Tilanne nyt = = = = = 2 Tilanne tulevaisuudessa Poistuvat tilat/ muuttuneet järjestelyt = 8? = = 2 Jolkbyn Lindal Heikkilän/ päiväkoti, Laajakallion Gesterby koulu Nykyinen kirjastoverkko on riittävä vielä vuonna Pääkirjaston laajennuksen valmistuttua pääkirjastosta tulee kaikenikäisten monitoimitalo. Uudistetussa rakennuksessa toimivat kirjasto, nuorisopalvelut, asukaspuisto, musiikkileikkikoulu, kansalaisopisto, koulu ja kolmas sektori saumatta saman katon alla. Hankkeella on suuri merkitys myös keskusta alueen elävöittämisessä ja kuntakuvalle. Kirjastoauto palvelee kuntalaisia alueilla, joilla ei ole kirjastoa. Päivisin kirjastoauto kiertää päiväkodeissa ja kouluilla, iltaisin taajamissa ja haja-asutusalueilla. Keskustassa nuorisotilat sijoittuvat pääkirjaston saneerauksen ja laajennuksen yhteydessä olevaan kirjaston nuorten osastoon. Tilat otetaan käyttöön vuonna Gesterbyn nuorisotalo palvelee asuinalueensa toimintakeskuksena. Nuorisotalo tulisi peruskorjata. Laajakallion väestönsuoja palvelee alueen asukkaita pienenä lähipalvelupisteenä ja asukastoiminnan keskuksena. Kantvikin nuorisotila toimii äänitysstudioineen nuorisotoimen musiikkitoiminnan keskuksena. Suurin osa liikuntapaikoista, kuten lähiliikuntapaikat, kuntoradat, pallokentät, uimarannat, ulkoilualueet, luistelukentät ja hiihtoladut ovat vapaasti kuntalaisten käytössä. Näitä eri tyyppisiä liikunta- ja virkistysalueita sijaitsee lukuisia määriä eri alueilla ympäri kuntaa. Kantvikin, keskustan, sekä Laajakallion lähiliikuntapaikkojen toteuttaminen, sekä Kirkkolaakson puiston liikuntatoimintojen kehittäminen parantavat kuntalaisten omaehtoisen liikunnan mahdollisuuksia merkittävästi. Lisäksi pienempiä lähiliikuntatoimintoja tulee toteuttaa eri asutusalueille.

16 Uimahallin tilakapasiteetin tulisi mahdollistaa asiakaskäyntiä vuodessa. Tämä vaatii nykyisen uimahallin peruskorjausta ja laajentamista. Keskusta-alueen uusi liikuntahalli mahdollistaa 500 henkeä/pv iltakäyttöön, minkä lisäksi koulu ja päiväkoti käyttävät hallia päivisin. Ravalsin museo sijaitsee kuntakeskuksen alueella. Museorakennuksen ja -alueiden ylläpitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut Masalan alueella Sarvvikinportin asemakaavassa varataan paikka oppimiskeskukselle, johon voidaan sijoittaa suomen- ja ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit sekä esiopetuksen tilat. Alue sijaitsee Länsiväylän välittömässä läheisyydessä hyvien liikenneyhteyksien varrella ja on saavutettavissa myös julkisilla liikennevälineillä. Sarvvikin oppimiskeskuksen valmistuttua Masalan alueella olisi kaksi suomenkielistä yhtenäiskoulua ja kaksi alakoulua. Mikäli Sarvvikin oppimiskeskukseen tulee ruotsinkielinen päiväkoti, voi ruotsinkielisen Hommas daghemin rakennuksen siirtää suomenkielisen varhaiskasvatuksen käyttöön (kunnallinen tai yksityinen). Junailijankujan ja Alatalon erillistiloista voidaan luodua yksityisten, mikäli yksityisiä päiväkoteja perustetaan alueelle (Kartanonranta ja Masalanportti). Köpaksen päiväkotia ei enää peruskorjata, vaan tiloissa tehdään ylläpitokorjauksia tarvittaessa. Nissnikun yhtenäiskoulu (1986,1989) tarvitsee lisätilaa, koska etenkin yläkoululaisia on aiempaa enemmän. Koulun aineenopetustilat eivät ole riittävät oppilasmäärälle. Alueen kaavoitus lisää oppilasmäärää myös alakoulussa. Nissnikun koulurakennusten kunto edellyttää, että tilat peruskorjataan (korjausaste on korkea) tai korvataan uudella rakennuksella. Koulun tontin jäljellä oleva rakennusoikeus on kunnan rakennusrekisterin mukaan 3272 k-m2. Uusilla ratkaisuilla koulun tonttia voidaan käyttää tehokkaammin ja saada oppilaille samalla toiminnallinen piha-alue. Nissnikun koulun pedagoginen suunnitelma on valmisteilla. Masalan koulua (1958, 1977, 1983, 2010) on laajennettu useaan kertaan. Vuosina sinne on rakennettu uudet ruokasali-, keittiö- ja liikuntatilat. Masalan koulun tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta 3418 k-m2. Palloiluhallin osuus tontin käytöstä on 3200 k-m2. Taulukossa 6. on esitetty päiväkotien ja koulujen määrät nykytilanteesta tulevaan. Taulukko 6. Masalan alue välimalliin edetessä päiväkoteja Varhaiskasvatuksen erillistiloja yksityisiä pk peruskouluja lukioita Tilanne = = = = 5 nyt Tilanne tulevaisuudessa 4 (5) + 1 = 5(6) = 8 Kartanonranta, Masalanportti = 5 (4) Sarvvikin oppimiskeskus on tässä kaksi Poistuvat tilat Köpas Junailijankuja, Alatalo kertaa s+r Karuby, Bobäck

17 Masalan kirjasto toimii monitoimitalossa, jossa on myös Masalan alueen nuorisotilat. Masalan monitoimitalon 2. vaiheen saneeraus parantaa nuorisotoiminnan toimintamahdollisuuksia Masalan Sundsbergin Sarvikin alueella. Masalassa kansalaisopistolla, musiikkiopistolla, kuvataidekoululla ja kulttuuritoimella tulisi olla monikäyttötiloja noin 150 henkilölle. Muutoin opistot palvelevat kuntalaisia Masalassa koulujen ja päiväkotien tiloissa. Opistojen toiminnan edellyttämät tilatarpeet otetaan huomioon koulujen rakentamisen/peruskorjauksen yhteydessä. Masalan Ljusdalan teatteritalo mahdollistaa nuorisoteatteritoiminnan laajentamisen, sekä tulevan toiminnan laadullisen kehittämisen. Teatteritalon ympäristöön toteutettava kesäteatterin ulkonäyttämöalue ja huoltorakennus mahdollistaisi kesäteatteritoiminnan jatkumisen alueella, sekä teatterin ulkopuolisina aikoina alueen käytön esim. koulujen toimintaan. Masalassa sijaitsevan Framnäsin urheilupuiston kesällä 2018 käyttöön otettu huoltorakennus mahdollistaa urheilupuiston käyttäjille nykyaikaiset toimintaolosuhteet. Framnäsin urheilupuiston toimintoja kehitetään edelleen ja lisäksi pienempiä lähiliikuntatoimintoja tulee toteuttaa eri asutusalueille. Sisäliikuntatilojen tarve otetaan huomioon koulujen rakentamisen/peruskorjauksen yhteydessä. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut Veikkolan alueella Veikkolan alueella on neljä suomenkielistä kunnallista päiväkotia. Veikkolan päiväkodin vanhat tilat korvataan uudisrakennuksella, joka valmistuu vuonna Veikkolan alueen ainoa ruotsinkielinen päiväkoti toimii Sjökullan oppimiskeskuksessa. Alueella on yksi yhtenäiskoulu (Veikkolan koulu, 1977, 1986, 1991, 2004) ja yksi alakoulu (Vuorenmäen koulu, 2011). Ruotsinkielinen alakoulu on Sjökullan oppimiskeskuksessa (1925, 1957, 1984, 2017). Veikkolan koulu on täynnä. Yläkoulun tarvitsemia aineenopetustiloja ei ole riittävästi, joten koulua laajennetaan. Laajennus valmistuu vuonna Koululla ja päiväkodilla on yhteinen pedagoginen suunnitelma. Alla oleva taulukko kuvaa päiväkotien ja koulujen määrää lähestyttäessä välimallia. Taulukko 7. Veikkolan alue välimalliin edetessä päiväkoteja Varhaiskasvatuksen erillistiloja yksityisiä pk Tilanne nyt = = = 3 Tilanne tulevaisuudessa = = = 3 Poistuvat tilat Lapinkylän yksikkö peruskouluja lukioita Veikkolan nykyinen kirjasto on entinen kansakoulu, joka on rakennettu vuonna 1935 (peruskorjattu vuonna 1953). Kirjaston peruskorjauksen suunnittelua varten on vuoden 2018 talousarvioon varattu euron määräraha. Mikäli Veikkolan alueen asukasmäärä kasvaa, on mahdollista laajentaa myös Vuorenmäen oppimiskeskusta ja sijoittaa musiikkiopisto, kansalaisopisto ja kuvataidekoulu koulukeskuksen yhteyteen (vuoden 2025 jälkeen). Opistoilla ja

18 kulttuuritoimella tulisi olla Veikkolassa monikäyttötiloja noin 150 henkilölle. Muutoin opistojen sivutoimipisteet sijaitsevat koulujen ja päiväkotien yhteydessä ja niiden toiminnan edellyttämät tilatarpeet otetaan huomioon koulujen rakentamisen/ peruskorjauksen yhteydessä. Veikkolan Koskentorin nuorisotilat mahdollistavat nuorisotoiminnan kehittämisen sekä tilojen hyödyntämisen alueen vapaa-ajankeskuksena pitkälle tulevaisuuteen, edellyttäen, että kunta jatkaa nykyisten vuokratilojen käyttöä. Veikkolan urheilupuiston toimintoja kehitetään ja lisäksi pienempiä lähiliikuntatoimintoja tulee toteuttaa eri asutusalueille. Sisäliikuntatilojen kasvava tarve otetaan huomioon koulujen rakentamisen/peruskorjauksen yhteydessä. Yhteenveto Edellä esitetyt kuntakeskuksen, Masalan ja Veikkolan alueilla tapahtuvat muutokset tuottavat välimallia lähestyvän tuloksen. Esitettyjen palveluverkon muutoksien seurauksena keskusta-alueella olisi neljä yhtenäiskoulua (Jokirinne, Kantvik, Gesterby, Winellska), joista yksi olisi ruotsinkielinen. Lisäksi alueella toimisi yksi alakoulu (Laajakallio). Alueelle jäisi kuusi suomenkielistä päiväkotia ja yksi ruotsinkielinen päiväkoti täydennettynä yksityisillä palveluilla. Masalan alueella olisi kaksi yhtenäiskoulua (Nissniku, Sarvvik) ja kaksi alakoulua (Masala, Kartanonranta). Ruotsinkielinen opetus olisi keskitetty Sarvvikin oppimiskeskukseen. Alueelle jäisi viisi suomenkielistä päiväkotia ja yksi ruotsinkielinen, joka sijaitsisi Sarvvikin oppimiskeskuksessa. Ruotsinkielinen päiväkoti olisi mahdollisesti yksityinen. Veikkolan alueella olisi yksi yhtenäiskoulu ja kaksi alakoulua, joista yksi olisi ruotsinkielinen. Alueella olisi neljä suomenkielistä päiväkotia ja yksi ruotsinkielinen päiväkoti, joka sijaitsisi Sjökullan oppimiskeskuksessa. Huonokuntoisia rakennuksia on tarpeen korvata uusilla rakennuksilla. Näitä ovat Jolkby ja Köpas. Tavoitteena on myös luopua kivijalkapäiväkodeista, jotka ovat välimallin mukaan jo yksikkökokonsa puolesta liian pieniä (Junailijan yksikkö). Myös vuokratiloista on tarkoituksenmukaista luopua (Gesterby ja Lindal). Suunnitelmallisella ja ennakoivalla toteutuksella saavutetaan kustannushyötyjä ja samalla saadaan käyttöön uudenaikaiset ja paremmin toimintaa tukevat tilat palvelutuotannolle.

19 Taulukko 8. Yhteenveto koko kunnasta välimalliin edetessä. päiväkoteja varhaiskasvatuksen erillistiloja yksityisiä pk peruskouluja lukioita Tilanne nyt = = = = = 2 Välimalli (tavoite) 12 0? = = 2 Tilanne = = = tulevaisuudessa Poistuvat tilat (Lapinkylä) (Evitskog) Gesterby Köpas Jolkby Lindal Junailijankuja 18 Karuby Bobäck = 2 Väestöennusteiden perusteella kunnan asukasluku kasvaa niin, että väestönkasvu on koko kunnassa nopean projektion vaihtoehdon mukaan lähes asukasta vuoteen 2040 mennessä. Väestönkasvun johdosta sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden toimitiloissa ei ole mahdollisuutta tilavähennyksiin. Oppilasmäärät ylittävät jo nyt lähes jokaisessa koulussa tilantarpeen tunnusluvuissa esitetyt tilamitoitukset. Tilojen suunniteltua korkeammilla käyttäjämäärillä on vaikutusta myös tilojen kulumiseen ja rakennusten tekniikan riittävään toimivuuteen. Myös heikkoudet toimitilojen toiminnallisessa ja rakenteellisessa/taloteknisessä kunnossa muodostavat tarpeen uusia sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden toimitilaverkkoa. Palveluverkon toimintakykyä voidaan edelleen tehostaa verkon joustavuutta lisäävin toimin. Joustavuus tarkoittaa verkon kykyä mukautua erityisesti palvelutarpeen kasvuun tai sen vaihteluihin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen osallistumisaste ja palveluntuotannontarve voivat vaihdella riippuen valtion ja kunnan päätösten (esim. perhevapaat ja kotihoidontuki) sekä muuttuvien yhteiskunnallisten että yksityisten palveluntuottajien tilanteiden mukaisesti. Sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkkosuunnitelmassa on pystyttävä vastaamaan muuttuviin toimintaympäristöihin. Joustavuutta voidaan lisätä tehokkaasti ja optimaalisesti rakennetussa palveluverkossa tilojen monikäyttöisyydellä ja käytettävyydellä. Toimitilojen ja alueiden monikäyttö on tehokkaan ja toimivan palveluverkon edellytys. Koulu- ja päiväkotitiloja käytetään varsinaisen käyttötarkoituksensa (kasvatuksen ja opetuksen järjestäminen) lisäksi myös kunnan muiden palveluiden järjestämiseen (mm. asukaspuistojen, kansalaisopiston, musiikkiopiston sekä muun vapaa-ajan palveluiden toiminta) sekä mm. järjestötoimintaan. Lisäksi avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan liittyvät erilaiset kerhot, jotka toimivat päiväkotien yhteydessä. Tilojen tehokkaan kuntalaiskäytön ja monikäyttöisyyden edellytyksiä voidaan parantaa rajautuvilla tilaratkaisuilla, nykyaikaisella kulunvalvontajärjestelmä ja käyttäjälähtöisellä tilavarausohjelmalla. Yksityiset palvelut täydentävät palvelutuotannon ydinrakennetta kunnan tuottamien palveluiden lisäksi. Kunnan tavoitteena on, että yksityiset palveluntuottajat tuottavat varhaiskasvatuksen palveluista 25 prosentin osuuden (kv ). Yksityisen toiminnan mahdollisuuksia lisää kunnan aloittama varhaiskasvatuksen palvelusetelikokeilu, joka otettiin käyttöön alkaen.

20 Tässä sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkkosuunnitelman päivityksessä on käsitelty palveluverkkoa lähinnä väestökehityksen ja tehdyn kiinteistöstrategiaan pohjaavan palveluverkkoselvityksen näkökulmasta. Päivityksen näkökulma on painottunut tulevan palvelutarpeen selvittämiseen. Tulevaisuudessa sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkko on entistä keskeisemmin kunnan palveluverkon ydinrakenne. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen toimitilat ovat olennaisessa roolissa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen ohella vapaa-ajan toimintojen ja kolmannen sektorin järjestämän toiminnan näkökulmasta. Kirkkonummen kuntastrategiassa vuosille tunnistetaan sivistys- ja vapaaaikapalvelujen toimitilojen merkitys osana kunnan strategisia tavoitteita. Kuntastrategiassa mainitaan muun muassa seuraavasti: Edistämme kuntalaisten hyvinvointia mm. kehittämällä vapaa-ajan paikkoja ja palveluita. Huolehdimme tilojen ja oppimisympäristöjen terveellisyydestä ja toiminnallisuudesta sekä opetusvälineiden ja oppimateriaalien ajanmukaisuudesta. Elinvoimaohjelmassa, joka tulee valtuuston hyväksyttäväksi kuluvana syksynä, on mainittu vuosien toimenpiteenä kehittää oppimiskeskuksista monipuolisia oppimisympäristöjä sekä alueen eri-ikäisten kohtaamispaikkoja. Kirkkonummen nykyinen tilanne, jossa sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden toimitilaverkkoa uudistetaan voimakkaasti, tarjoaa kunnalle mahdollisuuden kehittää palvelutuotantoa laadukkaasti ja tehokkaasti pitkälle tulevaisuuteen. Palvelusuunnittelua on tarpeen tarkastella jatkossa laajempana kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon erilaiset toimintaympäristön muutokset palvelutarpeeseen ja palveluiden tuottamiseen. Esimerkiksi kunnan kiinteistöstrategia ja investointien rahoitussuunnitelma, kaavoitussuunnitelmat ja maankäytön kehittämisen hankkeet, yhdyskuntarakenteen muutokset, palvelukäyttäytymisen muutokset, uudet palvelujen tuotantotavat ja tilojen käyttöperiaatteet ovat sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden palvelusuunnitteluun vaikuttavia seikkoja. Tällöin tarkasteltavaksi tulee palveluverkko kunnan sekä yksityisten ja muiden toimijoiden muodostamana kokonaisuutena. Sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden toimialan tavoitteena on aloittaa osaltaan laajemman palvelusuunnitelman laadinta vuonna Laajemman palvelusuunnitelman yhteydessä on mahdollista selvittää myös kunnanhallituksen ( ) esittämän toimitiloja koskevan kriteeristön laatimista.