Tampere 2011 Ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampere 2011 Ohjelma"

Transkriptio

1 Tampere Ohjelma Kulttuurikoski Tampereen kulttuuripääkaupunkihakemus on Kulttuurikoski. Nimessä yhdistyy kaksi laisille tärkeää asiaa, luonto ja kulttuuri. Ilman luonnonvaroja, Tammerkoskea, ei olisi kaupunkia, eikä sitä nykyistä kulttuurin keskittymää, joka Tampere on. Toisaalta, jos meillä olisi pelkkä koski, ilman että siihen yhdistyy syvä kulttuurinen merkitys, olisi nykyisen kaupungin paikalla jotain muuta, erämaata, parkkipaikka. 72 Kulttuurikoski pyörittää turbiineja ja tuottaa sitä kautta kaupungin tarvitsemaa energiaa. Se ei kuluta, vaan tarjoaa uutta. Sen kautta kaupunki saa valonsa, lämpönsä ja koneisiinsa voimaa. Virtaus vie kosken vettä Tampereelta eteenpäin, läpi Suomen, Eurooppaan ja muualle maailmaan. Veden alla piilevät Kulttuurikosken peruskivet. Niitä ovat taide, sivistys, luovuus. Avoimuus, tasa-arvo, vapaus, uudistaminen. Kaikki ne asiat, jotka ovat Tampereen kaupungin ja kaupunkilaisten perusarvoja. Niiden välissä virtaa kosken vesi, joka hioo peruskiviä, luo uusia kuvioita kivien pintaan. Näistä peruskivistä, liikkeestä ja pyörteistä rakentuu Tampere, Kulttuurikoski.

2 Werstas Tampere kulttuuripääkaupunkivuoden symboli: Sulzer-höyrykone käynnistetään! Työväen keskusmuseo Werstaan Höyrykonemuseo toimii vuonna 1899 valmistuneen Sulzer-höyrykoneen konesalissa. Sulzer on suurin Suomessa käytetty tehdashöyrykone. Se antoi käyttövoimaa Finlaysonin kutomo- ja kehruukoneille päivittäin vuosina Museo suunnittelee koneen käynnistämistä nykytekniikan avulla. Vastaava tehdaskäytössä ollut höyrykone on toiminnassa vain EDF Electropolis -museossa, joka sijaitsee Mulhousessa Kaakkois-Ranskassa. Sulzer-höyrykoneen käynnistäminen yli viidenkymmenen vuoden pysähdyksen jälkeen on symboli sille, miten teollisuuskaupungista tulee kulttuurikaupunki. Koneen käynnistäminen kulttuuripääkaupunkivuonna tarjoaa puitteet järjestää poikkitaiteellista ohjelmaa höyrykoneen äärelle konsertteja, runoutta, teatteria. Werstaan höyrykonetta ei ole mielekästä käyttää sen alkuperäisessä tarkoituksessa. Höyrykoneen tarvitsee tuottaa riittävästi voimaa vain kahdeksanmetrisen vauhtipyöränsä pyörittämiseen, mikä vähentää voiman tarvetta ja kulumista alkuperäiskäytöstä tuntuvasti. Teknisesti hankkeen kustannuksia ja onnistumista on vaikea arvioida ilman perusteellista suunnittelua. Aikanaan konetta käytti 4 5 koneenhoitajaa, jotka vastasivat jatkuvasta voitelusta ja köysien kiristämisestä. Uudistettuna kone tuskin tarvitsee näin laajaa henkilökuntaa, mutta turvallisuudenkaan takia konetta ei voi käyttää ilman valvontaa. Hanke käynnistetään yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja alan yritysten kanssa. Kunnostukseen hankitaan sponsoritukea. Sulzer-höyrykoneesta tulee erinomainen matkailuvaltti ja Tampere -hankkeen symboli. 73

3 Ensimmäinen meidän siltamme on lapsi. Aikuiset ovat arjen rakentajia, mutta lapsi on tulevaisuus, ihme. Me aikuiset voimme antaa mahdollisuuksia lapsillemme. Lapsien kautta maailma muuttuu paremmaksi meille kaikille. Toisen siltamme rakentavat Muumit. Nuo humanismin ja tarinoiden lähettiläät vievät sanomaansa aikuisille ja lapsille ympäri maailmaa. Muumit rakentavat siltoja leikille, ilolle ja välittämiselle. Kolmas on kansainvälinen Unicef-silta. Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja ennakkoluulottomuus ovat arvoja, joihin haluamme sitoutua. Sillat 74 Sanalle silta on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Sekä suomen murteissa että useissa sukukielissä silta merkitsee puusta tehtyä lattiaa. Lattia on suoja kylmää ja märkää vastaan, sen voi pitää puhtaana, sen päällä vauvat konttaavat, lapset hyppivät, tanssitaan ja leikataan kangasta. Lattia on merkinnyt Suomessa edistystä ja vaurautta. Kun lattia kuluu, se hiotaan ja se saa uuden pinnan. Kaikki toistuu, lattia on uudistettu, ja saman tien sitä aletaan taas kuluttaa. Ihmiset tarvitsevat lattioita ja siltoja. Olisi yksinkertaista jättää sillat rakentamatta ja tyytyä olemaan omalla rannalla. Toisella rannalla olisivat ne toiset, eikä niitä tarvitsisi tuntea. Kaikkialla maailmassa ihmiset ovat rakentaneet ja rakentavat siltoja. Kun vanha silta tuhotaan sodassa, menetetään jotain ainutlaatuista. Sillat on aina yritetty rakentaa ensimmäisinä uudelleen. Silta on yhdistymisen, tutustumisen, ystävyyden ja uuden oppimisen symboli. Tampereen sillat ovat monimuotoiset. On isoja siltoja liikenteelle, kävelysiltoja ihmisille ja pyörille, rautatiesiltoja, jopa patosilta yli kosken. Näiden fyysisten siltojen lisäksi on lukemattomia muita, kulttuurin siltoja. Nämä kulttuurin sillat risteilevät kaupungin sisällä, ulottuvat ympäri maakuntaa ja Suomea, ne yhdistyvät Euroopan siltoihin ja mannertenvälisiin yhteyksiin. Näitä siltoja rakentavat ihmiset, joilla on tarve toimia toisten kanssa. Silta, lattia, yhteys toisiin rakennetaan, se kuluu ja sitä on pakko uudistaa. Kulttuuripääkaupunkihakemuksessaan Tampere esittelee omat siltansa. Monet niistä ovat vielä rakennusvaiheessa, toisia vasta hahmotellaan. Jo olemassa olevien siltojen verkosto on käytössä, kulumassa ja taas uudistettavissa, entistä lujemmaksi.

4 Taidekaari silta taiteeseen Tampereella ja Pirkanmaalla kehitetään vahva ja laaja kulttuuriohjelma lapsille ja varhaisnuorille. Tavoitteena on ehjä taidekaari, joka ulottuu esikoululaisista seitsemäsluokkalaisiin (6 14-vuotiaat) ja tutustuttaa koululaiset monipuolisesti eri taiteen lajeihin. Tavoitteena on, että vuoteen mennessä jokaisella laisella koululaisella on ollut mahdollisuus tutustua eri taiteen aloihin. Taidekaari-hanke vahvistaa koulujen ja päiväkotien kulttuuri- ja liikuntakasvatusta. Siitä tulee osa koulujen opetussuunnitelmaa. Sisällöllisesti Taidekaaressa on kolme osa-aluetta: taiteeseen tutustuminen oma tekeminen ja omien teosten esille tuominen Taidekaaressa lapset tuodaan taidetapahtumiin ja -esityksiin, museoihin ja näyttelyihin sekä taiteilijatapaamisiin. Oma tekeminen mahdollistetaan työpajoissa ja työryhmissä, joita järjestetään kouluissa, lastenkulttuurikeskuksessa, museoissa ja muissa taidelaitoksissa. Lasten tekeminen tulee näkyväksi järjestämällä esiintymismahdollisuuksia, katselmuksia ja näyttelyitä. Taidekaari sisältää opettajille suunnatut informatiiviset ja toiminnalliset koulutustilaisuudet. Opettajille laaditaan myös eri taiteenalojen oheismateriaalit. Vauvojen taidepaketti Vuonna toteutetaan Taidekaaren yhteydessä vauvojen taidepaketti. Vauvat pääsevät osallisiksi lastenkulttuurista ja taiteen kohtaamisesta. Äitiyspakkaukseen tuotetaan taidepaketti, joka sisältää vauvamusiikkiäänitteen, henkilökohtaisen tuutulaulun, kuvakirjan täynnä loruja ja runoja sekä tietopaketin vanhemmille. Taidepaketin sisältö kootaan laisten ja pirkanmaalaisten taiteilijoiden teoksista. Musiikkikasvatusohjelma lapsille ja nuorille Osa Taidekaaren sisällöistä on jo valmiina siirrettävissä suoraan opetusohjelmiin. Esimerkiksi Tampere Filharmonialla on maan laajin sekä monipuolisin lasten ja nuorten musiikkikasvatusohjelma. Ohjelma tavoittaa lasta ikäluokissa 6 18 vuotta. Taidekaaren toteuttajina ovat Tampereen kulttuuritoimi, koulut, päiväkodit, neuvolat, museot, kuvataidekoulu, käsityökoulu, teatterit, sirkukset, kirjastot, sanataideyhdistys, nuorisokirjallisuuden instituutti, orkesteri, tanssiteatterit, musiikkioppilaitokset ja -yhdistykset sekä liikuntalaitokset ja -seurat yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa. Lentelen onnesta Lastenkulttuuriverkosto Taikalampun jäsenenä Tampereen ja Pirkanmaan yhtenä 75

5 76 kehittämisalueena on erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten taidekasvatus. Vuonna järjestetään kehitysvammaisten taidekasvatustapahtuma Lentelen onnesta. Hankkeessa kohtaavat taiteen tekemisen riemu ja terävät oivallukset maailman menosta. Hankkeen yhteydessä esitellään kehitysvammaisten taidetta meiltä ja muualta. Taidekasvatustapahtumassa esitetään myös vuosina Saahinkaisen samettiviitta -työpajoissa dokumentoituja poikkitaiteellisia esityksiä. Sirkusryhmät, kuvataiteilijat, elokuvantekijät, runoilijat ja monet muut kohtaavat lukuisissa pienissä ja suurissa tapahtumissa sekä työpajoissa, Tampereella ja Hämeenlinnassa. Taidekaaren sisältöjä toteutetaan erityiskoulujen ja erityisluokkien kanssa. Erityiskouluja Tampereella on neljä, kouluissa ja erityisluokilla oppilaita on yhteensä noin 700. Hanke aloitetaan vuonna 2006 ja se kasvaa maakunnalliseksi yhteishankkeeksi vuoteen mennessä. Taidekaaressa yksityisistä kokemuksista tehdään yhteisiä esteettömissä kohtaamispaikoissa eri puolilla Pirkanmaata sekä Tampereella lastenkulttuurikeskus Rullassa. Maakunnallinen ohjelma sisältää esimerkiksi näkövammaisten lasten kuvataidenäyttelyjä, viitottuja satutunteja ja pyörätuolitanssia. Yhteistyötä tehdään Lastenkulttuurikeskus Pii Poon, kehitysvammaisten taidekeskuksen ja kehitysvammaisille taiteen perusopetusta antavan Vimmartin kanssa. Yhdessä on enemmän Pirkanmaan lastenkulttuurikeskuksia ovat Tampereella Rulla, Vammalassa Herra Hakkaraisen talo ja Valkeakoskella Voipaalan taidekeskus. Läheinen yhteistyökumppani on Hämeenlinnan lastenkulttuurikeskus ARX. Vuoteen mennessä luodaan lastenkulttuurikeskusten verkosto ja keskinäinen työnjako. Vuonna järjestetään kansainvälinen lastenkulttuurikeskusten toimintaa käsittelevä symposium. Yhteistyökumppaneita ovat Taikalamppu-verkosto, oppilaitokset ja erityisryhmien liitot, lastenkulttuurikeskukset Suomessa ja Euroopassa. Tampereen Rulla on avattu syksyllä 2005 Finlaysonin alueelle. Rullasta kasvaa tulevina vuosina keskeinen kulttuurikeskus, jossa lastenkulttuurin tekijät, ammattilaiset ja harrastajat järjestävät yhteisvoimin näyttelyitä, esityksiä ja työpajoja lapsille.

6 Lempäälän kauppakeskus Ideaparkiin perustetaan lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo. Tavoitteena on tarjota korkeatasoiset, oivaltavat ja innostavat lasten- ja nuorten kulttuuri- ja toimintapalvelut helposti saatavilla liikekaupunkiympäristössä. Pii Poo on lasten ja nuorten maailma, joka taiteen, kulttuurin ja tieteen keinoin kannustaa ja ruokkii lapsen omaa luovuutta, luottamusta ja ymmärrystä omiin taitoihinsa. Erityistä huomiota kiinnitetään esteettömyyteen ja erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluihin. Ohjelmassa on muotoja, värejä, köllöttelykulmia, kiipeilyseiniä, taitopisteitä, työpajoja, teatteritiloja ja mediapajoja. Pii Poo ensimmäinen osa avataan joulukuussa 2006, toinen osa vuonna Pii Poo hankkii eurooppalaisia yhteistyökumppaneita kehittämään keskuksen toimintaa. Pirkkanen ja Hippalot Pirkkanen-maakuntahanke lisää alueen lastenkulttuurin vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä vahvistaa seutukunnallista yhteistyömallia. Pirkkasen työmuotoja ovat markkinointiyhteistyö, yhteinen tiedotus ja yhteiset lastenkulttuurin nettisivut sekä maakunnan lastenkulttuuritekijöiden yhteistyöverkosto. Pirkkanen rakentaa maakunnassa kierrätettäviä lastenkulttuurihankkeita nimellä Olipa kerran ja toisenkin. Kierrätettäviä toimintapaketteja ovat muun muassa Runomatkalaukku, Satumatkalaukku ja Tarulaukku, täynnä runoja, satuja, pelejä ja teatterirekvisiittaa. Lisäksi laaditaan laajat materiaalipaketit, joissa esitellään tarjolla olevia lastenkulttuuriesityksiä, työpajoja ja ohjelmaideoita. Pirkkasta viedään kulttuuripääkaupunkihankkeena Seinäjoen ja Hämeenlinnan seutukunnille, hyödynnetään Pirkanmaan materiaalipaketit, luodaan uusia kierrätettäviä hankkeita ja järjestetään alueilla koulutustilaisuuksia. Vuonna järjestetään suuri Hippalot kansainvälinen lasten taidefestivaali Hämeenlinnassa, Seinäjoella ja Tampereella. Tapahtumassa tuuletetaan taidemaailmojen rajoja ja tuodaan esiin eri maiden kiinnostavimpia uutuuksia. Kansainvälisen festivaalin vieraat tulevat eri puolilta Eurooppaa ja esiintyvät lapsille ja lapsiperheille. Hippaloiden yhteydessä järjestetään yhdessä YLE Radio 1:n kanssa mediaan ja ääneen liittyviä tapahtumia. Lapset voivat hiljaisuuden riippukeinuissa keskittyä kuuntelemaan lyhyitä radioteoksia. He saavat työstää 77

7 Tove Janssonin Muumi-kuvitus, Tampereen Taidemuseon Muumilaakson kokoelma 78 omia radioteoksia, kilpailla kaupungin äänen tallentamisessa, kävellä soivissa puistoissa ja olla mukana suorissa radiolähetyksissä. Nuoret Koeajolle Vuonna järjestetään tapahtuma Koeajo nuorten taide lavalle. Koeajossa nuoret nousevat lavalle sekä taiteen tekijöinä että kokijoina. Euroopan eri maista tulevat nuoret organisoivat omat festivaalinsa, esiintyvät ja valloittavat torit, nuorisotilat ja taidekeskukset omaleimaisilla tapahtumillaan. Tampereen nuorisopalveluita kehitetään vuosina 2006 tukemalla nuorten harrastustoimintaa, kehittämällä nuorison tieto- ja neuvontapalveluita sekä lisäämällä nuorison työpajatoimintaa. Nuorisopalveluille laaditaan kansainvälinen nuorisotyön strategia ja osallistutaan nuorisovaihtoon EU:n nuoriso-ohjelman puitteissa. Kaupungin keskustaan perustetaan nuorisokahvila. Bänditoimintaa kehitetään kartoittamalla bändien tilatarvetta ja luomalla toimiva bändirekisterijärjestelmä. Musiikin tekemistä tuetaan hankkimalla harjoittelupaikkoja, ylläpitämällä bändirekisteriä ja järjestämällä live-diskoja, joissa aloittelevat bändit saavat esiintymismahdollisuuksia. Vuonna järjestetään kansainvälinen bändikatselmus. Sirkuksen taikaa Nuorten ja lasten oma Sorin Sirkus valmistelee kulttuuripääkaupunkivuotta varten kolmiosaisen ohjelmapaketin. Koulukiertue Ryhmä sirkuslaisia saapuu kouluun kesken välitunnin. Sirkusaiheisen aamunavauksen jälkeen he vierailevat oppitunneilla. Päivän aikana oppilaat voivat seurata kun sirkuslaiset valmistautuvat ja pystyttävät esitystä koulun saliin. Iltapäivä huipentuu sirkusesitykseen ja siihen, että oppilaat pääsevät esityksen jälkeen itse kokeilemaan sirkustemppujen tekemistä.

8 Sirkusfestivaalit Suomen Nuorisosirkusliiton sirkusfestivaalit kokoavat Suomen sirkusharrastajat näyttämään taitojaan ja oppimaan toinen toisiltaan. Osallistujia on arviolta Osallistujat saavat rakentavaa palautetta asiantuntevalta raadilta. Tapahtumien aikana järjestetään seminaareja opettajille ja muille erityisryhmille. Työpajoissa vetäjinä toimivat sirkusalan ammattilaiset. Suomesta lähtöisin olevat sirkusartistit sekä kansainväliset taitelijat ja ohjaajat käyvät kouluilla kertomassa ja esittämässä millaista sirkusammattilaisen arki on. Ohjelmaan sisältyvät ammattilaisten sirkusnäytökset. Festivaaliviikon lopuksi järjestetään eurooppalainen nuorisosirkusfestivaali, jolle valitaan videoiden perusteella sirkusnumeroita. Kansainvälinen raati valitsee ja palkitsee osallistujat. Huiput nähdään gaala-näytöksessä. Eurooppalainen sirkusshow Rakennetaan yhteisesitys, jonka esiintyjät ovat eri nuorisosirkuksista Suomessa ja Euroopassa. Heidän sirkusnumeronsa liitetään osaksi kokonaisuutta yhteisen harjoitusajan puitteissa ja show kiertää tilauksesta eri paikkakunnilla Suomessa ja Euroopassa kesän aikana. Muumit elämänilon lähettiläinä Vuosina suunniteltu ja 2007 toteutettava Muumit elämänilon lähettiläinä -hanke vie Tampereen taidemuseon Muumilaakson taideaarteista koostetun monipuolisen kiertonäyttelyn maailmanympärimatkalle, joka alkaa Euroopasta ja kiertää kuudessa maanosassa. Kiertonäyttelyn sisältö mukautetaan matkakohteen mukaan ja sen yhteyteen niveltyy uusia teknologioita hyödyntävä multimedia- ja virtuaalimaailma. Se suunnitellaan laisten tietotekniikkaan ja sähköisen viestinnän sovelluksiin erikoistuneiden tutkimusyksiköiden yhteistyönä. Muumien matkakumppaneina, tulkkeina ja oppaina, toimii asiantunteva tiimi museo- ja kulttuurialan ammattilaisia. Muumien maailmanmatkaa voi seurata internetistä verkkosivuilta. Jokaisessa vierailukohteessa Muumit kutsuvat erityisesti paikallisia lapsia ja nuoria osallistumaan leikkimielisiin tapahtumiin, kuuntelemaan musiikkia ja satuja, tutustumaan suomalaiseen designiin, katsomaan kuvia ja kuvaelmia, jotka kertovat Muumilaakson taikapiiristä kumpuavasta elämänilosta. Muuminäyttelyiden yhteydessä esitellään myös paikallista lasten ja nuorten kirjallisuutta sekä niiden kuvitusta. Tampere Unicef-kaupungiksi Tampere ryhtyy vuonna 2008 Unicef-kaupungiksi. Unicef-kumppanuus toteutetaan teemalla Lapsi ja nuori toimii, näkyy ja kuuluu kaupungissa. Kouluissa, päiväkodeissa ja lastenkulttuuritoiminnassa tuodaan esille lapsen ja nuoren maailmaa kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta korostaen. Unicef-vuoden toimintaa kohdennetaan ystäväkaupunki Mwanzaan. Vuosi käynnistää Tampereella uuden kansainvälisen toiminnan lasten parhaaksi. Tulokset näkyvät pitkään. 79

9 Vaikeuksia lihaksien käyttämisessä (Kiittämättömyys on maailman palkka) Enemmän kuin karhun kaatamiseen tarvitaan lihaksia siihen, ettei huvikseen hävitä huvikseen lentävää, surisevaa huonekärpästä. Isoja lihaksia tarvitaan, että muistaisi syntyneensä naisesta, synnytysosastolla, ainutlaatuisena, omaksi huvikseen, kuin kärpänen pölystä huoneen nurkassa. Risto Ahti: Sudet ja lampaat 2003 Telakka

10 Hankkeemme torit ovat rakennettu ympäristö, luonto ja kulttuurin harrastaminen. Optimismi, aktiivisuus ja välittäminen lähtevät ihmisen mittaisesta rakentamisesta. Jos kauneus ja harmonia ovat ympärillämme, on meidän hyvä olla. Yhteys luontoon, kulttuurin virta, itse tekeminen ja osallistuminen kohottavat meidät arjen yläpuolelle. Me jaksamme. Torit Tamperelaiset ovat hiukan suuruudenhulluja. Kun rakennetaan, niin tehdään sitten varman päälle tarpeeksi iso. Näsinneula, museokeskus Vapriikki, Tampere-talo, hotelli Ilves... Latuverkko on pitkä, puistot hulppeita, Pyynikki maailman korkein soraharju. Keskustori on isompi kuin Moskovan Punainen tori. 82 Isoja ja pieniä toreja on Tampereella enemmän kuin monessa muussa kaupungissa yhteensä. Silti torien tunnelma on intiimi. Vaikenevat laiset muuttuvat toreillaan vilkkaiksi, äänekkäiksi ja tinkiviksi peruskaupunkilaisiksi. Torilla on lupa esiintyä, kohdata, tehdä vaikutus ja luoda suhteita. Toreilla voi puhua Tampereen kieltä. Oikeastaan kieli on siellä syntynytkin, torien ihmisjoukoissa. Tampereen kieli on hyvällä tavalla itsetietoista. Kun mies torikahvilassa sanoo, että tultiin justiinsa emännän kanssa Nevörkistä, ymmärretään asian oikea laita. Tampere on lähellä maailman metropoleja ja lainen uskaltaa olla kansainvälinen. Mutta toreilla ollaan kansallisia ja paikallisia. Torit ovat yhdessä tekeminen ja tekemisen jakaminen, joka synnyttää inhimillistä lämpöä. Torit ovat verkkoja, yhdistyksiä, kuntoiluporukoita, bändejä ja lukupiirejä. Toreilla voi kokeilla, oppia uutta ja löytää elämään uusia merkityksiä. Kaupunkilaiselle tori on yhtä aikaa läheisyyttä ja vapautta.

11 Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Tampere laatii vuoden 2006 aikana Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman, jota toteutetaan kulttuuripääkaupunkivuoteen saakka sekä siitä eteenpäin. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tavoitteena on elävä kaupunkirakenne kestävä kaupunki laadukas ympäristö ainutlaatuinen Tampere Ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa korostuvat kansainvälisyys, saavutettavuus ja kulttuuriperintö. Tavoitteena on parantaa lähiöiden viihtyvyyttä ja laadukasta arkkitehtuuria, mikä osaltaan lisää kansalaisvaikuttamisen aktiivisuutta. Lähiöiden, erityisesti ja 70-luvun elementtitalojen esikaupungit, ovat korjaamisen ja perusparantamisen kohteita. Kaupunginosista voi mainita esimerkkeinä Multisillan, Peltolammin, Tesoman, Hervannan ja Lentävänniemen. Ohjelman toteutuksen tueksi pyritään löytämään kansainvälisiä onnistuneita esimerkkejä lähiöiden korjausrakentamisesta. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman yhteydessä valmistellaan myös kulttuuriympäristöohjelma. Kulttuuriympäristöohjelma jaetaan kantakaupunkia sekä Aitolahti-Teiskon aluetta koskeviin osiin. Ohjelmassa käsitellään erityisesti valtakunnallisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia kuten Pispalaa ja Kalevan kaupunginosaa. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma sitouttaa päätöksentekijät, kaavoittajat ja rakennussuunnittelijat sekä rakentajat noudattamaan ohjelmassa asetettuja tavoitteita. Ohjelman ja sen tarkistamisen hyväksyy kaupunginvaltuusto kahden vuoden välein. Tampereen koskiympäristöä haetaan Unescon maailmanperintökohteeksi. Tampereen keskustan koskimaisema on nimetty Suomen kansallismaisemaksi. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy hankesuunnitelman syksyllä 2006, siirtyy hanke hyväksyttäväksi Suomen maailmanperintöasiain neuvottelukuntaan sekä Unescon maailmanperintökomiteaan. Unescon hyväksymän maailmanperintökohteen vihkimisjuhlallisuudet ovat osa Tampereen kulttuuripääkaupunkivuotta. Vanhan kaupungin kehittäminen Tampereen keskustan vanhaan kaupunkiin laaditaan yhtenäinen toiminnallinen kehittämissuunnitelma. Vanha kaupunki sisältää alueen Tammerkosken ympärillä: Laukontorilta Keskustorille, Finlaysonin ja Tampellan vanhat teollisuuskiinteistöt sekä Näsinpuisto, Hämeenpuisto, Mustalahden satama ja Särkänniemen alue. Keskustori 83

12 Tullikamarin aukio 84 Ennen vuotta vanha kaupunki rakentuu monin tavoin. Kävelysilta Tammerkosken yli yhdistää Tampellan ja Finlaysonin alueet toisiinsa viimeistään vuonna 2009 Tampereen taiteilijaseuran näyttely- ja työskentelytiloja laajennetaan vuosina Mältinrannassa Kehitysvammaisten lasten taidekeskus avataan Finlaysonin vanhassa värjäämössä vuonna 2006 Tallipiha kehitetään palveluiltaan ja tiloiltaan monipuoliseksi Näsinpuisto kunnostetaan ja valaistus uusitaan vuosina Hämeenpuiston yläpäähän toteutetaan vaihtuvien näyttelyiden veistospuisto Hämeen museo avataan kunnostettuna vuonna 2009 Mustanlahden satamaa kehitetään turismin ja vesiliikenteen tarpeisiin Särkänniemeä lähialueineen kehitetään koko perheen elämyspuistona ja taidekeskuksena Vuoteen mennessä tuloksena on ainutlaatuinen Vanha kaupunki, jonka kehittämisessä otetaan vaikutteita muiden muassa Tampereen ystävyyskaupunkien Essenin, Norrköpingin, Tarton ja Odensen ratkaisuista. Samoin hyödynnetään verkostokaupunkien kokemukset Hämeenlinnan Verkatehtaan, Seinäjoen keskustan ja Törnävän puistoalueen, Lappeenrannan linnoituksen ja sataman alueiden sekä Kajaanin joenrannan alueen kehittämisestä. Toimintasuunnitelma laaditaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston useiden yksiköiden kanssa. Viheralueohjelma Tampereen viheralueohjelman tavoitteita toteuttavat kaikki kaupungin viheralueista vastaavat yksiköt. Ohjelma ohjaa kaupungin viheralueiden ylläpitoa ja viherpalveluiden tuottamista. Ohjelma koskee kaikkia rakennettuja puistoja, luonnonmukaisia lähivirkistysalueita, luonnonsuojelualueita, urheilu- ja ulkoilualueita, katu- ja suojaviheralueita sekä julkisten rakennusten pihaalueita. Siihen sisältyy yleisiä ohjeita viheralueiden suunnittelemisen, rakentamisen, hoitamisen ja kehittämisen tarpeisiin.

13 Tampereen viheralueita koskevat tärkeimmät tavoitteet ovat viihtyvyys, turvallisuus, kaupunkikuvan ja maiseman vaaliminen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Viihtyisyyttä lisätään tehostamalla viheralueiden puhtaanapitoa ja jätehuoltoa. Viheralueiden turvallisuutta parannetaan muun muassa huolehtimalla valaistuksen riittävyydestä. Tavoitteena on myös lasten ja nuorten kehitystä tukeva ympäristö sekä osallistuminen suunnitteluun, rantojen kestävä kehitys sekä päättäjien asiantuntemuksen lisääminen. Tärkeintä on varmistaa kehittämisverkoston toimivuus, jatkuvuus ja ekologinen eheys. Vuoreksessa taide näkyy kaikille Tampereen kaupunki ja Lempäälän kunta rakentavat yhdessä seuraavien noin 10 vuoden aikana kuntien yhteiseen rajamaastoon, metsien keskelle, Vuoreksen kaupunginosan. Alue rakennetaan asukkaalle. Pinta-alaltaan kaupunginosa on 12,6 km 2. Vuoreksen rakentamisen teemoja ovat luonnon ja teknologian yhdistäminen, taiteeseen ja kulttuuriin panostaminen, asukkaiden osallistuminen sekä viihtyisä asuminen. Vuoreksen suunnittelua ja toteutusta ohjaamaan on laadittu taideohjelma, jonka motto on Vuoreksessa taide näkyy kaikille. Keskeisistä kohteista yksi on Vuoreksen puistokatu, joka muodostaa koko kaupunginosan selkärangan. Puistokadusta tulee Vuoreksen kaupunginosan taiteen punainen lanka, eri osaalueita taiteen keinoin yhdistävä elementti. Toinen keskeinen kohde on Vuoreskeskus, jossa pikkukaupungin torin ympärille sijoittuvat tärkeimmät julkiset ja yksityiset palvelut. Vuoreskeskuksen toteutuksesta julkisista rakennuksista, toreista ja puistoista tullaan järjestämään kansainvälinen arkkitehtuuri- ja suunnittelukilpailu, jossa taide ja kulttuuri ovat tärkeässä osassa. Vuorekselle on laadittu oma Taideohjelma: Vuoreksen rakennusvaiheessa toteutetaan vuosittain 3 6 rakentamiseen liittyvää taideteos- tai taideprojektia Taiteen sijoittelussa lähdetään Vuoreksen ominaispiirteistä Vuoreksen taideohjelma työllistää paikallisia kuvataiteilijoita Perustetaan Vuoreksen Taidetalo, kuvataiteen keskus, jossa on galleria, ateljee- ja työtiloja sekä kurssitiloja Kurssi- ja työpajatiloissa järjestetään taiteen harrastus- ja kasvatustoimintaa Vuorekseen rakennetaan kuvataiteilijoiden työtiloja Vaihtoateljeen taiteilijavieraat toteuttavat asumisensa vastineeksi taideteoksen alueelle Taiteen ja viestinnän yksikkö (TAMK) toteuttaa Vuoreksessa kokeilevia ja väliaikaisia taiteen opetusprojekteja Tuetaan asukkaiden osallistumista muun muassa aluefoorumitoiminnalla ja keskustelutilaisuuksilla Järjestetään taidekilpailu, jossa etsitään uusia ideoita ja tekijöitä taideohjelmaan Suomen Asuntomessut ja Tampereen kaupunki järjestävät Vuoreksessa asuntomessut vuonna. Taide tullaan kytkemään asuntomessualueen toteutukseen kiinteästi mukaan. Asuntomessuilla järjestetään suurimuotoinen taidenäyttely siten, että jokainen messuasunto esittelee eri taiteilijoiden teoksia. Taiteilijoiden valinnasta vastaa kansainvälinen kuraattori. Julkiset ulkotilat tuovat esille taideteoksia. Messualueen suunnittelukilpailuissa erityisteemana on taide. 85

14 86 Sisä-Suomen luonto järvi -hanke Tavoitteena on säilyttää kaupunkeja ja kyliä ympäröivä luonto mahdollisimman luonnontilaisena sekä järvet puhtaina, jotta jokamiehen oikeudet voisivat toteutua myös tulevaisuudessa. Virkistysalueita ja samalla luonnon moninaisuuteen perustuvia palveluita kehitetään. Yksi keskeisiä ja kansainvälisesti mielenkiintoisia hankkeita on Kuhmalahden Väkevä Maa. Ympäristötaiteen hanketta jatketaan ja se laajennetaan ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. Arkeologiset kohteet luonnossa ja kulttuurimaisemassa Pirkanmaa on yksi Suomen vanhimmista asutuista alueista ja maakunnassa on paljon muinaismuistoalueita, vanhoja kulttuurimaisemia sekä muun muassa vanhoja kirkkoja, jotka vaativat erityistä huolenpitoa. Ne ovat tärkeitä paikkoja myös turismin kehittämisessä alueella. Pirkanmaalla on yli 1100 arkeologista kohdetta, jotka valottavat Järvi-Suomen luonnon historiaa. Näistä poimitaan 50 hienointa kohdetta yleisölle, kouluille ja matkailijoille lähemmin tutustuttavaksi. Hankkeen kohteet valikoidaan yhteistyössä maanomistajien kanssa. Jokaisesta kohteesta tehdään yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa opetuspaketit, joista selviävät niiden arvot ja käytettävyys eri oppiaineissa. Hanke tukee museokeskus Vapriikin kulttuuriympäristöyksikön tuottamaa Pirkanmaan maisemanviesti -opetuspakettia, jollainen on luotu niin peruskoululle kuin lukiolle. Palvelu on käytettävissä myös nettiversiona. Hanke yhdistää luonnon, historian ja ympäristön tarjoamalla autenttisen oppimisympäristön sekä virkistyskohteen paikkakuntalaisille ja matkailijoille. Kohteet reititetään, varustetaan informaatiotauluilla, niistä julkaistaan opas ja kartasto, myös internetiin, sekä luodaan mobiilipohjainen paikantamispalvelu. Maanomistajille järjestetään alueiden hoitoneuvontaa. Hanke ajoittuu vuosille Ensimmäinen askel Kulttuuriperintö ja identiteetti kylien ja kyläsuunnitelmien tukena Projektin avulla löydetään kulttuuriperinnöstä voimavaroja identiteetin ja asumistyytyväisyyden vahvistumiseen sekä sitä kautta kylän elinvoimaisuuden tukemiseen. Projekti opastaa arvostamaan, hoitamaan ja hyödyntämään alueen kulttuuriperintöä. Se ohjaa huomioimaan kulttuuriympäristön merkityksen niin laadittaessa kyläsuunnitelmia kuin kaavoituksen eri vaiheissa. Hankkeen kantavana voimavarana on positiivisuus. Positiivisia asioita ja kylän vahvuuksia etsitään kulttuuriperinnöstä. Kun kylän kulttuuriperintö tulee tunnetuksi kyläläisten lisäksi myös kesäasukkaille ja turisteille, kulttuuritahto eli omien voimavarojen löytäminen kulttuuriperinnön hoitamiseen vahvistuu. Ohjelmaan sisältyvät arkeologinen inventointi, rakennusinventointi, inventointimateriaalin täydennys kansalaisnäkökulmasta, kylätarinan rakentaminen, asukasillat ja kulttuuriperintöreittien ja -kohteiden kartoittaminen. Mukana on viisi kylää Tampereen seutukunnasta. Kansainvälistä luontoyhteistyötä Kansainvälistä yhteistyötä rakennetaan muun muassa pirkanmaalaisten kansallispuistojen ja tansanialaisten, lähellä Mwanzan kaupunkia sijaitsevien Serengetin ja Rubondo -saaren kansallispuistojen sekä Kurun

15 metsäoppilaitoksen kesken. Museokeskus Vapriikkiin perustetaan luonto-osasto, jonka painopiste on opetuksessa. Siinä kerrotaan ihmisen vaikutuksista ympäristöön esihistorialliselta ajalta nykypäivään ja tulevaisuuteen. Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet Tampereen kaupunki uudistaa hallintoaan monin tavoin. Hallinnon uudistamisen keskeinen elementti on kuntalaisten ottaminen mukaan kaupunkisuunnitteluun sekä palvelutuotannon tarpeen ja laadun arviointiin ns. palvelufoorumien välityksellä. Palvelufoorumit ovat alueellisesti koottuja kuntalaisfoorumeja, joiden keskeisenä työvälineenä normaalien kokousten lisäksi on sähköisessä verkossa toimiva aluepaneeli. Aluepaneeliin voi parhaimmillaan kuulua satoja alueen asukkaita, jotka voivat verkon välityksellä osallistua alueensa kehittämiseen. Kulttuuripääkaupunkihankkeen suunnittelussa ja toteuttamissa käytetään hyväksi palvelufoorumien antamaa mahdollisuutta kuntalaisten suoraan osallistumiseen. Alueelliset tapahtumat käsitellään aluepaneeleissa sekä aluetyöryhmissä ja molemmissa voidaan osallistua myös koko kaupungin yhteisten hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Pohdinnassa on myös ns. temaattisen palvelufoorumin perustaminen, jonka puitteissa käsitellään kulttuuripääkaupunkihankkeen tavoitteita, sisältöä ja vaikutuksia kaupungin kulttuuripolitiikkaan yleensä. Palvelufoorumien yhteyteen perustetaan englanninkielinen versio sähköisestä paneelista, joka mahdollistaa eurooppalaisen kansalaismielipiteen ja eurooppalaisten kulttuurityöntekijöiden osallistumisen tapahtuman suunnitteluun ja tehtyjen suunnitelmien arviointiin. Erityistä huomiota kiinnitetään virolaisen Tapsan tahdit kulttuuripääkaupungin asukkaiden osallistumiseen sähköiseen aluepaneeliin. Kulttuuri tarjolla kaikille Tampereen kaupunki laatii esteettömyysohjelman. Taidelaitosten ja kulttuuritilojen fyysistä saavutettavuutta parannetaan ja kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen eri aistien avulla. Erityisesti parannetaan tiedottamista. Samalla jaetaan informaatiota esteettömyydestä rakennusten ja kulttuuritilaisuuksien suunnittelijoille. Ohjelma laaditaan yhdessä Vammaisneuvoston ja alueen järjestöjen kanssa. Työväenopisto ja kirjasto tukevat erilaisia oppijoita ja kehittävät vuonna 2005 avatun Lukineuvolan toimintaa. Liikunta on kulttuuria Liikuntatoimi ottaa 2010-luvun haasteet vastaan kehittämällä elinikäistä liikuntaharrastamista, terveysliikuntaa, lasten ja nuorten toimintaa sekä erityisliikuntaa. Liikuntaseurat tarjoavat mahdollisuuksia yli 100 lajin harrastamiseen hapkidosta ja uppopallosta aina räpyläuintiin ja auto- 87

16 Carmen, Tampereen Ooppera, Tampere-talo

17 90 suunnistukseen saakka. Ikääntyvien liikuntaharrastusten lisääntymisen vaatimuksiin vastataan yhteistyöllä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Liikunta tulee olemaan yksi vetovoimaisimmista tavoista kotouttaa maahanmuuttajia laiseen elämään. Kulttuuria maahanmuuttajille Tampereella on uusittu maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuonna Kulttuuritoimeen kuuluvan Kulttuurikeskus Unipointin toiminnan kehittäminen on tärkeä osa kotouttamisohjelmaa. Unipointissa järjestetään keskustelutilaisuuksia, neuvontaa, kursseja, kulttuurijuhlia, tapahtumia perheille ja maailmanmusiikki-iltoja. Kulttuuritoimi tuottaa TV-Tampereen jakeluun monikielisiä viikoittaisia ajankohtaisohjelmia nimeltä Uninews. Uutiset ovat katsottavissa myös internetin välityksellä. Uutisten lukijat ovat maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajamediaa kehitetään edelleen lisäämällä vuoteen mennessä kielivalikoimaa ja ohjelma-aikaa. Uninews tarjoaa työtilaisuuksia ja harjoittelupaikkoja maahanmuuttajille. Korttelitapahtumista voimaa Tampereelle rakennetaan korttelitapahtumien verkosto. Verkosto tuo yhteen kaupunginosien toimijat, asukkaiden paikallisyhdistykset, seurakunnat, koulut sekä kaupungin palvelujen ja eri taidealojen edustajat. Verkosto huolehtii kaupunginosatapahtumien yhteisestä tiedotuksesta, markkinoinnista, vuorovaikutuksesta ja kehittämisestä. Korttelitapahtumia koordinoivat alueittain kaupunginosataitelijat tai paikalliset käsityökeskukset. Mallina toimintojen kehittämiselle toimivat Annikinkadun runofestivaali sekä Hervannan kaupunginosataiteilijatoiminta. Korttelitapahtumaverkoston kehittämisestä vastaa Tampereen kulttuuritoimi. Hanke alkaa 2006 ja kattaa laajasti Tampereen kaupunginosat vuonna. Kumppanikorttelit Ystävyys- ja ystäväkaupunkien kanssa kehitetään yhteistyötä yksittäisten kaupunginosien ja kylien välille. Kumppanikortteleita nimetään Tansanian Mwanzasta Saksan Esseniin. Toiminnan edellytyksenä ovat aktiiviset paikallisyhdistykset, jotka haluavat tutustua eri maiden kulttuureihin. Toiminnassa hyödynnetään sähköistä viestintää. Keskeisenä toimintamuotona ovat valokuva- ja ite-taidenäyttelyt, videoesitykset sekä tanssi- ja teatteriryhmien vierailut. Internet-sivustoilla on kuvia, musiikkia, reseptejä sekä videotallenteita. Sivustot toimivat myös foorumina keskustelupalstoille. Kulttuuriraitit Kaupunki on julkaissut Tampereen eri alueiden historiaa ja toimintaa esitteleviä kaupunginosakirjoja yli 20. Kirjoihin kerättyjen tietojen pohjalta luodaan kaupunginosien kulttuuriraitteja, joiden varrella opasteiden avulla voi tutustua alueen taustatietoihin, sen merkittäviin tapahtumiin ja paikkoihin. Kulttuuriraittien kautta lisätään oman asuinalueen tuntemusta ja samalla tarjotaan kaikille mahdollisuus tutustua ympäristöön. Reitistöön voi tutustua myös internetin ja opasvihkojen avulla. Alueille järjestetään opastettuja kävelykierroksia ja pyöräretkiä. Kulttuuripolkuja ympäri kaupungin Yhteistyössä eri alojen kulttuuritoimijoiden kanssa luodaan teemallisesti yhteen linkitettyjä kulttuuritapahtumien ketjuja halki kaupungin. Kulttuuripolkuihin voi tutustua yhteislipulla yhden päivän tai yhden viikon ajan.

18 Samaan kulttuuripolkuun liittyvät esimerkiksi tanssiesitys, kuvataidenäyttely, luento sekä konsertti. Kulttuuripolun voi vaihtoehtoisesti kulkea paikallisen kulttuuripersoonan opastamana. Kulttuuripolkujen kehittämiseen osallistuvat muun muassa Sisä-Suomen tanssin aluekeskus, Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys, taitelijajärjestöt, taideyhdistykset ja konserttijärjestäjät sekä Tampereen kaupungin kulttuuri- ja museotoimi. Kulttuurin harrastaminen on jokaisen perusoikeus. Myös aikuisilla on oikeus taiteen perusopetukseen. Työväenopistojen ja kansalaisopistojen toiminta ei riitä kattamaan aikuisväestön kulttuurin harrastamisen tarvetta. Muun muassa tehokas musiikkioppilaitosverkosto on vuosien kuluessa tuottanut tuhansia taitavia musiikinharrastajia, jotka ovat aikuisiässä vailla aktiivisia toimintamahdollisuuksia. Työpaikkojen tyky-toimintaa lisätään kulttuurin ja taiteen alueilla. Kansainväliset hankkeet harrastajille Kansainvälisten hankkeiden avulla luodaan vuorovaikutusta eri maiden harrastajien välille. Keräysprojekti Salattu muisti kokoaa Pirkanmaan elokuvakeskuksen koordinoimana moderneille muistivälineille aikojen kuluessa tallennettuja amatöörielokuvia, joiden kautta paikallishistoriaa esitetään eri paikkakunnilla sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteisöteatterihanke Rytinä kutsuu Tampereen ja Hämeenlinnan lähiöihin yhteisöteattereiden tekijöitä eri puolilta Eurooppaa. Yhteisöteatterissa koetellaan perinteisen teatteritaiteen rajoja. Kyytiä saavat niin paikallinen identiteetti, juurtuneet käsitykset suomalaisuudesta kuin ennakkoluulot lähiöiden todellisuudesta. Hankkeesta vastaavat Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX sekä Tampereen kaupungin kulttuuritoimi. Yhteisötanssitapahtuma Tanssiva Eurooppa kokoaa eurooppalaisia tanssiyhteisöjä työpajoihin, joissa tanssin alan ammattilaiset ja eri lajien harrastajat kohtaavat. Työpajat edistävät suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä sekä kansainvälisten kontaktien luomista. Yhteisötanssin periaatteiden mukaisesti tanssi kuuluu kaikille. Yleisölle järjestetään myös mahdollisuus osallistua työpajoihin. Tapahtuman keskeisenä paikallisena toimijana on Sisä-Suomen tanssin aluekeskus. Romanien pitkä vaellus -musiikillinen kulttuuri-installaatio Kulttuuripääkaupunkihankkeen puitteissa rakennetaan Romanien pitkä vaellus musiikillinen kulttuuri-installaatio, joka esittää romanien historiaa monien vaiheiden kautta Ruotsi-Suomeen. Tarina kerrotaan musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen, tanssin ja dramaturgian keinoin. Kansainväliseen romanikulttuuriin hanke linkittyy eri maista tulevien kulttuuristen elementtien ja kansainvälisten romanitaiteilijoiden kautta. Hankkeen tavoitteena on välittää romanikulttuuria, -kieltä ja historiaa seuraaville sukupolville ja aikaansaada kulttuurista vuorovaikutusta valtaväestön kanssa. Tampereen hanketta koordinoi kaupungin romaniasiain työryhmä. 91

19 Keskustori 92 Kansainväliset eläkeläistapahtumat Eläkeläisten kulttuurikatselmus kokoaa yhteen eri taiteiden harrastajia tapahtumaan, jossa osallistujat saavat taidealojen ammattilaisilta arvion esityksestään tai työstään. Maakunnallisten aluekarsintojen jälkeen kansallinen tapahtuma järjestetään Tampere-talossa. Ystävyyskaupungeissa järjestettävien eläkeläisten kulttuurikatselmusten parhaat osallistuvat vuoden lopussa järjestettävään kansainväliseen eläkeläistapahtumaan. Esitysten ja näyttelyiden lisäksi tapahtuman ohjelmaan sisältyy koulutusta, työpajoja sekä yhteisiä te toja. Vuonna Tampere järjestää kansainvälisen Senioritanssitapahtuman Pirkkahallissa. Pirkkahalli täyttyy eri puolilta maailmaa tulleista senioritanssin harrastajista. Tapahtumaan liittyy kansainvälinen seminaari, koulutusta ja senioritanssiesityksiä sekä yhteistansseja. Senioritanssia tanssitaan saman koreografian sekä musiikin tahdissa kaikkialla maailmassa. Kansainvälinen Senioritanssitapahtuma järjestetään yhteistyössä kaupungin liikuntatoimen ja Kuntokallio-säätiön kanssa. Radiodokumentit YLE Radio1:n dokumenttihankkeet lisäävät kulttuuripääkaupunkivuoden rikasta tarjontaa. Dokumenttiryhmän suunnitelmissa on Tee oma radioteos workshop, jossa osallistujat voivat editoida oman ääniteoksen. Teokset on mahdollista sijoittaa Ylen verkkosivuille. Millainen on minun mielikuvani vaikka Bombaysta, New Yorkista, Lontoosta tai Pariisista? Oman miksauksen äänimateriaaleja saadaan ääni- ja tehostearkistoista. Dokumenttikilpailu Kaupunkini ääni esittelee radiodokumentteja eri puolilta Eurooppaa aiheesta miltä oma kaupunkini kuulostaa. Vastavirtaa-klubi on vaihtoehtoisen musiikin ja kulttuuritoiminnan klubi, jossa järjestetään ohjelmaa 250 päivänä vuodessa. Nuoret bändit pääsevät esiin-

20 tymään klubille, saavat esiintymiskokemusta ja ilmaa siipiensä alle. Klubin kansainvälinen yhteistyö on mittavaa, viikottain klubilla esiintyy ulkomaisia yhtyeitä. Vuonna 2005 niitä kuultiin 23 maasta, muun muassa Kiinasta, Meksikosta ja Ukrainasta. Vastavirtaa-klubin tiloissa toimii taidegalleria. Klubilla on myös monipuolinen alakulttuurin kirjasto. Kirjaston kartuttaminen sekä levyjen ja kirjojen julkaiseminen kuuluvat klubin tulevaisuuteen. Tärkeässä asemassa tulee olemaan DIY-asenne (Do IT Yourself). Kulttuuripääkaupunkivuonna järjestetään lukuisia pienimuotoisia tapahtumia: Vanhojen talojen tarinoita ja historiaa dokumentoidaan yhdessä asukkaiden, museon kulttuuriperintöyksikön sekä opiskelijoiden ja alan toimijoiden kanssa. Tuloksena on kirja, videoteos tai radiodokumentti. Kaupunkiympäristössä olevat tyhjät ikkunat kartoitetaan Taideaalloksi. Läänintaitelijoiden ja aluetaitelijoiden johdolla kootaan taidetta ikkunoihin. Tavoitteena on elävä kaupunkikuva ja taide elämyksellisenä osana arkea. Yhteistyössä taideaallon järjestämisessä ovat taitelijajärjestöt, taideoppilaitokset sekä taiteilijaresidenssitoiminta. Joka kuukausi esitellään Oma Olohuone. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua tavalliseen laiseen kotiympäristöön. Esillä on arjen taidenäyttely ja sen erilaiset elementit. Teemallisia reitistöjä kehitetään yhdessä matkailutoimen kanssa. Reittien kiertäminen on mahdollista joko omatoimisesti tai oppaan kanssa. Omatoimisuutta tukevat nettisivusto ja mobiilipalvelut. Kun kaupunki vielä nukkuu, järjestetään hyvin aikaisin Arkkitehtuurin aamukävelyitä, joiden tavoitteena on elämyksellisyys ja arkkitehtuurin tarkastelu erilaisista näkökulmista. Muiden muassa nuorille suunnatuilla aamukävelyillä tutustutaan kohteisiin vaikka selällään maaten ja perehtyen ympäristön yksityiskohtiin asiantuntijan opastuksella. Elävät torit -projekti koostaa ideat torien ja kaupunginosien aukioiden elävöittämiseksi. Yhteistyötä tehdään alueyhdistysten sekä koulujen, taideoppilaitosten ja festivaalien kanssa. Koululaisten omaehtoista kulttuurin tuottamista tuetaan myös koulujen kulttuuripihojen suunnittelussa. Jokainen koulupiha on oppimisympäristö, jonka pihasuunnittelussa otetaan huomioon erityiset liikuntatarpeet sekä mahdollisuudet virikkeelliseen kulttuuritoimintaan. Koulupihan ympäristöön liitetään piirtämistä varten suuret liitutaulut, esiintymiskorokkeet, pienimuotoiset amfiteatterit sekä kulissit esiintymislavojen yhteyteen. Suomessa siirtolapuutarha-aate alkoi Tampereelta. Kulttuuripääkaupunkivuonna järjestetään Suuret siirtolapuutarhakutsut. Jokaisessa siirtolapuutarhassa järjestetään tapahtumia saman viikonlopun aikana. Monikulttuuriset ohjelmat sekä vierailut muista siirtolapuutarhoista kertovat toiminnan kansainvälisestä historiasta sekä ajankohtaisesta toiminnasta. 93

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kallion Kulttuuriverkosto Kallion Kulttuuriviikot: Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi Kallio Kukkii toukokuussa ja Kallio Kipinöi marraskuussa ovat molemmat yhdeksän päiväisiä monitaidefestivaaleja,

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden käyttö

Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden käyttö Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden käyttö Kyselyllä kootaan tietoa erityisesti siitä, miten yksittäisiä Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaaaikapalveluiden toimipisteitä käytetään.

Lisätiedot

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä Vanha Suurtori Vapaan tilan sydän 2015 Vallaton visio Benito Casagranden hengessä 1 Katseet tulevaisuuteen Kaupunki laajenee ja kehittyy. Tätä kehitystä täytyy ohjata dynaaminen ympäristökäsitys. Asioita

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20 1 of 20 Lehmusreitti Patikointireitti kiertää kaupungin keskustaa maisemapaikalta toiselle luonnonmukaisissa puistometsissä: Salpausselän harjulla, lehdoissa, kallioilla, kuusikoissa ja Vesijärven rannalla.

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET

VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET Sivela 20.1.2011 Vs. suunnittelupäällikkö Iina Ojala: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.11.2010 vuoden 2011 talousarvion.

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Mustikasta maalaukseksi Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2007. Anu-Maarit Moilanen 2010 Värikylvyn historia Pori 2003: Porin lasten kulttuurikeskus ja Satakunnan

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

UUSI kankaanpää!- Työpajan sisältö. Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy www.uusi-kaupunki.fi Kalevankatu 38, liiketila 5 00180 Helsinki

UUSI kankaanpää!- Työpajan sisältö. Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy www.uusi-kaupunki.fi Kalevankatu 38, liiketila 5 00180 Helsinki Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy www.uusi-kaupunki.fi Kalevankatu 38, liiketila 5 00180 Helsinki Kankaanpään kaupunki Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila UUSI kankaanpää!- kaupunkisuunnittelutyöpaja TARJOUS

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

PROSENTTI RAKENNUSKUSTANNUKSISTA TAITEESEEN HANKE

PROSENTTI RAKENNUSKUSTANNUKSISTA TAITEESEEN HANKE TYRNÄVÄN KUNTA KIRKKORISTEYKSEN TAIDEHANKINNAN HANKESUUNNITELMA 4.8.2014 Sivu 1/7 PROSENTTI RAKENNUSKUSTANNUKSISTA TAITEESEEN HANKE Kirkkoristeyksen kiertoliittymän taidehankinnan hankesuunnitelma Sivu

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA

ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA Hyväksytty 16.2.2009 YMPÄRISTÖ- JA KAAVOITUSVIRASTO VISIO TURKU on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu Itämeren kulttuurihistoriallinen kaupunki, jonka korkeatasoinen

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO Hyvä kirjasto elävä alue Mikkeli 13.11.2012 13.11.2012 Kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali 1 Kirja pienen kirjaston tarpeisiin - viime vuoden urakkana oli kirja 13.11.2012

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Yhdistää 3 nykyistä ohjelmaa: Kulttuuri,

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen Oma Ympäristö Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Kerava 90 vuotta Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Mistä on kyse? Tämä vuosi on Keravan kaupungille merkittävä, sillä kaupunki viettää 90- vuotisjuhlaansa. 3.1.2014 tuli kuluneeksi tasan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Teuvan kunta 1. TAUSTA Teuvalla sijaitsee ainutlaatuinen Tove Janssonin suurtyö, alttaritaulu Kymmenen neitsyttä, jonka Jansson maalasi Teuvalla v. 1953. Tove

Lisätiedot

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Teen valosta ja veistettävistä materiaaleista toteutettuja teoksia. Valo ja hämärän asteet on

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot