Katse, historia ja tulkinta.

Transkriptio

1 SENIORIEN SUUNNISTUS NYKYTAITEESEEN Katse, historia ja tulkinta. Porin taidemuseo 2007 Yhteistyössä Suomen Museoliiton kanssa The Learning Eye kansainvälinen projekti visuaalisen lukutaidon ja elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

2 Porin taidemuseon senioriohjelma Seniorien Suunnistus Nykytaiteeseen täyttä 10 vuotta vuonna Porin taidemuseo kutsuu senioreita mukaan Seniorien Suunnistus Nykytaiteeseen Katse, historia ja tulkinta ohjelmaan. Ohjelmassa tutustutaan visuaalisen kulttuurin eri muotoihin mm. Fiona Tanin Mirror Maker -näyttelyssä Porin taidemuseossa, julkiseen veistotaiteeseen kaupunkiympäristössä Porissa sekä Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Maireaan ( ) Noormarkussa. Ohjelmassa pohditaan ja käsitellään omaa suhdetta taiteeseen, ympäristöön ja sen eri kerrostumiin kello 14 Fiona Tanin näyttely Mirror Maker / Porin taidemuseo kello 14 Veistosvaellus / Porin julkiset veistokset kello 12 Vierailu Villa Maireaan, Noormarkku Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Museolehtori Mirja Ramstedt-Saloselle Ohjelma on osa kansainvälistä EU/Grundtvig -projektia visuaalisen lukutaidon ja elinikäisen oppimisen edistämiseksi aikuisväestön keskuudessa. Yhteistyössä Suomen Museoliiton kanssa / Viittaukset teokseen The Learning Eye. Contributions to visual literacy /Sehen ist lernbar. Beiträge zur visuellen alphabetisierung. 2002/ Kunstschule Liechtenstein [

3 The Idea The Learning Eye does not only refer to having an expert opinion about art pieces in an exhibition. It means, seeing in a holistic sense. It refers to a trained seeing; a seeing that sees beneath the surface, that sees ahead, that develops a vision in a holistic sense. It means a seeing that knows about the complexity and importance of contexts and that does not only comprehend with the eye, but with all the senses and now and then even with the heart. The Learning Eye / Ruth Gschwendtner-Wölfle The Idea Taidemuseoiden sivistyksellinen ja taidekasvatuksellinen tehtävä on keskeisessä asemassa, kun ajattelemme digitaloisoituvan ja globalisoituvan kulttuurimme yhä voimakkaammin visuaalista luonnetta. Kyse ei ole vain siitä, miten näemme, ymmärrämme ja tulkitsemme taidetta museoiden seinien sisäpuolella. Taidemuseoiden tulisi tarjota työkaluja ja mahdollisuuksia harjaannuttaa omia valmiuksia lukea ja tulkita visuaalisen kulttuurin ilmiöitä, kykyä ymmärtää ja tehdä havaintoja, myös laajemmin museon seinien ulkopuolella, ympäristössä, jossa elämme. Museopedagoginen toiminta-ajatus / Porin taidemuseo

4 Seniorien Suunnistus Nykytaiteeseen - Katse, historia ja tulkinta. Ohjelmaan osallistui 15 seniori-ikäistä porilaista, jotka olivat iältään vuotiaita. KOULUTUS / AMMATTI Peruskoulu, insinööri, toimittaja, leipomotyöntekijä, perhepäivähoitaja, pankkitoimihenkilö, rakennusinsinööri, röntgenhoitaja, eläkeläisiä. KOKEMUKSET TAIDEMUSEOSTA Suurin osa senioreista kertoi vierailevansa taidemuseossa säännöllisesti, useimmiten ryhmässä tai ohjatussa senioritapahtumassa oppaan opastuksella; satunnaisesti vierailuja myös yksin. Muutamalle seniorille osallistuminen oli aivan uudenlainen kokemus. KIINNOSTUKSEN KOHTEET Suuri osa senioriryhmästä kertoi olevansa kiinnostunut ennen kaikkea maalaustaiteesta ja taiteen tunnetuista mestareista ; monet olivat myös kiinnostuneita valokuvauksesta sekä nykytaiteesta. Vain muutama tunsi kiinnostusta teorioihin ja filosofiaan taideteosten takana tai kantaaottavaan taiteeseen. Muutama mainitsi erityiseksi kiinnostuksen kohteeksi arkkitehtuurin.

5 TAIDENÄYTTELYSSÄ Fiona Tan / Mirror Maker Porin taidemuseo Seniorit vierailivat Fiona Tanin Mirror Maker näyttelyssä Oppaina olivat näyttelykuraattori Laura Selin sekä museolehtori Mirja Ramstedt-Salonen. Fiona Tan syntyi Indonesiassa vuonna Hän varttui nuoruutensa Australiassa; asuu ja työskentelee nykyisin Amsterdamissa, Hollannissa. Video- ja elokuvataiteilija Fiona Tanin näyttely kertoo havainnoimisesta, nykyajan ja historian kuvamaailmasta sekä ihmiskatseen valikoivasta subjektiivisuudesta. Kuka sinä olet? kysyy Fiona Tan valokuvaa ja videoita hyödyntävissä teoksissaan. Tanin teokset ovat yksilöiden ja ryhmien muotokuvia, kuvia ihmisistä erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä ja erilaisissa sosiaalisissa kerrostumissa.

6 KOTIALBUMIN TÄRKEIMMÄT VALOKUVAT Tehtävä senioreille: Tuo mukanasi taidemuseoon yksi Sinulle tärkeä valokuva omasta kotialbumistasi. Aiheella tai vuosiluvulla ei ole väliä, kunhan kuva on Sinulle tavalla tai toisella tärkeä. Valokuvat seniorien omasta lapsuudesta perhekuvat lapsena äidin tai isä sylissä valokuvassa yhdessä sisarusten kanssa Perhe nyt valokuvat omien lasten ja lasten lasten kanssa perhetapahtumat Kuvia seniorien kotialbumeista. Sukulaiset ja ystävät Valokuvat kesämökiltä ja luonnosta Matkailunähtävyydet The learning eye - images influence creating identity with images / Margareta Gynning

7 Kysymyksiä näyttelyssä Mitä valokuvaus oli ennen ja mitä se on nyt? Onko Sinulla kamera? Minkälaisia asioita itse kuvaat? Minkälaiset kuvat päätyvät albumiisi? Onko digitaalikamera Sinulle tuttu väline? Miten se on mielestäsi muuttanut valokuvausta? Millainen kuva on muotokuva? Mitä ja miten muotokuvat kertovat ihmisistä? Kuvia seniorien kotialbumeista. The learning eye constructed reality reading photographs / Werner Matt.

8 MILLAISIA TAPAHTUMIA, TILANTEITA TAI IHMISIÄ SINÄ MIELUITEN VALOKUVAAT? perhe, perhetapahtumat lasten lapset luonto, matkakuvat ja nähtävyydet arkkitehtuuri tilannekuvat Kuvia seniorien kotialbumeista.

9 Miten valokuva ja videokuva eroavat toisistaan? Fiona Tan: Countenance (2002) Kuva seniorin kotialbumista. POHDI miksi Fiona Tan on käyttänyt videokameraa valokuvakameran sijaan kuvatessaan ja dokumentoidessaan ihmisiä teoksessa Countenance? Miten liike ja äänet videokuvassa vaikuttavat katsomiskokemukseen tai kykyyn ymmärtää kuvattuja ihmisiä toisin, paremmin?

10 Veistosvaellus Tiiliveistos, 1993, Per Kirkeby.

11 Minkälaiset asiat, näkymät tai yksityiskohdat herättävät eniten huomiota ympäristössä? Voiko taiteen avulla vaikuttaa ympäristöön?

12 Kävelyllä Kävely on helppo ja looginen tapa tutustua ympäristöön. Kävelyllä voi katsella, kuunnella ja haistella ympäristöä. Näkökulmaa, reittiä ja varustusta vaihtelemalla tutustakin ympäristöstä löytyy uusia ja mielenkiintoisia asioita. Taskulampun, kartan, kameran, suurennuslasin tai vaikkapa askelmittarin kanssa käveltäessä ympäristöön avautuu uusia ulottuvuuksia. JULKISET VEISTOKSET Julkiset taideteokset ovat osa jokaista kaupunkiympäristöä. Vaikka julkinen taide aika ajoin herättää keskustelua olemassaolostaan, muuttuvat teokset usein kaupunkilaisille näkymättömiksi ajan kuluessa. Niihin ei enää kiinnitä huomiota lukuisista kohtaamisista huolimatta. Miksi? Miksi veistos on juuri tässä?

13 Veistosvaelluksella pohditaan mm. Miten julkiset veistokset sijoittuvat muuttuvaan kaupunkikuvaan? Miten julkiset veistokset sijoittuvat tarkastelijan omaan mittakaavaan ja maailmaan? Seniorien piirustuksia Veistosvaellus-karttaan.

14 VEISTOS JA KAUPUNKI Mikä veistos tulee kaupungistasi ensimmäisenä mieleen? Minkälaiset aiheet eivät sovi mielestäsi julkisiin veistoksiin? Millä tavoin julkiset veistokset vaikuttavat viihtyvyyteen, kaupunkikuvaan ja kaupungin imagoon? VEISTOS JA TARINA Sepitä veistokselle syntyhistoria ja tarina? Useimmat veistokset kuvaavat aikuisia. Millainen veistos sopisi kuvaamaan lasta? Millaisia tehtäviä julkisilla veistoksilla on?

15 VEISTOS JA YMPÄRISTÖ Miksi veistos on juuri tässä? Voisiko se olla yhtä hyvin jossakin muualla? Onko veistoksen suhde ympäristöön huomioitu? Mitkä veistokset ovat erottamaton osa ympäristöään, mitkä ovat löyhemmässä suhteessa siihen?? VEISTOS JA MUISTI Onko juuri nyt tapahtumia, asioita tai ihmisiä, joita tulisi huomioida omalla veistoksella? Tiedätkö tapauksia joissa muistomerkin pystyttäminen olisi kielletty? Miksi joidenkin tapahtumien ja henkilöiden merkitys unohtuu muistomerkeistä huolimatta?

16 VEISTOS JA AIKA Ketkä ovat tämän päivän sankareita? Kenelle pystyttäisit veistoksen? Miten suhtautuminen julkiseen veistotaiteeseen on muuttunut vuosikymmenten aikana? VEISTOS JA MINÄ Kiinnitä huomiota veistokseen, jonka ohi kuljet päivittäin. Mitä huomaat? Miltä olo tuntuu veistoksen äärellä? Voiko veistoksen tunnelmaan eläytyä? Millaiseen veistokseen tämän päivän (nuori) (porilainen) kaupunkilainen voisi samaistua? Millaiset veistokset koskettavat Sinua?

17 Vierailu Villa Maireassa ALVAR AALTO ( ) Alvar Aalto on kansainvälisesti tunnetuin arkkitehtimme. Hänen tuotantonsa on laaja sekä sisällöllisesti että määrällisesti. Rakennusten lisäksi hän suunnitteli asema- ja yleiskaavoja, alueellista maankäyttöä, sisustuksia, huonekaluja ja lasiesineitä. Aallon ura arkkitehtina alkoi 1920-luvulla perinteeseen pohjaavien rakennustyylien aikaan. Aalto omaksui ensimmäisten joukossa kansainvälisen modernistisen tyylin, joka pohjautui funktionalistiseen aatemaailmaan. Myöhemmin Aalto kehitti tästä oman persoonallisen tyylinsä, jossa yhtenä tärkeänä teemana oli orgaaninen vapaa muoto. [Alvar Aalto Satakunnassa projekti ja Satakunnan taidetoimikunta. Toim. Minna Seppänen. Pori 1998.] GRUNDTVIG

18 Villa Mairea Maire ja Harry Gullichsenin yksityiskodiksi suunniteltu Villa Mairea ( ) on yksi Aallon tuotannon päätöitä. Villa Maireassa Aalto kehitteli Vapaan muodon käyttöä ja suuren katkeamattoman huonetilan ideaa. Pohjakerroksen yhtenäinen avoin tila jatkuu huonetilasta toiseen ja suuren lasiliukuseinän kautta ulos maisemaan uima-altaalle, saunalle ja ympäröivään mäntymetsään. Villa Maireassa Aallolle tyypillinen rakennuksen ja luonnon vahva vuorovaikutus näkyy paitsi tilasuunnittelussa, myös materiaaleissa, muodoissa ja väreissä. [Alvar Aalto Satakunnassa projekti ja Satakunnan taidetoimikunta. Toim. Minna Seppänen. Pori 1998.]

19 Architecture has a personal effect on people. It touches our emotions and influences our temperament. It conveys a personal message to us. A message that may say many things: keep out or welcome, private or public, beautiful or ugly. Choose a building that has in someway touched your senses and emotions and try to unravel its message. Here are some word and concepts that might help you. -David Powell/ The Learning Eye Arkkitehtuurilla on yksilöllinen vaikutus ihmisiin. Arkkitehtuuri koskettaa tunteitamme ja vaikuttaa temperamenttiimme. Se välittää monenlaisia viestejä meille. Se voi kutsua sisään tai käskeä pysymään poissa; se voi viestiä yksityisyydestä tai julkisuudesta, se voi olla kaunista tai rumaa. Mitkä sanat sopivat Sinun mielestäsi kuvaamaan Villa Maireaa rakennuksena? The learning eyeeyes wide open reading architecture cities, building, objects /David Powell makea tasapainoinen yksinkertainen vakava ihastuttava moderni avoin kutsuva suljettu äidillinen voimakas eloisa rauhallinen tukahduttava kodikas koristeellinen vakaa kunnioittava symmetrinen ikääntynyt kylmä urbaani rauhallinen leikkimielinen ylellinen puhdas muuta?.

20 PALAUTEKYSELY Vastasiko kurssi odotuksiasi? Olitteko tyytyväinen kurssin sisältöön? Kyllä, kaikki olivat. Saitko kurssilta uutta tietoa? Minkälaisia asioita? Lisää tietoa nykytaiteesta esim. Fiona Tanin näyttelyssä valokuva- ja videotaiteesta; taidetta voi olla monenlaista. Porin historiasta veistosvaelluksella; arkkitehtuurin historiasta Villa Maireassa. Löysitkö yhtymäkohtia oman elämäsi ja taidemaailman väliltä? Villa Mairea toi mieleen oman kodin Helsingissä 1940-luvulla. Taidekin kertoo tavallisista ihmisistä ; esim. valokuvat Fiona Tanin näyttelyssä; veistokset keskustassa. Sankarimuistomerkki toi mieleen oman sota-ajan lapsuuden. Osa ei osannut sanoa. Herättikö kurssi katsomaan ympäristöä uudella tai eri tavalla? Suurin osa oli sitä mieltä, että herätti ja moni kertoi haluavansa nyt pysähtyä katsomaan asioita. Todettiin, että kiire pitäisi unohtaa ja todellakin pysähtyä katsomaan. Muutama oli sitä mieltä, että ei herättänyt. Mikä kurssin osio oli mielenkiintoisin? Suurin osa koki tutustumisen Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Maireaan. Rakennus kuuluu merkittävästi suomalaisen arkkitehtuurin historiaan. Kohteeseen on muutoin vaikea päästä tutustumaan. Fiona Tanin näyttelyä kiitettiin mielenkiintoisesta esittelytavasta sekä siitä että aiheeseen valokuviin tutustumiseen käytettiin runsaasti aikaa. Myös julkiset veistokset todettiin mielenkiintoisiksi, koska ne kertovat esim. Porin historiasta. Vaikuttiko tai muuttiko kurssi ajatuksiasi taiteesta jollain tavalla? Miten? Kiinnostus taiteeseen lisääntyi. Videotaide tuli monelle tutuksi vasta nyt. Moni totesi, että oivalsivat nyt sen, että videotaide vaatii aikaa ja keskittymistä sen katsomiseen. Toteamus siitä, että taidetta pitää katsoa ennakkoluulottomasti. Miten asioita käsiteltiin kurssilla?: selkeästi, mielenkiintoisesti, asiantuntevasti Innostaako kurssi Sinua jatkossakin kulttuuri- ja/taidetoimintaan? Suuri osa vastasi, että kyllä, osa ei osannut sanoa. Jäitkö kaipaamaan kurssille jatkoa? Jos kyllä niin, minkälaisia asioita toivoisit kurssin käsittelevän? Kyllä, erilaiset taidekohteet, museot, taiteilijakodit, kartanot lähistöllä. Kurssia taidehistoriasta, taiteen eri ismeistä ja siitä, miten eri tyylit tunnistaa. Erilaisista työskentelytavoista. Tietoa keramiikkataiteesta. Jäikö jotakin hampaan koloon? Eli muuta palautetta tai terveisiä ohjaajille: Kiitoksia. Hienoa, että oli useampi opas/ ohjaaja. Lisää tällaista.