Toimintakertomus 3. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 25

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 Kaupunginjohtajan katsaus 3 Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat 5 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 9 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 10 Turun talousalueen kehitys 13 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 15 Olennaiset poikkeamat käyttötalousarvioon 21 Kaupungin henkilöstö 21 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 22 Ympäristötekijät 24 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 25 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 27 Tilikauden tuloksen muodostuminen 27 Toiminnan rahoitus 29 Rahoitusasema ja sen muutokset 31 Kokonaistulot ja menot 33 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 35 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 35 Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonta 35 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 36 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 36 Konsernin henkilöstömäärä 36 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 41 Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 1

2 Talousarvion toteutuminen 43 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 43 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 43 Käyttötalouden toteutuminen 43 Toimielimien informaatiosivut 44 Yleinen 59 Sosiaali-ja terveystoimi 88 Sivistystoimi 116 Ympäristövirasto 139 Satama 168 Tilalaitos 170 Vesihuoltolaitos 172 Käyttötalous yhteensä - taulukot 174 Investointiosan toteutumisvertailu 188 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 209 Investointiosan toteutumisvertailu 214 Rahoitusosan toteutumisvertailu 220 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 224 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 230 Rahoituslaskelma 234 Tase 238 Konsernilaskelmat 246 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 251 Tilinpäätöksen liitetiedot 255 Liitetiedot sisältävät myös Tilalaitoksen ja Vesihuoltolaitoksen taseyksiköiden tiedot, eikä niistä ole erikseen tehty omaa kappaletta Kirjanpitokirjat ja tositelajit 283 Asiakirjojen säilytys 283 Tilinpäätöksen allekirjoitus 284 Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä 286 Kaupunginhallitus hyväksyi tasekirjaan 2013 tehtävät muutokset konsernitilinpäätöksen muutosten johdosta. 2

3 Toimintakertomus Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Talouden yleinen epävarmuus lisääntyi vuoden aikana edelleen, erityisesti euroalueen ongelmien vuoksi. Talouden yleisissä näkymissä epävarmuus jatkuu. Työttömyysaste Naantalissa oli keskimäärin 8,0 (6,5) prosenttia. Vuoden lopulla työttömiä oli 879 ja 9,6 %, kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysyi korkealla tasolla. Nuorisotyöttömyys pysyi kaupungin merkittävistä panostuksista huolimatta tavoiteltua tasoa suurempana. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on selvässä kasvussa. Tuoreimman käytettävissä olevan tilaston mukaan työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2011 Naantalin nykyisellä alueella 72,4 prosenttia, missä on laskua edellisvuodesta 0,1 prosenttiyksikköä. Kaupungin keskustan rakennemallitarkastelua on jatkettu. Keskustakortteleiden suunnittelukilpailun jälkeen käynnistettiin keskustakortteleiden asemakaavoitus. Asemakaava saatetaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn Seudullinen maankäytön rakennemalli hyväksyttiin toukokuussa Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2012 Naantalin kaupungin maankäytön kehityskuvan 2035, mikä on keskeisiltä linjauksiltaan yhdenmukainen seudullisen rakennemalliesityksen kanssa. Manner-Naantalin yleiskaavan tarkistus aloitettiin 2013 lopulla ja sen tärkeänä perusteena ovat em. rakennemalli ja kaupungin maankäytön kehityskuva. Naantalin kaupunki osallistuu seudullisesta vesihuoltoyhtiöstä käynnissä oleviin jatkovalmisteluihin. 3

4 Kaupungin toimintakate oli 84,6 miljoonaa euroa, muutos 1,2 %. Tuloslaskelman mukaan tulot kasvoivat 8,7 % ja toimintakulut kasvoivat 1,1 %. Verotulojen kasvu oli 11,2 % (koko maa + 6,8 %). Verotulojen kasvu jakautui verolajeille seuraavasti: kunnallisvero + 12,4 % (koko maa + 6,7 %), yhteisövero + 5,4 % (koko maa + 8,2 %) ja kiinteistövero + 4,2 % (koko maa + 7,4 %). Talousarvio laadittiin 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tilinpäätöksessä ylijäämä on 4,1 miljoonaa. Suurin yksittäinen ylijäämää kasvattanut muutostekijä oli verotulokohta, joka ylittyi 2,4 miljoonalla varsinaisesta talousarviosta. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 0,6 miljoonalla ja poistot alittivat talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla. Edellisen vuoden asukaskohtainen vuosikate 202 euroa nousi 754 euroon (keskiarvo on ollut 425 euroa). Tuloksen muuttumiseen varsinaisesta talousarviosta vaikuttivat erityisesti seuraavat osatekijät - verotulot ylittyivät 2,4 miljoonaa euroa - valtionosuudet ylittyivät 0,6 miljoonaa euroa - poistot olivat 0,9 miljoonaa euroa alle arvion - maankäyttösopimusten tuotto alittui 0,9 miljoonaa euroa - sataman toimintakate jäi 0,6 miljoonaa alle arvion (tulot 0,9 miljoonaa alle) - erikoissairaanhoidon menot alittuivat 0,7 miljoonaa euroa - sosiaali- ja terveystoimen menot pl. ESH ylittyivät 1,1 miljoonaa euroa - vesihuoltolaitoksen toimintakate heikkeni 0,5 miljoonaa euroa arviosta Käyttötalouden henkilöstömenojen kasvu oli 2,2 %. Kaikki kasvu ei kuitenkaan ole säännönmukaisten henkilöstömenojen kasvua, koska luku sisältää esim. valtion rahoittamaa perusopetusryhmien pienentämistä usean sadantuhannen euron edestä. Kokonaisuutena varsinaisen talousarvion henkilöstömenot ylittyivät noin eurolla, mutta tässä tarkastelussa on huomattava, että Kummelin henkilöstömenot päivitettiin talousarvioon vasta kesken vuoden. Palkkojen ja palkkioiden kasvu oli 1,8 %, eläkekulujen 3,2 % ja muiden henkilösivukulujen 6,1 %. Henkilöstökorvauksia saatiin 1,1 % edellisvuotta enemmän. Kaupungin velkamäärä laski edellisvuoden 49,8 miljoonasta 37,5 miljoonaan euroon (1 987 / as). Talousarviota laadittaessa arvioitiin velkamäärän nousevan noin eurolla. Nettovelka (korolliset lainat vähennettynä kassavaroilla) oli vuoden lopussa 35,1 miljoonaa euroa. Investointien alkuperäinen määrä oli 13,3 miljoonaa euroa. Toteutuma jäi bruttona 10,5 miljoonaan euroon. Yleisen taloudellisen kehityksen ja valtiovallan toimien perusteella on syytä arvioida vuodelle 2014 hyväksytyn talousarvion tarkistamista viimeistään 4 kk raportin käsittelyn yhteydessä. 4

5 Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat, lähde Tilastokeskus ja Kuntaliitto (kaaviot on päivitetty 2013 asti siltä osin kuin tietopohja on saatavana) Toimintakate (itseisarvo), /as Naantali Koko maa (enn) Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintamenojen erotus. Se osoittaa, kuinka paljon käyttötalous tarvitsee verorahoitusta (verot + valtionosuudet). Toimintakate on yleensä negatiivinen Verotulot + käyttötalouden valtionosuudet, /as. (verorahoitus) Naantali Koko maa (enn) Verotulot ovat ainoa tuloryhmä, joka tuloutetaan maksuperusteisesti. Verotuloihin kuuluvat kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron tilitykset. Valtionosuustulot perustuvat valtiovarainministeriön (peruspalvelujen valtionosuus, verotuloihin perustuva tasaus) ja opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksiin (yksikköhintarahoitus, eräät sivistystoimialan laskennalliset valtionosuudet) Vuosikate, /as Vuosikate osoittaa tulorahoituksen (= toimintakate + verorahoitus), joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Naantali Koko maa (enn) 5

6 Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot ( /as.) indeksoituna, 2001= Entinen tunnusluku "äyriä/asukas" on korvattu otsikon käsitteellä sen jälkeen, kun kunnallisverotukseen tuli verosta tehtävät vähennykset. Otsikon käsite saadaan, kun ensin lasketaan veron määrä tulovähennysten jälkeen - tästä määrästä vähennetään verosta tehtävät vähennykset ja lopullinen veron määrä jaetaan tuloveroprosentilla. Naantali Koko maa Verotulot verolajeittain, /as. (TP:n mukaan) Naantali Kiinteistövero ym. Yhteisövero Kunnallisvero Verotulot kirjataan maksuperusteisesti - siten kaavio kertoo tilivuoden aikana kassaan kertyneiden verotulojen nettomäärän lajeittain Lainakanta 31.12, /as Kaavio kuvaa korollisen vieraan pääoman bruttomäärää eli antolainojen määrää ei ole vähennetty. Koko maan luvuissa ei ole mukana kuntayhtymien lukuja. Naantali Koko maa (enn) 6

7 Kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, milj Kumulatiivinen lainakannan muutos vuodesta 1997 Kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta vuodesta 1997 Kaavio kertoo, onko tulorahoitus on riittänyt toimintojen ja investointien rahoitukseen ilman lainanottoa tai sen lisäämistä. Tunnusluvun heikkous on, että siinä seurataan otettujen lainojen määrää vähentämättä annettuja lainoja. Kunnat ryhtyivät soveltamaan kirjanpitolakia 1997 alusta Vuosikate ja investoinnit, / asukas Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate Investointien omahankintamenot yht Vuosikate ja poistot, / asukas Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate Poistot ja arvonalennukset 7

8 Toimintakate ja verorahoitus indeksoituina, 2001= Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Mikäli niiden kehitys toisiinsa nähden eriytyy, on tilanne analysoitava ja tarvittaessa ryhdyttävä eriytymiskehityksen suunnan edellyttämiin muutostoimenpiteisiin. Toimintakate (itseisarvo) Verot + valtionosuudet (TP:n mukaan) Omavaraisuus-% Koko maa Naantali 50 % taso 70 % taso Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Kriisikunnan yksi kriteeri on, että tämä arvo < 50 %. 8

9 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2013 luottamustoimielinorganisaatio on kuvattu ohessa. Lisäyksinä edelliseen vuoteen ovat ympäristövirastoin toimialaan kuuluvat tiejaosto ja tilapalvelujaosto. KAUPUNGINVALTUUSTO Lisäksi tilivuonna toimi satamarakennustoimikunta ja Luolalan paloaseman rakennustoimikunta. KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA TARKASTUS- LAUTAKUNTA KAUPUNKISUUNNITTELU JAOSTO KAUPUNGINHALLITUS YLEISJAOSTO KOULUTUSLAUTA KUNTA KULTTUURILAUTA KUNTA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SATAMALAUTA KUNTA HYVINVOINTI JAOSTO YKSILÖJAOSTO KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA SAARISTOLAUTAKUNTA TIEJAOSTO TILAPALVELU- JAOSTO 9

10 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuoden 2008 talousromahdus aikaansai mittavan laskun bruttokansantuotteeseen. Talouden tila on edelleen hyvin altis häiriöille, vaikka monissa asioissa on tapahtunut käännettä. Asukaskohtainen bruttokansantuote on palautunut lievästi vuoden 2008 tason yläpuolelle, mutta nousu on loiventunut. BKT käyvin hinnoin Lähde Tilastokeskus BKT mrd eur, vas ast. BKT / asukas, oikea ast. Markkinakorkojen taso on edelleen varsin alhainen eikä selviä merkkejä noususta esiinny. Euroalueen kriisi on jakanut euromaita yhä voimakkaammin eri ryhmiin; osa on toistaiseksi saanut rahoittajien luottamusta lisää, kun joidenkin osalta epäluottamus kasvaa. Ongelmia on edelleen olemassa eivätkä ne poistu nopeasti. Suomen luottoluokitus on edelleen paras mahdollinen. Koko maan työttömyyden trendi on tällä hetkellä nousujohteinen. Lähde Tilastokeskus 10

11 Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä muutos (%) osuus (%) Pakollinen sosiaalivakuutus ,5 23,8 Julkinen hallinto ja maanpuolustus ,4 14,0 Teollisuus ,5 12,7 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajon. ja moott.pyörien korjaus ,5 8,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut ,8 6,0 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,4 5,4 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 5,1 Informaatio ja viestintä ,7 4,8 Rakentaminen ,1 4,8 Kuljetus ja varastointi ,7 3,9 Koulutus ,5 3,2 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,2 2,2 Muu palvelutoiminta ,3 1,6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,3 0,9 Kiinteistöalan toiminta ,1 0,8 Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,3 0,7 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta ,6 0,6 Taiteet, viihde ja virkistys ,6 0,6 Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ymp. puht.pito ,1 0,4 Kaivostoiminta ja louhinta ,6 0,2 Muut ,7 0,1 Yhteensä ,8 100,0 muutos(%) = muutos vuodesta 2012 vuoteen 2013 osuus(%) = toimialan osuus kaikista toimitetuista ennakonpidätyksistä 2013 (lajittelun peruste) käytetty toimialaluokitus = TOL 2008 luvut miljoonia euroja Lähde verohallinto (vero.fi) Eläkkeiden ja muiden pakollisten sosiaalivakuutustulojen osuus ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista oli 2013 jo 24 % ja kasvuvauhti on kova. Tilastokeskuksen toimialaluokista ainoa negatiivinen muutos todettiin teollisuudessa. Työttömyys on useassa euromaassa noussut ennätysmäisen korkealle tasolle, vaikka eräissä kriisimaissa on näkynyt tilastollisesti käänne parempaan. Tilastokeskuksen mukaan 2013 koko maan työllisten määrän vuosikeskiarvo oli ( ). Työttömien määrän vuosikeskiarvo oli ( ). Työttömistä miehiä oli ( ) ja naisia (92 000). Koko maan työttömyysaste (15 74 v) oli 2013 joulukuussa 7,9 % (6,9 %) ja koko maan työllisyysaste (15 64 v) oli 2013 joulukuussa 66,9 % (67,3 %). Suomessa oli 2013 keskimäärin ( ) palkansaajaa. Heistä ( ) oli jatkuvassa ja ( ) määräaikaisessa työsuhteessa. Naantalin työvoiman määrä on vuodesta 2006 viime vuoteen kasvanut 2,5 %, mutta työttömyysaste 71 % (luvut ovat ao. vuoden joulukuun lukuja). NAANTALI Työttömät Työvoima Työttömät % työvoimasta 5,6 5,5 5,6 8,0 8,0 7,0 7,5 9,6 Lähde TEM OnLine 11

12 KOKO MAA, Milj ** 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** VEROTETTAVA TULO Muutos % 18,7-21,2-23,8 8,9 1,7 3,3-2,3 3,8 11,4 6,3 4,6 3,3 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO Kuntaryhmän osuus 0,2203 0,2203 0,3203 0,3199 0,3199 0,2834 0,2949 0,3556 0,3419 0,2806 0,2806 0,2806 KUNTIEN OSUUS YHT.VEROSTA Muutos % 18,9-22,5 13,7 8,6 1,7-14,4 1,5 2,2 7,3-12,9 4,7 3,7 Kuntien osuus manner-suomessa Kuntien osuus Ahvenanmaalla Naantalin jako-osuus 0, , , , , , , , , ,00424 <- vahvistetut Taloussuunnitelman mukaan Edellä oleva taulukko kuvaa yhteisöveron määrää verottajan eli maksuunpanon näkökulmasta. Se eroaa kunnan tilinpäätösnäkökulmasta, koska kunnan tilinpäätökseen verotulot kirjataan tilitysten mukaan, ei maksuunpanon mukaan. Yhteisöveron perusteena oleva tulo ja myös veron määrä romahti kahdessa vuodessa 40 % (2007 / 2009). Tuosta laskusta palautuisi arvioiden mukaan noin 16 %, kun verrataan 2014 tuloa vuoden 2007 tuloon. Verokilpailun vuoksi on yhteisöverokanta pudotettu 20 %:iin, mutta kunnille menetys korvataan nostamalla kuntaryhmän jako-osuutta. Ilman uusia päätöksiä kuntaryhmä menettää vuoden 2015 alusta noin 6 prosenttiyksikön verran tilapäiseksi tarkoitettua ryhmäosuutta. Naantali oli Suomen kuntajoukossa vuosikymmenet poikkeuksellisessa asemassa siinä mielessä, että täällä yritysverojen osuus suhteessa kunnallisveron määrään oli huomattavan korkea. Nyt Naantalin suhteellinen osuus yritysveroista on samaa tasoa kuin kunnallisveron tai jonkin verran sen yläpuolella - edelleen hyvää tasoa, mutta ei enää poikkeuksellisen korkea ja samaa tasoa kiinteistöveron tuoton kanssa. Alla oleva kaavio kuvaa Naantalin verolajien suhdetta toisiinsa. 0,0080 0,0070 JAKO-OSUUDET VEROLAJEITTAIN 0,0060 0,0050 0,0040 0,0030 0,0020 0,0010 0, yhteisövero kunnallisvero kiinteistövero Kunnallisverotulon kertyminen on pääosin tasoittunut verrattuna vuosituhannen vaihteen optiovuosiin, jolloin heilahtelut olivat hyvin suurta. Hyvä verotilitysvuosi 2013 näyttäisi nyt aiheuttavan vuoteen 2014 vastakkaisen ilmiön, joka merkitsee painetta tulokseen. Kaupungin veroennusteessa 2014:lle tämä on otettu huomioon. 12

13 Turun talousalueen kehitys ja kaupungin kannalta tärkeät hankkeet Alueen suuri työllistäjä eli telakka on jatkuvissa vaikeuksissa, kun tilauksia ei saada rahoitusjärjestelyjen kompastellessa. Valtio on valmis järjestelyihin, jopa omistajaksi telakkayhtiöön, mutta edellyttää pääomistajan olevan muu kuin valtio. Hankkeiden pitkäkestoisuuden ja kerrannaisvaikutusten takia olisi suotavaa nähdä tilauskirjan vahvistuvan. Seudun energiaratkaisun täytäntöönpano alkoi , mukana Fortum Oyj, Turku Energia Oy sekä Kaarinan, Raision ja Naantalin kaupungit. Lisäksi sopimuksissa ovat mukana Turun Seudun Energiatuotanto Oy (TSE) ja Turun Seudun Kaukolämpö Oy. TSE Oy:n hallitus on tiedottanut, että se on päättänyt yksimielisesti esittää yhtiökokoukselle uuden monipolttoainevoimalaitoksen investoinnin ajoittamista siten, että laitos otettaisiin käyttöön syksyllä Investoinnin kustannusarvio on 260 miljoonaa euroa. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (TSJ) uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointi eli YVA esiteltiin maaliskuussa Turun Seudun Jätehuolto Oy:n alueella arvioidaan vaihtoehtoisina paikkoina Raision Palovuoren alue ja Turun Topinojan jätekeskuksen alue. ELY-keskus pitää laaditun arvioinnin perusteella jätevoimalahanketta lähtökohtaisesti toteuttamiskelpoisena ratkaisuna jätteen energiahyödyntämisessä. Tavoitteena on, että uusi jätevoimala aloittaa toiminnan vuosien aikana. TSJ suunnittelee Turun lähialueen jätelaitosten kanssa yhteistä jätteen energiahyötykäytön kilpailutusta, jolla etsitään energiatuotannon toimija, joka käytännössä toteuttaa jätevoimalan. Rouskis Oy (omistajat Salo, Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo) ja Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) tekivät selvitystyön toimintojensa yhdistämisestä. Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi Rouskis Oy:n ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n väliset yhdistymisasiakirjat

14 Naantali, Turku, Raisio ja Masku ovat suhtautuneet myönteisesti selvitykseen seudullisesta vesiyhtiöstä. Selvityksessä ovat mukana myös Turun Seudun Vesi Oy ja Turun Seudun Puhdistamo Oy. Selvittely on käynnissä. Turun kaupunkiseudulle on laadittu kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli, Rakennemalli Se on jatkoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli PARAS-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmalle. Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kuntaa: Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku. Mukana ovat myös Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Rakennemallityön tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen yhdessä sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen kaupunkiseudulle tavoitteena kestävä kaupunkirakenne vuonna Seudun joukkoliikenne ottaa MAL-sopimuksen mukaisen askeleen eteenpäin, kun uusi joukkoliikennesopimus tuo yhtenäiset lippukäytänteet sopimuskuntien alueelle. Seutukunnan työllisyystilanteessa ei toistaiseksi näy käännettä parempaan Turun seutukunta Työlliset Työttömät 14

15 Veronalaiset tulot notkahtivat vuonna 2012, mutta se kohdistui pääomatuloihin, joissa vertailuvuotena oli poikkeuksellisen hyvä vuosi. Ilmiö näkyy Naantalin osalta selkeästi. Pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa vaan verotuotto menee kokonaan valtiolle. Kunnallisverotuksessa verotettava ansiotulo on kehittynyt lähes identtisesti koko maan trendin mukaisesti. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Merkittäviä päätöksiä tilikauden aikana ja sen jälkeen Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoitusohjelman ja kaavoituskatsauksen Kaupunginvaltuusto antoi kuntarakennelakiluonnoksesta lausunnon. Sen keskeinen sisältö voidaan tiivistää lausuntoa lainaten Mikäli lakiluonnos jossain muodossa ja nyt kirjatussa aikataulussa kaupungin eriävästä mielipiteestä huolimatta tulee voimaan touko kesäkuussa 2013, jää mahdollisten selvityskumppanien kanssa käytäville neuvotteluille aikaa kesä-tauot huomioon ottaen noin 3 kuukautta. Siten varsinainen selvitystyö tulisi suorittaa pisimilläänkin 6 kuukauden kuluessa. Aikataulu on mahdoton. Sen vuoksi, olivatpa selvitykseen osallistuvat kunnat ja alueet millaisia tahansa, aikataulu on pidennettävä tolkulliseksi. 15

16 Kaupunginvaltuusto valitsi kaupungin tilintarkastusyhteisöksi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n vuosille Kaupunginhallitus merkitsi ympäristöministeriön vahvistaman Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan tiedoksi sekä päätti hakea siihen muutosta vahvistamatta jätetyn Särkänsalmen meriväylän osalta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Samalla kaupunginhallitus totesi, että Varsinais-Suomen liitto on aloittamassa vahvistettujen maakuntakaavojen tarkistamista joidenkin yksityiskohtien osalta ja tähän tarkistukseen tulee sisällyttää Särkänsalmen meriväylä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Naantalin keskustan päivätyn rakennemallin loppuraportin. Rakennemallia ja varsinkin sen yhteydessä laadittuja selvityksiä voidaan käyttää selvitysaineistona asemakaavan muutoksen vaikutuksia arvioitaessa. Loppuraporttia ja sen yhteydessä tehtyjä selvityksiä hyödynnetään tulevissa asemakaavoituksissa ja Manner-Naantalin osayleiskaavassa. Kaupunginhallitus antoi Naantalin Vuokratalot Oy:lle luvan ryhtyä toimenpiteisiin kuuden, täysin omistamansa tytäryhtiön sulauttamiseksi emoyhtiöön. Kaupunginhallitus päätti muuttaa vanhainkodin laitoshoitopaikat tehostetun palveluasumisen paikoiksi lukien. Kaupunginvaltuusto myönsi määrärahan Kiinteistö Oy Naantalin Virastotalon osakkeiden ostamista varten. Virastotalon kiinteistö sisältyy Naantalin keskustan rakennemallin alueeseen sekä keskustakorttelien suunnittelukilpailun alueeseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin ensimmäisen palvelustrategian vuosille Palvelustrategia kertoo, kuinka kaupunki aikoo tulevaisuudessa palvelut tuottaa. Uudessa, voimaan tulleessa kuntarakennelaissa säädetään kuntauudistuksen kriteereistä ja selvitysvelvollisuudesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun seudun kuntien kuntakokouksessa hyväksytyn kannan kuntarakenneselvityksen tekemisestä. Kuntakokouksen mukaan Selvitys tulee tehdä koko kaupunkiseudulla. Selvityksen perusteella alueelle voi syntyä useamman kuin yhden kunnan kokonaisratkaisu, mikäli sen katsotaan tukevan kuntauudistuksen tavoitteita. Selvityksen tulee kytkeytyä tarpeellisin osin sote-uudistuksen valmisteluprosessiin ja toteuttamiseen. Lisäksi selvitetään muitakin kuntien välisiä yhteistyömalleja, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Ensisijaisena lähtökohtana tulee olla kuntien itsehallintoperiaatteen mukaisesti se, että alueen kunnat esittävät mahdollisia kuntien yhdistymistä yhteisin päätöksin ja että kuntajaon muutokset perustuvat kuntien valtuustojen päätöksiin. Selvitysalueeseen kuuluvat Turun seudun kunnat: Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku sekä Paras-puitelain aluemäärityksen mukaan kaupunkiseutuun kuuluva Aura. Mikäli muut kunnat haluavat osallistua selvitykseen, voivat nämä kunnat ilmoittaa halukkuudestaan muille seudun kunnille ja valtiovarainministeriölle. Kaupunginhallitus merkitsi tavoiteorganisaatiotyön tilanteen tiedoksi ja lähetti asian hallintokuntiin valmisteltavaksi. Asiaa valmistellaan rinnan palvelustrategian ja Tulevaisuuden Naantali-strategian kanssa. 16

17 Kaupunginhallitus lausui Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä seuraavaa: Varsinais-Suomen kilpailukyvyn keskeisin liikennestrateginen tavoite tulee olla Naantalin ja Turun satamien liikenneyhteyksien sujuvuuden varmistaminen ja kehittäminen. Kaupunkien sisäiset liikenneratkaisut tulee saattaa sujuviksi yhteyksiksi ja ratkaisut tukemaan toimivan moottoritieyhteyden hyödyntämistä Helsinkiin ja Pietariin suuntaan tapahtuviin kuljetusketjuihin ja myös henkilöliikenteen tarpeisiin. Vt 8 -hankkeen käynnistyttyä tulee kiinnittää huomiota myös Pirkanmaan ja Keski-Suomen suuntiin suuntautuvien liikenneyhteyksien parantamiseen. Seutukuntiin suuntautuvien joukkoliikenneyhteyksien suunnittelu tulee kytkeä erityisesti runkobussiliikenteen reitteihin, jolloin runkobussiliikenteen matka-ajan nopeuttamisen myötä kokonaismatka-aika joukkoliikennettä käyttäen olisi kilpailukykyinen verrattuna henkilöautoon. Naantalin kaupunki pitää hyvänä, että tavoitteena on kestävien kulkutapojen edelleen kehittäminen ja että maankäytön suunnittelussa toteutetaan Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 tavoitteita. Maaseudun ja saariston liikenneyhteyksien kohdalla tulee turvata henkilö- ja tavaraliikenteen toimivuus erityisesti vakituisen asutuksen ja elinkeinoelämän osalta. Kaupunginhallitus päätti esittää saaristoasiain neuvottelukunnalle, että Naantali nimettäisiin lukien saaristokunnaksi. Kaupunginvaltuusto päätti tulovero- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2014 sekä talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman Valtiovarainministeriö pyysi Turun seudun kahdeksaltatoista kunnalta lausuntoa osallistumisesta kuntarakennelain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen selvitysmääräysluonnoksen mukaisesti. Lisäksi valtiovarainministeriö pyysi lausuntoa kuntajakoselvittäjistä. Kaupunginhallitus lausui asiasta seuraavaa: Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, että se hyväksyy valtiovarainministeriön esittämän selvitysalueen sekä esitetyn alustavan selvityksen sisällön. Kaupunginhallitus edellyttää, että selvitykset yhteistyömuodoista tulee ottaa selvityksen aikana käsiteltäväksi ja tarkastellaan aidosti kuntien välisiä toimivia yhteistyömalleja ilman reunaehtoja. Selvitystyön tulee olla objektiivinen ilman ennalta asetettua lopputulosta. Naantalin kaupunki on valmis omalta osaltaan valitsemaan kolmannen selvityshenkilön, jonka valinta voi tapahtua myöhemmin. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoituskatsauksen 2014 ja kaavoitusohjelman Kaupunginhallitus päätti julistaa kaupunginjohtajan viran haettavaksi. Kaupunginhallitus päätti antaa Valtionosuusuudistus 2015 hankkeesta seuraavan lausunnon: Kaupunginhallitus merkitsi saadun selvityksen tiedoksi ja totesi uudistuksen laskelmien olevan vaikeasti tulkittavissa ja osittain virheellisiä. Niiden tarkistaminen ja niiden oikea kohdistuminen on vaikeasti yksilöitävissä. Täten paikallinen päättäjä joutuu olemaan ministeriön valmistelijoiden pitkään työstäneiden asiantuntijalausuntojen varassa. On mahdollista, että poliittisen käsittelyn aikana on tehty myös muutoksia, joita eivät asiantuntijat ole tarkistaneet. Kuntakohtaisen asianmukaisen ja riittävän perustellun lausunnon antamisen edellytykset eivät tällaisenaan täyty. 17

18 Tästä johtuen ja ottaen huomioon, että lopullinen lausunto pitäisi antaa jo helmikuussa, esitämme lausuntoajan pidennystä. Pidämme myös välttämättömänä, että ministeriö pyytäisi valtionosuusuudistusten perustana olevista laskelmista ulkopuolisen lausunnon tai lausuntoja. Kyseessä on niin merkittävä kuntien talouteen vaikuttava päätös, että laskelmien oikeellisuudesta pitää olla monipuolinen varmuus. Kaupunginhallitus antoi Naantalin Energia Oy:n yhtiökokoukselle konserniohjeen, jonka mukaan kaupunki hyväksyy Naantalin Energia Oy:n osakkuuden Katternö Kraft Oy:ssä. Osakkeet oikeuttavat sähköntuotanto-osuuksiin kolmessa eri yhtiössä (lauhdetuotanto puulla ja turpeella; tuulivoimapuistot; tuotantotehoja nyt n. 4,3 MW). Edelleen konserniohjauksen mukaan yhtiön tulee suorittaa osinkoa vuosina vähintään euroa vuodessa. Osinkotavoitteeseen yhtiön tulee päästä tehostamalla toimintaansa ja tekemällä esittämäänsä rahoitusrakenteeseen muutoksia (vv taloussuunnitelmassa oletettiin yhtiön jatkavan tasaista osingonmaksua ja vuonna 2014 saatavan osingon olevan euroa). Kaupunginvaltuusto hyväksyi Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelman. TULOSLASKELMA TP TA Ero TA:oon Edell. TP Ero edell. TP:een euroa % euroa % Toimintatuotot* ,0 % ,3 % Valmistus omaan käyttöön ,2 % ,8 % Toimintakulut* ,7 % ,9 % Toimintakate ,4 % ,2 % Verotulot ,1 % ,3 % Valtionosuudet ,0 % ,9 % Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ,0 % ,6 % Muut rahoitustuotot ,7 % ,2 % Korkokulut ,4 % ,0 % Muut rahoituskulut ,7 % ,4 % Vuosikate ,8 % ,2 % Poistot ,0 % ,6 % Arvonalentumiset -699 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos ,2 % ,4 % Tilinpäätössiirrot ,2 % Tilikauden ylij + / alij ,5 % ,4 % TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % 38,6 38,5 37,4 Vuosikate / poistot, % 137,4 101,3-38,8 Vuosikate, euroa / asukas ,5 % Asukasmäärä (TK) ,1 % Investointien rahavirta ,0 % ,7 % Kassavirta** ,4 % ,0 % * = toimintatuotot ja -kulut sisältäv ät sisäisen palv elutoiminnan ja v uokraamisen tuotot ja kulut ** = tulos+poistot-inv estointien rahav irta 18

19 TILIKAUDEN TULOS VARSINAISEN TALOUSARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN Tilikauden tulos TA Tilikauden tulos TP Yllä olevassa kaaviossa on vertailtu varsinaisen talousarvion mukaista tilikauden tulosta tilinpäätöksen mukaiseen tilikauden tulokseen. Varsinaisen talousarvion toimintakate oli 84,2 miljoonaa euroa ja toteutunut toimintakate oli 84,6 miljoonaa euroa. Alkuperäisestä talousarviosta toimintakate heikkeni eniten satamalla, euroa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakate heikkeni euroa. Kun tämä puretaan sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon kesken, niin voidaan todeta, että sosiaali- ja terveystoimen toimintakate heikkeni ja erikoissairaanhoidon parani euroa. Lastensuojelun laitoshoidon menoihin tuli vuonna 2013 nettoylitystä noin johtuen hallinto-oikeuden pysyviksi jääneistä ratkaisuista kuntien välisten kustannusvastuiden määräytymisessä. Vesihuoltolaitoksen toimintakate heikkeni euroa. Ympäristövirasto ilman taseyksiköitä paransi toimintakatetta eurolla ja keskushallinto euroa. Sivistystoimen toimintakate jäi 100 euron tarkkuudella alkuperäiseen tasoonsa. Tilinpäätöksen varsinaisessa analyysissa ja johtopäätösten tekovaiheessa on kuitenkin katsottava edellä kerrottujen lukujen taakse, koska nettotulos syntyy monesta eri tekijästä. Toimintakatteeseen vaikuttavat varsinaisen toiminnan tulot ja menot eli mukana eivät ole verorahoitus, rahoituserät eivätkä poistot. Seuraavassa kaaviossa esitetään toimialoittain talousarvion ja tilinpäätöksen mukainen toimintakate. 19

20 TOIMIALOJEN TOIMINTAKATE TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN Erikoissairaanhoito ESH vähennetty Soten katteesta euroa Yleinen Sote ESH Sivistys Ympäristö Satama Tilalaitos Vesilaitos Toimintakate TA Toimintakate TP Tulos ja sen muodostuminen kaupungin ja taseyksiköiden kesken on esitetty seuraavassa kaaviossa kunnan lyhennetyn tuloslaskelman mukaisena euroa Yhteensä Kaupunki Tilalaitos Vesihuolto Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät Vuosikate* Poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Poistoeron vähennys (+) Tilikauden ylijäämä / alijäämä * taseyksiköillä ei käytetä tätä nimitystä Tilalaitoksella on nyt kaksi toimintavuotta takanaan ja kokonaisrakenne maapohjavuokrineen alkaa olla vakiintunut. Tilalaitoksen toiminnan ohjaukselle on nyt riittävästi aineistoa. 20

21 Olennaiset poikkeamat käyttötalousarvioon Kaupungin henkilöstö Toimintakertomuksen osana on selvitys sitovien määrärahojen toteutumisesta. Koosteen määrärahoissa on otettu huomioon valtuuston hyväksymät TA-muutokset sekä muut, täytäntöönpanomääräyksiin tai talousarvion sisältöön perustuvat muutokset. Samaan selvitykseen on koottu myös tuloarvioiden toteutuminen. Tässä koosteessa olevat määrärahaylitykset esitetään hyväksyttäviksi tilinpäätöksen osana, mikäli niitä ei ole vielä hyväksytty. Toimielinten selvitykset toiminnan sisällöstä ja tavoitteiden toteutumisesta on tehtäväaluekohtaisessa toteutumisvertailussa. Henkilöstöstä annetaan erillinen henkilöstökertomus, joten toimintakertomuksessa on tämä suppea katsaus henkilöstöön. Vakanssien määrä Muutos kpl ed. vuoteen 1044,5 1070,5 1066,8 1088, ,35 Vuoden 2013 lopussa vakinaista henkilökuntaa oli työssä 988 (1001). Vähennystä edellisestä vuodesta oli 13. Eniten vakinaista henkilökuntaa oli sivistystoimessa, 413 hlöä, ja sosiaali- ja terveystoimessa, 295 hlöä. Sivistystoimessa palvelutarjontaa on sopeutettutoimintaan täyttämällä vapautuneet vakanssit pääosin sisäisillä siirroilla sekä päivähoidossa että opetustoimessa. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni sivistystoimessa 22 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä kasvoi 14:lla. Suurin henkilöstömäärän kasvuun vaikuttanut muutos oli Kummelin liittäminen osaksi kaupungin palvelutuotantoa. Koko kaupungin henkilöstömäärä väheni 34 henkilöllä vuodesta 2012Määräaikaisia ja sijaisia oli vuoden 2013 lopussa 253 eli 11 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määräaikainen henkilökunta muodostuu pääosin sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen sijaisista ja sivistystoimen tuntiopettajista. Sivistystoimessa oppilasmäärät ovat laskussa, jolloin eläköityneiden opettajien tilalle on palkattu tuntiopettajia. Naantalin henkilöstön määrä vuoden 2013 lopussa oli vuoden 2012 lukuun verrattuna 2,7 % pienempi. Määrällisesti eniten henkilöstöä on sivistystoimessa, 524 hlöä, ja sosiaali- ja terveystoimessa, 392 hlöä. Henkilöstö / asukasta (Tilastokeskus) Naantali, 63 (64) Varsinais-Suomi 64 (68) Koko maa 61 (62) Henkilöstömenot, milj. euroa (käyttötalous) ja muutos-% ,6 49,7 51,7 53,4 54,6 6,6 4,0 3,3 2,2 21

22 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tasekirjan laadinnan aikaan on hallitus käymässä läpi valtakunnan taloudellista tilaa ja kehitysnäkymiä kehysbudjettikeskusteluja varten. Julkisuudessa on uutisointi keskittynyt kommentoimaan eri tahojen esittämien talousleikkausten euromääriä. Kehysbudjettineuvotteluista odotetaan myös suuntaviittoja kuntarakenneasioiden kehityssuunnaksi. Kuntarakenne- ja sote-uudistusten lopputulosta ei pystytä tässä vaiheessa päättelemään. Sen sijaan valtionosuusuudistuksen lopputulema on selkeä Naantali menettää rahoitusta. Valtiovarainministeriön 2013 asettama kuntien makrotalouden ohjauksen kehittämistä valmistellut työryhmä on laatinut ehdotuksen kuntatalouden makro-ohjauksen uudesta toimintamallista. Työryhmä sanoo sovittaneensa ehdotuksensa yhteen budjettikehysdirektiivin toimeenpanon, kuntalain kokonaisuudistuksen ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen kanssa. Hallitus hyväksyi kuntatalouden makro-ohjausjärjestelmää koskevat linjaukset päättäessään rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Em. ryhmä arvioi julkaisussaan Kuntatalouden makro-ohjauksen kehittäminen (6/2014) kuntataloutta seuraavasti: Kuntatalouden tila on viime vuosina vaikeutunut. Koko kuntatalouteen on muodostunut kansantalouden tilinpidon käsittein 2 mrd. euron mittaluokkaa oleva vuotuinen alijäämä. Tasapaino-ongelmat ovat kärjistymässä lukuisissa kunnissa, enenevässä määrin myös suurissa kaupungeissa. Kunnallisveroon kohdistuu jatkuva korotuspaine. Kun kuntien järjestämisvastuulla olevien hoito- ja hoivapalvelujen tarve kasvaa vanhusväestön lisääntymisen myötä lähivuosikymmeninä nopeasti, kuntatalouden menopaineisiin ei jatkossakaan ole odotettavissa helpotusta Kuntatalouden uudessa ohjausmallissa kuntataloudelle asetetaan tavoitteeksi, että kuntatalous on kuntatalouden kokonaisuuden tasolla keskipitkällä aikavälillä tasapainossa kansantalouden tilinpidon käsittein. Tasapainotavoitteessa tulee tällöin otetuksi huomioon myös tulorahoituksen riittävyys investointien rahoittamiseen. Tasapainotavoitteen ohella myös kuntasektorin velkaantumiskehitystä on syytä seurata, vaikka sille ei ehdoteta asetettavaksi erillistä tavoitetta. Pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi kuntataloudessa tulisi tavoitella käytännössä lievää ylijäämää, jolla varauduttaisiin väestön ikääntymisestä ja siitä aiheutuvasta palvelutarpeen kasvusta aiheutuviin menopaineisiin. Koko kuntasektorin tasolla asetettava tasapainovaatimus ei rajoita yksittäisen kunnan päätöksentekoa vaan ohjaa sitä välillisesti. Kuntalain taloussäännökset ovat parhaillaan uudistettavina osana kuntalain kokonaisuudistusta. Vaikean taloustilanteen vuoksi tiukkoja kiristyksiä yksittäisen kunnan tasapainovaatimukseen ei voida toteuttaa välittömästi. Työryhmän näkemyksen mukaan yksittäisen kunnan tasapainovaatimusta tulisi kuitenkin valmistautua kiristämään asteittain yhdenmukaisemmaksi makrotason tasapainotavoitteen kanssa

23 Suhdanteiden hallinta on osoittautunut kunnissa hankalaksi. Työryhmä on arvioinut vaihtoehtoisia keinoja kuntatalouden tulo- ja menokehityksen vakauttamiseksi erilaisissa suhdannetilanteissa. Suhdannevaikutuksia voidaan parhaiten lieventää yhteisöveron jako osuuden ja valtionosuusprosentin muutoksilla. Näitä toimia tulisi käyttää tulokehityksen tasoittamisessa johdonmukaisesti molempiin suuntiin. Kuntatalouden rakenteellisen tasapainon turvaamiseen tähtäävinä toimina tulevat lisäksi kysymykseen kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset, tuottavuuden kohottamiseen tähtäävät uudistukset kuntapalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa sekä kuntien veropohjan tai verorakenteen muutokset. Kuntien oikeuteen määrätä omasta veroprosentistaan ei sen sijaan ehdoteta muutoksia. Valtioneuvoston kanslian julkaisema Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti tiivistää näkemyksensä seuraavasti: Suomen taloustilanne jatkuu heikkona ja ansioiden nousu hidastuu. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ansiot nousevat kuluvana vuonna 1,3 prosenttia, ja vuonna ,2 prosenttia, eli huomattavasti 2000-luvun keskiarvoa hitaammin. Kuluttajahinnat kohoavat alkaneena vuonna keskimäärin puolitoista prosenttia. Välillisen verotuksen kiristymisen uskotaan vaikuttavan tänä vuonna noin puolen prosenttiyksikön verran hintojen nousuun. Ennakkotietojen mukaan palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo supistui viime vuonna 1,1 prosenttia. Tähän vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heikkeneminen. Kuluvana vuonna työllisyys heikkenee enää hieman, mutta palkansaajien yhteenlaskettujen reaalitulojen odotetaan supistuvan 0,8 prosenttia ansiokehityksen hidastuessa. Ensi vuonna laskun oletetaan jäävän 0,1 prosenttiin, sillä työllisyyskehityksen arvioidaan kääntyvän parempaan suuntaan. Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyvyn arvioidaan suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten heikentyneen viime vuonna noin viisi prosenttia vuosien 2011 ja 2012 tapaan. Palkkojen nousuvauhti hidastui viime vuonna, mutta työn tuottavuuden kehitys oli rakennemuutoksen ja suhdanteiden kanssa kamppailevassa teollisuudessa edelleen heikko, joten yksikkötyökustannukset nousivat edelleen kilpailijamaita nopeammin. Viime vuonna myös euron vahvistuminen heikensi kustannuskilpailukykyä. Tulevina vuosina koko talouden yksikkötyökustannukset eivät enää kasva kilpailijamaita nopeammin, koska ansiokehitys hidastuu. Naantalin osalta vuoden 2013 tuloksen paraneminen budjetoidusta johtui keskeisesti verotulojen ja valtionosuuksien sekä poistojen toteutumasta. Maankäyttösopimusten mukaiset tuotot jäivät euroa talousarviosta, mutta budjetoitujen tulojen osalta kyse oli lähinnä siirtymästä seuraavalle vuodelle. Satamatulot jäivät euroa alle budjetin. Lähivuosien rahoituksen riittävyyttä tarkasteltaessa on huomattava seuraavat seikat - valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat edelleen ja valtionosuusuudistus leikkaa lisää Naantalin valtionrahoitusta. Kokonaismenetys vuositasolla arvioidaan noin 5 miljoonaksi euroksi, kun siirtymäaika on ohi - yhteisöverojen kuntaryhmäosuus putoaa vuonna 2016 voimassa olevien säädösten mukaan noin 6 prosenttiyksiköllä tämänhetkisestä noin 35 prosentista. Luvut perustuvat voimassaolevaan yhteisöveroprosenttitasoon 20 %. Ryhmäosuuden aleneminen merkitsee Naantalille 1,1 miljoonan menetystä vuositasolla - Kuntaliiton rytmihäiriö -kaavion mukaan on kunnille tilitetty 2013 kunnallisveroa huomattavasti yli odotetun tason. Osa siitä kuuluu kunnille, koska kyse oli tilitysrytmin pysyvästä muutoksesta. Muilta osin on odotettavissa, että kuluvan vuoden 23

24 Ympäristötekijät ja ehkä seuraavankin vuoden tilityksiin syntyy rekyyli-ilmiö, mikä tarkoittaa lähivuosille hidasta verotulokasvua - talouden toipuminen tuo mukanaan lisärahoitusvaateita sikäli, että velkasalkun korkokustannukset saattavat nousta. Korkotason nousu 1 prosenttiyksiköllä lisää kuluja noin euroa - satama yhtiöitetään 2015 alusta - kaupungin väkiluvun muutos oli 2012 ensimmäisen kerran vuosikymmeniin miinus-merkkinen ja toteutunut luku oli noin 80 alle veroennusteessa käytetyn väestömäärän. Vuosi 2013 toteutui kuitenkin positiivisemmin ja väkiluku oli , lisäystä 35. Väestön ikärakenne on kuitenkin voimakkaasti painottumassa 65 v täyttäneisiin ja se tuo lisäpalvelutarpeita - TSE:n voimalan rakentamispäätös on käytännössä tehty ja voimala otetaan käyttöön syksyllä Voimalan rakentaminen on merkittävä asia koko kaupunkiseudulle. Polttoainevalinnat saattavat vaikuttaa sataman tulomuodostukseen - vireillä olevat kuntarakenne- ja sote-uudistukset aiheuttavat paitsi epävarmuutta, myös merkittävää lisätyötä ja hidastavat kaupunkiseudun kuntien yhteistyöhankkeita. Noin 4,1 miljoonan euron ylijäämän jälkeen kaupungin taseessa on 33 miljoonaa euroa kirjanpidollista ylijäämää. Tilalaitoksen tulosta ja tulevaisuutta voidaan nyt arvioida kahden tilinpäätöksen perusteella. Vesihuollon talous ei ole kääntynyt nousuun. Seudullinen vesihuoltoyhteistyöhanke tulee kaupungin käsittelyyn 2014 aikana. Viime vuoden budjetoitua suurempi ylijäämä yhdessä väestökehityksen kanssa ei kuitenkaan anna aihetta suhtautua kuluvan vuoden tai tulevien vuosien toiminta- tai taloussuunnitelmiin helpottuneesti. Viime vuoden ylijäämä oli ensimmäinen kuuden alijäämävuoden jälkeen. Kaupunki ei seuraa kirjanpidossa ympäristökuluja tai tuottoja erikseen vaan ne sisältyvät toiminnoittain menoihin ja tuloihin. Kaupungin osallistuminen ylikunnallisiin ympäristöhankkeisiin on selostettu ympäristösuojelun tehtäväalueella. Jätevedenpuhdistuksen osalta kaupunki teki kesäkuussa 2008 merkittävän päätöksen ryhtyä Turun Seudun Puhdistamo Oy:n osakkaaksi ja palvelun ostajaksi. Rymättylän suunnan jätevedet on lokakuusta 2013 alkaen johdettu Turkuun, Kakolan puhdistamoon. Jäteveden laadun huomioon ottaminen kustannusjaossa voi johtaa yllättävän suuriin muutoksiin kuntien kesken eikä näitä ilmeisesti voida ottaa tilikauden aikana huomioon. Kaupungilla on hoidossaan entinen Isosuon kaatopaikka. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kanssa on voimassa, yhdessä muiden kaatopaikkaomistajakuntien kanssa, sopimus, jonka mukaan yhtiö kerää kaatopaikkojen jälkihoitoon tarvittavat varat ja kunnat tekevät näistä varoista pakollisen varauksen tulevaa käyttöä varten. Pakollisesta varauksesta on selvitys liitetiedoissa. Varauksen määrä kasvoi Isosuon kaatopaikan lopettamisesta ja viimeistelytyöstä on annettu ja laajennusalueesta vastuusitoumus Naantalin osalta. Muut omistajat ovat Raisio ja Masku. 24

25 Turun Seudun Jätehuolto Oy ja Salon alueen vastaava yritys Rouskis Oy ovat yhdistymässä. Taustalla on mm. mahdollisuus hakea jätteenpolttolaitokselle sijoituspaikkaa laajemmalta alueelta. TSJ:n jätevoimalahankkeen YVA-vaihe oli julkisessa esittelyssä keväällä TSJ on mukana lounaisen Suomen jätelaitosten hankintarenkaassa, joka 2013 kilpailutti yhdyskuntajätteen hyötykäytön. Hankintarengas tiedotti tammikuussa 2014, että kilpailutus on ratkennut vuosien osalta. Hankintarengas toimittaa kuntavastuulla olevaa sekalaista jätettä hyödynnettäväksi neljään jätevoimalaan, yhteensä tonnia. Naantalin kaupunki on Isosuon maankaatopaikan pitäjänä asettanut ympäristölupaviranomaiselle (Lounais-suomen ympäristökeskus) vakuuden maankaatopaikan asianmukaisen hoidon varmistamiseksi. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa suoritetaan erityisesti valvontatarkoitukseen perustettujen raportointikäytäntöjen ja työrutiinien kautta ja normaalien johtamiskäytäntöjen osana, jolloin johto seuraa esimerkiksi määrärahojen käyttöä, erilaisten rakentamis- ja muiden suunnitelmien laadintaa ja päätösten toimeenpanoa. Viranhaltijapäätösten säädöstenmukaisuutta valvotaan siten, että päätökset kulkevat kaupunginlakimiehen kautta. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista, jota on suoritettu kaupungissa hyväksytyn raportointimallin mukaisesti. Asioita on käsitelty virastojen johtoryhmissä ja osastopalavereissa, lisäksi lautakunnille on raportoitu säännöllisesti. Laajempia osavuosiraportteja laadittiin kolme, 4 ja 8 kk virastopäällikköraportit lautakunnille ja kaupunginhallitukselle ja puolivuosiraportti edellisten lisäksi myös valtuustolle. Vuonna 2012 työnsä aloitti controller. Virka perustettiin korvaamaan osa-aikaista sisäistä tarkastajaa. Tarkastusta suoritetaan kaupunginjohtajan alaisuudessa ja työsuunnitelman hyväksyy kaupunginhallitus. Controllerin yksi erityispainoalue on kaupunkikonsernin seuranta. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunki on 1990-luvulta alkaen kilpailuttanut neljän vuoden välein kaupungin vakuutukset ns. yhden yhtiön politiikalla eli kaikki vakuutukset on keskitetty yhteen yhtiöön. Viimeisin kilpailutus suoritettiin 2010 ja vakuutussopimukset astuivat voimaan 2011 alusta. Seuraava kilpailutus on Vakuutussopimuksen osana on edellytetty, että sopimuskauden 1. vuotena tehdään kaupungin kattava, laajempi riskienhallinnan tason arviointi. Kartoitus tehdään päätoimialoittain ja siihen osallistuvat toimialan keskeiset henkilöt. Vuoden 2011 laaja arviointi on resurssisyistä siirtynyt, mutta nyt se on sovittu pidettäväksi huhtikuussa Vuosittain tehdään säännöllisesti vakuutusten vuosikatselmus lähinnä vastuun ja omaisuuden osalta. Lisäksi toiminnan muuttuessa pyritään yleensä tarkistamaan vakuutusturva (esim. kaukolämpötoiminnan toiminnan muutos alkaen tai sataman yhtiöittäminen 2015). 25