HAMK koulutusstrategia

Transkriptio

1 HAMK koulutusstrategia

2 Tässä HAMK koulutusstrategiassa: 1. Tarkoitus ja lähtökohdat Koulutustoiminnan visio Koulutustoiminnan strategiset valinnat Opetushenkilöstön osaaminen Seuranta - strategian vaikuttavuuden ja laadun varmistus Liiteosa: Koulutusstrategian taustatekijät 1. Millaiseen tulevaisuuteen koulutamme Ammatillinen asiantuntijuus Integratiivinen pedagogiikka Integratiiviset oppimisympäristöt Uudistuva opettajuus LÄHTEET 2

3 1. Tarkoitus ja lähtökohdat Koulutusstrategia linjaa Hämeen ammattikorkeakoulun koulutustoimintaa, sen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä vuosina Se on valmisteltu monivaiheisena, opiskelijoita, koulutuksen toteuttajia, opettajia ja johtoa sekä koulutuksen kehittäjiä osallistavana prosessina vuonna Päästrategiassa on linjattu koulutuksen näkökulmasta keskeisiä sisällöllisiä valintoja. Koulutusstrategian toimeenpano on osa muuta strategista johtamista ja laadunvarmistusta. Koulutus- ja tutkimuskeskusten (myöhemmin KT-keskus) tavoite- ja tulossopimukset, kehittämissuunnitelmat ja opetussuunnitelmat ohjaavat koulutuksen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä tavoitteenaan edistää elinikäisen oppimisen mahdollistavaa koulutustarjontaa. Koulutusstrategia sisältää sekä nuorten että aikuisten tutkintotavoitteisen opetuksen, tutkinnon suorittamisen jälkeisen jatko- ja lisäkoulutuksen ja palvelutoimintana toteutettavan täydennyskoulutuksen. Koulutusstrategia on johdettu HAMK päästrategiasta. Yhdessä HAMKin T&K -strategian ja henkilöstöstrategian kanssa ne muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Koulutusstrategian ja sen toteuttamisen yhtenä lähtökohtana on kumppanuusyhteistyö Lahden ammattikorkeakoulun, Laurean ja Metropolian (myöhemmin 4AMK) kanssa. Opetusprosessi on osa koulutusprosessia. Koulutusstrategia kattaa opetuksen lisäksi koulutuksen tukipalvelut, joita ovat opiskelijahankinta, urasuunnittelu- ja työllistymispalvelut, hyvinvointipalvelut, kansainvälisyyttä tukevat palvelut ja tietohallinnon tuki. Koulutusprosessi käsittää HAMKissa opiskelijan koko opiskeluhistorian hakeutumisesta, opiskeluun, tutkinnon suorittamiseen, työllistymiseen sekä työelämässä tarvittavaan osaamisen täydentämiseen saakka. Koulutusstrategiassa määritellään koulutukseen liittyvien painopisteiden lisäksi keskeiset päästrategiasta ja koulutustoiminnan visiosta johdetut laadulliset tavoitekuvaukset vuosille Koulutusstrategian lähtötilanteen määrittelyssä on pohjana syksyllä 2009 kaikissa KT-keskuksissa toteutettu itsearviointi koulutusohjelmien nykytilasta verrattuna tavoitetilakuvauksiin ja opetuksen nykyisestä laadusta saatu opiskelija- ja työelämäpalaute. Yksilöidyt, konkreettiset tavoitteet strategisten päämäärien saavuttamiseksi laaditaan koulutus- ja tutkimuskeskusten omissa kehittämissuunnitelmissa kolmivuotiskausiksi. Konkreettiset, vuosittain tarkistettavat toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sovitaan koulutus- ja tutkimuskeskusten tavoite- ja tulossopimuksissa vuosittain. 3

4 2. Koulutustoiminnan visio HAMKin koulutustoiminta on organisoitu kansainvälistyvän työelämän tarpeen mukaisiin ja vetovoimaisiin koulutusohjelmiin ja muihin koulutuspalveluihin. Koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän asiantuntijaryhmien kanssa integroimalla opetus ja ohjaus tarkoituksenmukaisesti aluetta uudistavaan tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaan. Koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen resurssointi on riittävää ja tarkoituksenmukaista. Koulutuksen aluevaikutus on luonteeltaan monipuolinen ja syvä. Opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa alansa ammattilaisiksi ja sijoittuvat nopeasti työelämässä koulutustaan vastaaviin tehtäviin ja perustavat uusia yrityksiä. Valmistuvien osaaminen on laa-ja-alaista, ammatillista ja korkeakoulutasoista työelämän asiantuntemusta. Ammattikorkeakoulujen joukossa HAMKilla on johtava asema ammatillisten opettajien kouluttajana. Koulutustoiminta tuottaa lisäarvoa laajan metropolialueen työelämälle. Siksi olemme haluttu työelämän kehityskumppani ja elinikäisen oppimisen edistäjä, joka kehittää ajasta ja paikasta riippumattomia koulutuksen toteutusmuotoja. Koulutustarjonta on laaja ja uudistuu dynaamisesti koulutustarpeen pohjalta kumppanuuksiin rakentuvina toteutuksina. Koulutustuotteitamme ovat: ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus ammatillinen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutus, liikenneopettajankoulutus täydennyskoulutus, ammatilliset erikoistumisopinnot avoin ammattikorkeakouluopetus tilauskoulutus työelämän kysyntää vastaavat muut koulutustuotteet Menestystekijät laadukkaan koulutuksen takaajana: opiskelijavalinnan onnistuminen opetuksen organisointi asiakaslähtöisesti (opiskelija, työelämä) oppimisympäristöjen vuorovaikutteisuus ohjauksen saatavuus ja riittävä resursointi opetuksen, t&k -toiminnan ja kansainvälisyyden luonnollinen yhteys osaava, motivoitunut ja osaamistaan kehittävä opetushenkilöstö opetuksen arviointi opiskelija- ja työelämäpalautteen systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen työelämäyhteistyö uusiutumiskyky strategiseen ajatteluun perustuva toimintakulttuuri 4

5 3. Koulutustoiminnan strategiset valinnat HAMKin strategiassa on määritelty toiminnan kehittämisen ja toimintaedellytysten vahvistamisen pääkohdat. Näistä strategisista valinnoista on johdettu koulutuksen ydinprofiili ja löydetty keskeisimmät strategiset valinnat ja niiden kuvaukset. Valinnat ovat: Työelämälähtöisyys Toimintaprosessit ja koulutustuotteet (elinikäistä oppimista edistävä ja rakenteeltaan joustava koulutus-, opetus- ja ohjausprosessi) Opetuksen ja t&k -toiminnan integraatio Kansainvälisyys Yrittäjyysosaaminen Työelämälähtöisyys Edistääksemme työelämän kehittymistä korostamme työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Työelämän osaamisvaatimukset ohjaavat opetusta ja sen kehittämistä. Opetuksen kehittämisessä painotetaan hyviä työelämäläheisiä ratkaisuja. Koulutustuotteiden tarjonnassa lähtökohtana ovat eri alojen työvoimatarpeet toiminta-alueella. Aikuiskoulutuksen tarjonnassa voidaan laajentaa toimintaaluetta erityisesti strategisten kumppanuuksien avulla. Koulutusstrategian valintojen kannalta nostetaan esille myös opetushenkilöstön strategiset osaamiset. 5

6 Kohde työelämävalmiuksista johdettujen opetussuunnitelmien varmistaminen opetuksen ja ohjauksen työelämälähtöisyyden lisääminen koulutusohjelmien ja koulutustuotteiden tarjonta vastaamaan työelämän tarpeita ja ennakoitua tulevaisuutta Kuvaus (tavoitetila) Alakohtaiset osaamisalueet (kompetenssit) johdetaan työelämän osaamisvaatimuksista. Opetuksen suunnittelussa hyödynnetään monipuolisesti työelämäpalautetta. Alakohtaiset tulevaisuuden kehittämishaasteet otetaan huomioon. Opetussuunnitelmat laaditaan tiiviissä, riittävän moniammatillisessa yhteistyössä. Opetussuunnitelmatyöhön sisällytetään työelämälähtöisten osaamistavoitteiden ja sisältöjen lisäksi opetuksen ja ohjauksen yhteissuunnittelu. Yhteissuunnittelussa tarkastellaan myös opetusmenetelmällisiä ratkaisuja, hyödynnettäviä oppimisympäristöjä ja koko HAMKin opetustarjonnan mahdollisuuksia. Opiskelijan työssä käyminen ja siihen sisältyvät alalle soveltuvat oppimismahdollisuudet integroidaan opetukseen tarkoituksenmukaisesti (työkokemuksen opinnollistaminen). Opintoihin liittyvän harjoittelun ohjaamisessa hyödynnetään niin opettajan kuin harjoittelupaikan ohjaajan yhteistyötä. Harjoittelupaikan (ml. projektit) tarjoamia kehittämistehtäviä suunnataan mahdollisuuksien mukaan opinnäytetyön avulla toteutettaviksi tutkimus- ja kehittämistehtäviksi. Eri alojen asiantuntijatapaamiset toimivat osana opetusta. Toteutuksissa käytetään luontevasti projekti- ja tiimityötä siten, että HAMKin opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat toimivat yhdessä. Koulutusohjelmat ja koulutustuotteet perustuvat laajaan profilointityöskentelyyn. Työskentelyyn osallistuvat HAMKin ylimmän johdon (rakenteellinen kehittäminen) lisäksi eri alojen asiantuntijat HAMKista ja työ- ja elinkeinoelämästä. Tarjonnan tarkoituksenmukaisuutta lisäksi arvioidaan eri tahoilta saadun palautteen ja ennakointitiedon pohjalta verkostoyhteistyönä erityisesti strategisten kumppanien kanssa (mm. 4AMK, luonnonvara- ja liikennealan strategiset kumppanit). Elinikäistä oppimista edistävä ja rakenteeltaan joustava koulutus-, opetus- ja ohjausprosessi Opetuksessa käytettävät ratkaisut sallivat lähiopetuksen, verkkoopetuksen ja työnteon yhdistämisen joustavalla, opiskelijoiden tarpeita vastaavalla tavalla (blended learning, sulautuva opetus). Opetuksessa korostuu tiedon itsenäinen hankkiminen, muokkaaminen ja soveltaminen sekä tähän liittyvä ohjaus.opetus mahdollistaa joustavat, ajasta ja paikasta riippumattomat oppimismahdollisuudet. Raja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja muodollisen oppimisen välillä hämärtyy. Nämä vaatimukset koskevat kaikkia opiskelijaryhmiä. Oppimisympäristöt muuttuvat yksilöllisemmiksi korostaen työssä oppimisen merkitystä. 6

7 Kohde koulutusja opetustarjonta, koulutusja opetusprosessi Kuvaus (tavoitetila) Koulutus- ja opetustarjonta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan työelämän osaamisvaatimusten (kompetenssien) mukaisina isompina kokonaisuuksina. Tavoitteena on opiskelijoiden valmistuminen normiajassa ja tehokas työllistyminen. Tutkintojen osia yhdistellään joustavasti opiskelijoiden tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi unohtamatta tutkintojen ja koulutuksen antamaan pätevyyttä. AHOT-prosessin mukaisia yksilöllisiä opintoprosesseja kyetään tuottamaan HAMKin ja 4AMK-ammattikorkeakoulujen yhteistarjonnasta. Ammatilliseen kasvuun ja urasuunnitteluun liittyviä palveluja hyödynnetään koko opiskeluprosessin ajan. Oppisopimustyyppinen koulutus otetaan käyttöön erityisesti aloilla, joilla on suurin työvoimapula tulevaisuudessa. Etsitään uusia rahoitusmuotoja vastaamaan työelämän muuttuviin tilanteisiin ja yksilöiden sekä työpaikkojen tarpeisiin kuten työttömyyteen, uudelleenkouluttautumiseen ja ammatinvaihtamiseen. Kehitetään koulutustuotteiden tarjonnan jatkumoa uran ja elinikäisen opiskelun näkökulmasta. Tavoitteena on, että vastataan yhden luukun periaatteella, mahdollisimman nopeasti ja ketterästi yksilö- ja yritysasiakkaiden muuttuviin tarpeisiin (HAMK toimintaympäristö, 4AMK, valtakunnalliset koulu-tusalat). opiskeluprosessin tukeminen Ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua edistetään joustavilla kirjasto- ja tietopalveluilla. Opinto-ohjauksen, tietohallinnon ja koulutuksen tukipalveluiden saatavuus ja toimivuus on riittävää. Erityisesti toisen asteen ammatillista väylää rekrytoitavien opiskelijoiden ohjauksessa painottuu uraohjauksen näkökulma. Opiskelijoiden opiskelua ohjaa koko prosessin ajan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opiskelijoiden työllistymispalvelun eri muotoja kehitetään yhdessä mm. alumnien kanssa. Urasuunnittelua ja työllistymispalveluita kehitetään ja niihin lisätään virtuaalisia vaihtoehtoja. joustavan opiskelun mahdollistaminen Lukuvuosisuunnittelua tarkistetaan. Otetaan käyttöön pilotoitu kesätarjonta ja kesälukukausi. Hyödynnetään työajan joustoa ja yksilöllistetään opetushenkilöstön työaikasuunnittelua. Mahdollistetaan opiskelijan työssä käyminen opiskelun lomassa, koska työpaikalla tapahtuva oppiminen on keskeinen osa ammattiin oppimista. Työkokemuksista oppimista edistetään. Tuetaan opiskelijoiden reflektiotaitojen kehittymistä, mistä on osoituksena mm. ammatillisen kasvun arviointiin kehitetty portfolio. Verkko-opetus ja virtuaalisuus ovat osa jokaista koulutusohjelmaa/koulutusta. Avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa suunnataan erityisesti työikäisen aikuisväestön osaamistarpeisiin. Lisätään ammatillista väylää tulevien osuutta tehostamalla ohjausta ja aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelyjä. Vahvistetaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia kehittyä huippuosaajiksi. Järjestetään huippuosaamista tukevaa koulutusta ja osaamisen kehittämistoimintaa ammatillisille opettajille. 7

8 Elinikäinen oppiminen Elinikäisenä oppijana työelämässä ja HAMKissa Alan ammatilliseksi asiantuntijaksi Opiskelijana HAMKissa Opiskelijaksi HAMKiin Hakuneuvonta ja ohjaus Opetus- ja koulutuspalvelut Ura- rekrypalvelut Työ Täydennyskoulutus Jatkokoulutus AMK-tutkinto Aikuiskoulutus Avoin AMK Täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus YAMK Erikoistumisopinnot AOKK 8

9 Opetuksen ja T&K toiminnan integrointi Koulutus ja työelämä muodostavat kiinteämpiä ja pitkäkestoisempia kumppanuuksia ja edistävät näin yhteistyössä alueen elinkeinoja työelämää. Verkostotoiminnassa painotetaan sitä, että opitaan tekemään ja toimimaan yhdessä - eikä vain yritysmaailman kanssa vaan kaikkien yhteiskunnallisten instituutioiden kanssa. Suhteessa työelämään korostetaan proaktiivisuutta sekä strategista, ennakoivaa ja innovatiivista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kohde monialaisen opetuksen ja T&K-toiminnan yhdistäminen integratiivisten ja aitojen oppimisympäristöjen luominen verkostoyhteistyö Kuvaus (tavoitetila) Hankkeistetaan opetusta työelämän tarpeiden ja kysynnän mukaan, samalla huomioiden ennalta valitut toiminnan painopisteet, ns. focusalueet. Jokaisessa koulutusohjelmassa T&K-toiminta vakiinnuttaa asemansa. T&K-toiminnan ja opetuksen integrointia varten kehitetään eri koulutusaloille soveltuvia, tarkoituksenmukaisia toimintamalleja. Toimintamallit syntyvät opetus-, tutkimus- ja työelämäyhteistyön tuloksena. Opiskelijaassistenttien asema vakiintuu KT-keskusten integratiivisissa oppimisympäristöissä. Kehitetään työelämää vastaavia työpajoja ja verstaita palvelemaan opiskeluprosessin eri vaiheita ja työelämän hankkeita. Uusin opetusteknologia mahdollistaa modernien opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen käytön. Integratiiviset ja aidot oppimisympäristöt ovat niin HAMKin kuin 4AMK-ammattikorkeakoulujen ja mahdollisten tutkimuslaitosten yhteisessä käytössä. Kehitetään toimivia yhteistyömuotoja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistoiminta toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa laajentaa työelämää vastaavien oppimisympäristöjen käyttöä ja parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä kiinnostavuutta työelämän näkökulmasta. Yhteistyö lukioiden kanssa syventää hakijoiden tuntemusta eri opiskelumahdollisuuksista ja uravaihtoehdoista; erityisenä painopisteenä ovat kansainväliset koulutusohjelmat. Yhteistyö 4 AMK-alueen tutkimuslaitosten kanssa on aktiivista: alakohtainen tutkimus- ja kehitystoiminta on integroitu opetustoimintaan. 9

10 HAMKin fokusalueet Ennakoivat ja aidot oppimis- ja kehittämisympäristöt Tieto- ja viestintäteknisten toimintamallien ja verkostojen hyödyntäminen Metropoli-maaseutualueen ympäristö, asuminen, energia ja elinkeinot HAMK Opetus T&K- ja innovaatiotoiminta Valmistavan teollisuuden tuote- ja liiketoimintaprosessit Hyvinvointi-innovaatiot Muuttuvan työelämän kehittäminen 10

11 Koulutuksen kansainvälisyys HAMK antaa valmiudet työskennellä kansainvälisessä toiminta- ja työympäristössä. Jokaiselle opiskelijalle siis taataan opiskelun aikana sellaista toimintaa, mikä kehittää hänen kansainvälistä osaamistaan. Koska kansainvälinen osaaminen on osa ns. yleisiä työelämävalmiuksia, niiden kehittämisessä hyödynnetään opetuksen lisäksi vuorovaikutusta ja yhteistyötä koulutus- ja tutkimuskeskuksissa toimivien vieraskielisten koulutusohjelmien, saapuvien vaihto-opiskelijoiden, -opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kohde kansainvälistymistä tukevan osion sisällyttäminen kaikkiin tutkintoihin ja koulutusmuotoihin ulkomaalaisten työllistymisen ja integroitumisen edistäminen suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin vieraskielisten opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittäminen Kuvaus (tavoitetila) Opiskelijoiden HOPSissa on mahdollista toteuttaa erilaisia kansainvälisiä opintoja niin, että tutkinnot mahdollistavat työllistymisen kansainvälistyvillä työmarkkinoilla. Jokaisen opiskelijan tutkintoon sisällytetään kansainvälistymistä tukeva osio. Vieraskielistä opetustarjontaa on kaikilla koulutusaloilla, pääkielenä englanti. Vieraskielinen opetustarjonta on mahdollista tuottaa myös virtuaalisesti. Pilotoidaan ja kehitetään koulutustuotteita kansainvälisille koulutusmarkkinoille yhteistyössä 4AMK -kumppanien ja muiden verkostojen kanssa. Asumiseen, terveydenhuoltoon ja työllistymismahdollisuuksiin sisältyvät yhteiset käytänteet tiedotetaan kaikille ulkomaalaisille opiskelijoille jo opintoihin hakeutumisvaiheessa. S2-kielen opetusta kehitetään vastaamaan sekä sisällöltään että toteutusmuodoltaan työelämässä tarvittavaa osaamista. Harjoitteluun luodaan toimintamalli, jolla tuetaan suomalaiseen työelämään integroitumista. Opiskelijoiden ohjauksessa hyödynnetään monipuolisia, eri kulttuureille ominaisia käytänteitä. Opinto-ohjauspalvelut toimivat joustavasti ja niitä kehitetään yhdessä mm. opiskelijajärjestö HAMKOn kanssa. Kv-tuutoreiden määrää lisätään vastaamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ohjaustarpeita. Opiskelijahyvinvointipalvelut vähentävät tai madaltavat osaltaan ulkomaalaisten opiskelijoiden niin opiskeluun kuin muuhun elämään liittyviä esteitä. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden valmentavaa koulutusta järjestetään tarkoituksenmukaisilla koulutusaloilla. Maahanmuuttajat osallistuvat tutkintoihin johtaviin opintoihin ja opettajankoulutuksiin integroiduissa, monikulttuurisissa ryhmissä. HAMK AOKK toimii edelläkävijänä monikulttuurisen opettajankoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Suomessa. 11

12 Yrittäjyysosaaminen uudelle tasolle Kansainvälisyyden ja vuorovaikutustaitojen lisäksi yrittäjyys, luovuus ja innovatiivisuus tuodaan selkeästi opetuksen ytimeen. Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisen työryhmän mukaan korkeakouluissa ollaan siirtymässä ns. toiseen kehitysaaltoon, joka luonnehtii yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämisen systematisointi, kasvuyrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan kansainvälistyminen sekä korkeakouluosaamisen kaupallistaminen. Tämän toisen aallon tavoitteet perustuvat ensimmäisen kehitysaallon hyvien käytäntöjen hyödyntämiseen siten, että hyvät käytännöt leviäisivät tutkintojen ja opetuksen sisältöihin. Tutkimusosaamisen ja T&K -toiminnan kaupallistamiseen liittyvät tehostamisvaatimukset kohdistuvat HAM- Kissa lähinnä opetuksen ja T&K -toiminnan integrointiin. Kohde yrittäjyyden sisällyttäminen tutkintojen/opintojen osaamistavoitteisiin yrittäjyysosaamisen edistäminen työuran eri vaiheissa yritysyhteistyön edistäminen (yrittäjämäinen toimintakulttuuri) ohjauksen tehostaminen Kuvaus (tavoitetila) Kaikki opiskelijat saavat perustiedot oman alansa yrittäjyydestä ja liiketoimintaosaamisesta ja halukkaat voivat syventää osaamistaan ja vahvistaa henkilökohtaisia yrittäjyysvalmiuksiaan. Yrittäjyyttä harkitsevat opiskelijat opiskelevat, kehittävät liikeideaansa ja liiketoimintasuunnitelmaansa starttihautomossa ja voivat harjoittaa yrittäjyyttä opiskelijaosuuskuntien kautta. Yrittäjäksi ryhtymistä tuetaan yhteistyössä yrittäjien, yritysten ja yritysten kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Opiskelijat perustavat korkeakouluinnovatiivisuuteen ja osaamiseen sekä tutkimukseen perustuvia yrityksiä (ml. kasvuyritykset) opintojensa aikana tai sen jälkeen. Soveltavaa yrittäjyystutkimusta (ml. kasvuyrittäjyys) käynnistetään ja hyödynnetään tehokkaasti opetuksessa. Yrittäjyyden edistäminen liitetään osaksi alumnitoimintaa. Yrittäjäksi aikovat tai alkavat alumnit voivat alumnitoiminnan puitteissa pitää ammatillisen ja yrittäjyysosaamisen kehittämiseksi yhteyttä toisiinsa ja korkeakoulunsa vertaisverkoston ja siihen luotavan toiminnan avulla. Täydennyskoulutuksessa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa tarjotaan yrittäjille ja yritysten henkilökunnalle mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. Monialainen yritysyhteistyö tarjoaa kaikille opiskelijoille tilaisuuksia toimia yrittäjämäisesti eri projekteissa, yrityslähtöisissä oppimistehtävissä ja muissa integratiivisissa oppimisympäristöissä. Opettajat ja T&K -henkilökunta toimivat aktiivisessa yhteistyössä yritysten kanssa ja ohjaavat opiskelijoita oman osaamisen kaupallistamisessa. Metropolialueen kumppaniverkoston kanssa toimitaan kullekin taholle sovittujen roolien ja vastuualueiden mukaisesti ammattikorkeakoulun ulkopuolisen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan edistämisessä, jo toimivien yrittäjien ja yritysten kehittämisessä, sukupolvenvaihdosten tukemisessa sekä yrittäjyysmyönteisen kulttuurin luomisessa vaikutusalueella. Opintojen ohjaus auttaa yrittäjyyspolun rakentamisessa ja kannustaa yrittäjän uralle. Kaikissa koulutusohjelmissa taataan opiskelijoille mahdollisuus valita joustavasti yrittäjyysopintoja HOPSiin. Edistetään monialaisten opiskelijaprojektien toteutumista. 12

13 4. Opetushenkilöstön osaaminen Koulutusstrategian valintojen mukaisia kehittämiskohteita opetushenkilöstön osaamisessa ovat: yhteistyö- ja verkosto-osaaminen kansainvälistymisosaaminen integratiiviseen pedagogiikkaan liittyvä työelämälähtöinen yhteissuunnittelu, toteutus-, arviointi- ja kehittämisosaaminen digitaalisen työskentelyyn ja verkko-opetukseen liittyvä osaaminen yrittäjämäiseen toimintakulttuuriin ja yrittäjyyspedagogiikkaan liittyvä osaaminen 5. Seuranta - strategian vaikuttavuuden ja laadun varmistus HAMKin laadunvarmistus perustuu kehittämisen kehä -malliin (suunnittelu-toteutus-arviointi-kehittäminen). Koulutustoimintaa kehitetään systemaattisen arvioinnin pohjalta, joka sisältää itsearvioinnin, opiskelijapalautteen sekä sisäisen ja ulkoisen arvioinnin. Koulutusstrategian lähtötilanne on itsearvioitu syksyllä Koulutustrategian vaikuttavuutta seurataan TATU-prosessin tunnusluvuilla vuosittain. Vähintään kerran kolmessa vuodessa toteutetaan laadullinen arviointi itse-, vertais-, opiskelija- ja työelämäarviointeina sekä ops-neuvotteluissa edellä kuvattujen tavoitekuvausten avulla. Sen avulla saadaan palautetta strategian vaikuttavuudesta, laadusta ja tarpeesta uudelleen suunnata koulutusstrategiaa. Näiden lisäksi toteutetaan tarvittaessa muuta arviointia. Tietotuotannon seurantietoja hyödynnetään koulutusohjelman, KT-keskuksen ja HAMKin tasolla. Mittarien kehittämisessä pitäydytään pääosin OPM:n tavanomaisissa tulosmittareissa ja vältetään päällekkäistä arviointia ja kehittämistoimia. Tarpeen mukaan kehitetään mittareita osoittamaan omien strategisten valintojen toteutumista ja vaikuttavuutta. Keskeinen osa seurantaa ovat opetushenkilöstön osaamista kuvaavat kehityskeskustelut ja niihin liittyvät osaamiskartoitukset. 13

14 14

15 HAMK koulutusstrategia Liiteosa: Koulutusstrategian taustatekijät

16 Liiteosa: Koulutusstrategian taustatekijöitä 1. Millaiseen tulevaisuuteen koulutamme Tyypillisimmät maininnat tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta liittyvät seuraaviin asioihin: aktiivinen kansalaisuus, elinikäinen oppiminen, elämänlaajuinen oppiminen, elämyksellisyys, muutoksenhallinta, läpinäkyvyys, tehokkuus, laatu, räätälöidyt palvelut, globaali markkinatalous, etätyö, yhteisöllisyys, tuottavuus, markkinavoimat ja kansallinen kilpailukyky. Näille asioille on tunnusomaista, että tulevaisuuden haasteina ne ovat tunnistettuja haasteita jo nyt. Oppilaitoskeskeinen toiminta on suuren muutospaineen kohteena. Teknologia tulee sulautumaan ympäristöön ja sitä tullaan käyttämään entistä luontevammin osana työtä ja oppimista. Informaalin ja non-formaalin oppimisen osuus tulee lisääntymään ja oppiminen tapahtuu työn lomassa. Se tukee elinikäistä oppimista ja edellyttää keinoja osoittaa ja tunnistaa oppimisen tuloksia ja aikaisempaa osaamista. Opiskelijoiden henkilökohtaiset ja yksilölliset tarpeet tulevat korostumaan. Asiantuntijuudesta ja tiedosta on tulossa yhä enemmän verkostojen ominaisuus ja omaisuus. Verkoston toimijoilla on erilaisia rooleja tiedon tuottamisessa, prosessoimisessa ja jakamisessa. Tieto ymmärretään jatkuvasti muuttuvana ja yhteisöllisesti määrittyvänä ja rikastuvana ominaisuutena. Tämä nostaa uusia haasteita tiedon tuottamiseen, jakamiseen, ohjaukseen ja opettamiseen. Vaikka ihmisten yksilöllisyys ja henkilökohtaiset tarpeet ovat keskiössä, yksilöllisyyden rinnalla korostuu yhteisöllisyys vahvana toimintamallina. Ajasta ja paikasta riippumattomiin verkostoihin pohjautuva uusyhteisöllisyys on kehittyvä suuntaus. Yksilöllisyyden korostuminen näkyy esimerkiksi uudenlaisena vastuunottamisena omasta urasta, työllistymisestä, osaamisen ja koulutuksen hankkimisesta ja päivittämisestä. Oppijat ovat siirtymässä koulutusmaailman keskiöön, mitä tukevat HAMK:ssa verkostomainen toimintamalli ja strategiset kumppanuudet entistä monipuolisemman tarjonnan tuottajina. Oppimisympäristönä toimii tarpeen mukaan oppilaitosverkosto monine mahdollisuuksineen ja asiakkuuksineen. Kriittisinä kohtina verkostomaisessa oppilaitosympäristössä toimimisessa ovat mm. joustavat rakenteet, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ja tavoitteellinen ja asiantunteva ohjaus. Näihin on HAMK:ssa varattu strategisen kehittämisen voimavaroja. Useat työelämän muutokset aiheuttavat muutostarpeita niin koulutukseen kuin oppimiseen. Työuran monimuotoisuus edellyttää koulutusmallien vastaavuutta nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Verkostomainen työskentelytapa edellyttää sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ja verkostotoimintataitojen jatkuvaa kehittämistä. Ammattikorkeakoulutuksen työelämävastaavuutta arvioidaan usein 16

17 reaktiiviseksi, mikä näkyy mm. siinä, että työelämän tarpeet sanelevat pitkälti koulutuksen tarjontaa. Reaktiivisessa toimintatavassa koulutus kulkee aina jälkijunassa. Ennakoinnin avulla voidaan paremmin suunnitella koulutusta työelämän osaamistarpeita vastaaviksi. Jotta voidaan toimia proaktiivisesti, tulisi mennä askel pidemmälle ja olla yhdessä elinkeinoelämän kanssa luomassa strategisia painopisteitä ja innovaatioita ja mahdollistaa ennakoiva ote myös opiskelijan ohjaus- ja opetusprosesseissa. Ajatuksena on, että koulutus ja työelämä muodostavat kumppanuuksia ja edistävät yhteistyössä alueen elinkeino- ja työelämää. Verkostotoiminnassa on tärkeää yhdessä tekemään oppiminen (learning to do). Verkostoihin kuuluvat erilaiset työpaikat yritykset, julkiset työnantajat ja kolmas sektori sekä yhteiskunnalliset instituutiot. Innovaatiojärjestelmä on luonteeltaan kommunikaatio- ja vuorovaikutusjärjestelmä. Sekä että -yhteiskuntaa kuvaavat ilmiöt ovat paradoksaalisia. Ne vaikuttavat koulutuksen tavoitteena olevaan asiantuntijuuteen ja koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen: globaali ja paikallinen yksityiskohdat ja kokonaisuus yksilöllisyys ja yhteisöllisyys muutos ja pysyvyys avoimuus ja yhteistyö vs. kilpailu ja luottamuksellisuus talouskasvu ja kestävä kehitys virtuaalinen ja fyysinen maailman parhaat koulut, joissa on tyytymättömimmät oppijat tehokkaat yritykset, joissa työskentelee uupuneita työntekijöitä Tarvitsemme toimintamalleja, joilla verkostomainen työskentely ja edellä mainittujen ilmiöiden samanaikainen huomioiminen mahdollistuu. Integratiivinen pedagogiikka luo koulutukselle hyvän viitekehyksen, kun pyrimme kohti tulevaisuuden vaatimaa osaamista. 17

18 2. Ammatillinen asiantuntijuus Ammatillinen asiantuntijuus opetuksen tavoitteena Ammatillinen asiantuntijuus ammattikorkeakoulussa muodostuu sekä sisällöllisestä tietämyksestä, käytännöllisestä osaamisesta että yhteisöllisyyttä tukevista taidoista (Kuvio 1.). Asiantuntijuuden voidaan siis ajatella koostuvan kolmesta tiedonlajista: (1) formaalisesta/teoreettisesta, muodollisesta tietämyksestä, (2) käytännöllisestä/ kokemuksellisesta tietämyksestä, osaamisesta ja (3) metakognitiivisista taidoista/itsesäätelytaidoista ja -tiedosta. Viimeksi mainittuihin tietoihin ja taitoihin kuuluu kyky ohjata ja arvioida kriittisesti omaa toimintaa. Kehittyäkseen itsesäätely- ja itsearviointitaidoissa (metataidoissa) opiskelija tarvitsee palautetta oppimisestaan ja kehittymisestään. Opiskelija tarvitsee myös palautetta siitä, miten hänen kehittymisensä alan ammattilaiseksi on edennyt. Teoreettisen tietämyksen, käytännöllisen tietotaidon ja itsesäätelyn yhdistäminen joustavaksi toiminnaksi ilmenee opiskelijalle parhaiten aidoissa työelämätilanteissa, harjoittelussa ja työelämälähtöisissä projekteissa ja hankkeissa. Tämä kytkentä jää vähäiseksi, mikäli opiskelijat kokevat teoreettisen oppimisen ja käytännöllisen oppimisen toisistaan irrallisina. 18

19 Ammatillinen kasvu Merkityksen hankkimista itselle ammatillinen minäkuva. Ammatillinen asiantuntijuus Palautteesta oppiminen itsearviointi Yhteisöllisyyttä tukevat taidot Prosessin ohjaaminen Persoonallinen kehittyminen Kuvio 1: Ammatillinen kasvu ammatillista asiantuntijuutta ohjaamassa (Mäntylä 2007) 19

20 Ammattikorkeakouluopinnoissa ollaan ohjaamassa kehittymistä kohti ammatillista asiantuntijuutta, mutta asiantuntijastatuksen saavuttamiseksi tarvitaan yleensä usean vuoden aikainen työkokemus työelämässä. Ammatillista kasvua voidaan tarkastella prosessina ja vaiheittaisena kehittymisenä ammattikorkeakouluopintojen aikana. Edellytyksenä tälle kehittymiselle ovat tavoitteellisuus, jatkuvuus ja systemaattisuus niin oppimisessa, ohjauksessa kuin arvioinnissa. Ammatillisen kasvun tulisi antaa valmiuksia työelämässä tapahtuvaa asiantuntijuuden jatkuvaa kehittämistä varten. Ammattikorkeakoulumaiseen opetukseen tarvitaan näkemys siitä, mistä elementeistä ammatillinen asiantuntijuus koostuu ja miten tätä kehittymistä voidaan edistää. Kaikilla aloilla on olemassa tiettyä perustietoa, josta ollaan alalla yksimielisiä. Kysymyksessä on yleisesti hyväksytty, vakiintunut faktuaalinen tieto. Tätä abstraktimpi taso koostuu käsitteellisestä tiedosta. Kysymyksessä on erilaiset teoreettiset mallit ja käsitejärjestelmät, joilla todellisuutta kuvataan teoreettisemmalla tasolla. Nämä kaksi tiedon lajia (faktuaalinen ja käsitteellinen) muodostavat formaalisen tiedon. Tämä tieto on luonteeltaan eksplisiittistä eli ilmaistavissa olevaa tietoa, ts. sitä voidaan kuvata helposti esimerkiksi luennoilla ja oppikirjoissa. proseduraaliseksi tiedoksi. Kysymyksessä on tieto siitä, miten jotkut prosessit ja toimenpiteet suoritetaan, tiedetään kuinka jokin asia tehdään. Tällainen tieto syntyy usein käytännön kokemuksen kautta ja siitä käytetään nimitystä kokemuksellinen tieto. Tyypillisesti käytännölliseen tietoon kuuluu osana ns. hiljainen tieto, jota on vaikea ilmaista ja pukea sanoiksi. Koska hiljaista tietoa opitaan pääsääntöisesti kokemuksen kautta, sitä ei useinkaan opita kirjoista. Asiantuntijuuteen kuuluvat myös hyvät itsesäätelytaidot, joilla tarkoitetaan mm. omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunteminen ja oman toiminnan kriittinen tarkastelu ja ohjaus. Kysymyksessä on omaan toimintaan, oppimiseen, tietämiseen ja osaamiseen kohdistuvia tietoja ja taitoja. Korkeakoulutasoisessa asiantuntemuksessa em. elementit ovat tiiviisti toisiinsa integroituneet. Asiantuntijan ei tarvitse erikseen miettiä, mihin teoriaan hän pohjaisi päätöksensä, vaan hänen tietonsa ja taitonsa ja oman toiminnan ohjaus toimivat joustavasti toisiinsa sulautuneena. Ammattikorkeakoulupedagogiikan haasteena on kehittää sellainen koulutusmalli, jossa kaikki asiantuntijuuden elementit ovat mukana ja niitä kytketään toisiinsa esim. samalla opintojaksolla (integratiivinen pedagogiikka). Korkeatasoinen asiantuntijuus sisältää myös tietoa, jota voidaan kutsua 20

21 3. Integratiivinen pedagogiikka integratiivinen pedagogiikka tarkoittaa opetuksessa sitä, että teoriaa käsitellään kokemuksen valossa (kuvio 2.). samalla teoriaa, käytäntöä ja niiden yhteyksiä reflektoidaan omassa toiminnassa. Tätä kautta kehittyvät itsesäätelytaidot. integratiivista pedagogiikkaa voi toteuttaa monella eri tavalla. olennaista on kuitenkin se, että oppimisprosessiin yhdistetään teoriaa ja käytäntöä ja siinä reflektoidaan oman työn ja toiminnan kriittisiä vaiheita ja osaamisen kehittymistä. oppimisprosessit liittyvät vahvasti aitoihin työympäristöihin. TEOREETTINEN, KÄSITTEELLINEN JA FAKTUAALINEN TIETO Yleispätevää, formaalia ja eksplisiittistä Muuntaminen Eksplikointi, käsitteellistäminen KÄYTÄNNÖLLINEN, KOKEMUKSELLINEN TIETO Koskee yksittäistapauksia Hiljaista, intuitiivista Välittävät väliaineet: Kirjoittaminen: analyyttiset tehtävät, oppimispäiväkirjat Ryhmäkeskustelut Tutorointi, mentorointi, ohjaus TOIMINNAN SÄÄTELYÄ KOSKEVA TIETO Muodollinen kirjatieto Ongelmanratkaisu Ekspertin epämuodollinen tieto kuvio 2: integratiivisen pedagogiikan malli (Tynjälä 2007, 29) 21

22 Integratiivinen pedagogiikka integroi. käsitteellistä, kokemuksellista ja itsesäätelytietoa konkreettista ammatillista tekemistä ja abstraktia ajattelua ammatillisia taitoja (alakohtaiset kompetenssit) ja yleisiä työelämävalmiuksia oppimista ja työtä formaalia ja informaalia oppimista yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista erilaisia aloja (moniammatillisuus) ja erilaisia opintojaksoja ja kokonaisuuksia Asiantuntijuuden hankkiminen edellyttää toimimista aidoissa työelämän ympäristöissä ja aitojen ongelmien käsittelyä ja ratkaisemista. Työelämä, yritykset ja yhteisöt ovat loppuasiakkaita, joihin opiskelijat valmistuttuaan sijoittuvat töihin sillä osaamisella, mikä heillä on. Työelämän ja koulutuksen yhteyttä toivotaan tiivistettävän edelleen kuitenkin unohtamatta opiskelijoiden näkökulmaa. Ammattikorkeakoulu ei ole olemassa pelkästään yrityksiä, yhteisöjä tai yhteiskuntaa varten, vaan myös yksilöitä varten. Opiskelijoiden omat intressit liittyvät itsen ja oman osaamisen kehittämiseen. Uusiutuminen ammattikorkeakoulupedagogiikassa edellyttää kollektiivista asiantuntijuutta, asiantuntijuuden jakamista ja yhteistä tiedon muodostamisen taitoa. Kysymyksessä on tiedon etsiminen ja tiedoksi jalostaminen sekä uuden tiedon tuottaminen (vrt. tutkiva oppiminen). Blended learning Nykyiset käsitykset oppimisesta korostavat dynaamisuutta: korostetaan opiskelijan aktiivisuutta, kokemusta, oppimisen sosiaalisuutta, oppimista muiden kanssa. Blended learning tarkoittaa sulautuvaa oppimista ja sitä tukevaa opetusta. Se on käsitteenä lähellä monimuoto-opetuksen käsitettä, mutta siinä sovelletaan monenlaisia toteutustapoja: kontaktiopetusta, kokemusperäistä oppimista oppilaitos- ja/tai työympäristössä ja itsenäistä oppimista kuitenkin niin, että toteutuksiin sisältyy e-oppimisen laaja-alainen ja monipuolinen hyödyntäminen. Blended learning -tyyppiset ratkaisut mahdollistavat joustavammat, ajasta ja paikasta riippumattomat oppimismahdollisuudet. Blended learning -tyyppiset ratkaisut sallivat lähiopetuksen, verkko-opetuksen ja työnteon yhdistämisen joustavalla, opiskelijoiden tarpeista lähtevällä tavalla. Tietopuolinen opetus jää entistä enemmän taka-alalle, sillä tiedon hankkiminen on entistä helpompaa. Tiedon itsenäinen tai ohjattu hankinta ja hankitun tiedon kriittinen arviointi, asiaankuuluvan tiedon hyödyntäminen ja johtopäätösten tekeminen nousevat aina vaan tärkeimmiksi taidoiksi. Oppiminen perustuu tiedon muokkaamiseen ja soveltamiseen. Blended learning -idean toteuttamisessa ei ole olemassa mitään tiettyä mallia siitä, miten paljon eri muotoja olisi hyvä sulauttaa toisiinsa. On olemassa kuitenkin neljä asiaa, jotka tulee ratkaista suunniteltaessa ja arvioitaessa opetusta: Tila Missä on tarkoituksenmukaista oppia, mitä tietoja, taitoja, osaamista? On ratkaistava lä-hiopetuksen ja virtuaalisen etäopetuksen 22

23 suhde mikä on tarkoituksenmukaista? Miten suuri on mahdollinen työn yhteydessä tapahtuvan oppimisen osuus tai muilla tavoilla opi-tun oppimisen osuus? On ratkaistava myös se, miten eri oppimisen muodot sijoitetaan ajallisesti koulutuksen kokonaissuunnitelmaan. Aika On ratkaistava se, milloin on tarkoituksenmukaista antaa palautetta oppimisesta heti, lyhyellä viiveellä tai milloin palautteen antamisen ajankohdalla ei ole kovin ratkaisevaa merkitystä? Opetus-/oppimismenetelmän autenttisuus Millä tavoin on tarkoituksenmukaista oppia? Autenttisuuden asteen määrittävät mm. työpaikalla tapahtuva oppiminen, jossa oppiminen on integroitu työtehtäviin. Inhimillinen kontakti Lähiopetuksen järjestelyt ja verkko-opetus, jossa on paljon yksilöllistä ohjausta ja palautetta, inhimillisen kontaktin osuus on luonnollisesti suuri. Yksilöllisen ohjauksen määrää tulee tarkastella huolellisesti verkko-opetusta suunniteltaessa. Paitsi resurssikysymysten kautta asiaan vaikuttaa jälleen tarkoituksenmukaisuus oppimisessa. Oppimisprosessin tavoitteista riippuen yksilöllisen ohjauksen ja palautteen tilalla ja rinnalla on hyvä käyttää pienryhmäpalautetta. Miksi blended learning? Oppimisympäristöt muuttuvat yksilöllisemmiksi korostaen työssä oppimisen merkitystä. Lähestymistapa vaatii opiskelijan lisääntyvää vastuuta opinnoistaan. Opiskelija päättää siitä, millä tavoilla hän oppii, mikä kokonaisuudessaan edistää yksilöllisyyden toteutumista. Kun blended learning lisääntyy, raja työpaikalla oppimisen ja muodollisen oppimisen välillä hämärtyy. Oppimisen aikataulutus ei ole enää ratkaisevan tärkeä eikä ennalta määritelty. Blended learning avaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle ja yhteisöjen rakentamiselle (mm. second life). Lisäksi se lisää verkkoopetuksen kehittämistä ja käyttöä. Uusi oppimisteknologia avaa monia mahdollisuuksia oppimisen monipuolistamiseksi. Uudet Web2.0 mahdollisuudet sallivat toteuttaa verkko-opetusta ja blended learningia monin eri tavoin: oppijoiden yhteistoiminta lisääntyy ja lisäksi oppimisympäristöjen sosiaalisuus lisää niiden vetovoimaisuutta oppimisen apuvälineinä. 23

24 4. Integratiiviset oppimisympäristöt Elinikäinen oppiminen ja elämänlaajuinen oppiminen laventavat oppimisympäristön käsitettä ihmisen koko elämänkaareen ja kaikkiin elämäntilanteisiin. Oppimisympäristöjen tarkastelussa keskeiseksi kysymykseksi nousee se, miten jostakin tilasta voi tulla todellinen oppimisympäristö eikä vain tila, jossa opettaminen ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristön on annettava opetukselle ja oppimiselle lisäarvoa. Oppimisympäristö on yleisesti määritelty paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoituksena on edistää oppimista. Termi on syntynyt kuvaamaan perinteisestä opettajajohtoisesta poikkeavia opiskelukäytäntöjä. Erottavina tekijöinä voidaan mainita mm: Opiskelijan oma aktiivisuus korostuu Opiskelu tapahtuu ainakin osittain simuloiduissa tai todellisessa reaalimaailman tilanteessa Opetuksen suunnittelussa korostuu ongelmakeskeisyys oppiainekeskeisyyden sijaa Opiskelu on kokonaisvaltainen ja pitkähkö prosessi lyhytkestoisten oppituntien sijaan Opiskelijan tukena on ohjaajia, assistentteja ja asiantuntijoita Oppimisympäristönä ovat yleensä toiminnallisen oppimisen tilat, jotka sijaitsevat pääasiassa oppilaitoksen omissa tiloissa (labrat, verstaat). Oppiminen perustuu tällöin jo hankitun tiedon käytäntöön soveltamisena (perinteinen teoria & käytäntö). Oppimisympäristönä toimivat lisäksi kehittämisen ympärille rakentuvat verkostot, jotka on organisoitu esim. T&K-hankkeiksi, palvelutoiminnaksi tai yritysyhteistyöksi. Oppiminen perustuu tällöin työelämästä nouseviin kehittämistarpeisiin, joihin vastataan HAMKin ja työelämän toimijoiden yhteistyönä. Oppiminen tähtää tyypillisesti uuden tiedon ja/tai toiminnan kehittelyyn ja tuottamiseen (tavoiteltava opetuksen ja T&K:n integraatiossa). Voidaan kysyä, mitä lisäarvoa integratiiviset oppimisympäristöt antavat oppimiselle ja opetukselle? Hyvän oppimisympäristön edellytetään tukevan vuorovaikutusta ja yhteistä tiedon ja kokemusten jakamista. Yksin ja yhdessä moniammatillisten verkostotoimijoiden kanssa kokemuksellista tietoa käsitteellistetään ja arvioidaan kriittisesti. Toimiminen ja oppiminen integratiivisissa oppimisympäristöissä edellyttää opiskelijoilta: sitoutumista oppimisprosessiin koko opiskeluajalla, kykyä nähdä pienet tehtävät osana suurempaa kokonaisuutta, paljon omaehtoista, mutta ohjattua opiskelua erilaisia menetelmiä hyödyntäen, paljon yhteistä suunnittelua ja toiminnan ja oppimisen arviointia sekä avointa mieltä ja tavoitteellisuutta. Vastaavasti opettajien ja ohjaajien toimiminen edellyttää saumatonta yhteissuunnittelua muiden opettajien ja työelämän edustajien kanssa, taitoa opinnollistaa hankkeissa ja projekteissa tehtävää toimintaa, taitoa nähdä laajempia kokonaisuuksia, ohjausosaa-mista sekä arviointiosaamista. 24

25 Yrityksiltä ja työelämän edustajilta toiminta edellyttää sitoutumista yhteistyöhön mielellään 3-4 vuodeksi Hankkeissa toimii tällä hetkellä opiskelijoita assistentin tehtävissä ja jopa apuopettajina. Assistenttien valmennusohjelmalla varmistetaan ohjausosaaminen. Samalla voidaan tarjota valmennusohjelma esim. vapaasti valittaviksi opinnoiksi. 5. Uudistuva opettajuus Opettajuuden muutoksesta ja uudistuvasta opettajuudesta on keskusteltu jo pitkään. Varsinainen muutos opettajan työssä on tapahtunut työn määrällisenä lisääntymisenä ja vastuun kasvamisena yhä laajemmalle. Oppilaitosorganisaatio ja monet rakenteelliset (mm. opetussuunnitelmat) ja järjestelmiin (mm. työehtosopimus) liittyvät tekijät ovat olleet estämässä uudenlaisen opettajuuden toteutumisen käytännössä. Opetushenkilöstön toimenkuvat tulisikin muokata yksilöllisemmiksi vastaamaan työtehtäviä ja osaamista. Olisi kehitettävä uusia osaamisen kehittämismalleja, joissa on otettu huomioon työssä opitun kytkeminen koulutukselliseen osaan. Tulevaisuus opettajan työssä korostaa monialaisuutta, mediapedagogiikan ja muiden erityispedagogiikkojen hallintataitoja. Myös viisautta ja älykkyyttä korostetaan tulevaisuuden opettajuudessa. Verkko- ja virtuaaliopettajan työssä painottuu opetusmateriaaleihin liittyvä kumulatiivinen osaaminen, mikä tarkoittaa materiaalien jatkuvaa vertaisarviointia ja yhteisöllistä tuottamista. Tietoteknologian yhdistäminen koulutuspalveluihin tuo uusia työmalleja opetuksen lisäksi koulutuksen tukipalveluihin. 25

26 Lähteet Aalto, H-K., Ahokas, I & Kuosa, T Yleissivistys ja osaaminen työelämässä menestyksen eväät tulevaisuudessa. Hankkeen loppuraportti. Tulevaisuuden tutkimuskeskeskus TUTU-julkaisuja 1/2008. Bereiter, C & Scardamalia, M Surpassing ourselves. An Inquiry to the Nature and Impi-lications of Expertise. Chicago: Open Court. Graham, C.R Blended Learning Systems: Definition, Current Trends and Future Directions. Graham (toim.) The Handbook of Blended Learning. Global Perspectives, Local Desingns. San Francisco: Pfeiffer, HAMK strategia Hietanen, O Ennakointi ja sen työmenetelmät ammattikorkeakoulujen strategian rakentamisessa. HAMKin Koulutus ja tutkimuspäivät Seminaari Turussa Turun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Kaivo-oja, J Ennakointi ja tuotekehitystoiminnan tulevaisuus. HAMKin Koulutus ja tutki-muspäivät Seminaari Turussa Turun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Mäntylä, R Ammatillinen kasvu ammattikorkeakoulussa. Teoksessa S. Saari & T. VAris (toim.) Ammatillinen kasvu. Professional Growth. Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. OKKA-säätiö. Keuruu: Otavan kirjapaino, Rubin, A Oppimiseen ja koulutukseen liittyviä muutosvoimia ja tulevaisuuden näkymiä. HAMKin Koulutus ja tutkimuspäivät Seminaari Turussa Turun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Salakari, H Toiminta ja oppiminen - koulutuksen kehittämisen tulevaisuuden suuntaviivoja ja menetelmiä. Helsinki: Hakapaino OY. Tynjälä, P Integratiivinen pedagogiikka osaamisen kehittämisessä. Teoksessa H. Kotila, A. Mutanen & V. Volanen (toim.) Taidon tieto. Helsinki: Edita, Tynjälä, P Työelämän asiantuntijuus ja korkeakoulupedagogiikka. Aikuiskasvatus 2/2008,

27 27

28 Yhteystiedot HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu PL 230, Visamäentie 35 A HÄMEENLINNA Puh. (03) 6461 Sähköposti HAMK@hamk.fi