Lämpökeskusten kunnossapito Suositus H20/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpökeskusten kunnossapito Suositus H20/2005"

Transkriptio

1 Lämpökeskusten kunnossapito Suositus H20/2005 Kaukolämpö

2 SUOSITUS H20/2005 LÄMPÖKESKUSTEN KUNNOSSAPITO Kunnossapidon merkitys kasvaa kaikissa energiantuotantoyksiköissä toimitusvarmuusvaatimusten ja kilpailukyvyn ylläpidon takia. Myös laitekannan ikääntyminen ilman uudishankintoja lisää kunnossapidon tarvetta. Merkillepantavaa on myös henkilökunnan ikääntyminen ja lähivuosina lisääntyvä tarve uuden henkilöstön palkkaamiseen. Vanhat työmenetelmät sekä tiedot laitteiden kunnossapidosta on pystyttävä siirtämään uusille henkilöille hallitusti. Markkinoilla on valmiita kunnossapidon atk-sovelluksia myös energiahuollon tarpeisiin. Tässä suosituksessa on pyritty määrittelemään pienille ja keskisuurille laitoksille keskeiset kunnossapidon toiminnot, joilla saavutettaisiin taloudellisista ja käyttöteknistä hyötyä nostamatta sovellusten käytön aloituskynnystä liian korkealle. Suosituksessa eri ole pyrittykään löytämään markkinoiden uusimpia eikä monimutkaisimpia sovelluksia kunnossapidon kehittämiseen, vaan on lähdetty perusteista liikkeelle. Näin menetellen aloituskynnys sovellusten käyttämiseen pysyy reaalisella tasolla ottaen huomioon lämpökeskusten niukan käyttöhenkilökunnan määrän. Atk ohjelmaa on pystyttävä käyttämään ja hyödyntämään normaalien työrutiinien ohessa. Koulutusta tarvitaan joka tapauksessa muutamia päiviä, jotta ohjelman käyttö avautuisi ja olisi käyttäjäänsä motivoiva. Suositus on pyritty laatimaan siten, että siihen voidaan viitata ja tukeutua ohjelmaa konfiguroitaessa omalle kattilalaitokselle. Soveltuvin osin suositusta voidaan käyttää myös kaukolämpöverkon kunnossapidon suunnitteluun. Suositus on valmisteltu työryhmässä johon ovat kuuluneet Jari Lahtinen Antti-Pekka Mäkelä Hannu Pehkonen Saku Teperi Jouko Malinen Matti Nuutila Turku Energia Oy Tampereen Sähkölaitos Fortum Heat Oy Porin Energia Oy Artekus Oy Energiateollisuus ry, siht.

3 SISÄLLYSLUETTELO LÄMPÖKESKUSTEN KUNNOSSAPITO 1. SUOSITUKSEN TAVOITEET KUNNOSSAPIDON TAVOITTEET JA STRATEGIA KUNNOSSAPITOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen painopistealueet ATK-RATKAISUT ATK:n soveltaminen KUNNOSSAPITO-OHJELMAN SUUNNITTELU Laiterekisteri Laitekortisto Kunnossapito-ohjelma Varaosajärjestelmä Kunnossapitohistoria Kunnossapito investointiprojektissa KÄYTTÖVARMUUSSUUNNITTELU MATERIAALITOIMINNOT Yleistä Varastointipaikkajärjestys ja -koodi Varastojen käyttö Vikavarmuusvarasto suhteessa tarvikevarastoon Tavaroiden merkkaaminen Kunnossapito varastoinnin aikana Varastovalvonta Varastosta otto Varastoon saapuminen Vaihtokelpoisuuden määrittely Varastovaraukset Varastojen täydentäminen Toimitusten valvonta Tilaus / toimittajatiedoston ylläpito KUNNOSSAPITOMALLIN SUUNNITTELU Kirjalliset ohjeet Käyttöturvallisuustiedote Mallisopimukset ja asennusjärjestelysopimus Päivittäinen työnjohto ja valvonta lämmityskauden aikana Käytön ja kunnossapidon ryhmien välinen koordinointi Seisokkisuunnittelu Kustannusseuranta Käytettävyysseuranta Liite 1 ÖLJY- JA TURVELÄMPÖKESKUKSEN KRIITTISIÄ TAI ELINTÄRKEITÄ OSIA TURVELÄMPÖKESKUS ÖLJYLÄMPÖKESKUS Liite 2 Esimerkki paikkatietohierarkiasta Liite 3 Laitekorttiin sisältyvät tekniset tiedot - raporttiesimerkki Liite 4 Laitekortti; Oikosulkumoottori, tekniset tiedot (vapaa määrittely) Liite 5 Esimerkki laitekortista; Öljypumppu Liite 6 Mallikortti huoltoryhmien (resurssien) ylläpidosta (PSK 7501 ja 6201 mukaan) Liite 7 Esimerkki ennakkohuoltotöiden kirjaamisesta Liite 8 Esimerkki jaksottaisesta ennakkohuoltotyöstä ja työtehtävän kuittaamisesta Liite 9 Ennakkohuollon viikkolista (kuittaamattomien huoltotöiden lista) Liite 10 Esimerkki ATEX tilaan kuuluvasta laitekortista (vain osa kuvasta)... 31

4 Lämpökeskusten kunnossapito Energiateollisuus ry 2005 ISSN ET Kaukolämpökansio 4/5

5 1 1. SUOSITUKSEN TAVOITEET Tämän suosituksen tavoitteena on kehittää lämpökeskuksien ja toissijaisesti kaukolämpöverkon kunnossapitojärjestelmää ja niihin soveltuvia valmisohjelmia. Suosituksen tavoitteena on myös opastaa laitoksia ATKpohjaisen kunnossapitojärjestelmän hankinnassa. Samalla suositus yhdenmukaistaa lämpölaitosten manuaalista kunnossapitoa. Projektia varten koottiin ryhmä energialaitoksia, joiden on mahdollista hankkia kunnossapito-ohjelmisto projektin oheispalveluna. Itse ohjelmistojen hankinta ja toteutus eivät sisälly projektiin, vaan yritykset hankkivat ne suoraan toimittajalta. Kunnossapitoprojektissa mukana olevat energialaitokset ovat esittäneet tärkeimpinä tavoitteinaan: ennakkohuoltotoiminnan systematisoinnin ja varastojen hallinnan parantamisen, vika- ja kunnossapitohistorian keräämisen systematisoinnin. Lisäksi koetaan, että tehtävien valmistelu ja suunnittelutyön merkitys tulee väistämättä kasvamaan laitteiden monimutkaistuessa ja siihen tulee varautua. Tietojen systemaattisella tallennuksella saadaan lisäksi parempi jäljitettävyys sekä jälkikäsittely, joiden avulla voidaan parantaa ja kehittää toistoja sekä parantaa kunnossapidon laatua. Vastaavia toimintoja vaaditaan laatujärjestelmän ylläpidossa. Myös sidosryhmien tarpeisiin voidaan tarvita historiatietoja käytöstä ja kunnossapidosta Järjestelmien edellytetään olevan yksinkertaisia ja mahdollisimman vähän lisätyötä aiheuttavia.

6 2 2. KUNNOSSAPIDON TAVOITTEET JA STRATEGIA Perinteisesti on kunnossapidon tavoitteena ollut palauttaa vikaantunut laitteisto toimintakuntoon. Kaukolämpötekniikan kunnossapidon tavoite on käsiteltävä paljon laajempana. Kunnossapidon on ylläpidettävä tuotanto- ja jakelukapasiteetti ja laitteiston laatu ja arvo optimikustannuksin. Erityisesti lämmityskaudella, puhumattakaan kovista pakkasjaksoista, laitteiden tulee toimia moitteetta suunnitellulla tavalla. Kunnossapidon suunnitteluun on varattava sen vuoksi riittävästi aikaa ja resursseja, jotka pyhitetään vuosija kausihuollon sekä varaosahuollon suunnitteluun ja toteutukseen. Kunnossapidon tehtäviin kuuluu lisäksi laitoksen puhtaanapidon järjestäminen ja muun järjestyksen ylläpito siten, ettei palo- tai tapaturmavaaraa synny. Tarvittava kapasiteetti ja laitteiston käytettävyys muuttuvat ajan myötä. Siihen vaikuttavat laitoksen elinikä, lämmönkulutuksen kehitys ja yksittäisen laitoksen asema koko tuotantojärjestelmän osana. Tuotannosta vastaavien on kyettävä sen vuoksi määrittelemään laitteistojen kunnossapito yrityksen yleisohjauksen piiriin riittävällä painoarvolla. Kunnossapidon strategian suunnittelu tulee lähteä käytön toimintatavoista ja kunnossapidettävän laitteiston asettamista vaatimuksista. Strategia määrittelee kunnossapidon tavoitteet sekä tekniset ja hallinnolliset menettelytavat, joilla tavoitteet saavutetaan. Strategia varmistaa tavoitteiden, suunnittelussa tehtävien teknisten ratkaisujen, kunnossapidon resurssien, toimintamallien ja välineiden keskinäisen yhteensopivuuden. Kunnossapitostrategian suunnittelijan tulee selvittää se, millaisen käytettävyyden koko tuotantojärjestelmä tarvitsee. Erityisen tärkeää on tietää, mikä on laitoksen suunniteltu vuotuinen käyttöaika ja päälaitteiden arvioitu elinikä. Seuraavaksi on selvitettävä kunnossapidon periaatteellinen taso, joka vaikuttaa kunnossapidon ajoitukseen sekä painotukseen että elinkaariajatteluun. korjaukseen, jossa laitteiden tietoisesti annetaan käydä, kunnes ne vaurioituvat parantavaan kunnossapitoon, jossa pyritään laitteistoa muuttamalla varmistamaan järjestelmän toiminta kunnonvalvontaan, jossa mittauksin ja tarkastuksin pyritään havaitsemaan alkava vika ja korjaamaan se ennen merkittäviä seurausvaikutuksia ennakkohuoltoon, jossa puhdistusten, voitelun, osien ja laitteiden määräaikaisten vaihtojen, maalausten ja pinnoitusten avulla estetään laitteiston vikaantuminen ja huonontuminen Rajoitukset määräytyvät käytettävissä olevan varakapasiteetin, käyttömiehityksen, vaihtoehtoisten ajotapojen ja käytettävissä olevien kunnossapitoresurssien mukaan. Laitekohtaiseen strategiaan vaikuttaa laitteiston asema prosessissa, potentiaaliset vauriokustannukset sekä vioittumistavan ennustettavuus ja seurattavuus. Painotus edellä olevien kunnossapitotekniikoiden välillä on suunniteltava sekä yleisesti koko toimintaa varten, että soveltuvin osin järjestelmille ja päälaitteille. Kaikissa tapauksissa on tarpeen määritellä suhtautuminen eri kunnossapitotekniikoihin.

7 3 Tyypillinen kunnossapitostrategian määrittely sisältää seuraavat otsikot: laitteen tunnisteet laitteen tehtävä kriittisyysluokitus /sallittu käyttökeskeytys kunnossapidon järjestäminen: korjaustavat ja -paikka, vastuuhenkilöt, ostettavat palvelut, varaosapolitiikka yhteenveto korjausmenetelmistä yhteenveto ennakkohuoltotehtävistä kunnonvalvonnan järjestäminen tarvittava ohjeistus ja käsikirjat 3. KUNNOSSAPITOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 4.1. Kehittämisen painopistealueet Lämpölaitosten kunnossapitotoiminnan kehittämisen painopistealueita ovat: 1. Parannetaan kunnossapidon perustietojen käytettävyyttä ja luotettavuutta. 2. Lisätään ennakkohuollon, varastojen valvonnan ja revision suunnitelmallisuutta. 3. Panostetaan tehtävien valmistelun ja lyhyen aikavälin (lähipäivät ja lähiviikot) suunnittelua 4. Laite-, ympäristö- ja henkilöriskien välttämiseksi paneudutaan töiden valmistelun ja oheistamisen systemaattisuuteen. 5. Kunnossapito tulee nykyistä enemmän ottaa huomioon laitoksen suunnittelussa. Laitoksilla tulee olla käytössään valmiit ohjeet, joilla suunnittelu- ja kupi-materiaalin toimitukset ohjeistetaan jo investointivaiheessa. Näissä ohjeissa pyritään mm. keräämään tiedot sellaisessa muodossa, että ne voidaan suoraan ladata ATKjärjestelmään. ATK:n käyttöönoton tulee helpottaa toimintaa niin, että edellä olevat kehittämistavoitteet voidaan saavuttaa työmäärän siitä lisääntymättä. Tiedonhallinnan välineiden merkitys laitoksen ja sen kunnossapidon tehokkuudelle on keskeinen, mutta niiden käyttöä ei tule asettaa etusijalle toimintaa kehitettäessä. ATK:n avulla voidaan suhteellisen yksinkertaisesti tuottaa systemaattisia toimintoja, parantaa jäljitettävyyttä, saadaan historiasta tietoja, samoin kuin ennakkotietoja. Myös hälytysten käsittelyyn atk:sta saadaan paljon hyötyä. 4. ATK-RATKAISUT 5.1 ATK:n soveltaminen ATK-pohjaisen kunnossapito-ohjelman käyttöönotto on aina suuri muutos laitoksen rutiineissa. Jotta ohjelman käytöstä saadaan hyötyä, tulee seuraavien kohtien toteutua. ovatko atk:lla saavutetut hyödyt konkreettisia onko yrityksen yleinen ilmapiiri ja asenteet atk:lle myönteisiä löytyykö riittävästi resursseja organisaation kaikilta tasoilta Yleensä ATK-ratkaisu on mielekäs, jos työhön liittyy toistuvia rutiineja, tietojen yhdistelyä, laskentaa ja/tai asioiden kirjoittamista moneen kertaan tai tilastointi ja raportointi ovat työteliäitä tai jopa mahdotonta. Lämpölaitoksilla varsinaisina kehittämistavoitteina ovat:

8 4 ennakkohuoltotoiminnan systematisointi varastojen hallinnan parantaminen vika-/kunnossapitohistorian keräämisen systematisointi Laitoksille kannattaa hankkia kunnossapidon atk-järjestelmä, jos jokin em. toimintojen välttämättä tarvitsemia tiedostoja ei voida käytännössä ylläpitää manuaalisesti. ATK-hankintaa on lisäksi pidettävä perusteltuina, jos sen avulla voidaan estää varaosa-asioiden, työmenetelmien ja vikahistorian jääminen yksien avainhenkilöiden muistiin, tai jos tietomäärät ovat suuria. ATK-järjestelmän tarpeellisuutta kannattaa arvioida valitun suunnittelukäytännön tarpeiden ja tapahtumien lukumäärän perusteella. Useimmissa pienissä lämpölaitoksissa käsiteltävän tiedon määrä on sinänsä niin pieni, että perustiedostot voidaan hyvin hoitaa manuaalisesti. Tulevaisuudessa vaaditaan kuitenkin yhä enemmän laitteistojen tuntemusta, jossa apuna ovat mm sähköiset manuaalit tai esim. web:n kautta yhteys laitevalmistajan huoltotiedostoon. Tehtäväerittelyt, aikataulutus ja työmääräykset korjaus- ja muutostöistä kannattaa vielä ATK:lle, jos niiden vuotuinen määrä lasketaan sadassa eikä kymmenissä. Useimmiten lämpökeskusten merkittävien korjausten määrä on kpl vuodessa. Mikäli lämpölaitoksella päädytään ATK-pohjaiseen kunnossapidon suunnitteluun ja ylläpitoon, kannattaa sillä käsitellä kaikki kunnossapidon ja huoltoseisokin työt mukaan lukien töiden tehtäväsuunnittelu, aikataulutus, valvonta ja seuranta. Varastotapahtumien kirjaaminen voidaan joissain tapauksissa jättää ATK-järjestelmän ulkopuolelle riippuen varastokirjanpidon järjestelmästä. Voimalaitoksilla laitoksen tuotannon valvontatarve vaatii kaikkien tehtäväotsikoiden ja tilannetietojen käsittelyä ATK-järjestelmässä mm tilastoinnin takia. Laatutietorekisterit tarvitaan ATK-järjestelmässä yleensä aina muiden järjestelmän osien takia. Lähinnä joudutaan arvioimaan, mitä tietoja järjestelmässä kootaan. Tekniset tiedot kannattaa koota ja viedä ATKjärjestelmään, jos työnjohto tai työnsuunnittelu on järjestetty siten, että tehtävät useimmiten valmistellaan huolellisesti ja niistä laaditaan kirjallinen tehtäväerittely. Toimitus- ja takuutiedot kannattaa yleensä aina viedä ATK:lle. Viikoittain ja sitä useammin tehtävät huolto- ja kunnonvalvontatyöt tulee määrätä käyttäjän tehtäväksi ja ohjeistaa käyttörutiineissa. Muista määräaikaisista töistä tulee laatia erillinen ohjelma. Nekin kannattaa kaikki viedä ATK:lle esim. työohjekortteina. Toimiva paperikortisto riittää sinänsä varsin pitkälle, mutta tiedon taltiointi hoituu kätevimmin ATK-järjestelmässä. Käsinkin ylläpidettävä lokerikko toimii, jos siinä on paikka jokaista vuoden viikkoa varten ja omat lokerot vuosiseisokkia ja satunnaista seisokkia varten. Viikoittaiset rutiinihuollot ja seisokkien aikaiset kunnossapitotehtävät suoritetaan ATK-kortin ohjeiden mukaan. Töistä ja tehtävistä tehdään merkintä korttiin ja kortti siirretään eteenpäin, olipa kyse ATK-järjestelmästä taikka käsikortistosta. Pysyvät työohjeet ja turvallisuusohjeet viedään ATK:lle, josta ne on voitava automaattisesti tulostaa työmääräyksen liitteeksi. Ohjeiden päivitys ja uusien laadinta on järjestettävä vastuullisesti nimetylle henkilölle. Vikahistoria kannattaa viedä ATK:lle aina, kun järjestelmä ylipäätään on olemassa. Käyttö tulee kuitenkin aloittaa laitekohtaisella tapahtumien kirjaamisella. Vikahistorian tilastollinen käsittely tulee kysymykseen vain suurissa ja kriittisissä prosesseissa.

9 5 Varaosaluettelot tulee viedä ATK:lle, josta ne siten samanaikaisesti ovat käytettävissä laitekohtaisina luetteloina ja/tai varastokortistona. Valmistajien antamat varaosaluettelot tulisi olla riittävät kunnossapidon ja varastoinnin suunnittelua varten, jolloin ne on helppo yhdistää omaan kunnossapitojärjestelmään esim. Excel pohjaisella tiedonkeruuohjelmalla. Kaikki määräaikaishuollot tulee kirjata sekä kuitata järjestelmään. Lyhyet vapaamuotoiset havainnot kirjataan myös käynnin yhteydessä. Jotta kirjaus tapahtuu rutiininomaisesti tarkastuskäynnin yhteydessä tai päätteeksi, tulee laitepääte tai kannattava PC olla käytettävissä aina. Havannoista voi olla tiedostossa valmiina rutiininomaiset kertomukset, joilla helpotetaan ja nopeutetaan kirjaamista. 5. KUNNOSSAPITO-OHJELMAN SUUNNITTELU Kunnossapito-ohjelma on suunnittelun tiedosto, johon kootaan päivittäiset sekä määräaikaiset kunnossapitotehtävät, kuten: voitelu ja rasvaus määräaikaiset osien ja laitteiden vaihdot kunnonvalvontamittaukset ja tarkastukset korroosion valvonta maalaukset ja pinnoitukset viranomaisten tarkastukset Useimmiten em. lisäksi on lämmityskauden aikaisia, ajoitettavia erillistehtäviä. Tällöin kunnossapito-ohjelmat tulee rakentaa sellaisen järjestelmän muotoon, joka ohjaa tehtävien ajoituksen ja kuvaa tehtävän sisällön (työvaiheet) sekä määrittelee kiireellisyyden. Yleensä on syytä käyttää yhtä, yhdistettyä tiedostoa. Jos voitelusta vastaa jatkuvasti sama henkilö, voidaan voitelutehtävät erottaa omaksi kortistokseen. ATK-järjestelmän tulee tuottaa listat voitelukiertoa, kunnonvalvontakiertoa ja seisokkia varten sekä viikkolista erääntyneistä erillistöistä. Omat lomakepohjat työtilauksia varten voidaan linkittää suoraan varasto- sekä työkuormituslistoihin. Vikailmoitustiedot käsitellään vastaavasti. Manuaalijärjestelmässä yksinkertaisimmillaan määräaikaistöiden perustiedoston muodostavat laitekortiston ennakkohuoltosivut. Tähän verrattuna ATK järjestelmän tarjoamat rutiinit voidaan hoitaa huomattavalla työmäärän säästöllä. 6.1 Laiterekisteri Laitekohtaisten tietojen käsittelyn tulee muodostua kokonaisuudesta, jonka muodostavat: laitekortisto laitteen kunnossapito-ohjelma laitteen varaosaluettelo laitteen kunnossapitohistoria 6.2 Laitekortisto Laitekortisto on tiedosto, jolla suunnitteluun, laitevalmistukseen ja toimitukseen liittyvät tiedot tallennetaan käytön aikaista kunnossapitoa varten. Ohjelmassa on valmiita pohjia laitekortteja varten. Tiedot voidaan yleensä uusissa sovelluksissa siirtää lukuohjelmalla Excel taulukkopohjalta laitekorteille.

10 6 Teknisten tietojen sekä prosessi- ja liityntätietojen kentät ovat erilaiset kone-, sähkö-, instrumenttitekniikan laitteille. Muut kenttäpohjat ovat samanlaiset kaikissa korteissa. Kone- ja sähkö- ja instrumenttipiirien perustaminen on ensimmäinen työvaihe. (Kuva 1). Sen jälkeen edetään laitekohtaisten korttien perustamiseen. Liitteissä 4 ja 5 on esimerkki oikosulkumoottorin ja öljypumpun laitekortteista. Liitä liittymät aloitus Selvitä konepaikkarakenne ja hierarkia Varaa konepaikkanumero = konenro: Anna konepaikan nimi ja perustiedot Anna suunnittelutiedot Anna konepaikan kustannuskohteet Tiedota avatusta konepaikasta Laitepaikkojen perustaminen Kuva 1 Esimerkki konepaikan perustamisesta 6.3 Kunnossapito-ohjelma Ohjelmistoon tulee sisältyä toiminto, jolla määräaikaiset kunnossapitotyöt voidaan syöttää laitteittain järjestelmään. Edelleen tulee siihen liittyä ajoitusjärjestelmä, jolla työt ajoitetaan ja tulostetaan listoina työnjohdolle. 6.4 Varaosajärjestelmä Varaosatietojen käsittelyn perusratkaisu perustuu laitekohtaisiin osaluetteloihin ja varastoluetteloihin. Tällaista järjestelmää voidaan käyttää laitoksessa, joissa joko ylläpidetään vain varaosa- ja varastoluetteloa, tai varsinainen varastonvalvonta tapahtuu muissa järjestelmissä kuten osto- ja hankintamenettelyssä. Varaosatietojärjestelmässä laitteiden, tehtävien ja osien tiedonhallinta perustuu järjestelmän antamiin parametrikoodeihin. 6.5 Kunnossapitohistoria Järjestelmään tulee sisältyä toiminnot kunnossapitotapahtumien kirjaamiseen. Kunnossapitohistoriaa käytetään lähinnä laitekohtaisen historiikin seurantaan.

11 7 6.6 Kunnossapito investointiprojektissa Laitoksia tai niiden laitteistomuutoksia suunniteltaessa tulee kunnossapitoa pitää yhtenä tasaveroisena suunnittelualueena prosessisuunnittelun, sähkösuunnittelun ja automaatiosuunnittelun rinnalla. Tehtävien laajuus riippuu luonnollisesti investoinnin luonteesta. Kaikissa tapauksissa tulisi jo sopimuksissa määritellä toimitukseen sisältyvien piirustusten, laitekorttien ja käsikirjojen, sekä ennakkohuollon ja varaosatietojen sisältö ja toimitusvalvonta. Tiedot tulee saada sekä sähköisessä muodossa että tilaajan esittämillä lomakkeilla, jotta ne ovat helposti koottavissa ja siirrettävissä omaan atk-järjestelmään. Sähköisen muodon tulee tilaajan ilmoituksen mukaisesti olla yhteensopiva laitoksen järjestelmään. Kaikki investointiin liittyvät urakoitsijan vastuulla olevat kunnossapitoasiat pitää kirjata urakkasopimukseen. Jälkikäteen niitä ei voida vaatia. Lomakemallit tulisi toimittaa ainakin: laitekortista laitteen varaosaluettelosta ja varaosasuosituksesta laitteen ennakkohuolto-kortista Jos investointi on niin laaja, että sillä on merkittävä vaikutus käytön tai kunnossapidon olosuhteisiin tai kunnossapitotarpeisiin, tulisi projektiin organisoida systemaattiset suunnitelmien huollettavuus- ja turvallisuustarkastukset. Näissä tarkasteluissa kunnossapitovastaavat käyvät tarkkaan läpi kunnossapitotöiden laitteistolle asettamat vaatimukset. Tarkoitusta varten on syytä laatia lista keskeisistä kunnossapitoperiaatteista ja huollettavuusominaisuuksista. Uudishakkeissa takuuajan vastuut ja lopputarkastukset pitää kirjata erikseen kunnossapidon kannalta. Lisäksi toimittajalta on vaadittava takuuajan päättyessä ajantasainen kunnossapitosuunnitelma takuuaikana tehdyillä töillä täydennettynä. Laitekorteissa esitettävät tiedot saadaan pääosin laitetoimittajalta investointivaiheessa. Erilaisilla lukuohjelmilla laitekorttien täyttöä voidaan helpottaa huomattavasti. Esimerkki laitekortin täytöstä on kuvassa 2. Laitekorttitiedoista on liitteessä 4 lisätietoa. Liitä liittymät Selvitä ennakkohuolto tarve aloitus Valitse laiteryhmä ja mallikortti Anna laitteelle yksilötunnus ja perustiedot Anna laitteen tekniset tiedot lopetus Anna käyttöönottopäivä ja takuun kesto Tee laitteelle osa- / varaosaluettelo Kuva 2 Laitteen yksilöinti

12 8 6. KÄYTTÖVARMUUSSUUNNITTELU Käyttövarmuussuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että tekninen toteutus ja rakenneratkaisut ovat kunnossapidon kannalta tarkoituksenmukaiset ja kunnossapidon järjestelyt ja suorituskyky vastaavat laitteiston asettamia vaatimuksia. Lämpölaitoksen käyttövarmuus määrittyy jo suunnittelussa ja silloin myös elinkaaren aikainen sijoitus kunnossapitoon on laskettavissa. Koneenrakennuksessa suunnittelu, materiaalit ja valmistus määrittävät laitteen hinnan, joka investointivaiheessa syntyy laitoksen elinkaaren aikaiseksi kustannukseksi. Nykyisin laite voidaan jopa mitoittaa elinkaarikustannusten perusteella. Käyttövaiheen aikana voidaan vielä havaittujen vikaantumisten perusteella modifioida laitteita käyttövarmuuden optimoimiseksi, jotka nekin ovat osa elinkaarikustannusta. Käyttövarmuuden mitoitusperusteena voidaan käyttää useita erilaisia kriteereitä. Yleisesti käytetään vuotuisen revision tarvetta ja sen kustannuksia. Muita kriteereitä voivat olla esim. käyttöikävaatimus, varaosien saatavuus jne. Laaja-alainen käyttövarmuussuunnittelu kuuluu osana lämpölaitoksen suunnitteluun. Se käsittää laitoksen luotettavuuteen, huollettavuuteen ja huoltojärjestelmään liittyvät suunnittelutehtävät. Projekti tulee organisoida siten, että laitoksen tuleva kunnossapitohenkilöstö osallistuu projektiin projektiorganisaation osana. Lisäksi on tarpeen nimetä projektiin kunnossapito- ja käyttövarmuussuunnittelusta vastaava suunnittelija. Viranomaismääräykset vaativat erilaista dokumentointia ja suunnittelua sekä ylläpitoa, kuten ATEX-räjähdyssuojausasiakirjan sekä vaaran arviointisuunnitelman laatimista ja ylläpitoa. Asiakirjojen laatiminen on osa käyttöhenkilökunnan tehtäviä mahdollisen konsultin johdolla. Asiakirjojen ylläpitoon voidaan ottaa helposti tiedoston osia kunnossapitojärjestelmästä kuten erilaisten huoltotoimenpiteiden kuittauksista ja vikahistorioista. Muutenkin tiedostojen siirto ja kopiointi tulee toimia ilman apuohjelmia ohjelmasta toiseen. Liitteessä 8 on esimerkki räjähdysvaarallisessa tilassa olevan laitteen ja ympäristön kuvaus. Investointiprojektin kunnossapitosuunnittelu on oheistettu käyttövarmuusstandardeissa. Sopivia ovat mm. seuraavat standardit: SFS, ISO, käyttövarmuuden johtaminen SFS, ISO, käyttövarmuustoimenpiteiden hallinta SESKO, IEC, tuotteiden huollettavuus IEC , Guide on maintainability of equipment, Part 2: Section Five-Maintainability studies during the design phase. Käyttövarmuussuunnittelussa on erityisen tärkeää varmistaa, että ratkaisuissa otetaan huomioon yrityksen resurssit, kokemus ja nykyinen kunnossapitokäytäntö ja että toiminnot ovat sen vallitsevan hallintokäytännön mukaiset. 7. MATERIAALITOIMINNOT 8.1 Yleistä Materiaalihallinto voidaan järjestää laitoksissa tai laitoksen eri kunnossapitoryhmissä kussakin omalla tavallaan. Tarvitaan ainakin seuraavat kolme vaihtoehtoista järjestelmätasoa:

13 9 Malli 1 Varastojen hallinta perustuu hyvään varastojärjestykseen, hyllymerkintöihin, tavaroiden merkitsemiseen. Toimintatapaa tulee soveltaa pienillä lämpökeskuksilla, joissa varastoja käyttää 2-3 henkilöä sekä myös isommilla laitoksilla eräiden tavararyhmien osalta, kuten elektroniikan komponentit, asennustarvikkeet ja muu paljoustavara käsivarastoina. Malli 2 Varastojen hallinta perustuu laitteiden varaosaluetteloihin ja/tai varastoluetteloihin. Toimintatapa tulee soveltaa pienehköillä laitoksilla, joissa varastoja käyttää suurempi joukko ihmisiä sekä aina verkon komponentit pieninäkin varastoina ja instrumentti- ja sähkökorjaamoilla varastoitavat varaosat. Malli 3 Täysimittainen varastonvalvonta: varastotapahtumien kirjaaminen, saldokäsittely, hälytysrajat, varastovaraukset. Toimintatapaa tulee soveltaa konekunnossapidon ja verkon osien varaosahallintaan laitoksissa, joilla on käytössään keskusvaraston palvelut. 8.2 Varastointipaikkajärjestys ja -koodi Laitoksen varastointi tulee suunnitella siten, että varastot kyetään hallitsemaan, vaikka tavaraa varastoidaan laitoksilla piha-alueilla, korjaamoilla jne. Kunnossapitojärjestelmästä saadaan informaatiota varastojärjestelyn suunnitteluun mm varastokoodeista. Varastoluetteloiden laatiminen ja osien löytyminen edellyttävät, että laiterekisterin osaluetteloon (tai varastokortistoon) merkitään varastopaikka. Varastopaikasta tulee määritellä vähintään varastotila tai -alue, tarvittaessa myös hylly. Tunnusjärjestelmässä voidaan soveltaa SFS-standardeja sekä KKSjärjestelmää. Periaatteessa yleensä erotetaan kolme erilaista tunnuslajia: A Käyttöteknilliset tunnukset, B sijaintipaikkatunnukset ja C huonetilatunnukset. Korttien tunnukset ovat rakenteeltaan hierarkkisia, jolloin jokainen merkki vasemmalta oikealle lukien jakaa edellisen koodimerkin suppeampiin alakohteisiin. Tunnus voi koostua: 1. alue- ja laitososasta 2. käyttöryhmästä tai laiteryhmästä 3. käyttölaitteesta tai kojeesta Liitteessä 2 on esitetty paikkanumerohierarkiaa koskeva korttipohja. Korttiin liittyy myös alatasoja sekä linkkejä. Esimerkki 1 kattilan puhaltimen sähkömoottorista HEN21AF12-M1 HE = Kaupunginosan nimen lyhennys N21 = kattilalaitos 2, jossa osakattila 1 A = koneisto F = puhallin 12 = puhaltimelle annettu numero

14 10 - = sähköteknillisen kojetunnuksen etumerkki M1 = sähkömoottori numero 1 Esimerkki 2 vesikiertopiirin vaihteen venttiilistä SKR01AS118MG6 SK = Kaupunginosan nimen lyhennys R = vesikiertopiiri 01 = yhteinen kiertopiiri (0), jossa osapiiri nro 1 A = koneisto S = venttiilikäyttö 118 = venttiilin numero M = koneteknillinen laite G = vaihde 6 = vaihteen numero venttiilissä 118 Esimerkki 3 polttoainesyöttöjärjestelmän paineenmittauksen mittalähettimestä NLP20DP201-B3 NL = Kaupunginosan nimen lyhennys P = polttoaineen syöttöjärjestelmä 20 = järjestelmä nro 2, jossa osajärjestelmä nro 0 D = mittauspiiri P = painemittaus 201 = piirin numero - = sähköteknillisen kojetunnuksen etumerkki B = mittalähetin 3 = mittalähettimen numero Yllä esitetyt ovat esimerkkejä, mutta käytännössä KKS soveltuu hyvin lämpö- ja energialaitoksiin. KKS:ää ei ole pakko käyttää, koska Windowspohjaiset ohjelmat sallivat monipuolisempia hakumenetelmiä. KKS:n ideana on, että tunnuksesta näkee suoraan paikan (position), sijoituskorkeuden ja käyttötarkoituksen. (KKS = Saksalainen VGB:n ylläpitämä nimiketiedosto Kraftwerk-Kennzeichensystem) Sellaisia varastopaikkoja, joille tulee antaa tunnus ovat: lämpökeskukset, joilla varastoidaan niiden osia pysyvästi ulkovarastoalueet varastopaikat korjaamoilla kunnossapidon varsinaiset varastot keskusvarasto muut ulkopuoliset varastot, joissa kunnossapidon tavaroita on Varastotunnuksen lisäksi saattaa olla tarpeen numeroida hyllyt juoksevalla numerolla. 8.3 Varastojen käyttö Jos laitoksella on käytettävissään keskitetty varasto, tulisi toiminnat keskittää sinne ja kehittää sen palveluja. Tällöin tavarat toimitetaan keskusvarastoon, josta ne tarpeen mukaan siirretään työpisteisiin tai käsivarastoihin. Varastoon sijoitetaan sekä uudet, että käytöstä palautuneet ja kunnostetut tavarat. Osat, jotka on hankittu jonkin yksittäisen laitteen tai keskuksen toiminnan varmentamiseksi, on hyvä säilyttää käyttöpaikalla merkittynä.

15 Vikavarmuusvarasto suhteessa tarvikevarastoon Materiaalitoimi on osa käyttöä ja kunnossapitoa, jonka tavoitteena on ylläpitää laitosten käyttö mahdollisimman häiriöttömänä yhteiskunnan ja sopimusten edellyttämällä tasolla myös normaaliajan erityistilanteissa sekä varsinaisissa poikkeusoloissa. Varautumisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomio myös sellaisiin elintärkeisiin osiin ja laitteisiin, jotka eivät ole säännöllisen huollon tai vaihdon piirissä. Tarve mitoitetaan historiatietojen, ennakkohuoltosuunnitelmien ja valmistajien ilmoittamien huoltovälien perusteella. Yrityskohtainen vikavarmuusvarastointi käsittää elintärkeitä osia ja laitteita, jotka eivät ole normaalissa varastokierrossa. Vikavarmuusvaraston järjestely voidaan hoitaa osaksi turvavarastointia, joka on erikseen nimettyjä tuotteita koskeva. Vikavarmuusvarastoinnin kustannuksia voidaan pienentää yhteisvarastoinnilla esim. maakunnan alueella olevien laitosten kesken. Tämä edellyttää aktiivista yhteistyötä näiltä laitoksilta. Vikavarmuusvarastointia rajoittavat kustannusten lisäksi jossain määrin materiaalin varastokestävyys ja tuotteiden elinkaari. Suositellaan pidettäväksi varastossa materiaalia, joka on toiminnan kannalta elintärkeää ja lisäksi, jonka saatavuudesta kohtuuajassa ei ole varmuutta. Liitteessä 1 on esitetty esimerkki turve- ja öljylämpökeskuksille tarpeelliset vikavarmuusvaraosat. Tärkeimmät materiaalitoimen osa-alueet, joilla voidaan turvata laitoksen käyttö poikkeusolosuhteissa, ovat; riittävä oma normaaliajan materiaalivarasto, turva- ja vapaaehtoinen varmuusvarastointi, hankinnat eri lähteistä, korvaavat tuotteet, vakiomateriaalin korjaustoiminta, uuskäyttö, yhteistoiminta ja kuljetukset. 8.5 Tavaroiden merkkaaminen Varastoitavat tavarat tai niiden säilytyslaatikot tulee merkitä. Erityisen tärkeää on merkitä vialliset ja kunnostetut tavarat, joita varastoidaan mahdollista tulevaa käyttöä varten. 8.6 Kunnossapito varastoinnin aikana Vanhenevien osien uusiminen ja varastoitavien laitteiden huollot tulee sisällyttää samaan ohjaus /ajoitusjärjestelmään, jolla ohjataan muukin ennakkohuolto. 8.7 Varastovalvonta Yleensä varastovalvonnan tavoitteena on tukea tavaran löytämistä ja tunnistamista kuvata varaston käyttäjälle varastotilanne, tehdyt varastovaraukset ja ostotilaukset säilyttää tavaran tekniset tiedot säilyttää tietoa osien vaihtokelpoisuudesta

16 12 helpottaa kirjanpitolain edellyttämän inventaarion tekemistä kuvata varaston arvo ja toteutunut varaston kiertonopeus koota ja eritellä materiaalikustannukset eritellä kuluiksi kirjattavat ostot varastoon ostamisesta Hallinnollista kokonaisjärjestelmää, joka kattaa koko edellä esitetyn tavoitteen, ei yleensä voida ylläpitää pelkästään kunnossapidon resursseilla. Täydellistä varastonvalvontajärjestelmää käytetään vain siltä osin kun osia on viety keskusvarastoon, tai keskitetty materiaalitietojärjestelmä on helposti laajennettavissa myös kunnossapitoa käsitteleväksi. Pienimmissä laitoksissa riittää, kun varaston tai tavaroiden merkinnät ja laitevalmistajien varaosaluettelot ovat kunnossa. Kunnossapidon järjestelmässä tulisi kuitenkin olla toiminnot laitteiden varaosaluetteloiden ylläpitämiseen laitekortin yhteydessä. Varaosaluetteloiden perusteella laaditaan varastoluettelot ja hyllytarrat. Varaosan tunnistetiedot esitetään sekä varaosaluetteloissa, että varastoluetteloissa. Tekniset tiedot esitetään vähintään varaosaluettelossa. Varastointia koskevat tiedot: toimittaja, tilauspiste, toimitusaika, hinta ja saldo, merkitään varastoluetteloon etenkin kriittisille varasosille (voivat olla hyllyssä monia vuosia). Jos hyllyjärjestys ja puutteiden visuaalinen valvonta ovat hyvät, voidaan saldojen valvonnasta luopua käsivaraston osalta. Jos laitetoimittajien varaosaluettelot ovat riittävät, voi varastoluettelot laatia suoraan niiden perusteella. Jos osia säilytetään myös keskusvarastolla, tulee laitekortissa ja varastoluettelossa esittää sen järjestelmänmukainen varastonimike ja muut varastointitiedot voivat jäädä pois. Varaosasuunnittelun tulee olla tietoista päätöksentekoa eikä pelkästään ajan saatossa muodostunut tapa. Kuvan 3 mukainen hyllytys ja varaosaluettelo on suunniteltu siten, että siihen kootaan tärkeimmät varastoinnin suunnitteluun tarvittavat tiedot. Paitsi varastojen sisältöön, tulisi huomiota kiinnittää toimitusten ajoitukseen. Jos on päätetty, että osa pidetään varastossa sen kriittisyyden vuoksi, tulee ennakoitavissa olevia tarpeita varten tilata aina uusi osa. Jos osaa ei tarvitse jatkuvasti varastoida, tulee toimitukset ajoittaa suoraan suunniteltujen tarpeiden mukaan. aloitus Anna mahdolliset poikkeamatiedot Onko varastopaikka Kyllä Hyllytys Anna saapumistiedot Ei Perusta varastopaikka Laskun käsittely Kuva 3 varaosan hyllytys

17 Varastosta otto Laitekortiston puolella ei yleensä kirjata varastosta ottoja, vaan kirjaus tehdään varastokirjanpidon kautta. Keskusvarastosta tapahtuvat otot rekisteröidään niin, että varastosaldot päivittyvät. Ottojen valvonta toteutetaan ensisijaisesti jälkitarkkailuna siten, että työnjohto hyväksyy otot viikoittain yhteenvetolistasta. Samalla työnjohto merkitsee / (tarkastaa) kustannuspaikan. Sellaiset kulutustavarat, joiden kulutusta ei katsota välttämättömäksi kohdistaa kustannuspaikkoihin tai työnumeroon, poistetaan varastovalvonnasta siinä vaiheessa, kun pakkaus erotetaan käyttöön. aloitus Varaston toim intaa S elv itä artikkeli Anna tapahtumatiedot Anna tapahtumatiedot lopetus Kuva 4 Varastosta otto ja kirjaus 8.9 Varastoon saapuminen Laitekortiston puolella ei yleensä kirjata varastoon saapumisia, vaan kirjaus tehdään varastokirjanpidon kautta. Laitteen varaosaluetteloon varataan sarake saldon ja hälytysrajan merkintää varten. Saapumisen yhteydessä tulee tarkistaa ja päivittää osan tilaustiedot osaluettelossa/kortistossa ja toimittajatiedot toimittajarekisterissä. Uudet varastoitavat osat viedään osaluetteloon. Laitoksissa, joissa on keskusvarasto, kunnossapidon varasto täydennetään myös keskusvaraston varastonvalvonnan kautta. Keskusvarastolle saapumiset kirjataan varastonvalvontaan niin, että varastosaldot, hankintahinta, tilaustiedot ja toimittajatiedot päivittyvät Vaihtokelpoisuuden määrittely Varaosien korvaavuudet käsitellään kunnossapidon omassa järjestelmässä varaosaluettelon yhteydessä. Korvaaville osille avataan erillinen rivi. Lisäksi on mahdollista ilmoittaa varaosaluettelossa varastonimike, jolla varastoidut osat sopivat ko. laitteeseen. Laajennetussa varastovalvonnassa vaihtokelpoisuus osoitetaan varastonimikkeen avulla. Toisensa korvaavat osat voidaan linkittää, jolloin ne on helposti löydettävissä

18 Varastovaraukset Varastovarausten tekemisestä varastovalvonnassa vastaa keskusvarasto. Varasto on siis viimekädessä se, joka tarkastaa, pitääkö tavara ostaa vai otetaanko se varastosta. Suppeissa järjestelmissä ei suoriteta varastovarauksia, vaan ostaminen ja toimitukset ajoitetaan tarpeenmukaisesti Varastojen täydentäminen Pienissä varastoissa täydennystarve voidaan saada visuaalisen valvonnan tuloksena. Pääasiallinen valvonta on kuitenkin hälytysraja varastokirjanpidossa. Varaston käyttäjät raportoivat puutteet. Hyllymerkinnöistä tulee käydä ilmi, mikä on osan hälytysraja. Hälytysrajat määritellään laitekortilla olevaan varaosaluetteloon tai varastonimikkeistöön. Laajassa ATK-järjestelmässä, jossa kirjataan varastotapahtumat, täydentäminen tapahtuu tulostamalla lista hälytysrajan ylittäneistä osista. Kunnossapidon johto hyväksyy listan ja varasto hankkii osat. Ennakoitavissa olevat hankinnat seisokkia varten tulee suunnitella siten, ettei kriittisiä osia puutu varastosta seisokin jälkeen. Täydennykset tulee siis suunnitella ennen seisokkia, ei sen jälkeen Toimitusten valvonta Toimitusten valvonnan tavoitteena on varmistaa laadittujen hankintasuunnitelmien ja toimintasopimusten toteutuminen. Toimitusten valvontaa varten ei tarvita muodollista järjestelmää, mutta se on selvästi määrättävä jonkun tehtäväksi. Parhaiten työ soveltuu tehtäväksi muiden ostoihin liittyvien toimistorutiinien osana Tilaus / toimittajatiedoston ylläpito Tilaukset ja varastotäydennykset pitää yleensä kilpailuttaa muutaman toimittajan kesken. Laki määrittelee julkiset hankinnat siten, että tilauksen kokoon nähden tule olla riittävä määrä tarjouksia. Kulutustarvikkeissa voi olla myös vuosisopimuksia toimituksista. Tilaustietojen rekisteröinnillä varmistetaan, että osasta tai laitteesta on helposti saatavilla kaikki ne tiedot, jotka tarvitaan yksilöidyn tilauksen tekemiseen. Jos toimittajia ja ostotapahtumia on vähän, riittää yleensä, kun lähetyslistat ja tilaukset arkistoidaan laitteittain. Laitteiden ja varaosien toimittajista, heidän yhteystiedoistaan ja tavarakohtaisista tilaustiedoista tulisi kuitenkin pitää tiedostoa. Osan toimittajan tunnus kirjataan osaluetteloon, toimittajakohtaiset tiedot erilliseen kortistoon. 8. KUNNOSSAPITOMALLIN SUUNNITTELU 9.1 Kirjalliset ohjeet Vaikka varsinaista työsuunnittelua ei ole organisoitu, vastaa joku aina korjaavan ja parantavan kunnossapidon ennakkohuollon suunnittelusta ja töiden valmistelusta. Kunnossapidon suunnittelu tapahtuu konemestarin ja/tai työnjohdon toimesta. Erillistä työnsuunnittelutoimistoa ei organisoida.

19 15 Kirjallisia ohjeita tulee laatia lähinnä turvallisuuden ja töiden valmistelujen varmistamiseksi mm tulityöluvat sekä pöly- tai kaasuräjähdysvaarallisissa tiloissa työskentely. Lisäksi suunnitelma kommentteineen soveltuu sellaisenaan tallennettavaksi laitteen kunnossapitohistoriaan. Kaikkia ulkopuolisten tekemiä töitä varten tulee toisen osapuolen aina laatia työsuunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää työn vaiheet ja aikataulu niin, että työn rajausta ja aikataulua koskevat erimielisyydet voidaan sen avulla ratkaista. Tarvittaessa on määriteltävä työtapa ja laatuvaatimukset. Lämpölaitoksille sopiva väline kirjallisten suunnitelmien ja tehtäväkohtaisien tietojen käsittelyyn on yhdistetty vikailmoitus/ tehtäväerittelylomake. Samalla lomakkeella on mahdollista kirjata palaute tehdystä työstä. Kertaluontoisista ja pienehköistä korjauksista ei laadita erittelyä. Toistuvista, erityistä teknistä osaamista, työtapaa tai työjärjestystä vaativista töistä laaditaan pysyvä tehtäväerittely. Kertaluontoisista vaarallisista töistä laaditaan erittely, ellei työnjohto ole itse paikalla työtä oheistamassa. Teknisesti merkittävistä töistä laaditaan tehtäväerittely, jos työ halutaan suunnitelman muodossa arkistoida historiaan. Tehtäväerittelyn tarkoituksena ei ole korvata työntekijän ammattitaitoa. Hyvä suunnitelma varmistaa, että: Työn teettäjä ja suorittaja ovat ymmärtäneet työn tavoitteen, suoritustavan, laajuuden, aikataulun ja laatuvaatimukset samalla tavalla. Materiaalit, työkalut, telineet ja työn suorittajat ovat paikalla, tarvittavat luvat kunnossa, eikä tuotannon rajoituksen aikana suoriteta valmistelevia tehtäviä. Turvallisuusriskit ovat ennakoitavissa ja tarvittavat turvatoimet voidaan suunnitella ja suorittaa, eikä työmaalla improvisoida telineitä, suojauksia tai muita turvatoimia. Työn aiheuttama tuotantorajoitus on ennakoitavissa. Toistuvista teknisesti vaativista töistä ja toistuvista vaarallisista töistä tehtävänerittelyt kannattaa laatia pysyviksi niin, että ne voidaan tarvittaessa antaa työnsuorittajalle aina uudelleen. Töiden suorituspaikoilla olevat kiinteät taulut ovat ohjepaperia tehokkaammat. Seisokkityöt aloitus Hae / vastaanota vikailmoitus Tarkista työn kohdistus ja muut tiedot Materiaalin hankinta Tilauskehotuksen teko Varasto-otto Vaatiiko seisokin Kyllä Vaatiiko työnsuunnittelua Ei Ei Kyllä Ei Vaatiiko työnsuunnittelua Kyllä Käynninaikaiset työt Työnsuunnittelu Kuva 5 Vikatyön käsittely ja suunnittelu

20 Käyttöturvallisuustiedote Käsiteltäessä terveydelle vaarallisia aineita, tulee aineiden käyttöpaikalla olla käyttöturvallisuustiedote. Käytännössä tämä merkitsee, että ellei kyseessä ole aineen pysyvä käyttöpaikka, jossa on ohje, työohjeisiin tulee liittää kopio ko. aineen käyttöturvallisuustiedotteesta. 9.3 Mallisopimukset ja asennusjärjestelysopimus Ulkopuolisten tekemien töiden vastuukysymykset ovat ongelma vasta sitten, kun tapahtuu vahinkoja. Ohjeistus, valvonta ja vakuuttamisvastuu ovat jälkikäteen selvitettäessä erittäin monimutkaisia asioita. On tärkeää ylläpitää mallisopimuksia urakkasopimuksien laadintaa varten. Näin on mahdollista varmistaa urakoitsijoilta edellytettävä työnjohdollinen ja tekninen vastuu. Yksinkertainen ja varma menetelmä on valmiiden sopimusmallien käyttö. Asennusjärjestelysopimus sisältää yleensä riittävän vastuuerittelyn ja on siksi syytä laatia kaikista ulkopuolisten tekemistä töistä. Valmis sopimusmalli on esimerkiksi PSK - standardeissa. Uusia turvallisuusmääräyksiä sisältyy ns. ATEX direktiivin räjähdysvaarallisten tilojen asennuskojeista ja laitteista. (PSK = Prosessiteollisuuden standardisoimiskeskus; ATEX = Atmosphères exposibles) 9.4 Päivittäinen työnjohto ja valvonta lämmityskauden aikana Kunnossapitotehtävien aikataulutus on osa päivittäistä työnjohtoa. Erityistä järjestelmää tai välinettä työnjohdolle ei välttämättä tarvitse kehittää. Valmiit kalenterit ja muut oman ajankäytön ohjauksen välineet tehokkaasti käytettyinä riittävät. Niiden avulla olisi pystyttävä luomaan havainnollinen kuva lähipäivien ja lähiviikkojen työkuormasta ja aikataulusta, koordinoimaan eri työnjohtajien työt ja resurssien käyttö, sekä hallitsemaan aikatauluttamattomien (rästiin jääneiden ja jätettyjen) töiden listaa. Tämä pätee erityisesti suunnitelluille katkoksille ja huoltotöille. Niille pitää löytyä korjausaika, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa kuluttajille tai ulkopuolisille. aloitus Liitä ohjeet Valitse työt suoritukseen Osita työ tarvittaessa Varmista resurssit ja materiaalit Työn suorituksen raportointi Tulosta työmääräimet Kuva 6 Käynninaikaisten töiden järjestely

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Pasi Seppänen 21.4.2016 Seuraavilla sivuilla on käyty lävitse tyypillisiä tilanteita ja huomioitavia asioita, joita tulee esiin investointihankkeissa.

Lisätiedot

Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset. Ennakkohuolto ja vikakorjaukset, LVI-suunnittelu Huoltosopimukset

Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset. Ennakkohuolto ja vikakorjaukset, LVI-suunnittelu Huoltosopimukset UPM KOFF Kokonaiskunnossapito Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset Kenttähuolto ja Projektit Sähkö- ja automaatio kunnossapitopalvelut Mekaaninen kunnossapito, modernisoinnit, prosessimuutokset

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta

Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta Esi/perussuunnittelu ja päälaitehankinnat Hankekehitys Luotettava kustannusarvio ja päätös toteutuksesta Tekniset

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet

Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet Koskilinjat Oy Panu Toropainen SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...I 1. TÖIHIN SISÄÄN JA ULOS KIRJAUTUMINEN...1 1.1. Työlle kirjautuminen...2 1.2. Vikailmoituksen tekeminen...5

Lisätiedot

V10 ver 8.0 uusia toiminnallisuuksia. CGI Group Inc. 2014

V10 ver 8.0 uusia toiminnallisuuksia. CGI Group Inc. 2014 V10 ver 8.0 uusia toiminnallisuuksia CGI Group Inc. 2014 2. kesäkuuta 2014 Paljon pieniä muutoksia ja korjauksia Edellinen versio julkaistiin syksyllä 2012. Uudessa versiossa on yhteensä 1500 muutospakettia.

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Koti kaapan5iesa w. Tekninen palvelukeskus VARASTO-OHJEET

Koti kaapan5iesa w. Tekninen palvelukeskus VARASTO-OHJEET Koti kaapan5iesa w Tekninen palvelukeskus VARASTO-OHJEET 1 (5) Sisällysluettelo: VISIO...2 1. VARASTOT...2 2. RAHOITUS...2 3. VARASTOINTI...3 4. VARASTOHANKI NNAT...3 5. VASTAANOTTO... 3 6. VARASTOSTA

Lisätiedot

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Sivu 1(5) Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu toisen vaiheen auditointiin (KÄP 2), joka tehdään (vuosi)seisokin suunnittelun alkuvaiheessa. Sopiva

Lisätiedot

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tuotekuvaus 2015 Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Tietomekka Oy tarjoaa tievalaistusten palvelusopimuksiin toiminnanohjauksen

Lisätiedot

RFID LOGISTIIKASSA. Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli

RFID LOGISTIIKASSA. Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli RFID LOGISTIIKASSA Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli Sisältö Tilaaminen RFID:n avulla Tilauksen automaattinen vastaanottokuittaus RFID sisälogistiikassa RFID lähettämössä Lavan tunnistus

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Taloushallinto. Ominaisuuksia:

Taloushallinto. Ominaisuuksia: Taloushallinto Ominaisuuksia: * Kuitin/lähetteen kirjoitus myös A4-tulosteena * Laskun tulostus asiakkaalle mukaan * Integroitu varastonhallintaan (nimikkeiden saldot) * Alennusten laskenta rivistä tai

Lisätiedot

HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET

HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Hoitoalue ja hoitoalueella olevat laitteet

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

MACHINERY on laadunvarmistaja

MACHINERY on laadunvarmistaja MACHINERY on laadunvarmistaja Mitä tapahtuu huomenna? entä jos omaisuudelle tapahtuu jotain? entä jos kalustolle tapahtuu jotain? entä jos sinulle tapahtuu jotain? MACHINERY ennakoi, ennaltaehkäisee ja

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA 2 1 YLEISTÄ Tämä opas toimii ohjeena käyttö- ja huolto-ohjeen (kutsutaan myös huolto-ohjekirjaksi tai huoltokirjaksi) laadinnassa. Opas on rakenteeltaan

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Asennusohje. 7340069 v.2

Asennusohje. 7340069 v.2 FI Asennusohje 7340069 v.2 FI IMP PUMS vakuuttaa, että nämä tuotteet ovat seuraavien EU-direktiivien vaatimusten mukaisia: FI Vianmääritys Vika Syy Korjaus Pumppu ei Virransyöttövika Tarkasta

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Yhteistyön etuja Talousveden hankinta ja jäteveden puhdistuspalvelun hankinta Ylläpito-

Lisätiedot

Varavoimakoneiden huoltopalvelut

Varavoimakoneiden huoltopalvelut Varavoimakoneiden huoltopalvelut pidämme sen käynnissä! Huolettomuutta toimivalla huollolla Hienoinkaan auto ei säilytä käyttövarmuuttaan ilman säänöllistä, ammattitaitoisesti tehtyä huoltoa. Sama pätee

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa. Entäpä tietomalli?

Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa. Entäpä tietomalli? Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa Entäpä tietomalli? Projektitiedonhallinnan hallinta tiedonhallinnan tiedon hallinta Helppoa? Haastavaa? Mahdotonta? Mielenkiintoista? 4.6.2015

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

Muistatko, miten asiat olivat ennen?

Muistatko, miten asiat olivat ennen? Muistatko, miten asiat olivat ennen? Muistat varmaan ajan, kun jokaisella menestyvällä yrityksellä oli vähintään yksi oma palvelin? Muistat varmaan myös, että palvelimen käyttöönottoprojekti oli lähes

Lisätiedot

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Osakasmuutosten valvonta asuntoosakeyhtiössä: toimijoiden pätevyys, suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Oikeus ja velvollisuus 1.7.2010

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Ostolaskujen haku Netvisorista

Ostolaskujen haku Netvisorista Ostolaskujen haku Netvisorista Päiväys: 9.4.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Sisällysluettelo 1 ValueFrameen tehtävät määritykset... 3 1.1 1.2 1.3 1.4 2 Yleiset ValueFrame-määritykset... 3 Osaprojektien

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

kellokortti.fi Tehokkuutta työajanseurantaan

kellokortti.fi Tehokkuutta työajanseurantaan kellokortti.fi Tehokkuutta työajanseurantaan NYKYAIKAINEN RATKAISU TYÖAJAN- SEURANTAAN JA PROJEKTIKOHDISTUKSEEN Kellokortti.fi tuo työtuntien seurannan nykyaikaan. Sen avulla työtunnit voidaan kirjata

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Tuotannon luotettavuus

Tuotannon luotettavuus Tuotannon luotettavuus Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy 1 Sisältö 1. Skanskan Luotettavan Tuotannon Toimintapa (LTT) 2. Miksi tuotannon luotettavuus on tärkeää 3. Miten varmistamme luotettavan

Lisätiedot

WiseMaster Mentor. Tuote-esite. M-Technology Oy. www.m-technology.fi / www.wisemaster.fi

WiseMaster Mentor. Tuote-esite. M-Technology Oy. www.m-technology.fi / www.wisemaster.fi WiseMaster Mentor Tuote-esite M-Technology Oy / www.wisemaster.fi M-Technology M-Technology Oy, Oulu (2001) Vuonna 2001 perustettu suomalainen mobiiliteknologiayritys Yrittäjien ja työntekijöiden kokonaan

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

MavaSoft-ohjelmistolla voidaan hoitaa lähes kaikki tarpeet, mitä pk-yrityksellä on. MavaSoft hallitsee uusimmat standardit, SEPA ja Web Services.

MavaSoft-ohjelmistolla voidaan hoitaa lähes kaikki tarpeet, mitä pk-yrityksellä on. MavaSoft hallitsee uusimmat standardit, SEPA ja Web Services. MavaSoft-ohjelmisto MavaSoft-ohjelmistolla voidaan hoitaa lähes kaikki tarpeet, mitä pk-yrityksellä on. MavaSoft hallitsee uusimmat standardit, SEPA ja Web Services. MavaSoft pitää sisällään myynnistä

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

Teamex ja taloushallinto

Teamex ja taloushallinto Tuotantotalous Tuotantotalous Tuoterakenteet, tuoterakenteet, hinnoittelu, tuotantobudjetti telu, Myynti Myynti Tarjoukset, sopimukset, tarjoukset, sopimukset tilaukset tilaukset Tuotanto Tuotanto Kuormitus,

Lisätiedot

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista Tatu Pahkala 10.11.2010 Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Empower lyhyesti Empower on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito-

Lisätiedot

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille 27.2.2014/BMS/J Kari 1 Liikevaihto 2012 53,3 m Omistussuhteet: Metsä Fibre 50,1% Industria 49,9% Käynnissäpitoyksiköt Kemi Äänekoski Joutseno

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Granlund Manager - ohjelmiston käyttöohje kuntoarvioon

Granlund Manager - ohjelmiston käyttöohje kuntoarvioon Granlund Manager - ohjelmiston kuntoarvioon SISÄLLYS Viimeisin muutos 7.5.2014 Laadittu 28.01.2003 Laatija MPK Tark. / Hyv. JRu Malminkaari 21, PL 59 Puhelin 010 7592 000 Fax 010 7592 421 Y-tunnus 1704694-5

Lisätiedot

Rakennusalan tuotantoinsinööri. Syventävät opinnot Info ke 25.02.2015 A Stenius

Rakennusalan tuotantoinsinööri. Syventävät opinnot Info ke 25.02.2015 A Stenius Rakennusalan tuotantoinsinööri Syventävät opinnot Info ke 25.02.2015 A Stenius Rakentamisen tuotantojohto ammattina Rakennustuotannon ammattiprofiilit Tuotantoinsinöörin ammattiprofiili Rakennustuotannon

Lisätiedot

Fivaldi laskutusliittymä

Fivaldi laskutusliittymä Päiväys: 25.6.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Sisällysluettelo 1 Liittymän käyttöönotto... 3 1.1 Liittymän aktivointi... 3 1.2 Asiakasnumeroinnin toteutus VallueFramessa... 3 1.3 Asiakastietojen määrittely

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3

Lisätiedot

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT, Helsinki 13.02.2014 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 AIMD D 90/385/

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen

Lisätiedot

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Raportti K2/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9250 Viite: Sky-kansio 1/3 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS K2/1998 Tässä suosituksessa

Lisätiedot

Verottajan työntekijä- ja urakkailmoitusten tekeminen Movenium TimeTracker-palvelussa

Verottajan työntekijä- ja urakkailmoitusten tekeminen Movenium TimeTracker-palvelussa Verottajan työntekijä- ja urakkailmoitusten tekeminen Movenium TimeTracker-palvelussa 4. heinäuuta 2014 Tämän materiaalin tarkoitus Tässä ohjeessa opastetaan vaiheittain kuinka veroviranomaisen 1.7.2014

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

AJONEUVOHALLINNAN LEAN- KEHITTÄMISHANKE. Valtuustoseminaari 15.9.2015 Hannele Portman teknisen keskuksen johtaja

AJONEUVOHALLINNAN LEAN- KEHITTÄMISHANKE. Valtuustoseminaari 15.9.2015 Hannele Portman teknisen keskuksen johtaja AJONEUVOHALLINNAN LEAN- KEHITTÄMISHANKE Valtuustoseminaari 15.9.2015 Hannele Portman teknisen keskuksen johtaja KEHITETTÄVÄ PROSESSI Tekninen keskus Työkoneiden ja autojen kustannusseuranta ja laskutus

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 1. SOPIJAOSAPUOLET: Tilaaja: Rantasalmen kunta / vesi- ja viemärilaitos Y-tunnus 0166507-1

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori. Ylilääkäri

Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori. Ylilääkäri Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat Ylilääkäri Lain 629/2010 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ja niiden lisälaitteiden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan?

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Nova-4Field Myyntitilaukset langattomasti. Muista ottaa Nova mukaan

Nova-4Field Myyntitilaukset langattomasti. Muista ottaa Nova mukaan Nova-4Field Myyntitilaukset langattomasti Muista ottaa Nova mukaan Sisältö Nova-4Field... 1 Sisältö... 2 Nova myyjän taskussa... 3 Saavutettavat aikasäästöt... 3 Reaaliaikaisuus... 4 Laskutuskierron nopeutuminen...

Lisätiedot