Lämpökeskusten kunnossapito Suositus H20/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpökeskusten kunnossapito Suositus H20/2005"

Transkriptio

1 Lämpökeskusten kunnossapito Suositus H20/2005 Kaukolämpö

2 SUOSITUS H20/2005 LÄMPÖKESKUSTEN KUNNOSSAPITO Kunnossapidon merkitys kasvaa kaikissa energiantuotantoyksiköissä toimitusvarmuusvaatimusten ja kilpailukyvyn ylläpidon takia. Myös laitekannan ikääntyminen ilman uudishankintoja lisää kunnossapidon tarvetta. Merkillepantavaa on myös henkilökunnan ikääntyminen ja lähivuosina lisääntyvä tarve uuden henkilöstön palkkaamiseen. Vanhat työmenetelmät sekä tiedot laitteiden kunnossapidosta on pystyttävä siirtämään uusille henkilöille hallitusti. Markkinoilla on valmiita kunnossapidon atk-sovelluksia myös energiahuollon tarpeisiin. Tässä suosituksessa on pyritty määrittelemään pienille ja keskisuurille laitoksille keskeiset kunnossapidon toiminnot, joilla saavutettaisiin taloudellisista ja käyttöteknistä hyötyä nostamatta sovellusten käytön aloituskynnystä liian korkealle. Suosituksessa eri ole pyrittykään löytämään markkinoiden uusimpia eikä monimutkaisimpia sovelluksia kunnossapidon kehittämiseen, vaan on lähdetty perusteista liikkeelle. Näin menetellen aloituskynnys sovellusten käyttämiseen pysyy reaalisella tasolla ottaen huomioon lämpökeskusten niukan käyttöhenkilökunnan määrän. Atk ohjelmaa on pystyttävä käyttämään ja hyödyntämään normaalien työrutiinien ohessa. Koulutusta tarvitaan joka tapauksessa muutamia päiviä, jotta ohjelman käyttö avautuisi ja olisi käyttäjäänsä motivoiva. Suositus on pyritty laatimaan siten, että siihen voidaan viitata ja tukeutua ohjelmaa konfiguroitaessa omalle kattilalaitokselle. Soveltuvin osin suositusta voidaan käyttää myös kaukolämpöverkon kunnossapidon suunnitteluun. Suositus on valmisteltu työryhmässä johon ovat kuuluneet Jari Lahtinen Antti-Pekka Mäkelä Hannu Pehkonen Saku Teperi Jouko Malinen Matti Nuutila Turku Energia Oy Tampereen Sähkölaitos Fortum Heat Oy Porin Energia Oy Artekus Oy Energiateollisuus ry, siht.

3 SISÄLLYSLUETTELO LÄMPÖKESKUSTEN KUNNOSSAPITO 1. SUOSITUKSEN TAVOITEET KUNNOSSAPIDON TAVOITTEET JA STRATEGIA KUNNOSSAPITOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen painopistealueet ATK-RATKAISUT ATK:n soveltaminen KUNNOSSAPITO-OHJELMAN SUUNNITTELU Laiterekisteri Laitekortisto Kunnossapito-ohjelma Varaosajärjestelmä Kunnossapitohistoria Kunnossapito investointiprojektissa KÄYTTÖVARMUUSSUUNNITTELU MATERIAALITOIMINNOT Yleistä Varastointipaikkajärjestys ja -koodi Varastojen käyttö Vikavarmuusvarasto suhteessa tarvikevarastoon Tavaroiden merkkaaminen Kunnossapito varastoinnin aikana Varastovalvonta Varastosta otto Varastoon saapuminen Vaihtokelpoisuuden määrittely Varastovaraukset Varastojen täydentäminen Toimitusten valvonta Tilaus / toimittajatiedoston ylläpito KUNNOSSAPITOMALLIN SUUNNITTELU Kirjalliset ohjeet Käyttöturvallisuustiedote Mallisopimukset ja asennusjärjestelysopimus Päivittäinen työnjohto ja valvonta lämmityskauden aikana Käytön ja kunnossapidon ryhmien välinen koordinointi Seisokkisuunnittelu Kustannusseuranta Käytettävyysseuranta Liite 1 ÖLJY- JA TURVELÄMPÖKESKUKSEN KRIITTISIÄ TAI ELINTÄRKEITÄ OSIA TURVELÄMPÖKESKUS ÖLJYLÄMPÖKESKUS Liite 2 Esimerkki paikkatietohierarkiasta Liite 3 Laitekorttiin sisältyvät tekniset tiedot - raporttiesimerkki Liite 4 Laitekortti; Oikosulkumoottori, tekniset tiedot (vapaa määrittely) Liite 5 Esimerkki laitekortista; Öljypumppu Liite 6 Mallikortti huoltoryhmien (resurssien) ylläpidosta (PSK 7501 ja 6201 mukaan) Liite 7 Esimerkki ennakkohuoltotöiden kirjaamisesta Liite 8 Esimerkki jaksottaisesta ennakkohuoltotyöstä ja työtehtävän kuittaamisesta Liite 9 Ennakkohuollon viikkolista (kuittaamattomien huoltotöiden lista) Liite 10 Esimerkki ATEX tilaan kuuluvasta laitekortista (vain osa kuvasta)... 31

4 Lämpökeskusten kunnossapito Energiateollisuus ry 2005 ISSN ET Kaukolämpökansio 4/5

5 1 1. SUOSITUKSEN TAVOITEET Tämän suosituksen tavoitteena on kehittää lämpökeskuksien ja toissijaisesti kaukolämpöverkon kunnossapitojärjestelmää ja niihin soveltuvia valmisohjelmia. Suosituksen tavoitteena on myös opastaa laitoksia ATKpohjaisen kunnossapitojärjestelmän hankinnassa. Samalla suositus yhdenmukaistaa lämpölaitosten manuaalista kunnossapitoa. Projektia varten koottiin ryhmä energialaitoksia, joiden on mahdollista hankkia kunnossapito-ohjelmisto projektin oheispalveluna. Itse ohjelmistojen hankinta ja toteutus eivät sisälly projektiin, vaan yritykset hankkivat ne suoraan toimittajalta. Kunnossapitoprojektissa mukana olevat energialaitokset ovat esittäneet tärkeimpinä tavoitteinaan: ennakkohuoltotoiminnan systematisoinnin ja varastojen hallinnan parantamisen, vika- ja kunnossapitohistorian keräämisen systematisoinnin. Lisäksi koetaan, että tehtävien valmistelu ja suunnittelutyön merkitys tulee väistämättä kasvamaan laitteiden monimutkaistuessa ja siihen tulee varautua. Tietojen systemaattisella tallennuksella saadaan lisäksi parempi jäljitettävyys sekä jälkikäsittely, joiden avulla voidaan parantaa ja kehittää toistoja sekä parantaa kunnossapidon laatua. Vastaavia toimintoja vaaditaan laatujärjestelmän ylläpidossa. Myös sidosryhmien tarpeisiin voidaan tarvita historiatietoja käytöstä ja kunnossapidosta Järjestelmien edellytetään olevan yksinkertaisia ja mahdollisimman vähän lisätyötä aiheuttavia.

6 2 2. KUNNOSSAPIDON TAVOITTEET JA STRATEGIA Perinteisesti on kunnossapidon tavoitteena ollut palauttaa vikaantunut laitteisto toimintakuntoon. Kaukolämpötekniikan kunnossapidon tavoite on käsiteltävä paljon laajempana. Kunnossapidon on ylläpidettävä tuotanto- ja jakelukapasiteetti ja laitteiston laatu ja arvo optimikustannuksin. Erityisesti lämmityskaudella, puhumattakaan kovista pakkasjaksoista, laitteiden tulee toimia moitteetta suunnitellulla tavalla. Kunnossapidon suunnitteluun on varattava sen vuoksi riittävästi aikaa ja resursseja, jotka pyhitetään vuosija kausihuollon sekä varaosahuollon suunnitteluun ja toteutukseen. Kunnossapidon tehtäviin kuuluu lisäksi laitoksen puhtaanapidon järjestäminen ja muun järjestyksen ylläpito siten, ettei palo- tai tapaturmavaaraa synny. Tarvittava kapasiteetti ja laitteiston käytettävyys muuttuvat ajan myötä. Siihen vaikuttavat laitoksen elinikä, lämmönkulutuksen kehitys ja yksittäisen laitoksen asema koko tuotantojärjestelmän osana. Tuotannosta vastaavien on kyettävä sen vuoksi määrittelemään laitteistojen kunnossapito yrityksen yleisohjauksen piiriin riittävällä painoarvolla. Kunnossapidon strategian suunnittelu tulee lähteä käytön toimintatavoista ja kunnossapidettävän laitteiston asettamista vaatimuksista. Strategia määrittelee kunnossapidon tavoitteet sekä tekniset ja hallinnolliset menettelytavat, joilla tavoitteet saavutetaan. Strategia varmistaa tavoitteiden, suunnittelussa tehtävien teknisten ratkaisujen, kunnossapidon resurssien, toimintamallien ja välineiden keskinäisen yhteensopivuuden. Kunnossapitostrategian suunnittelijan tulee selvittää se, millaisen käytettävyyden koko tuotantojärjestelmä tarvitsee. Erityisen tärkeää on tietää, mikä on laitoksen suunniteltu vuotuinen käyttöaika ja päälaitteiden arvioitu elinikä. Seuraavaksi on selvitettävä kunnossapidon periaatteellinen taso, joka vaikuttaa kunnossapidon ajoitukseen sekä painotukseen että elinkaariajatteluun. korjaukseen, jossa laitteiden tietoisesti annetaan käydä, kunnes ne vaurioituvat parantavaan kunnossapitoon, jossa pyritään laitteistoa muuttamalla varmistamaan järjestelmän toiminta kunnonvalvontaan, jossa mittauksin ja tarkastuksin pyritään havaitsemaan alkava vika ja korjaamaan se ennen merkittäviä seurausvaikutuksia ennakkohuoltoon, jossa puhdistusten, voitelun, osien ja laitteiden määräaikaisten vaihtojen, maalausten ja pinnoitusten avulla estetään laitteiston vikaantuminen ja huonontuminen Rajoitukset määräytyvät käytettävissä olevan varakapasiteetin, käyttömiehityksen, vaihtoehtoisten ajotapojen ja käytettävissä olevien kunnossapitoresurssien mukaan. Laitekohtaiseen strategiaan vaikuttaa laitteiston asema prosessissa, potentiaaliset vauriokustannukset sekä vioittumistavan ennustettavuus ja seurattavuus. Painotus edellä olevien kunnossapitotekniikoiden välillä on suunniteltava sekä yleisesti koko toimintaa varten, että soveltuvin osin järjestelmille ja päälaitteille. Kaikissa tapauksissa on tarpeen määritellä suhtautuminen eri kunnossapitotekniikoihin.

7 3 Tyypillinen kunnossapitostrategian määrittely sisältää seuraavat otsikot: laitteen tunnisteet laitteen tehtävä kriittisyysluokitus /sallittu käyttökeskeytys kunnossapidon järjestäminen: korjaustavat ja -paikka, vastuuhenkilöt, ostettavat palvelut, varaosapolitiikka yhteenveto korjausmenetelmistä yhteenveto ennakkohuoltotehtävistä kunnonvalvonnan järjestäminen tarvittava ohjeistus ja käsikirjat 3. KUNNOSSAPITOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 4.1. Kehittämisen painopistealueet Lämpölaitosten kunnossapitotoiminnan kehittämisen painopistealueita ovat: 1. Parannetaan kunnossapidon perustietojen käytettävyyttä ja luotettavuutta. 2. Lisätään ennakkohuollon, varastojen valvonnan ja revision suunnitelmallisuutta. 3. Panostetaan tehtävien valmistelun ja lyhyen aikavälin (lähipäivät ja lähiviikot) suunnittelua 4. Laite-, ympäristö- ja henkilöriskien välttämiseksi paneudutaan töiden valmistelun ja oheistamisen systemaattisuuteen. 5. Kunnossapito tulee nykyistä enemmän ottaa huomioon laitoksen suunnittelussa. Laitoksilla tulee olla käytössään valmiit ohjeet, joilla suunnittelu- ja kupi-materiaalin toimitukset ohjeistetaan jo investointivaiheessa. Näissä ohjeissa pyritään mm. keräämään tiedot sellaisessa muodossa, että ne voidaan suoraan ladata ATKjärjestelmään. ATK:n käyttöönoton tulee helpottaa toimintaa niin, että edellä olevat kehittämistavoitteet voidaan saavuttaa työmäärän siitä lisääntymättä. Tiedonhallinnan välineiden merkitys laitoksen ja sen kunnossapidon tehokkuudelle on keskeinen, mutta niiden käyttöä ei tule asettaa etusijalle toimintaa kehitettäessä. ATK:n avulla voidaan suhteellisen yksinkertaisesti tuottaa systemaattisia toimintoja, parantaa jäljitettävyyttä, saadaan historiasta tietoja, samoin kuin ennakkotietoja. Myös hälytysten käsittelyyn atk:sta saadaan paljon hyötyä. 4. ATK-RATKAISUT 5.1 ATK:n soveltaminen ATK-pohjaisen kunnossapito-ohjelman käyttöönotto on aina suuri muutos laitoksen rutiineissa. Jotta ohjelman käytöstä saadaan hyötyä, tulee seuraavien kohtien toteutua. ovatko atk:lla saavutetut hyödyt konkreettisia onko yrityksen yleinen ilmapiiri ja asenteet atk:lle myönteisiä löytyykö riittävästi resursseja organisaation kaikilta tasoilta Yleensä ATK-ratkaisu on mielekäs, jos työhön liittyy toistuvia rutiineja, tietojen yhdistelyä, laskentaa ja/tai asioiden kirjoittamista moneen kertaan tai tilastointi ja raportointi ovat työteliäitä tai jopa mahdotonta. Lämpölaitoksilla varsinaisina kehittämistavoitteina ovat:

8 4 ennakkohuoltotoiminnan systematisointi varastojen hallinnan parantaminen vika-/kunnossapitohistorian keräämisen systematisointi Laitoksille kannattaa hankkia kunnossapidon atk-järjestelmä, jos jokin em. toimintojen välttämättä tarvitsemia tiedostoja ei voida käytännössä ylläpitää manuaalisesti. ATK-hankintaa on lisäksi pidettävä perusteltuina, jos sen avulla voidaan estää varaosa-asioiden, työmenetelmien ja vikahistorian jääminen yksien avainhenkilöiden muistiin, tai jos tietomäärät ovat suuria. ATK-järjestelmän tarpeellisuutta kannattaa arvioida valitun suunnittelukäytännön tarpeiden ja tapahtumien lukumäärän perusteella. Useimmissa pienissä lämpölaitoksissa käsiteltävän tiedon määrä on sinänsä niin pieni, että perustiedostot voidaan hyvin hoitaa manuaalisesti. Tulevaisuudessa vaaditaan kuitenkin yhä enemmän laitteistojen tuntemusta, jossa apuna ovat mm sähköiset manuaalit tai esim. web:n kautta yhteys laitevalmistajan huoltotiedostoon. Tehtäväerittelyt, aikataulutus ja työmääräykset korjaus- ja muutostöistä kannattaa vielä ATK:lle, jos niiden vuotuinen määrä lasketaan sadassa eikä kymmenissä. Useimmiten lämpökeskusten merkittävien korjausten määrä on kpl vuodessa. Mikäli lämpölaitoksella päädytään ATK-pohjaiseen kunnossapidon suunnitteluun ja ylläpitoon, kannattaa sillä käsitellä kaikki kunnossapidon ja huoltoseisokin työt mukaan lukien töiden tehtäväsuunnittelu, aikataulutus, valvonta ja seuranta. Varastotapahtumien kirjaaminen voidaan joissain tapauksissa jättää ATK-järjestelmän ulkopuolelle riippuen varastokirjanpidon järjestelmästä. Voimalaitoksilla laitoksen tuotannon valvontatarve vaatii kaikkien tehtäväotsikoiden ja tilannetietojen käsittelyä ATK-järjestelmässä mm tilastoinnin takia. Laatutietorekisterit tarvitaan ATK-järjestelmässä yleensä aina muiden järjestelmän osien takia. Lähinnä joudutaan arvioimaan, mitä tietoja järjestelmässä kootaan. Tekniset tiedot kannattaa koota ja viedä ATKjärjestelmään, jos työnjohto tai työnsuunnittelu on järjestetty siten, että tehtävät useimmiten valmistellaan huolellisesti ja niistä laaditaan kirjallinen tehtäväerittely. Toimitus- ja takuutiedot kannattaa yleensä aina viedä ATK:lle. Viikoittain ja sitä useammin tehtävät huolto- ja kunnonvalvontatyöt tulee määrätä käyttäjän tehtäväksi ja ohjeistaa käyttörutiineissa. Muista määräaikaisista töistä tulee laatia erillinen ohjelma. Nekin kannattaa kaikki viedä ATK:lle esim. työohjekortteina. Toimiva paperikortisto riittää sinänsä varsin pitkälle, mutta tiedon taltiointi hoituu kätevimmin ATK-järjestelmässä. Käsinkin ylläpidettävä lokerikko toimii, jos siinä on paikka jokaista vuoden viikkoa varten ja omat lokerot vuosiseisokkia ja satunnaista seisokkia varten. Viikoittaiset rutiinihuollot ja seisokkien aikaiset kunnossapitotehtävät suoritetaan ATK-kortin ohjeiden mukaan. Töistä ja tehtävistä tehdään merkintä korttiin ja kortti siirretään eteenpäin, olipa kyse ATK-järjestelmästä taikka käsikortistosta. Pysyvät työohjeet ja turvallisuusohjeet viedään ATK:lle, josta ne on voitava automaattisesti tulostaa työmääräyksen liitteeksi. Ohjeiden päivitys ja uusien laadinta on järjestettävä vastuullisesti nimetylle henkilölle. Vikahistoria kannattaa viedä ATK:lle aina, kun järjestelmä ylipäätään on olemassa. Käyttö tulee kuitenkin aloittaa laitekohtaisella tapahtumien kirjaamisella. Vikahistorian tilastollinen käsittely tulee kysymykseen vain suurissa ja kriittisissä prosesseissa.

9 5 Varaosaluettelot tulee viedä ATK:lle, josta ne siten samanaikaisesti ovat käytettävissä laitekohtaisina luetteloina ja/tai varastokortistona. Valmistajien antamat varaosaluettelot tulisi olla riittävät kunnossapidon ja varastoinnin suunnittelua varten, jolloin ne on helppo yhdistää omaan kunnossapitojärjestelmään esim. Excel pohjaisella tiedonkeruuohjelmalla. Kaikki määräaikaishuollot tulee kirjata sekä kuitata järjestelmään. Lyhyet vapaamuotoiset havainnot kirjataan myös käynnin yhteydessä. Jotta kirjaus tapahtuu rutiininomaisesti tarkastuskäynnin yhteydessä tai päätteeksi, tulee laitepääte tai kannattava PC olla käytettävissä aina. Havannoista voi olla tiedostossa valmiina rutiininomaiset kertomukset, joilla helpotetaan ja nopeutetaan kirjaamista. 5. KUNNOSSAPITO-OHJELMAN SUUNNITTELU Kunnossapito-ohjelma on suunnittelun tiedosto, johon kootaan päivittäiset sekä määräaikaiset kunnossapitotehtävät, kuten: voitelu ja rasvaus määräaikaiset osien ja laitteiden vaihdot kunnonvalvontamittaukset ja tarkastukset korroosion valvonta maalaukset ja pinnoitukset viranomaisten tarkastukset Useimmiten em. lisäksi on lämmityskauden aikaisia, ajoitettavia erillistehtäviä. Tällöin kunnossapito-ohjelmat tulee rakentaa sellaisen järjestelmän muotoon, joka ohjaa tehtävien ajoituksen ja kuvaa tehtävän sisällön (työvaiheet) sekä määrittelee kiireellisyyden. Yleensä on syytä käyttää yhtä, yhdistettyä tiedostoa. Jos voitelusta vastaa jatkuvasti sama henkilö, voidaan voitelutehtävät erottaa omaksi kortistokseen. ATK-järjestelmän tulee tuottaa listat voitelukiertoa, kunnonvalvontakiertoa ja seisokkia varten sekä viikkolista erääntyneistä erillistöistä. Omat lomakepohjat työtilauksia varten voidaan linkittää suoraan varasto- sekä työkuormituslistoihin. Vikailmoitustiedot käsitellään vastaavasti. Manuaalijärjestelmässä yksinkertaisimmillaan määräaikaistöiden perustiedoston muodostavat laitekortiston ennakkohuoltosivut. Tähän verrattuna ATK järjestelmän tarjoamat rutiinit voidaan hoitaa huomattavalla työmäärän säästöllä. 6.1 Laiterekisteri Laitekohtaisten tietojen käsittelyn tulee muodostua kokonaisuudesta, jonka muodostavat: laitekortisto laitteen kunnossapito-ohjelma laitteen varaosaluettelo laitteen kunnossapitohistoria 6.2 Laitekortisto Laitekortisto on tiedosto, jolla suunnitteluun, laitevalmistukseen ja toimitukseen liittyvät tiedot tallennetaan käytön aikaista kunnossapitoa varten. Ohjelmassa on valmiita pohjia laitekortteja varten. Tiedot voidaan yleensä uusissa sovelluksissa siirtää lukuohjelmalla Excel taulukkopohjalta laitekorteille.

10 6 Teknisten tietojen sekä prosessi- ja liityntätietojen kentät ovat erilaiset kone-, sähkö-, instrumenttitekniikan laitteille. Muut kenttäpohjat ovat samanlaiset kaikissa korteissa. Kone- ja sähkö- ja instrumenttipiirien perustaminen on ensimmäinen työvaihe. (Kuva 1). Sen jälkeen edetään laitekohtaisten korttien perustamiseen. Liitteissä 4 ja 5 on esimerkki oikosulkumoottorin ja öljypumpun laitekortteista. Liitä liittymät aloitus Selvitä konepaikkarakenne ja hierarkia Varaa konepaikkanumero = konenro: Anna konepaikan nimi ja perustiedot Anna suunnittelutiedot Anna konepaikan kustannuskohteet Tiedota avatusta konepaikasta Laitepaikkojen perustaminen Kuva 1 Esimerkki konepaikan perustamisesta 6.3 Kunnossapito-ohjelma Ohjelmistoon tulee sisältyä toiminto, jolla määräaikaiset kunnossapitotyöt voidaan syöttää laitteittain järjestelmään. Edelleen tulee siihen liittyä ajoitusjärjestelmä, jolla työt ajoitetaan ja tulostetaan listoina työnjohdolle. 6.4 Varaosajärjestelmä Varaosatietojen käsittelyn perusratkaisu perustuu laitekohtaisiin osaluetteloihin ja varastoluetteloihin. Tällaista järjestelmää voidaan käyttää laitoksessa, joissa joko ylläpidetään vain varaosa- ja varastoluetteloa, tai varsinainen varastonvalvonta tapahtuu muissa järjestelmissä kuten osto- ja hankintamenettelyssä. Varaosatietojärjestelmässä laitteiden, tehtävien ja osien tiedonhallinta perustuu järjestelmän antamiin parametrikoodeihin. 6.5 Kunnossapitohistoria Järjestelmään tulee sisältyä toiminnot kunnossapitotapahtumien kirjaamiseen. Kunnossapitohistoriaa käytetään lähinnä laitekohtaisen historiikin seurantaan.

11 7 6.6 Kunnossapito investointiprojektissa Laitoksia tai niiden laitteistomuutoksia suunniteltaessa tulee kunnossapitoa pitää yhtenä tasaveroisena suunnittelualueena prosessisuunnittelun, sähkösuunnittelun ja automaatiosuunnittelun rinnalla. Tehtävien laajuus riippuu luonnollisesti investoinnin luonteesta. Kaikissa tapauksissa tulisi jo sopimuksissa määritellä toimitukseen sisältyvien piirustusten, laitekorttien ja käsikirjojen, sekä ennakkohuollon ja varaosatietojen sisältö ja toimitusvalvonta. Tiedot tulee saada sekä sähköisessä muodossa että tilaajan esittämillä lomakkeilla, jotta ne ovat helposti koottavissa ja siirrettävissä omaan atk-järjestelmään. Sähköisen muodon tulee tilaajan ilmoituksen mukaisesti olla yhteensopiva laitoksen järjestelmään. Kaikki investointiin liittyvät urakoitsijan vastuulla olevat kunnossapitoasiat pitää kirjata urakkasopimukseen. Jälkikäteen niitä ei voida vaatia. Lomakemallit tulisi toimittaa ainakin: laitekortista laitteen varaosaluettelosta ja varaosasuosituksesta laitteen ennakkohuolto-kortista Jos investointi on niin laaja, että sillä on merkittävä vaikutus käytön tai kunnossapidon olosuhteisiin tai kunnossapitotarpeisiin, tulisi projektiin organisoida systemaattiset suunnitelmien huollettavuus- ja turvallisuustarkastukset. Näissä tarkasteluissa kunnossapitovastaavat käyvät tarkkaan läpi kunnossapitotöiden laitteistolle asettamat vaatimukset. Tarkoitusta varten on syytä laatia lista keskeisistä kunnossapitoperiaatteista ja huollettavuusominaisuuksista. Uudishakkeissa takuuajan vastuut ja lopputarkastukset pitää kirjata erikseen kunnossapidon kannalta. Lisäksi toimittajalta on vaadittava takuuajan päättyessä ajantasainen kunnossapitosuunnitelma takuuaikana tehdyillä töillä täydennettynä. Laitekorteissa esitettävät tiedot saadaan pääosin laitetoimittajalta investointivaiheessa. Erilaisilla lukuohjelmilla laitekorttien täyttöä voidaan helpottaa huomattavasti. Esimerkki laitekortin täytöstä on kuvassa 2. Laitekorttitiedoista on liitteessä 4 lisätietoa. Liitä liittymät Selvitä ennakkohuolto tarve aloitus Valitse laiteryhmä ja mallikortti Anna laitteelle yksilötunnus ja perustiedot Anna laitteen tekniset tiedot lopetus Anna käyttöönottopäivä ja takuun kesto Tee laitteelle osa- / varaosaluettelo Kuva 2 Laitteen yksilöinti

12 8 6. KÄYTTÖVARMUUSSUUNNITTELU Käyttövarmuussuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että tekninen toteutus ja rakenneratkaisut ovat kunnossapidon kannalta tarkoituksenmukaiset ja kunnossapidon järjestelyt ja suorituskyky vastaavat laitteiston asettamia vaatimuksia. Lämpölaitoksen käyttövarmuus määrittyy jo suunnittelussa ja silloin myös elinkaaren aikainen sijoitus kunnossapitoon on laskettavissa. Koneenrakennuksessa suunnittelu, materiaalit ja valmistus määrittävät laitteen hinnan, joka investointivaiheessa syntyy laitoksen elinkaaren aikaiseksi kustannukseksi. Nykyisin laite voidaan jopa mitoittaa elinkaarikustannusten perusteella. Käyttövaiheen aikana voidaan vielä havaittujen vikaantumisten perusteella modifioida laitteita käyttövarmuuden optimoimiseksi, jotka nekin ovat osa elinkaarikustannusta. Käyttövarmuuden mitoitusperusteena voidaan käyttää useita erilaisia kriteereitä. Yleisesti käytetään vuotuisen revision tarvetta ja sen kustannuksia. Muita kriteereitä voivat olla esim. käyttöikävaatimus, varaosien saatavuus jne. Laaja-alainen käyttövarmuussuunnittelu kuuluu osana lämpölaitoksen suunnitteluun. Se käsittää laitoksen luotettavuuteen, huollettavuuteen ja huoltojärjestelmään liittyvät suunnittelutehtävät. Projekti tulee organisoida siten, että laitoksen tuleva kunnossapitohenkilöstö osallistuu projektiin projektiorganisaation osana. Lisäksi on tarpeen nimetä projektiin kunnossapito- ja käyttövarmuussuunnittelusta vastaava suunnittelija. Viranomaismääräykset vaativat erilaista dokumentointia ja suunnittelua sekä ylläpitoa, kuten ATEX-räjähdyssuojausasiakirjan sekä vaaran arviointisuunnitelman laatimista ja ylläpitoa. Asiakirjojen laatiminen on osa käyttöhenkilökunnan tehtäviä mahdollisen konsultin johdolla. Asiakirjojen ylläpitoon voidaan ottaa helposti tiedoston osia kunnossapitojärjestelmästä kuten erilaisten huoltotoimenpiteiden kuittauksista ja vikahistorioista. Muutenkin tiedostojen siirto ja kopiointi tulee toimia ilman apuohjelmia ohjelmasta toiseen. Liitteessä 8 on esimerkki räjähdysvaarallisessa tilassa olevan laitteen ja ympäristön kuvaus. Investointiprojektin kunnossapitosuunnittelu on oheistettu käyttövarmuusstandardeissa. Sopivia ovat mm. seuraavat standardit: SFS, ISO, käyttövarmuuden johtaminen SFS, ISO, käyttövarmuustoimenpiteiden hallinta SESKO, IEC, tuotteiden huollettavuus IEC , Guide on maintainability of equipment, Part 2: Section Five-Maintainability studies during the design phase. Käyttövarmuussuunnittelussa on erityisen tärkeää varmistaa, että ratkaisuissa otetaan huomioon yrityksen resurssit, kokemus ja nykyinen kunnossapitokäytäntö ja että toiminnot ovat sen vallitsevan hallintokäytännön mukaiset. 7. MATERIAALITOIMINNOT 8.1 Yleistä Materiaalihallinto voidaan järjestää laitoksissa tai laitoksen eri kunnossapitoryhmissä kussakin omalla tavallaan. Tarvitaan ainakin seuraavat kolme vaihtoehtoista järjestelmätasoa:

13 9 Malli 1 Varastojen hallinta perustuu hyvään varastojärjestykseen, hyllymerkintöihin, tavaroiden merkitsemiseen. Toimintatapaa tulee soveltaa pienillä lämpökeskuksilla, joissa varastoja käyttää 2-3 henkilöä sekä myös isommilla laitoksilla eräiden tavararyhmien osalta, kuten elektroniikan komponentit, asennustarvikkeet ja muu paljoustavara käsivarastoina. Malli 2 Varastojen hallinta perustuu laitteiden varaosaluetteloihin ja/tai varastoluetteloihin. Toimintatapa tulee soveltaa pienehköillä laitoksilla, joissa varastoja käyttää suurempi joukko ihmisiä sekä aina verkon komponentit pieninäkin varastoina ja instrumentti- ja sähkökorjaamoilla varastoitavat varaosat. Malli 3 Täysimittainen varastonvalvonta: varastotapahtumien kirjaaminen, saldokäsittely, hälytysrajat, varastovaraukset. Toimintatapaa tulee soveltaa konekunnossapidon ja verkon osien varaosahallintaan laitoksissa, joilla on käytössään keskusvaraston palvelut. 8.2 Varastointipaikkajärjestys ja -koodi Laitoksen varastointi tulee suunnitella siten, että varastot kyetään hallitsemaan, vaikka tavaraa varastoidaan laitoksilla piha-alueilla, korjaamoilla jne. Kunnossapitojärjestelmästä saadaan informaatiota varastojärjestelyn suunnitteluun mm varastokoodeista. Varastoluetteloiden laatiminen ja osien löytyminen edellyttävät, että laiterekisterin osaluetteloon (tai varastokortistoon) merkitään varastopaikka. Varastopaikasta tulee määritellä vähintään varastotila tai -alue, tarvittaessa myös hylly. Tunnusjärjestelmässä voidaan soveltaa SFS-standardeja sekä KKSjärjestelmää. Periaatteessa yleensä erotetaan kolme erilaista tunnuslajia: A Käyttöteknilliset tunnukset, B sijaintipaikkatunnukset ja C huonetilatunnukset. Korttien tunnukset ovat rakenteeltaan hierarkkisia, jolloin jokainen merkki vasemmalta oikealle lukien jakaa edellisen koodimerkin suppeampiin alakohteisiin. Tunnus voi koostua: 1. alue- ja laitososasta 2. käyttöryhmästä tai laiteryhmästä 3. käyttölaitteesta tai kojeesta Liitteessä 2 on esitetty paikkanumerohierarkiaa koskeva korttipohja. Korttiin liittyy myös alatasoja sekä linkkejä. Esimerkki 1 kattilan puhaltimen sähkömoottorista HEN21AF12-M1 HE = Kaupunginosan nimen lyhennys N21 = kattilalaitos 2, jossa osakattila 1 A = koneisto F = puhallin 12 = puhaltimelle annettu numero

14 10 - = sähköteknillisen kojetunnuksen etumerkki M1 = sähkömoottori numero 1 Esimerkki 2 vesikiertopiirin vaihteen venttiilistä SKR01AS118MG6 SK = Kaupunginosan nimen lyhennys R = vesikiertopiiri 01 = yhteinen kiertopiiri (0), jossa osapiiri nro 1 A = koneisto S = venttiilikäyttö 118 = venttiilin numero M = koneteknillinen laite G = vaihde 6 = vaihteen numero venttiilissä 118 Esimerkki 3 polttoainesyöttöjärjestelmän paineenmittauksen mittalähettimestä NLP20DP201-B3 NL = Kaupunginosan nimen lyhennys P = polttoaineen syöttöjärjestelmä 20 = järjestelmä nro 2, jossa osajärjestelmä nro 0 D = mittauspiiri P = painemittaus 201 = piirin numero - = sähköteknillisen kojetunnuksen etumerkki B = mittalähetin 3 = mittalähettimen numero Yllä esitetyt ovat esimerkkejä, mutta käytännössä KKS soveltuu hyvin lämpö- ja energialaitoksiin. KKS:ää ei ole pakko käyttää, koska Windowspohjaiset ohjelmat sallivat monipuolisempia hakumenetelmiä. KKS:n ideana on, että tunnuksesta näkee suoraan paikan (position), sijoituskorkeuden ja käyttötarkoituksen. (KKS = Saksalainen VGB:n ylläpitämä nimiketiedosto Kraftwerk-Kennzeichensystem) Sellaisia varastopaikkoja, joille tulee antaa tunnus ovat: lämpökeskukset, joilla varastoidaan niiden osia pysyvästi ulkovarastoalueet varastopaikat korjaamoilla kunnossapidon varsinaiset varastot keskusvarasto muut ulkopuoliset varastot, joissa kunnossapidon tavaroita on Varastotunnuksen lisäksi saattaa olla tarpeen numeroida hyllyt juoksevalla numerolla. 8.3 Varastojen käyttö Jos laitoksella on käytettävissään keskitetty varasto, tulisi toiminnat keskittää sinne ja kehittää sen palveluja. Tällöin tavarat toimitetaan keskusvarastoon, josta ne tarpeen mukaan siirretään työpisteisiin tai käsivarastoihin. Varastoon sijoitetaan sekä uudet, että käytöstä palautuneet ja kunnostetut tavarat. Osat, jotka on hankittu jonkin yksittäisen laitteen tai keskuksen toiminnan varmentamiseksi, on hyvä säilyttää käyttöpaikalla merkittynä.

15 Vikavarmuusvarasto suhteessa tarvikevarastoon Materiaalitoimi on osa käyttöä ja kunnossapitoa, jonka tavoitteena on ylläpitää laitosten käyttö mahdollisimman häiriöttömänä yhteiskunnan ja sopimusten edellyttämällä tasolla myös normaaliajan erityistilanteissa sekä varsinaisissa poikkeusoloissa. Varautumisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomio myös sellaisiin elintärkeisiin osiin ja laitteisiin, jotka eivät ole säännöllisen huollon tai vaihdon piirissä. Tarve mitoitetaan historiatietojen, ennakkohuoltosuunnitelmien ja valmistajien ilmoittamien huoltovälien perusteella. Yrityskohtainen vikavarmuusvarastointi käsittää elintärkeitä osia ja laitteita, jotka eivät ole normaalissa varastokierrossa. Vikavarmuusvaraston järjestely voidaan hoitaa osaksi turvavarastointia, joka on erikseen nimettyjä tuotteita koskeva. Vikavarmuusvarastoinnin kustannuksia voidaan pienentää yhteisvarastoinnilla esim. maakunnan alueella olevien laitosten kesken. Tämä edellyttää aktiivista yhteistyötä näiltä laitoksilta. Vikavarmuusvarastointia rajoittavat kustannusten lisäksi jossain määrin materiaalin varastokestävyys ja tuotteiden elinkaari. Suositellaan pidettäväksi varastossa materiaalia, joka on toiminnan kannalta elintärkeää ja lisäksi, jonka saatavuudesta kohtuuajassa ei ole varmuutta. Liitteessä 1 on esitetty esimerkki turve- ja öljylämpökeskuksille tarpeelliset vikavarmuusvaraosat. Tärkeimmät materiaalitoimen osa-alueet, joilla voidaan turvata laitoksen käyttö poikkeusolosuhteissa, ovat; riittävä oma normaaliajan materiaalivarasto, turva- ja vapaaehtoinen varmuusvarastointi, hankinnat eri lähteistä, korvaavat tuotteet, vakiomateriaalin korjaustoiminta, uuskäyttö, yhteistoiminta ja kuljetukset. 8.5 Tavaroiden merkkaaminen Varastoitavat tavarat tai niiden säilytyslaatikot tulee merkitä. Erityisen tärkeää on merkitä vialliset ja kunnostetut tavarat, joita varastoidaan mahdollista tulevaa käyttöä varten. 8.6 Kunnossapito varastoinnin aikana Vanhenevien osien uusiminen ja varastoitavien laitteiden huollot tulee sisällyttää samaan ohjaus /ajoitusjärjestelmään, jolla ohjataan muukin ennakkohuolto. 8.7 Varastovalvonta Yleensä varastovalvonnan tavoitteena on tukea tavaran löytämistä ja tunnistamista kuvata varaston käyttäjälle varastotilanne, tehdyt varastovaraukset ja ostotilaukset säilyttää tavaran tekniset tiedot säilyttää tietoa osien vaihtokelpoisuudesta

16 12 helpottaa kirjanpitolain edellyttämän inventaarion tekemistä kuvata varaston arvo ja toteutunut varaston kiertonopeus koota ja eritellä materiaalikustannukset eritellä kuluiksi kirjattavat ostot varastoon ostamisesta Hallinnollista kokonaisjärjestelmää, joka kattaa koko edellä esitetyn tavoitteen, ei yleensä voida ylläpitää pelkästään kunnossapidon resursseilla. Täydellistä varastonvalvontajärjestelmää käytetään vain siltä osin kun osia on viety keskusvarastoon, tai keskitetty materiaalitietojärjestelmä on helposti laajennettavissa myös kunnossapitoa käsitteleväksi. Pienimmissä laitoksissa riittää, kun varaston tai tavaroiden merkinnät ja laitevalmistajien varaosaluettelot ovat kunnossa. Kunnossapidon järjestelmässä tulisi kuitenkin olla toiminnot laitteiden varaosaluetteloiden ylläpitämiseen laitekortin yhteydessä. Varaosaluetteloiden perusteella laaditaan varastoluettelot ja hyllytarrat. Varaosan tunnistetiedot esitetään sekä varaosaluetteloissa, että varastoluetteloissa. Tekniset tiedot esitetään vähintään varaosaluettelossa. Varastointia koskevat tiedot: toimittaja, tilauspiste, toimitusaika, hinta ja saldo, merkitään varastoluetteloon etenkin kriittisille varasosille (voivat olla hyllyssä monia vuosia). Jos hyllyjärjestys ja puutteiden visuaalinen valvonta ovat hyvät, voidaan saldojen valvonnasta luopua käsivaraston osalta. Jos laitetoimittajien varaosaluettelot ovat riittävät, voi varastoluettelot laatia suoraan niiden perusteella. Jos osia säilytetään myös keskusvarastolla, tulee laitekortissa ja varastoluettelossa esittää sen järjestelmänmukainen varastonimike ja muut varastointitiedot voivat jäädä pois. Varaosasuunnittelun tulee olla tietoista päätöksentekoa eikä pelkästään ajan saatossa muodostunut tapa. Kuvan 3 mukainen hyllytys ja varaosaluettelo on suunniteltu siten, että siihen kootaan tärkeimmät varastoinnin suunnitteluun tarvittavat tiedot. Paitsi varastojen sisältöön, tulisi huomiota kiinnittää toimitusten ajoitukseen. Jos on päätetty, että osa pidetään varastossa sen kriittisyyden vuoksi, tulee ennakoitavissa olevia tarpeita varten tilata aina uusi osa. Jos osaa ei tarvitse jatkuvasti varastoida, tulee toimitukset ajoittaa suoraan suunniteltujen tarpeiden mukaan. aloitus Anna mahdolliset poikkeamatiedot Onko varastopaikka Kyllä Hyllytys Anna saapumistiedot Ei Perusta varastopaikka Laskun käsittely Kuva 3 varaosan hyllytys

17 Varastosta otto Laitekortiston puolella ei yleensä kirjata varastosta ottoja, vaan kirjaus tehdään varastokirjanpidon kautta. Keskusvarastosta tapahtuvat otot rekisteröidään niin, että varastosaldot päivittyvät. Ottojen valvonta toteutetaan ensisijaisesti jälkitarkkailuna siten, että työnjohto hyväksyy otot viikoittain yhteenvetolistasta. Samalla työnjohto merkitsee / (tarkastaa) kustannuspaikan. Sellaiset kulutustavarat, joiden kulutusta ei katsota välttämättömäksi kohdistaa kustannuspaikkoihin tai työnumeroon, poistetaan varastovalvonnasta siinä vaiheessa, kun pakkaus erotetaan käyttöön. aloitus Varaston toim intaa S elv itä artikkeli Anna tapahtumatiedot Anna tapahtumatiedot lopetus Kuva 4 Varastosta otto ja kirjaus 8.9 Varastoon saapuminen Laitekortiston puolella ei yleensä kirjata varastoon saapumisia, vaan kirjaus tehdään varastokirjanpidon kautta. Laitteen varaosaluetteloon varataan sarake saldon ja hälytysrajan merkintää varten. Saapumisen yhteydessä tulee tarkistaa ja päivittää osan tilaustiedot osaluettelossa/kortistossa ja toimittajatiedot toimittajarekisterissä. Uudet varastoitavat osat viedään osaluetteloon. Laitoksissa, joissa on keskusvarasto, kunnossapidon varasto täydennetään myös keskusvaraston varastonvalvonnan kautta. Keskusvarastolle saapumiset kirjataan varastonvalvontaan niin, että varastosaldot, hankintahinta, tilaustiedot ja toimittajatiedot päivittyvät Vaihtokelpoisuuden määrittely Varaosien korvaavuudet käsitellään kunnossapidon omassa järjestelmässä varaosaluettelon yhteydessä. Korvaaville osille avataan erillinen rivi. Lisäksi on mahdollista ilmoittaa varaosaluettelossa varastonimike, jolla varastoidut osat sopivat ko. laitteeseen. Laajennetussa varastovalvonnassa vaihtokelpoisuus osoitetaan varastonimikkeen avulla. Toisensa korvaavat osat voidaan linkittää, jolloin ne on helposti löydettävissä

18 Varastovaraukset Varastovarausten tekemisestä varastovalvonnassa vastaa keskusvarasto. Varasto on siis viimekädessä se, joka tarkastaa, pitääkö tavara ostaa vai otetaanko se varastosta. Suppeissa järjestelmissä ei suoriteta varastovarauksia, vaan ostaminen ja toimitukset ajoitetaan tarpeenmukaisesti Varastojen täydentäminen Pienissä varastoissa täydennystarve voidaan saada visuaalisen valvonnan tuloksena. Pääasiallinen valvonta on kuitenkin hälytysraja varastokirjanpidossa. Varaston käyttäjät raportoivat puutteet. Hyllymerkinnöistä tulee käydä ilmi, mikä on osan hälytysraja. Hälytysrajat määritellään laitekortilla olevaan varaosaluetteloon tai varastonimikkeistöön. Laajassa ATK-järjestelmässä, jossa kirjataan varastotapahtumat, täydentäminen tapahtuu tulostamalla lista hälytysrajan ylittäneistä osista. Kunnossapidon johto hyväksyy listan ja varasto hankkii osat. Ennakoitavissa olevat hankinnat seisokkia varten tulee suunnitella siten, ettei kriittisiä osia puutu varastosta seisokin jälkeen. Täydennykset tulee siis suunnitella ennen seisokkia, ei sen jälkeen Toimitusten valvonta Toimitusten valvonnan tavoitteena on varmistaa laadittujen hankintasuunnitelmien ja toimintasopimusten toteutuminen. Toimitusten valvontaa varten ei tarvita muodollista järjestelmää, mutta se on selvästi määrättävä jonkun tehtäväksi. Parhaiten työ soveltuu tehtäväksi muiden ostoihin liittyvien toimistorutiinien osana Tilaus / toimittajatiedoston ylläpito Tilaukset ja varastotäydennykset pitää yleensä kilpailuttaa muutaman toimittajan kesken. Laki määrittelee julkiset hankinnat siten, että tilauksen kokoon nähden tule olla riittävä määrä tarjouksia. Kulutustarvikkeissa voi olla myös vuosisopimuksia toimituksista. Tilaustietojen rekisteröinnillä varmistetaan, että osasta tai laitteesta on helposti saatavilla kaikki ne tiedot, jotka tarvitaan yksilöidyn tilauksen tekemiseen. Jos toimittajia ja ostotapahtumia on vähän, riittää yleensä, kun lähetyslistat ja tilaukset arkistoidaan laitteittain. Laitteiden ja varaosien toimittajista, heidän yhteystiedoistaan ja tavarakohtaisista tilaustiedoista tulisi kuitenkin pitää tiedostoa. Osan toimittajan tunnus kirjataan osaluetteloon, toimittajakohtaiset tiedot erilliseen kortistoon. 8. KUNNOSSAPITOMALLIN SUUNNITTELU 9.1 Kirjalliset ohjeet Vaikka varsinaista työsuunnittelua ei ole organisoitu, vastaa joku aina korjaavan ja parantavan kunnossapidon ennakkohuollon suunnittelusta ja töiden valmistelusta. Kunnossapidon suunnittelu tapahtuu konemestarin ja/tai työnjohdon toimesta. Erillistä työnsuunnittelutoimistoa ei organisoida.

19 15 Kirjallisia ohjeita tulee laatia lähinnä turvallisuuden ja töiden valmistelujen varmistamiseksi mm tulityöluvat sekä pöly- tai kaasuräjähdysvaarallisissa tiloissa työskentely. Lisäksi suunnitelma kommentteineen soveltuu sellaisenaan tallennettavaksi laitteen kunnossapitohistoriaan. Kaikkia ulkopuolisten tekemiä töitä varten tulee toisen osapuolen aina laatia työsuunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää työn vaiheet ja aikataulu niin, että työn rajausta ja aikataulua koskevat erimielisyydet voidaan sen avulla ratkaista. Tarvittaessa on määriteltävä työtapa ja laatuvaatimukset. Lämpölaitoksille sopiva väline kirjallisten suunnitelmien ja tehtäväkohtaisien tietojen käsittelyyn on yhdistetty vikailmoitus/ tehtäväerittelylomake. Samalla lomakkeella on mahdollista kirjata palaute tehdystä työstä. Kertaluontoisista ja pienehköistä korjauksista ei laadita erittelyä. Toistuvista, erityistä teknistä osaamista, työtapaa tai työjärjestystä vaativista töistä laaditaan pysyvä tehtäväerittely. Kertaluontoisista vaarallisista töistä laaditaan erittely, ellei työnjohto ole itse paikalla työtä oheistamassa. Teknisesti merkittävistä töistä laaditaan tehtäväerittely, jos työ halutaan suunnitelman muodossa arkistoida historiaan. Tehtäväerittelyn tarkoituksena ei ole korvata työntekijän ammattitaitoa. Hyvä suunnitelma varmistaa, että: Työn teettäjä ja suorittaja ovat ymmärtäneet työn tavoitteen, suoritustavan, laajuuden, aikataulun ja laatuvaatimukset samalla tavalla. Materiaalit, työkalut, telineet ja työn suorittajat ovat paikalla, tarvittavat luvat kunnossa, eikä tuotannon rajoituksen aikana suoriteta valmistelevia tehtäviä. Turvallisuusriskit ovat ennakoitavissa ja tarvittavat turvatoimet voidaan suunnitella ja suorittaa, eikä työmaalla improvisoida telineitä, suojauksia tai muita turvatoimia. Työn aiheuttama tuotantorajoitus on ennakoitavissa. Toistuvista teknisesti vaativista töistä ja toistuvista vaarallisista töistä tehtävänerittelyt kannattaa laatia pysyviksi niin, että ne voidaan tarvittaessa antaa työnsuorittajalle aina uudelleen. Töiden suorituspaikoilla olevat kiinteät taulut ovat ohjepaperia tehokkaammat. Seisokkityöt aloitus Hae / vastaanota vikailmoitus Tarkista työn kohdistus ja muut tiedot Materiaalin hankinta Tilauskehotuksen teko Varasto-otto Vaatiiko seisokin Kyllä Vaatiiko työnsuunnittelua Ei Ei Kyllä Ei Vaatiiko työnsuunnittelua Kyllä Käynninaikaiset työt Työnsuunnittelu Kuva 5 Vikatyön käsittely ja suunnittelu

20 Käyttöturvallisuustiedote Käsiteltäessä terveydelle vaarallisia aineita, tulee aineiden käyttöpaikalla olla käyttöturvallisuustiedote. Käytännössä tämä merkitsee, että ellei kyseessä ole aineen pysyvä käyttöpaikka, jossa on ohje, työohjeisiin tulee liittää kopio ko. aineen käyttöturvallisuustiedotteesta. 9.3 Mallisopimukset ja asennusjärjestelysopimus Ulkopuolisten tekemien töiden vastuukysymykset ovat ongelma vasta sitten, kun tapahtuu vahinkoja. Ohjeistus, valvonta ja vakuuttamisvastuu ovat jälkikäteen selvitettäessä erittäin monimutkaisia asioita. On tärkeää ylläpitää mallisopimuksia urakkasopimuksien laadintaa varten. Näin on mahdollista varmistaa urakoitsijoilta edellytettävä työnjohdollinen ja tekninen vastuu. Yksinkertainen ja varma menetelmä on valmiiden sopimusmallien käyttö. Asennusjärjestelysopimus sisältää yleensä riittävän vastuuerittelyn ja on siksi syytä laatia kaikista ulkopuolisten tekemistä töistä. Valmis sopimusmalli on esimerkiksi PSK - standardeissa. Uusia turvallisuusmääräyksiä sisältyy ns. ATEX direktiivin räjähdysvaarallisten tilojen asennuskojeista ja laitteista. (PSK = Prosessiteollisuuden standardisoimiskeskus; ATEX = Atmosphères exposibles) 9.4 Päivittäinen työnjohto ja valvonta lämmityskauden aikana Kunnossapitotehtävien aikataulutus on osa päivittäistä työnjohtoa. Erityistä järjestelmää tai välinettä työnjohdolle ei välttämättä tarvitse kehittää. Valmiit kalenterit ja muut oman ajankäytön ohjauksen välineet tehokkaasti käytettyinä riittävät. Niiden avulla olisi pystyttävä luomaan havainnollinen kuva lähipäivien ja lähiviikkojen työkuormasta ja aikataulusta, koordinoimaan eri työnjohtajien työt ja resurssien käyttö, sekä hallitsemaan aikatauluttamattomien (rästiin jääneiden ja jätettyjen) töiden listaa. Tämä pätee erityisesti suunnitelluille katkoksille ja huoltotöille. Niille pitää löytyä korjausaika, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa kuluttajille tai ulkopuolisille. aloitus Liitä ohjeet Valitse työt suoritukseen Osita työ tarvittaessa Varmista resurssit ja materiaalit Työn suorituksen raportointi Tulosta työmääräimet Kuva 6 Käynninaikaisten töiden järjestely

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Pasi Seppänen 21.4.2016 Seuraavilla sivuilla on käyty lävitse tyypillisiä tilanteita ja huomioitavia asioita, joita tulee esiin investointihankkeissa.

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 30 Massan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET

HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Hoitoalue ja hoitoalueella olevat laitteet

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

Asennusohje. 7340069 v.2

Asennusohje. 7340069 v.2 FI Asennusohje 7340069 v.2 FI IMP PUMS vakuuttaa, että nämä tuotteet ovat seuraavien EU-direktiivien vaatimusten mukaisia: FI Vianmääritys Vika Syy Korjaus Pumppu ei Virransyöttövika Tarkasta

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 24 Karkaisu ja jäähdytys Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla:

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteet on arvioitava ennen markkinointia?

Miten terveydenhuollon laitteet on arvioitava ennen markkinointia? Miten terveydenhuollon laitteet on arvioitava ennen markkinointia? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena on kuvata

Lisätiedot

Engineering. Tuotantoa tukeva laite. Tuotannon laite. Kiinteistö

Engineering. Tuotantoa tukeva laite. Tuotannon laite. Kiinteistö Engineering Kunnossapito Logistiikka Tuotannon laite Tuotantoa tukeva laite Kiinteistö 1.1 Tuotannon laitteessa ilmenee ongelma 1.2 Ei Onko ongelmalla välitön vaikutus tuotantoon? Kyllä 1.3.1 Ongelman

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Päätehtävät ja roolit Tilaaja päättää Isännöitsijä johtaa taloyhtiötä Projektijohtaja johtaa hanketta Valvoja valvoo

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 25 Pinnoitus ja leikkaus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Laitepassin käyttö Henkilöstöpalvelut 6/2015

Laitepassin käyttö Henkilöstöpalvelut 6/2015 Laitepassin käyttö Henkilöstöpalvelut 6/2015 Tausta Lääkintälaitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät turvallisuusmääräykset (MDD direktiivi) edellyttävät laitteiden terveydenhuollon laitteiden käytön osaamisen

Lisätiedot

Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen. KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2013 Arto Pahkin

Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen. KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2013 Arto Pahkin Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 3/2013 Arto Pahkin 17.9.2013 Tavoitteena Toimintamallit siirtokeskeytystarpeiden hallinnassa yhdenmukaistetaan (investoinnit, kunnonhallinta,

Lisätiedot

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT, Helsinki 13.02.2014 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 AIMD D 90/385/

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Sisäänkirjaus Uloskirjaus. Yritystieto

Sisäänkirjaus Uloskirjaus. Yritystieto Sisäänkirjaus Uloskirjaus Yritystieto Kustannusarvio PartSmart Siirrä PartSmart tiedosto Näytä PartSmart ostoslistat Lataa PartSmartHinnasto Tuotteet Lisävarusteet SNOW ATV PWC Öljytuotteet Öljyt, Snow

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (KUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 26 Pakkaus ja tuotevalvonta Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet

Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet ROS, 2016 ROS, 2016 Investointiprojektin hankekehitys Hankekehityksessä valmistellaan hankkeen lupia, rahoitusta, omistusta, sopimuksia, toteutustapaa yms. Yhdessä

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu.

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu. 1 Investointien hallinta ja poistot Investointien (esimerkiksi koneet ja laitteet, maa-alueet ja kiinteistöt) hallinta Odoo kirjanpidossa tehdään "Omaisuuden hallinta" moduulin alaisuudessa. Siellä voidaan

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Kupiainen Niina 13.5.2014 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa 1/3 Kuntien valvontayksiköissä keskitytään

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Mitä tentissä tulee osata? 50 % arvioinnista

Mitä tentissä tulee osata? 50 % arvioinnista Mitä tentissä tulee osata? 50 % arvioinnista Sisältö 1. Luennot ja käsitteet 10 pistettä 2. NAVin käyttö 20 pistettä Läpäisyyn vaaditaan 12 pistettä, joista vähintään 8 on NAVin käytöstä. Luennot ja käsitteet

Lisätiedot

CLOSE TO OUR CUSTOMERS

CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS ARI TULUS CLOSE TO OUR CUSTOMERS WIRTGEN FINLAND OY Esitelmän aihe: Digitaalisen päällystysprosessin kuvaus koneasemalta lopputuotteen laatuun Lähtökohta Tehostaa

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan?

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Mitä tentissä tulee osata? 50 % arvioinnista

Mitä tentissä tulee osata? 50 % arvioinnista Mitä tentissä tulee osata? 50 % arvioinnista Sisältö 1. Luennot ja käsitteet 10 pistettä 2. NAVin käyttö 20 pistettä Läpäisyyn vaaditaan 12 pistettä, joista vähintään 8 on NAVin käytöstä. Luennot ja käsitteet

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

CLOSE TO OUR CUSTOMERS

CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS ARI TULUS CLOSE TO OUR CUSTOMERS WIRTGEN FINLAND OY Esitelmän aihe: Digitalisaation mahdollisuudet asvaltoinnin tuotannossa Lähtökohta Tehostaa projektin läpimenoa

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan?

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

KONE- JA METALLIALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

KONE- JA METALLIALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU LIITE 3 1 (11) 29.11.2010 KONE- JA METALLIALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN 1. Koulutuksen kokonaistavoitteet n työnjohtokoulutuskokeilun tavoitteena on kouluttaa

Lisätiedot

eshop lisenssiopas Ohjelmistolisenssiopas 2013

eshop lisenssiopas Ohjelmistolisenssiopas 2013 Atean eshop on markkinoiden edistynein hankintajärjestelmä, joka tukee ja nopeuttaa yritysten it-hankintaprosessia. Lisenssiasiakkaille eshop tarjoaa ohjelmisto-omaisuuden hallintatyökalut. eshop lisenssiopas

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Visma Avendo Laskutus

Visma Avendo Laskutus Visma Avendo Laskutus Visma Avendo ja vuodenvaihde 2012 5.12.2011 Asiakaspalvelu: HelpDesk: www.visma.fi/helpdesk Visma Avendon asiakaspalvelu: 0207 560 608 Visma Avendo Oy pidättää itsellään oikeuden

Lisätiedot

Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen

Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen 1 Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen Johdanto Maksujen kirjaaminen Odoo ssa on selväpiirteinen toimenpide, ja sen avulla voi myös seurata yrityksen tuloksen kehittymistä on-line. Erääntyneiden maksujen

Lisätiedot

SOPIMUS KLAUKKALAN VANHUSTENTALON LIIKUNTASALIN KUNTOSALILAITTEIDEN HANKINNASTA

SOPIMUS KLAUKKALAN VANHUSTENTALON LIIKUNTASALIN KUNTOSALILAITTEIDEN HANKINNASTA 1 (5) SOPIMUS KLAUKKALAN VANHUSTENTALON LIIKUNTASALIN KUNTOSALILAITTEIDEN HANKINNASTA 1. Osapuolet ja yhteyshenkilöt Tilaaja: Tilaajan yhteyshenkilö Toimittaja: Y-tunnus: Toimittajan yhteyshenkilö 2. Sovellettavat

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje. Sisällys. Päivitetty YLEISTÄ... 2

Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje. Sisällys. Päivitetty YLEISTÄ... 2 Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje Päivitetty 20.9.2012 Sisällys YLEISTÄ... 2 KÄYTTÖ MYYMÄLÖIDEN VÄLISTEN TAVARANSIIRTOJEN YHTEYDESSÄ... 2 PÄÄLLE LAITETTAVAT ASETUKSET... 2 ASIAKKAALLE

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS. Palvelukuvaus 1 LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 1.1 Verkkoturvapalvelu... 3 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 3 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 3 1.2.1 Suodatettava

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella Tero Lähivaara Tavoitteet uudella toiminta mallilla selkeä ostaja/tuottaja roolitus kaikki lääkintäteknisen ylläpidon

Lisätiedot

Kieku tuki ja ylläpito

Kieku tuki ja ylläpito Kieku tuki ja ylläpito Kiekun tuen ja ylläpidon toimintamalli Kieku-infotilaisuus Mitä tuki ja ylläpito on? Käyttäjätukea Sovellusylläpitoa Järjestelmän toimivuuden valvontaa ja reagointia ongelmatilanteisiin

Lisätiedot

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Nämä ohjeet on tarkoitettu säätimen loppukäyttäjälle ja ne toimivat sellaisenaan säätimen mallista riippumatta. Säätimessä on kolme eri käyttäjätasoa, joista jokaisessa

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot