Lappeenrannan kaupunkikonsernin kansainva listen asioiden suunnitelma ja tehta va jako Vastuuhenkilo iden tyo paperi
|
|
- Aki Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lappeenrannan kaupunkikonsernin kansainva listen asioiden suunnitelma ja tehta va jako Vastuuhenkilo iden tyo paperi Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki, joka strategiansa mukaisesti kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. Lappeenrannan kaupungin sijainti EU:n ja Venäjän rajalla on luonut oivan perustan kaupungin kansainvälistymiselle ja erityisesti Venäjä-liiketoimintojen kasvattamiselle sekä kaupungin nousulle Suomen toiseksi suosituimmaksi ulkomaalaismatkailijoiden kohdekaupungiksi heti Helsingin jälkeen. Lappeenrannan rajasijainti, Saimaan luonto sekä kansainvälinen yliopisto ja elinkeinoelämä tekevät siitä kiinnostavan vierailukohteen ja yhteistyökumppanin myös muiden maiden toimijoiden näkökulmasta. Lappeenrannassa vierailee vuosittain n. 2 milj. ulkomaalaista matkailijaa, joista n. 1,8 milj. on venäläismatkailijoita. Venäläismatkailijoiden arvioitiin jättävän vuonna 2013 Lappeenrannan seudulle 279 milj. euroa matkailutuloa. Nykyisellä kasvuvauhdilla vuonna 2025 Lappeenrannassa arvioidaan vierailevan n. 6 milj. venäläismatkailijaa. Viisumivapauden mahdollisesti toteutuessa kansainvälisten matkailijoiden joukko voi hyvinkin vielä kaksin- tai kolminkertaistua. Tällöin myös Lappeenrannan kautta kulkevat matkailijavirrat Venäjän suuntaan vilkastuisivat. Lappeenrannassa asuu kaikkiaan n asukasta, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Asukkaiden keskuudessa puhutaan yhteensä yli 80 eri kieltä. Näistä n on venäjänkielisiä asukkaitamme. On tärkeää, miten maahanmuuttaja- asukkaamme kotoutuvat ja löytävät paikkansa Lappeenrannassa. Yhä suurempi osa uusista yrityksistä on ulkomaalaisten perustamia. Kaikkiaan venäläismatkailijoiden ja kaupungissa toimivien venäläisomisteisten yritysten arvioidaan tuovan Lappeenrannan kaupungin kassaan n. 5 milj. euron verotulon. Vuoteen 2020 mennessä tavoitellaan verotulovaikutuksen kasvattamista 10 milj. euroon. Yliopistolla ja ammattikorkeakoulussa opiskelee vuosittain n kansainvälistä opiskelijaa. LUT:n uusista opiskelijoista n. 30 % tulee Lappeenrantaan Suomen rajojen ulkopuolelta. Kaupungin kansainvälisen toiminnan tavoitteena on toteuttaa kaupungin päästrategian sekä elinkeinopoliittisen ohjelman ja Venäjä-ohjelman mukaisia toimenpidekokonaisuuksia ja tavoitteita. Kansainväliseen toimintaan liittyen strategian sisältämien tavoitteiden toteuttaminen edellyttää seuraavia yleisiä toimenpiteitä:
2 - aktiivinen kaupungin kansainvälisten yhteistyöverkostojen luonti ja ylläpito - aktiivinen kansainvälinen kärkialoihin keskittyvä sijoittautumismarkkinointi ja elinkeinoelämän kansainvälistymisen tukeminen - kaupungin ja sen vahvuuksien kansainvälinen kaupunki- ja matkailumarkkinointi - oppilaitosten kansainvälistymisen edistäminen - henkilöstön kansainvälisen osaamisen vahvistaminen - kaupungin monikulttuurisuuden edistäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen Kaupungin kansainvälisen toiminnan johtaminen on vastuutettu kaupunginjohtajalle, II kaupunginsihteerille ja kehitysjohtajalle. Wirma Lappeenranta Oy toteuttaa elinkeinoohjelmaan ja Venäjä-ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä ja kehittämistyötä. Oheisessa suunnitelmassa on kootusti kuvattu Lappeenrannan kaupunkikonsernin kansainvälisten asioiden hoitoon liittyvät toimenpidekokonaisuudet, niiden vastuutahot sekä kehittämissuunnitelmat. 1. Venäjä-yhteistyö ja Pietari-toimisto - Venäjä-ohjelman toimenpidekokonaisuudet ja tavoitteet Kaupungille on laadittu strateginen Venäjä-ohjelma, jonka keskeisimmät tavoitteet ovat 1. Rajanylityksen sujuvuus ja alueen saavutettavuus paranevat 2. Työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton edistäminen 3. Kaupan ja ostosmatkailun kasvun varmistaminen 4. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen 5. Paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki 6. Venäläislähtöisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumisen, työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen 7. Lappeenranta Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen keskittymänä Toimenpidetasolla näitä tavoitteita toteutetaan seuraavasti: Tavoite 4: Venäläisyritysten perustamisen ja investointien aktivointi. Sijoittautumispalvelut ja tarkoin kohdennettu markkinointi venäläisille potentiaalisille asiakkaille, pääpaino osaamispohjaisissa yrityksissä. Wirma toteuttaa Pietarissa vuosittain 5-6 kpl invest in seminaareja sekä osallistuu Pietarissa ja muualla Venäjällä yhteistyökumppaneiden järjestämiin seminaari- ja messutilaisuuksiin. Pietarissa annetaan alustavaa sijoittautumis- ja yritysneuvontaa ja toteutetaan sijoittautumista edistäviä viestintätoimenpiteitä. Kansainvälistä sijoittautumisja yritysneuvontaa annetaan lisäksi sähköisinä palveluna ewirman kautta. Pietarissa palvellaan asiakkaita suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, Lappeenrannassa ensisijaisesti suomeksi, englanniksi ja mahdollisuuksien mukaan venäjäksi. Osana StartupMillin työtä on tarpeen panostaa olemassa olevien yritysten kasvupalveluun sekä sijoittautumismarkkinointiin kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille. Kansainvälisen
3 sijoittautumismarkkinoinnin tukemiseksi on esitetty hanke-yhteistyötä kaakkoissuomalaisena yhteishankkeena. Tavoitteet 2., 5. ja 6.: Wirma valmistelee erillistä kehityshanketta, jonka pääasiallinen tavoite on tukea maahanmuuttajia kotoutumisessa yhteisön avulla, itsensä työllistämisessä yrittäjyyden avulla sekä madaltaa kynnystä yrityksen perustamiseen ja auttaa alkutoimenpiteissä. Erityisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naiset. Valmisteilla on euron kaksivuotinen ESR-hanke. Hanke perustuu Wirman Mammutti - Maahanmuuttajan yrittäjyyden tuki -hankkeessa havaittuihin haasteisiin. Tavoite 7: Periaatelinjaus Innovaatiofoorumin suunnittelusta ja toimeenpanosta tehdään kaupungin toimesta, kun poliittinen tilanne on suotuisampi EU:n ja Venäjän välisille yhteistyötoimille. Pietarin toimiston hallinnollinen rakenne nojautuu Suomalais-venäläisen kauppakamarin tarjoamiin palveluihin siten, että Pietarin henkilökunta on SVKK:n palveluksessa, mutta operatiivisesti Wirman työnjohdon piirissä. Pietarin toimisto edustajat toimivat sekä Lappeenrannan kaupungin hallinnon edustajina Pietarin kaupungin ja oblastin suuntaan sekä Lappeenrannan ja Wirma Lappeenrannan kaupallisena edustajana Pietarin alueelle. Pietarin toimisto toimii sekä Lappeenrannan kaupungin että Wirma Lappeenrannan brändin alla. Pietarin toimiston tehtäväkenttää laajennetaan ja uusia tehtäviä osoitetaan erityisesti edunvalvonnan sekä innovaatioyhteistyön kehittämisessä. Yhteistyötä Lappeenrannan ja maakunnan liiton sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tiivistetään. Tavoitteena voi olla 3 asiantuntijan organisaatio (julkishallinnon edunvalvonta, innovaatioyhteistyö, sijoittautumistoiminnot), jolla on yhteinen tukipalvelu- ja viestintähenkilö. Luodaan erillinen yhteistyömalli kaupunkien ja liiton välillä liiton Venäjä-asiantuntijan hyödyntämiseksi koko maakunnan eduksi. Kaupungin oman Venäjä-osaajan palkkaamista selvitetään hankepohjalta. Kokonaisvastuu: Kaupunginjohtaja Operatiivinen vastuutaho: Wirma Lappeenranta Oy
4 2. Kansainväliset suhteet ja edunvalvonta - Rajanylityksen sujuvuus ja alueen saavutettavuus Strategian toteutumisen kannalta kansainvälinen edunvalvonta ja kansainvälisten suhteiden ylläpito on keskeisessä asemassa. Kansainvälisiä suhteita luodaan ja ylläpidetään sekä edunvalvontaa harjoitetaan kaupungin johdon ja Wirma Lappeenranta Oy:n toimesta erityisesti asiayhteyksissä, jotka ovat kaupungille strategisesti tärkeitä edunvalvontakohteita ja edistävät strategian toteutumista. Erityisesti kansainvälisiä suhteita ylläpidetään Pietarin ja Viipurin suuntaan. Kansainvälisessä edunvalvonnassa tehdään tiivistä yhteistyötä maakuntaliiton kanssa. Edunvalvonnallisesti tärkeitä kohteita ovat: - maantieyhteyden tason parantaminen VT 6 Nuijamaa Viipuri- välillä sekä uuden tielinjauksen määrittely ja rakentaminen Saimaan kanavatiellä osana Pohjoisen kasvukäytävähankkeen edistämistä - Nuijamaan ja Vainikkalan rajaliikenteen joustavuuden ja kapasiteetin lisäys sekä raja- ja tulliasemien infrastruktuurin kehittäminen - lentokentän investointitarpeiden huomioimien ja lentoliikenneyhteyksien edistäminen, tavoitteena milj. ENI-rahoitus - raideliikenteen edistäminen ja uusien henkilöliikenteen junayhteyksien avaaminen Etelä-Karjalan ja Venäjän välisessä liikenteessä - sekä tavara- että henkilöliikenteessä rajanylityksen helpottamista ja sujuvoittamista edistävien toimenpiteiden edistäminen. Viisumivapauden edistäminen edellytyksellä, että se ei aiheuta rajanylityksen hidastumista. Yhteisen työssäkäyntialueen rakentaminen Luoteis-Venäjän kanssa sekä päivittäisen työssäkäynnin edistäminen rajan yli. - EU-ohjelmatyön hyödyntäminen ja resurssien kohdentaminen Etelä-Karjalaan ja raja-alueelle Kaupunkikonserni on mukana seuraavien kansainvälisten järjestöjen toiminnassa: - European Business Network (EBN) - World Association for EcoCities (WAE) - EU:n Smart Specialisation Platform S3 - WWF ja ilmasto-ohjelman edistäminen - eri yritysverkostoissa, erityisesti Green Energy Showroomissa toteutetaan kansainvälistä markkinointia, ja osallistutaan ainakin yhteen kv. messuun/vuosi. Kaupunki pitää säännöllisesti yhteyttä kansallisesta edunvalvonnasta vastaaviin tahoihin omien tavoitteidensa edistämiseksi (UM, Pietarin konsulaatti). Sen lisäksi hyödynnetään suorat kontaktit Venäjällä sekä EU:n alueella (tapaamis-/yhteydenpito-ohjelman laadinta: komiteat, DG:t jne.)
5 Kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä valtion asianomaisten ministeriöiden ja virastojen kanssa, jotta Venäjän viranomaiset käynnistävät rajaliikennettä palvelevia investointeja sekä purkavat rajan ylitystä ja rajakauppaa rajoittavia säädöksiä Kaakkois-Suomen liikenne- ja kehityskäytävien kilpailukyvyn parantamiseksi. Kaupunki ylläpitää toimivat suhteet Pietarin, Leningradin aluehallinnon ja Viipurin kaupunkeihin sekä edistää keskinäistä yhteistyötä muiden avaintoimijoiden kanssa. Luodaan toimiva yhteistyömuoto (työryhmä, toimikunta) kaupungin/kaupunkien edustajien ja Etelä-Karjalan liiton Venäjä-asiantuntijan välille, jotta kaupungin/kaupunkien edunvalvontatehtävät tulevat huomioiduksi riittävällä tavalla. Lappeenrannan kaupunki ja Kaakkois-Suomen maakunnat ovat aiemmin päättäneet luopua Brysselin toimistostaan. Komission edustajien tapaamiseksi, alueellisen rahoitussaannon optimoimiseksi ja vuorovaikutuksen edistämiseksi tulee EU-yhteyksiä jatkossa kuitenkin vahvistaa, vaikka omaa toimipistettä ei tarvitakaan Brysselissä. Vahvistetaan yhteistyötä Itä-Suomen Brysselin toimiston kanssa sekä yhteyksien ylläpitoa mm. strategisesti tärkeistä alueista vastaavien meppien kanssa. Kaupunki edistää lisäksi omia tavoitteita panostamalla suurlähetystövierailuihin sekä käynnistää tavoitteellisen kunniakonsulien akkreditointiohjelman yhdessä elinkeinoelämän ja LUTin kanssa. Vahvistetaan myös yhteistyötä alueen kansanedustajiin luomalla systemaattinen tapaamismuoto heidän ja kaupungin johdon kanssa. Kaupunki hyödyntää aktiivisesti EU-ohjelmia ja kansainvälisiä rahoituslähteitä oman elinvoimansa vahvistamiseksi. EU:n raja-alueohjelmavaroja tulee kohdentaa EU:n omille rajaseuduille siinäkin tapauksessa, ettei kolmannen osapuolen kanssa löytyisi yhteisymmärrystä ohjelmatyön käynnistämiseksi. Kaupunki selvittää EU-rahoituksen ja muiden kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien (esim. suoraan Brysselistä haettavat rahoitukset, Pohjoismaiden neuvoston rahoitus) hyödyntämisen kaupungin strategian mukaisiin hankkeisiin. Selvitetään myös mahdollisuudet saada rahoitusta kansainvälistä verkottumista tukevista EU-ohjelmista tai ENI-ohjelmasta esim. Linnoituksen kehittämiseen. Green Lappeenranta-kehitystyön yhteydessä haetaan parhaita kumppanuuksia ja toimitaan aktiivisesti mm. Kiinan markkinoiden hyödyntämiseksi. Toimitaan aktiivisesti paikallista yritystoimintaa ja koulutuksen kansainvälistymistä palvelevissa kansainvälisissä verkostoissa. EBN-yhteistyössä toimitaan mm. Green energy jäsenverkoston koordinaattorina. Toiminnan tavoitteena on erityisesti H2020-kehityshankkeiden muodostaminen ja rahoituksen varmistaminen. Mittarit: - saavutettavuuden parantamiseen liittyvien hankkeiden toteuma - rajaliikenteen ja matkailijamäärien kehitys
6 - verkostoitumisen sekä hanketyöskentelyn elinkeinopoliittiset tulokset sekä alueelle saatavan ulkopuolien rahoituksen kehitys Kokonaisvastuu: Kaupunginjohtaja Operatiivinen vastuutaho: II kaupunginsihteeri, Kehitysjohtaja, Wirma. 3. Sijoittautumismarkkinointi ja elinkeinoelämän kansainvälistyminen - Elinkeinorakenteen uudistuminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä - Venäjän naapuruuden hyödyntäminen - Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen Strategian elinkeino-ohjelman yhtenä toimenpidekokonaisuutena on elinkeinorakenteen uudistuminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä. Tavoitteena on myös Venäjän naapuruuden hyödyntäminen. Venäjä-ohjelmassa puolestaan tavoitteena on kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen Kaupunkikonsernissa toteutetaan jatkuvaa brändimarkkinointia ja sijoittumismarkkinointitoimia strategian painopisteiden mukaisesti, sijoittumispalvelua tuotetaan pääsääntöisesti osaamispohjaisille yrityksille. Vetovoimatekijöinä ovat erityisesti yliopisto- ja opiskelijakaupunki, Skinnarilan kampus, matkailun keskittymä ja ostovoima. Lisäksi venäläistaustaisia yrityksiä kiinnostaa vakiintunut liiketoimintaympäristö ja rajan läheisyys. Sijoittautumismarkkinointia kehitetään lyhyellä aikajänteellä sijoittumisyhteistyön käynnistämisellä Imatran seudun kanssa ja pidemmällä aikajänteellä yhteistyön käynnistämisellä Joensuun seudun kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää yhteinen sijoittumispalvelukonsepti, markkinoinnin toiminta-alusta ja showroom ulkomaisille ja kotimaisille sijoittajille. Osaamispohjaisten yritysten lisäksi sijoittautumismarkkinoinnin painopisteenä on houkutella kaupan alan veturiyrityksiä sijoittumaan alueelle. Veturiyritykset tuovat mukanaan muita palvelualan yrityksiä. Sijoittautumismarkkinointiin laaditaan erillinen portfolio (sijoituskohteet, tontit, toimitilat, kiinteistöt, yhteistyömuodot) yhteistyössä Wirman, yritystilan ja teknisen toimen kanssa. Selvitetään, millä edellytyksillä on käynnistettävissä Kaakkois-Suomen kaupunkiseutujen yhteinen Invest In -hanke sekä miten edistää verkostoitumista eurooppalaisten yritysten kanssa. Kiinan yhteyksiä edistetään ympäristöliiketoiminnan alalla. Edistetään yrityspuistojen syntymistä valituilla strategian mukaisilla aloilla.
7 Kokonaisvastuu ja operatiivinen vastuu: Wirma Lappeenranta Oy 4. Kansainvälinen viestintä ja markkinointi - Lappeenranta-brändin vahvistaminen vetovoimaisena kaupunkina asua, opiskella ja yrittää - Maakunnan matkailun kehittäminen Kansainvälisellä viestinnällä ja markkinoinnilla toteutetaan strategian Elinkeino-ohjelman toimenpidekokonaisuuksia Lappeenranta-brändin vahvistamiseksi ja matkailun kehittämiseksi. Kaupunki viestii toiminnastaan kansainvälisesti erityisesti Venäjän ja Euroopan suuntaan. Ulkomaisille tiedotusvälineille välitetään tietoa asioista, joiden arvioidaan herättävän kiinnostusta myös kansainvälisesti. Kansainvälisessä viestinnässä noudatetaan samoja periaatteita kuin muussakin viestinnässä. Kansainvälisessä viestinnässä ei rajoituta ainoastaan kaupunkiorganisaation toiminnasta tiedottamiseen vaan siinä voidaan huomioida Lappeenrannan alueen asiat laajemminkin. Kansainvälisen viestinnän pääkielet ovat englanti ja venäjä. Näillä kielillä julkaistaan kaupungin esitteitä ja tiedotteita sekä kaupungin verkkosivut tietyssä laajuudessa kuin myös toteutetaan videoita. Kaupungin verkkosivut julkaistaan tietyssä laajuudessa myös muilla kielillä. Kaupungin asiakaspalvelua annetaan suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Venäjänkielisiä tiedotteita tuotetaan yhteistyössä Pietarin toimiston kanssa, joka tarkistaa tiedotteiden kieliasun, hoitaa tiedotustilaisuuksien järjestelyt ja yhteistyön toimittajaverkoston kanssa. Venäläisen median yhteistyölistaa pidetään jatkuvasti yllä. Pietarin toimisto raportoi medianäkyvyydestä neljännesvuosittain. Pietarin toimisto tukee kaupungin viestinnän lisäksi gosaimaan yhteistyömarkkinointitoimenpiteitä Pietarissa, ie. Minimessut järjestelyt. Pietarin toimiston henkilökunta tukee Lappeenrannan venäjänkielistä markkinointiviestintää päivittämällä materiaalia, esityksiä ja mainoksia ja työstämällä pienimuotoisia käännöksiä. Venäjän median matkoja järjestetään gosaimaa ja Pietarin toimisto yhteistyössä. Kansainvälisen median matkoja järjestetään gosaimaa ja Ryanair yhteistyössä. Mediamatkoja järjestetään 3-5 vuosittain. Kaupungin kansainvälistä viestintää lisätään ja ajankohtaisten suurten asioiden, kulttuurin, palveluiden ja tapahtumien lisäksi lisätään liike-elämän tiedotteita meneillään olevista asioista kuten Start up mill kilpailusta yms. sekä positiivisia kv-yrittäjien esimerkkitarinoita. Kaupungin englanninkielinen toimittajalista päivitetään ajantasalle.
8 Tehdään Lappeenrantaa tunnetuksi yhteistyössä GoSaimaan ja Etelä-Savon kanssa niissä eurooppalaisissa kohteissa, jonne Lappeenrannasta on suorat lentoyhteydet. Matkailun edistämisessä huomioidaan myös Kiina (China Outbound Travel & Tourism Market Beijing, IWU-matkailumessut), muu Aasia ja Intia. Toteutetaan kansainvälistä matkailumarkkinointia yhteistyössä Gosaimaan kanssa mm. mediavierailujen ja messuosallistumisten puitteissa. Mittarit: - kansainvälisten tiedotteiden ja tiedotustilaisuuksien määrä - kansainvälisten markkinointitoimenpiteiden (mediavierailut, kampanjat jne.) määrä - kansainvälisen näkyvyyden määrä - kansainväliset matkailijamäärät Kokonaisvastuu: II kaupunginsihteeri Operatiivinen vastuu: markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö 5. Ystävyyskaupunkitoiminta ja Viipuri-yhteistyö - Paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki - Maakunnan matkailun kehittäminen - Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen Ystävyyskaupunkitoiminnalla ja Viipurin-naapurikaupunkitoiminnalla toteutetaan omalta osaltaan strategian tavoitteita, jotka liittyvät matkailun kehittämiseen ja kansainvälisen liiketoiminnan edistämiseen. Viipurin naapurikaupunkitoiminnalla toteutetaan myös Venäjä-ohjelman Paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki-toimenpidekokonaisuutta. Lappeenrannalla on yhdeksän ystävyyskaupunkia: Ruotsi - Örebro, vuodesta 1940 Norja -Drammen, vuodesta 1948 Tanska -Kolding, vuodesta 1948 Venäjä -Klin, vuodesta 1966 Yhdysvallat -Lake Worth, vuodesta 1976 Islanti -Stykkisholmur, vuodesta 1980 Unkari -Szombathely, vuodesta 1983 Saksa -Schwäbisch Hall, ystävyysseura: Deutsch-Finnische Gesellschaft (DFG) Hohenlohe-Franken (Schwäbisch Hall), vuodesta 1985 Eesti - Rakvere, vuodesta 1994 Ystävyyskaupunkitoiminta on perinteisesti ollut ensisijaisesti valtuuskuntien vierailuja ja viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteydenpitoa.
9 Käytännön toiminnan tasolla ystävyyskaupunkitoiminta on näkynyt erityisesti koulujen omissa kansainvälistymiseen liittyvissä hankkeissa, joissa on hyödynnetty ystävyyskaupunkikontakteja. Useilla kouluilla on käynnissä EU-rahoitteisia hankkeita ja säännöllistä opiskelija/opettajavaihtoa. Kasvatus- ja opetustoimelle on Opetushallituksesta myönnetty erillinen määräraha kansainvälistymisstrategian laadintaan. Myös nuorisotoimessa on keskimäärin yksi EU-rahoitteinen kansainvälistymiseen liittyvä hanke. Lisäksi nuorisotoimessa toteutetaan nuorisovaihtoa. Kulttuuritoimessa kaikki tulosalueet ovat aktiivisia kansainvälisessä toiminnassa. Erityisesti museolla on useita kansainvälisiä yhteisyöhankkeita meneillään. Näistä osa suuntautuu ystävyyskaupunkeihin ja Viipuriin, mutta yhteistyötä tehdään myös muiden kanssa. Ystävyyskaupunkitoimintaa on pyritty laajentamaan myös elinkeinopoliittisen yhteistyön puolelle, mutta elinkeinoelämän intressit eivät yleensä yhdisty riittävässä määrin ystävyyskaupunkitoimintaan. Kaupungilla on naapurikaupunkisopimus Viipuri kanssa vuodesta Naapurikaupunkisopimukseen liittyen laaditaan vuosittainen toimintasuunnitelma, jossa märitellään vuosittain tehtävä yhteistyö. Viipurin naapurikaupunkisopimuksen puitteissa on tehty yhteistyötä erityisesti kulttuurin, urheilun ja vapaa-ajan saralla. Myös elinkeinoelämän hankkeet, ympäristöyhteistyö ja EUjäsenyyden myötä uudet rahoitusmallit ja mahdollisuudet ovat olleet keskeisellä sijalla. Viipurin kaupungin kanssa tehtävässä yhteistyössä toimitaan aktiivisesti rajat ylittävän liiketoiminnan kasvattamiseksi ja yritysyhteistyön lisäämiseksi rajan molemmin puolin. Viipurin kaupungin kanssa solmitussa sopimuksessa painotetaan: - kaupunkien taloudellista yhteistyötä - Euroopan unionin osarahoittamien hankkeiden toteutumista kaupunkien alueilla - elinkeinoelämän yhteistyötä ja vuorovaikutusta - kaupunkien ja matkailualueiden yrittäjien yhteistyötä - raja-alueyhteistyötä kansainvälisten liikenneyhteyksien ja infrastruktuurin rakentamiseksi ja edunvalvontaa - kulttuuri- liikunta, nuoriso- ja koulutus sekä sosiaali- ja terveysalan yhteistyötä - ympäristöyhteistyötä Viime vuosina Viipuri -yhteistyötä on toteutettu erillisen EU-hankkeen puitteissa, mutta tällä hetkellä toimintaan ei ole erillistä hankerahoitusta eikä myöskään projektihenkilöä. Ystävyyskaupunkitoiminnan ja Viipuri-yhteistyön painopiste tulee olla eri toimialojen ja tulosalueiden itsenäisesti hoitamassaan ruohonjuuritason yhteistyössä, joka palvelee strategian toteuttamista. Konsernipalveluiden tehtävänä on koordinoida toimintaa ja antaa tukea esim. rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisessa. Perinteistä valtuuskuntien vierailutoimintaa pyritään hyödyntämään erityisesti kaupungin strategian mukaisten asioiden edistämiseen huomioimalla ne valtuuskuntien kokoonpanoissa ja vierailuohjelmissa. Valtuuskuntavierailuista tiedotetaan Wirmaa ja
10 muita yhtiöitä sekä huomioidaan vierailuohjelmissa. Ystävyyskaupunkeihin suuntautuvaa vierailu- ja messutoimintaa koordinoidaan myös muiden toimijoiden kuten Etelä-Karjalan yrittäjien ja kauppakamarin kanssa. Kaikessa toimialojen kansainvälisessä yhteistyössä suositellaan ystävyyskaupunkiyhteyksien hyödyntämistä. Ystävyyskaupunkiyhteyksistä tiedotetaan toimialoille systemaattisesti. Ystävyyskaupunkitoiminnan ja ystävyyskaupunkien näkyvyyttä Lappeenrannassa pyritään lisäämään esim. tiedottamisen kautta. Viipuri-yhteistyössä lähivuosien painopisteenä on kulttuuri- ja nuorisoalan sekä yhdistys- ja muu kansalaislähtöinen yhteistyö. Viipurin naapurikaupungin vuosisuunnitelman toimenpiteet vastuutetaan suunnitelmatasolla. Viipuri-yhteistyön hoito hoidetaan toistaiseksi nykyisen henkilökunnan voimin, mutta tulevissa rekrytoinneissa huomioidaan myös tämän asian parempi hoitaminen. Selvitetään myös mahdollisuutta palkata yhteyshenkilö hankerahalla. Ympäristöasioissa jätevesien käsittelyyn liittyvät ratkaisuilla voi olla vaikutusta yli rajan. Ympäristötietoisuuden vahvistamista edistetään Viipurin alueella eri keinoin. Elinkeinopoliittista yhteistyötä tehdään yritysten esittämien intressien innoittamana ja lisäten yritysten keskinäistä verkostoitumista. Elinkeinotoimen erityispainopisteet lähialueyhteistyössä ovat kaupan ja matkailun markkinointi sekä yrityslähtöiset energian käytön tehostamiseen liittyvät toimenpiteet, erityisesti kiinteistöjen perusparannuskohteet. Mittarit: - Ystävyyskaupunkeihin suuntautuvien hankkeiden ja toiminnan määrä - Ystävyyskaupunkitoiminnasta tiedottamisen määrä - Viipuri -yhteistyösopimuksen mukaisen vuosisuunnitelman toteutuneet toimenpiteet Kokonaisvastuu: II kaupunginsihteeri Operatiivinen vastuu: kansliasihteeri 6. Maahanmuuttajatyö - Venäläislähtöisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumisen, työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen - Työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton edistäminen Maahanmuuttajatyötä toteutetaan useiden toimijoiden yhteistyönä. Etelä-Karjalan kuntien yhteistyönä on laadittu Etelä-Karjalan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma Kotouttamisohjelma sisältää monialaisen yhteistyön yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet,
11 joihin sitoutumalla edistetään Etelä-Karjalaan muuttavien ulkomaan kansalaisten ja vierasta kieltä äidinkielenään puhuvien henkilöiden kotoutumista. Erityisesti Eksoten maahanmuuttajapalveluilla ja Momentilla on tärkeä rooli kotouttamisohjelman laadinnassa ja toimeenpanossa. Lappeenrantaan muuttaneiden ulkomailla syntyneiden asukkaiden osallisuutta aktivoidaan eri toimenpitein. Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämistyötä tehdään Wirman johdolla. Kaupungin ja TE-toimiston sekä muiden toimijoiden yhteistyöllä pohditaan, miten ulkomaalaisväestön työllistymistä alueelle voidaan parhaiten edistää. Parhaillaan selvitetään sosiaalisen yrityksen perustamista, joka organisaatio voisi ottaa vastuuta työttömien työllistämisestä sekä palkkatuettuihin tehtäviin että aktivoida yrityksiä työllistämään työnhakijoita avoimille työmarkkinoille. Perustetaan ulkomaalaisväestön edustajista koostuva oma raatinsa, joka tuottaa esityksiä kaupungille, miten maahanmuuttajien ja kaupungin vuorovaikutusta ja yhteistyötä voidaan edelleen parantaa. Edistetään työperäistä maahanmuuttoa sekä kansainvälisten opiskelijoiden juurtumista kaupunkiseudulle. Vastuutaho: Konsernihallinto, Wirma, Eksote 7. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Kansainvälisen toiminnan ammattimainen hoitaminen edellyttää kielitaitoista ja asiantuntevaa henkilökuntaa. Henkilöstön rekrytoinnissa kiinnitetään erityistä huomioita kielitaitoon (venäjä, englanti). Selvitetään mahdollisuudet kansainväliseen työkiertoon ja tiedotetaan niistä työntekijöille. Kannustetaan henkilökuntaa kansainväliseen työkiertoon. Otetaan vastaan kansainvälisiä työharjoittelijoita ja vastaavia. Tuetaan henkilöstön omaehtoista kielten opiskelua tapauskohtaisesti. Mittarit: - henkilökunnan kielitaidon vahvistuminen rekrytointien ja kielikoulutusten kautta - kansainvälisten harjoittelijoiden määrä vuosittain - henkilökunnan osallistuminen kansainväliseen työkiertoon
12 Vastuutaho: Henkilöstöjohtaja
Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotLappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma
Kaupunginhallitus 234 25.05.2015 Kaupunginvaltuusto 54 01.06.2015 Lappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma 74/00.01.03.00/2013 KH 234 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
LisätiedotSOPIMUS PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA
1 (6) SOPIMUS PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA 1. Sopijapuolet Lappeenrannan kaupunki (y-tunnus 0162193-3), Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta (jäljempänä Kaupunki ) (y-tunnus 1565217-5),, (jäljempänä Wirma
LisätiedotVenäjän markkinoita hyödyntävä kansainvälinen osaamiskeskittymä
Lappeenranta strategia Venäjän markkinoita hyödyntävä kansainvälinen osaamiskeskittymä Lappeenrannan kaupungin Venäjä 2013 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotKeski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotKansainvälinen Pohjois Savo
Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotAjankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset
Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus
LisätiedotTervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!
Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen
LisätiedotTeam Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016
Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotJyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot
Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Kulttuurin kansainväliset yhteydet Jyväskylän kaupungin vastuulalueilla on laajat ja toimivat kansainväliset yhteydet. Kansainväliset näyttelyt Graphica
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotMATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella
MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen
LisätiedotEtelä-Karjalan näkyvyys Brysselissä ja kehittämistarpeiden esille tuominen tulisi varmistaa etenkin seuraavilla teemoilla:
Selonteko 30.11.2015 ETELÄ-KARJALAN EU-EDUNVALVONTA Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto on pyytänyt 15.6.2015 kokouksessaan maakuntahallitukselta selontekoa EU-edunvalvonnan kehittämisen eri vaihtoehdoista.
LisätiedotKainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE
Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN
Lisätiedotgosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla
gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
LisätiedotMissä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?
Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotKeskustafoorumi. Mitä Jyväskylän keskustan kehittämishanke tarkoittaa?
Keskustafoorumi Mitä Jyväskylän keskustan kehittämishanke tarkoittaa? Hankejohtaja Anne Sandelin ja projektipäällikkö Pirkko Flinkman, Jyväskylän kaupunki Rohkeasti aikaansa edellä kaupunkistrategia 2015
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotMiksi matkailuun kannattaa panostaa?
Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen
LisätiedotArttu-seminaari 24.5.2011
Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016
HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotToimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2011 YLEISTÄ Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnasta vastaavat hallitus, edustajisto ja opiskelijakunnan palkkaamat työntekijät. Opiskelijakunnan aatteellinen toiminta
LisätiedotPÄÄTÖS. Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista
PÄÄTÖS Lappi LAAVI/1315/04.06.01/2015 1.12.2015 Asia Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista Hakijat Etelä-Karjalan kauppakamari Toimitusjohtaja Mika Peltonen Raatimiehenkatu 20 A 53100 Lappeenranta
LisätiedotCentrum Balticum -keskus
Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5
LisätiedotETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI
ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeessa on ollut tavoitteena luoda Etelä-Karjalasta ja Saimaan alueesta mielikuvaa maakuntana, jossa on hyvä elää,
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä
1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung
LisätiedotYöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä)
1 Matkailu Yöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä) 300000 250000 200000 150000 Kotimaiset Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä 100000 50000 0 2010 2011 2012
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotYstävyyskuntatoiminta Etelä-Pohjanmaalla
Ystävyyskuntatoiminta Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskuntatoiminta selvitys Ystävyyskuntatoiminta nykyaikaan seminaari 18.11.2015 Projektipäällikkö Elina Koivisto Laatija: Selvitys
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotOPISKELIJAKUNTA HUMAKO
Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO
LisätiedotMiksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen
Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen
LisätiedotTeam Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!
Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA
LisätiedotFashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013
Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen
LisätiedotLappeenrannan kaupunki (y-tunnus 0162193-3), Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta (jäljempänä Kaupunki )
SOPIMUS PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA 1. Sopijapuolet Lappeenrannan kaupunki (y-tunnus 0162193-3), Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta (jäljempänä Kaupunki ) (y-tunnus 1565217-5), Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta
LisätiedotToiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.
LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa
LisätiedotJoensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen
1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä
LisätiedotTeam Finland / Business Finland yrityspalvelut. Joensuu Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs
Team Finland / Business Finland yrityspalvelut Joensuu 20.4.2018 Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs Tavoitteenamme on pk-yritysten viennin tuplaaminen vuoteen 2020 mennessä Mikä Team Finland? Kyse
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotSisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7
TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.
LisätiedotSalon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma
1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa
LisätiedotEtelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi
Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi Missio & visio Missio Johtaa ja toteuttaa maakunnan matkailumarkkinointia yhteismarkkinoinnin perusperiaatteiden mukaisesti (kotimaa ja kv) Visio Suomen suosituin
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotVenäjän markkinoihin tukeutuva kyvykäs osaamiskeskittymä Lappeenrannan kaupungin Venäjä ohjelma 2013 2016
Venäjän markkinoihin tukeutuva kyvykäs osaamiskeskittymä Lappeenrannan kaupungin 2013 2016 1 Neljä skenaariota venäläisten matkoista Suomeen Lähde: TAK Oy 2013, ilman viisumivapautta Million trips 60 50
LisätiedotKAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen
KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotMatkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan toteumaa 22.1.2016
Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan toteumaa 22.1.2016 Nina Vesterinen, matkailun erityisasiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö nina.vesterinen@tem.fi Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen
LisätiedotSaimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan
Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotVisit Tampere sopimusseuranta 1-8/2017
Visit Tampere sopimusseuranta 1-8/2017 TAVOITE MITTARI SEURANTA TOTEUMA 1-8/2017 edistetään aluetalouden positiivista kehittymistä Matkailijoiden määrän kehitys Tampereella (kotimaiset, ulkomaiset) Matkailijatilastot
LisätiedotSujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin
Sujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Hallitus panostaa 3 milj. euroa nopeasti toteutettaviin
LisätiedotMOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön
MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotUnicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa
Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu
Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä
LisätiedotJyväskylän kokemuksia
Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotKOUVOLAN STRATEGIAPOLULLA KINNON KASVUALUSTALLA
KOUVOLAN STRATEGIAPOLULLA KINNON KASVUALUSTALLA 29.3.2019 KAUPUNKISTRATEGIA 2030 KAUPUNGIN ELINVOIMAPOLITIIKKA YRITTÄJÄASIAKAS LÄHTÖKOHTA RAHTIKYLÄ BIOLAAKSO VISITKOUVOLA ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT TOIMIVAN
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
Lisätiedotjoensuun kaupunkistrategia
Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotElinkeino-ohjelma 2015-2020
Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen
LisätiedotYLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE
YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotElinvoimaa osaamisesta
Lappeenranta strategia Elinvoimaa osaamisesta Lappeenrannan kaupungin elinkeino-ohjelma 2013- Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät
LisätiedotElinkeinostrategia
www.mustasaari.fi Elinkeinostrategia Toimintasuunnitelma 2011 2015 Hyväksytty kunnanhallituksessa 14.6.2011 Visio Mustasaaren elinkeinostrategian tavoitteet Tavoite Myönteinen asenne yrittäjyyteen 1 Meillä
LisätiedotImatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotMatkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö
Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI Pöytäkirja 1. Karjalainen Riitta pj. Mölsä Jukka Koivunen Tuula j. Venesjärvi Seppo j., poissa
ORIMATTILAN KAUPUNKI Pöytäkirja 1 Aika 26.5.2016 klo 18.00 20.40 Paikka Osanottajat Kaupunginhallituksen kokoushuone Karjalainen Riitta pj. Mölsä Jukka vpj. Koivunen Tuula j. Venesjärvi Seppo j., poissa
LisätiedotUtta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.
Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotOSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014
OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
Lisätiedot