Etelä-Karjalan näkyvyys Brysselissä ja kehittämistarpeiden esille tuominen tulisi varmistaa etenkin seuraavilla teemoilla:

Transkriptio

1 Selonteko ETELÄ-KARJALAN EU-EDUNVALVONTA Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto on pyytänyt kokouksessaan maakuntahallitukselta selontekoa EU-edunvalvonnan kehittämisen eri vaihtoehdoista. Tarpeet eurooppalaisen yhteistyön tiivistämiselle Etelä-Karjalan EU-rakennerahastovarat pienentyivät 34 % edellisestä ohjelmakaudesta. Alueellinen kehittämisrahoitus uhkaa kutistua olemattomaksi 2020-luvulla. Valmisteilla olevan Kaakkois-Suomi Venäjä CBC-ohjelman rahoitus on samalla tasolla kuin ENPI-ohjelmassa aiemmalla kaudella ja voi ohjelmakauden aikana jopa merkittävästi kasvaa. Vaikka EU-ohjelmakausi on juuri vasta käynnistynyt ja CBC-ohjelma odottaa vielä käyntiinlähtöä, tulee jo seuraavaan ohjelmakauteen varautua. Maakunnan erityispiirteiden ja tarpeiden esilletuomiseksi olisi tärkeää päästä mukaan valmisteleviin työryhmiin. Niihin mukaan pääsemiseksi tarvitaan oikeita kontakteja ja oikeaaikaista edunvalvontaa. EU-tason vaikuttamista tarvitaan myös lainsäädännön valmistelutyön näkökulmasta. Vaikuttamisen tulisi ulottua niin alueiden komiteaan, parlamenttiin, neuvostoon kuin komissioonkin. Etelä-Karjalan näkyvyys Brysselissä ja kehittämistarpeiden esille tuominen tulisi varmistaa etenkin seuraavilla teemoilla: - EU-Venäjä-yhteistyö - bio- ja kiertotalouden osaaminen, kehitysalustat ja yritystoiminta - matkailualan kehittäminen -TEN-T-verkosto; ratayhteys Luumäki Imatra valtakunnan raja ja Saimaan kanava osaksi TEN-T-verkostoa Komission Horisontti 2020 puiteohjelmaa ja muuta EU:n suoraa rahoitusta tulisi pystyä hyödyntämään aiempaa paremmin niin Etelä-Karjalassa kuin koko Suomessa. Se edellyttää tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja toimivia eurooppalaisia oppilaitosten, yritysten ja kehittämistoimijoiden verkostoja. EU:n suorarahoituskanavien hyödyntämisessä on tunnustettava, että Etelä-Karjalan toimijat ovat hyvin pieniä, joten realistisempaa on tähdätä osatoteuttajaksi kansainvälisiin hankkeisiin kuin rakentaa niitä alusta asti itse. Onnistuneita esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi Visedo Oy on päässyt mukaan kehittämään Tanskaan valmisteilla olevaa maailman suurinta täysin sähköllä toimivaa matkustajalaivaa. Yli 20 miljoonan euron hanke on yksi Horisontti 2020-ohjelman kärkihankkeista. Eurooppalaisten verkostojen rakentaminen edellyttää kumppanien tapaamista. Julkisten resurssien niukentuessa matkabudjetteja on paikoin karsittu, mikä ei edistä eurooppalaisen yhteistyön tiivistämistä. Pelkästään hankkeiden ja konsortioiden kokoonjuoksemiseksi tarvittaisiin erillistä kehittämisrahoitusta. 1

2 Etelä-Karjalan EU-edunvalvonta viime vuosina Etelä-Karjala on Manner-Suomen ainoa maakunta, jolla ei ole edunvalvontatoimistoa Brysselissä. Maakunnalla oli Interreg IIIA rahoituksella perustettu ja käynnistetty toimisto vuosina Brysselin EU-korttelissa lähellä EU-parlamenttia ja alueiden komiteaa (Rue de Toulouse). Toimistossa mukana olleet tahot olivat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitto, alueen kaupungit ja kehitysyhtiöt. Pietarin kaupunki ja Leningradin alue olivat toiminnassa mukana, mutta eivät osallistuneet toimiston tai Interreg-hankkeen rahoitukseen. Ajatuksena oli rakentaa gateway- toimisto, jossa venäläisten mukanaolo olisi tehnyt toimistosta kiinnostavan, koska Venäjän markkinat olivat auenneet ja kehitys näytti suotuisalta. Yhteistyö venäläisten kanssa ei lopulta ollut niin tiivistä kuin ennakkoon oli toivottu. Toimiston kustannukset ilman 70 % hankerahoitusta nousivat korkeiksi siitä saatuun hyötyyn nähden. Etelä-Karjalan liitto oli vuosina mukana Itä-Suomen EU-toimistossa ostopalvelusopimuksella. Itäja Pohjois-Suomen toimistojen yhdistyttyä EU-ohjelmakauden kynnyksellä, Etelä-Karjalan liitto jättäytyi siitä pois, sillä edunvalvonnalliset intressit poikkesivat uuden ohjelmakauden valmistelussa. Toimistoa hyödynnettiin lähinnä tiedonhankintaan info-kirjeen kautta ja Brysselin vierailujen (mm. maakuntahallitus) käytännön järjestelyihin. Viime vuosina yhteydenpitoa komission suuntaan on tehty etenkin ENPI- ja ENI-ohjelmaan liittyen. Hallintoviranomaisena Etelä-Karjalan ohjelmayksikkö käy säännöllistä keskustelua komission virkamiesten kanssa ja ENI-ohjelmatyössä tarvitaan jatkuvasti uusia kontakteja EU:n ulkorajayhteistyön lobbaamiseksi. Myös EU:n Venäjää vastaan tekemä pakotepolitiikka on vaatinut maakunnan edunvalvontaa. Eurooppalainen verkostoyhteistyö Eurooppalaisista verkostoista Etelä-Karjalan liitto on mukana Euroopan raja-alueiden yhdistyksessä (AEBR), jossa on jäseniä noin 100:lta eri raja-alueelta. Yhdistyksen kotipaikka on Saksa. Etelä-Karjalan liitolla on paikka AEBR:n hallituksessa. Varsinainen jäsen on Ari Berg ja varajäsen Johannes Moisio. Johannes Moisio vetää yhtä AEBR:n työryhmistä, EU-ulkorajatyöryhmää. AEBR lobbaa komission ja alueiden komitean suuntaan ja siten voi vaikuttaa erilaisten taustapapereidenkin valmisteluun. Osana Etelä- ja Länsi-Suomen aluetta Etelä-Karjala on mukana eurooppalaisessa IQ Net-verkostossa, jossa yhteistyötä tehdään rakennerahastovarojen hallinnointiin liittyen. Verkostoon on liitytty vuonna 2014, eikä se ole vielä näkynyt käytännön työssä. Euroopan itäisen rajan yhteisössä, NEEBORissa, Etelä-Karjalan liitto on perustajajäsen. NEEBORin toiminta on elänyt hiljaiseloa viime vuodet. Verkostossa ei ole jäsenmaksua, joten siitä tulee kustannuksia vain toiminnan kautta. Edellisellä vuosikymmenellä Etelä-Karjala on ollut mukana myös Euroopan alueiden liitossa (AER), joka yllä mainituista järjestönä on suurin, mutta jäsenmaksultaan kallein. Etelä-Karjalan osallistuminen AER:ssä rajoittui pääosin yhteen vuosittaiseen kokousmatkaan. Myös moni muu Suomen maakunnista on eronnut AER:stä. Edustustot ja aluetoimistot Brysselissä Tällä hetkellä Brysselissä toimii Suomen EU-edustuston lisäksi Suomen Kuntaliiton Brysselin toimisto ja alueellisia toimistoja yhteensä viisi kappaletta. Etelä-Suomen maakunnista Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Kymenlaakson liitto ja Päijät-Hämeen liitto ovat mukana Helsinki EU-toimistossa, johon kuuluvat myös mm. 2

3 Helsingin kaupunki, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa on mukana seitsemän Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaa. Aluetoimistot tukevat yhteistyökumppaniensa EU-edunvalvontaa ja edistää niiden näkyvyyttä EU-foorumeilla. Toimistot välittävät tietoa EU-lainsäädännön valmistelutyöstä, EU-rahoitusohjelmien rakenteesta ja avautuvista rahoitushauista, tapahtumista ja yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksista. Muita suomalaisia toimistoja Brysselissä ovat mm: -Elinkeinoelämän keskusliiton toimisto -Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions -Suomen Akatemian ja Tekesin EU-yhteistoimisto -Suomen Yrittäjien EU-edustaja -MTK:n, Pellervon ja SLC:n toimisto -Energiateollisuuden toimisto Vaihtoehtoja edustautumiselle Brysselissä Seuraavassa on esitetty vaihtoehtoja ja niiden plussia ja miinuksia edustautumiselle Brysselissä. Eri toimistovaihtoehtoja pohdittaessa olennaista on huomioida, että rahoitusohjelmien hyödyntäminen ja onnistunut edunvalvonta vaatii paljon työtä myös maakunnan sisällä, niin liitossa kuin muissa organisaatiossa. Niissä maakunnissa, joissa kansainvälisen hanketoiminnan aktivointiin ja verkostoihin on panostettu myös maakunnan sisällä, on EU-toimistoistakin saatu suurempi hyöty. 1. OMA TOIMISTO + Oma luottohenkilöstö kokoaikaisesti käytettävissä + Mahdollisuus rakentaa maakunnan toimijoiden kesken yhteinen toimisto, esim. yliopisto, amk, liitto, kunnat, kauppakamari ja yrittäjäjärjestö. + Toiminnan suuntaaminen puhtaasti maakunnan kannalta tärkeisiin asioihin + Mahdollisuus käytännönläheiseen verkostojen rakentamiseen ja myös rahoitushakemusten valmisteluun - Kustannusrakenne todella korkea (esim. 2 hlön toimistossa n /v) - Vaikka toimistossa olisi pysyvää henkilöstöä, tarvitaan kuitenkin substanssin tuntevia henkilöitä paikalle oikeaan aikaan - Erottuminen monen sadan aluetoimiston joukossa? 3

4 2. YHTEINEN TOIMISTO TOISTEN MAAKUNTIEN KANSSA (Itä- ja Pohjois-Suomi tai Helsinki EU-toimisto) + Kustannuksilla useampi maakunta jakajina (täysjäsenyyden kustannukset n euroa/v.) + Valmis osaaminen, ei perustamisvaiheen alkukankeutta ja kustannuksia + Mahdollisuus saada tietoa suunnitelmista, ohjelmista ja niiden valmistelusta ennakkoon + Näkyvyys ja profiloituminen suuraluetasolla + Toimiston toimialueen toimijoiden yhteiset verkostot ja synergia - Ei omaa kokoaikaista henkilöä käytettävissä - Kiinteä kustannus kohtalaisen suuri ilman takeita vastineesta rahalle - Huomioidaanko yhden pienen maakunnan tarpeet osana isoa aluetta? - Osataanko maakunnassa hyödyntää toimiston palveluja? a) Itä- ja Pohjois-Suomi + Yhteiset Venäjään ja ulkorajaohjelmiin liittyvät intressit + Etelä-Karjala ollut aiemmin osa Itä-Suomen toimistoa + Toimiston johdon kokemus - Etelä-Karjala ei kuulu Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttuun alueeseen => Etelä-Karjala ei saa edunvalvontaan täyttä työkalupakkia b) Helsinki EU-toimisto + Etelä-Karjala osa Etelä-Suomen suuraluetta, jonka maakunnista neljä kuuluu Helsingin EUtoimiston piiriin + LUT:n strateginen kumppani, Helsingin yliopisto mukana toimistossa + EU-tasolla Helsingin/Etelä-Suomen tunnettuus - Liikenneverkon kehittämiseen liittyvät intressit erilaisia - Pystyykö monen erilaisen toimijan toimisto palvelemaan yhtä pientä maakuntaa? 3. EI TOIMISTOA/MUU TOIMINTAMALLI + Operoidaan täsmäiskuin ja kustannuksia syntyy vain silloin kun on tarvetta toimeen + Voidaan hakea kulloinkin paras mahdollinen asiantuntemus; mahdollisesti myös IP-toimiston palvelut maksua vastaan käytettävissä + Rahoitusohjelmaseuranta mahdollista myös etänä 4

5 - Tuntosarvet Brysselissä puuttuvat ja verkostoihin ja valmisteluryhmiin pääseminen vaikeampaa - Yksittäiset konsulttipalvelut kalliita - Paljon matkustuskuluja - Alueella ei näkyvyyttä tai jatkuvaa edunvalvontaa Brysselissä - Ilman pysyvää edustusta voidaan menettää mahdollisuuksia - + EU-asioita seurattava jatkuvasti maakunnasta käsin ja työllistää helposti yhden henkilön kokoaikaisesti Kaikille vaihtoehdoille yhteistä on, että EU-työtä ei voi ulkoistaa, vaan sitä täytyy joka tapauksessa tehdä myös itse. Vaikuttaminen on lopulta henkilökohtaista ja paikan päällä tulee olla aina substanssin tuntevat ihmiset silloin, kun Brysselissä on vireillä jotakin heidän kannaltaan tärkeätä esim. tapahtuma tai jonkun ajankohtaisen haun lobbaus. Uusien mahdollisuuksien hakeminen EU-alueelta vaatii aktiivisuutta ja lisää resursseja. Mikäli Etelä-Karjalan liitto päättää liittyä johonkin EU-toimistoon tai hankkimaan palveluja joko konsulteilta tai EU-toimistoilta, se aiheuttaa korotuspaineita kuntien jäsenmaksuosuuksiin. Jatkotoimenpiteet Maakunnan korkeakoulut ja elinkeinoyhtiöt valmistelevat hanketta päättyvään EAKR-ideahakuun, jossa painotuksena on kansainvälisen osaamis- ja innovaatiokeskittymän vahvistaminen. Hankkeella kehitettäisiin alueen toimijoiden keskinäistä työnjakoa Etelä-Karjalan osaamis- ja innovaatiokeskittymän kansainvälistymisessä ja rakennettaisiin kansainvälisiä kumppanuuksia maakunnan kärkiosaamisaloilla (esim. energia, biotalous, cleantech) niin, että toimintaan kytketään myös yritykset. Hankkeella parannetaan maakunnan toimijoiden edellytyksiä hakea rahoitusta suorista EU-rahoituslähteistä. Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Satu Sikanen, satu.sikanen@ekarjala.fi,