Alemman tieverkon LAM
|
|
- Irma Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alemman tieverkon LAM Esiselvitys Sisäisiä julkaisuja 46/2001
2
3 Alemman tieverkon LAM Esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/2001 Tiehallinto Helsinki 2002
4 ISSN X TIEH Edita Prima Oy Helsinki 2002 Julkaisua myy/saatavana: Tiehallinto, julkaisumyynti Telefaksi S-posti Tiehallinto Liikenteen palvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde
5 Alemman tieverkon LAM - esiselvitys. Helsinki Tiehallinto, Tiestötiedot. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/ s. + liitt. 1 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: liikennelaskennat, vähäliikenteiset tiet, LAM Aiheluokka: 20 TIIVISTELMÄ Tieverkon liikennettä mitataan yleisen liikennelaskentajärjestelmän (YL) avulla. Mittaus tapahtuu otosmittauksina siirrettävillä mikroaalto- ja silmukkalaskimilla. Päätieverkolla tukena käytetään liikenteen automaattista mittausjärjestelmää (LAM). Yleisen liikennelaskennan Tiehallinto tilaa Tieliikelaitokselta. LAM-laitteista ja -mittauksista vastaa Tiehallinto. Liikennetietoja käytetään tienpidon suunnittelua, liikenteen seurantaa ja liikennetiedotusta varten. Lisäksi tietoja käytetään toimenpidepäätösten tukena ja hallintajärjestelmien perustietoina. LAM-järjestelmän laajentamisesta alemmalle tieverkolle on keskusteltu koko järjestelmän olemassa olon ajan. Tässä esiselvityksessä on tutkittu, kuinka laaja alemman tieverkon LAM-verkoston tulisi olla, mitkä olisivat sen kustannukset sekä mitä rahallista ja laadullista hyötyä siitä saataisiin. Järjestelmän kustannuksia määritettäessä on ensin arvioitu, kuinka monta laitetta tarvitaan, jotta voitaisiin tuottaa luotettavat ennustemallit. Analyyseissä havaittiin, että LAM-pisteiden ennustetarkkuus on kaksinkertainen yleiseen liikennelaskentaan verrattuna. Tarvittavaa laitemäärää arvioitaessa tämä merkitsee sitä, että LAM-mittaus tuottaa tarkemman tuloksen, jos laitteiden lukumäärä on 87 kpl ja luotettavaan varmuuteen liikennemääräennusteista päästään 143 laitteella. Rahallisesti 143 laitetta tarkoittaa 1,43 milj. euron (8,5 milj. mk) investointia ja euron (0,7 milj. mk) vuotuisia käyttö- ja ylläpitokuluja. Kun LAM-laitteiden käyttöiäksi lasketaan 10 vuotta, päädytään euron (1,56 milj. mk:n) vuotuisiin kustannuksiin. Tarkentuneen liikennemääräennusteen rahallista arvoa on vaikea määrittää. Mikä on esim. yhdellä prosentilla tarkentuneen ennusteen rahallinen hyöty? Sen sijaan LAM-mittaukset mahdollistavat yleisen liikennelaskennan otosmittausten vähentämisen. Nykyisin tarvitaan kustakin homogeenisesta liikennelaskentavälistä vähintään kaksi mittausta, jotta saadaan määritettyä keskimääräinen liikennemäärä ja liikenteen vaihtelumuodot. LAM-verkoston avulla voitaisiin noin puolelta näistä pisteistä vähentää yksi mittauskerta. Tämän tuoma kustannussäästö on euroa/v (1,16 milj. mk). Järjestelmän tuomia immateriaalisia hyötyjä ovat tarkemmat liikenne-ennusteet ja liikennetiedot, joita hyödynnetään tienpidon ohjauksessa ja toimenpidesuunnittelussa. LAM-mittauksilla on myös positiivisia vaikutuksia tiedon laatuun ja Tiehallinnon imagoon. Viestittäähän panostus alemman tieverkon mittauksiin alemman tieverkon merkitystä ja Tiehallinnon panostusta siihen. Projektiryhmä näkee LAM-järjestelmän laajentamisen alemmalle tieverkolle tarpeellisena ja immateriaaliset hyödyt huomioon ottaen kannattavana. Projektiryhmä ehdottaa, että asiaan otetaan kantaa seuraavassa tiestötietovastaavien foorumissa keväällä 2002.
6 Alemman tieverkon LAM esiselvitys (Automatic Traffic Counting System on Lower Road Network feasibility study). Helsinki Finnish Road Administration. Finnra Internal Publications 46/ p. + app. 1 p. ISSN , ISBN X. TIEH Keywords: Traffic Counting, Low Traffic Volume Roads, Automatic Traffic Counting System (TMS) SUMMARY Traffic in public roads is measured with General Traffic Counting System. Measurements are made by transferable microwave calculators and loop calculators. Automatic Traffic Calculation System (TMS) is used to complement these measurements on main roads. Finnish Road Administration (Finnra) currently procures traffic counting from Finnish Road Enterprise whereas TMS-equipments and measurements are owned and managed by Finnra itself. Traffic information is used for planning of road maintenance, for traffic monitoring and for traffic reporting. This information is also used to support decision-making and as basic data for management systems. There have been discussions of expanding the system to lower road network during the existence of the current TMS-system. In this report it has been studied how extensive the TMS-network in lower road network should be, what would the costs be and what would be monetary and qualitative benefits. The main objective of this study was to estimate how many TMS-equipments are needed to generate reliable traffic forecast models. It was found out that the accuracy of traffic forecasts using data from TMS-equipments is considerably better (up to 50 percent) compared to General Traffic Counting. This means that TMS-measurements would give better results if only 87 TMSequipments were used. Adequate reliability in traffic volume predictions would be achieved by using 143 TMS-equipments. Financially this would mean annual costs of euro (1,56 million FIM). It is difficult to define the monetary value of better traffic volume predictions. For example if the prediction is one percent better, what are the financial savings and where do they come from? However, by using TMSmeasurements it is possible to reduce need of General Traffic Counting. Currently, at least two measurements from each homogenous section are needed to define average traffic volume and variation patterns. By using TMS-network one measurement from about half of these sections could be reduced. This would mean annual savings of euro (1,16 million FIM). TMS-network in lower road network would also bring immaterial savings, such as more accurate traffic predictions and better traffic information to be used in planning of road maintenance and rehabilitation. TMSmeasurements have also positive influence on quality of information and on Finnra's image. Project team considers the expanding of TMS-network into lower road network necessary and, considering immaterial benefits, also profitable. Project team proposes that the expanding of TMS-network would be discussed in the next meeting of regional road information managers in spring 2002.
7 ESIPUHE Tarkastelun tavoitteena on ollut selvittää nykyisen päällystetyn tieverkon liikennelaskennan kustannukset päätiestöllä ja alemmalla tieverkolla sekä toisaalta, mitä liikennetietoja alemmalta tieverkolta halutaan sekä kuinka laaja LAM -verkko alemmalla päällystetyllä tieverkolla tulisi olla, jotta edellä määritetyt tarpeet saadaan toteutettua. Liikennelaskentojen kustannukset ovat tiepiireissä nousseet jo niin suuriksi, että on haluttu myös selvittää myös mahdollisen LAM verkon laajennuksen kustannukset sekä siitä saatavat mahdolliset immateriaaliset hyödyt. Selvitystyö on tehty Tiehallinnon Tiestötiedot yksikön toimeksiannosta Inframan Oy:ssä. Projektiryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Reijo Prokkola Pekka Räty Jyri Vilhunen Jari Juutinen Antti Kanto Ari Kähkönen Tiehallinto / Tiestötiedot Tiehallinto / Uudenmaan tiepiiri Tiehallinto / Tiestötiedot Inframan Oy Inframan Oy Inframan Oy Helsinki, joulukuu 2001 Tiehallinto Tiestötiedot
8 6 Alemman tieverkon LAM Sisältö 1 JOHDANTO 7 2 LIIKENNELASKENNAN NYKYKÄYTÄNTÖ Yleistä Liikenteen automaattinen mittausjärjestelmä LAM Yleinen liikennelaskenta Liikennelaskennan kustannukset Liikennelaskentojen hyödyntäminen 10 3 LAM-PISTEIDEN TARVE ALEMMALLA TIEVERKOLLA Yleistä LAM-laitteilla saavutettava konstruointikertoimien tarkkuus Laitemäärän tarpeen arviointi Mittauspisteiden sijoittelu 14 4 ALEMMAN TIEVERKON LAM-PISTEIDEN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT Kustannukset Hyödyt 15 5 JATKOSUOSITUKSET 18 LIITE 1. KOMMENTIT
9 Alemman tieverkon LAM 7 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tiehallinto mittaa tieverkon liikennettä yleisen liikennelaskentajärjestelmän avulla. Liikenteen mittaus tapahtuu otosmittauksina siirrettävillä mikroaaltoja silmukkalaskimilla. Päätieverkolla otosmittausten tukena käytetään liikenteen automaattista mittausjärjestelmää (LAM). LAM-laitteilla seurataan ensisijaisesti liikenteen kehitystä mutta sen lisäksi myös liikenteen sujuvuutta ja ajonopeuksia, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla niitä käytetään myös liikenteen ohjauksen tukena. Yleisen liikennelaskentajärjestelmän otosmittauksia tehdään neljän vuoden kierrolla (kahdeksan vuoden kierrolla, kun KVL<150), jolloin mittausvuonna saadaan liikenteen todellinen määrä ja kasvukertoimien avulla lasketaan välivuosien liikenne. Kasvukertoimet saadaan päätieverkon LAM-mittausten perusteella. Liikennelaskentojen kustannukset ovat tiepiireissä nousseet niin suuriksi, että on haluttu selvittää, olisiko taloudellisesti järkevää laajentaa nykyistä LAM-verkostoa koskemaan myös alempaa päällystettyä tieverkkoa (seutuja yhdystiet). Myös LAM-mittauksista saatavan tiedon lisäarvo (mm. liikenteen kasvukertoimen tarkempi määritys) halutaan selvittää. Tämän esiselvityksen tavoitteena on kartoittaa paljonko alemman päällystetyn tieverkon liikennelaskenta maksaa nykyään ja mitä sillä panostuksella saadaan mitä liikennetietoa alemmalta tieverkolta halutaan riittääkö jatkossakin Tierekisteriin talletettavat KVL-tiedot vai ollaanko kiinnostuneita myös esim. liikenteen ennustamisesta, sujuvuudesta ja ajonopeuteen liittyvistä tiedoista kuinka laaja LAM-verkosto alemmalla tieverkolla tulisi olla, jotta edellisessä kohdassa määritetyt tarpeet saataisiin toteutettua, sekä mitkä olisivat tämän verkoston perustamis- ja käyttökustannukset LAM-mittauksista saatavat hyödyt. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätökset jatkotoimenpiteistä eli laitteiden mahdollisesta hankinnasta, perustettavan LAM-verkoston laajuudesta sekä nykyisen mittausjärjestelmän uudistamisesta. Selvityksessä alempi tieverkko käsittää seutu- ja yhdystiet. Koska LAM-pisteet vaativat päällysteeseen sijoitettavat silmukat, rajoitetaan tarkastelu koskemaan kestopäällystettyjä teitä. Seutu- ja yhdysteillä on AB-päällysteisiä kaikkiaan km ja PAB-päällysteisiä km. Tarkastelu on määritetty koskemaan koko maata (ei tiepiirikohtaista tarkastelua). Taajamaliikenne ja soratiet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Päätieverkolla LAM-pisteillä tavoitellaan pitempimatkaista liikennettä ja sama pätee myös alemmalle tieverkolle. Soratiet puolestaan on jätetty pois, koska silmukoita ei niille voida asentaa.
10 8 Alemman tieverkon LAM LIIKENNELASKENNAN NYKYKÄYTÄNTÖ 2 LIIKENNELASKENNAN NYKYKÄYTÄNTÖ 2.1 Yleistä Liikennelaskennat jakautuvat nykyään kahteen osaan: yleiseen liikennelaskentaan sekä LAM-järjestelmään (Liikenteen Automaattinen Mittausjärjestelmä). LAM-laskennat tehdään kiinteillä mittauslaitteilla, jotka on sijoitettu eri puolille Suomea lähinnä päätieverkolle. Yleinen liikennelaskenta taas tehdään otoslaskentoina siirrettävillä laskimilla. Yleistä liikennelaskentaa tehdään sekä päätieverkolla (valta- ja kantatiet) sekä alemmalla tieverkolla (seutu- ja yhdystiet). 2.2 Liikenteen automaattinen mittausjärjestelmä LAM LAM-järjestelmä luotiin ja 1990-luvun taitteessa seuraamaan liikenteen kehitystä päätieverkolla. Aluksi mittauspisteitä rakennettiin noin 170 kpl, mistä lukumäärä on tähän päivään mennessä kasvanut noin 270:een. Pisteet sijaitsevat pääosin päätieverkolla, mutta pisteitä on perustettu myös liikenteen seurannan tarpeisiin sekä seuraamaan rajanylitysliikennettä. Ensimmäisten pisteiden sijaintipaikat valittiin kohteista, joissa liikenteen kehitys oli ollut tasaista viiden edellisen vuoden aikana. Lisäksi noin puolet näistä ensimmäisistä mittauspisteistä oli vanhoja tarkkailevan liikennelaskennan pisteitä. Mittauslaitteet on sijoitettu siten, että niiden asentaminen ja huoltaminen olisi mahdollisimman helppoa ja turvallista (esim. suoralle ja näkyvyys hyvä). Uusia pisteitä perustetaan vuosittain kpl. Alkuperäisen tarkoituksen (liikenteen kehityksen seuranta) lisäksi on LAMpisteitä alettu hyödyntää liikenteen sujuvuuden arvioinnissa, ajonopeustietojen seurannassa sekä lähinnä pääkaupunkiseudulla liikenteen tiedottamisen apuvälineenä työmatka- ja viikonloppuliikenteelle. Pisteitä on sijoitettu myös rajanylityspaikkoihin (Ruotsin ja Venäjän rajoille), missä seurataan liikennemääriä ja liikenteen koostumusta (kevyt ja raskas autoliikenne). Mittauslaitteet tallettavat kaikista ohituksista seuraavat tiedot: aika (sadasosasekunnin tarkkuudella), suunta, kaista, ajoneuvoluokka (seitsemän luokkaa), pituus ja nopeus. Nämä tiedot luetaan automaattisesti joka yö modeemien välityksellä Helsingin Pitäjänmäellä (NovoGroup Oyj:n tiloissa) olevalla HP-UX-koneella. Tiedoista lasketaan tuntikohtaisia ja joistain pisteistä viiden minuutin tietoja mm. liikennemäärät, ajoneuvovälit, nopeusluokkiin kuuluvien ajoneuvojen lukumäärät. Lasketut tiedot talletetaan tietokantaan ja kerätyt raakadatatiedostot talletetaan palvelimelle mahdollista myöhempää tutkimuskäyttöä varten. Tietokantaan talletetuista tiedoista lasketaan sitten mm. liikenteen kehitys, jota seurataan valtakunnallisesti ja tiepiireittäin. Valtakunnalliseen liikenteen kehityksen laskemiseen käytetään mittauspistettä. Tiedoista voidaan tarkastella mm. tuntiliikennettä, vuorokausiliikennettä, kausivaihtelukertoimia. LAM:n tietokannasta saadaan vertailutietoa viikonloppuliikenteen ja juhlapyhien liikenteen ruuhkaennusteiden tekemiseen sekä työmatkaliikenteen seurannan tarpeisiin.
11 Alemman tieverkon LAM 9 LIIKENNELASKENNAN NYKYKÄYTÄNTÖ 2.3 Yleinen liikennelaskenta Yleiset liikennelaskennat tekee tällä hetkellä Tieliikelaitos Tiehallinnon kanssa tehdyn palvelusopimuksen mukaisesti. Laskenta suoritetaan silmukka- ja mikroaaltolaskimilla, jotka kaikki ovat Tieliikelaitoksen omistuksessa. Tieliikelaitos vastaa laitteiden huollosta ja kehittämistoimista. Silmukkalaskimet vaativat tiehen sijoitetut induktiosilmukat, joiden rakentamisesta ja rakennettujen silmukoiden ylläpidosta Tiehallinto vastaa. Silmukkalaskimia käytetään lähinnä vilkkailla laskentaväleillä ja laskentaväleillä, joissa ajoradalla on enemmän kuin kaksi kaistaa. Tiedonkeruulaitteet ovat taas Tieliikelaitoksen omistuksessa ja se vastaa kokonaisuudessaan laitteista. Tieverkko on jaettu ns. homogeenisiin liikennelaskentaväleihin, jotka on muodostettu tiettyjen periaatteiden mukaan (esim. KVL ei saa vaihdella välillä yli 10 %:a). Tiehallinto määrittelee homogeeniset liikennelaskentavälit ja toimittaa ne Tieliikelaitokselle, joka määrittää väliltä varsinaisen mittauspisteen paikallis- ja asiantuntemuksensa perusteella. Liikennelaskentavälien kiertoaika on neljä vuotta paitsi yhdysteillä, joiden KVL on alle 150, kahdeksan vuotta. Tämän keskimääräisen laskentakiertoajattelun perusteella on määritelty suositeltava laskentavälimäärä tiepiireittäin (taulukko 1). Taulukko 1. Suositeltava vuosittainen keskimääräinen laskentavälimäärä tiepiireittäin (lähde: Yleisen liikennelaskennan palvelusopimus). TIEPIIRI Suositeltava vuosittainen laskentavälimäärä Uusimaa 256 Turku 499 Kaakkois-Suomi 390 Häme 445 Savo-Karjala 455 Keski-Suomi 183 Vaasa 401 Oulu 475 Lappi 235 YHTEENSÄ Mittauksia tehdään kussakin pisteessä vähintään viiden päivän ajan sekä kesällä että syksyllä (jossain pisteissä myös talvella). Mittausten avulla kullekin pisteelle saadaan määriteltyä liikenteen perustaso (keskimääräinen vuorokausiliikenne) sekä liikenteen vaihtelumuodot (kausi-, viikonpäivä- ja tuntivaihtelun tyyppi).
12 10 Alemman tieverkon LAM LIIKENNELASKENNAN NYKYKÄYTÄNTÖ 2.4 Liikennelaskennan kustannukset Yhdestä LAM -pisteestä aiheutuu vuodessa noin 500 euron (3 000 mk) ylläpitokustannukset, mikä sisältää laitteen huollon, käynnit pisteellä, mahdolliset silmukoiden uusimiset yms. Lisäksi tulevat tietoliikenne- ja sähkökustannukset, jotka ovat arviolta noin 340 euroa (2 000 mk) vuodessa. LAMpisteiden (270 kpl) vuotuiset käyttö- ja ylläpitokulut ovat siten euroa (1,35 milj. mk). Uuden pisteen perustaminen taas maksaa keskimäärin euroa ( mk), joka sisältää mittauslaitteen, silmukoiden tekemisen, puhelinlinjan ja sähkötyöt. Yhden otoslaskennan hinta on noin 146 euroa (870 mk) ja otoslaskentoja tehdään koko maassa vuodessa noin kpl. Otoslaskentojen kustannukset ovat noin 1,17 milj. euroa (6,95 milj. mk) vuodessa. 2.5 Liikennelaskentojen hyödyntäminen LAM-pisteiden alkuperäinen käyttötarve oli seurata liikenteen kehitystä päätieverkolla. Tämä on edelleen tärkeä osa järjestelmää. Lisäksi tiedon hyödyntämiseen on tullut uusia funktioita esim. liikenteen tiedottaminen ja ennustaminen. Viime aikoina kiinnostus on herännyt myös nopeustietojen (keskinopeuksien, ajoneuvovälien yms.) seuraamiseen ja tämän vuoksi LAMtietokantaan on lisätty ajonopeuksista kerättyä tietoa. Yleinen liikennelaskentajärjestelmä tuottaa tilastoitavaa pitemmän aikavälin liikennetietoa. Liikennetietoja käytetään pääasiassa tienpidon suunnittelun tarpeisiin toimenpidepäätösten tueksi ja hallintajärjestelmien perustietoina. Yleisen liikennelaskentajärjestelmän tuottamien liikennemäärätietojen perusteella lasketaan vuosittaiset ajoneuvolajikohtaiset suoritetiedot. Liikennelaskennoista tuotetaan Tierekisteriin vuoden keskimääräistä liikennemäärätietoa: KVL = vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne, KAVL = vuoden keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (arkivuorokausi = ma - to), KKVL = kesän keskimääräinen vuorokausiliikenne, raskaan ja yhdistelmäajoneuvojen osalta KVL ja KAVL, kausivaihteluluokka, viikonpäivävaihteluluokka ja tuntivaihteluluokka. Liikennemäärätiedot julkaistaan liikennemääräkartan muodossa ja karttaa päivitetään muutaman vuoden välein. Yksittäisten LAM-pisteiden tiedoista julkaistaan vuosittain kooste. Vuosille, joilla mittauksia ei tehdä, lasketaan liikennemäärätiedot kasvukertoimen avulla. Kasvukerroin saadaan päätieverkon LAM-mittausten perusteella (päätieverkon liikenteen kasvukerroin) tiepiireittäin, KVL-luokittain ja tieluokittain.
13 Alemman tieverkon LAM 11 LAM-PISTEIDEN TARVE ALEMMALLA TIEVERKOLLA 3 LAM-PISTEIDEN TARVE ALEMMALLA TIEVERKOLLA 3.1 Yleistä Alemmalta tieverkolta kerättävän tiedon tarpeellisuus voidaan ryhmitellä seuraavasti: Tieto erittäin tärkeää: - Koko liikenteen kehitys - Koko liikenteen vaihtelu Tieto tärkeää: - Liikenteen koostumus (ajoneuvotyypeittäin kevyet, raskaat, yhdistelmät) - Otoksiin perustuvan estimointimallin kontrollointi Tieto melko tärkeää: - Ajonopeuksien seuranta (nopeusmittaukset voivat olla tärkeitä yksittäisissä paikoissa) - Liikenteen sujuvuus - Liikenteen ohjaus Tässä selvityksessä on tutkittu LAM-laitteiden ennustetarkkuus liikenteen kehitystä estimoitaessa. Tulokset on esitetty seuraavissa kappaleissa. 3.2 LAM-laitteilla saavutettava konstruointikertoimien tarkkuus LAM-laitteiden mittaustuloksia käytetään KVL:n arviointiin (konstruointiin) myös sellaisilla teillä, joissa LAM-laitetta ei ole. KVL-laskennassa LAM-laitteesta saatava hyöty saadaan tällaisten konstruoitujen arvioiden parantuneena tarkkuutena. Jatkossa tällaisia arviota kutsutaan ennusteiksi. Jotta hyötyjä voitaisiin arvioida, arvioitiin eri laskentamenetelmien ennustustarkkuudet molemmilla laskentatavoilla eri KVL-tyypeillä. Laskennat perustuivat kolmeen peräkkäiseen mittaukseen samalla laskentatavalla kymmenen viime vuoden aikana. Kahden vanhimman mittauksen perusteella laskettiin KVL:n vuosittainen muutosnopeus, jonka perusteella laskettiin ennuste tuoreimman mittauksen KVL:lle. Tätä verrattiin kolmannen mittauksen toteutuneeseen arvoon, josta laskettiin vuosittainen ennustevirhe. Ennusteen hyvyyskriteerinä käytettiin absoluuttisen prosentuaalisen ennustevirheen mediaania. Tulokset on esitetty taulukossa 2.
14 12 Alemman tieverkon LAM LAM-PISTEIDEN TARVE ALEMMALLA TIEVERKOLLA Taulukko 2. Prosentuaalisten ennustevirheiden mediaanit eri KVL-tyypeille. KVL KAVL KKVL KVLyhd KAVLyhd KVLras KAVLras YL 4,35 4,41 6,17 7,16 11,68 10,89 4,1 LAM 2,29 2,54 3,45 7,17 5,83 5,58 1,83 Lyhenteiden selitykset: KVL= keskimääräinen vuorokausiliikenne KAVL= keskimääräinen arkivuorokausiliikenne KKVL= kesän keskimääräinen vuorokausiliikenne KVLyhd= yhdistelmäajoneuvojen keskimääräinen vuorokausiliikenne KAVLyhd= yhdistelmäajoneuvojen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne KVLras= raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen vuorokausiliikenne KAVLras= raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne. Karkeasti voidaan sanoa, että LAM-laitteilla vuosittainen ennustetarkkuus on noin kaksinkertainen yleiseen liikennelaskentaan verrattuna. Ennustetarkkuus vaihtelee KVL-tyypeittäin lähinnä erilaisista volyymeistä johtuen. 3.3 Laitemäärän tarpeen arviointi Vertailujen perustaksi valittiin KVL-ennustetarkkuus, joka yleisessä liikennelaskennassa on p % ja LAM-laitteilla p 2.29 L %. Luvut eivät ole sellaisenaan täysin vertailtavissa, sillä niillä voidaan kertoa ennustetarkkuus ainoastaan niillä tieosilla, joissa kyseinen laite on käytössä. LAM-laitteiden osalta prosenttiluku kertoo siis saavutettavan tarkkuuden hypoteettisessa tilanteessa, jossa siirrytään pelkästään LAM-laitteiden käyttöön. Koska LAMlaitteilla käytännössä saadaan vain otos tieosista, mittauksesta aiheutuvaan ennustevirheeseen on lisättävä vielä otannasta johtuva ennustevirhe Rahoitusriskilaskelmissa käytetään nykyään hyvin yleisesti VaR (Value at Risk) ajattelua, jossa määritellään suurin sallittu todennäköisyys, jolla voidaan päätyä haluttua huonompaan tulokseen. Tässä tapauksessa määritellään sallittu todennäköisyys, jolla tiettyyn LAM-laitemäärään n perustuva otos antaa huonomman ennusteen kuin yleinen liikennelaskenta. Yleisimmin käytetään arvoa = Tuloksena saadaan LAM-laitteille otoskorjattu ennustetarkkuus p p z p ( 100 p ) n, K L L L / missä z on haluttuun todennäköisyyteen liittyvä normaalijakauman prosenttipiste. Yhtälöstä voidaan laskea kriittinen laitemäärä n, jossa mittaustavat * ovat tasavertaiset eli p0 pk Laitemäärä riippuu mitattavasta KVL-tyypistä ja valitusta VaR -todennäköisyydestä. Sen kaavaksi saadaan n * p L ( 100 pl )( z /( p0 pl )) 2 Näin saadaan kriittiset laitteiden minimimäärät, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Niistä voidaan lukea arvio sille, että LAM-laitteisto antaa huonomman ennusteen kuin yleinen liikennelaskenta.
15 Alemman tieverkon LAM 13 LAM-PISTEIDEN TARVE ALEMMALLA TIEVERKOLLA Taulukko 3. LAM-laitemäärät eri KVL-tyypeillä ja vaaditulla varmuudella. Yhdistelmäajoneuvojen (KVLyhd) osalta tavanomaisen laskennan ja LAMlaitteiden ennustekyky on käytännössä sama, eikä tarkkuutta voida LAM-laitteistolla parantaa. KVL KAVL KKVL KVLyhd KAVLyhd KVLras KAVLras 1 % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Taulukko 3 kuvaa todennäköisyyttä, että otokseen valittu määrä LAMlaitteita tuottaa yleistä liikennelaskentaa tarkemman ennusteen liikenteen kehityksestä. Taulukosta nähdään, että voidaan olla kohtalaisen varmoja (90 %), että LAM-otanta tuottaa tarkemman tuloksen, jos laitteiden lukumäärä on 87. Varsin luotettavaan varmuuteen (95%) päästään lukumäärällä 143 ja lähes varmaan (99%) lukumäärällä 285. Sopivan lukumäärän päättämiseen vaikuttaa laitteiston rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Sopivaa määrää päätettäessä tulisi pohtia, vastaako laitteiden lisäämisestä saatava tarkempien ennusteiden määrä aiheutuneita kustannuksia. Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu saavutettavaa KVL ennustevirheen jakaumaa yleisellä liikennelaskennalla ja LAM-laitteilla eri otoskoolla.
16 14 Alemman tieverkon LAM LAM-PISTEIDEN TARVE ALEMMALLA TIEVERKOLLA Ennustusvirheen jakauma 0,12 0,08 N=50 y 0,04 N=150 N=250 laskenta ennustusvirhe% Kuva 1. Ennustevirheen jakauma yleisellä liikennelaskennalla ja LAM-mittauksella. 3.4 Mittauspisteiden sijoittelu Tässä selvityksessä ei ole tutkittu LAM-mittauspisteiden tarkempaa sijoittelua vaan se tulee tehdä tarkemmin erikseen. Laitteet tulisi kuitenkin jakaa suhteellisen tasaisesti koko maahan eikä niitä tule sijoittaa kaikkein vilkkaimmille osuuksille. Sijoittelussa tulisi muutenkin noudattaa samoja periaatteita mitä käytettiin päätieverkon alkuperäisten mittauspisteiden sijoittelussa (katso luku 2.2). Yksi tapa arvioida laitteiden sijoittelua karkeasti on laskea laitteiden määrä piireittäin liikennesuoritteen ja tiepituuden perusteella. Tulos on esitetty alla olevassa taulukossa. Kustannuslaskennan perusteet on esitetty luvussa 4.1. Taulukko 4. LAM-pisteiden karkea sijoittelu piireittäin liikennesuoritteen ja tiepituuden perusteella. Taulukossa on arvioitu, missä rajoissa laitemäärät ja vuosikustannukset piireittäin vaihtelisivat, jos LAM-laitteiden kokonaismäärä olisi 143 kpl. Tiepiiri Tiepituus Liikennesuorite LAMpisteitä Vuosikustannukset (euro) Uusimaa 19.2 % 6.0 % Turku 14.8 % 10.9 % Kaakkois-Suomi 9.2 % 11.8 % Häme 15.1 % 12.1 % Savo-Karjala 9.4 % 14.7 % Keski-Suomi 5.5 % 6.5 % Vaasa 10.8 % 11.1 % Oulu 11.2 % 16.3 % Lappi 4.8 % 10.6 % Kaikki % %
17 Alemman tieverkon LAM 15 ALEMMAN TIEVERKON LAM-PISTEIDEN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT 4 ALEMMAN TIEVERKON LAM-PISTEIDEN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT 4.1 Kustannukset Ennustetarkkuus- ja laitemäärätarveanalyysissä (luvut 3.2 ja 3.3) saatiin tulokseksi, että luotettavaan ennustevarmuuteen päästään 143 laitteella. Jos LAM-laitteen kestoiäksi arvioidaan 10 vuotta ja hankintahinnaksi euroa sekä yhden laitteen vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokuluiksi 840 euroa (katso luku 2.4), saadaan alemman LAM-verkoston vuosikuluiksi euroa/laite * 143 laitetta = euroa (1,56 milj. mk). Alemmalla tieverkolla on jo nykyään joitakin LAM-pisteitä. Työn yhteydessä onkin tuotu esiin myös ajatus, että niitä käytettäisiin osana mahdollisesti perustettavaa alemman tieverkon LAM-järjestelmää. Tämä ei kuitenkaan ole järkevää, sillä nykyiset alemmalla tieverkolla sijaitsevat LAM-pisteet on asennettu poikkeuksellisen vilkkaille väylille (esim. Kehä I) tai raja-asemille. Uusien laitteiden hankintaa voitaisiin vähentää hankkimalla päätieverkolle uusia laitteita ja siirtämällä päätieverkon vanhat laitteet alemmalle tieverkolle. Näin tehtäisiin siksi, että uusissa laitteissa olisi enemmän tallennuskapasiteettia. Nykyisten laitteiden kapasiteetti riittää hyvin alemmalle tieverkolle. Yhtenä vaihtoehtona LAM-mittauksille on esitetty vuosittainen otoslaskenta 143:sta pisteestä. Otosmittausten avulla saadaan mitattua vain liikennemäärä ja jos mittauksia tehdään riittävän usein myös kausivaihtelu. Tarkempaa ajoneuvotyyppikohtaista tietoa tai nopeustietoa ei tällöin saada selville. Otosmittausten vuosikustannukset 143:sta pisteestä ovat euroa (2 mittausta/vuosi = liikennemäärä) tai euroa (12 mittausta/vuosi = liikennemäärä + kausivaihtelu). Koska liikenteen kehityksen ja vaihtelun mittaus olisi otoslaskentana kustannuksiltaan samaa luokkaa kuin käyttämällä LAM-laitteita, näitä vaihtoehtoja ei ole jatkossa huomioitu vaan tarkastelu on keskittynyt LAM-laitteisiin ja niillä tapahtuvaan mittaukseen. 4.2 Hyödyt Edellisessä kappaleessa lasketulla euron panostuksella saavuttaisiin alla esitettyjä hyötyjä. Vain osalle hyödyistä voidaan laskea markkamääräinen arvio. 1. Alemman tieverkon liikenteen kehityskertoimen määrittäminen (välivuosien liikenteen konstruointi) tarkentuu Tällä hetkellä yleisen liikennelaskennan mittauskierto on neljä vuotta. Välivuosien liikenne konstruoidaan päätieverkon LAM-mittauksista saatavien ennustemallien avulla. Tarkemman konstruointikertoimen laskenta alemman tieverkon LAM-mittauksista toisi paremman ennustetarkkuuden (Kuva 2).
18 16 Alemman tieverkon LAM ALEMMAN TIEVERKON LAM-PISTEIDEN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT Kuva 2. Alemman tieverkon LAM-mittausten hyöty tulee mm. parantuneesta ennustetarkkuudesta. Luvuissa 3.2 ja 3.3 on käyty läpi LAM-laitteella saavutettavaa ennustetarkkuutta sekä arvioitu tarvittavaa laitemäärää nykytarkkuuteen pääsemiseksi (87 kpl) sekä luotettavaan ennustevarmuuteen pääsemiseksi (143 kpl). 2. Otosmittausten tarve vähenee Nyt otosmittauksia tehdään kussakin mittauspisteessä viiden päivän ajan pääasiassa kahtena eri viikkona (kesä, syksy). Näiden kahden mittauksen avulla saadaan määritettyä, mitä liikenteen vaihtelumuotoa (5 eri tyyppikäyrästöä) kunkin pisteen liikenne noudattaa, ja siten saadaan estimoitua liikenteen määrä ja kausivaihtelu kyseisessä pisteessä. Jatkuvilla LAM-mittauksilla saataisiin selville liikenteen kausivaihtelu eikä toista viikkomittausta enää tarvittaisi. Tämän aiheuttama kustannussäästö voidaan arvioida seuraavasti: yhden otosmittauksen hinta on 146 euroa. Alemmalla tieverkolla vuosittain mitattavia homogeenisia liikennelaskentavälejä on kpl, joista 2 660:lle (95%) tehdään kaksi tai kolme mittausta vuodessa. Jos näistä mittausväleistä puolelta voidaan jättää yksi mittaus pois, saadaan säästöksi euroa (1,16 milj. mk) (=1330 mittausta * 146 euroa/mittaus). 3. Saadaan tarkempaa tietoa tienpidon ohjaukseen LAM-verkoston kautta saatavalla tarkemmalla liikennemäärätiedolla on vaikutusta seuraavasti: tieverkon kunnon seurannassa käytettävään kuntotavoitteen alittavien teiden määrän laskenta tarkentuu (yhtenä luokittelutekijänä on liikennemäärä) rahoitustarveanalyyseissä liikennemäärä on HIPS-analyysien luokkarajana rahanjako tiepiireille tapahtuu päällystetyillä teillä HIPS -järjestelmän avulla ja sorateillä rahanjako tapahtuu liikennemäärän funktiona päällystetyn tien muuttaminen soratieksi laskennassa KVL on yksi parametri sorateillä ylläpidossa KVL-tiedolla on vaikutusta lähinnä talvihoidon laatuun, kesähoidon määrityksiin ei liikennemäärätiedolla ole vaikutusta (sorateiden hoito on urakoitsijoiden vastuulla ja tielle mennään lähinnä kuntokriteerien ja laatuvaatimusten perusteella).
19 Alemman tieverkon LAM 17 ALEMMAN TIEVERKON LAM-PISTEIDEN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT 4. Saadaan tarkempaa liikennetietoa toimenpidesuunnitteluun Päällystystoimenpiteiden ohjelmointi tiepiireissä tapahtuu PMSproohjelmistolla. Järjestelmässä päällystyskohteet etsitään suositusprosessien avulla siten, että ohjelma ennustaa kunkin satametrisen kuntotilaa mittausten ja tiedossa olevien toimenpiteiden avulla. Kuntotilaa verrataan käyttäjän antamiin kuntorajoihin ja toimenpiteiden valintaehtoihin. Tämän perusteella jaksot saavat toimenpidesuosituksen. Kuntorajat määräytyvät KVL:n avulla siten, että mitä suurempi KVL, sitä tiukemmat kuntorajat. Liikennelaskentavälin liikennemäärätiedon muutosten vaikutusta kunnossapitokustannuksiin on selvitetty VTT:n yhdyskuntatekniikan laboratorion raportissa Homogeenisten liikennelaskentavälien määrittäminen (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 7/2001). Simulointitulosten mukaan nykyisellä liikennelaskennan tarkkuudella 0,5 1,5 % :lla tiestöstä päällystämistoimenpide voi kohdistua väärin ja 1,5 4,5 % teistä voi joutua väärään talvihoitoluokkaan. KVL-tietoa käytetään myös tiehankkeiden lobbaamisessa. 5. Estimointimallien arviointi paranee Tieliikelaitos vastaa estimointimallin tekemisestä. Tiehallinto voisi kontrolloida sitä, tuottaako malli hyviä estimaatteja. 6. Saadaan tarkempaa tietoa liikenteen koostumuksesta Otantalaskenta luokittelee liikenteen kolmeen luokkaa (kevyet, raskaat, yhdistelmäajoneuvot). LAM-mittausten avulla saataisiin selville mm. linjaautojen osuus liikenteestä.
20 18 Alemman tieverkon LAM JATKOSUOSITUKSET 5 JATKOSUOSITUKSET LAM-järjestelmän laajentamisesta alemmalle tieverkolle on keskusteltu koko järjestelmän olemassa olon ajan. Tässä esiselvitystyössä on haluttu selvittää, mitä hyötyä ja lisäarvoa LAM-mittaukset toisivat nykyiseen yleiseen liikennelaskentaan. Selvitystyön tuloksena voidaan todeta, että LAM-mittausten laajentaminen alemmalle tieverkolle olisi lähinnä hyvin toimivan systeemin hienosäätöä. Rahalliset vuotuiset kustannukset ( euroa) ovat jonkin verran järjestelmän tuomia laskennallisia säästöjä ( euroa) suuremmat. Kaikkia hyötyjä ei kuitenkaan voida laskea rahallisesti vaan suurempi hyöty tullee ennen kaikkea tarkentuneina liikenne-ennusteina, mikä puolestaan hyödyntää tienpidon ohjausta ja toimenpidesuunnittelua. LAM-järjestelmän laajentamisen myötä Tiehallinto voisi myös paremmin kontrolloida alemman tieverkon liikennemittauksia ja estimointimalleja. LAM-mittauksilla on myös positiivisia vaikutuksia tiedon laatuun ja Tiehallinnon imagoon. Viestittäähän panostus alemman tieverkon mittauksiin alemman tieverkon merkitystä. Projektiryhmä näkee LAM-järjestelmän laajentamisen alemmalle tieverkolle tarpeellisena ja immateriaaliset hyödyt huomioon ottaen kannattavana. Projektiryhmä ehdottaa, että asiaan otetaan kantaa seuraavassa Tiehallinnon tiestötietovastaavien foorumissa keväällä 2002.
21 Alemman tieverkon LAM Liite 1 LIITE 1. KOMMENTIT LIITE 1. KOMMENTIT Raporttiluonnos lähettiin tammikuun alussa tiepiirien liikennetietovastaaville kommentoitavaksi. Kommentteja saatiin kahdeksasta piireistä (Vaasan tiepiirin kommentit puuttuvat). Alla on esitetty saadut kommentit asiatasolla. Kahdeksasta tiepiiristä neljä piti LAM-verkoston laajentamista alemmalle tieverkolle hyvänä asiana. Vastaavasti neljä piiriä ei pitänyt järjestelmää tarpeellisena. Perusteluina tarpeettomuudelle oli mm.: liikennemäärätiedon taso riittää nykyisiin vähiin investointipäätöksiin nähden selvityksen perusteluja pidetään heppoisina LAM on liian kallis järjestelmä pelkästään ennusteiden tekoa varten, joten sille pitäisi olla muitakin hyödyntämiskohteita liikennemäärät alemmalla tieverkolla ovat pieniä ja pisteen perustaminen kallista, joten olisi parempi satsata päätieverkolle, jolloin järjestelmä siellä saataisiin kattavammaksi eivätkä pisteiden välit olisi niin pitkiä liikennemäärätiedon taso riittää nykyisiin vähäisiin investointipäätöksiin nähden. Järjestelmän kehittämiseen liittyen tuli seuraavia kommentteja: pitäisi kehittää piirikohtaiset muuntokertoimet, koska liikenteen määrän muutokset ovat alemmalla verkolla maan eri osissa erilaisia ja paikoin myös erisuuntaisia; tämä voidaan tehdä esim. luomalla jokaiseen piiriin otostiekohteet, jotka laskettaisiin joka vuosi olisi tärkeää saada luotettavammat kasvu- ja kehityskertoimet varsinkin seututieverkolle kustannussäästöä syntyy pitkällä aikavälillä LAM-järjestelmän hyödyt tulevat esiin erityisesti piireissä, joissa on pitkät etäisyydet ja rajut kausivaihtelut LAM-pisteistä kannattaisi tehdä tarkat asemapiirrokset, jolloin niitä olisi helpompi varoa esimerkiksi päällysteen uusimistyössä pisteiden sijoittelua tulisi miettiä tarkemmin; alemmalla tieverkolla liikenne muodostuu suurimmalta osalta paikallisesta liikenteestä, joten pisteiden sijoitteluun tulisi saada yhtenäinen periaate koko maahan haluttiin selvittää, olisiko LAM-mittauksille vaihtoehtoa esimerkiksi vuosittaiset otoslaskennat samasta pisteestä (tämä kommentti on huomioitu luvussa 4.1 sivulla 1) järjestelmän hyötylaskennassa käytettyä toisen viikkomittauksen vähentämistä pidettiin kikkailuna jos LAM-järjestelmää laajennetaan alemmalle tieverkolle, tulee kaikkien piirien olla mukana (koko maan kehityksen seuranta ja maan eri osien vertailukelpoisuus) oikean ja ajantasaisen tiedon saaminen on jo imagon vuoksi hyvä asia.
22
23
24 ISSN X TIEH
Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri
Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI
LisätiedotSeppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen
Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon
LisätiedotEija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri
Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotLÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot
Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotJaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi
Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen
Lisätiedot_c o/ A 'VP. Liikenne- ja kelikamerat. Oc Tf EH/e-.c TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiirin alueejia
_c o/ A 'VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueejia I Oc Tf EH/e-.c Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueella Tiehallinto Keski-Suomen
LisätiedotAjonopeudet maanteillä Väyläviraston julkaisuja 29/2019 Kati Kiiskilä, Ville Mäki, Kimmo Saastamoinen
Ajonopeudet maanteillä 2018 Väyläviraston julkaisuja 29/2019 Kati Kiiskilä, Ville Mäki, Kimmo Saastamoinen Väyläviraston julkaisuja Sisällysluettelo 29/2019 Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotGenimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen
Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta
LisätiedotLumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys
Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotIBM Iptorin pilven reunalla
IBM Iptorin pilven reunalla Teppo Seesto Arkkitehti Pilvilinnat seesto@fi.ibm.com Cloud Computing Pilvipalvelut IT:n teollistaminen Itsepalvelu Maksu käytön mukaan Nopea toimitus IT-palvelujen webbikauppa
LisätiedotHARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011
HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN
KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotLASKENTATOIMEN OSAAMINEN vs. LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTETARKKUUS
LASKENTATOIMEN OSAAMINEN vs. LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTETARKKUUS Helsinki 26..200 4 2 5 Seminaari 26..200 Mikko Hakola Laskentatoimen osaaminen Testatut tahot Selvittäjiä Yrittäjiä KLT-kirjanpitäjiä Virallisen
LisätiedotLiittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki
Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin
LisätiedotAutojen nopeudet pääteillä vuonna 2001
Jouko Kangas, Reijo Prokkola Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001 Tiehallinnon selvityksiä 30/2002 Tiehallinto Helsinki 2002 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-910-2 TIEH 3200762 Oy Edita Ab Helsinki 2002 Julkaisua
LisätiedotKelikamerat, liikenteen autornaattiset mittauslaitteet
Kirjasto VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Kelikamerat, liikenteen autornaattiset mittauslaitteet Keski - Suomen tiepiirin alueella Im r :2To O7/// Pirkko Kanerva Kelikamerat ja liikenteen automaattiset mittauslaitteet
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
Lisätiedot1. Liikkuvat määreet
1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet
LisätiedotKuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi
Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
Lisätiedot1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotEija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri
Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen
LisätiedotTarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat
Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät
LisätiedotTiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002
Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 22 Tiehallinnon selvityksiä 27/23 Juho Meriläinen, Mikko Inkala, Ulf Lindström Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto
LisätiedotInformation on preparing Presentation
Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals
LisätiedotTiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä 2010 2011
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä 2010 2011 Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2011 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa,
LisätiedotKevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)
Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3
LisätiedotTyösuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy
Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,
Lisätiedot1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotJÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA
JÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA DIPLOMITYÖN SISÄLTÖ Teoria osuus Väsymismitoitus Eurokoodin mukaan Väsymisluokka Hitsin jälkikäsittelymenetelmät Mitatut liikennekuormat Jännevirran
LisätiedotVOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö
VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon
LisätiedotHannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä Joutsa - Toivakka
Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä Joutsa - Toivakka VIKING Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä
LisätiedotLapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville
Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction
Lisätiedotlaskettu W ,12 tierek , ,10
ID Tie Tieosa Etäisyys Kadun nimi Aloitusvk AW arkikerroin lähde W kausikerroin lähde KVL KAVL KVL tierek. ero% KAVL tierek. ero% 1 18 49 1600 36 8330 laskettu W 8007 1,09 LAM 931 7352 7649 6718 1,09 6751
LisätiedotKortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela
Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS
LisätiedotFinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL
FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...
LisätiedotKaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä
M a t t i K a t t a i n e n O T M 1 1. 0 9. 2 0 1 9 Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä Ympäristöoikeustieteen
LisätiedotHankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen
Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
Lisätiedot'VP. og r/e,//k -r. Tieinfo TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiiri
'VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Tieinfo Keski - Suomen tiepiiri og r/e,//k -r Pirkko Kanerva Tieinfo Keski - Suomen tiepiiri I TIE:i:TO Kirjasio Tiehallinto Keski-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Jyväskylä
LisätiedotHARJOITUS- PAKETTI A
Logistiikka A35A00310 Tuotantotalouden perusteet HARJOITUS- PAKETTI A (6 pistettä) TUTA 19 Luento 3.Ennustaminen County General 1 piste The number of heart surgeries performed at County General Hospital
LisätiedotECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana
ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotPohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana
Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic
LisätiedotPirkko Kanerva. Tieinfo. Keski-Suomen tiepliri / L / ',/i TIEH!LL!::TO. Kirjasto. OtriEbi /lc
Pirkko Kanerva Tieinfo Keski-Suomen tiepliri / L / ',/i TIEH!LL!::TO Kirjasto OtriEbi /lc Pirkko Kanerva Tieinfo Keski-Suomen tiepiiri Tiehallinto Keski-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Jyväskylä 2004
LisätiedotLiikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014
Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä
LisätiedotNational Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007
National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotAlternative DEA Models
Mat-2.4142 Alternative DEA Models 19.9.2007 Table of Contents Banker-Charnes-Cooper Model Additive Model Example Data Home assignment BCC Model (Banker-Charnes-Cooper) production frontiers spanned by convex
Lisätiedotmake and make and make ThinkMath 2017
Adding quantities Lukumäärienup yhdistäminen. Laske yhteensä?. Countkuinka howmonta manypalloja ballson there are altogether. and ja make and make and ja make on and ja make ThinkMath 7 on ja on on Vaihdannaisuus
Lisätiedot+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING
+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR
LisätiedotELY keskuksen talvihoitoinfo Satakunta. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö
ELY keskuksen talvihoitoinfo 9.11.2018 Satakunta Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö Talvikelit haastavat Viime talvikausien sääolosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen vaikeat tienpidolle ja liikenteelle.
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2008/0101(CNS) 2.9.2008 TARKISTUKSET 9-12 Mietintöluonnos Luca Romagnoli (PE409.790v01-00) ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotKonenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa
INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä
LisätiedotFIS:n timing booklet Jyväskylä Jorma Tuomimäki
FIS:n timing booklet Jyväskylä 3.11.2018 Jorma Tuomimäki Sääntömuutoksia FIS, Timing Booklet https://data.fis-ski.com/media/services/timing-and-data/timing-booklet-cross-country-nordic-combineddraft.pdf
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT
LisätiedotOtoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654
1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää
LisätiedotETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI
00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotELY-keskuksen talvihoitoinfo Varsinais-Suomi. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö
ELY-keskuksen talvihoitoinfo 6.11.2018 Varsinais-Suomi Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö Sääolosuhteet muuttuneet etenkin rannikolla Varsinaiset talvikelit tulevat myöhemmin ja kestävät lyhyemmän aikaa
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä
LisätiedotLUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA
LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan
LisätiedotSEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS
Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän
LisätiedotNiiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut
Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle
LisätiedotAYYE 9/ HOUSING POLICY
AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotThe CCR Model and Production Correspondence
The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls
LisätiedotLYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER
LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotYleisten ja yksityisten teiden rajapinnan tarkastelu
Aini Sarkkinen, Päivi Annamaa, Sini Tainio Yleisten ja yksityisten teiden rajapinnan tarkastelu Tiehallinnon selvityksiä 51/2005? Aini Sarkkinen, Päivi Annamaa, Sini Tainio Yleisten ja yksityisten teiden
LisätiedotVäyläomaisuuden ylläpidon hallinta
Väyläomaisuuden ylläpidon Tiedonkeruu, tiedon, järjestelmät 1 Mitä on väyläomaisuus? Päällystetyt tiet 50 616 km Soratiet 27 552 km Varusteet ja laitteet?? kpl Sillat 14176 kpl Kevyen liikenteen väylät
Lisätiedot3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING
3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 7LHODLWRV 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus Kouvola 1998 7,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus 7LHODLWRV
LisätiedotInfratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI
Infratieto-Tiestö Turku 3.9.1 NAANTALIN KAUPUNKI Nopeusmittaukset / Elokuu 1 Nopeusmittaukset 1 Naantalin kaupunki ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotChoose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki
Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKK LKTRONKK. välikoe 0.3.006. Saat vastata vain neljään tehtävään!. Laske jännite U. R = =Ω, R 3 =3Ω, = =4V, 3 =6V, = + R + R 3 + U 3. Konkka on varautunut jännitteeseen u C (0) =. Kytkin
LisätiedotRAKLI KTI Barometer Survey. Autumn 2012
RAKLI KTI Barometer Survey Autumn Market rents 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 (autumn 2013) eur/sqm/ month 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Market rents Retail in Helsinki
LisätiedotJHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus
JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotLIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen
M2T0131 LIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 203 MOBILE2-raporttikaavake 2001 Raportointiaika Tammikuu 2002 Raportointikausi 1.1.2001 31.12.2001 Projektin
LisätiedotTIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich
TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET
Lisätiedot