1 Toimintakertomus Kaupunginjohtajan katsaus 4

Transkriptio

1 Ä t fl:t

2 ..tee1... A tari

3 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Kaupunginjohtajan katsaus 4 2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio Kaupungin henkilöstöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallituksen jäsenet puolueittain Muut valtuuston valitsemat toimielimet Tilivelvolliset Yleinen talouden kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Ähtärin kaupungin tase (1000 ) Kokonaistulot ja menot Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsemin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnanjärjestämisestä Konsemitilinpäätösja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelmaja sen tunnusluvut Konsemitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tulosten käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 35 3 Toteutumisvertailu 36 4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Valtiotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojenja tuloarvion toteutumisesta Tiliiipäätöslaskelmat Konsemituloslaskelma 108 2

4 4.8 Konsemin rahoituslaskelma Konsemitase (1000 ) ilo 5 Liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Toimintatuottojen erittely Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Arvonkorotukset Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet erittely Pysyvien vastaavien sijoitukset Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Saamisten erittely Rahoitusarvopaperit Oman pääoman erittely Pitkäaikaiset velat Pakolliset varaukset (1000 ) Vieras pääoma Muiden velkojen erittely Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Tilintarkastajan palkkiot Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Luettelot ja selvitykset 129

5 1 Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tasapainotus Kuntalain talouden tasapainottamista koskeva laki tuli voimaan alkaen. Lain mukaan taloudeltaan alijäämäisen kunnan on katkaistava alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Ohjelman on oltava yksilöity, rahamääräinen ja ajallisesti kohdistettu. Kaupunginvaltuusto on ensimmäisen kerran hyväksynyt vuonna 2006 talouden tasapainottamisohjelman. Nykyinen tasapainottamisohjelma on hyväksytty vuosille Ahtärin kaupunginvaltuusto päätti jatkaa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista. Samassa yhteydessä todettiin, että vuoden 2015 talousarvioesityksessä on otettu huomioon talouden tervehdyttämistyöryhmän keväällä tekemät selvitykset (KH ) ja kaupunginvaltuuston (KV ) hyväksymän kaupunkistrategian. Talouden tervehdyttämistyöryhmän selvitykset pitävät sisällään kaikkinensa 71 talouden tervehdyttämiseen tähtäävää toimenpidettä. Vuoden 2014 talouskehitys oli bruttokansantuotteella mitattuna varsin tasaista. Koska bruttokansantuotetta kuitenkin kertyi ennakkotietojen mukaan hieman edellistä vuotta vähemmän ja koska työllisyystilanne heikkeni vuoden kuluessa, voidaan todeta viime vuoden olleen jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa Yleisen taloustilanteen haasteista huolimatta verotuloja kertyi euroa odotettua enemmän. Tilinpäätös oli euroa ylijäämäinen. Vuosikate oli euroa. Lainamäärä vuoden 2014 lopussa oli euroa, kun se oli vuotta aiemmin euroa. Asukasta kohden laskettu lainamäärä laski 2581 eurosta 2297 euroon. Kumulatiivinen alijäämä väheni 5,14 miljoonaan euroon. Kestävän taloudenhoidon sekä taloudellisen liikkumavaran lisäämiseksi päivitetyn talouden tasapainottamisohjelman sekä talouden tervehdyttämistyöryhmän selvitysten määrätietoinen toimeenpano on perusteltua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kilpailuttaminen sekä muu alueellinen yhteistyö Kaupunginvaltuusto päätti osallistua yhdessä Alavuden kaupungin ja Kuortaneen kunnan kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamiseen. Soinin kunta päätti osallistua yhdessä Alavuden, Kuortaneen ja Ahtärin kuntien kanssa sosiaalija terveyspalvelujen kilpailuttamiseen. Sote palveluiden kilpailuttamiseen johtaneita keskeisimpiä perusteita olivat Ahtärin kaupungin alueella sijaitsevien sote palveluiden fyysinen säilyttäminen, sote -työpaikkojen turvaaminen paikkakunnalla sekä palveluntuotantoon ja sen sisältöihin vaikuttamisen varmistaminen. 4

6 Edellä mainittujen sote kilpailutukseen johtaneiden perusteiden lisäksi ei voi jättää maininnatta kilpailutuksen merkitystä Ähtärin kaupungin taloudelle allekirjoitetun palvelusopimuksen mukaisesti toimeenpantavan sote yhteisyrityksen maksuosuus ensimmäiseltä sopimusvuodelta on vuoden 2015 sote menojen tilinpäätöksen suuruinen. Tämä tarkoittaa käytännössä useiden satojen tuhansien eurojen, jopa yli miljoonan euron, vuotuista säästöä kaupungin menoissa vuodesta 2016 alkaen. Yleisesti kuntien välisessä kanssakäymisessä yhteistyö on ollut tiiveintä Alavuden kaupungin kanssa. Osaltansa yhteistyön suuntautumista Alavudelle edesauttaa yhteinen terveyskuntayhtymä, kansalaisopisto sekä maaseutuhallinto. Myös yhteiset hankkeet aktivoivat yhteistyön tekemiseen. Kehitysnäkymät Euroopan talous on kasvanut heikosti ja samanlainen kasvu on nähtävissä lähitulevaisuudessakin. Euroalueen tasapaino on kohentunut, mutta kehittyvät markkinat voivat tuoda ongelmia. Odotettavissa on, että korot pysyisivät ainakin vielä vuoden matalalla lyhyissä koroissa. Suomen talouden kasvuennuste on noin 1 % vuositasolla vuosina Syynä vaatimattomalle talouskasvulle on muun muassa työikäisten määrän väheneminen sekä rakennemuutos. Talouden virkistyminen perustuu aikaisempaakin enemmän viennille. Viennin kehitys on ollut heikkoa viime vuosina. Työttömyys ei juuri laske. Inflaatio säilyy prosentin tietämissä tänä vuonna. Kaupungin lainamäärän kohtuullisena pitäminen haastaa edelleen investointisuunnitelmat ja tarpeet. Samanaikaisesti kaupungin on kuitenkin kyettävä vastaamaan elinkeinoelämän, asukkaiden, yhteisöjen ja vapaa-ajan asukkaiden tarpeisiin toimivan infran ja palvelujen muodossa. Lievästi alavireinen väestökehitys (asukkaita yht. 6182) kääntyy vain työpaikkoja lisäämällä ja laadukkaita palveluja tarjoamalla. Ähtärin sairaalan tulevalla toimintakonseptilla ja sen tarjoamilla työpaikoilla heijasteineen on osaltansa iso vaikutus myönteiseen talous- ja väestökehitykseen alueellamme. Sairaalan tulevan toiminnan edellytyksenä on nykyisten sairaalan tilojen ja laitteiden käytön mahdollistuminen nykymuotoisen sairaalan toiminnan loppumisen jälkeenkin. Valtakunnallisen soten kaatumisen myötä yhteisyritys voi tilaajakuntien lisäksi tuottaa hankinnan sisältöä vastaavia palveluita samoilla periaatteilla osana samaa sopimusta myös laajemmalle, yhteensä noin asukkaan väestöpohjalle. Tämä on erityisesti potentiaalinen mahdollisuus Ahtärin sairaalan tulevalla käytölle. Vireillä olevat kaavoitukset, Kantalan teollisuusalueen tontit, Halkoniemen omakotitontit, matkailuun kohdistuvat investoinnit sekä vireä elinkeinoelämä antavat mahdollisuuden myönteiselle talous- ja väestökehitykselle. 5

7 Suunnitteilla olevien rakennus- ja teollisuushankkeiden toteutuminen vauhdittaisj osaltansa toimintaamme. Myös elinkeino-ohjelman päivityksellä pyritään myötävaikuttamaan Ahtärin elinvoiman kasvuun. Ahtäri on ja tulee olemaan vastaisuudessakin kokoluokkansa tunnetuimpia perhematkailukohteita! Osaltansa matkailumme vetovoiman vireydestä ja toimintakyvystä huolehtii vuoden 2014 syksyllä perustettu Ahtärin ZooResort matkailuyhtiö. Matkailumme ylivoimaisesti suurin kasvupotentiaali on käytävissä Panda neuvotteluissa ja sen tuloksissa. Ahtäri hallin saneerauksen loppuun saattaminen ei vastaisuudessa ainakaan vähennä mahdollisuuksiamme laadukkaaseen kulttuuri- ja tapahtumatoimintaan. Lopuksi haluan kiittää sekä henkilöstöä että luottamushenkilöitä työstänne Ähtärin hyväksi vuonna 2014! Jarmo Pienimäki kaupunginjohtaja

8 Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Lakisääteiset lautakunnat: -keskusvaaliltk -vaalilautakunnat Vapaaehtoiset lautakunnat: -tekninen lautakunta -perusturvaltk -sivistyslautakunta Toimikunnat Kaupungin henkilöstöorganisaatio

9 Kaupunginjohtaja Johtoryhmä (osastopäälliköt, talousjohtaja, elinkeinopäällikkö) Hallinto-ja talousosasto Hallintojohtaja Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Sivistysosasto Sivistystoimenjohtaja Tekninen osasto Tekninen johtaja

10 2.3 Kaupunginvaltuusto Suomen Keskusta r.p. 12 valtuutettua Annala Mikko Eloranta Esa Jytilä Heli Kangasniemi Unto Leino Veijo Luoma Seppo Oikari Pirkko Pirttimäki Heimo, pja Pusaa Elina Riihimäki Hannu, 1 vpja Savola Mikko Sulkava hra Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.pr 6 valtuutettua Hautakangas Helena Hokkanen Heli Järvinen Tapio, II vpja Koiramäki Pirkko Pajunen Hannu Sinkko Päivi Kansallinen Kokoomus r.p. 4 valtuutettua Harju Risto Johde Eero, III vpja Lumiala Timo Tupamäki Pekka Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 2 valtuutettua Setälä Reima Ylä-Pöntinen Tanja Perussuomalaiset r.p. 2 valtuutettna Heinänen Esa Lind Jari Vasemmistoliitto r.p. 1 valtuuteftu Laine Seppo 2.4 Kaupunginhallituksen jäsenet puolueittain Suomen Keskusta r.p. 4 Eloranta Esa, 1 vpja Luoma Seppo Oikari Pirkko Pusaa Elina Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Hautakangas Helena, II vpja Kivinummi Kari Kansallinen Kokoomus r.p. 1 Harju Risto, pja Suomen Kristilisdemokraatit r.p. 1 Ylä-Pöntinen Tanja Perussuomalaiset r.p. 1 Lind Jari

11 2.5 Muut valtuuston valitsemat toimielimet Kaupungin suhteellisten vaalien vaalilautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Keskusvaalilautakunta Vaalilautakunnat Käräjäoikeuden lautamiehet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Merikanto-opisto Pirkanmaan koulutuskonsemi-kuntayhtymä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntapäivien edustajat Poliisin neuvottelukunta Pirkanpohjasäätiön valtuuskunta Suomen Kuntaliiton kuntapäiväedustaj at Kuusiokuntien seutuneuvosto Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Tarkastuslautakunta 2.6 Tilivelvolliset Hallinto- ja talousosasto Kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki Hallintojohtaja Seppo Karjala Talousjohtaja Juhani Rinta-Rahko saakka Talousjohtaja Arja Väliaho lukien Elinkeinopäällikkö Varpu Sankelo Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Hannu Tuppurainen Ma. Sosiaalityön päällikkö Outi Rintamäki Sosiaalityöntekijä Tarja Verlin Ma. sosiaalityöntekijä Marja Saarimaa Sosiaaliohjaaja Miia Kuusela Kotihoidon palveluvastaava Terttu Happonen Vammaispalvelujohtaja Johanna Hannuksela Vanhuspalvelujohtaja Marika Nevanpää Palveluvastaava Ulla Leinonen Vastaava sairaanhoitaja Tarja Kellosaari Palveluvastaava Jarmo Sissala

12 Sivistysosasto Sivistystoimenjohtaja Eija Kuoppa-aho Lakeudenportin kansalaisopiston osastonj ohtaj a toimistosihteeri Marke Hirvilampi Nuoriso-ja kulttuuritoimenjohtaja Ulla Akonniemi Liikuntatoimenjohtaja Osmo Siv~n Kirjastotoimenjohtaja Hannele Halttunen Kirjastotoimenjohtaja Ursula Laitakari lukien Perhepäivähoidon ohjaaja Aulikki Salomaa Varhaiskasvatuspäällikkö Sirpa Mannismäki Vastaava lastentarhanopettaja Paula Korsumäki Vastaava lastentarhanopettaja Ritva Eloranta Inhankosken koulu, Pekka Moisio Myllymäen koulu, Marko Mehtonen Otsonkoulu, Marika Pienimäki Yhteiskoulu/Lukio, Ville Ylianunti Tekninen osasto Tekninen johtaja Ilkka Kajander Kiinteistöpäällikicö Veli-Matti Keski-Nikkola Siivoustyönjohtaja Tea-Hanna Leino Puistopuutarhuri Jukka Karin Ympäristönsuojelusihteeri Minna Hakala Rakennustarkastaja Jouni Rautio Ruokapalvelupäällikkö Eija Paavola Kaavoituspäällilckö Kirsi Haapa-aho

13 2.7 Yleinen talouden kehitys Vuonna 2014 kokonaistuotanto väheni n. 0,1 %:JIa. Tämä oli jo kolmas peräkkäinen alenevan tuotannon vuosi. Vuoden 2015 BKT:n kasvuksi ennustetaan yleisesti 0,5 1,0 %:a ja kasvun elpymisen ennustetaan olevan vientivetoista. Kotimainen kysyntä ei juurikaan nouse v. 2015, mutta v sen rooli talouskasvun vauhdittajana voimistuu ja vuonna 2016 kasvua kertyyn. 1,3%. Euroalueen talouskehitys on heikkoa koko ennusteperiodin ajan. Toisin kuin aikaisemmin, maailmantaloudessa kauppa ja tuotanto kasvavat suunnilleen samassa tahdissa. Suomen marklcinaosuus maailman tuonnissa jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja vientihintojen lasku alensi Suomen vientiä vuonna Viennin volyymi laski 0,4 % edellisestä vuodesta ja viennin osuus BKT:stä laski edelleen ollen n. 37,3 prosenttia. Vuonna 2015 vienti kasvaa noin prosentin. Suomen kauppatase jäi 0,9 mrd.euroa alijäämäiseksi pieneten jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet, vuonna 2015 yksityinen kulutus ei kasvane lainkaan vähennyttyään v ,2 %. Kotitalouksien velkaantumisasteen nousu on taittumassa. Kokonaistuotanto ei saavuta vielä edes vuoden 2015 loppuun mennessä kriisiä edeltäneen vuoden 2008 tasoa. Ennusteen mukaan ko. taso saavutettaisiin vasta vuoden 2018 lopulla. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta mikä heijastuu kasvulukuihin. EU 21- alueen inflaation hidastuminen pysähtyi vuoden 2014 kuluessa. Inflaation ennustetaan pysyttelevän v vajaan 1 % tuntumassa ja kiihtyvän v aikana 1,3 %:iin. Työttömyysaste nousee edelleen ja v työttömyysaste kohoaa 8,8 % prosenttiin, mutta toisaalta sen ei odoteta alentuvankaan olennaisesti seuraavana vuonna talouden virkoamisesta huolimatta. Taantuma heikentää julkisen talouden näkymiä ja se pysyy vuosina edelleen alijäämäisenä. Sopeutustoimista huolimatta valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla ja velkaantuminen jatkuu. Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:n kasvoi v ,4 mrd euroon edellisen vuoden 5,1 mrd eurosta. Julkisen talouden alijäämän osuus Bruttokansantuotteesta nousi 3,2 %:iin mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvon. Venäjän kasvun heikkeneminen alentaa Suomen kokonaistuotantoa vuosina 2014 ja 2015 yhteensä noin 0,7 0,8 prosentilla sekä nostaa työttömyysastetta vuoden 2015 loppuun mennessä n. 0,2 %-yksikköä suhteessa ym:n joulukuun 2013 ennusteeseen. VM:n kansantalousosaston ennusteen mukaan ansiot nousevat v ,2 % ja kuluttajahinnat 0,8 %. Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuvan 0,6 % v. 2014, toista vuotta peräkkäin. VM:n virkamiesten mukaan julkisen talouden velka / BKT-suhteen taittaminen laskuun seuraavan vaalikauden aikana arvioidaan edellyttävän noin 6 miljardin euron sopeutustoimia 12

14 Hallinto- ja talousosasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Naisia 76,47 92,20 83,57 67,16 83,56 Miehiä 16,43 32,84 16,44 Yhteensä Yhteensä