KAURAMÄEN MAISEMASELVITYS

Transkriptio

1 KAURAMÄEN MAISEMASELVITYS Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus Kalle Räinä Kesä 2010

2 Sisällysluettelo Selvitysalueen sijainti ja rajaus...1 Kaavatilanne...2 Viherosayleiskaava Kuninkaankartta...4 Pitäjänkartta...5 Orthokuva Korkeussuhteet Yoldiamerenranta...9 Maiseman perusrunko...10 Maaperä...11 Vesitalous Maisematilat Metsien luonne Reitistöt Maanomistus...20 Maiseman häiriötekijät ja kauniit ympäristöt Rakennuskanta...23 Rakennettavuus Rakennettavuus havainnekuvia...26 Lähteet...27

3 1 Selvitysalueen sijainti ja rajaus Maisemaselvityksen tavoitteena on luoda pohjaaineistoa alueen yleis- ja asemakaavoittamiselle.työ toteutettiin kesän 2010 aikana Jyväskylän kaupungin kaavoitukselle. Selvitysalue sijaitsee Jyväskylän lounaispuolella noin 4 kilometrin päässä keskustasta. Aluetta rajaavat Ylämyllyjärven asuinalue pohjoisessa, ja etelässä ja idässä valtatie 9. Lännessä alue rajautuu voimalinjaan ja Kolmisoppisen retkeilyalueeseen. Kauramäen havupuuvaltainen selännealue koostuu vesistöjen ja talousmetsien muodostamasta maisemasta. Selvitysalueen pinta-ala on noin 4,6 km².

4 2 KAAVATILANNE MAAKUNTAKAAVA: Vahvistettu ( ) Maakuntakaavassa alue on osoitettu keskustoimintojen alakeskukseksi (ca) työpaikka-alueiksi (TP), Lännessä selvitysaluetta rajaavat voimalinja (z) ja virkistysalue (V) sekä luonnonsuojelualue (sl). Moottoritien (MO) alue kulkee selvitysalueen itäpuolella. YLEISKAAVA: Suunnittelualueella on voimassa kolme oikeusvaikutteetonta yleiskaavaa. Alueen pohjoisosassa on voimassa vuonna 1984 hyväksytty yleiskaava. Sen mukaan suunnittelualue on varattu maa- ja metsätalousalueiksi (MS) ja MU-alueiksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja). Yleiskaavassa alue on osoitettu metsätalousalueeksi sekä Vl alueita löytyy lähistöltä. ASEMAKAAVA Selvitysalue on asemakaavoittamaton. Alueen eteläosassa sijaitsee eteläportin teollisuus ja työpaikoiksi asemakaavoitettu alue. Pohjoisosassa sijaitsee asemakaavoitettu Ylämyllyjärven pientaloalue.

5 3 VIHEROSAYLEISKAAVA Kauramäen viheralueista huomattava osa kuuluu Jyväskylän seudulliseen viherverkkoon. Kauramäen alueelta on yhteys pienempiin viheralueisiin mm. Kolmisoppisinen retkeilyalueeseen ja Mustankorkean alueelle. Virkistysalueena Kauramäki on palvellut lähiseudun asukkaita. Erämaa tunnelmansa vuoksi etenkin Vuorilammella ja Kuusikkolammella on korkeat virkistys- ja luontoarvot, joilla on suuri merkitys lähiseudun asukkaille. KAAVAMERKINNÄT VLM:Rakennettujen alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat, maisemakuvan kannalta erityisen arvokkaat alueet, jotka on tarkoitettu päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen ja luonnon kokemiseen VLL: Rakennettujen alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat alueet, jotka on tarkoitettu päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen ja luonnon kokemiseen. SL: Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. VR: Taajama-alueen ulkopuoliset, ulkoiluun varatut, luonnonmukaiset viheralueet, joilla voi olla ulkoilureittejä ja pienimuotoisia toimintapisteitä. Merkinnällä osoitetaan nykyiset ulkoilureitit ja uudet ulkoilureitit ohjeellisina.

6 4 KUNINKAANKARTTA Kauramäen alue esiintyy vanhassa 1700-luvulta peräisin olevassa kuninkaan kartassa. Alue on ollut asumaton, mutta kartoitettu. Kauramäen itäpuolella on kulkenut valtakunnallisesti tärkeä pääväylä. Kuusikkolammen ympäristöön on ilmeisesti kulkenut polku Keljonkylästä Keljonlahdelta. Paikannimistä erottuvat Kolmsoppijärvi eli Kolmisoppinen. Mielenkiintoisen yksityiskohdan luo Vuorilampi, jonka nimi on ollut Pajrojärvi tai Pajxojärvi. Muita vesistöjä, kuten Kuusikkolampea tai Mustalampea ei ole nimetty karttaan.

7 5 PITÄJÄNKARTTA 1930 Vuoden 1930 Pitäjänkartasta erottuvat selkeästi suot ja kosteikkoalueet sekä entiset maatilat että pellot Selvitysalueen ympäristö on ollut valtaosin talousmetsää. Muutamat metsätiet ja polut ovat kulkeneet samoja reittejä kuin nykyäänkin. Mäkelän tilan ympäristössä kasvaa nykyään pensaikkoa ja metsää. Tilan paikalta voi löytää rakennusten perustuksia, kiviaidan ja mahdollisesti pihakaivon. Rinteelän tilan rakennus on purettu, maastosta voi löytää rakennuksen perustukset. Kauramäen alueelta ei löydy kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa.

8 6 ORTHOKUVA 1980 Mäkelän tilan alue Huhtala Kankaan tila Vuonna 1980 otetusta orthokuvasta erottuu selvästi alueella suoritetut avohakkuut ja vanhat metsittyneet pellot. Mäkelän ja Rinteelän tilojen rakennukset ovat jo purettu ennen kuvausajankohtaa. Nykyisten tekolampien paikalla on kasvanut pieni pelto tai niitty. 80-luvulla hakatut metsiköt ovat nykyään melko nuoria ja kasvillisuudeltaan erittäin tiheitä lähes läpikulkemattomia talousmetsiä. Kankaan tila löytyy nykyäänkin alueelta. Kankaan peltoalueet ovat metsittyneet ja tilan pohjoispuolelle on perustettu sahayritys.

9 7 PAIKANNIMISTÖÄ MUSTANKORKEA RONINMÄKI (226,4 mpy) MÄKELÄ (220 mpy) RAJAMÄKI (222 mpy) Kauraoja KIVIMÄKI (170 mpy) Kiskokorvenniittu Kolunniittu Huhtala Korkeaperunniittu Solikkoniittu KAURAMÄKI (173 mpy) Rajaportti TILKUNMÄKI (202 mpy) Rapakkosuo RINGINMÄKI (194,2 mpy) KORKEAMÄKI (188 mpy) Kangas

10 8 KORKEUSSUHTEET MUSTANKORKEA RONINMÄKI (226,4 mpy) RAJAMÄKI (222 mpy) MÄKELÄ (220 mpy) KIVIMÄKI (170 mpy) KAURAMÄKI (173 mpy) Selvitysalueen pohjoisosassa sijaitseva Roninmäki on Jyväskylän korkeimpia maastonmuotoja, joka ulottuu 226,4 metrin korkeudelle merenpinnasta. Maisemallisesti hallitseva Roninmäki erottuu selvästi Jyväskylän keskustaan asti. Mäelle rakennettu linkkimasto korostaa selänteen vaikutusta Jyväskylän maisemakuvassa. Muita merkittäviä maastonmuotoja alueella ovat Tilkunmäki, Ringinmäki ja Mäkelä. RINGINMÄKI (194,2 mpy) TILKUNMÄKI (202 mpy) KORKEAMÄKI (188 mpy)

11 9 YOLDIAMEREN RANTA YOLDIAMERI Yoldiameri oli nykyisen itämeren kehittymisvaihe, joka syntyi vuotta sitten. Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin ja Kilometrien paksuisen mannerjään sulamisvaiheessa vesi peitti alleen valtaosan Keski-Suomesta. Yoldiameri-vaihe päättyi maankohoamisen seurauksena ja Itämeri muuttui noin vuotta sitten Ancylusjärveksi. Jyväskylän seudulla vesi ylti enimmillään nykyisen metrin tasoon. Selvitysalue on kuulunut osaksi Pylkönmäen saareen, joka koostuu lähes kokonaan huuhtoutumattomasta maa-aineksesta. Rantaviiva on kulkenut Kauramäen itäpuolella. Tilkunmäen itäiseltä rinteestä voi löytää vanhan muinaisrannan muodostamia kiviröykkiöitä

12 10 MAISEMAN PERUSRUNKO Selvitysalue sijaitsee selänteen laella, joka kuluu osaksi Sisä-Suomen pohjoisetelä suuntaiseen reunamuodostumaan. Reunamuodostuma sai alkunsa viime jääkauden sulamisvaiheen aikana, jolloin muutamien kylmempien kausien aikana jäätikön reuna pysyi pitkiä aikoja paikallaan. Selvitysalueelle on luonteenomaista laaksomaiset muodostumat, joita rajaavat korkeat mäkialueet ja jyrkät kallioidenreunat. Vesistöt ja kosteikkoalueet ovat muodostuneet laaksoalueiden pohjalle, Tyypillistä kasvillisuutta laaksoissa ovat kosteikkokasvit ja lehtipuut. Jyrkkä rinne Laakso Selänne

13 11 MAAPERÄ Kauramäki on maaperältään lähes kokonaan jääkauden kasaamaa pohjamoreenikerrostumaa, joka soveltuu hyvin rakentamista varten. Osin selvitysaluetta esiintyy myös avokallioita. Laaksoihin on kertynyt turvemaata ja tiheäkasvuisia kosteikkoja. Vesistöjen ympäristössä esiintyy yleisesti suoalueita. Lukuisia louhikkoja ja kookkaita siirtolohkareita esiintyy laajalla alueella. Tilkunmäen itäiseltä reunalta löytyy kiviröykkiöistä muodostunut muinaisranta, joka on suojeltu muinaiskohde. Kallioperä on kokonaisuudessaan hapanta magmakivilajista granodioriittia. Harjuille on kasautunut jääkauden myötä soramoreenialueita ja laaksoihin kehittynyt turvesoita ja kosteikkoja. Turvetta Moreenimaata Siirtolohkare Muinaisranta

14 12 VESITALOUS MUSTALAMPI VUORILAMPI PÄÄVEDENJAKAJA KAURAOJA KOLMISOPPINEN OSAVEDENJAKAJA KUUSIKKOLAMPI TEKOLAMMET HUHTALAMPI JA TILKUNLAMPI OJA/PURO VESISTÖ KOSTEIKKO

15 13 VESITALOUS VESISTÖT Kauramäen alue kuuluu Jyväskylän valuma-alueeseen 17. Roninmäki ja Mäkelän alue toimivat päävedenjakajina ja Tilkunmäki osavedenjakajana. Kauramäen alueella sijaitsee useita pinta-alaltaan pieniä metsälampia ja muutama tekolampi. Laaksojen pohjille kertyy vettä ympäröiviltä selänteiltä. Vesistöt valuvat idässä luonnollisia uomia pitkin Keljonlahdella saakka. Etelässä uomat kulkevat osin putkistoja ja ojia pitkin Päijänteeseen. Kuusikkolampi Selvitysalueen keskiosassa sijaitseva Kuusikkolampi muistuttaa maisemallisesti Vuorilampea. Paikallinen yrittäjä käyttää lampea kalankasvatukseen. Lammen rannalta löytyy kalastukseen ja retkeilyyn tarkoitettu kota, joka on yksityisen omistuksessa. Kolmisoppinen eli Korloppinen Alueen suurin vesistö sijaitsee selvitysalueen länsiosassa lähellä Muuramen kunnan rajaa. Lampea ympäröivät maisemallisesti komeat kuusimetsät. Hiihtomaja ja yleinen uimaranta sijaitsee lammen rannalla. Mustalampi Luoteisosassa sijaitsevan mustalammen ympäristöä häiritsevät hakkuuaukea ja voimalinja. Vuorilampi Erämaa tunnelmaa edustava suolampi sijaitsee alueen pohjoisosassa. Lammella on tärkeitä maisema-, luonto- ja virkistysarvoja. Kuusikkolampi

16 14 MAISEMAN TILAT Vesistö Suljettualue Avoinalue Avoinalue (Hakkuuaukea) Avoinalue (Maankaatopaikka) Puoliavoinalue Rakennettualue

17 15 MAISEMATILAT Kauramäen maiseman tilat koostuvat avoimesta, puoliavoimesta, suljetusta tilasta. Selvitysalueelta löytyy muutamia Rakennettuja-alueita. Valtaosa Kauramäen selvitysalueen pinta-alasta on suljetun oloista metsäaluetta johon sisältyy monia eri metsätyyppejä. Pääosin aluetta hallitsevat erityyppiset havupuuvaltaiset talousmetsät, jotka kasvillisuudeltaan edustavat mustikkatyypin (MT) kangasmetsää tai kuivaan kuusikkotyyppiä. Avoimet alueet koostuvat pääosin pelloista, hakkuuaukeista tai tiestöstä. Hakkuuaukeilla kasvaa yleensä muutamia vuosia vanhoja koivuvaltaisia taimikkoja. Avoimiin alueisiin sisältyy niin maisemavaurioalueita kuin kauniita niittyalueita. Puoliavoimet alueet ovat vanhempia hakkuuaukeita, jotka ovat avaria horisontaalisesti, mutta maanpinnan tasossa kasvaa korkeaampaa vesakkoa ja pensaikkoa. Pääosin vesakko koostuu nuorista koivuista. Kulkeminen alueilla on hankalaa tiheän kasvillisuuden takia. Rakennetut alueet ovat pääosin pientalojen pihoja tai teollisen toiminnan alueita.

18 16 METSIEN LUONNE Maisemametsä Avoinalue, Pelto/Hakkuualue Nuori kasvatusmetsikkö Varttunut kasvatus metsikkö Rakennettualue Taimikko

19 17 METSIEN LUONNE HAKKUUALUKEAT JA TAIMIKOT Hakkuuaukeat ovat maisemassa kauas erottuvia kohteita. Tyypillistä taimikkokasvustoa ovat nuoret koivut, pajut ja haavat sekä istutetut männyt. Hakkuuaukeat rumentavat maisemaa, mutta toisaalta ne luovat paikoin pitkiä avaria näkymiä. Tuuliolosuhteet ovat erityisen voimakkaat mäkien laajoilla avonaisilla hakkuuaukeilla. NUORI KASVATUSMETSIKKÖ Valtaosa Kauramäen metsistä koostuu nuoresta kasvatusmetsiköstä. Nuoret kasvatusmetsät ovat maisemallisesti melko rumia ja eivätkä ole virkistysarvoiltaan kovin houkuttelevia. Läpikulkeminen metsissä on erittäin hankalaa miltei mahdotonta. Kasvatusmetsiköt ovat korkeintaan 30 vuotta vanhoja ja nuorimmat muutamia vuosia. VARTTUNUT KASVATUSMETSIKKÖ Varttuneet kasvatusmetsiköt ovat pääosin talousmetsiä joiden puusto on samanikäistä. Pääosin harvennetut metsät koostuvat männyistä, mutta muutamia harvennettuja koivikkojakin löytyy. Läpikulku huomattavasti helpompaa kuin nuorissa kasvatusmetsiköissä vaikkakin hakkuujätettä on maastossa paljon. Varttuneet kasvatusmetsät ovat maisemallisesti ja virkistuskäytön kannalta mielyttävämpiä, kuin hakkuuaukeat, vesakot ja nuoret kasvatusmetsät. MAISEMAMETSÄT Maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta tärkeimpiä metsäalueita ovat vanhat (MT) kuusikot ja kuivan mäntykankaan metsät, mitkä kasvavat harjumuodostumien laella. Visuaalisesti tärkeimmät metsät sijoittuvat pohjoisosaan Roninmäelle ja lännessä Kolmisoppisen tuntumaan. Mäkelän alueella kasvaa muutamia kauniita pieniä maisemametsiä. Vesistöjen läheisyydessä kasvavien matalien suometsien virkistys- ja maisema-arvot ovat myös huomattavat.

20 Virkistysreitit ULKOILUREITTI HIIHTOLATU MOOTTORIKELKKA- REITTI

21 18 Reittien luonne Hiekkatie Metsätie Leveät polut

22 19 REITISTÖT Kauramäellä kulkee kattava reittiverkosto, joka tarjoaa hyvät edellytykset alueen virkistyskäytölle ja pohjan mahdollisesti kaavoitettavien reittien linjaukseksi. Alueiden nykyiset yhteydet mahdollistavat erillaisten kevyenliikenteenreittiyhdistelmien muodostamisen. Kauramäelle on osoitettu virkistysreitit talvi- ja kesäkausiksi. Moottorikelkareitti kulkee voimalinjaa myöten. Hiihtolatua pitkin pääsee Kolmisoppiselta Laajavuorelle ja idästä Keljoon. Kesäisin ulkoilureiteillä kulkemisessa on enemmän valinnanvaraa. Pääosin reitistöt koostuvat hiekkateistä, metsäkoneiden jättämistä urista, tai leveistä poluista. Alueelta löytyy lukemattomia pienempiä epävirallisia polkuja, jotka antavat paremman mahdollisuuden tutustua alueen luontoon. Kuusikkolammen ympäristöstä löytyy myös helppokulkuisia pitkospuita. Metsäkoneiden käyttämät urat ovat jättäneet rujohkoja jälkiä selvitysalueen maisemaan, mutta kulkeminen leveillä urilla on huomattavasti helpompaa kuin kapeilla polulla. Kapea kivituhkainen yksityistie selvitysalueen itäosassa Metsäkoneen jättämä maisemallisesti ruma ura Mäkelän alueella. Kaunis metsäpolku vuorilammen läheisyydessä

23 20 KAUPUNGIN MAANOMISTUS Kaupunginomistuksessa on suurin osa Kauramäen alueesta. Ykstyisomistuksessa ovat selvitysalueen keskellä olevat kalankasvattamon lähinmetsät ja eteläosassa sijaitsevat metsät. Pohjoisosassa sijaitsee pieni siivu yksityisomisteista maata.

24 MAISEMAN HÄIRIÖTEKIJÄT JA KAUNIIT YMPÄRISTÖT 21 Maankaatopaikka Hakkuuaukea Valtatie Voimalinja

25 MAISEMAVAURIOT 22 Kauramäellä sijaitsee useita maisemavaurioalueita, jotka ovat pääosin hakkuuaukeita. Muita maisemallisesti häiritseviä kohteita ovat valtatie 9, maankaatopaikat, voimalinjat, työkoneiden jättämät urat ja sahan ympäristö. Nuorten kasvatusmetsien pensaikot ja taimikot muodostavat maisemallisesti häiritseviä ja visuaalisesti umpinaisia kokonaisuuksia. Pinta-alaltaan suurimmat ja dominoivimmatmaisemavauriot ovat Mäkelän hakkuuaukeat ja 110 kv voimalinjan länsipuolella sijaitseva maankaatopaikka. Maisemavauriot eivät onneksi erotu häiritsevästi kaukomaisemaan. Hyvänä esimerkkinä vesitornin ympäristön vau ovat maisessa lähes näkymättömät. Tornikin piiloutuu sopivasti korkeiden puiden taakse. Kettu Mäkelän hakkuuaukealla Vesitornin ympäristöä.

26 23 RAKENNUSKANTA

27 MAISEMALLISET SUOSITUKSET 24 MAANKÄYTTÖ Selvityksessä on pohdittu maankäytöllisiä suosituksia pääosin maiseman kannalta. Rakentamista ehdotetaan alueille, jotka ovat maisemallisesti vähäpätöisiä ja joille rakentaminen on maastonmuodoiltaan suosiollista. Selvityksessä on osoitettu maisemallisesti maankäytölle soveltuvat alueet ja niillä sijaitsevat kosteikot. Suositeltavat kevyenliikenteen yhteystarpeet ja luontopolut ovat merkitty katkoviivoin. Mäkien maisemallisesti arvokkaat metsät suositellaan säilytettäväksi virkistystarkoituksia, ulkoilua ja vihersuoja-alueita varten. Samalla metsävaltaiset lakialueet loisivat tuulensuojan asuinalueille. Maisemallisesti tärkeitä lakialueita ovat Roninmäki ja Tilkunmäki, jolle toisaalta on jo keritty touteutettamaan pieni avohakkuuaukea ja vesitorni maankaatopaikkoineen. Mäkelän alueelle suositellaan muutaman maisemametsän säästämistä vihersuoja-alueeksi. Rinteet Vuorilammen ja Kuusikkolammen läheisyydessä ovat melko jyrkkiä ja rakentamiseen soveltumattomia, lisäksi alueilta löytyy tärkeitä luontoarvoja. Rakentaminen ehdotetaan kauas vesistöistä, jotta lampien nykyinen erämainen tunnelma ei rikkontuisi ja samalla alentaisi alueen luonto- ja virkistysarvoja. HULEVEDET Hulevesien huomioiminen on olennaista aluetta kaavoittaessa. Mäkelän alueelta löytyy monia pieniä kosteikkoja, joiden käsittely suositellaan jättämään luonnonmukaiseksi. Kaavoitettavilla asuinalueilla muodostuvaa hulevettä voidaan viivyttää tai imeyttää ennen johtamista puroihin. Tämä edellyttää riittävien viherkaistojen ja painanteiden säilyttämistä. Pienimittakaavainen ja väljä rakentaminen jättää riittävästi tilaa hulevesiratkaisujen toteuttamiselle Hulevesirakentamisella säästetään kunnallistekniikan rakentamisessa. Ojien vastaanottokapasiteetista on varmistettava, etteivät ne kuormita vesistöä tai aiheuta puronvarren kasvillisuuden kulumista. Rakentaminen vaikuttaa hulevesien valuntaan sekä läheisten lampien vedenlaatuun ja virtaamaan että eroosioon. Pientalovaltaiselle alueella veden läpäisykyky noin % kohteesta riippuen. VIHERYHTEYDET Kapeita viheryhteyksiä tulisi jättää Kauramäelle kaavoitettavien asuin- ja työpaikka-alueiden väliin. Viheryhteydet jättävät eläinten liikkumiseen tilaa ja loisi maisemallisesti miellyttäviä ympäristöjä. Vesistöjen välinen viheryhteys on myös tärkeää alueen yleisen virkistyskäytön kannalta. Kolmisoppisen ulkoilualueen liittäminen Vuorilammen ja Kuusikkolammen ympäristöön on myös osoitettu viherosayleiskaavassa

28 25 MAISEMALLISET SUOSITUKSET KAUKOMAISEMAAN EROTTUVA MÄKI KAUKOMAISEMAAN EROTTUVA MÄKI Suositellaan säilytettäväksi Ehdotettu kevyenliikenteen väylä/ulkoilureitti Suositellaan maankäyttöä varten Kosteikko

29 MAISEMALLISET SUOSITUKSET HAVAINNEKUVIA 26 RAKENNUKISIA VUORILAMMEN POH- JOISPUOLELLA KUUSIKKOLAMMEN YMPÄRISTÖ

30 27 LÄHTEET:

31