Sosiaali ja terveydenhuolto uuden kunnan tehtävänä. SOTE toimikunnan kokous

Transkriptio

1 Sosiaali ja terveydenhuolto uuden kunnan tehtävänä SOTE toimikunnan kokous

2 Mistä on tultu Alun perin kunta vastasi vaivaistenhoidosta, luottamusmiehet olivat myös esittelijöitä ja valvojia, kunnan pienuus oli etu, 1930 luvun lopulla maassa oli yli 600 kuntaa Kuntien tehtäviä lisättiin, merkittävä muutos tuli sodan jälkeen kun sairaalaverkosto siirtyi kunnille, pieni koko muodostui haitaksi Palvelujen lisääminen sai vauhtia 1970 ja 80 luvulla, kustannusperusteinen valtionosuus, vahva valtionohjaus 1990 luvulla purettiin valtionohjausta ja siirryttiin laskennalliseen valtionosuuteen

3 Missä nyt ollaan Paras hanke Terveydenhuoltolainsäädännön uudistaminen Sosiaali ja terveydenhuollon hallintolaki Sosiaali ja terveyspiirit Kohti suurempia kokoja eri tavoin Tuotanto ja tuotannon ohjaus saa monia sovellutuksia, sovelletaan markkinataloutta julkiseen talouteen Ei yhtenäistä toimintakonseptia Ylhäältä lähtevät hallinnolliset ja määrälliset näkökohdat ovat edelleen painokkaasti esillä

4 Mitä pitäisi oppia Sosiaali ja terveydenhuoltoon on sovellettava sekä pienuuden että suuruuden ekonomiaa On asioita, joissa suuruudesta on hyötyä, joissa johtaminen on ammatillista ja tekijöiltä vaaditaan korkeatasoista osaamista, mutta edelleen on myös asioita, joissa läheisyys on voimavara On pyrittävä malliin, jossa nämä molemmat toteutuvat

5 Uuden kunnan kymmenen käskyä Näköpiirissä on historiallinen mahdollisuus: 1. ottaa asukkaan tilanne sosiaali ja terveydenhuollon lähtökohdaksi 2. asettaa asiakaslähtöisyys palvelujen kriteeriksi, 3. rakentaa lähipalveluista korkeatasoisiin erikoispalveluihin ulottuvat palveluketjut, kattava konsultointi, sähköinen asiointi ja omahoidon tukeminen saman katon alle, 4. poistaa päällekkäisyydet, 5. määritellä selkeästi prosessin omistaja (kunta), 6. toteuttaa palvelut monen keskuksen mallilla, 7. kevyellä hallinnolla ja 8. monipuolisella palveluvalikoimalla, jossa 9. toimii motivoitunut johto ja henkilöstö 10.sekä yhdistää palvelutoimintaan elävä paikalliskulttuuri

6 Lähtökohtana on asukas ja asuinyhteisö Kun kysymys on kunnallisesta toiminnasta, lähtökohtana on asukas ei vain palvelun käyttäjä, asiakas Asukas asuu paikallisyhteisössä, jonka sosiaalinen pääoma vaikuttaa ongelmien määrään ja ratkaisumahdollisuuksiin Paikallista toimintaa ja toimeliaisuutta edistämällä ehkäistään ongelmia ja löydetään toimivia ratkaisuja vertaistuen (vapaaehtoistyön) vahvistamiseksi Paikallistoiminta ei kilpaile ammatillisen toiminnan kanssa Paikallinen toimintaryhmä (koordinaattori) voisi olla tarpeellinen kokoamaan toimijat yhteen ja virittämään uutta toimintaa Palvelujen tulisi kytkeytyä saumattomasti tähän toimintaverkostoon

7 Mitä tarkoittaa asiakaslähtöisyys Asiakkaalla on mahdollisuus valita palvelu Tietojärjestelmät tekevät mahdolliseksi seurata asiakkaan valintoja, lähetteitä, odotusaikoja (koskee myös sosiaalihuoltoa) sekä hoitoprosessin kitkattomuutta (esim. konsultointikitka) ja asiakkaan ja henkilöstön näkemyksiä Tuottajan tehtävänä on parantaa prosesseja saatujen tietojen pohjalta Palveluprosessin omistajan tehtävänä on estää osaoptimointi

8 Ammatillinen toiminta Korostetaan kokonaisotetta (syrjäytyminen, krooniset sairaudet) Asiakas kohdataan oikealla tasolla (tehdään oikeita töitä, gatekeeper) Palveluja kehitetään asiakkaiden valintoja kunnioittamalla (valinnanvapaus) Mittakaavaetu käytetään hyväksi (hankinnat, toimintamallit, tiedonsiirto) Toimintamalli sisältää erilaisiin asutusmuotoihin (harva tiheä) sopivia vaihtoehtoja Erikoispalvelujen korkea taso turvataan

9 Millaisia näkemyksiä on esitetty Tehdyn järjestelyn jälkeenkin on päällekkäistä toimintaa, uudistusta tulisi siis jatkaa Edellisestä muutoksesta on lyhyt aika, tuloksia ei ehditä saavuttaa, jos taas muutetaan, lisäksi muutosväsymystä Palvelut on turvattava koko uuden kunnan alueella Byrokratiaa pitäisi vähentää, matala malli

10 Miten vastata väitteisiin Pyritään välttämään interregnumin haittoja Perussopimuksen lisäksi ehkä aiesopimus tai joku muu menettely, joka yhdistää vireillä olevan uudistustyön uuden kunnan järjestelyihin Aiesopimuksen toimeenpanon valmistelua varten asetetaan suppea työryhmä Ryhmälle asetetaan selkeät tavoitteet (vrt. edellä 10 käskyä) Ryhmän työ käynnistyy sen jälkeen kun tarpeelliset puitepäätökset on tehty

11 Kitkaton siirtymä vaihtoehto Hyödynnetään käynnissä oleva uudistustyö ottamalla toimintayksiköt sellaisenaan uuteen kuntaan (Aava ja Oiva sekä Lahden ja Heinolan sote ja yhtymän muut osat) Muodostetaan näistä 5 6 kunnallista liikelaitosta Uusi kunta on järjestäjä, joka tekee sopimukset näiden tuottajien kanssa (sopimuskunta) Kunta on ns. prosessin omistaja ja hoitaa tätä tehtävää ensi sijassa sopimusten avulla Sopimukset edellyttävät tuottajien tehokasta verkostoitumista (ketjukonsepti) Valmisteluvastuuta jaetaan toimijoiden kesken ja näin vältetään keskushallinnon kasvu

12 Entä poisjäävät Tässä mallissa Uusi kunta toimii kumppanuuspohjalta, mutta sitä voi kutsua myös isäntäkunnaksi Kumppanuus tarkoittaa pitkäjänteistä yhdessä kehittämistä Se olisi muodollisesti melko ongelmatonta Oivan, Lahden ja Heinolan osalta. Erikoissairaanhoidonosalta syntyyjoukko kysymyksiä käytännön järjestelyistä. Ne eivät ole ylivoimaisia, mutta vaativat paneutumista Aavan osalta on ratkaistava säilyykö se nykyisenä vai järjestetäänkö peruspalvelut erikseen uudessa kunnassa Jälkimmäisessä tapauksessa on ratkaistava Nastolan ja Hartolan asema uudella tavalla, Aava jäisi mahdollisesti ulkopuolisten tuottajaksi ja omistamaksi.

13 Etuja ja haittoja Selvennetään rooleja, järjestämisvastuu (mitä halutaan) ja (miten se tehdään) tuotanto ovat eri asioita Kuntalaiselle selviää paremmin onko kysymys resurssien (järjestäjän) niukkuudesta vai (tuottajan) tehottomuudesta Kilpailu luo tehokkuutta, voidaan vertailla Haasteitakin on: Osaoptimointi ja hallintokustannukset Kunnalliseen liikelaitokseen perustuva tilaaminen ja tuottaminen sisältää vähemmän muutosriskejä kuin tyhjästä lähtevä tilaaminen ja vähemmän byrokratiariskejä kuin keskitetty malli Kunta on vastuussa arvoketjusta, mitä lisäarvoa kumppanit tuovat ja sen on varmistettava lisäarvon hyödyntäminen asiakkaalle/kuntalaiselle

14 Sama asia kuvina (seuraavat diat)

15 Toivottu kehä: yhteisyys vähentää palvelujen tarvetta sitä kannattaa vahvistaa Asiakkaat Palvelut Sosiaalinen pääoma (asukkaat) Aineelliset resurssit (verot)

16 Paikallinen toimintatuki vahvistaa omatoimisuutta ja on tietoväylä kuntaan ja palveluihin Kansalaistoiminta Asukas Vertaistuk i Toimintatuki (paikallinen toimintaryhmä, jolla on omat varat) Kunta Palvelut

17 Palvelujen poliittinen johtaminen haasteena arvojen asettaminen, resurssien mitoittaminen ja tarkoitukseen sopiva tietojärjestelmä Päätös Resurssit Arviointi Tulokset

18 Järjestämisvaihtoehtoja A Kunta, valtuusto, hallitus B Kunta, valtuusto, hallitus Lautakunta Palvelut, pääosin kunnallisia, yhteinen johto Lautakunta, järjestämisvastuussa Virkajohto Tuottajat

19 Malli B:n vaihtoehdot 1 Lautakunta virkajohto Sopimuksia suoraan tuottajien kanssa 2 Lautakunta virkajohto Sopimus nykyisten toimijoiden kanssa Liikelaitokset työnimellä (alueiden rajat voivat muuttua): Aava Heinola Lahti Oiva Yhtymä

20 Tavoitteena sopimuskunta, jossa tuotanto on tehokasta ja paikallinen toiminta aktiivista Vertaistuki

21 Mitä hyötyä Asiakkaan valinnanmahdollisuudet kasvavat Valintamahdollisuus parantaa palveluja Tuottajien vertailu edistää hyviä käytäntöjä ja lisää kustannustietoisuutta Resurssien tehokkuus paranee, keskitetyt hankinnat ja tukipalvelut Suuri väestöpohja tasaa satunnaisriskejä ja antaa riittävän pohjan tehokkaalle ongelmien ehkäisyä ja terveyden edistämistä koskeville toimille Palveluketjujen ja hoito ohjelmien avulla varmistetaan oikea porrastus ja erikoispalvelujen saatavuus Palvelumallin kehittäminen asutusmuodon mukaan saa vauhtia uuden palvelukonseptin myötä Välineteknologian osaaminen paranee, hallittu soveltaminen Henkilöstön saatavuus paranee, samoin mahdollisuus joustaviin järjestelyihin

22 Näkökohtia peruspalveluista Lähtökohtana nykyinen palveluverkosto Asiakkaiden valinta vaikuttaa verkoston muotoutumiseen Rahoitus kulkee asiakkaan mukana Johtaminen nojaa kunnan ja peruspalvelutuottajien välisten sopimusten laadintaan ja seurantaan Tuottajilla voi olla alihankkijoita ja siihen liittyviä hankintasopimuksia, kunta voi ohjata tätäkin sopimuspolitiikkaa Sopimuksissa pyritään kumppanuuteen (avoimeen, yhteiseen ja pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen) Peruspalveluyksiköt budjetoidaan siten, että tehokkuushyötyä jää yksikköön Yksikön sisällä voi olla erillisbudjetointeja (esimerkkinä lääkärin ja hoitajan tiimi) Sopimusehdot sallivat erilaiset ratkaisut eri osissa kuntaa Yhteisiä sopimusehtoja on noudatettava laadun ja tietojärjestelmien sekä enimmäiskustannusten osalta

23 Erikoisosaamisen varmistaminen Volyymi perustuu pääosin lähetteisiin Tilaajan omavastuu rahoituksesta ratkaistava kunnan sisällä siten, että hyvin toimivaa perusterveydenhuoltoa palkitaan Toimintamalli (hoito ohjelmat, hoidon nopeus, laadunvarmistus, palaute, tietojärjestelmät) on vahvistettu erikseen prosessin omistajan toimesta ja se sitoo myös peruspalveluja Osa erikoissairaanhoidon budjetoinnista ehkä kiinteänä (koskisi vain uuden kunnan asiakkaiden laskutusta), mutta kaiken kaikkiaan laskutus ja budjetointi on muutenkin tulossa murrokseen Yksikön (sairaalan) hallituksen tehtävänä on varmistaa toiminnan tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus ja vaikuttavuus) Tehokkuushyötyä ohjataan kehittämiseen Kehittämishankkeiden avulla vahvistetaan omaa osaamisprofiilia

24 Lyhyesti: mistä on kysymys Tarvitaan yhteisvastuuta ja ammatillista osaamista Kunta järjestää palvelut pitkälle erikoistuneita palveluja myöten Palvelutuotannossa on käytettävä hyväksi mittakaavaetu kuten keskitetyt hankinnat ja osaamisen organisointi, suuruus tuo kustannushyötyjä Palvelut eivät kuitenkaan korvaa yhteisyyttä, lastenkasvu ja kehitysmahdollisuudet riippuvat siitä, millaisessa sosiaalisessa yhteisössä he elävät, samoin vanhusten saama tuki. Auttamisen perinne ja elävä yhteisvastuu voidaan sovittaa moderniinkin kuntaan