HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE

Transkriptio

1 HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE Kirkkonummen kunta Perusturva Vammaispalvelut Voimassa alkaen, päivitetty

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ - MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN Päätöksen kriteerit Henkilökohtaisen avun määrä Järjestämistapa TYÖNANTAJUUS AVUSTAJAN HANKKIMINEN TYÖSOPIMUS JA SEN SISÄLTÖ Työtehtävät Työsuhteen kesto Koeaika Työaika Palkka Rikostaustaote Vaitiolovelvollisuus KORVATTAVAT KUSTANNUKSET Palkanmaksu Avustajan vakuutukset ja sosiaaliturvamaksut Muut kohtuulliset, välttämättömät kulut TYÖVUOROSUUNNITELMA TYÖTUNTILISTAN TÄYTTÄMINEN ja TOIMITTAMINEN AVUSTAJAN POISSAOLO Sairausloma Palkka sairausloman ajalta Sairauspoissaolojen seuranta Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa Hoitovapaa ja sairastuneen lapsen hoito VUOSILOMA Loman kertyminen Loman ajankohta Lomaraha Sijaisen palkanmaksu LOMAUTTAMINEN TYÖNTEON YLLÄTTÄVÄ KESKEYTYMINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN Työsuhteen irtisanominen Työsuhteen purkaminen Työtodistus ILMOITUSVELVOLLISUUS JA TAKAISINPERINTÄ HENKILÖKOHTAISTA APUA KOSKEVAT LAIT, ASETUKSET JA OHJEET YHTEYSTIEDOT LIITTEET

3 1 YLEISTÄ - MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON Tämä opas käsittelee henkilökohtaisen avun toteuttamista Kirkkonummen kunnassa. Kirkkonummella henkilökohtainen apu järjestetään ensisijaisesti ns. työnantajamallin mukaisesti korvaamalla avustettavalle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Jos oman henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen ei perustellusta syystä ole mahdollista, on toisena vaihtoehtona henkilökohtaisen avun saamiselle palvelun järjestäminen ostopalveluna, jolloin kunta hankkii avustajapalvelun kilpailuttamaltaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vammaispalvelulaissa (VpL 8c ) vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtainen apu on välttämätöntä apua niihin tavanomaiseen elämään liittyviin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää lähtökohtaisesti, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita ihmiset tekevät elämässään joko joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein. Näitä ovat esimerkiksi: liikkuminen pukeutuminen henkilökohtaisen hygienian hoito vaate- ja ruokahuolto kodin siisteydestä huolehtiminen asiointi vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoidossa olevan lapsen päivittäisiin toimiin osallistuminen. Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, siihen on vastattava muulla tavoin. Henkilökohtainen avustaja ei ole työnantajansa terveydenhoitaja, eikä hän vastaa avustettavan sairaanhoidosta tai hoitotoimenpiteistä. Henkilökohtainen avustaja ei myöskään vastaa avustettavan kuntoutuksesta. Jos vaikeavammaiselle henkilölle on myönnetty palveluasuminen omaan kotiin, on hän oikeutettu saamaan maksutta henkilökohtaisen avun lisäksi myös kotihoitoa kunnan kotihoidon kautta (VpL 8, VPA ). 2 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN Henkilökohtaista apua haetaan pääsääntöisesti aina kirjallisella hakemuksella. Hakulomakkeita saa vammaispalvelun toimistosta ja niitä on myös tulostettavissa kunnan kotisivuilla. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tuore lääkärinlausunto ja mahdolliset muut asiaa koskevat asiantuntijalausunnot, joihin asiakas haluaa vedota. Liitteitä ei tarvita, mikäli tiedot ovat päätöksentekijän käytettävissä eikä niissä ole tapahtunut muutoksia. 3

4 Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä tekee päätöksen henkilökohtaisesta avusta. Päätös tehdään yleensä toistaiseksi. Päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiakas tai hänen edustajansa on esittänyt henkilökohtaista apua koskevan hakemuksen. Käsittely voi viivästyä, jos asian selvittäminen vaatii erityisestä syystä pidemmän käsittelyajan (esim. asunto-olojen sopiminen työpaikaksi). Päätöksessä mainitaan henkilökohtaisen avun tuntimäärä ja järjestämistapa. Päätöksen perusteluissa kerrotaan, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainitaan sovelletut säännökset. Päätöksenteon lisäksi vammaispalvelulain 8d 3 momentin mukaan kunnan on tarvittaessa ohjattava ja autettava vaikeavammaista henkilöä avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Tätä tehtävää Kirkkonummen kunta toteuttaa huolehtimalla henkilökohtaisten avustajien palkanlaskennasta keskitetysti työnantajien puolesta sekä avustamalla työntekijän hankintaan liittyvissä asioissa sekä tarjoamalla neuvontaa sekä työnantajalle että työntekijälle. Nämä palvelut ovat kunnan korvattavia ja siten asiakkaalle maksuttomia. 2.1 Päätöksen kriteerit Henkilökohtaisen avun myöntäminen ei perustu tiettyyn diagnoosiin, vaan päätökset tehdään aina toimintakykyyn perustuen. Sosiaalityöntekijä tekee viranhaltijapäätöksen siitä, onko hakija lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisissa elämän toiminnoissa eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista (VpL 8 c ). Vamma tai sairaus on osoitettava lääkärinlausunnolla. Eteneviä, henkilön toimintakykyyn voimakkaasti vaikuttavia sairauksia ovat esimerkiksi MS-tauti, eräät lihassairaudet ja ALS. Henkilökohtaisen avun myöntäminen edellyttää, että vaikeavammaisen henkilön riittävä huolenpito voidaan kokonaisuudessaan turvata avohuollon toimenpitein. Asumisyksikössä asuvan henkilön avun tarve turvataan ensisijassa henkilökunnan avulla. Henkilökohtainen apu voi tulla kyseeseen lähinnä toimissa, jotka tapahtuvat kodin ulkopuolella. 2.2 Henkilökohtaisen avun määrä Henkilökohtaisen avun tuntimäärä määritellään asiakaskohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tekemässä henkilökohtaisen avun päätöksessä. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee (VpL 8c 3 mom). Henkilökohtaisen avun tuntimäärää arvioitaessa vaikeavammaisen henkilön työ voi perustua työsuhteeseen tai yritystoimintaan. Opiskelun pitää tähdätä tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tai ammattitaidon vahvistamiseen sekä työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Muunlainen opiskelu katsotaan harrastukseksi. Perusopetuksen osalta henkilökohtaisen avun järjestämisvastuu on sivistystoimella (Perusopetuslaki (628/1998) 31 ). 4

5 Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen järjestetään henkilökohtaista apua vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta (VpL 8c 5 mom). Kunta maksaa korvausta enintään tämän päätöksessä mainitun tuntimäärän mukaisesti sekä vastaa muista avustamisesta syntyvistä kustannuksista. 2.3 Järjestämistapa Henkilökohtaisen avun päätökseen on kirjattava asiakaskohtaisesti avun järjestämistapa. Vammaispalvelulain 8d :n mukaisesti henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan asiakkaan etu huomioiden. Kirkkonummella henkilökohtainen apu järjestetään ensisijaisesti ns. työnantajamallin mukaisesti. Työnantajamallissa työnantajana toimii pääsääntöisesti avustettava vaikeavammainen henkilö itse. Työnantajamallin tarkoitus on tukea avustettavan henkilön (työnantajan) itsemääräämisoikeutta, ja hänellä on aina juridinen valta ja vastuu työnantajuudesta. Alaikäisen avustettavan puolesta työnantajana toimii hänen huoltajansa. Niissä tilanteissa, joissa avustettavalle on määrätty edunvalvoja, työnantajuudesta tulee sopia yhteistyössä edunvalvojan kanssa. Muissa tapauksissa työnantajana toimii aina avustettava henkilö itse, ellei häntä ole julistettu vajaavaltaiseksi. Tehtäessä päätöstä järjestämistavasta on huomioitava henkilön kyky kantaa vastuu työnantajavelvoitteista joko itsenäisesti tai riittävien tukitoimien avulla. Jos oman henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista, järjestetään palvelu ostopalveluna, jolloin kunta hankkii avustajapalvelun kilpailuttamaltaan yksityiseltä palveluntuottajalta. 3 TYÖNANTAJUUS Työnantajamallin mukaisessa työsuhteessa henkilökohtaisen avustajan työnantaja on pääsääntöisesti aina avustettava eli vaikeavammainen henkilö, ja työsuhde perustuu henkilökohtaisen avustajan ja vammaisen henkilön väliseen kirjalliseen työsopimukseen. Työnantaja hankkii avustajansa itse ja voi näin ollen päättää, kuka ja millainen työntekijä on hänelle sopiva. Työnantaja määrittelee myös itse avustajan työajat ja työtehtävät sekä vastaa työnantajalle kuuluvista lakisääteisistä velvoitteista. Henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimiminen merkitsee vastuun ottamista. Virallisesti vastuu liittyy palkasta, vakuutuksista ja ennakonpidätyksistä sekä työterveyshuollosta huolehtimiseen. Kirkkonummella kunta toimii avustajan palkan sijaismaksajana työnantajan puolesta. Kunnan järjestämä palkanmaksu edellyttää, että työnantaja toimittaa vammaispalveluihin kopion työsopimuksesta työsuhteen alkaessa/muuttuessa sekä työtuntilistan kerran tai kaksi kertaa kuussa määräpäivään mennessä. Muussa tapauksessa 5

6 työnantaja on vastuussa palkanmaksun viivästymisestä. Kunta käyttää palkkojen maksuun yksityistä tilitoimistoa, joka maksaa palkan kuukausittain kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa sen, mukaan mitä työnantaja ja avustaja ovat palkanmaksun tiheydestä sopineet. Tilitoimisto ottaa myös työnantajan puolesta lakisääteiset vakuutukset, suorittaa työeläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä toimittaa vaadittavat ilmoitukset vakuutusyhtiöihin ja verohallintoon. Työnantajan tulee kuitenkin seurata vakuutusyhtiöiden ja verottajan hänelle mahdollisesti lähettämiä tiliotteita, jotta mahdolliset palkanmaksun virheet voidaan korjata. Tärkeä osa työnantajan tehtäviä ovat työntekijän työssä jaksaminen ja viihtyminen. Jotta asiat sujuisivat joustavasti, on usein parempi työskennellä työparina kuin johtajana ja alaisena ja pitää yllä avointa keskusteluilmapiiriä. Työnantajan on kuitenkin muistettava, että hän on esimies ja että hänen tulee pyrkiä ratkaisemaan työsuhteessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat itse. Koska vaikeavammainen henkilö toimii työnantajana, ei avustajalla myöskään ole oikeutta esittää työsuhteesta johtuvia vaatimuksia kunnalle. Viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että työntekijän oikeudet työsuhteessa toteutuvat. Työnantajan oikeudet tiivistettynä ovat: työntekijän työhön ottamisesta päättäminen työn johtaminen ja työnjohdollisten ohjeiden ja määräysten antaminen työntekijän lomauttaminen työn väliaikaisen keskeytymisen ajaksi lain sallimissa rajoissa (ilmoitettava vähintään 14 vrk ennen lomautuksen alkua) työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen asiallisesta ja painavasta syystä lain sallimissa rajoissa. Työnantajan velvollisuudet ovat: avustajan rekrytointi työsopimuksen tekeminen avustajan kanssa avustajan työterveyshuollosta huolehtiminen työvuorojen suunnitteleminen vähintään viikon jaksoille 7 vrk etukäteen allekirjoitetun työtuntilistan toimittaminen vammaispalveluihin viimeistään seuraavan kuukauden 2. päivänä ja sopimuksen mukaan myös saman kuukauden 17. päivänä sopiminen vuosilomasta, lomautuksesta ja muista muutoksista työsuhteessa avustajan kanssa ja ilmoittaminen näistä vammaispalveluihin ilmoituslomakkeella työturvallisuudesta ja työolosuhteista huolehtiminen kirjanpito työntekijän sairauspoissaolojen määrästä lakien ja sopimusten noudattaminen työntekijöiden tasapuolinen kohtelu (kun työnantajalla useampia avustajia) hyvän työilmapiirin ja työntekijän työssä suoriutumisen edistäminen työtodistuksen antaminen työsuhteen päättyessä (työntekijän pyynnöstä). 4 AVUSTAJAN HANKKIMINEN Vammainen henkilö hankkii ja palkkaa pääsääntöisesti avustajansa ja tämän sijaisen itse. Työnantaja voi ilmoittaa työpaikasta paikallislehdessä taikka työ- ja elinkeinotoimiston internetsivustolla Lisäksi hän voi käyttää verkostojaan ja lähipiiriään apuna sopivan avustajan löytämiseksi. Tarvittaessa hän voi olla yhteydessä vammaispalveluihin ja pyytää apua ja neuvoa avustajan rekrytointiin. 6

7 Henkilökohtaisen avustajan työhön ei vaadita erityistä koulutusta tai työkokemusta. Avustajana voi siis toimia kuka tahansa työhön soveltuva laillinen henkilö, ei kuitenkaan pääsääntöisesti työnantajan lähiomainen. Avustajan ikä ei myöskään rajoita avustajana toimimista, ja vakituiseen työsuhteeseen voidaan ottaa 15 vuotta täyttänyt henkilö. Kuitenkin alle 18- vuotiaan työntekijän kohdalla työhöntulotarkastuksessa tulee voida todeta, ettei työ vahingoita alaikäisen nuoren omaa kehitystä. Alaikäisen avustajan huoltajalla on myös oikeus kiistää tehty työsopimus. Avustaja tulee valita tarkasti ja työhön opastamisen tulee olla mahdollisimman perusteellista ja hyvin suunniteltua. Työhön opastamista ja työssä ohjaamista täytyy muistaa ylläpitää ainakin aina tilanteen muuttuessa. Parhaiten työntekijän soveltuvuus avustajan työhön selviää koeaikana (ks. kohta 5.3). Työnantajana toimiva vaikeavammainen henkilö voi sosiaalityöntekijän viranhaltijapäätöksessä myönnetyn tuntimäärän puitteissa palkata myös useamman kuin yhden avustajan, mikäli käytännön toimet sitä vaativat. 5 TYÖSOPIMUS JA SEN SISÄLTÖ Vammaisen henkilön ja hänen avustajansa on tehtävä työsuhteestaan aina kirjallinen työsopimus, myös silloin kun on kyse määräaikaisesta työsuhteesta tai sijaistamisesta. Tämän oppaan liitteenä 1 on työsopimuspohja tätä varten. Työsopimuslomakkeita saa myös kunnan internet-sivuilta tai vammaispalvelun työntekijöiltä. Työsopimuksesta tulee tehdä kolme samansisältöistä kappaletta: yksi työnantajalle, yksi työntekijälle ja yksi lähetettäväksi Kirkkonummen kunnan vammaispalveluun palkanmaksua varten. Sopimuksessa määritellään työtehtävät, työaika, palkkaus ym. työsuhteen keskeiset ehdot. Työsuhteeseen sovelletaan yleisen työlainsäädännön määräyksiä eli työsopimuslakia, työaikalakia, vuosilomalakia, työterveyslakia, sairausvakuutuslakia, työterveyshuoltolakia ja tarvittaessa lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä sekä muita soveltuvia lakeja. Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry:n (HETA) jäseniksi liittyneiden työnantajien avustajiin sovelletaan tämän lisäksi HETA:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen Liitto ry:n (JHL) välistä työehtosopimusta. Kyseessä olevan työehtosopimuksen sisällöstä ohjeistaa tarvittaessa HETA-liiton neuvonta (ks. Jos työnantaja ei ole järjestäytynyt Heta-liittoon, ei uusissa eikä vanhoissa sopimuksissa voida noudattaa henkilökohtaisen avun työehtosopimusta, koska kyseinen sopimus koskee ainoastaan Hetan jäseninä olevia työnantajia. 5.1 Työtehtävät Työnantaja määrittelee avustajan työtehtävät. Työtehtävät määritellään henkilökohtaisen avun päätöksen ja palvelusuunnitelman pohjalta. Henkilökohtainen apu voi kohdistua niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtainen avustaja ei pääsääntöisesti suorita sairaanhoidollisia toimenpiteitä eikä vastaa avustettavan kuntoutuksesta. Mikäli avustaja kuitenkin työnantajan pyynnöstä suorittaa hoidollisen 7

8 toimenpiteen, vastuu toimenpiteestä on aina työnantajalla itsellään ja hänen tulee kyetä neuvomaan ja perehdyttämään avustaja toimenpiteeseen. Hoidollisia toimenpiteitä ilman työnantajan asiantuntevaa ohjausta ovat muun muassa lääkkeenjako dosettiin, katetrointi, suolen tuseeraaminen, insuliinin pistäminen, verinäytteiden ottaminen, iv-kanyylin vaihtaminen, suonen sisäisten nesteiden tai lääkkeiden tiputtaminen tai muut hoidolliset toimenpiteet, joihin liittyy avustettavan ja/tai avustajan terveysriski. Mikäli avustettavan tilanne muuttuu hoidollisia toimenpiteitä vaativaksi, tulee avustettavan (työnantajan) ottaa yhteyttä vammaispalveluiden sosiaalityöntekijään ja kotihoitoon, jotta voidaan sopia uusista käytännöistä. 5.2 Työsuhteen kesto Avustajan työsuhde on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole syytä tehdä määräaikaiseksi. Perusteltu syy määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi työntekijän oma pyyntö, sijaisuus tai jonkin tietyn tehtäväkokonaisuuden suorittaminen. Myös työnantajalle tehty määräaikainen henkilökohtaisen avun päätös voi olla peruste määräaikaiselle työsuhteelle, koska tällöin on arvioitu, että työnantajan tilanne saattaa määräajan kuluessa muuttua. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana (ks. Työsopimuslaki 3 ). Määräaikainen työsuhde päättyy nimensä mukaisesti määräajan umpeuduttua. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen kohdalla noudatetaan työlainsäädännön mukaista irtisanomisaikaa (ks. kohta 14.1). 5.3 Koeaika Työsuhteessa suositellaan käytettäväksi koeaikaa, josta on säädetty työsopimuslain 4 :ssä. Koeaika antaa sekä työntekijälle että työnantajalle mahdollisuuden harkita, vastaako työ etukäteisodotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen syystä, joka ei ole syrjivä tai epäasiallinen. Työntekijän ei tarvitse esittää perustetta, miksi hän haluaa purkaa työsopimuksen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta, jonka katsotaan alkavan työsuhteen alkamispäivästä. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, eli esimerkiksi kuuden kuukauden mittaisessa määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään kolme kuukautta. 5.4 Työaika Työaikojen tulisi noudattaa vammaiselle henkilölle tehtyä palvelusuunnitelmaa ja voimassaolevaa henkilökohtaisen avun päätöstä. Jos vammaiselle henkilölle on myönnetty henkilökohtaisen avun tunteja yksityiskohtaisesti jotakin tiettyä tarkoitusta varten esimerkiksi arkipäiville, tulee nämä tunnit käyttää noina mainittuina päivinä, eikä esimerkiksi samaisen viikon sunnuntaina. Työaika voidaan sopia joko säännöllisenä viikoittaisena, tai epäsäännöllisenä viikoittaisena tai kuukausikohtaisena tuntimääränä. Epäsäännöllistä 8

9 tuntimäärää suositellaan käytettäväksi, kun avustajan tekemissä tuntimäärissä tapahtuu huomattavasti vaihteluja eri viikkojen välillä. Yksittäisen avustajan viikoittainen työaika tulisi pääsääntöisesti olla korkeintaan 40 tuntia. Joissakin tapauksissa voidaan perustellusta syystä käyttää tasoittumisjaksoa, jolloin työaika tasoittuu pidemmällä ajanjaksolla keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Kirkkonummen kunnan linjauksen mukaan tasoittumisjakso voi olla enintään neljä viikkoa pitkä. (Esim. kahden viikon tasoittumisjakson aikana avustaja tekee ensimmäisellä viikolla töitä 42 tuntia, jolloin toisen viikon aikana hän voi tehdä töitä enintään 38 tuntia.) Viikoittaisen vapaa-ajan ja vuorokausilevon tulee toteutua myös tasoittumisjaksoa käytettäessä. Kirkkonummen kunta korvaa keskimäärin enintään 40 viikkotuntia avustajan palkkana sivukuluineen tasoittumisjakso huomioiden. (ks. työaikalaki 605/1996, 3. luku 6.) Samalla työnantajalla voi olla useampi avustaja, jolloin hän tekee työsopimuksen jokaisen avustajan kanssa erikseen. Työntekijöiden yhteensä tekemä tuntimäärä saa olla enintään se tuntimäärä, joka työnantajalle on kunnan vammaispalveluissa tehdyssä palvelusuunnitelmassa ja/tai henkilökohtaisen avun viranhaltijapäätöksessä myönnetty. Henkilökohtaisen avun päätöksen ylittäneistä tuntimääristä kunta ei maksa korvauksia, vaan nämä jäävät avustettavan itsensä maksettaviksi. Työajat on sovittava siten, että työntekijän viikoittainen vapaa-aika ja lepoajat toteutuvat työaikalain 6 luvun mukaisesti. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin lepoaika. Lisäksi työntekijän on saatava kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. (työaikalaki 6. luku 31.) Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei lasketa työaikaan. Mikäli työntekijä ei voi poistua työpaikalta tauon ajaksi työn sitovuuden vuoksi, tulee hänelle antaa mahdollisuus ruokailuun työvuoron aikana. Tämä luetaan osaksi työaikaa. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. (työaikalaki 6. luku 28.) Työnantajana toimivan vaikeavammaisen ollessa Hetan jäsen, on lepoaikojen toteuduttava Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton (HETA) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) välisen työehtosopimuksen 7 :n mukaisesti. Mikäli työnantajan teettämä työaika on lainvastainen, tulee työaika korjata lainmukaiseksi. On hyvä muistaa, että työaikasäännösten rikkominen johtaa ennen pitkää avustajan työterveyden heikkenemiseen ja sairauspoissaoloihin. 9

10 5.5 Palkka Pääsääntöisesti avustajille maksetaan työstä aina tuntipalkkaa, joka määräytyy Kirkkonummen kunnan määrittämän korvaustason mukaan. Yleensä avustajalle maksetaan peruspalkkaa. Mikäli työnantajana toimivalle vaikeavammaiselle henkilölle on myönnetty palveluasuminen omaan kotiin, jolloin avustaminen vaatii erityisosaamista, on työntekijällä oikeus ylemmän palkkatason mukaiseen tuntikorvaukseen. Voimassaolevat tuntipalkat työnantaja voi tarkistaa Kirkkonummen kunnan vammaispalveluista ( alkaen palkkaryhmä A:n mukainen palkka on 10,70 /t ja ylemmän, palkkaryhmä B:n mukainen palkka 11,90 /t). Niissä tapauksissa, joissa työntekijälle on aiemmin myönnetty oikeus ylempään palkkaluokkaan jollakin muulla perusteella, ei voimassaolevaa palkkatasoa heikennetä. Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus solmimansa työsopimuksen perusteella suorittaa työntekijälleen suurempaa palkkaa kuin kunnan määrittelemät tuntipalkat, mutta kunta ei vastaa näistä kustannuksista. Yötyötä saa teettää ainoastaan silloin, kun avustamisen tarvetta on myös yöaikaan ja avustamista yöaikaan on myönnetty viranhaltijapäätöksessä. Ilta- ja viikonlopputyöstä sekä yötyöstä maksetaan erillislisä avustajan perustuntipalkan perusteella seuraavasti: Lauantaityölisä on 20 % Sunnuntaityökorvaus 100 % maksetaan sunnuntaisin, kirkollisina juhlapäivinä (loppiainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, pyhäinpäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä) sekä uudenvuodenpäivänä, vapunpäivänä, juhannuspäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä. Iltatyölisä on 15 % klo välisenä aikana tehdystä työstä. Yötyölisä on 30 % klo välisenä aikana tehdystä työstä. Sunnuntait ja kirkolliset arkipyhät on työaikalain mukaan ensisijaisesti annettava avustajalle vapaaksi, mutta mikäli päivä olisi avustajalle normaalistikin työpäivä ja hänen on avustamisen tarpeen vuoksi oltava työssä ko. päivänä, maksetaan palkka korotettuna sunnuntailisällä (HETA-liittoon kuuluvien avustajilla lisäksi HETA:n arkipyhäkorvaukset, ks. HETA-tes 8 ). Aattopäivät eli uudenvuodenaatto, vappuaatto, juhannusaatto ja jouluaatto ovat normaaleja työpäiviä eivätkä oikeuta lisiin, mutta ne eivät vapaaksi annettuna kuluta vuosilomapäiviä (HETA-liittoon kuuluvien avustajilla juhannus- ja jouluaatto kuitenkin arkipyhäkorvattavia, ks. HETA-tes 8 ). Jos arkipyhä on annettu vapaaksi, työlainsäädännön mukaan menetetyiltä työtunneilta ei makseta palkkaa. Työtunnit voidaan kuitenkin sopia työnantajan kanssa tehtäväksi muuna ajankohtana, mikäli se on työnantajan toiminnan kannalta tarpeen. (HETA-liittoon kuuluvien avustajilla noudatetaan korvauskäytäntöä arkipyhäkorvausten osalta, ks. HETA-tes 8 ). Työaikalain viikkotyöajasta säädetyn mukaisesti Kirkkonummen kunta korvaa pääsääntöisesti enintään 40 viikkotunnin mukaisen avustajan palkan. Ylityö tulee aina ensisijaisesti sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityöt korvataan avustajalle vain, jos ylityön teettäminen on avustettavan arjen sujumisen kannalta täysin välttämätöntä, eikä vapaa-aikaa ole mahdollista antaa säännöllisenä työaikana. Tästä tulee aina sopia erikseen vammaispalveluiden sosiaalityöntekijän kanssa. 10

11 5.6 Rikostaustaote Työntekijän rikostaustaote tulee tarkistaa alaikäisten lasten kanssa työskenteleviltä työntekijöiltä, jos työsuhde kestää yhden vuoden aikana vähintään 3 kuukautta. Työnantajan tulee pyytää rikostaustaote nähtäväksi, mutta hän ei saa arkistoida otetta itselleen. Rikostaustaotetta ei myöskään tarvitse toimittaa vammaispalveluihin, eikä sitä voi vaatia työntekijältä, ellei hän työskentele alaikäisten lasten kanssa. Työntekijä voi tilata rikostaustaotteen Oikeushallinnon asiointipalvelussa internetissä osoitteessa Ote maksaa 12 euroa, ja kustannuksesta vastaa valittu työntekijä itse. Vammaispalvelut ei korvaa rikostaustaotteen tilaamisesta aiheutuneita kuluja. 5.7 Vaitiolovelvollisuus Allekirjoittamalla työsopimuksen työntekijä sitoutuu noudattamaan täydellistä vaitiolovelvollisuutta työnantajaa ja hänen perhettään koskevissa henkilökohtaisissa asioissa sekä olemaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työnantajana toimiva avustettava henkilö ei myöskään saa antaa henkilökohtaisia tietoja ulkopuolisille työntekijästään. 6 KORVATTAVAT KUSTANNUKSET Kirkkonummen kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan työnantajalle avustajan palkan, avustajan lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturvamaksut sekä muut kohtuulliset, välttämättömät avustajasta aiheutuneet kulut. 6.1 Palkanmaksu Kirkkonummen kunta toimii palkanmaksun teknisenä toteuttajana työnantajan puolesta. Avustajien palkat laskee alkaen Kunnan Taitoa Oy. Palkkakausi on kuukauden päivä (palkka maksetaan saman kuun viimeisenä arkipäivänä) ja 16. kuukauden viimeinen päivä (palkka maksetaan seuraavan kuun 15. päivänä). Avustajan pyynnöstä palkkakausi voi olla koko kalenterikuukauden mittainen, jolloin palkanmaksu on kerran kuukaudessa, seuraavan kuukauden 15. päivänä. Lisäksi HETA-liittoon kuuluvien työntekijöille, joilla on säännöllinen työaika, voidaan peruspalkka maksaa myös kuukausittain palkanmaksukauden lopussa eli saman kuukauden viimeisenä arkipäivänä ja palkkakauden työaikakorvaukset (lisät) seuraavan kuun 15. päivänä. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu viikonlopulle tai arkipyhälle, palkka maksetaan edeltävänä arkipäivänä. Mikäli työtuntilistan toimittaminen viivästyy määräajasta, vastaa työnantaja palkanmaksun viivästymisestä työntekijälleen. Mikäli työtunteja tarkistettaessa huomataan, että myönnetty tuntimäärä on ylittynyt, Kirkkonummen kunta ei vastaa ylimääräisten tuntien palkkakustannuksista, vaan nämä tunnit jäävät työnantajan korvattavaksi suoraan avustajalle. Palkka maksetaan työtuntilistan mukaisilta tunneilta suoraan työntekijän työsopimuksessa ilmoittamalle pankkitilille. Tilitoimisto toimittaa kuukausittain palkkaerittelyn suoraan työntekijälle viimeistään palkanmaksupäivänä. Palkkalaskelma on mahdollista pyytää myös sähköpostitse tietoturvallisena linkkinä. 11

12 Työntekijän on toimitettava verokorttinsa palkanmaksua varten työsuhteen alkaessa ja mikäli työsuhteessa on ollut katkoja tai avustaja haluaa toimittaa muutosverokortin. Muussa tapauksessa jatkuvan työsuhteen verokorttitiedot siirtyvät automaattisesti sähköisesti Taitoaan. Työsuhteen alkaessa verokortti voidaan toimittaa työsopimuksen mukana vammaispalveluihin, joka toimittaa sen tilitoimistoon. Työsuhteen jatkuessa verokortti tulee toimittaa suoraan palkanlaskentaa hoitavalle tilitoimistolle. Mikäli työnantaja haluaa maksaa työntekijälleen suurempaa palkkaa kuin kunnan määrittelemä palkkataso, tulee tämän tapahtua palkanlaskennan kautta. Kunta ei vastaa näistä kustannuksista, vaan Taitoa laskuttaa työnantajaa ylimenevän osuuden osalta. Asianmukaiset lakisääteiset maksut huomioidaan ainoastaan viranhaltijan tekemän päätöksen mukaisesta tuntimäärästä. Palkanlaskenta tekee myös pyynnöstä avustajan palkkaan perustuvat vähennykset kuten perii ammattiliiton jäsenmaksut tai mahdolliset tilitykset ulosottoviranomaiselle. 6.2 Avustajan vakuutukset ja sosiaaliturvamaksut Kirkkonummen kunta korvaa avustajan palkkauksesta aiheutuvat kustannukset, joihin sisältyvät avustajan palkan lisäksi työnantajalle kuuluvat lakisääteiset vero-, työeläke-, vakuutus- ja sosiaaliturvamaksut. Mikäli työnantajana toimiva avustettava asiakas antaa kunnalle valtakirjan (liite 12), palkat laskeva tilitoimisto hoitaa nämä velvoitteet työnantajan puolesta. Palkanlaskenta tekee kuukausittain tulorekisteri-ilmoituksen, jonka pohjalta maksetaan verot ja vakuutukset. Tilitoimisto tilittää automaattisesti työttömyysvakuutusmaksut Työllisyysrahastolle, sosiaaliturvamaksun ja työntekijän ennakonpidätyksen Verohallinnolle ja työeläkemaksut Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Lakisääteinen tapaturmavakuutus ja ylimääräinen ryhmähenkivakuutus otetaan uuden työnantajan aloittaessa vakuutusyhtiö OP Pohjolasta, ja vakuutus turvaa työnantajan kaikkia avustajia työaikana (tapaturma- tai ammattitautitapauksissa ks. kohta 13). Työsopimuksen toimittamisen jälkeen tilitoimisto vastaa siis seuraavista työnantajavelvoitteista: Sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu) Työeläkemaksu (avustajan palkasta pidätetään myös työntekijän osuus, ei makseta alle 18-vuotiaiden ja yli 68-vuotiaiden osalta) Työttömyysvakuutus* (avustajan palkasta pidätetään myös työntekijän osuus) Työtapaturmavakuutus* Ryhmähenkivakuutus* * katso poikkeukset lähiomaisen toimiessa henkilökohtaisena avustajana liitteestä 10. Mikäli Verohallinto, Ilmarinen, OP Pohjola tai Työllisyysrahasto tai jokin muu työnantajuuteen liittyvä taho lähettää laskuja ja/tai maksumuistutuksia työnantajalle, tulee nämä liitteineen toimittaa viipymättä kunnan vammaispalveluihin tai palkat laskevalle tilitoimistolle selvittelyä varten ( alkaen Kunnan TAITOA Oy). 12

13 6.3 Muut kohtuulliset, välttämättömät kulut Vammaispalvelulain mukaan kunta korvaa myös muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Kyseessä voivat olla sellaiset kustannukset, jotka ovat syntyneet avustajatoiminnasta ja ovat ehdottoman tarpeellisia. Esimerkkinä tästä voivat olla matka-, majoitus- ja ateriakulut, kun avustaja joutuu matkustamaan työnantajan mukana. Pidempien, ennalta suunniteltujen matkojen osalta avustajan kuluista on sovittava etukäteen vammaispalveluiden sosiaalityöntekijän kanssa, joka tekee asiasta erillisen päätöksen. Näin voidaan arvioida muun muassa kustannusten kohtuullisuus. Työnantajan on myös hyvä selvittää etukäteen, saako harrastusmenoihin, esim. uimahalli, teatteri yms., saattajan maksutta mukaan, jolloin avustajan lippukustannuksia ei tarvitse hakea erikseen vammaispalveluista. Mikäli vaikeavammaisella henkilöllä on Kirkkonummen kunnan myöntämä vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelukortti, tulisi lähiseudulla liikuttaessa ensisijaisesti käyttää tätä korttia, jolloin avustaja pääsee samalla kyydillä ilman erillistä korvausta. Ulkomaanmatkan ajalta maksetaan korvaus pääsääntöisesti henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksista voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Avustajan kuluja ei korvata silloin, kun kysymyksessä on määräaikainen tai vakituinen asuminen ulkomailla, koska sosiaalipalveluja ei järjestetä ulkomaille. 7 TYÖVUOROSUUNNITELMA Avustajan työnantaja on velvollinen tekemään työvuorosuunnitelman (liite 2) vähintään viikon ajaksi 7 vuorokautta etukäteen. Käytettäessä tasoittumisjaksoa työvuorosuunnitelma tulee antaa koko jakson ajalle viimeistään viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi työajan alkamisen ja päättymisen kellonajat ja siinä tulee huomioida, että lakisääteiset lepoajat toteutuvat (ks. kohta 5.4). Näiden vuorojen lisäksi avustajalla ei ole velvoitetta tulla töihin. Työvuoroja voidaan yhteisellä sopimuksella muuttaa, kuitenkin niin että kokonaistuntimäärä pysyy samana tasoittumisjakson puitteissa. Koska on kyse työsuhteesta, työntekijän on aina tiedettävä työvuoronsa etukäteen voidakseen suunnitella vapaa-aikansa. Työnantajan on pidettävä työvuorosuunnittelulla myös huolta siitä, ettei päätöksessä myönnettyjen avustajatuntien enimmäismäärä ylity. Työvuorosuunnitelmaa ei tarvitse toimittaa vammaispalveluihin, vaan se toimii työnantajan ja avustajan yhteisenä sopimuksena. Työvuorosuunnitelma on pidettävä seuraavista syistä: Työntekijä tietää etukäteen, milloin hän on työssä ja milloin vapaalla samoin työnantaja tietää, milloin ja kuka häntä avustaa. Työntekijällä on oikeus sairaana ollessaan saada sairausajalta korvaus, mikäli sairauspäivälle oli suunniteltu työvuoro työvuorosuunnitelmassa. Työntekijällä on työnteon keskeytyessä äkillisesti (esim. avustettavan työnantajan joutuessa sairaalaan) oikeus saada 14 vrk palkkaa suunniteltujen vuorojen mukaisesti. Työntekijällä on oikeus saada korvausta työssä tai työmatkalla sattuneesta työtapaturmasta, kun työvuoro voidaan todentaa työvuorosuunnitelmasta. 13

14 8 TYÖTUNTILISTAN TÄYTTÄMINEN ja TOIMITTAMINEN Avustajan palkka maksetaan työtuntilistaan merkittyjen työaikojen mukaan. Työtuntilistaan (liite 3) merkitään kalenterikuukauden päivän kohdalle viikonpäivät, työn alkamis- ja loppumisaika sekä työtunnit yhteensä. Työaikalisiin oikeuttavien tuntien lukumäärä merkitään niille varattuihin sarakkeisiin kunkin päivän kohdalle. Huomautuksia-kohtaan merkitään muutokset työn tekemisessä seuraavasti: SL = avustajan sairausloma (suunnitellut työtunnit merkitään työtuntilistaan ensimmäisiltä 10 arkipäivältä) sekä lisäksi oma ilmoitus (enintään 3 arkipäivää) tai lääkärintodistus ajalle xx.xx.20xx xx.xx.20xx ) VL = avustajan vuosiloma PVP = palkaton vapaapäivä TYK = työn yllättävä keskeytyminen esim. työnantajan sairaalajakson vuoksi (suunnitellut työtunnit merkitään työtuntilistaan enintään 14 vuorokaudelta) Työtuntilistan allekirjoittavat työnantaja sekä työntekijä eli avustaja. Mikäli työnantaja ei kykene allekirjoittamaan lomaketta, voi lomakkeen allekirjoittaa hänen puolestaan omainen tai muu työnantajan valtuuttama henkilö. Työtuntilista tulee toimittaa vähintään kerran kuukaudessa suoraan palkanlaskennan hoitavalle Taitoalle tai tuoda kunnantalolle seuraavan taulukon mukaisesti: Työtuntien ilmoitus, ajalta Työtuntilista PERILLÄ Palkanmaksupäivä Kuukauden päivä Kuukauden 17. päivä Kuukauden viim. pankkipäivä Kuukauden 16. viim. päivä Seuraavan kuukauden 2. päivä Seuraavan kuukauden 15. päivä Taitoa tarkistaa, että työnantajan lähettämien työtuntilistojen kokonaistuntimäärä ei ylitä myönnettyä tuntimäärää. Työtuntilistat tulee toimittaa jollakin seuraavista tavoista: sähköisesti skannattuna Taitoaan osoitteessa: tai postitse osoitteella: Taitoa Oy, Pohjolankatu 2, ROVANIEMI tai henkilökohtaisesti kunnantalon palvelupisteeseen, osoitteena Vammaispalvelut, tuntilistat tai virka-ajan ulkopuolella kunnantalon ulkopuolella olevaan postilaatikkoon, osoitteena Vammaispalvelut, tuntilistat Suosittelemme käyttämään sähköistä toimitusta, mikäli se on mahdollista. Jos työtuntilistat tuodaan kunnantalolle, tulee niiden olla perillä viimeistään 2. tai 17. päivän aikana. Jos paperiposti on ainoa mahdollinen toimitustapa, tulee lista lähettää aina Taitoan osoitteeseen Rovaniemelle ja niin, että se lähtee postin mukaan 15. tai viimeinen päivä eli samana päivänä, kun ilmoitusjakso päättyy. Muussa tapauksessa emme voi taata työtuntilistojen ehtimistä maksuun aikataulun mukaisesti. 14

15 9 AVUSTAJAN POISSAOLO Avustajan ollessa estynyt tekemästä työtään Kirkkonummen kunta korvaa työnantajalle tarvittaessa sijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kulut. Työnantajan tulee ensisijaisesti itse hankkia ja palkata avustajan sijainen. Tarvittaessa hän voi pyytää sijaisen hankintaan apua vammaispalveluista. Myös sijaisen kanssa tehdään aina työnantajamallin mukainen työsopimus työnantajan (avustettavan) ja sijaisen välille. Työsopimus tehdään pääsääntöisesti määräajaksi tietyn poissaolon ajaksi. Mikäli sijaistamisen tarvetta on odotettavissa säännöllisesti (vähintään kuukausittain), työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevana, jolloin työajaksi merkitään 0 x t/vko tai /kk (minimituntimäärä 0 ja maksimituntimäärä sijaistettavan enimmäisviikko- tai kuukausituntimäärä). Tämä järjestely vaatii kuitenkin aina avustajan (sijaisen) hyväksynnän. Lisäksi kirjataan sovitut työajat kohtaan erikseen sovitusti, työhön kutsuttaessa. 9.1 Sairausloma Avustajan tulee ilmoittaa sairauspoissaolostaan työnantajalle viipymättä asian tultua hänen tietoonsa, jotta sijaisen etsimiseen on mahdollisimman paljon aikaa. Työnantaja on oikeutettu saamaan selvityksen avustajan sairaudesta heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Avustajan tulee aina esittää työnantajalle yli kolmen päivän pituisesta työkyvyttömyydestään lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus ja kuudennen sairauspäivän jälkeen aina lääkärintodistus. Pyydettäessä työntekijän on esitettävä työnantajalleen lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus jo ennen kuin sairausloma on kestänyt kolme päivää (esim. jos sairauspoissaoloja on usein). Mikäli avustajan sairausloma on tiedossa jo ennakolta esimerkiksi leikkauksen vuoksi, on työnantajan hyvä ilmoittaa tulevasta poissaolosta vammaispalveluihin ilmoituslomakkeella (liite 4) Palkka sairausloman ajalta Työsopimuslain mukaan (2 luku 11 ) työntekijä on oikeutettu palkkaan enintään sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä (ma la). Jos avustajan työsuhde on jatkunut yli kuukauden, korvataan sairausajan palkkana 100 % avustajan palkasta työvuorosuunnitelman mukaisesti. Alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa korvataan avustajalle sairausajan palkkana 50 % palkasta. Edellytys henkilökohtaisen avustajan palkan maksamiselle on, että kolme päivää ylittäviltä sairauspäiviltä esitetään työnantajalle alkuperäinen lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus ja merkitään todistuksen kestoaika työtuntilistaan. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Sairausloman jatkuessa yli 10 arkipäivää työntekijä voi hakea KELA:sta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada. Jos työntekijä on sairauslomalla saman sairauden vuoksi, jonka johdosta hän on ollut poissa ja ollut oikeutettu KELA:n päivärahaan 30 päivän sisällä, avustaja on oikeutettu KELA:n päivärahaan sairastumista seuraavien päivien ajalta ja tällöin maksetaan palkkaa vain sairastumispäivältä. Jos sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä, työntekijän tulee toimittaa KELA:an työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä viimeistään silloin. 15

16 Avustaja huolehtii, että lausunto toimitetaan ajoissa. Lausunto on maksuton työterveyshuollon kautta Sairauspoissaolojen seuranta Työnantaja on velvollinen pitämään kirjaa työntekijänsä sairauspoissaoloista muuttuneiden sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien mukaan. Tavoitteena on havaita pitkittyvä työkyvyttömyys riittävän varhain sekä helpottaa työntekijän toipumista ja työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. Työnantajan tulee keskustella poissaoloista työntekijän kanssa, kun työntekijällä on kolme poissaolokertaa viimeisten kolmen kuukauden aikana tai kun henkilölle on kertynyt 20 sairauspoissaolopäivää viimeisen vuoden aikana. Viimeistään kun sairauspoissaoloja on kertynyt viimeisen vuoden aikana 30 päivää yhtäjaksoisesti tai useista lyhyistä poissaoloista yhteensä, työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon omalle työterveyshoitajalle. Myös omalla ilmoituksella tapahtuneet lyhyet poissaolot otetaan huomioon. Jos KELA on maksanut sairauspäivärahaa 60 päivältä, työntekijän tulee toimittaa KELA:lle B-lausunto, jonka kirjoittaa työterveyslääkäri tai muu hoitava lääkäri. Lausunto on maksuton työterveyshuollon kautta. Lausunnon avulla KELA selvittää, voisiko kuntoutuksesta olla apua työntekijän sairauteen ja työhön palaamiseen. Jos sairauspäiviä on kertynyt 90 päivää viimeisen kahden vuoden aikana ja KELA on maksanut näiltä sairauspäivärahaa, työntekijän tulee toimittaa KELA:lle lausunto jäljellä olevasta työkyvystään. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. 9.2 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, ja vanhempainrahakaudet. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia (ks. työsopimuslaki 4 luku 1 ). Avustajalla ei ole oikeutta palkalliseen äitiys- eikä vanhempainvapaaseen, koska työnantajalla ei lain mukaan ole palkanmaksuvelvollisuutta edellä mainittujen vapaiden ajalta. Työntekijän tulee hakea vanhempainrahaa Kansaneläkelaitokselta. Vuosiloman pituutta laskettaessa äitiysloma on kuitenkin työssäolopäivien veroista ja oikeuttaa vuosilomaan (erilliset ohjeet KELA:sta). Äitiys- ja isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle ja Kirkkonummen kunnan vammaispalveluihin ilmoituslomakkeella (liite 4) viimeistään kuukautta ennen vapaan alkamista. 9.3 Hoitovapaa ja sairastuneen lapsen hoito Työntekijällä on oikeus saada palkatonta hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsensa hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Työntekijän on ilmoitettava työantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista (ilmoituslomake, liite 4). 16

17 Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti, on työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkatonta hoitovapaata enintään viisi työpäivää kerrallaan. Kirkkonummen kunnassa avustajalle korvataan palkka (ei lisiä) ensimmäiseltä sairaan lapsen hoitopäivältä työvuorosuunnitelman mukaisesti. Tällöin työntekijän tulee aina esittää lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus ko. ajalta. 10 VUOSILOMA Henkilökohtaiselle avustajalle kertyy vuosilomaa vuosilomalain (162/2005) ja HETA:n jäseninä olevien työnantajien avustajille HETA:n työehtosopimuksen mukaisesti. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa lain mukaisesti. Vuosilomapalkka maksetaan työnantajan tekemän kirjallisen ilmoituksen (liite 4) mukaisesti ennen vuosiloman alkamista normaalina palkanmaksupäivänä. Mikäli ilmoitusta ei tehdä etukäteen, vuosilomapalkka maksetaan työtuntilistaan merkityn mukaisesti seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä Loman kertyminen Lomaa kertyy vuosilomalain mukaan 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa vain 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista päivää. Vuosilomalaissa tarkoitetaan arkipäivillä muita viikonpäiviä kuin sunnuntai, kirkolliset juhlapäivät (loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, pyhäinpäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä) sekä uudenvuodenpäivä, pääsiäislauantai, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto. Toisin sanoen arkipäiviksi lasketaan normaalina viikkona maanantai lauantai eli yksi kokonainen vuosilomaviikko vähentää kertymää 6 arkipäivällä. Työssäolopäivien veroisia päiviä ovat työstä poissaolopäivät äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, tai vanhempainloman vuoksi. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Tällöin maksettava lomakorvaus on 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta, tai jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia maksetusta palkasta. Lomapalkan perusteena olevaan palkkaan ei kuitenkaan katsota hätätyötä ja lain tai sopimuksen mukaista ylityölisää. Mikäli työntekijä ei pidä vapaata, lomapalkka maksetaan lomakauden päättyessä syyskuun palkanmaksun yhteydessä. 17

18 10.2 Loman ajankohta Vuosiloman ajankohdasta voidaan sopia avustajan ja työnantajan välillä. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan. Pääsääntöisesti vuosilomasta vähintään 18 päivää eli 3 viikkoa on pidettävä mennessä (esim. vuoden 2019 lomista siis mennessä). Yli 18 päivää ylittävistä lomapäivistä tulee vähintään 6 päivää pitää mennessä (esim. vuoden 2019 lomista siis mennessä). Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisina, jollei lomajaksoa työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa yhteen tai useampaan osaan. Lomaa tulee kuitenkin antaa vähintään 12 arkipäivää yhtäjaksoisesti. (vuosilomalaki ) Yli 24 lomapäivää ylittävä osuus lomapäivistä voidaan sopia siirrettäväksi säästövapaiksi myöhemmille vuosille, jos tästä ei aiheudu työnantajan toiminnalle vakavaa haittaa. (ks. vuosilomalaki 27.). Näistä sovituista säästövapaista tulee ilmoittaa Taitoan palkanlaskentaan ilmoituslomakkeella kohdassa Lisäselvitys viimeistään lomakauden päättyessä 30. huhtikuuta. Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia myös 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti Lomaraha Kirkkonummen kunta maksaa ylimääräisenä etuna (2019) työnantajan puolesta henkilökohtaisille avustajille lisäksi lomarahaa, joka on 50 % avustajan vuosilomapalkasta. Lomaraha maksetaan loman pitämisen yhteydessä. Lomakorvausta ansainneille lomaraha maksetaan loman pitämisen yhteydessä tai viimeistään syyskuun palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määräaikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde puretaan tai todetaan purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun mukaisesti Sijaisen palkanmaksu Tarvittaessa kunta korvaa sijaisen palkkaamisesta aiheutuneet kulut avustajan vuosiloman tai sairausloman ajalta työnantajamallin tai kunnan järjestämän ostopalvelun mukaisesti. 11 LOMAUTTAMINEN Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja voi työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa avustajan joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon. Lomauttaminen tulee tehdä esimerkiksi tilanteissa, jolloin työnantaja menee kuntoutukseen ja kuntouttava taho järjestää hänelle riittävän avustamisen, tai jos työnantaja joutuu sairaala- tai laitoshoitoon. Mikäli keskeytys on työnantajan tiedossa etukäteen, työntekijä tulee työnantajan toimesta lomauttaa 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamista eikä korvausta avustajan palkasta ko. ajalla suoriteta. Mikäli työnantaja ei noudata 14 vuorokauden varoaikaa, työnantaja vastaa avustajan palkkakustannuksista itse. 18

19 Kun lomautustarve on tullut tietoon, työnantajan tulee viipymättä esittää työntekijälle tai heidän edustajilleen suunniteltua lomauttamista koskeva ennakkoselvitys. Se voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti. Työnantajan on annettava työntekijöille tai heidän edustajilleen mahdollisuus kertoa näkemyksensä ennakkoselvityksestä. (ennakkoselvitys, liite 7). Työnantajan on aina ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamista ja annettava tälle lomautustodistus (liite 8). Todistuksesta tulee käydä ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta uudelleen vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Perusteena lomautukselle voi olla: Työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Lomautuksen arvioidaan kestävän enintään 90 päivää. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän voi lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Kirkkonummen kunnan vammaispalveluihin lomautus ilmoitetaan ilmoituslomakkeella (liite 4) mahdollisimman pian asian tultua tietoon. Työntekijällä on oikeus ottaa mahdollisen lomautuksen ajaksi vastaan muuta työtä. Halutessaan lomautettu työntekijä voi tiedustella mahdollisista avoinna olevista henkilökohtaisen avustajan tehtävistä Kirkkonummen kunnan vammaispalveluista. Muuta työtä ei kuitenkaan voida taata lomautusajaksi. Työntekijä voi lomautuksen aikana pitää myös kertynyttä vuosilomaa, jolloin hän saa ajalta loma-ajan palkan. Lomautetulla työntekijällä on myös oikeus hakea TEtoimistosta työttömyyskorvausta lomautusajalta ilmoittautumalla työnhakijaksi ja esittämällä lomautustodistuksen työvoimatoimistossa viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Esiilmoitus lomautuksesta voidaan tehdä myös internetissä osoitteessa verkkopankkitunnuksilla ensimmäisenä lomautuspäivänä, minkä jälkeen tulee TE-toimistossa käydä ilmoittautumassa 10 päivän kuluessa. Omavastuuaika työttömyyskorvauksen saamiselle on yleensä 7 arkipäivää. 12 TYÖNTEON YLLÄTTÄVÄ KESKEYTYMINEN Henkilökohtaista avustamista ei toteuteta työnantajan ollessa sairaala- tai laitoshoidossa. Mikäli työnantaja joutuu yllättäen sairaala- tai laitoshoitoon omasta terveydentilastaan tai muusta syystä johtuen ja avustajan työ tämän vuoksi keskeytyy, maksetaan avustajalle palkkaa seuraavalta 14 vuorokaudelta työvuorosuunnitelman tuntien mukaisesti. Tällöin työvuorosuunnitelman mukaiset työajat täytetään työtuntilistaan ko. keskeytyksen ajalta ja huomautuksia kohtaan lisätään merkintä työn yllättävästä keskeytymisestä (TYK). Työnantajan menehtyessä työsopimus katsotaan päättyneeksi 14 vuorokauden kuluttua työnantajan kuolemasta. Työvuorosuunnitelman mukaiset työtunnit korvataan tältä ajalta, mikäli suunnitellut työtunnit on merkitty viimeiseen työtuntilistaan sekä huomautuksia-kohtaan työnantajan kuolinpäivä. 19

20 13 TYÖTERVEYSHUOLTO Työnantajan on työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan järjestettävä työntekijöilleen terveyspalveluja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Kirkkonummen kunta on tehnyt sopimuksen avustajien lakisääteisestä ja ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta Suomen Terveystalo Oy:n kanssa, ja mikäli työnantaja tekee sopimuksen Suomen Terveystalo Oy:n kanssa ( alkaen) kilpailutetuilla hinnoilla ja toimittaa kunnalle valtakirja työterveyshuollon KELA-korvauksia varten (liite 13), voidaan kustannukset laskuttaa suoraan Kirkkonummen kunnalta. Suomen Terveystalon sopimuspohjan voi pyytää vammaispalveluista. Sopimus toimitetaan valtakirjoineen vammaispalveluihin, mistä se toimitetaan edelleen Suomen Terveystalolle. Tämän jälkeen Suomen Terveystalon työterveyshoitaja on yhteydessä työnantajaan toimintasuunnitelman ja työpaikkakartoituksen laatimiseksi. Lisäksi avustaja(-t) pyydetään yleensä työhöntulotarkastukseen. Jatkossa Suomen Terveystalo laskuttaa avustajan lakisääteisen työterveyshuollon kustannukset Kirkkonummen kunnalta, ja kunta hakee KELAkorvauksen valtakirjalla työnantajan puolesta kalenterivuosittain. Lakisääteisten, kunnan korvaamien terveyspalvelujen piiriin kuuluvat työpaikan terveysvaarojen selvittäminen (työpaikkaselvitys), työterveyden toimintasuunnitelma, työterveystapaamiset ja -kartoitukset (sisältäen avustajan työhöntulotarkastus), neuvonta ja ohjaus, raportointi ja seuranta sekä työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuranta, työssä selviytymisen edistäminen, kuntoutusneuvonta ja kuntoutukseen ohjaaminen. Sairaanhoito ei kuulu lakisääteisen työterveyshuollon piiriin, joten sairaustapauksissa avustajat käyttävät normaaleja kunnallisia tai yksityisiä terveyspalveluita omakustanteisesti. Avustajan työhöntulotarkastus tehdään ensisijaisesti alkaen Suomen Terveystalon Kirkkonummen toimipisteessä jokaiselle vakituiseen työsuhteeseen palkatulle avustajalle työsuhteen alkaessa, mieluiten koeaikana. Työhöntulotarkastus ei koske sivutoimisia työntekijöitä, koska työterveyshuolto on järjestetty heille päätoimensa kautta. Työhöntulotarkastusta ei tehdä, mikäli avustaja toimii toisen kirkkonummelaisen työnantajan avustajana ja on tämän vuoksi käynyt työhöntulotarkastuksessa Suomen Terveystalossa viimeisen vuoden sisällä. (Suomen Terveystalon työterveyshoitaja tarkistaa asian Suomen Terveystalon rekisteristä toimintasuunnitelmaa tehtäessä.) Työtapaturmat ja työperäiset ammattitaudit kuuluvat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Tällaisessa tapauksessa työnantajan on syytä olla välittömästi yhteydessä OP Pohjolaan, p , ja kysyä, miten hoitoon hakeutuessa on syytä menetellä. Työnantajan tulee toimittaa tapahtumasta pikaisesti vakuutustodistus OP Pohjolaan sekä lisäksi tapaturma- ja ammattitauti-ilmoitus, mikäli työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta. (ks. OP Vahinkoapu ja korvauksen hakeminen Tapaturma Loukkasin itseni työssä tai työmatkalla). Kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa avustaja voi hakeutua hoitoon lähimmälle terveys- tai lääkäriasemalle, jolloin vakuutusyhtiö korvaa kulut jälkikäteen. Mikäli vamma tai sairaus ei ole selvästi työperäinen, avustajan tulee ensin hakeutua oman lääkärinsä vastaanotolle, ja mikäli vamma tai sairaus todetaan työperäiseksi, vakuutusyhtiö OP Pohjola korvaa hoidosta aiheutuneet kustannukset jälkikäteen tehdyn selvityksen perusteella. 20

21 14 TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN Työntekijä ei tarvitse irtisanoutumiselleen erityistä perustetta, mutta työnantaja sen sijaan voi irtisanoa työsuhteen vain työsopimuslain mukaisella perusteella Työsuhteen irtisanominen Työntekijä ei tarvitse irtisanoutumiselleen erityistä perustetta, mutta hänen tulee noudattaa lainmukaista irtisanomisaikaa, joka on 14 päivää, kun työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta, ja 1 kuukausi, kun työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Työntekijän on toimitettava kirjallinen irtisanomisilmoitus työnantajalle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Työnantaja voi irtisanoa työsuhteen vain työsopimuslain mukaisella perusteella, esimerkiksi jos avustamisen tarve lakkaa tai työntekijä on vakavasti laiminlyönyt velvoitteitaan. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painava irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä (esim. väkivaltaisuus) sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Työnantajan tulee määritellä irtisanomisen perusteena olevan syyn tapahtuma-aika ja todistaa tämä peruste luotettavasti. Lievissä laiminlyönneissä on työntekijälle aina ennen irtisanomista annettava työsopimuslain mukainen kirjallinen varoitus (varoitusmalli liite 6). Varoituksen tarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä ja käytöksensä. Varoitus tulee antaa kirjallisesti ja siitä tulee ilmetä peruste ja mitä tekoa se koskee. Varoitus tulisi antaa 14 vuorokauden sisällä moitittavan menettelyn ilmenemisestä. Mikäli työntekijä ei korjaa toimintaansa varoituksesta huolimatta, voidaan työntekijä irtisanoa irtisanomisaikaa käyttäen. Laillisesti päteviä irtisanomisperusteita ovat olleet muun muassa töiden laiminlyönti, ilmeinen huolimattomuus töissä, sopeutumattomuus ammattiin, järjestyssääntöjen tai työstä annettujen ohjeiden rikkominen, perusteeton työstä poissaolo tai jatkuva myöhästely, työstä kieltäytyminen, työnantajan loukkaaminen ja epäasiallinen käytös. Sen sijaan irtisanomisperusteena ei voida pitää työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista; työntekijän osallistumista työtaistelutoimenpiteeseen tai työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan. Lukuisat vähäisemmätkin laiminlyönnit voivat yhdessä muodostaa asiallisen irtisanomisperusteen varoituskäytännön jälkeen. Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työntekijästä johtuvasta syystä, on työntekijälle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista. 21

22 Työsopimuslain mukaan työnantajan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta Työnantajan harkitessa työntekijänsä irtisanomista on aina syytä olla ensin yhteydessä vammaispalveluihin ja varmistaa lainmukainen käytäntö. Työsuhteen päättymisestä on aina ilmoitettava vammaispalveluihin ilmoituslomakkeella (liite 4). Työsuhteen päättyessä Kirkkonummen kunta maksaa avustajalle lopputilin yhteydessä maksamattomat lomapalkat /- korvaukset seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä Työsuhteen purkaminen Työntekijä saa erittäin painavasta syystä purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsuhteen purku on tehtävä kirjallisesti. Tällöin syyksi on kirjattava työsuhteen purkuun johtanut vakava rike ja tapahtuma-aika. Työntekijä voi purkaa työsopimuksen esimerkiksi, kun työnantaja törkeästi vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla tai muutoin loukkaa työntekijää tai kun palkkaa ei makseta työsopimuksen mukaisesti. Ennen kuin työntekijä purkaa työsopimuksen, on työntekijän varattava työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen purkamisen perusteesta. Purkuperusteeseen on vedottava 14 päivän kuluessa. Työnantajan puolelta purkuperusteita voivat olla esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuuden työpaikalla, käyttää päihteitä, käyttäytyy työnantajaa kohtaan uhkaavasti, rikkoo vaitiolovelvollisuutta, työntekijä on johtanut harhaan työsopimusta tehtäessä tai työntekijä tekee työnantajalle tai tämän perheenjäsenelle väkivaltaa. Työsuhteen purkamisen yhteydessä työnantajan tulee määritellä perusteena oleva syy ja tapahtuma-aika sekä todistaa peruste luotettavasti. Ennen kuin työnantaja purkaa työsopimuksen, on työntekijälle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista. Purkuperusteeseen on vedottava 14 päivän kuluessa. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaoloon, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Pitkien juhlapyhien yhteydessä, kuten jouluna ja pääsiäisenä, tulee työntekijälle antaa muutamaa päivää pidempi selvittämisaika poissaololleen. Koeajalla tapahtuvan purun syy ilmoitetaan työntekijälle suullisesti, mutta kirjallisesti tarvitsee ilmoittaa ainoastaan koeajan purku. Työsuhteen purkautuessa Kirkkonummen kunta maksaa avustajalle lomakorvauksen pitämättömistä lomista lopputilin yhteydessä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä. 22

23 14.3 Työtodistus Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus pyytää työnantajalta työtodistus. Työtodistuksessa on mainittava työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Vain työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä työtodistuksessa mainitaan työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työtodistukseen ei saa kirjoittaa epätodenmukaista negatiivista palautetta, muttei myöskään positiivista palautetta niistä asioista, jotka ovat mahdollisesti johtaneet työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen. Työtodistuksen antaa työnantajana toiminut avustettava. Työtodistuksen mallipohja on liitteenä 9. Mikäli työnantaja on menehtynyt, voi avustaja pyytää työtodistusta Kirkkonummen kunnan vammaispalveluista kolmen vuoden sisällä työsuhteen päättymisestä. Tällöin ei kuitenkaan voida antaa arviota työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. 15 ILMOITUSVELVOLLISUUS JA TAKAISINPERINTÄ Vammainen henkilö on korvauksen saajana ja avustajan työnantajana velvollinen ilmoittamaan päätöksentekijälle (vammaispalvelun sosiaalityöntekijälle) niistä olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutusta henkilökohtaisen avun korvausten maksamiseen. Työnantajuuden päättymisestä tulee aina ilmoittaa muutosilmoituksella (liite 4). Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista vastaavat työnantajana toimiva vammainen henkilö ja tietyissä tapauksissa hänen avustajansa. 23

24 HENKILÖKOHTAISTA APUA KOSKEVAT LAIT, ASETUKSET JA OHJEET Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/ muutossäädökset Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/ muutossäädökset Työsopimuslaki 55/ muutossäädökset Vuosilomalaki 162/2005 Työaikalaki 605/ muutossäädökset Työterveyslaki 1382/ muutossäädökset Työterveyshuoltolaki 1383/ muutossäädökset Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 Ohjeita ja lisätietoa Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto HETA HetaHelp p (maanantaisin ja torstaisin klo 9 11 ja tiistaisin klo 13 15, rekisteröityminen palvelunkäyttäjäksi vaaditaan etukäteen) Perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry - Assistentti.info tietoa ja koulutusta henkilökohtaisesta avusta Pomo-opas. Kynnys ry 2004 Työsuojelutietoa - Opas henkilökohtaisen avustajan työnantajalle. Assistentti.info Uusi Avustajien ABC opas vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaisille avustajille. Helsingin Invalidien yhdistys ry, uudistettu painos 2016 tilattavissa osoitteesta: 24

25 YHTEYSTIEDOT Vammaispalvelut Kirkkonummen kunta PL Kirkkonummi Käyntiosoite: Ervastintie 2, 4. krs Kunnantalo on avoinna arkisin klo 9 15 P. (09) vammaispalvelun puhelinaika ma ja to klo Toimintakyvyn tukipalveluiden sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Malmi-Suominen Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät - Jenny Rusk (johtava sosiaalityöntekijä) - Leena Korhonen (Keskustan alue ja muualla kuin Kirkkonummella asuvat asiakkaat O-U) - Päivi Raunu (Pohjoinen alue, kaksikieliset ja muualla kuin Kirkkonummella asuvat asiakkaat A N jav Ö) - Sofie Roininen (Eteläinen alue sekä ruotsinkielistä palvelua tarvitsevat asiakkaat) Henkilökohtaisen avun järjestämiseen liittyvät kysymykset Hanna Sarajärvi, sosiaaliohjaaja Asiakasohjaus ja henkilökohtaisen avun neuvonnan sijaistus Päivi Johansson-Simpanen, sosiaaliohjaaja Palvelusihteeri Anneli Laiho Sähköposti: etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Palkanmaksuasioissa kyselyihin vastaa: Kunnan TAITOA Oy (palvelupyynnöt Online Asiakaspalvelun kautta) p Postiosoite: Taitoa Oy, Pohjolankatu 2, ROVANIEMI Vakuutusyhtiö OP Pohjola Lapinmäentie Pohjola palvelunumero: p Vakuutuspalvelut, henkilöasiakkaat: ma-pe 8 22, lauantaisin

26 LIITTEET Liite 1: Henkilökohtaisen avustajan työsopimus Liite 2: Työvuorosuunnitelma Liite 3: Työtuntilista Liite 4: Ilmoitus muutoksesta henkilökohtaisessa avussa Liite 5: Ilmoitus työsuhteen päättämisestä Liite 6: Varoitus Liite 7: Ennakkoselvitys lomautuksesta Liite 8: Lomautusilmoitus / -todistus Liite 9: Työtodistus Liite 10: Työnantajan muistilista Liite 11: Soveltamisohje: Omainen avustajana poikkeustapauksessa Liite 12: Valtakirja Kirkkonummen kunnalle henkilökohtaisen avustajan palkanlaskennan ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta Liite 13 Valtakirja Kirkkonummen kunnalle henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollosta Liite 14 Ohje Taitoan sähköiseen asiointiin työnantajille / avustajille 26

27 Liite 1 1.Työnantajan tiedot 2. Työntekijän tiedot Nimi Osoite Puhelin Nimi Osoite Puhelin HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖSOPIMUS Postinumero ja toimipaikka Sähköposti Henkilötunnus Postinumero ja toimipaikka Sähköposti haluan palkkalaskelman sähköpostilinkkinä 3. Sukulaisuussuhde 4. Työtehtävät pääpiirteissään 5. Työsopimuksen kestoaika Ovatko työnantaja ja työntekijä sukua toisilleen? Kyllä, miten? Eivät ole sukua toisilleen Työsuhteen alkamispäivä Työsuhteen voimassaoloaika Toistaiseksi voimassa Määräaikainen saakka Koeajaksi on sovittu kuukautta (max.4 kk) Määräaikaisuuden syy Työntekijän omapyyntö Sijaisuus Määrätyn tehtävän tai tehtäväkokonaisuuden tekeminen Muu peruste, mikä? 6. Työaika Säännöllinen tuntia / viikko työsuhteen alkaessa Epäsäännöllinen n. tuntia / viikko Epäsäännöllinen n. tuntia / kuukausi Sovitut säännölliset työajat (jos tiedossa) Tuntimäärän ja työajan tulee perustua Kirkkonummen kunnan sosiaalityöntekijän tekemään työnantajana toimivan vammaisen henkilön palvelusuunnitelmaan ja voimassaolevaan henkilökohtaisen avun päätökseen. 7. Palkka Palkka työsuhteen alkaessa on Palkkaryhmä A /tunti Palkkaryhmä B /tunti 8. Rikostaustaote Pankki ja tilinumero, jolle palkka maksetaan Viranomainen tarkistaa, että tuntipalkka on Kirkkonummen kunnan ohjeiden mukainen työsopimuksen saavuttua kuntaan. Avustettava työnantaja vastaa lisäkustannuksista, mikäli on sopinut palkan tätä korkeammaksi. Työnantaja sitoutuu toimittamaan työtuntilistan toteutuneista työtunneista suoraan palkanlaskentaan tai Kirkkonummen kunnan vammaispalveluihin seuraavasti: 2 kertaa/kk: työtunnit kuun päivä toimitus viim. 17. päivä samaa kuuta maksu kuun viim. päivä JA työtunnit kuun 16. viimeinen päivä toimitus viim. seur. kuun 2. päivä maksu seur. kuun 15. päivä 1 kertaa/kk (mahdollinen avustajan pyynnöstä): työtunnit kuun 1. viim. päivä toimitus viim. seuraavan kuun 2. päivä maksu seuraavan kuun 15. päivä 1 kertaa/kk säännöllisesti (mahdollinen HETA-liiton työnantajien avustajille, kun työaika on säännöllinen ): kuukauden säännölliset työtunnit maksetaan saman kuun viim. päivä JA mahd. työaikakorvaukset (lisät) seuraavan kuun 15. päivä (työtuntilistan toimitus viim. 2. päivä seuraavaa kuuta) Kirkkonummen kunnan valitsema palkanlaskenta huolehtii työnantajan puolesta avustajan palkanmaksusta työtuntilistan perusteella. Lopputili maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä edellyttäen, että työsuhteen päättyminen on ilmoitettu palkanlaskentaan työtuntilistaan merkitsemällä / muutosilmoituksella. Alle 18-vuotiaan avustettavan avustajan rikostaustaotteen antopäivä (voimassa 6 kk) Sovelletaan niissä tapauksissa, joissa avustettava on alle 18-vuotias ja työsuhde kestää yhden vuoden aikana yli 3 kk. 9. Muuta vap. sovittavaa 10. Muut ehdot Työntekijä velvoitetaan noudattamaan täydellistä vaitiolovelvollisuutta työnantajaa ja hänen perhettään koskevissa henkilökohtaisissa asioissa. Työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työsuhteeseen sovelletaan yleisen työlainsäädännön määräyksiä. HETA:n jäseninä olevien työnantajien avustajiin sovelletaan tämän lisäksi HETA:n ja JHL:n välistä työehtosopimusta. 11. Päiväys ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty kolme samansisältöistä kappaletta, yksi työnantajalle, yksi työntekijälle ja yksi lähetettäväksi Kirkkonummen kunnan vammaispalveluun palkanmaksua varten. Allekirjoittaneet ovat lukeneet ja ymmärtäneet tämän työsopimuksen liitteenä olleen täyttöohjeen. Paikka ja päiväys Työnantajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus

28 KIRKKONUMMEN KUNTA Perusturva Henkilökohtaisen avustajan työsopimuksen täyttöohje 1. Työnantajan tiedot Työnantajalla tarkoitetaan avustettavaa henkilöä, joka on saanut myönteisen henkilökohtaisen avun päätöksen Kirkkonummen kunnan vammaispalveluilta. Alaikäisen avustettavan puolesta työnantajana voi toimia huoltaja, jolloin merkitään myös puolesta toimivan henkilön henkilötunnus sekä avustettavan nimi. Mikäli avustettavalla on edunvalvoja, tulee työnantajuudesta sopia edunvalvojan kanssa. 2. Työntekijän tiedot Työntekijällä tarkoitetaan henkilökohtaista avustajaa, joka solmii työsuhteen avustettavan henkilön kanssa. 3. Sukulaisuussuhde Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena (Vammaispalvelulaki 8 d ). Omaisella tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muulla läheisellä henkilöllä tarkoitetaan avopuolisoa tai elämänkumppania. Omaisen tai läheisen henkilön huolehtiessa vaikeavammaisen henkilön hoidosta ja huolenpidosta, on omaishoidon tuki ensisijainen tukimuoto. Jos avustaja kuitenkin perustellusta syystä on työnantajan omainen tai muu läheinen henkilö, ei kunta korvaa hänelle peruspalkan lisäksi tulevia työaikalain eikä henkilökohtaisen avun työehtosopimuksen mukaisia korvauksia eikä muita työaikakorvauksia. (ks. tarkemmin Työaikalaki 2 kohta 6) 4. Työtehtävät pääpiirteissään Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia, kuinka yksityiskohtaisesti he avustajan työtehtävät määrittelevät. Työtehtävät voidaan määritellä yksityiskohtaisesti myös työsopimukseen liitettävässä erillisessä liitteessä. Työntekijän tehtävien tulisi olla työnantajalle kunnan vammaispalveluissa tehdyn palvelusuunnitelman ja henkilökohtaisen avun myöntämispäätöksen mukaisia, eli esimerkiksi harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen myönnettyjä tunteja käytetään näihin tarkoituksiin. 5. Työsuhteen tiedot Työsuhde on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaiseksi. Perusteltu syy määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi työntekijän oma pyyntö, sijaisuus tai jonkin tietyn tehtäväkokonaisuuden suorittaminen. Työsuhteessa suositellaan käytettäväksi koeaikaa, josta on säädetty työsopimuslain 4 :ssä. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta, jonka katsotaan alkavan työsuhteen alkamispäivästä. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, eli esim. kuuden kuukauden mittaisessa määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään kolme kuukautta. 6. Työaika Työaika voidaan sopia joko säännöllisenä viikoittaisena tai epäsäännöllisenä viikoittaisena tai kuukausikohtaisena tuntimääränä. Epäsäännöllistä tuntimäärää suositellaan käytettäväksi, kun avustajan tekemissä tuntimäärissä tapahtuu huomattavasti vaihteluja eri viikkojen välillä, mutta kuukausittainen tuntimäärä toteutuu. Työajat on sovittava siten, että työntekijän lepoajat toteutuvat työaikalain 6 luvun mukaisesti. Työnantajana toimivan vaikeavammaisen ollessa Hetan jäsen, on lepoaikojen toteuduttava Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton (HETA) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) välisen työehtosopimuksen 7 :n mukaisesti. Työntekijän tekemä tuntimäärä saa olla enintään työnantajalle kunnan vammaispalveluissa tehdyn palvelusuunnitelman ja henkilökohtaisen avun myöntämispäätöksen mukaisia. Mikäli avustajia on useita, heidän työtuntimääränsä yhteenlaskettuna ei saa ylittää myönnettyä tuntimäärää. Henkilökohtaisen avun päätöksen ylittäneistä tuntimääristä kunta ei maksa korvauksia, vaan nämä jäävät avustettavan itsensä maksettavaksi. 28

29 Myös työaikojen tulisi noudattaa vammaiselle henkilölle tehtyä palvelusuunnitelmaa ja voimassaolevaa henkilökohtaisen avun päätöstä. Jos vammaiselle henkilölle on myönnetty henkilökohtaisen avun tunteja yksityiskohtaisesti jotakin tiettyä tarkoitusta varten esimerkiksi arkipäiville, tulisi nämä tunnit käyttää noina mainittuina päivinä, eikä esimerkiksi samaisen viikon sunnuntaina. Jos avustaja suorittaakin em. tapauksessa työn sunnuntaina, ei kunta korvaa näissä tapauksissa työaikakorvauksia, vaan katsoo kyseessä olevan arkipäiville sovittujen tuntien sisääntekoa. Työaikakorvaukset jäävät näissä tapauksissa työnantajana toimivan vammaisen henkilön itsensä maksettavaksi. 7. Palkka Henkilökohtaisille avustajille maksetaan tuntipalkkaa, jonka suuruus määräytyy Kirkkonummen kunnan määrittämän korvaustason mukaan, joka on lähtien 10,70 /t (ks. palkkaryhmä A, HETA tes). Mikäli työnantajana toimivalla vaikeavammaisella henkilöllä on palveluasumispäätös omaan kotiin tai avustaminen sisältää pysyvästi sellaisia hoidollisia tehtäviä, jotka vaativat erityistä osaamista tai koulutusta (vain HETA:n tes), on työntekijällä oikeus Kirkkonummen kunnan tekemän linjauksen mukaan ylemmän palkkaryhmä B:n (HETA tes) mukaiseen korvaukseen, joka on lähtien 11,90 /t. Työnantaja voi maksaa avustajalle kunnan määrittämiä korvaustasoja korkeampaa palkkaa, mutta kunnan maksamiin korvauksiin sillä ei ole vaikutusta. Työnantaja vastaa itse kunnan määrittämän tason ylittävistä korvauksista. Työnantaja ja avustaja sopivat, maksetaanko palkka kerran vai kaksi kertaa kuukaudessa ja merkitsevät tämän työsopimukseen. Työnantajan vastuulla on toimittaa työtuntilista toteutuneista työtunneista suoraan palkanlaskentaan tai Kirkkonummen kunnan vammaispalveluille vähintään kerran kuukaudessa. Tuntilistan toimitus- ja palkanmaksuaikataulu on seuraava: 2 kertaa/kk: työtunnit kuun päivä toimitus viim. 17. päivä samaa kuuta maksu kuun viim. päivä JA työtunnit kuun 16. viimeinen päivä toimitus viim. seur. kuun 2. päivä maksu seur. kuun 15. päivä 1 kertaa/kk (mahdollinen avustajan pyynnöstä): työtunnit kuun 1. viim. päivä toimitus viim. seuraavan kuun 2. päivä maksu seuraavan kuun 15. päivä 1 kertaa/kk säännöllisesti (mahdollinen HETA-liiton työnantajien avustajille, kun työaika on säännöllinen ): kuukauden säännölliset työtunnit maksetaan saman kuun viim. päivä JA mahd. työaikakorvaukset (lisät) seuraavan kuun 15. päivä (työtuntilistan toimitus viim. 2. päivä seuraavaa kuuta) Tuntilistojen toimittamisen myöhästymisestä johtuvat Kirkkonummen kunnalle syntyvät ylimääräiset palkanlaskentakustannukset veloitetaan työnantajalta itseltään, mikäli myöhästyminen johtuu työnantajan omasta huolimattomuudesta. Työntekijän on toimitettava verokorttinsa palkanlaskentaa hoitavalle tilitoimistolle palkanmaksua varten. 8. Rikostaustaotteen antopäivä Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettu laki (504/2002) pyrkii suojelemaan alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja edistämään heidän henkilökohtaista turvallisuuttaan. Kyseisen lain 3 :n mukaan työnantajan tulee pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 :n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, kun henkilö ensi kerran otetaan tai nimitetään sellaiseen työhön, johon kuuluu pysyväisluontoisesti tai olennaisesti ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. Rikostaustaote on pyydettävä, jos työsuhde kestää yhden vuoden aikana vähintään 3 kk. 9. Muuta vapaasti sovittavaa Työnantajan ja työntekijän tulee sopia myös muista työsuhteen ehdoista kuten esimerkiksi lomautuksesta, jos vammaisella työnantajalla on jo tiedossa esimerkiksi kuntoutusjakso kodin ulkopuolella eikä hän tarvitse ko. aikana henkilökohtaista avustajaa. 10. Muut ehdot Tässä kohdassa työntekijän velvollisuuksista ja sovellettavasta lainsäädännöstä sekä mahdollisesta työehtosopimuksesta työnantajan kuuluessa HETA-liittoon. Kunta ei korvaa HETA-liiton liittymis- tai jäsenmaksuja. Työnantajan ja työntekijän velvollisuuksista on säädetty tarkemmin työsopimuslain 2 ja 3 luvussa. 11. Päiväys ja allekirjoitukset Sopimuksesta tehdään kolme kummankin osapuolen allekirjoittamaa kappaletta, joista yksi jää työnantajalle, yksi työntekijälle ja kolmas lähetetään Kirkkonummen kunnan vammaispalveluihin palkanmaksua varten. 29

30 Liite 2 Työvuorosuunnitelma (työnantaja tekee, ei toimiteta vammaispalveluihin) TYÖNANTAJA VUOROT AJALLE AVUSTAJA työsopimuksen mukainen työaika t/vko päivämäärä työvuoro 1 alkaa viikonpäivä työvuoro 1 päättyy työvuoro 2 alkaa työvuoro 2 päättyy ma. : : : : työaika (tuntia) huomautuksia (esim. hammaslääkäri klo x) ti. : : : : ke. : : : : to. : : : : pe. : : : : la. : : : : su. : : : : ma. : : : : ti. : : : : ke. : : : : to. : : : : pe. : : : : la. : : : : su. : : : : Tunnit yht AVUSTAJA työsopimuksen mukainen työaika t/vko päivämäärä työvuoro 1 alkaa viikonpäivä työvuoro 1 päättyy työvuoro 2 alkaa työvuoro 2 päättyy ma. : : : : työaika (tuntia) huomautuksia (esim. hammaslääkäri klo x) ti. : : : : ke. : : : : to. : : : : pe. : : : : la. : : : : su. : : : : ma. : : : : ti. : : : : ke. : : : : to. : : : : pe. : : : : la. : : : : su. : : : : Tunnit yht

31 Liite 3 HENKILÖKOHTAISEN AVUN TYÖTUNTILISTA Kuukausi Vuosi TYÖNANTAJA päivä viikon päivä TUNNIT YHTEENSÄ työ alkoi työ päättyi työaika tuntia iltalisät 15% AVUSTAJA lauantailisät 20% yölisät 30% sunnuntai lisät 100% huomautuksia* *Huomautuksia sarakkeen mahdollisia tarkennuksia: SL = Sairausloma VL = Vuosiloma (maksettu/maksuun nyt) PVP = Palkaton vapaapäivä TYK = Työn yllättävä keskeytyminen esim. työnantajan sairaalajakson vuoksi Lisät: Iltalisät 15% klo Yölisät 30% klo Lauantailisät 20% Sunnuntailisät 100% ALLEKIRJOITUS Avustaja Työnantaja Huom! Toimitetaan vammaispalveluun merkinnällä PVM VAM.PAL.TARK. Vammaispalvelut / työtuntilistat : päivät viim. 17. päivä samaa kuuta, 16. kuukauden viimeinen päivä viim. 2. päivä seuraavaa kuuta

32 Liite 4 Ilmoitus muutoksista henkilökohtaisessa avussa Työnantajan nimi Puhelinnumero Avustajan nimi POISSAOLOILMOITUS Puhelinnumero Lomautus (ilmoitettu avustajalle..20 ), ajalle Sairausloma, palkallinen ajalle (1 + 9 päivää) Sairausloma, palkaton ajalle (yli 10 päivää) Vuosiloma, palkallinen ajalle (maksetaan ennen lomaa) Palkaton loma ajalle Äitiysvapaa, palkaton ajalle Vanhempainvapaa, palkaton ajalle Isyysvapaa, palkaton ajalle IRTISANOUTUMISILMOITUS Viimeinen työpäivä.. 20 LISÄSELVITYS Avustajalista tarvitaan ALLEKIRJOITUS Päiväys Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys TYÖNANTAJA TÄYTTÄÄ Puollan ilmoitusta Päiväys En puolla ilmoitusta Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys 32

33 Liite 5 Ilmoitus työsuhteen päättämisestä Työnantaja: Osoite / puhelin: Työntekijän nimi ja syntymäaika: Osoite / puhelin: Työsuhteen alkamispäivä / 20 Noudatettava irtisanomisaika KUULEMINEN (valitse kohta A, B, C tai D tilanteen mukaan) A Työnantaja täyttää purkaessaan koeaikana tai päättäessään työntekijästä johtuvasta syystä Työntekijää on / 20 kuultu/varattu tilaisuus tulla kuulluksi työsuhteen päättämisperusteena olevasta: [ ] purkamisesta koeaikana [ ] irtisanomisesta työntekijästä johtuvasta syystä, joka on (työntekijää on varoitettu / 20 [ ] purkamisesta työntekijästä johtuvasta syystä, joka on B Työnantaja täyttää irtisanoessaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä Työntekijälle on / 20 selvitetty irtisanomisen perusteet [ ] irtisanomisesta tuotannollisella ja taloudellisella syyllä, joka on [ ] työnantajan kuolemasta / 20 [ ] työnantajan konkurssista / 20 C Työntekijä täyttää irtisanoutuessaan työsopimuslain 6 luvun mukaista irtisanomisaikaa noudattaen Irtisanoudun työsuhteesta / 20 alkaen, työnantajalle tiedoksi annettu / 20 D Työntekijä täyttää purkaessaan työsopimuksensa työnantajasta johtuvasta syystä Työnantajaa on / 20 kuultu työsuhteen purkamisesta työnantajasta johtuvasta syystä, joka on TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN Edellä mainituin perustein keskinäinen työsuhteemme irtisanotaan/puretaan päättymään / 20 Paikka ja aika Työnantajan allekirjoitus Edellä olevan ilmoituksen olen saanut/antanut tiedoksi Paikka ja aika Työntekijän allekirjoitus Todistamme edellä olevan tiedoksiannon tapahtuneen (täytetään työnantajan irtisanoessa tai purettaessa työsuhde) Päiväys / 20 Nimenselvennykset: 33

34 Liite 6 Varoitus Työntekijän nimi 1. Kuvaus työsopimuksen ja/tai työsopimuslain työntekijälle asetettujen velvoitteiden rikkomisesta 2. Rikkomuksen aika 3. Edellytämme, että tulevaisuudessa noudatatte työsopimuksessa sovittuja ja työsopimuslaissa työntekijälle asetettuja velvoitteita siten, ettette syyllisty kohdassa 1 kuvattuun rikkomukseen. 4. Mikäli tulevaisuudessa syyllistytte kohdassa 1 mainittuun sopimusvelvoitteiden rikkomiseen, tulemme harkitsemaan työsuhteenne päättämistä. Aika ja paikka. Työnantajan allekirjoitus Olen vastaanottanut yllämainitun varoituksen. Aika ja paikka. Työntekijän allekirjoitus Pohja: Kynnys ry; HAJ-kehittämisprojekti 34

35 Liite 7 Ennakkoselvitys lomauttamisesta Työnantaja: Osoite / puhelin: Työntekijän nimi ja syntymäaika: Käytettävissämme olevien tietojen perusteella joudumme ilmeisesti lomauttamaan henkilökuntaamme. Lomautuksen perusteita ovat: Lomautuksen arvioitu laajuus/lomautus koskee: Lomautus toteutetaan Kokoaikaisena Työaikaa lyhennetään niin, että se on t/pv pv/vko t/vko Siten, että Lomautus alkaa / 20 päättyy / 20 / arviolta Paikka ja aika Työnantajan allekirjoitus Edellä olevan ilmoituksen olen saanut tiedoksi Paikka ja aika Pohja: Kynnys ry; HAJ-kehittämisprojekti 35 Työntekijän allekirjoitus

36 Liite 8 Lomautusilmoitus / -todistus Työnantaja: Osoite / puhelin: Työntekijän nimi ja syntymäaika: Lomautuksen peruste: Lomautuksen kesto: Kokoaikainen Työaikaa lyhennetty niin, että se on t/pv pv/vko t/vko Siten, että Lomautus alkaa / 20 päättyy / 20 / arviolta Paikka ja aika Työnantajan allekirjoitus Edellä olevan ilmoituksen olen saanut tiedoksi Paikka ja aika Työntekijän allekirjoitus Pohja: Kynnys ry; HAJ-kehittämisprojekti 36

37 Liite 9 Työtodistus 1. TYÖNTEKIJÄ Nimi Henkilötunnus 2. TYÖNANTAJA Nimi Puhelin Osoite 3. TEHTÄVÄT Työtehtävät 4. Työsuhde on alkanut / / Työsuhde on päättynyt / / Työsuhteen päättymisen syy ja arvioinnit täytetään vain työntekijän pyynnöstä 5. TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN SYY 6. ARVIOINNIT Työtaito kiitettävä hyvä tyydyttävä Ahkeruus kiitettävä hyvä tyydyttävä Käytös kiitettävä hyvä tyydyttävä Sanallinen arvio 7. TYÖNANTAJAN ALLEKIRJOITUS Päiväys Allekirjoitus 37

38 Liite 10 Työnantajan muistilista Avustajan työnantajana toimii avustettava henkilö itse tai tarvittaessa avustettavan huoltaja tai edunvalvoja. Työnantaja on vastuussa työturvallisuudesta ja hyvästä työilmapiiristä sekä työn sujumisesta sekä seuraavista käytännön asioista: avustajan rekrytointi (neuvontaa ja avustajalista saatavilla vammaispalvelusta) työsopimuksen tekeminen avustajan kanssa avustajan työterveyshuollosta huolehtiminen (sopimus Terveystalon kanssa) työvuorojen suunnitteleminen vähintään viikon jaksoille 7 vrk etukäteen allekirjoitetun työtuntilistan toimittaminen palkanlaskentaan kahdesti kuussa (tai avustajan toiveesta kerran kuussa): o päiviltä viim. 17. päivä samaa kuuta o 16. kuukauden viimeinen päivä viim. 2. päivä seuraavaa kuuta o toimitetaan sähköisesti skannattuna Taitoaan osoitteessa: tai postitse osoitteella: Taitoa Oy, Pohjolankatu 2, ROVANIEMI tai henkilökohtaisesti kunnantalon palvelupisteeseen, osoitteena Vammaispalvelut, tuntilistat tai virka-ajan ulkopuolella kunnantalon ulkopuolella olevaan postilaatikkoon, osoitteena Vammaispalvelut, tuntilistat Listassa tulee olla sekä avustajan että työnantajan allekirjoitus. o HUOM. Mikäli työtuntilista toimitetaan määräpäivien jälkeen, siirtyy palkanmaksu seuraavalle maksupäivälle. sopiminen vuosilomasta, lomautuksesta ym. muutoksista työsuhteessa avustajan kanssa o Vuosiloman ajankohdasta sovitaan avustajan ja työnantajan välillä. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. o Lomautus on aina ilmoitettava avustajalle vähintään 14 vrk ennen lomautuksen alkua kirjallisesti (lomautusilmoitus). o Määräaikaista avustajaa ei voi pääsääntöisesti lomauttaa. kirjanpito työntekijän sairauspoissaolojen määrästä ja 30 sairauspäivän ylittyessä ilmoittaminen asiasta työterveyshuoltoon lakien ja sopimusten noudattaminen työntekijöiden tasapuolinen kohtelu (kun työnantajalla useampia avustajia) työtodistuksen antaminen työsuhteen päättyessä. 38

39 Liite 10 jatkoa: Työnantajan muistilista Kirkkonummen kunta hoitaa palkanlaskennan työnantajan puolesta ostopalveluna (Kunnan Taitoa Oy). Palkanmaksu edellyttää, että työnantaja on toimittanut tuntilistan ajoissa vammaispalveluihin (ks. toimitusajat edellisellä sivulla). Palkanmaksupäivät ovat: o päiviltä kuukauden viimeinen arkipäivä ja o 16. kuukauden viimeinen päivä seuraavan kuun 15. päivä. Kunnan valitsema palkanlaskennan yritys hoitaa työsopimuksen pohjalta ilmoituksen tulorekisteriin kuukausittain sekä lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturvamaksut. Palkanlaskentaa hoitaa siis seuraavat vakuutukset ja tilitykset: o avustajalle lakisääteinen tapaturmavakuutus ja ylimääräinen ryhmähenkivakuutus vakuutusyhtiö OP Pohjolasta o työttömyysvakuutus Työllisyysrahastosta (ent. Työttömyysvakuutusrahasto TVR) o työntekijän eläkevakuutus Ilmarisesta o työnantajan sosiaaliturvamaksu ja ennakonpidätys Verohallinnolle. HUOM. Kunta suosittelee, että työsopimuksessa sovitaan AINA koeajasta. Koeajalla työnantaja tai avustaja voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Työnantajan puolelta purkamisen syy ei tällöinkään saa olla syrjivä tai epäasiallinen. Koeajan jälkeen työnantaja voi irtisanoa avustajan VAIN, jos avustamisen tarve lakkaa tai avustaja on vakavasti laiminlyönyt velvoitteitaan. Avustajalle on käytännössä aina annettava ensin kirjallinen varoitus. Jos harkitsette avustajan irtisanomista, pyydämme olemaan yhteydessä lakimieheen tai kunnan henkilökohtaisen avun ohjaajaan. HUOM 2. Henkilökohtaista avustamista ei toteuteta työnantajan ollessa laitoshoidossa. Tällöin avustajalle maksetaan palkkaa seuraavat 14 vrk työvuorosuunnitelman mukaan. Tällöin työvuorosuunnitelman mukaiset työajat täytetään työtuntilistaan ko. keskeytyksen ajalta ja huomautuksia kohtaan lisätään merkintä työn yllättävästä keskeytymisestä (TYK). HUOM 3. Mikäli Verohallinto, Ilmarinen, OP Pohjola tai Työllisyysrahasto tai jokin muu työnantajuuteen liittyvä taho lähettää laskuja ja/tai maksumuistutuksia työnantajalle, tulee nämä liitteineen toimittaa viipymättä kunnan vammaispalveluihin tai palkat laskevalle tilitoimistolle selvittelyä varten. Näiden vastuiden hoidossa teitä neuvoo ja ohjaa: sosiaaliohjaaja Hanna Sarajärvi p (puhelinaika ma, ke ja to klo 10 11) s-posti: hanna.sarajarvi@kirkkonummi.fi Palkanmaksuasioissa kyselyihin vastaa: Kunnan TAITOA Oy (palvelupyynnöt Online Asiakaspalvelun kautta) p Postiosoite: Taitoa Oy, Pohjolankatu 2, ROVANIEMI löytyy Kirkkonummen kunnan internet-sivuilta osoitteesta: 39

40 Liite 11 Soveltamisohje: Omainen avustajana poikkeustapauksessa Työnantajamallin mukaisessa työsuhteessa henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena (VpL 8d 4 mom). Ensisijaisesti omaisen tulee toimia omaishoitajana ja hakea kunnalta omaishoidontukea. Omaisella tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muulla läheisellä henkilöllä tarkoitetaan avopuolisoa tai elämänkumppania. Erityinen syy omaisen toimimiseen avustajana voi kuitenkin olla äkillinen avuntarve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hänen työsuhteensa päättyy tai jos perheen ulkopuolisen avustajan löytäminen osoittautuu vaikeaksi. Jos avustaja on työnantajan omainen tai muu läheinen henkilö, ei tähän sovelleta työaikalakia (työaikalaki 2 6 kohta) eikä kunta täten korvaa hänelle peruspalkan lisäksi tulevia työaikalain eikä henkilökohtaisen avun työehtosopimuksen mukaisia korvauksia eikä muita työaikakorvauksia, kuten ylityö-, sunnuntaityö- tai muitakaan työaikalain mukaisia korvauksia (ks. tarkemmin työaikalaki 2 kohta 6). Merkitystä ei ole sillä, asuuko omainen tai muutoin läheinen henkilö samassa taloudessa vai ei. Työaikalain 2 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle kotityöntekijälle (rinnastettavissa avustajana toimivaan omaiseen) ei kerry palkallista vuosilomaa, paitsi niissä tapauksissa, että työnantajan palveluksessa on myös perheen ulkopuolisia työntekijöitä. Avustajana toimivalla omaisella on kuitenkin työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa (vuosilomalaki 8 1 momentti) ja saada lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta (vuosilomalaki 16 ). Lakisääteinen työtapaturmavakuutus ja ylimääräinen ryhmähenkivakuutus ei koske perheenjäseniä, jotka asuvat vakinaisesti työnantajan taloudessa (tapaturmavakuutuslaki 2 ). Yleensä tällöin tulevat kysymykseen aviopuoliso tai kotona asuvat lapset. Esimerkiksi avustajana toimivalle sisarukselle tai avopuolisolle työtapaturmavakuutus tulee ottaa, vaikka tämä asuisi työnantajan kanssa samassa taloudessa. Jos omainen asuu vakituisesti toisessa taloudessa, kunta ottaa hänelle aina työnantajan puolesta (palkanlaskennan kautta) lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen. Tällöin otetaan samassa yhteydessä myös ylimääräinen ryhmähenkivakuutus. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 12 :n mukaan työnantaja, joka on tapaturmavakuutuslain mukaan velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on myös velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja sosiaaliturvamaksun. Kunta suorittaa nämä työnantajan puolesta niissä tapauksissa, kun työnantaja on velvollinen ottamaan työtapaturmavakuutuksen. 40

41 Liite 12: Valtakirja Kirkkonummen kunnalle henkilökohtaisen avustajan palkanlaskennan ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta VALTAKIRJA Minä (työnantaja) henkilötunnus valtuutan Kirkkonummen kunnan ja/tai kunnan valitseman tilitoimiston 1. laskemaan ja maksamaan palkat henkilökohtaiselle avustajalle myönnettyjen tuntimäärien puitteissa sekä tekemään työntekijälle lähetettävän palkkalaskelman kuukausittain 2. ottamaan puolestani ja tarvittaessa siirtämään lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen ja ryhmähenkivakuutuksen Kirkkonummen kunnan valitsemasta vahinkovakuutusyhtiöstä ja päättämään vakuutukset työnantajuuden päättyessä tai vakuutusyhtiön vaihtuessa (esim. kilpailutuksen seurauksena). 3. ottamaan puolestani työeläkevakuutuksen työeläkeyhtiöstä ja päättämään vakuutuksen työnantajuuden päättyessä. 4. ottamaan työntekijän työttömyysvakuutuksen Työllisyysrahastosta ja päättämään vakuutuksen työnantajuuden päättyessä. 5. tekemään puolestani kansallisen tulorekisterin ilmoitukset sekä vakuutusyhtiöille lähetettävät kuukausi- ja vuosi-ilmoitukset. 6. säilyttämään palkanlaskentaan, vakuutuksiin ja muihin tilityksiin liittyvät tositteet ja siirtämään ne tarvittaessa toiselle Kirkkonummen kunnan valitsemalle tilitoimistolle. 7. hoitamaan asiakkuuteni ajan muita yllämainittuihin palkanlaskentaan, vakuutuksiin ja verotukseen liittyviä asioita. Näiden työnantajavelvoitteiden kustannuksista vastaa Kirkkonummen kunta. Valtakirja on voimassa toistaiseksi, kunnes toisin ilmoitan. Paikka ja aika Allekirjoitus Nimenselvennys Mikäli työnantaja on muu kuin avustettava, ilmoittakaa avustettavan nimi ja henkilötunnus / Mikäli allekirjoitatte työnantajan puolesta, ilmoittakaa suhde työnantajaan sekä oma henkilötunnuksenne: Todistavat: nimenselvennys nimenselvennys 41

42 Liite 13 Valtakirja Kirkkonummen kunnalle henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollosta VALTAKIRJA Valtuutan Kirkkonummen kunnan hakemaan puolestani Kansaneläkelaitokselta korvauksia henkilökohtaisten avustajieni työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista Kansaneläkelaitoksen lomakkeella SV 98a TTH. Kirkkonummen kunnan edustaja voi allekirjoittaa korvaushakemuksen puolestani tähän valtakirjaan perustuen. Koska Kirkkonummen kunta on maksanut henkilökohtaisten avustajieni työterveyshuollon kustannukset, korvauksen voi suorittaa suoraan Kirkkonummen kunnan tilille, jonka nimen ja tilinumeron kunnan edustaja lisää korvaushakemukseen. Lisäksi valtuutan Kirkkonummen kunnan ilmoittamaan työterveyshuollon palveluntuottajalle avustajan yhteystiedot ja henkilötunnuksen sekä tiedon työsuhteen päättymisestä sekä irtisanomaan sopimuksen työnantajuuden päättyessä Kirkkonummen kunnassa. Paikka ja aika: Allekirjoitus: Nimenselvennys ja henkilötunnus: Mikäli allekirjoittaja on muu kuin avustettava työnantaja, ilmoittakaa avustettavan nimi ja henkilötunnus sekä suhteenne avustettavaan (alaikäisellä huoltaja/äiti/isä tai edunvalvoja): 42

43 Liite 14 Ohje Taitoan sähköiseen asiointiin työnantajille / avustajille 1) Mene nettiselaimella osoitteeseen: ja valitse alareunasta Online Asiakaspalveluiden alta Henkilökohtaisten avustajien aineiston toimittaminen Valitse 2) Valitse oma pankkisi ja tunnistaudu pankin ohjeiden mukaan (HUOM. kumpi vain, avustaja tai työnantaja voi tunnistautua omilla tunnuksillaan). 43

44 3) Tunnistautumisen jälkeen avautuu sivu, johon täytetään tiedot ja voidaan liittää tiedostoja (esim. työtuntilista skannattuna tai selkeänä valokuvana). Lisää tiedosto Paina lopuksi Suosittelemme käyttämään työnantajan tietoja niihin kohtiin, missä mahdollista (puhelinnumero ja sähköpostiosoite voivat olla avustajan, jos avustajalla paremmat mahdollisuudet vastata mahdollisiin epäselvyyksiin). Suosittelemme listaamaan lähetetyt listat Vapaa tekstikenttä kohtaan. 4) Lopuksi järjestelmä kuittaa seuraavasti: 44

45 5) Sähköpostiisi tulee tämän jälkeen kuittausviesti, joka sisältää työnumeron (INC-xxxxxxxx): Jos haluat seurata palvelupyyntösi käsittelyä, palaa sivulle ja valitse Online palvelun alta Seuraa pyyntösi käsittelyä. Tarvitset antamasi sähköpostiosoitteen ja palvelupyynnön INCnumeron. Seuranta 45