SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJEET ALKAEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJEET 1.9.2015 ALKAEN"

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJEET ALKAEN Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut 1

2 1. Henkilökohtainen apu ja sen järjestäminen Henkilökohtainen apu lapset ja nuoret Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Henkilökohtaisen avun myöntäminen ja laajuus Työnantajuus Työsopimus ja sen sisältö Työsuhteen kesto ja koeaika Työtehtävät Työaika Palkkaus Rikostaustaote Vaitiolovelvollisuus Henkilökohtaisen avustajan palkanmaksu ja tuntilista Työvuorosuunnitelma Avustajan vakuutukset ja sosiaaliturvamaksut palkan sivukulut Muut kohtuulliset, välttämättömät kulut Avustajan poissaolo Sairausloma ja sairausloma-ajan palkka Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ja sairastuneen lapsen??? Vuosiloma ja vuosiloma-ajan palkka Lomaraha Loman ajankohta Lomautus Työnteon yllättävä keskeytyminen Työsuhteen purkaminen ja päättäminen

3 26. Työtodistus Ilmoitusvelvollisuus ja takaisinperintä Työterveyshuolto Omainen avustajana poikkeustilanteissa Yhteystiedot

4 1. Henkilökohtainen apu ja sen järjestäminen Tämä opas käsittelee henkilökohtaisen avun toteuttamista Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluissa, Sotesissa. Vammaispalvelulain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Henkilökohtaista apua myönnettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtainen apu on välttämätöntä apua niihin tavanomaiseen elämään liittyviin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää lähtökohtaisesti, että vaikeavammaisella henkilöltä kykyä itse määritellä avun sisältö, toteuttamistapa ja toteuttamisaika. Henkilökohtaista apua toteutettaessa vaikeavammaisen henkilön pitää kyetä ohjaamaan tilannetta ja toimintaa, jossa avustaja työskentelee ja saa vaikeavammaiselta henkilöltä toimintaohjeensa. Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita ihmiset tekevät elämässään joko joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein. Näitä ovat esimerkiksi: - liikkuminen - pukeutuminen - henkilökohtaisen hygienian hoito - vaate- ja ruokahuolto - kodin siisteydestä huolehtiminen - asiointi - vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoidossa olevan lapsen päivittäisiin toimiin osallistuminen. Sairaudella tai vammalla tarkoitetaan äkillistä tai pitkäaikaista toimintakyvyn menetystä tai puutosta. Pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista johtuva avun tarve ei oikeuta vammaispalvelulaissa tarkoitettuun henkilökohtaiseen apuun. Vanhuksille suunnatut palvelut ja tukitoimet järjestetään edelleen ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella. Henkilökohtaisella avulla on tarkoitus mahdollistaa ja tukea vaikeavammaisen henkilön itsenäistä elämää, omia valintoja ja hänen omaehtoista toimintaansa. Vaikeavammaisen henkilön näkemysten selvittämisessä voidaan käyttää erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Täysi-ikäisen asiakkaan näkemystä selvitettäessä tulee erityistilanteissa huomioida asiakaslain 9 :n määräykset. Alaikäisen asiakkaan 4

5 mielipidettä selvitettäessä huomioidaan holhoustoimilain, hallintolain ja asiakaslain määräykset koskien alaikäisen puhevallan käyttöä. Mikäli avun tarve painottuu selkeästi huolenpitoon, hoivaan tai valvontaan tai työntekijälähtöiseen hoitoon, ei vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua myönnetä vaan, siihen on vastattava muulla tavoin. Henkilökohtainen avustaja ei vastaa avustettavan sairaanhoidosta tai hoitotoimenpiteistä. Henkilökohtainen avustaja ei myöskään vastaa avustettavan kuntoutuksesta. Tällöin kyseeseen tulevat ensisijaisesti omaishoidon tuki, kehitysvammahuollon erityispalvelut tai muut sosiaali- ja terveyspalvelut. VpL:n mukaista henkilökohtaista apua ei myönnetä vaikeavammaisille henkilöille, joiden riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimin. Näin ollen henkilökohtaista apua ei voi saada, jos henkilö on laitoshoidossa tai pitkäaikaisessa sairaalahoidossa. Henkilökohtaista apua ei myönnetä myöskään silloin, jos avuntarve on määrältään ja sisällöltään laitoshoitoon verrattavaa, eikä silloin jos avun tarve on pääasiassa jatkuvasti ja pitkäaikaisesti sairaanhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista vaativaa, vaikka apu annetaan vaikeavammaisen henkilön omassa kodissa. Vammaispalvelulaki on toissijainen suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Lain mukaisia tukitoimia ja palveluja järjestetään, jos henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluita ja tukitoimia muun lain nojalla. 2. Henkilökohtainen apu lapset ja nuoret Normaalisuusperiaatteen mukaisesti vaikeavammaiselle lapselle voidaan myöntää henkilökohtaista apua ikätasoaan vastaavaan kuten asiointi-, harrastus- ja virkistystoimintaan. Ensisijaisesti kyse on tällöin kodin ulkopuolella tapahtuvasta toiminnasta. Vanhempien lapselleen antama hoiva ja huolenpito eivät ole lain tarkoittamaa avustamista, eikä sitä toteuteta henkilökohtaisen avun turvin. Ensisijainen vastuu päivähoidossa tarvittavasta avusta on päivähoidolla. Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut opetustoimen toteuttamana. Koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen järjestämisvastuu tarvittaviin avustajapalveluihin. Erityisopetuksessa koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin oppilashuoltopalveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin (Laki ammatillisesta koulutuksesta ja erityisopetuksesta). Henkilökohtaisen avun myöntäminen edellyttää, että vaikeavammaisen henkilön riittävä huolenpito voidaan kokonaisuudessaan turvata avohuollon toimenpitein. Asumisyksikössä 5

6 asuvan henkilön avun tarve turvataan ensisijassa henkilökunnan avulla. Henkilökohtainen apu voi tulla kyseeseen lähinnä toimissa, jotka tapahtuvat kodin ulkopuolella. 3. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Vammaispalvelulain mukaan kunta voi järjestää henkilökohtaista apua seuraavasti: 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut; 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen; taikka 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Kaikkia henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan lain mukaan myös yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin, jos se on tarkoituksenmukaista vaikeavammaisen henkilön palvelusuunnitelmassa määritellyn avuntarpeen mukaan. Kunnalla on oikeus päättää henkilökohtaisen avun järjestämistavasta asiakkaan yksilölliset olosuhteet, elämäntilanne ja oma tahto huomioiden. Avun järjestäminen on riippuvainen kaupungin palvelurakenteesta ja käytettävissä olevista järjestämistavoista. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluilla on käytössään vaihtoehdot 1 ja 3. Sotesissa henkilökohtainen apu järjestetään ensisijaisesti ns. työnantajamallin mukaisesti korvaamalla avustettavalle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset, työnantajavastuu on vaikeavammaisella henkilöllä. Vaihtoehtoisesti kunta voi hankkia vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita yksityiseltä palvelujen tuottajalta kilpailutuksen mukaisesti. Työnantajamallin mukaisessa työsuhteessa henkilökohtaisen avustajan työnantaja on pääsääntöisesti aina avustettava eli vaikeavammainen henkilö, ja työsuhde perustuu henkilö-kohtaisen avustajan ja vammaisen henkilön väliseen kirjalliseen työsopimukseen. Työnantaja hankkii avustajansa itse ja voi näin ollen päättää, kuka ja millainen työntekijä on hänelle sopiva. Työnantaja määrittelee myös itse avustajan työajat ja työtehtävät sekä vastaa työnantajalle kuuluvista lakisääteisistä velvoitteista, kuten tässä oppaassa tarkemmin määritellään. Palkkaamisesta aiheutuvia kustannuksia korvataan vammaispalvelun sosiaalityöntekijän päätöksen mukaisessa laajuudessa. Vammaisen henkilön on huolehdittava siitä, että avustajan työtunnit ja aika toteutuvat viranhaltijapäätöksen mukaisesti. Kunta maksaa korvausta enintään tämän päätöksessä mainitun tuntimäärän mukaisesti sekä vastaa muista avustamisesta syntyvistä kustannuksista. 6

7 Henkilökohtaisten avustajien, joiden työantaja ei kuulu minkään työehtosopimusten piiriin) työsuhdetta määrittää yleinen työlainsäädäntö kuten työsopimuslaki, työaikalaki, työterveyslaki, työturvallisuuslaki, laki nuorista työntekijöistä, vuosilomalaki ja laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (kts. ajantasainen lainsäädäntö). Mikäli työnantaja kuuluu Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liittoon (Heta), työsuhteissa sovelletaan Henkilökohtaisten avustajien työnantajien Liiton (Heta:n) ja Julkisten hyvinvointialojen Liiton (JHL:n) solmimaa valtakunnallista työehtosopimusta. Työehtosopimus on voimassa Lisäksi noudatetaan tätä ohjetta. Jos oman henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen ei ole mahdollista, tarkoituksenmukaista tai avustettavan edun mukaista, on toisena vaihtoehtona palvelun järjestäminen ostopalveluna, jolloin kunta hankkii avustajapalvelun kilpailuttamaltaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Vaikeavammaisen henkilökohtaisen avun ostopalvelut hankitaan kilpailutuksen mukaisesti tarjousvertailun edullisuusjärjestyksen mukaan. Pelkkä siivousapu on ja ulkokuntalaisten henkilökohtainen apu ovat kilpailutuksen ulkopuolella. Vammaispalvelulain 8d :n mukaisesti henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan asiakkaan etu huomioiden. Alaikäisen avustettavan puolesta työnantajana toimii hänen huoltajansa. Niissä tilanteissa, joissa avustettavalle on määrätty edunvalvoja, työnantajuudesta tulee sopia yhteistyössä edunvalvojan kanssa. Muissa tapauksissa työnantajana toimii aina avustettava henkilö itse, ellei häntä ole julistettu vajaavaltaiseksi. Tehtäessä päätöstä järjestämistavasta on huomioitava henkilön kyky kantaa vastuu työnantajavelvoitteista joko itsenäisesti tai riittävien tukitoimien avulla. 4. Henkilökohtaisen avun myöntäminen ja laajuus Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Henkilökohtaista apua haetaan pääsääntöisesti aina kirjallisella hakemuksella. Hakulomakkeita saa vammaispalvelun toimistosta ja niitä on myös tulostettavissa kunnan kotisivuilla. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tuore lääkärinlausunto ja mahdolliset muut asiaa koskevat asiantuntijalausunnot, joihin asiakas haluaa vedota. Liitteitä ei tarvita, mikäli tiedot ovat päätöksentekijän käytettävissä eikä niissä ole tapahtunut muutoksia. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä tekee päätöksen henkilökohtaisesta avusta. Päätös tehdään yleensä toistaiseksi. Päätöksessä mainitaan henkilökohtaisen avun tuntimäärä ja järjestämistapa. 7

8 Henkilökohtaisen avun myöntäminen ei perustu tiettyyn diagnoosiin, vaan päätökset tehdään aina toimintakykyyn perustuen. Sosiaalityöntekijä tekee arvion siitä, onko hakija lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen. Henkilökohtaisen avun tuntimäärä määritellään asiakaskohtaisesti. Henkilökohtaisen avun tuntimäärää arvioitaessa vaikeavammaisen henkilön työ voi perustua työsuhteeseen tai yritystoimintaan. Työllä tässä tarkoitetaan työsuhdetta tai yritystoimintaa, josta vammainen henkilö saa toimeentulonsa kokonaan tai osittain Opiskelun pitää tähdätä tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tai ammattitaidon vahvistamiseen sekä työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Muunlainen opiskelu katsotaan harrastukseksi. Perusopetuksen osalta henkilökohtaisen avun järjestämisvastuu on sivistystoimella (Perusopetuslaki (628/1998) 31 ). Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen järjestetään henkilökohtaista apua vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. 5. Työnantajuus Työnantajamallin mukaisessa työsuhteessa henkilökohtaisen avustajan työnantaja on pääsääntöisesti aina avustettava eli vaikeavammainen henkilö, ja työsuhde perustuu henkilö-kohtaisen avustajan ja vammaisen henkilön väliseen kirjalliseen työsopimukseen. Työnantaja hankkii avustajansa itse ja voi näin ollen päättää, kuka ja millainen työntekijä on hänelle sopiva. Työnantaja määrittelee myös itse avustajan työajat ja työtehtävät sekä vastaa työnantajalle kuuluvista lakisääteisistä velvoitteista. Henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimiminen merkitsee vastuun ottamista. Virallisesti vastuu liittyy palkasta, vakuutuksista ja ennakonpidätyksistä sekä työterveyshuollosta huolehtimiseen.. Työnantajan on muistettava, että hän on esimies ja että hänen tulee pyrkiä ratkaisemaan työsuhteessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat itse. Koska vaikeavammainen henkilö toimii työnantajana, ei avustajalla myöskään ole oikeutta esittää työsuhteesta johtuvia vaatimuksia kunnalle. Viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että työntekijän oikeudet työsuhteessa toteutuvat. Työnantajan oikeudet tiivistettynä ovat: - työntekijän työhön ottamisesta päättäminen - työn johtaminen ja työnjohdollisten ohjeiden ja määräysten antaminen - työntekijän lomauttaminen työn väliaikaisen keskeytymisen ajaksi lain sallimissa rajoissa (ilmoitettava vähintään 14 vrk ennen lomautuksen alkua) - työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen asiallisesta ja painavasta syystä lain sallimissa rajoissa. 8

9 Työnantajan velvollisuudet ovat: - avustajan rekrytointi - työsopimuksen tekeminen avustajan kanssa - avustajan työterveyshuollosta huolehtiminen - työvuorojen suunnitteleminen vähintään viikon jaksoille 7 vrk etukäteen - allekirjoitetun työtuntilistan toimittaminen tilitoimistoon viimeistään seuraavan kuukauden 5. päivänä - sopiminen vuosilomasta, lomautuksesta ja muista muutoksista työsuhteessa avustajan kanssa ja ilmoittaminen näistä vammaispalveluihin ilmoituslomakkeella - työturvallisuudesta ja työolosuhteista huolehtiminen - kirjanpito työntekijän sairauspoissaolojen määrästä - lakien ja sopimusten noudattaminen - työntekijöiden tasapuolinen kohtelu (kun työnantajalla useampia avustajia) - hyvän työilmapiirin ja työntekijän työssä suoriutumisen edistäminen - työtodistuksen antaminen työsuhteen päättyessä (työntekijän pyynnöstä). Kunta käyttää palkkojen maksuun kilpailuttamaansa yksityistä tilitoimistoa, joka maksaa palkan kuukausittain. Tilitoimisto suorittaa työeläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä toimittaa vuosi-ilmoitukset vakuutusyhtiöihin ja verohallintoon. Työnantajan tulee huolehtia lakisääteisten vakuutusten ottamisesta. Henkilökohtaisen avustajan työhön ei vaadita erityistä koulutusta tai työkokemusta. Avustajana voi siis toimia kuka tahansa työhön soveltuva laillinen henkilö, ei kuitenkaan pääsääntöisesti työnantajan lähiomainen. Avustajan ikä ei myöskään rajoita avustajana toimimista, ja vakituiseen työsuhteeseen voidaan ottaa 15 vuotta täyttänyt henkilö. Kuitenkin alle 18-vuotiaan työntekijän kohdalla työhöntulotarkastuksessa tulee voida todeta, ettei työ vahingoita alaikäisen nuoren omaa kehitystä. Alaikäisen avustajan huoltajalla on myös oikeus kiistää tehty työsopimus. Avustaja tulee valita tarkasti ja työhön opastamisen tulee olla mahdollisimman perusteellista ja hyvin suunniteltua. Työhön opastamista ja työssä ohjaamista täytyy muistaa ylläpitää ainakin aina tilanteen muuttuessa. Parhaiten työntekijän soveltuvuus avustajan työhön selviää koeaikana. Työnantajana toimiva vaikeavammainen henkilö voi sosiaalityöntekijän viranhaltijapäätöksessä myönnetyn tuntimäärän puitteissa palkata myös useamman kuin yhden avustajan, mikäli käytännön toimet sitä vaativat. Avustajaa hankkiessa työnantaja voi ilmoittaa työpaikasta työ- ja elinkeinotoimiston internet-sivustolla Lisäksi hän voi käyttää verkostojaan ja lähipiiriään apuna sopivan avustajan löytämiseksi. Tarvittaessa hän voi olla yhteydessä vammaispalveluihin ja pyytää neuvoja avustajan rekrytointiin. 9

10 6. Työsopimus ja sen sisältö Vammaisen henkilön ja hänen avustajansa on tehtävä työsuhteestaan aina kirjallinen työsopimus, myös silloin kun on kyse määräaikaisesta työsuhteesta tai sijaistamisesta. Tämän oppaan liitteenä on työsopimuspohja tätä varten. Työsopimuslomakkeita saa myös vammaispalvelun työntekijöiltä. Työsopimuksesta tulee tehdä kolme samansisältöistä kappaletta: yksi työnantajalle, yksi työntekijälle ja yksi lähetettäväksi tilitoimistoon palkanmaksua varten. Sopimuksessa määritellään työtehtävät, työaika, palkkaus ym. työsuhteen keskeiset ehdot. Työsuhteeseen sovelletaan yleisen työlainsäädännön määräyksiä eli työsopimuslakia, työaikalakia, vuosilomalakia, työterveyslakia, sairausvakuutuslakia, työterveyshuoltolakia ja tarvittaessa lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä sekä muita soveltuvia lakeja. Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry:n (HETA) jäseniksi liittyneiden työnantajien avustajiin sovelletaan tämän lisäksi HETA:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen Liitto ry:n (JHL) välistä työehtosopimusta. Kyseessä olevan työehtosopimuksen sisällöstä ohjeistaa tarvittaessa HETA-liiton neuvonta (ks. Jos työnantaja ei ole järjestäytynyt Heta-liittoon, ei voida noudattaa henkilökohtaisen avun työehtosopimusta, koska kyseinen sopimus koskee ainoastaan Hetan jäseninä olevia työnantajia. 7. Työsuhteen kesto ja koeaika Avustajan työsuhde on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole syytä tehdä määräaikaiseksi. Tietyissä tilanteissa hyväksytään määräajaksi tehty sopimus. Työsopimus voi olla määräaikainen, jos syynä on työtehtävän luonne, sijaisuus, tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka. Perusteltu syy määräaikaisuudelle voi olla myös esimerkiksi työntekijän oma pyyntö. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana (ks. Työsopimuslaki 3 ). Määräaikainen työsuhde päättyy nimensä mukaisesti määräajan umpeuduttua. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen kohdalla noudatetaan työlainsäädännön mukaista irtisanomisaikaa. Työsopimuksen irtisanomisaika on työntekijällä 14 vrk alle viiden vuoden työsuhteissa. Yli viiden vuoden työsuhteissa työntekijän irtisanomisaika on kuukausi. Työsopimusta ei voida tehdä pidemmäksi aikaa, kuin henkilökohtaista apua koskeva viranhaltijapäätös on voimassa. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten tekeminen ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto, taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Työsuhteessa suositellaan käytettäväksi koeaikaa, josta on säädetty työsopimuslain 4 :ssä. Koeaika antaa sekä työntekijälle että työnantajalle mahdollisuuden harkita, vastaako työ etukäteisodotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen syystä, joka ei ole syrjivä tai epäasiallinen. Työntekijän ei tarvitse esittää perustetta, miksi hän haluaa purkaa työsopimuksen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään neljän kuukauden pituisesta 10

11 koeajasta, jonka katsotaan alkavan työsuhteen alkamispäivästä. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, eli esimerkiksi kuuden kuukauden mittaisessa määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään kolme kuukautta. 8. Työtehtävät Työnantaja määrittelee avustajan työtehtävät. Työtehtävät määritellään henkilökohtaisen avun päätöksen ja palvelusuunnitelman pohjalta. Henkilökohtainen apu voi kohdistua niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtainen avustaja ei pääsääntöisesti suorita sairaanhoidollisia toimenpiteitä eikä vastaa avustettavan kuntoutuksesta. Mikäli avustaja kuitenkin työnantajan pyynnöstä suorittaa hoidollisen toimenpiteen, vastuu toimenpiteestä on aina työnantajalla itsellään ja hänen tulee kyetä neuvomaan ja perehdyttämään avustaja toimenpiteeseen. Hoidollisia toimenpiteitä ilman työnantajan asiantuntevaa ohjausta ovat muun muassa lääkkeenjako dosettiin, katetrointi, suolen tuseeraaminen, insuliinin pistäminen, verinäytteiden ottaminen, iv-kanyylin vaihtaminen, suonen sisäisten nesteiden tai lääkkeiden tiputtaminen tai muut hoidolliset toimenpiteet, joihin liittyy avustettavan ja/tai avustajan terveysriski. Mikäli avustettavan tilanne muuttuu hoidollisia toimenpiteitä vaativaksi, tulee avustettavan (työnantajan) ottaa yhteyttä vammaispalveluiden sosiaalityöntekijään ja/tai kotihoitoon, jotta voidaan sopia uusista käytännöistä. 9. Työaika Työaika sovitaan työsopimuksessa. Työaikana avustaja on työnantajan käytettävissä. Työaikojen tulee noudattaa vammaiselle henkilölle tehtyä palvelusuunnitelmaa ja voimassaolevaa henkilökohtaisen avun päätöstä. Jos vammaiselle henkilölle on myönnetty henkilökohtaisen avun tunteja yksityiskohtaisesti jotakin tiettyä tarkoitusta varten esimerkiksi arkipäiville, tulee nämä tunnit käyttää noina mainittuina päivinä, eikä esimerkiksi samaisen viikon sunnuntaina. Työaika voidaan sopia joko säännöllisenä viikoittaisena, tai epäsäännöllisenä viikoittaisena tai kuukausikohtaisena tuntimääränä. Pääsääntöisesti käytetään kuukausikohtaista tuntimäärää. Yksittäisen avustajan viikoittainen työaika tulisi pääsääntöisesti olla korkeintaan 40 tuntia. Joissakin tapauksissa voidaan perustellusta syystä käyttää tasoittumisjaksoa, jolloin työaika tasoittuu pidemmällä ajanjaksolla keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Tasoittumisjakso on neljä viikkoa. Viikoittaisen vapaa-ajan ja vuorikausilevon tulee toteutua myös tasoittumisjaksoa käytettäessä. (ks. työaikalaki 605/1996, 3. luku 6.) Samalla työnantajalla voi olla useampi avustaja, jolloin hän tekee työsopimuksen jokaisen avustajan kanssa erikseen. Työntekijöiden yhteensä tekemä tuntimäärä saa olla enintään se tuntimäärä, joka työnantajalle on kunnan vammaispalveluissa tehdyssä palvelusuunnitelmassa ja/tai henkilökohtaisen avun viranhaltijapäätöksessä myönnetty. Henkilökohtaisen avun päätöksen ylittäneistä tuntimääristä kunta ei maksa korvauksia, vaan nämä jäävät avustettavan itsensä maksettaviksi. 11

12 Työajat on sovittava siten, että työntekijän viikoittainen vapaa-aika ja lepoajat toteutuvat työaikalain 6 luvun mukaisesti. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin lepoaika. Lisäksi työntekijän on saatava kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. (työaikalaki 6. luku 31.) Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei lasketa työaikaan. Mikäli työntekijä ei voi poistua työpaikalta tauon ajaksi työn sitovuuden vuoksi, tulee hänelle antaa mahdollisuus ruokailuun työvuoron aikana. Tämä luetaan osaksi työaikaa. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. (työaikalaki 6. luku 28.) Työnantajana toimivan vaikeavammaisen ollessa Hetan jäsen, on lepoaikojen toteuduttava Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton (HETA) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) välisen työehtosopimuksen 7 :n mukaisesti. Mikäli työnantajan teettämä työaika on lainvastainen, tulee työaika korjata lainmukaiseksi. On hyvä muistaa, että työaikasäännösten rikkominen johtaa ennen pitkää avustajan työterveyden heikkenemiseen ja sairauspoissaoloihin. 10. Palkkaus Vammaispalvelun sosiaalityöntekijän tekemässä viranhaltijapäätöksessä ilmoitetaan vammaispalvelun korvaama henkilökohtaisen avustajan palkka, työaikakorvaukset sekä enimmäistuntimäärä, jolta korvaukset maksetaan. Pääsääntöisesti avustajille maksetaan työstä aina tuntipalkkaa, joka määräytyy Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden määrittämän korvaustason mukaan. Henkilökohtaisen avustajan sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistama voimassa oleva olevat tuntipalkka on alkaen 10,50 /h. Heta-liittoon kuuluvilla noudatetaan samaa palkkausta. Peruspalkkaa korotetaan kaikilla avustajilla Heta-liiton sopimuksen mukaisesti. Mikäli henkilökohtaisen avustajan työnantaja kuuluu Heta-liittoon, avustajalle voidaan maksaa mahdollinen kokemuslisä (3 %). Yötyötä saa teettää ainoastaan silloin, kun avustamisen tarvetta on myös yöaikaan ja avustamista yöaikaan on myönnetty viranhaltijapäätöksessä. Ilta -ja viikonlopputyöstä sekä yötyöstä maksetaan erillislisä avustajan perustuntipalkan perusteella seuraavasti, (huomioiden viranhaltijapäätös ja siinä olevat rajaukset koskien esimerkiksi viikonloppu tai iltatyötä): Lauantaityölisä on 20 % Sunnuntaityökorvaus 100 % maksetaan sunnuntaisin, kirkollisina juhlapäivinä (loppiainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, pyhäinpäivä, 12

13 joulupäivä ja tapaninpäivä) sekä uudenvuodenpäivänä, vapunpäivänä, juhannuspäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä. Iltatyölisä on 15 % klo välisenä aikana tehdystä työstä. Yötyölisä on 30 % klo välisenä aikana tehdystä työstä. Sunnuntait ja kirkolliset arkipyhät on työaikalain mukaan ensisijaisesti annettava avustajalle vapaaksi, mutta mikäli päivä olisi avustajalle normaalistikin työpäivä ja hänen on avustamisen tarpeen vuoksi olevat työssä ko. päivänä, maksetaan palkka korotettuna seuraavasti: Uudenvuodenpäivä sunnuntailisä Loppiainen sunnuntailisä Pitkäperjantai sunnuntailisä Pääsiäislauantai lauantailisä 1. ja 2. pääsiäispäivä sunnuntailisä Vapunpäivä sunnuntailisä (HETA: su-lisä + arkipyhäkorvaus) Helatorstai sunnuntailisä Helluntai sunnuntailisä Juhannuspäivä sunnuntailisä Pyhäinpäivä sunnuntailisä Itsenäisyyspäivä sunnuntailisä (HETA: su-lisä + arkipyhäkorvaus) Joulupäivä ja tapaninpäivä sunnuntailisä (HETA: su-lisä + arkipyhäkorvaus) Aattopäivät eli uudenvuodenaatto, vappuaatto, juhannusaatto ja jouluaatto ovat normaaleja työpäiviä eivätkä oikeuta lisiin, mutta ne eivät vapaaksi annettuna kuluta vuosilomapäiviä (jouluaatto HETA - liiton jäsenten avustajilla: su-lisä + arkipyhäkorvaus). Jos arkipyhä on annettu vapaaksi, työlainsäädännön mukaan menetetyiltä työtunneilta ei makseta palkkaa. Työtunnit voidaan kuitenkin sopia työnantajan kanssa tehtäväksi muuna ajankohtana, mikäli se on työnantajan toiminnan kannalta tarpeen. Työnantajana toimivan vaikeavammaisen ollessa Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto HETA:n jäsen, noudatetaan arkipyhäkorvausten osalta HETA:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) välistä työehtosopimusta (erot merkitty yllä). Yli- ja lisätyö työ tulee aina ensisijaisesti sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityöt korvataan avustajalle vain, jos ylityön teettäminen on avustettavan arjen sujumisen kannalta täysin välttämätöntä, eikä vapaaaikaa ole mahdollista antaa säännöllisenä työaikana. Tästä tulee aina sopia erikseen vammaispalveluiden sosiaalityöntekijän kanssa. Työaikalain (605/1996) 2 :n mukaan työaikalakia ei sovelleta työnantajan perheenjäsenten työhön, eikä työhön, jota työntekijä tekee kotonaan. Merkitystä ei ole sillä, asuuko perheenjäsen samassa vai eri taloudessa tai onko työsuhteessa muita ulkopuolisia työntekijöitä. Lainkohdan tarkoittamia perheenjäseniä ovat työnantajan 13

14 aviopuoliso, työnantajan tai hänen aviopuolisonsa vanhemmat ja isovanhemmat taikka lapset ja lapsenlapset sekä ottolapset ja ottovanhemmat. Perheenjäsenten välisessä työsuhteessa ei siten myöskään synny oikeutta ylityö, sunnuntaityö tai muihin työaikalain mukaisiin korvauksiin. Myöskään työajan määräytymiseen, kuten esimerkiksi säännölliseen työaikaan liittyviä säännöksiä, ei sovelleta perheenjäsenen työsuhteessa. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelu korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut vain sosiaalityöntekijän päätöksen mukaisesti. Mikäli asiakas käyttää avustajatunteja enemmän (tai muuna aikana) kuin päätöksessä on myönnetty, tulee työnantajan itse korvata ylimenevä osa. Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus solmimansa työsopimuksen perusteella myös suorittaa työntekijälleen suurempaa palkkaa kuin kunnan määrittelemät tuntipalkat mutta kunta ei vastaa näistä kustannuksista. 11. Rikostaustaote Työntekijän rikostaustaote tulee tarkistaa alaikäisten lasten kanssa työskenteleviltä työntekijöiltä, jos työsuhde kestää yhden vuoden aikana vähintään 3 kuukautta. Työnantajan tulee pyytää rikostaustaote nähtäväksi, mutta hän ei saa arkistoida otetta itselleen. Rikostaustaotetta ei myöskään tarvitse toimittaa vammaispalveluihin, eikä sitä voi vaatia työntekijältä, ellei hän työskentele alaikäisten lasten kanssa. Työntekijä voi tilata rikostaustaotteen Oikeusrekisterikeskuksen internet-sivuilta osoitteesta Vammaispalvelut ei korvaa rikostaustaotteen tilaamisesta aiheutuneita kuluja. 12. Vaitiolovelvollisuus Allekirjoittamalla työsopimuksen työntekijä sitoutuu noudattamaan täydellistä vaitiolovelvollisuutta työnantajaa ja hänen perhettään koskevissa henkilökohtaisissa asioissa sekä olemaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työnantajana toimiva avustettava henkilö ei myöskään saa antaa työntekijästään henkilökohtaisia tietoja ulkopuolisille. 13. Henkilökohtaisen avustajan palkanmaksu ja tuntilista Kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan työnantajalle avustajan palkan, avustajan lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturvamaksut sekä muut kohtuulliset, välttämättömät avustajasta aiheutuneet kulut. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijän tekemässä viranhaltijapäätöksessä ilmoitetaan vammaispalvelun korvaama henkilökohtaisen avustajan palkka, työaikakorvaukset sekä enimmäistuntimäärä, jolta korvaukset maksetaan. Palkanlaskennan ja maksun hoitaa tilitoimisto. Palkanmaksu on kerran kuukaudessa. Palkanmaksun edellytyksenä on työtuntilistan toimittaminen tilitoimistoon kalenteri 14

15 kuukausittain. Tuntilistat toimitetaan aina tilitoimistolle palkanmaksua varten. Tuntilistaan merkitään tehdyt työtunnit. Palkka maksetaan toteutuneiden tuntien mukaisesti kuitenkin enintään työsopimuksessa ja voimassa olevassa viranhaltijapäätöksessä oleva tuntimäärä. (Myös kuukausipalkkalaisten tulee täyttää tuntilista työajan seurantaa varten.) Tuntilistoissa tulee olla työantajan tai hänen edunvalvojansa ja työntekijän allekirjoitukset. Tuntilistat toimitetaan tilitoimistolle palkanmaksua varten seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä. Mikäli tuntilistaa ei ole toimitettu tilitoimistoon annettuun päivämäärään mennessä, palkanmaksu siirtyy seuraavalle kuukaudelle. Työtuntilistan toimittamisen viivästyessä määräajasta, vastaa työnantaja työntekijälleen palkanmaksun viivästymisestä. Palkka maksetaan työtuntilistan mukaisilta tunneiltasuoraan työntekijän työsopimuksessa ilmoittamalle pankkitilille kuukauden 15. päivänä tai sen sattuessa viikonlopulle tai arkipyhälle sitä edeltävänä arkipäivänä. Ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntai ja mahdolliset ylityölisät maksetaan vain jos viranomaispäätöksessä on niin sovittu. Kertyneet ylityötunnit tulee ensisijaisesti pitää vapaana, seuraavan kuun aikana. Mikäli tunteja, tai osaa tunneista ei ole pystynyt pitämään vapaana, korvataan ne seuraavan kuun palkan maksun yhteydessä. Esim. helmikuussa kertyneet ylityöt tulee pitää vapaana maaliskuussa. Mikäli niitä tai osaa niistä ei ole pidetty vapaana korvataan ne työntekijälle maaliskuun palkanmaksun yhteydessä. Tilitoimisto laskee työntekijän kertyneet ylityötunnit ja ilmoittaa ne palkansaajalle ja työnantajalle. Työntekijä ilmoittaa tuntilistalla ylityövapaana/työajan tasauksena pidetyt tunnit. Ylitöistä ja muista poikkeamista tunneissa tulee aina sopia etukäteen vammaispalveluiden sosiaalityöntekijän kanssa! Mikäli työtunteja tarkistettaessa huomataan, että myönnetty tuntimäärä on ylittynyt eikä sitä ole hyväksytty vammaispalveluissa kunta ei vastaa ylimääräisten tuntien palkkakustannuksista, vaan nämä tunnit jäävät työnantajan korvattavaksi suoraan avustajalle. Mikäli tunneissa/toteumassa on poikkeamia, joista sovittu viranhaltijan kanssa tapauskohtaisesti etukäteen, tulee asiakaan toimittaa työntekijän tuntilista näistä tunneista ensin hyväksyttäväksi vammaispalveluun, josta se lähetetään allekirjoitettuna tilitoimistolle palkanlaskentaa ja maksua varten. 14. Työvuorosuunnitelma Avustajan työnantaja on velvollinen tekemään työvuorosuunnitelman vähintään viikon ajaksi 7 vuorokautta etukäteen. Käytettäessä tasoittumisjaksoa työvuorosuunnitelma tulee antaa koko jakson ajalle viimeistään viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi työajan alkamisen ja päättymisen kellonajat ja siinä tulee huomioida, että lakisääteiset lepoajat toteutuvat. Näiden vuorojen lisäksi avustajalla ei ole velvoitetta tulla töihin. Työvuoroja voidaan yhteisellä sopimuksella muuttaa, kuitenkin niin että kokonaistuntimäärä pysyy samana 15

16 tasoittumisjakson puitteissa. Koska on kyse työsuhteesta, työntekijän on aina tiedettävä työvuoronsa etukäteen voidakseen suunnitella vapaa-aikansa. Työnantajan on pidettävä työvuorosuunnittelulla myös huolta siitä, ettei päätöksessä myönnettyjen avustajatuntien enimmäismäärä ylity. Työvuorosuunnitelmaa ei pääsääntöisesti tarvitse toimittaa vammaispalveluihin tai tilitoimistoon, vaan se toimii työnantajan ja avustajan yhteisenä sopimuksena. Työvuorosuunnitelma on pidettävä seuraavista syistä: - Työntekijä tietää etukäteen, milloin hän on työssä ja milloin vapaalla samoin työnantaja tietää, milloin ja kuka häntä avustaa. - Työntekijällä on oikeus sairaana ollessaan saada sairausajalta korvaus, mikäli sairauspäivälle oli suunniteltu työvuoro työvuorosuunnitelmassa. - Työntekijällä on työnteon keskeytyessä äkillisesti (esim. avustettavan työnantajan joutuessa sairaalaan) oikeus saada 14 vrk palkkaa suunniteltujen vuorojen mukaisesti - Työntekijällä on oikeus saada korvausta työssä tai työmatkalla sattuneesta työtapaturmasta, kun työvuoro voidaan todentaa työvuorosuunnitelmasta 15. Avustajan vakuutukset ja sosiaaliturvamaksut palkan sivukulut Kunta korvaa avustajan palkkauksesta aiheutuvat kustannukset, joihin sisältyvät avustajan palkan lisäksi työnantajalle kuuluvat lakisääteiset, työeläke -, vakuutus- ja sosiaaliturvamaksut. Työnantaja huolehtii ja on velvollinen ottamaan työntekijää koskevat lakisääteiset työttömyys- ja tapaturmavakuutukset. Lakisääteinen tapaturmavakuutus ja ylimääräinen ryhmähenkivakuutus otetaan uuden työnantajan aloittaessa työnantajan nimissä. Vakuutus turvaa kaikkia työnantajan avustajia työaikana. Sastamalan kaupunki toimii sijaismaksajana Tyel-vakuutusmaksuissa. Tämä tarkoittaa, että vammaispalvelut tilittävät suoraan työnantajan Tyel-vakuutusmaksun Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera:lle tilitoimiston laskelman mukaisesti. Työntekijän bruttopalkasta pidätetään ennakonpidätyksen lisäksi työttömyysvakuutusmaksu ja eläkevakuutusmaksu (ei alle 18-vuotiaiden, eikä yli 68- vuotiaiden osalta). Verottaja vahvistaa nämä sivukuluprosentit vuosittain. Sivukulut on huomioitu tilitoimiston kuukausittain kaupungille toimittamissa palkkalaskelmissa ja Sastamalan kaupunki tilittää sosiaaliturvamaksun ja ennakonpidätyksen sijaismaksajana Verohallinnolle. 16

17 16. Muut kohtuulliset välttämättömät kulut Vammaispalvelulain mukaan kunta korvaa myös muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Kyseessä voivat olla sellaiset kustannukset, jotka ovat syntyneet avustajatoiminnasta ja ovat ehdottoman tarpeellisia. Esimerkkinä tästä voivat olla matka-, majoitus- ja ateria kulut, kun avustaja joutuu matkustamaan työnantajan mukana. Erillisistä avustajan kuluista on sovittava etukäteen vammaispalveluiden sosiaalityöntekijän kanssa, joka tekee asiasta erillisen päätöksen. Näin voidaan arvioida muun muassa kustannusten kohtuullisuus. Ulkomaanmatkoista (sekä pidemmät kotimaan matkat) ja niille myönnetystä henkilökohtaisesta avusta ja matkakustannuksista tehdään erilliset päätökset. Avustajan kuluja ei korvata silloin, kun kysymyksessä on määräaikainen tai vakituinen asuminen ulkomailla, koska sosiaalipalveluja ei järjestetä ulkomaille. Mikäli vaikeavammaisella henkilöllä on myönnetty vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu, tulee lähiseudulla liikuttaessa ensisijaisesti käyttää tätä palvelua jolloin avustaja pääsee samalla kyydillä ilman erillistä korvausta. 17. Avustajan poissaolo Avustajan ollessa estynyt tekemästä työtään kunta korvaa työnantajalle tarvittaessa sijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kulut. Työn antajan tulee ensisijaisesti itse hankkia ja palkata avustajan sijainen. Myös sijaisen kanssa tehdään aina työnantajamallin mukainen työsopimus työnantajan (avustettavan) ja sijaisen välille. Työsopimus tehdään pääsääntöisesti määräajaksi tietyn poissaolon ajaksi. Mikäli sijaistamisen tarvetta on odotettavissa säännöllisesti (vähintään kuukausittain), työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevan, jolloin työajaksi merkitään 0 x t/vko tai /kk (minimituntimäärä 0 ja maksimituntimäärä sijaistettavan enimmäisviikko tai kuukausituntimäärä). Lisäksi kirjataan sovitut työajat kohtaan erikseen sovitusti, työhön kutsuttaessa. 18. Sairausloma ja sairausloma-ajan palkka Avustajan tulee ilmoittaa sairauspoissaolostaan työnantajalle viipymättä asian tultua hänen tietoonsa, jotta sijaisen etsimiseen on mahdollisimman paljon aikaa. Samoin on ensisijaisesti soittamalla ilmoitettava sairauspoissaolon kesto mahdollisimman pian. Työnantajalla on oikeus vaatia työntekijältä lääkärintodistus jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäi-västä alkaen. Muutoin työntekijän on toimitettava kolmesta ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä työnantajalle terveydenhuollon ammattihenkilön antama selvitys. Joka tapauksessa viimeistään neljännestä poissaolopäivästä lukien työntekijän on toimitettava työnantajalle lääkärintodistus. Sairauspoissaolotodistukset ja - selvitykset on toimitettava viipymättä. 17

18 Sairauspoissaolotodistukset ja selvitykset ovat erityisen luottamuksellista tietoa ja sisältävät arkaluonteisia henkilötietoa. Työnantajan on huolehdittava siitä, että niiden käsittelyssä noudatetaan henkilötietolakia sekä lakia yksityisyyden suojasta työelämässä. Sairauspoissaolotodistusten ja -selvitysten säilyttäminen, luovuttaminen ja hävittäminen on tehtävä laissa säädetyllä tavalla. Vähintään kuukauden kestäneessä työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada täysi palkka sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun työvuorosuunnitelman mukaisesti, enintään siihen asti, kunnes oikeus sairasvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden kestäneessä työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada 50 % palkastaan. Edellytyksenä palkan maksamiselle on, että sairauspäiviltä toimitetaan tilitoimistoon alkuperäinen lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus työtuntilistan palauttamisen yhteydessä. Sairauslomapäivät merkitään tuntilistaan. Kun työntekijän sairasloma jatkuu yhtäjaksoisesti yli 10 arkipäivää, työntekijän/työnantajan tulee täyttää Kelan sairauspäivärahahakemus, joka löytyy Kelan www-sivuilta. Tilitoimistosta saa lomakkeen nro Y17, Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, mikä tulee liittää sairauspäivärahahakemukseen. Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada. Jos työntekijä on sairauslomalla saman sairauden vuoksi, jonka johdosta hän on ollut poissa ja ollut oikeutettu KELAn päivärahaan 30 päivän sisällä, avustaja on oikeutettu KELAn päivärahaan sairastumista seuraavien päivien ajalta ja tällöin maksetaan palkkaa vain sairastumispäivältä. Jos sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä, työntekijän tulee toimittaa KELAan työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä viimeistään silloin. Avustaja huolehtii, että lausunto toimitetaan ajoissa. Lausunto on maksuton työterveyshuollon kautta. Työnantaja on velvollinen pitämään kirjaa työntekijänsä sairauspoissaoloista. Tavoitteena on havaita pitkittyvä työkyvyttömyys riittävän varhain, sekä helpottaa työntekijän toipumista ja työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. Työnantajan tulee keskustella poissaoloista työntekijän kanssa. Viimeistään kun sairauspoissaoloja on kertynyt viimeisen vuoden aikana 30 päivää yhtäjaksoisesti tai useista lyhyistä poissaoloista yhteensä, työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon omalle työterveyshoitajalle. Jos KELA on maksanut sairauspäivärahaa 60 päivältä, työntekijän tulee toimittaa KELA:lle B-lausunto, jonka kirjoittaa työterveyslääkäri tai muu hoitava lääkäri. Lausunto on maksuton työterveyshuollon kautta. Lausunnon avulla KELA selvittää, voisiko kuntoutuksesta olla apua työntekijän sairauteen ja työhön palaamiseen. Jos sairauspäiviä on kertynyt 90 päivää viimeisen kahden vuoden aikana ja KELA on maksanut näiltä sairauspäivärahaa, työntekijän tulee toimittaa KELA:lle lausunto jäljellä olevasta työkyvystään. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. 18

19 19. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ja sairastuneen lapsen hoito Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, ja vanhempainrahakaudet. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia (ks. työsopimuslaki 4 luku 1 ). Avustajalla ei ole oikeutta palkalliseen äitiys - eikä vanhempainvapaaseen, koska työnantajalla ei lain mukaan ole palkanmaksuvelvollisuutta edellä mainittujen vapaiden ajalta. Työntekijän tulee hakea vanhempainrahaa Kansaneläkelaitokselta. Vuosiloman pituutta laskettaessa äitiysloma on kuitenkin työssäolopäivien veroista ja oikeuttaa vuosilomaan (erilliset ohjeet KELAsta). Äitiys- ja isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle ja kunnan vammaispalveluihin viimeistään kuukautta ennen vapaan alkamista. Työntekijällä on oikeus saada palkatonta hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsensa hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Työntekijän on ilmoitettava työantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti, on työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkatonta hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sastamalan kaupungissa henkilökohtaisen avustajan palkka (ei lisiä) korvataan ensimmäiseltä sairaan lapsen hoitopäivältä työvuorosuunnitelman mukaisesti. Tällöin työntekijän tulee aina esittää lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus ko. ajalta. 20. Vuosiloma ja vuosiloma-ajan palkka Henkilökohtaiselle avustajalle kertyy vuosilomaa vuosilomalain (162/2005) ja HETA:n jäseninä olevien työnantajien avustajille työehtosopimuksen 12 :n mukaisesti. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kaksi arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta alle vuoden kestävissä työsuhteissa. Yli vuoden kestävissä työsuhteissa lomaa kertyy vastaavasti 2,5 päivää kuukaudessa. Mikäli lomanmääräytymistä laskettaessa ei tule kokonaislukua, annetaan täysi lomapäivä. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa lain mukaisesti. Tarvittaessa kunta korvaa sijaisen palkkaamisesta aiheutuneet kulut avustajan vuosiloman tai sairausloman ajalta työnantajamallin tai kunnan järjestämän ostopalvelun mukaisesti. Lomapalkka maksetaan (koko lomapalkka myös talviloma). Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja päättyvä ajanjakso, jonka aikana työntekijä on työssä vähintään 14 työpäivää kuukaudessa tai 35 tuntia kalenterikuukauden aikana. 19

20 Vuosilomalaissa tarkoitetaan arkipäivillä muita viikonpäiviä kuin sunnuntai, kirkolliset juhlapäivät (loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, pyhäinpäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä) sekä uudenvuodenpäivä, pääsiäislauantai, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto. Toisin sanoen arkipäiviksi lasketaan normaalina viikkona maanantai lauantai eli yksi kokonainen vuosilomaviikko vähentää kertymää 6 arkipäivällä. Työssäolopäivien veroisia päiviä ovat työstä poissaolopäivät äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, tai vanhempainloman vuoksi. Avustajille jotka tekevät työtä alle 35 h kuukaudessa maksetaan lomakorvaus joka palkanmaksun yhteydessä. Alle 14 päivänä kaikkina kalenterikuukausina työtä tekevän työntekijän vuosilomapalkka on prosenttiperusteinen, 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta. Lomapalkan perusteena olevaan palkkaan ei kuitenkaan katsota hätätyötä ja lain tai sopimuksen mukaista ylityölisää. 21. Lomaraha Lomaraha ei ole lakisääteinen korvaus, Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden vammaispalvelut korvaa ylimääräisenä etuna lomarahan, mikäli avustajan työsuhde on kestänyt yli 12 kuukautta, muutoin lomarahaa ei korvata. HETA-liiton jäsenten kohdalla noudatetaan sopimusta. Lomaraha maksetaan kokonaisuudessaan kaikille avustajille heinäkuun (15.8) palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määräaikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde puretaan tai todetaan purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun mukaisesti. 22. Loman ajankohta Vuosiloman ajankohdasta voidaan sopia avustajan ja työnantajan välillä. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan. Lomakausi on ajalla Yli 24 lomapäivää ylittyvä osuus voidaan antaa työnantajan määräämänä lomakauden jälkeen ennen uutta lomakautta ns. talvilomana tai muulloinkin esim. työnantajan ollessa kuntoutuksessa. Itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää ei tässä yhteydessä lueta arkipäiviksi. Lomaa tulee kuitenkin antaa vähintään 12 arkipäivää yhtäjaksoisesti. (vuosilomalaki ) 23. Lomautus Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja voi työsopimuslaissa säädettyjen 20

21 perusteiden täyttyessä lomauttaa avustajan joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon. Lomauttaminen tulee tehdä esimerkiksi tilanteissa, jolloin työnantaja menee kuntoutukseen ja kuntouttava taho järjestää hänelle riittävän avustamisen, tai jos työnantaja joutuu sairaala- tai laitoshoitoon. Lomautus on tehtävä 14 vrk ennen lomautuksen alkua ja työntekijä voi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon lomautuksen ajaksi. Mikäli keskeytys on työnantajan tiedossa etukäteen, ei korvausta avustajan palkasta ko. ajalla suoriteta, vaan työntekijä tulee työnantajan toimesta lomauttaa 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamista. Muussa tapauksessa työnantaja vastaa avustajan palkkakustannuksista itse. Työnantajan on aina ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamista ja annettava tälle lomautustodistus (lomake osoitteessa Todistuksesta tulee käydä ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta uudelleen vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Lomautuksen arvioidaan kestävän enintään 90 päivää. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän voi lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Työntekijällä on oikeus ottaa mahdollisen lomautuksen ajaksi vastaan muuta työtä. Työntekijä voi lomautuksen aikana pitää myös kertynyttä vuosilomaa, jolloin hän saa ajalta loma-ajan palkan. Lomautetulla työntekijällä on myös oikeus hakea työ- ja elinkeinotoimistosta työttömyyskorvausta lomautusajalta ilmoittautumalla työnhakijaksi ja esittämällä lomautustodistuksen työvoimatoimistossa viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Esi-ilmoitus lomautuksesta voidaan tehdä myös internetissä osoitteessa verkkopankkitunnuksilla ensimmäisenä lomautuspäivänä, minkä jälkeen tulee työ- ja elinkeinotoimistossa käydä ilmoittautumassa 10 päivän kuluessa. Omavastuuaika työttömyyskorvauksen saamiselle on yleensä 7 arkipäivää. 24. Työnteon yllättävä keskeytyminen Henkilökohtaista avustamista ei toteuteta työnantajan ollessa laitoshoidossa. Mikäli työnantaja joutuu yllättäen sairaala- tai laitoshoitoon omasta terveydentilastaan tai muusta syystä johtuen ja avustajan työ tämän vuoksi keskeytyy, maksetaan avustajalle palkkaa seuraavalta 14 vuorokaudelta työvuorosuunnitelman tuntien mukaisesti. Tällöin työvuorosuunnitelman mukaiset työajat täytetään työtuntilistaan ko. keskeytyksen ajalta ja huomautuksia kohtaan lisätään merkintä työn yllättävästä keskeytymisestä (TYK). Työnantajan menehtyessä työsopimus katsotaan päättyneeksi 14 vuorokauden kuluttua työnantajan kuolemasta. Työvuorosuunnitelman mukaiset työtunnit korvataan tältä ajalta, mikäli suunnitellut työtunnit on merkitty viimeiseen työtuntilistaan, sekä huomautuksiakohtaan työnantajan kuolinpäivä. 21

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE Kirkkonummen kunta Perusturva Vammaispalvelut Voimassa 1.5.2013 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ - MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON...3 2 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN...3 2.1

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJAOHJE Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat palauttavat

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vanhus- ja vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE 0 9 OHJEITA TYÖNTEKIJÄLLE 2 9.1 Vakuutukset... 2 9.2 Työsopimus... 2 9.3 Työaika ja työtuntilistat... 3 9.4

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje työnantajalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje työnantajalle Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi Yhteisösähköposti: vammaispalvelut@turku.fi Käyntiosoite: Aninkaistenkatu 1 D, 6. kerros Henkilökohtaisen avun

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12.

LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12. Liite nro 1 Peruspalvelultk 16.9.2015 LAPINLAHDEN KUNNAN OHJE VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETTÄVÄSTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA 1.11.2015 ALKAEN (Vammaispalvelulaki 19.12.2008/981 8 c ) 1. YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISEN

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 22.11.2016 Taltionumero 4949 Diaarinumero 4302/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET

1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1.1 Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle TURKU Hyvinvointitoimiala Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364 20101 Turku Puh. 02 330 000 Yhteisösähköposti: vammaispalvelut@turku.fi

Lisätiedot

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus Mikä on CV? CV on ansioluettelo. Se on tiivistelmä eli luettelo, jossa on tiedot aikaisemmista työpaikoistasi, koulutuksestasi ja omasta osaamisestasi Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa?

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

INFOPAKETTI HENKILÖKOHTAINEN APU. Jyväskylän kaupunki Vammaispalvelut. Päivitetty 27.5.2016

INFOPAKETTI HENKILÖKOHTAINEN APU. Jyväskylän kaupunki Vammaispalvelut. Päivitetty 27.5.2016 INFOPAKETTI HENKILÖKOHTAINEN APU Päivitetty 27.5.2016 Jyväskylän kaupunki Vammaispalvelut Sisällys 1. HENKILÖKOHTAINEN APU... 1 2. TYÖNANTAJUUDEN ALKAESSA... 1 2.1 Avustajan hankinta... 1 2.2 Vakuutukset...

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Työehtosopimus Osapuolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Heta Henkilökohtaisten

Lisätiedot

Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)

Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sairauspoissaolo-ohje Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sisältö 1 Lyhyet sairauspoissaolot... 2 2 Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen... 6 3 Työterveyspalvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Työsopimuksen tekeminen 13

SISÄLLYS. 1. Työsopimuksen tekeminen 13 SISÄLLYS 1. Työsopimuksen tekeminen 13 1.1 Työntekijän palkkaaminen... 13 1.1.1 Työn tarjoamisvelvollisuus... 13 1.1.2 Syrjintäkielto... 14 1.1.3 Työhönotossa kerättävät tiedot... 16 1.2 Työsopimuksen

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti: Valtuusto 10.12.2012 50 1 (6) LAUKAAN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuuston kokouksessa Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUUTOKSET 1.5.2008 ALKAEN

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUUTOKSET 1.5.2008 ALKAEN YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT JÄSENKIRJE 5/T/2008 puh. (09) 684 4380 19.03.2008 Jakelu: Jäsentyönantajat 1(2) METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUUTOKSET 1.5.2008 ALKAEN Metsäalan työehtosopimukseen tulee

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN TEHDYT TEKSTIMUUTOKSET 1.10.2011 ALKAEN

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN TEHDYT TEKSTIMUUTOKSET 1.10.2011 ALKAEN 1 (7) AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN TEHDYT TEKSTIMUUTOKSET 1.10.2011 ALKAEN SOVELTAMINEN JA YLEISET MÄÄRÄYKSET Lisätään uusi Ryhmähenkivakuutus Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä vuokrayritys

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 4.2.2015 Taltionumero 278 Diaarinumero 4064/3/13 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus Nokian kaupunki, perusturvakeskus Päätös, jota valitus

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 11.8.2011 Taltionumero 2130 Diaarinumero 3246/3/10 1 (7) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus X:n perusturvalautakunta Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle TURKU Hyvinvointitoimiala 2015 Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Faksi 02 262 6448 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN VARASTOISSA TYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu matkoilla Tanja Alatainio, lakimies Heta-Liitto

Henkilökohtainen apu matkoilla Tanja Alatainio, lakimies Heta-Liitto Henkilökohtainen apu matkoilla 29.4.2017 Tanja Alatainio, lakimies Heta-Liitto Taustaa Vammaispalvelulaki Henkilökohtaista apua myönnetään päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

Tulokasopas. Käyntiosoite: Rantalantie 6, 81720 Lieksa PL 13, 81701 Lieksa Puh. 04010 44000 Fax (013) 525 050 Kirjaamo@lieksa.fi www.lieksa.

Tulokasopas. Käyntiosoite: Rantalantie 6, 81720 Lieksa PL 13, 81701 Lieksa Puh. 04010 44000 Fax (013) 525 050 Kirjaamo@lieksa.fi www.lieksa. Tulokasopas 1 Tulokasopas Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto xx.xx.2016 Tulokasopas 2 TERVETULOA LIEKSAN KAUPUNGIN PALVELUKSEEN Esitän parhaimmat onnittelut uudesta työpaikastasi ja samalla toivotan

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Onni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto

Onni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto Onni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto OPAS HENKILÖKOHTAISEN AVUN HAKIJALLE Henkilökohtainen apu mahdollistaa yhdenvertaisuuden muiden kanssa Vammaispalvelulaki oikeuttaa henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu

Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu TOIMINTAOHJE HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE JA HENKILÖKOHTAISILLE AVUSTAJILLE 1.1.2014 ALKAEN 13.1.2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu. 2 Sisällys

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys KAUPAN ALAN TYÖEHDOT... 3 MIKÄ ON PAM... 3 JÄSENYYS...

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen

Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen 21.10.2015 VAMMAISPALVELUT Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden tavoitteena on mahdollistaa vammaiselle henkilölle mielekäs ja muihin asukkaisiin

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE FSHKY HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE Voimassa 1.5.2016 alkaen 1 Esipuhe... 2 OSA 1... 2 2.3. HENKILÖKOHTAINEN APU... 2 2.3.1. Vaikeavammaisuus ja henkilökohtainen apu... 2 2.3.2. Toimintakyvyn ja henkilökohtaisen

Lisätiedot