RAVIRAITTI 4A KAAVATUNNUS 07: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S RAVIRAITTI 4A KAAVATUNNUS 07:

2 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutosehdotus, pienennös 3) tonttijakokartta 4) asemakaavan seurantalomake Kaavan selvitykset on lueteltu kappaleessa 3.2 suunnittelutilanne. Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin/suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.

3 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 7. kaupunginosan korttelin 112 tontteja 19 ja 20 sekä virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 7. kaupunginosan korttelin 112 tontit 34 ja 35 Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa E-1 korttelialueella sijaitsevan ratsastusmaneesiin laajentaminen. Asemakaavan muutoksella määritellään tonttien rajat, rakentamisen määrä, sijainti ja rakentamistapa. Asemakaavan muutoksella laajennetaan hevostallien korttelialuetta (E-1) YU-1 korttelialueen ja VL alueen suuntaan. Hevostallien korttelialueen pinta-ala kasvaa kaavamuutoksella 2113 m² ja rakennusoikeus nousee 422 kem². Asemakaavan muutoksella ei ole todettavia merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja alueen sisäiseen kaupunkikuvaan. Kaavamuutokseen on ryhdytty maanvuokralaisten aloitteesta. Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista asemakaavan tultua voimaan. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn ja -valvonnan yhteydessä. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille luonnosvaiheen nähtävilläolosta tiedottamisen yhteydessä. Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan palvelupiste Hannikaisessa. Lisäksi asiakirjat olivat nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.xx Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6, 3. kerros (ovi F) Puh mauri.hahkioniemi@jkl.fi

4 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty suunnittelualueella vuokralla olevan Killerin kilpatalli Oy:n hakemuksesta (hakemus jätetty ), sekä Keski-Suomen Ravirata Oy:n hakemuksesta (hakemus jätetty ). Asemakaavan muutosta on haettu, jotta tontilla olevaa ratsastusmaneesia voitaisiin laajentaa. Raviradan hallitus on kokouksessaan puoltanut kaavamuutosta. Asemakaavan laatiminen on aloitettu kesällä 2018 ja kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä elokuussa Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa elokuussa Tavoitteet Jyväskylän kaupungin tavoitteena on asemakaavan muutoksella luoda entistä parempia toimintaedellytyksiä monipuoliseen liikuntaan ja virkistykseen sekä yritystoiminnan harjoittamiseen Killerin alueella. Tavoitteena on toimivan ja tarpeisiin vastaavan aluerakenteen muodostaminen. Killerin alueelle on rakentunut 2000-luvulla mittakaavaltaan laaja hevosurheilutoiminnan keskittymä, jonka toimintamahdollisuuksia ja palvelutarjontaa asemakaavan muutos parantaa. Hakijan tavoitteena on asemakaavan muutoksella mahdollistaa ratsastusmaneesin laajennus. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Killerin hevosurheilukeskuksen alueella noin 5 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueena hevostallien korttelialue (tontti 20), hevosurheilutoimintojen korttelialue (tontti 19) sekä pala lähivirkistysaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 23 hehtaaria. Tontilla 20 sijaitsee hevostallitoiminnan rakennuksia kuten muun muassa ratsastusmaneesi, jota kaavamuutoksella aiotaan laajentaa. Lisäksi tontilla on mm. hevosaitauksia. Koko tontti on rakennettua aluetta eikä siellä ole luonnontilaisia tai sen kaltaisia alueita. Kulku tontille on ravirata-alueen kautta. Tontilla 19 sijaitsee Killerin ravirata katsomo- yms. rakennuksineen sekä muita hevosurheiluun liittyviä toimintoja. Lähes koko tontti on rakennettua aluetta eikä siellä ole luonnontilaisia tai sen kaltaisia alueita. Ravirata-alueen keskellä sijaitsee pieni Killervä-lampi. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee myös laajemmin hevostalli- ja hevosurheilutoiminnan alueita ja itäpuolella Killerin urheilukeskus suurine sisäliikuntahalleineen. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Laajavuoren seudullisesti merkittävään virkistysalueeseen. Virkistysalue on suunnittelualueen osalta nuorta ja avoimehkoa mäntyvaltaista sekametsää kuivahkolla kivennäismaalla. Pohjakerros on niukahko. Suunnittelualueeseen kuuluvalla lähivirkistysalueella ei ole todettavia luontoarvoja. Suunnittelualueen maaperä on moreenia ja alue on maastonmuodoiltaan lounaaseen laskevaa rinnettä sekä tasaista aluetta. Suunnittelualueelle on toteutettu kunnallistekninen verkosto.

5 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) LAAJAVUOREN VIRKISTYSALUE HEVOSTALLIALUE KILLERVÄ lampi KILLERIN LIIKUNTAKESKUS KILLERIN RAVIRATA P ALUE Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta (8/2015) 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueelle on toteutettu Killerin lähiympäristösuunnitelma. (2007) Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty virkistysalueeksi ja osaksi kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta.

6 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Ote Keski-Suomen tarkistetusta maakuntakaavasta Yleiskaava Jyväskylän yleiskaavassa (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt oikeusvaikutteisena, tullut voimaan ) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa. Yleiskaavassa suunnittelualueen pohjoispuolelle on osoitettu ohjeellinen päävirkistysreitti. Ote Jyväskylän yleiskaavasta. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa; hyväksytty asemakaava 07:111 ja hyväksytty asemakaava 07:108. Asemakaavassa 07:111 suunnittelualue on hevostallien korttelialuetta (E-1, tontti 20). Alueelle saa rakentaa hevosten kasvatukseen, kilpavalmennukseen, koulutukseen, huoltoon ja hoitoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Kiinteistön toiminnan kannalta välttämättömät asunnot sallitaan. Tontin tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.20, joten rakennusoikeutta on yhteensä 2788 kerrosalaneliömetriä. Kerrosluvuksi on osoitettu II. Autopaikkoja tulee toteuttaa yksi 200 kerrosalaneliömetriä kohti. Alueet, joita ei käytetä rakentamiseen tulee istuttaa ja etelänsuuntaan oleva maapenger tulee maisemoida puu- ja pensasistutuksin. Asemakaavassa 07:108 suunnittelualue on hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU-1, tontti 19) ja lähivirkistysaluetta (VL). YU-1 korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 9600 kerrosalaneliömetriä ja se on jaettu kolmelle rakennusalalle 8000, 1000 ja 600 suuruisiin osiin. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi YU-1 alueelle rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa 2500 kem² hevosurheilua palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Kerrosluvuiksi on osoitettu II ja IV. Autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään 500 kpl, joita saa sijoittaa viereiselle LPA-alueelle. Tontille on

7 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) osoitettu ajoyhteysrasite Raviraitilta E-1 korttelialueen tontille 20. Alueet, joita ei käytetä rakentamiseen, pysäköintiin tai kulkuväyliin tulee säilyttää luonnontilaisina tai istuttaa. Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualue on rajattu kuvaan mustalla katkoviivalla) Lähiympäristön kaavatilanne Suunnittelualueen lähiympäristö on kaavoitettu kokonaisuutena vuonna 2007 hevosurheilun, muun urheilun ja lähivirkistyksen tarkoituksiin. Lähiympäristön asemakaavasta merkittävä osa on toteutunut, mutta alueelle on edelleen myös toteutumatonta tonttivarantoa hevosurheilutoimintaan liittyen. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Alueelle on laadittu Killerin lähiympäristösuunnitelma voimassa olevan asemakaavan yhteydessä koko Killerin aluetta koskien (WSP / 2007) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Killerin Kilpatalli Oy on hakenut kaavamuutosta helmikuussa 2018 ja alueella toimiva Keski-Suomen Ravirata Oy maaliskuussa samana vuonna. Killerin Kilpatalli Oy esittää asemakaavaa muutettavan siten, että se mahdollistaisi olemassa olevan maneesirakennuksen laajentamisen 20 metrillä idän

8 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) suuntaan. Maneesin laajennus sijoittuisi osittain Keski-Suomen Ravirata Oy:n ja kaupungin lähivirkistysalueen puolelle. Asemakaavan muutoksella pitäisi näin ollen laajentaa Killerin Kilpatallin tonttia ja muuttaa myös Ravirata alueen tonttirajoja. Keski-Suomen Ravirata Oy on hakemuksessaan ilmoittanut puoltavansa Killerin Kilpatalli Oy:n esityksen mukaista tonttirajojen muutosta. Ravirata Oy:llä ei ole muita tarpeita muuttaa hallinnoimansa alueen asemakaavaa. Kaavamuutoksesta on pidetty aloituskokous hakijan kanssa keväällä Kaavamuutosta käsiteltiin kaupunkirakenteen toimialan sisäisessä aloituspalaverissa elokuussa Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä , jonka jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavan internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin myös osallisille ja viranomaisille. 4.2 Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaavamuutokselle asetetut tavoitteet ja lähtökohdat huomioon ottaen ei erillisille kaavaratkaisuvaihtoehtojen laatimiselle ole edellytyksiä. Laadittu kaavaratkaisu vastaa kaavamuutoksen hakijan tavoitteisiin ja lähtökohtiin Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin kaksi lausuntoa, huomautuksia ei jätetty. Lausunnon antoivat Jyväskylän Energia Oy ja Telia. Lausunnoissa esille tuotiin seuraavat asiat: Rakennusoikeuden muutos voi aiheuttaa kiinteistölle muutoksia nykyisiin veden liittymismaksuihin ja -sopimuksiin, jotka tulee tarkistaa suunnittelun/rakentamisen yhteydessä. Suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon uusien telekaapelireittien sijoitus ja olevien telekaapeleiden mahdollinen siirtotarve. Mahdollinen lisäkaapelointitarve alueella rakentuu ilmeisemmin Killerin hevosurheilukeskuksen omana sisäverkkona. Kaavoittajan vastine: Lausunnoissa esille nostetut asiat eivät aiheuta muutoksia asemakaavaan. Asiat otetaan huomioon hankkeen toteutussuunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. Tarvittavilta osin Telian kaapeleille on osoitettu kaavakarttaan YU-1-alueelle maanalaisten johtojen aluevaraukset. 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saadun palautteen sekä tarkentuneiden suunnitelmien johdosta asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset: Asemakaavamuutoksen kaava-aluetta on laajennettu viisi metriä idän suuntaan (yhteensä 266 m²). Edelleen E-1-korttelialuetta on laajennettu yhteensä 391 m² YU-1-korttelialueen ja VL-alueen puolelle mahdollistaen maneesirakennuksen laajentaminen prosessin aikana tarkentuneiden toimintaan liittyvien tarpeiden mukaisesti. E-1-korttelialueen laajentuessa myös rakennusoikeus kasvaa tehokkuusluvun e=0.20 suhteessa yhteensä 78 kem². YU-1-korttelialueelle on myönnetty syksyn 2018 aikana rakennusluvat kahdelle uudisrakennukselle voimassa olevasta asemakaavasta poiketen. Asemakaavassa on laajennettu vk-

9 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) merkinnällä osoitettua rakennusalaa, jotta uudet rakennukset sijoittuisivat rakennusalalle. Edelleen vk-alueen kaavamääräystä on muutettu siten, että alueelle on mahdollista toteuttaa kerrosalaan laskettavaa tilaa enintään 1000 kerrosalaneliömetriä (uusien rakennusten kerrosala on yli 800 kem²). Muutoksen johdosta YU-1-korttelialueen kokonaisrakennusoikeus nousee 1000 kerrosalaneliömetriä ja asemakaavamuutoksen kokonaisrakennusoikeus (E-1 ja YU-1) yhteensä 1422 kem². Kaavaan on lisätty hulevesien hallintaa ohjaava kaavamääräys: E-1-korttelialueella syntyvät ja maaperään imeytymättömät hulevedet tulee johtaa YU-1-korttelialueelle toteutettuun hulevesiverkostoon. YU-1-korttelialueelle on lisätty Telian esityksestä maanalaisen johdon aluevarausmerkintöjä olemassa olevia teleliikennekaapeleita varten. Asemakaavan muutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Lautakunta asetti asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/huomioon ottaminen Asemakaavan muutosehdotus pidettiin nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti välisen ajan. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin xx lausuntoa ja xx muistutusta. Lausunnon antoivat xxxx ja muistutuksen xxxx. Lausunnoissa ja muistutuksissa esille tuotiin seuraavat merkittävät asiakokonaisuudet: xxxxx 4.4 Hyväksymisvaihe Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saadun palautteen sekä tarkentuneiden suunnitelmien johdosta asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset: xxx Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.xx ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu hevostallien korttelialue (E-1) sekä hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU-1). E-1 korttelialuetta on laajennettu 2113 m² YU-1 korttelialueen ja lähivirkistysalueen (VL) puolelle. Muutoksella mahdollistetaan olemassa olevan maneesirakennuksen laajentaminen toiminnan tulevaisuuden tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksella 422 kerrosalaneliömetriä. Muilta osin asemakaavan muutos noudattaa voimassa olevien asemakaavojen rakennetta ja tavoitteita. Asemakaavan mahdollistama rakentaminen noudattaa lähiympäristön rakentamisen mittakaavaa ja soveltuu alueen rakenteeseen ja toiminnan laatuun. Kaava-alueella ei ole kaavan sisältö huomioon ottaen merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä.

10 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 22,8243 hehtaaria. Alueelle muodostuu hevostallien korttelialuetta (E-1) 1,6052 hehtaaria ja hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU-1) 21,2191 hehtaaria. Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu yhteensä kerrosalaneliömetriä, mistä 3210 kem² on E-1 korttelialueella ja kem² YU-1 korttelialueella. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta on yhteensä kem², joten rakennusoikeuden määrä kasvaa asemakaavan muutoksella 1422 kem². Asemakaavan aluetehokkuus on e=0.06. E-1 korttelialueen tehokkuus on e=0.20 ja YU-1 korttelialueen e=0.05. Suunnittelualue tukeutuu lähiympäristön palveluihin. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Hevostallien korttelialue E-1 (tontti 35) Hevostallien korttelialue (E-1) sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan. E-1 korttelialueen pinta-ala on 1,6052 hehtaaria. Kaavamuutoksella korttelialue laajenee 2113 m² idänsuuntaan YU-1 korttelialueelle ja lähivirkistysalueelle (VL). Tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.20, jolloin rakennusoikeutta on yhteensä 3210 kem². Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksella 422 kem². Kerrosluvuksi on osoitettu II. Alueelle on osoitettu yksi laaja rakennusala tontin eteläosaan. Tontin eteläosaan on myös osoitettu istutettava alueen osa, jota tulee maisemoida puu- ja pensasistutuksin. Ajoyhteys tontille on Raviraitilta YU-1 korttelialueen kautta rasitteena (ajo). Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YU-1 (tontti 34) Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU-1) muodostaa valtaosan kaava-alueesta. YU-1 korttelialueen pinta-ala on 21,2191 hehtaaria. Kaavamuutoksella korttelialue supistuu 630 m². Rakennusoikeutta on osoitettu yhtensä kem² ja kerrosluvuiksi II ja IV. Kerrosluku mahdollistaa rakentamista enintään neljään kerrokseen. Rakennusoikeus jakautuu 8000 rakennusalalle 1000 ja 600 kerrosalaneliömetriä suuruisiin osiin. Lisäksi vk-merkinnällä osoitetulle rakennusalalle on mahdollista toteuttaa enintään 1000 kerrosalaneliömetriä pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. YU-1 alueen kautta on osoitettu ajo -merkinnällä ajoyhteys E-1 tontille 35. Alueen lävitse on myös osoitettu kulkemaan maanalaisen johdon aluevaraus. YU-1-korttelialueelle on asemakaavassa lisätty uusi maan alaisen johdon aluevaraus alueen itäosaan olemassa olevia teleliikennekaapeleita varten. YU-1 korttelialueen pysäköintiä voidaan osoittaa viereiselle LPA-alueelle (tontti 17). 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Killerin alueelle on rakentunut 2000-luvulla mittakaavaltaan laaja hevosurheilutoiminnan keskittymä, jonka toimintamahdollisuuksia ja palvelutarjontaa asemakaavan muutos parantaa. Maneesitoiminnan edellytysten turvaaminen, palvelun säilyttäminen alueella sekä palvelun laajentaminen ja parantaminen edellyttävät maneesirakennuksen laajentamista ja siten asemakaavan muuttamista. Kaavamuutoksen toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikenteeseen, viher- ja virkistysalueisiin, luonnonympäristöön eikä yhdyskuntatalouteen. Asemakaavan muutos noudattaa Killerin alueen asemakaavan lähtökohtia, tavoitteita ja perusratkaisua. Kaavamuutos on myös Jyväskylän yleiskaavan mukainen.

11 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) 5.4 Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia merkittäviä vaikutuksia. Asemakaavamuutoksen vaikutuksia on kuitenkin arvioitu tarkemmin seuraavassa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen yhdyskuntarakenteeseen. Alueen pääkäyttötarkoitukset eivät muutu eikä rakentamisenmäärä kasva oleellisesti suhteessa alueen muuhun rakenteeseen ja rakentamisen mittakaavaan. Vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Asemakaavamuutoksessa esitetyt rakentamista ohjaavat kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. Näin olleen alueelle kaavamääräyksin tavoiteltu yhtenäinen kaupunkikuvallinen kokonaisuus on mahdollista muodostaa. Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, maisemaan ja viher- ja virkistysalueisiin Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaan eikä luonnonympäristöön. Asemakaavan muutoksella E-1 korttelialue laajenee lähivirkistysalueen (VL) puolelle pienentäen virkistysaluetta 1483 m². Tonttimaaksi muuttuvalla lähivirkistysalueella ei ole todettavia luontoarvoja tai rakennettuja virkistyspalveluita, jotka vaarantuisivat tai heikkenisivät kaavamuutoksen toteutumisen myötä. Kaava-alue rajautuu laajaan Laajavuoren virkistysalueeseen, joten kokonaisuuden kannalta kaavamuutos ei oleellisesti vähennä virkistysalueiden määrää tai heikennä virkistysmahdollisuuksia. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella kulkeva virkistysreitti säilyy ennallaan. Kaava-alue on kokonaisuutena suhteellisen avointa aluetta, jossa rakentamisen ja toiminnan vaikutukset maisemaan ovat näkyvät. Asemakaavassa edellytetään maisemointi toimenpiteitä puu- ja pensasistutuksilla, joiden avulla avointa tilaa voidaan jäsentää ja katkaista pitkiä näkymälinjoja ja siten vähentää mahdollisia haitallisia maisemallisia vaikutuksia. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Killerin kokonaisuuteen suhteutettuna alueen rakennusoikeus ei kasva eikä toiminnan laatu muutu merkittävästi kaavamuutoksella, joten kaavamuutoksen mahdollistama lisärakentaminen ei lisää oleellisesti alueen liikennemääriä. Ajoyhteys raviratatontin kautta maneesitontille on haasteellinen suurempien tapahtumien aikaan, jolloin tonttiliikenne risteää tapahtumajärjestelyjen kanssa aiheuttaen mahdollisia vaaratilanteita tai häiriöitä. Asemakaavassa ajoyhteys on osoitettu sijainniltaan ohjeelliseksi, mikä mahdollistaa ajoyhteyden sijoittamisen alueelle toimijoiden yhdessä katsomalla parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Kaavamuutosalue on vuokrattu yksityiselle ja alueen äärelle on toteutettu tarvittava kunnallistekniikka. Asemakaavamuutoksen toteuttamisesta ja siihen liittyvistä kustannuksista vastaavat alueen vuokralaiset ja toimijat. Asemakaavan muutos mahdollistaa osaltaan alueen paremman palvelutarjonnan sekä yrittäjien toiminnan edellytykset, millä on välillisiä vaikutuksia myös yhdyskuntatalouteen.

12 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelle on laadittu vuonna 2007 koko Killerin aluetta koskeva lähiympäristösuunnitelma, minkä periaatteita tulee noudattaa alueen toteutuksessa, ellei asemakaavassa toisin määrätä. Alueelle on laadittu asemakaavan yhteydessä sitova tonttijako. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutoksen toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Toteutuksen tarkasta ajankohdasta ei ole tietoa kaavan laadinnan aikana. Asemakaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen laajuus huomioon ottaen, hanke toteutetaan kerralla. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen ei edellytä erityisiä muutostöitä kunnallistekniikkaan tai uuden kunnallistekniikan rakentamista. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: alueen kaupunkikuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin ympäristöön ja maisemaan sopivuus tonttien piha-alueiden suunnitteluun ja toteutukseen, etenkin maisemointiin, toiminnallisuuteen ja eri toimintojen ja niiden tarpeiden yhteensovittamiseen hulevesien hallintaan. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.