Kirkon. töissä KIRKON ALAT RY:N JÄSENLEHTI. Luottamusmiesten neuvottelupäivät sivu 8-9

Transkriptio

1 Kirkon töissä KIRKON ALAT RY:N JÄSENLEHTI Luottamusmiesten neuvottelupäivät sivu 8-9 Mukana työmaalla: Päiväni sosiaalisen median koordinaattorina sivut Muista jäsenetu! - apua yksityiselämän oikeusasioihin sivu 5

2 Kirkon MUUTOS UHKA VAI MAHDOLLISUUS? PÄÄKIRJOITUS Sisällysluettelo 1 / 2019 töissä KIRKON ALAT RY:N JÄSENLEHTI Pääkirjoitus Toiminnanjohtajalta Puheenjohtajalta Ajankohtaista Luottamusmiesten neuvottelupäivät 2019 Uusi työmarkkinajohtaja Muista! Jäsenetu Koulutus Mukana työmaalla Lakimies vastaa Työttömyyskassan uutisia Kirja-arvostelu Aikuiskoulutus Jäsenedut Jäsenyys Yhdistysten ilmoitukset Uudet aluetoimikunnan jäsenet Puhutaan hyvää! Svensk sidorna Yhteystiedot Muutos on tullut jäädäkseen myös kirkon varhaiskasvatuksessa. Seurakunnissa pohditaan, miten parhaiten tavoitetaan ja kohdataan ihmisiä. Varhaiskasvatussuunnitelma haastaa meitä varhaiskasvattajia kehittämään omia työtapojamme ja ottamaan lapset ja perheet enemmän mukaan toiminnan suunnitteluun. Myös työtehtäviä saatetaan yhdistellä, mikä toki antaa työntekijälle mahdollisuuden hyödyntää monipuolisemmin omaa osaamistaan. Tehtäviä yhdisteltäessä täytyy tarkistaa tehtävänkuvaus ja vaativuus, sekä miettiä jo valmiiksi, miten uusi yhdistelmätehtävä hoidetaan työntekijän poissa ollessa. Kunhan kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä, järjestely on varmasti ihan toimiva. Yksi tapa pitää osaamistamme esillä on Vuoden Lastenohjaajan valinta. Valinnan avulla saadaan niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin nostettua meidän osaamistamme ja työtämme esille. Lööpit harvemmin tarttuvat tällaisiin positiivisiin uutisiin, mutta pidän jo työvoittona sitä, että paikallinen sanomalehti julkaisee edes pienen uutisen aiheesta. Lisätietoa valintaprosessista löydät yhdistyksemme nettisivuilta kirkonlastenohjaajat.fi. Muistathan myös syyskuun neuvottelupäivät, ilmoittautuminen on jo käynnissä. Kannen kuva: Chanthy Nybergh Kirkon alat ry:n järjestölehti Ilmoitushinnat 2019 Päätoimittaja: Osoitteenmuutokset: Ilmoituksen koko 4-värisen ilmoituksen hinta Pekka Pietinen galina.voloshina@kirkonalat.fi 1/1 s takasivu 196 x 223 mm* 808,50 Lehden kuvitus ja taitto: Painopaikka: 1/1 s muut sivut 196 x 261 mm* 808, 50 Chanthy Nybergh, Lähettämö Oy, ISSN /2 s (vaaka) 165 x 108 mm 635,25 Kirkon alat ry 1/2 s (pysty) 80 x 216 mm 635, 25 Toimituksen osoite: 1/4 s (vaaka) 165 x 54 mm 462 Kirkon töissä, Asemamiehenkatu 2, Helsinki 1/4 s (pysty) 80 x 108 mm 462 Kirkon töissä 2/2019 ilmestyy viikoilla /8 s 80 x 54 mm 231 Viimeinen aineistopäivä *3 mm ylivuoto ( bleed ) huomioitu Ilmoitusaineiston toimitus: chanthy.nybergh@kirkonalat.fi. Viestin otsikoksi Kt-aineisto. Toimita aineisto PDF tai JPG-tiedostona ilman leikkuumerkkejä. Merja Forsman puheenjohtaja, Kirkon Lastenohjaajat ry Vuosi 2019 toi mukanaan paljon uusia alkuja Käsissäsi on kuluvan vuoden ensimmäinen Kirkon töissä -lehden numero. Tämä on siis uuden vuosikerran alku. Vajaa pari kuukautta sitten vietimme itse kukin vuodenvaihtumista ja uuden vuoden 2019 alkamista. Uusi vuosi toi mukanaan paljon uutta Kirkon aloille. Liitto sai uuden hallituksen, jossa kaikilla jäsenyhdistyksillä on nyt edustus. Liiton hallitus sai uuden puheenjohtajan, kun Kirkonpalvelijoiden Antti Ruuskanen aloitti kolmivuotisen kauden hallituksen nuijan varressa. Peräti 56 uutta luottamusmiestä aloitti myös kolmivuotisen kautensa jäsentemme etujen vaalijoina ja parisen sataa aiemmin valittua luottamusmiestä aloitti samalla uuden kauden tärkeässä edunvalvontatehtävässään. Liiton aluetoimikunnat aloittivat myös uuden toimikauden osin entisten ja osin uusien aktiivisten jäsentemme panostuksella. Myös liiton toimistossa uusi vuosi toi mukanaan uusia tuulia, kun pitkäaikainen järjestöasiantuntijamme Paula Antell siirtyi uusiin haasteisiin toisen työnantajan palvelukseen ja saamme kevään aikana uudeksi järjestöasiantuntijaksi liiton aiemman varapuheenjohtajan Ilona Lehmuksen. Uusia tuulia on puhaltanut myös neuvottelukumppanillamme Kirkon työmarkkinalaitoksessa. Se sai jo loppuvuonna uuden johtajan Anna Kaarina Piepposen, kun edeltäjä Vuokko Piekkala siirtyi valtakunnansovittelijaksi. Uudet toimintatavat valtaavat myös alaa seurakuntien varhaiskasvatustyössä uudistuneen varhaiskasvatuslainsäädännön myötä. Toivottavasti uusien tuulien aalto kantaa myös jäsenistöömme siten, että saamme paljon uusia jäseniä joukkoomme puolustamaan kirkkojen ja kristillisten järjestöjen palveluksessa olevien työntekijöiden oikeutettuja etuja ja oikeuksia. Neuvotteluvoimamme ja äänemme yhteiskunnassa kasvaisi merkittävästi, jos jokainen jäsenemme toisi vuoden aikana yhden uuden jäsenen liittomme jäseneksi. Kaikki uudet alut antavat toivoa ja luovat uskoa järjestömme tulevaisuuteen. Kirkon aloilla on yli 60-vuotiset perinteet, joiden varaan on hyvä rakentaa uutta toimintaa ja uusia tavoitteita kaikkien uusien alkujen avulla uusien ja vanhojen jäsentemme hyväksi. Siispä toivotan kaikille lukijoillemme turvallista ja hyvää vuotta 2019! Pekka Pietinen Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen -Herakleitos Parasta tulevaisuudessa on, että se tulee päivä kerrallaan. -Abraham Lincoln 2 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/2019 3

3 TOIMINNANJOHTAJALTA Paula Aaltonen Unohtuiko kultainen sääntö? Etiikan kultainen sääntö esiintyy monissa uskonnoissa. Kristinusko opettaa sen näin: Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Buddhalaiset sanovat asian konkreettisemmin: Älä aiheuta toiselle sellaista kipua, jota et itsekään halua kokea. Suomi menestyy monin mittarein, mutta työelämämme suurin häpeä on työpaikkakiusaaminen. Työpahoinvointi on työttömyyttäkin pahempi ongelma ja kustannuserä. Kevan julkisen alan työhyvinvointia käsittelevän tutkimuksen mukaan vuonna 2018 evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöistä epäasiallista kohtelua työpaikallaan oli kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana 32 prosenttia työntekijöistä, eli joka kolmas! Erilaiset työhyvinvointimittaukset ovat kertoneet ongelmista vuodesta toiseen, mutta niiden ratkaisemiseen ei näytä olevan painetta. Verorahoja tuntuu riittävän sairauslomiin ja kalliisiin konsultteihin. Seurakunta on yhtä aikaa sekä virkamies- että asiantuntijaorganisaatio. Mukana on myös hengellinen aspekti. Virkamiesorganisaatio tuo mukanaan jäykkyyttä, asiantuntijaorganisaatiossa puolestaan tehdään usein töitä omalla persoonalla ja vähillä säännöillä. Se antaa tilaa sooloilulle. Hengellisyys taas tukee asennetta, että pitää ymmärtää ja sietää, myös kiusaamista. Kun ajatellaan, että itsellä on opillinen totuus, tuloksena on yleensä leiriytyminen erilaisiin klikkeihin ja keskustelu vaikeutuu. Seurakuntatyössä voi olla hankalaa kohdata toisen vakaumus tai ymmärtää toisen työidentiteettiä. Työpaikka on silti työpaikka, oli vakaumus mikä tahansa. Työpaikka ei ole viihtymiskeskus eikä töissä voi piiloutua vakaumuksen taakse, saati lyödä sillä toista. Aikuisella pitää olla aikuisen työmoraali. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työpaikkakiusaamiseen puututaan aina ja heti, ja se on esimiehen asia. Esimies ei voi pestä siitä käsiään ja jättää asiaa pelkästään työnohjauksen tai työterveyshuollon kontolle. Työpaikkakiusaamista voi ilmetä eri muodoissa: ilmeinä, eleinä, sanoina tai tekoina. Se on yksinkertaisesti huonoa käyttäytymistä, joka haittaa työhön keskittymistä. Pahimmillaan kiusaaminen voi traumatisoida ihmisen. Seuraukset näkyvät unettomuutena, ahdistuneisuutena tai erilaisina kiputiloina. Kiusaaminen voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkit. Törkeän kunnianloukkauksen kriteerit täyttyvät helposti, jos levittää valheellista tarinaa työtoveristaan vaikkapa netissä lukuisille ihmisille. Työkäyttäytymisen vaikutukset ja rajat eivät ole kaikille ihmisille selkeitä. Työpaikkakiusaajiksi leimatut eivät välttämättä tunnista itseään kiusaajan roolissa. He eivät ymmärrä toisen ihmisen tunnereaktioita, omaa huonoa käyttäytymistään tai pitävät omaa toimintatapaansa oikeutettuna. On myös työpaikkoja, joissa huutamisesta ja toisten jatkuvasta kritisoimisesta on tullut sanattomasti sallittu tapa toimia. Epäasialliseen käyttäytymiseen liittyy paljon myyttejä, kuten käsitys hankalasta tyypistä tai vahvasta persoonasta, millä oikeutetaan vahingoittava toiminta. Työkäyttäytyminen voi olla myös vastuutonta, joka häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toimintaa ja aiheuttaa mielipahaa, ärtymystä ja työmotivaation laskua muissa työyhteisön jäsenissä. Varsinaista kiusaamista se ei ole. Vastuutonta työkäyttäytymistä ovat mm. yhteisten pelisääntöjen noudattamatta jättäminen, muiden työntekijöiden aiheeton syyttely, dramaattiset tunteenpurkaukset tai kieltäytyminen esimiehen antamista tehtävistä. Kiusaajaksi koettu ja kiusatuksi itsensä kokeva voivat nähdä tilanteen hyvin eri tavoin. Kiusatulle onkin tärkeää tulla kuulluksi omassa asiassaan juuri sellaisena kuin hän tilanteen kokee. Jokainen voi omien voimien ja taitojensa puitteissa antaa palautetta huonosti käyttäytyvälle. Palautteen antamista helpottaa työyhteisössä yhdessä laaditut pelisäännöt. Palautteen antamista puolestaan vaikeuttaa, jos tilanne on päässyt jatkumaan pitkään ja huono käyttäytyminen on muuttunut jo osaksi työpaikan kulttuuria. Kiusaaminen pitää ottaa kiusaajan kanssa puheeksi paitsi yksin, myös oman esimiehen, työpaikan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Näiden kaikkien tahojen on syytä olla tietoisia, jos työyhteisössä ilmenee kiusaamista. Lisäksi on hyvä puhua kiusaamisen mahdollisesti havainneiden työkavereiden kanssa. Paitsi että he ovat tärkeitä todistajia kiusaamista selvitettäessä, joku heistä saattaa olla joutunut kiusatuksi myöskin. On hyvä, että tukija on tietoinen työpaikan toimintamalleista ja voi näin olla tukemassa asian selvittämisessä. Kaikki ikävät tilanteet eivät ole kiusaamista. On luonnollista, että työhön liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianomaiset voivat tuntea epävarmuutta ja jopa ahdistusta. Toisinaan toimintaan liittyvistä ongelmista puhuminenkin voi tuntua työntekijästä epämiellyttävältä. Työtehtäviä tai organisaatiota voidaan perustellusti muuttaa, vaikka muutos harmittaisi työntekijöitä. Työnantajalla on myös oikeus ja velvollisuus ohjata henkilö työkyvyn arviointiin työn tekemisessä ilmenevistä vaikeuksista. Ajoittain voi syntyä epäselvyyttä siitä, onko esimiehen käyttäytyminen kiusaamista vai ei. Esimiehen oikeus ja velvollisuus on jakaa ja organisoida tehtäviä ja huolehtia siitä, että työt sujuvat. Vaikka omalle kohdalle osuvat esimiehen päätökset eivät tuntuisi mukavilta, kyse ei välttämättä ole kiusaamisesta. Kiusaamista voi olla, mikäli esimies kohtelee työjärjestelyjen, työn tulosten seurannan, tai vaikkapa lomalle tai koulutukseen pääsyn osalta jotakuta työntekijää jatkuvasti eri tavoin kuin muita työntekijöitä. Samoin silloin, jos esiin nostettuun ongelmaan tehdään vain näennäisiä korjauksia, käännetään koko asia työntekijän syyksi tai siirretään kiusatun työt esimiehen mielestä sopivammalle työntekijälle. Ikääntyvässä Suomessa kannetaan huolta työttömyydestä, jonka vuosilasku on yli 10 miljardia euroa. Kaikkein suurimman potin vie kuitenkin työpahoinvointi 25 miljardin kuluerällään. Työnantajan tavanomainen väite nollatoleranssista on liian usein pelkkää sanahelinää. Kevan tuore tutkimus osoittaa sen varsin selkeästi myös kirkon kentältä. Olisi mukava ajatella, että kirkon piirissä työskentelevät ovat hyviä ja armollisia. Seurakunta on kuitenkin työpaikka siinä missä muutkin. Jokaisella meistä on varjonsa ja ne pitäisi pystyä tunnistamaan. Hankalat asiat on pöyhittävä pintaan, niistä pitää puhua ja niihin pitää puuttua. Työpaikkakiusaamisen järjestelmällinen kitkeminen työpaikoilta pitää olla kaikkien päättäjien tärkein tavoite. Hyvinvoiva työntekijä on paras kilpailuetu, jota yhdelläkään organisaatiolla ei ole varaa jättää käyttämättä. Aloittakaamme siitä, että kohtelemme toisiamme kuten toivoisimme itseämme kohdeltavan. Paula Aaltonen 4 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/2019 5

4 PUHEENJOHTAJALTA Antti Ruuskanen AJANKOHTAISTA Yhteistoimintalain uudistamista selvitetään työryhmässä Eduskuntavaalien teemoista keskustelutilaisuuksien sarja Vanhempani olivat avioliitossa 62 vuotta. Eivät lapsuuden eivätkä myöhemmät muistoni kerro, että heidän liittonsa olisi ollut pelkkää auvoa. Kesti kuitenkin erittäin hyvin myös vastamäet. Liitto oli tasapainoinen: molemmat tekivät pitkän työuran ja kotona tehtiin asiat yhdessä. Vaikka suomalaiset elävät yhä pidempään, lienee tuo 62 vuotta tulevaisuudessakin enemmän kuin avioliiton keskipituus. Avioliittoja ehkä solmitaan vähemmän eikä avioerojen määrä luultavasti ole kääntymässä laskuun. Eikä siinä mitään: pitkä, hyvä parisuhde ei tarvitse välttämättä avioliittoa, avioliitto ei takaa parisuhteelle onnea ja eroaminen voi olla oikea ratkaisu. Kristillisten avioliittojen määrä on valitettavasti vähentynyt aika paljon viime vuosina. Olisi mielenkiintoinen tutkimuksen aihe, kestävätkö Jumalan edessä ja seurakunnan läsnä ollessa solmitut avioliitot pitempään kuin siviiliavioliitot. En olisi yllättynyt, jos niin tekevät. Tuntuu toki hieman hassulta, mutta olisi tämä positiivinen uutinen kirkossa tehtävästä Tasa-arvon parantamiseksi hyvästä työstä. Siihen voisi sitten yhdistää toisen positiivisen uutisen: päätettäisiin vihdoin, että kaikki parit, jotka niin haluavat, voidaan tasa-arvoisesti vihkiä kirkossa, mikä varmasti lisäisi kristillisten avioliittojen määrää. Suomessa on edessä vaalikevät: huhtikuussa on eduskuntavaalit ja toukokuussa eurovaalit. Meillä ei ole äänestämispakkoa, ketä tahansa ehdokasta voi äänestää ja jokaisella on yksi ääni kuten oikeassa demokratiassa pitääkin olla. Euroopassa ja muualla on ollut havaittavissa, että kaikki äänet eivät ole ääniä demokratialle nykyaikanakaan: valtaan pyrkii ja on päässyt ihmisiä ja liikkeitä, jotka pyrkivät ainakin kaventamaan demokratiaa, jos mahdollisuuden siihen saavat. Itse tätä pohdin, kun ehdokkaita puntaroin. Uskon nimittäin vahvasti, että siinä missä aito demokratia vaatii toimivan ammattiyhdistysliikkeen, ammattiyhdistysliike voi hoitaa tehtäviään vain demokraattisessa yhteiskunnassa. Luin juuri uutisen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haluaa lopettaa mies -päätteisten ammattinimikkeiden käyttämisen Suomessa ja että THL:n tasa-arvotiedon keskus julkaisee keväällä sukupuolitietoisen viestinnän ohjeet. Tämä on hyvä asia niin kuin mikä tahansa tasa-arvon parantamiseen pyrkivä. Itse en kuitenkaan oikein osaa ajatella, mitä ammattiliitoissa valitaan luottamusmiesten sijaan. Mutta heitän vielä vaalikevääseen toisenlaisen haasteen: äänestetään mahdollisimman paljon naisehdokkaita, kyllä se tasa-arvoa parantaa. Meidän hienossa liitossamme tasa-arvoa lisättiin syksyn sääntömuutoksella, jonka myötä kaikki jäsenyhdistykset ovat edustettuna liiton hallituksessa. Ja koska jäsenyhdistysten kautta jäsenten ääni tulee kuuluville, ovat kaikki jäsenemme oikeasti nyt samalla viivalla. Puheenjohtaja johtaa hallituksen työtä, mutta sen lisäksi puheenjohtajan korvan tulee olla erityisen herkkä jäsenien viesteille. Toivottavasti saan siis Teiltä, hyvät jäsenet, sähköposteja sekä puheluita ja olisi yksi ihan oikea kirje tai postikortti tosi kiva! Antti Ruuskanen Työ- ja elinkeinoministeriö asetti joulukuussa työryhmän pohtimaan yhteistoimintalainsäädännön uudistamista. Työryhmän tulee tehdä ehdotus uuden lain suuntaviivoista jo mennessä ja työn viimeistelyyn on aikaa saakka. Työryhmässä on mukana keskusjärjestömme STTK:n lakimies Hannele Vettainen. STTK:n piirissä työryhmän työtä seurataan liittojen edustajien kesken ja myös Kirkon alojen edustaja on mukana tässä työssä. Kirkon alojen toimintakentässä yhteistoimintalakia sovelletaan kristillisissä järjestöissä ja isoimmissa helluntaiseurakunnissa. Luterilaisissa ja ortodoksisissa seurakunnissa sovelletaan työehtosopimuksissa sovittuja yhteistoimintasopimuksia. Kuitenkin jos yhteistoimintalainsäädäntöön tehdään olennaisia muutoksia, saattaa niillä olla heijastusvaikutuksia myös kirkkojen yhteistoimintasopimusten sisältöihin, joista neuvotellaan molempien kirkkojen osalta ensi keväänä. Kilometrikorvaukseen korotus alkaen Virkamatkasta maksettavien matkakustannusten korvauksia koskevan Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES) liitteen korvausmääriin tuli vuoden alussa joitakin tarkistuksia. Kilometrikorvaus oman auton käyttämisestä virkamatkalla nousi 43 senttiin 5000 ensimmäisen ajokilometrin osalta. Yli meneviltä kilometreiltä korvaus on edelleen 38 senttiä. Silloin, kun viranhaltijan autossa matkustaa muu saman seurakunnan virkamatkalla oleva henkilö, korotetaan kilometrikorvausta 3 sentillä kunkin matkustajan osalta. Kotimaan osapäiväraha ja kokopäiväraha säilyivät ennallaan (19 ja 42 ), mutta yömatkaraha nousi 13 euroon matkavuorokaudelta. Kotimaanpäivärahan saamisen edellytyksistä on määräys KirVESTES 122 :ssä ja yömatkarahasta 126 :ssä. Kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen suunta seuraaviksi vuosiksi. Kirkon alojen keskusjärjestö STTK järjestää yhteistyössä muiden keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa vaalien teemoista Ääni työlle -kiertueen, joka alkoi Helsingissä 22. tammikuuta. Kiertueen tapahtumia on asti yhteensä yhdellätoista paikkakunnalla ympäri Suomea. Kiertueen tavoitteena on herättää laajaa keskustelua ennen eduskuntavaaleja työelämään liittyvissä teemoissa. Ääni työlle -kiertueen aiheet liittyvät työllisyyteen, osaamiseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen merkitykseen. Kiertuetapahtumissa pohditaan myös sitä, viekö tekoäly työpaikkoja vai tuoko se lisää työtä, ja miten kaupungistuminen muuttaa Suomea. Keskustelussa ovat lisäksi kestävä kehitys, tasa-arvoinen työelämä ja maahanmuutto. Tilaisuuksissa tapaat eduskuntavaaliehdokkaita ja voit keskustella heidän kanssaan! Tarkemmat tiedot paikkakunnista ja ajankohdista löytyvät nettiosoitteesta: 6 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/2019 7

5 LUOTTAMUSMIESTEN NEUVOTTELUPÄIVÄT Moniammatillista verkostoitumista ja neuvottelutaitoa Evankelis-luterilaisen kirkon luottamusmiesten perinteiset neuvottelupäivät pidettiin Helsingissä Tapahtumapaikkana oli historiaa tihkuva Glo hotel Art, joka aiemmin on tunnettu nimellä vanha Poli. Rakennus on alun perin valmistunut Helsingin teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan taloksi. Antti korosti liiton rohkeaa sydäntä Neuvottelupäivät avasi Kirkon alojen hallituksen puheenjohtaja Antti Ruuskanen, joka totesi, että liitolla on rohkea sydän, joka on luottamusmiesten yli 200-päinen joukko, josta kuluvan vuoden alussa aloittaneita uusia luottamusmiehiä on peräti 56. Erityisesti uudet luottamusmiehet ovat tärkeä osa liittoa, koska rohkea sydän tarvitsee uutta verta sykkiäkseen. Antti pohdiskeli myös ammattiyhdistysliikkeen asemaa nyky-yhteiskunnassa ja totesi ay-liikkeen olevan yhteiskunnan syvässä ytimessä yhdessä demokratian, avoimuuden ja tasa-arvon kanssa. Lopuksi Antti toivotti kaikille osallistujille valoisaa kevättä ja rohkeaa sydäntä. Paula puhui taloudesta, lakimuutoksista ja neuvotteluista Ajankohtaisessa työmarkkinakatsauksessa liiton toiminnanjohtaja Paula Aaltonen painotti aluksi jäsenhankinnan merkitystä liiton toiminnassa. Hän haastoi jokaisen osallistujan tuomaan liittoon vuoden aikana yhden uuden jäsenen. Aaltonen myös korosti Kirkon alojen moniammatillista luonnetta, kun samaan liittoon voivat kuulua kaikissa kirkollisissa ammateissa toimivat. Paula aloitti työmarkkinakatsauksen maailman talouden näkymistä. Taloustilanne on nyt hyvä, mutta useita huolenaiheita on olemassa muun muassa Kiinassa, USA:ssa (Trump) ja Euroopassa (Brexit). Tällä hetkellä Suomessa työllisyysaste on hyvä ja vuotuinen palkkasumma on noussut, kun työttömiä on enenevästi päässyt töihin. Tulevaisuudessa huolta kuitenkin aiheuttavat väestön vanhenemisesta aiheutuvien menojen kasvu sekä alle 25-vuotiaiden syrjäytymisriskin kasvaminen. Katsauksessaan Paula käsitteli ajankohtaisia työlainsäädännön muutoksia. Työsopimuksen irtisanomista henkilökohtaisilla perusteilla helpotettiin pitkän väännön jälkeen. Vuosilomalakia muutettiin pitkillä sairaslomilla kertyvien lomaetujen osalta ja yhteistoimintalain uudistamista ryhdytään pohtimaan kolmikantaisessa työryhmässä. Ehkä merkittävin ajankohtainen työlainsäädännön muutos on työaikalain kokonaisuudistus, joka on parhaillaan Eduskunnan käsittelyssä. Siihen liittyy kirkollisten alojen osalta epävarmuustekijä uudessa laissa olevan uskonnollisen tehtävän epätäsmällisen käsitteen osalta. Paula kysyi myös osallistujilta neuvottelutavoitteita seuraavalle sopimuskierrokselle. Niitä tulikin yleisöltä runsaasti. Ainakin seuraaviin asioihin toivottiin kiinnitettävän huomiota neuvotteluissa: lomarahojen leikkausten loppuminen, kokemuslisän kehittäminen siten, että siinä huomioitaisiin myös yli 15 vuoden palvelusaika, sairaan Liiton jäsenpalvelusta vastaava Galina Voloshina oli vastaanottamassa päivien osallistujia lapsen hoidon järjestäminen lapsen ikärajan sekä vapaan palkallisuuden osalta, työvaatteiden hankintakustannusten korvaaminen, leirivapaiden tarkentaminen, pitkien lomaoikeuksien turvaaminen myös uusissa palvelussuhteissa, työajan kiky -pidennyksistä luopuminen, suorituslisämääräysten tarkistaminen sekä näyttöpäätelasien korvausten tarkentaminen. Paula toi esille myös huolestuttavan suuren työpaikkakiusaamisen kokemuksen seurakunnissa. Kevan tekemässä julkisen alan työhyvinvointitutkimuksessa peräti 32 prosenttia vastaajista oli kohdannut vähintään kerran epäasiallista kohtelua työyhteisössään. Kirkon neuvotteluosapuolten kesken on laadittu suositukset epäasiallista kohtelua ja häirintää ehkäisevistä toimenpiteistä seurakunnissa. Nämä suositukset tulisi käsitellä ja ottaa käyttöön kaikilla työpaikoilla. Toiminnanjohtaja Paula Aaltonen piti työmarkkinakatsauksen täydelle salille Neuvottelutaitoa neuvottelijan työkalupakin avulla Neuvottelijan työkalupakista ja neuvottelutaidosta oli puhumassa Muusikkojen liiton lakimies Lottaliina Pokkinen. Hänen mukaansa tempaavan esityksen mottona oli, että neuvotteleminen on tärkeää kaikissa elämäntilanteissa, vaikkakin se on välillä ikävää. Sormikoukku- tai kädenvääntöharjoituksen myötä neuvottelutaitojen merkitys kirkastui kuulijoille konkreettisella tavalla. Neuvotteluissa ei yleensä voi saada pisteitä, jos ei ole valmis antamaan niitä vähän myös neuvottelukumppanille. Pokkinen korosti valittavan neuvottelutyylin merkitystä. Aina ei pidä lukkiutua asemasotaan, jossa tähtäimessä on vain voitto. Usein parempaan lopputulokseen johtaa luova ja keskusteleva neuvottelutyyli, jossa saavutettava sopimus hyödyttää molempia osapuolia. Tästä varmaan monille Lottaliina Pokkinen sanoi, että hyvä artisti maksaa Sormikoukku-harjoitus avasi neuvottelutaidon ymmärtämistä 8 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/2019 9

6 kuulijoille jäi mieleen Pokkisen kertoma esimerkki siitä, miten yhden appelsiinin jakamisesta voidaan neuvotella. Pokkinen korosti myös oman ja vastapuolen käyttäytymistyylien tunnistamista ns. Extended Disc-nelikehikon avulla. Käyttäytymistyyliin vaikuttaa olennaisesti oma persoonallisuus. Neuvottelun kulkuun sisältyy elimellisesti myös hyvä valmistautuminen sekä jälkihoito varsinaisen neuvottelun jälkeen. Neuvottelutilanteen voi karkeasti jakaa esittely-, kehittely- ja kertausvaiheisiin. Kahvitauon jälkeen yleisö pääsikin harjoittelemaan Pokkisen oppeja kolmen hengen ryhmissä, jolloin valtava puheensorina valtasi luentosalin puoleksi tunniksi. Neuvottelutaitojen oppimisen jälkeen olikin vuorossa Neuvottelutaitoja harjoiteltiin pienryhmissä neuvottelupäivien vapaamuotoisempi osuus, kun väki siirtyi hotellin alakertaan seurustelemaan etkojen ja kuplajuoman merkeissä. Puhuttavaa osallistujilla tuntuikin riittävän ja sitä riitti myös pian alkaneen buffet-illalisen aikana, kun luentosali muuntui henkilökunnan toimesta nopeasti juhlavaksi ruokasaliksi. Suorituslisä tulee, oletko valmis? Neuvottelupäivien toisen päivän aloitti Kirkon työmarkkinalaitoksen työmarkkina-asiamies Katariina Kietäväinen puhumalla suorituslisästä KirVESTES:n mukaan. Aihe olikin jo tuttu suurimmalle osalle kuulijoista, jotka olivat osallistuneet oman seurakuntansa täytäntöönpanoneuvotteluihin. Kietäväinen kävi läpi eräitä suorituslisään liittyviä tulkintatilanteita; muun muassa suorituslisän maksamista määräaikaisen työsuhteen perusteella. Hän korosti, että suorituslisän tarkoitukselle olisi vierasta, jos lisään varattu määräraha jaettaisiin tasan seurakunnan koko henkilöstölle. Suorituslisä on tarkoitettu vain hyville suoriutujille. Suorituslisä on euromääräinen palkanosa. Kietäväisen mukaan sen perusteet voivat olla erilaisia eri vaativuusryhmissä. Suorituslisä on myös rekrytoinnin apuväline seurakuntien kilpaillessa osaavasta työvoimasta tulevaisuudessa. Kietäväinen korosti myös, että suorituslisäjärjestelmää tulee vuosittain kehittää kertyvien kokemusten perusteella. Hän suositteli, että kaikissa seurakunnissa laadittaisiin suorituslisän vuosikello kehittämistyön apuvälineeksi. Keskusjärjestön terveiset luottamusmiehille Huoneiden luovutukseen varatun tauon jälkeen olikin sitten keskusjärjestömme STTK:n puheenvuoro, jonka käytti tänä vuonna järjestöpäällikkö Juska Kivioja. Hän kertasi STTK:n strategiaa, painopisteitä ja arvoja sekä totesi, että oman jäsenliiton näkyvyys jäsenelle on tietoinen valinta. Keskusjärjestö toimii taustalla ja jäsenliittoja tukien. Kivioja käsitteli puheenvuorossaan laajasti palkansaajien järjestäytymisen ja ammattiliittoihin liittymisen perusteita eri ikäryhmissä. Ay-liike koetaan usein poliittiseksi ja miehiseksi, joskin myös tarpeelliseksi. Julkisuuskuvan kirkastamisessa luottamusmiesten panos on elintärkeä. Kivioja rohkaisikin kaikkia miettimään, minkälaisilla konkreettisilla toimilla ammattiliiton toiminta saataisiin kiinnostamaan myös niitä, jotka tällä hetkellä eivät koe hyötyvänsä jäsenyydestä tarpeeksi. Lopuksi vielä liiton lakimies Pekka Pietinen kertasi liiton tarjoamat luottamusmieskoulutukset vuodelle 2019, minkä jälkeen toiminnanjohtaja Paula Aaltonen kiitti kaikkia neuvottelupäivien osallistujia aktiivisesta panoksesta ja toivotti kaikille turvallista kotimatkaa. Seuraavat neuvottelupäivät pidetään taas vuoden kuluttua ja niistä tulee tarkempaa tietoa viimeistään syksyllä. Teksti: Pekka Pietinen Kuvat Chanthy Nybergh Osa uusista luottamusmiehistä aloitti perehtymisen KirVESTES:n ja työlainsäädännön kiemuroihin onnea kaikille uusille luottamusmiehille ketkä ovat tulleet valituksi kaudelle Kirkon alat KJTES:iin muutoksia lukien Kristillisten järjestöjen työehtosopimus (KJTES) muuttui hieman lukien. Muutetut määräykset sisältävä työehtosopimus on nyt päivitetty liiton kotisivuille. Se löytyy liiton kotisivujen etusivulla Kristilliset järjestöt painikkeen takaa. Muutokset koskevat luottamusmiehen valintamenettelyä sekä luottamusmiehen toimivaltaa. Jos järjestössä on ehditty tehdä luottamusmiesvalinnat ennen muutosten voimaantuloa, ei nyt ole välttämättä tarpeen tehdä mitään, ellei järjestössä toisin päätetä. Jatkossa luottamusmiehen valintaan ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki järjestön palveluksessa työskentelevät; siis myös muut kuin Kirkon alat jäsenet. Luottamusmiehen on kuitenkin oltava Kirkon alojen jäsen. Tällöin luottamusmies myös edustaa kaikkia hänen valintaansa oikeutettuja työntekijöitä ja on oikeutettu saamaan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut tiedot kaikista kyseisistä työntekijöistä. Suomen hostellijärjestö ja Reilun kaupan liitto esittelivät toimintaansa 10 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

7 Uusi työmarkkinajohtaja haluaa jatkaa avointa ja luottamuksellista keskustelua Kirkon työmarkkinapöydässä Virka- ja työehtosopimuksen isoihin muutoksiin ei nyt ole tarvetta Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mahdollisia kehittämiskohteita uusi työmarkkinajohtaja ei tässä vaiheessa halua nimetä. Näihin uusi työmarkkinajohtaja Luterilainen kirkko sai viime syksynä uuden työmarkkinajohtajan, kun aiemmin tehtävää hoitanut Vuokko Piekkala siirtyi kesällä valtakunnansovittelijaksi. Torstaina työmarkkinajohtajana ja kirkkoneuvoksena aloitti valtiovarainministeriöstä Kirkon työmarkkinalaitokseen siirtynyt Anna Kaarina Piepponen, jolta Kirkon töissä lehti kysyi hänen tuntemuksistaan, suunnitelmistaan ja ajatuksistaan uuden tehtävän alkutaipaleella. Piepposen saama ensivaikutelma Kirkon neuvottelupöydästä on ollut avointa ja luottamuksellista. Tästä on hyvä jatkaa. Piepponen toivoo uudelta tehtävältään mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä kuten moni muukin uuteen työpaikkaan siirtyvä. kysymyksiin palaamme jatkuvan neuvottelun hengessä ja seuraavalla sopimuskierroksella. Mitään radikaalia muutostarvetta Piepponen ei Kirkon sopimuksissa kuitenkaan tunnista, joskin selkeyttämisen ja kehittämisen tarvetta on aina. Kirkon tulevaisuuskomitea on ehdottanut, että Kirkon koko henkilöstö olisi työsopimussuhteessa vastaavasti kuin jo on toteutettu Suomen ortodoksisessa kirkossa ja yliopistoissa. Tämän osalta uusi työmarkkinajohtaja painottaa perusteellista selvittämistä ja harkintaa. Tämä kysymys on laaja ja haastava. Oma mielipiteeni ei ole ratkaiseva, vaan asiaa on harkittava ja tutkittava perusteellisesti yksityiskohtia myöten eri tahoja kuunnellen unohtamatta kirkon kokonaisuutta. Uusimmalla sopimusneuvottelukierroksella sovitun suorituslisäjärjestelmän arvioinnin ja mahdollisen kehittämisen osalta Piepponen on maltillinen. Kysymys on ajankohtainen sitten, kun meillä on hiukan tietopohjaa ja kokemuksia toteutuneista suorituslisistä ja sovituista järjestelmistä. Seurakuntien vapaaehtoisiin päätöksiin perustuvan hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikamallin uusi työmarkkinajohtaja näkee hyvänä välineenä. Se on yhteisesti sovittu mahdollisuus kehittää ja kohdentaa ajankäyttöä sekä työnantajan että työntekijöiden kannalta mahdollisimman mielekkäästi. Hyvin toteutettuna uskon, että systeemi myös tukee työssäjaksamista ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista. Työhyvinvoinnin tunnistetuille haasteille voidaan yleensä tehdä jotain Tässä lehdessä on toisaalla tarkempi selostus työeläkelaitos Kevan joulukuussa tiedottamasta julkisen alan työhyvinvointia koskevasta haastattelututkimuksesta, joka koskee kuntien, seurakuntien ja valtion virastojen palveluksessa olevaa henkilöstöä. Piepponen näkee tutkimuksen tuloksissa paljon hyvää ja tutkimus vastasi hänen mielestään suurelta osin ennakko-odotuksia. Tällaiset tutkimukset ovat tärkeitä keskustelun pohjana ja toiminnan edelleen kehittämiseksi. Haasteita ei pidä piilotella, vaan ne on syytä tunnistaa, koska niistä useimmille voidaan myös tehdä jotain. Kyse on aina myös trendistä; tällä hetkellä suurimpana kehittämiskohteena tunnistetaan talous- ja henkilöstöhallinnon laskenut työhyvinvointi, joka liittynee digitalisaatioon, joka kyllä tavalla tai toisella koskettaa meitä kaikkia. KIRTEKO-ohjelmalle mietitään tänä vuonna jatkoa Kirkon sektorilla työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen pyrkivän Kirkon Työelämä-ohjelman eli KIRTEKO 2020-projektin Piepponen näkee hyvä ohjelmana, jonka tarkoituksena on tehdä työpaikoilla tehtävää kehittämistyötä näkyväksi ja jakaa kehittämisen kokemuksia muille. Pyörää ei kannata keksiä joka paikassa uudelleen. Kuluvan vuoden aikana arvioimme tuloksia ja saatua palautetta sekä mietimme jatkoa. "Tästä on hyvä jatkaa" Kirkon pääryhmän jäsenet aloittamassa kokoustaan Kirkon yhteiskunnallinen asema on vakaalla pohjalla Piepponen kertoo hakeneensa tähän tehtävään, koska hän kokee Kirkon tekemän työn merkitykselliseksi yhteiskunnalle ja erityisesti jokaiselle seurakuntalaiselle henkilökohtaisesti myös tulevaisuudessa nyt ja jopa 200 vuoden kuluttuakin. Hän suhtautuu Kirkon tulevaisuuteen myönteisesti eikä pidä Kirkon yhteiskunnallisen aseman heikentymistä väistämättömänä kehityskulkuna, vaikka viime vuosina Kirkosta eroamisia onkin ollut kohtalaisen runsaasti. Vapaa-ajallaan uusi työmarkkinajohtaja rentoutuu yleensä perheensä parissa ja koiraa ulkoiluttamalla kotimaisemissa sekä Saimaalla. Viimeisin hänen lukemansa ja työtehtäviin liittymätön kirja oli Senecan Elämän lyhyydestä. Se on elämäntaidon oppikirja kahdentuhannen vuoden takaa. Kirjassa on teksti paitsi Elämän lyhyydestä myös Joutilaisuudesta ja Johdatuksesta. Seneca pohtii paljon sitä, miten käyttää viisaasti lyhyt elämä. Kirkon Töissä -lehti ja Kirkon alat ry toivottavat Anna Kaarina Piepposelle menestystä ja ymmärrystä uuden tehtävän hoitamisessa. Erityisesti toivomme hänelle viisautta käyttää lyhyttä elämäänsä vaativassa ja haasteellisessa tehtävässä Kirkon ja sen henkilöstön parhaaksi. Teksti: Pekka Pietinen Kuvat: Chanthy Nybergh 12 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

8 JÄSENETU Tiesitkö, että Suomen lainsäädännössä ei vähimmäispalkkoja ole lainkaan määritelty? Työ- ja virkaehtosopimuksissa (TES/VES) määritellään palkkojen lisäksi mm. työaikamääräykset, ylityökorvaukset, arkivapaat, palkallisten lomien kestot, sairausajan palkat, vanhempainvapaat, työn vaativuuden määrittelyt sekä erilaiset palkan lisät. Ilman ammattiliittoa näitä ei olisi. Kuuluuko minulle lomaraha? Onko lomani laskettu oikein? Onko työni vaativuusluokka määritelty oikein? Onko palkkani sopimusten mukainen? Maksuton puhelinneuvonta apua yksityiselämän oikeusasioihin Kirkon alat ry:n jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Eversheds Asianajotoimiston lakimiehiltä neuvontaa puhelimitse yksityiselämäänsä liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Puhelinneuvonnan piiriin kuuluvat kysymykset Puhelinneuvonta koskee jäsenten yksityiselämään kuuluvia oikeudellisia asioita. Neuvonnan piiriin kuuluvat muun muassa seuraavanlaiset asiat: perintö-, testamentti- ja jakoasiat perheoikeudelliset asiat kuten avioehtosopimukset, lahjat lapsille ja puolisoille, avioero, ositus ja elatusapu avoparien oikeudelliset asiat kuten yhteisomistuksen purkaminen perintö- ja lahjaverotus huoneenvuokra- ja asunto-osakeyhtiöasiat, asuntokaupat ja muut kiinteän ja irtaimen omaisuuden kaupat, mukaan lukien kaupan virheet vahingonkorvausasiat pankki- ja vakuusoikeuteen kuuluvat asiat. Uravalmennuksen avulla CV ja työhakemus kuntoon Kuinka laajaa neuvonta on? Puhelinneuvonta kattaa asiat, jotka jäsen voi esittää ja lakimies selvittää puhelimessa ilman perehtymistä asiakirjoihin. Neuvonta ei koske asiakirjojen laatimista. Sen sijaan neuvoja voidaan antaa oikeudellisista seikoista, jotka oikeudellisessa asiakirjassa on otettava huomioon tai jotka siinä on oltava määrämuodon vuoksi. Neuvonnassa ei voida ottaa vastuuta jäsenen laatiman asiakirjan oikeellisuudesta ja laillisuudesta. Tarkoitus on, että jäsenen ongelmaan liittyvät kysymykset voidaan selvittää yhdessä, joskus kahdessa puhelinkeskustelussa. Jos asiaa luonteensa tai laajuutensa vuoksi ei voida selvittää puhelimitse, jäsen voi antaa toimeksiannon, jonka kustannuksista hän itse vastaa. Soittokertoja ei ole rajattu, eli jäsen voi soittaa palveluun niin usein kun on tarve. Mitä neuvonta ei koske? Neuvonta ei koske työ- ja virkasuhteeseen, työtehtäviin, elinkeino-, yritys-, sijoitus- tai ansiotoimintaan eikä luottamustehtäviin liittyviä kysymyksiä. Neuvonta ei koske eläke-, vakuutus-, työttömyysturva- tai muita yleiseen sosiaaliturvaan kuuluvia asioita. Työ-, virkasuhde- ja työttömyysturva-asioissa jäsenen tulee kääntyä Liiton ja työttömyyskassan puoleen. Neuvonta ei koske asioita, joissa jäsenellä on lakimies. Sama koskee kuolinpesän tai muun vastaavan yhtymän asioita, joissa on oikeuden määräämä taikka osakkaiden ottama lakimies. Neuvonta ei koske jäsenen itse tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa hoitamaa riita-, rikos-, kantelu- tai muutoksenhakuasiaa. Kirjautumalla näet, Eversheds Asianajotoimiston palvelun numerot. Soittaessaan jäsenen tulee ilmoittaa jäsennumeronsa. Liity Kirkon alojen jäseneksi jo tänään! Lisää tietoja saat työpaikkasi luottamusmieheltä, tai soittamalla Kirkon alojen puhelimeen /2019 Kirkon töissä Jäsenemme voivat kalenterivuoden aikana käyttää kaksi uravalmennustuntia, joiden aikana voidaan esimerkiksi päivittää CV ja työhakemus tai vain keskustella omista ajatuksista ja toiveista oman työuran suhteen. Palvelu on tarkoitettu sekä opiskelijoille, työelämässä oleville ja työttömille jäsenille Miten valmennukseen pääsee mukaan? Uravalmennukseen pääsee mukaan varaamalla ensin ajan suoraan Sonja Vainiolta joko puhelimitse numerosta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Kirkon töissä 1/2019 Varaudu kertomaan jäsennumerosi, sekä toiveistasi valmennuksen suhteen. Varaa esille myös CV eli ansioluettelo. Jos CV:tä ei ole valmiina, on hyvä kirjata ylös omaa työhistoriaa. Ennen valmennusta on myös hyvä pohtia jo etukäteen, mitä valmennuksella haluaa saavuttaa ja mitä toiveita on tulevaa työuraa ajatellen. Valmennus tapahtuu joko puhelimitse tai videopuheluna esimerkiksi Whatsapp-sovelluksen kautta. Helsingin alueella on myös mahdollista sopia henkilökohtainen tapaaminen. Jäsenillä on käytettävissä kaksi valmennuskertaa vuodessa. Valmennuskeskustelut ovat aina luottamuksellisia. Ajanvarauksia voi tehdä alkaen 15

9 Näiltä sivuilta löydät luottamusmieskoulutukset vuodelle Olet lämpimästi tervetullut mukaan koulutuksiin! KOULUTUS Luottamusmieskoulutukset kristillisten järjestöjen ja helluntaiseurakuntien luottamusmiehille Luottamusmieskurssi kristillisten järjestöjen luottamusmiehille, Helsinki Luottamusmiehen perus- ja jatkokoulutusta työehtosopimuksen sekä työlainsäädännön sisällöstä ja ajankohtaisista muutoksista Käsiteltävät aihealueet: Lomauttamisen ja työsuhteen päättämisen perusteet sekä luottamusmiehen rooli, Luottamusmiessopimuksen (ja muut KJTES:n) muutokset , Paikallisen sopimisen perusteet, Työntekijän velvollisuudet työsuhteessa, Some:n käyttö työntekijänä, Määräaikainen työsopimus ja sen perusteet, Työaikalain tulossa olevat muutokset + muuta ajankohtaista. Syksy 2019 Työaikalain uudistamisen vaikutukset KJTES:in soveltamisessa, 1 h webinaari Luottamusmieskoulutukset ortodoksisen kirkon luottamusmiehille Luottamusmiesseminaari, Helsinki HUOM! Ajankohta on siirtynyt syksyyn, koska luottamusmiesten valinnat tapahtuvat vasta toukokuun loppuun mennessä. Luottamusmiehen perus- ja jatkokoulutusta työehtosopimuksen sekä työlainsäädännön sisällöstä ja ajankohtaisista muutoksista Käsiteltävät aihealueet ilmoitetaan myöhemmin erikseen liiton kotisivuilla ja tulevissa Kirkon töissä -lehden numeroissa. Kaikille sopimusaloille yhteinen koulutus Luottamusmiesten koulutukset vuodelle 2019 varmistuivat Kirkon töissä lehden numerossa 4/2018 oli Kirkon alojen ehdotukset luottamusmiehille tänä vuonna tarjottaviksi koulutuksiksi. Silloin koulutukset eivät vielä olleet työnantajapuolen hyväksymiä. Nyt koulutustarjontamme on kuitenkin hyväksytty sekä Kirkon työmarkkinalaitoksen että Palvelualan työnantajat PALTA ry:n taholta luottamusmiessopimuksissa tarkoitetuksi palkalliseen vapautukseen oikeuttavaksi koulutukseksi. Joten nyt ei kun ilmoittautumaan itseä kiinnostavaan koulutukseen liiton nettisivuilla. Koulutusten osanottajamäärät ovat rajalliset ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Muistathan kuitenkin aina sopia koulutukseen osallistumisesta oman esimiehesi kanssa! Luottamusmieskoulutukset evankelis-luterilaisen kirkon luottamusmiehille Luottamusmieskurssi A, Helsinki Luottamusmiehen peruskoulutusta. Tutustutaan Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES) määräyksiin sekä palvelussuhdetta koskeviin kirkkolain ja työsopimuslain säännöksiin. Käsiteltävät aihealueet: Yleinen palvelussuhdetieto (työ- ja virkasuhteen erot, palvelussuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, lomauttaminen sekä palvelussuhteen päättymisperusteet ja menettelyt), Kirkon palkkausjärjestelmät, Pääsopimus ja paikallisen sopimisen perusteet, Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja tietosuoja-asioita sekä Ajankohtaista työmarkkina-asiaa Luottamusmieskurssi B, Tampere Luottamusmiehen peruskoulutusta. Tutustutaan Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES) määräyksiin. Käsiteltävät aihealueet: Vuosilomamääräykset, Poissaolot työstä (sairauspoissaolot, perhevapaat, opintovapaa, vuorotteluvapaa yms), Matka- ja muut korvaukset palvelussuhteessa, Luottamusmiehen työssä jaksaminen ja työhyvinvointi sekä Ajankohtaista työmarkkina-asiaa. Koulutuksesta vastaa TJS-Opintokeskus. Kuhunkin koulutustilaisuuteen voi osallistua enintään 10 Kirkon alojen luottamusmiestä, jotka ilmoittautuvat Kirkon alojen nettisivujen kautta. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Evankelis-luterilaisen kirkon ja Ortodoksisen kirkon luottamusmiehet voivat ilmoittautua kaikkien kolmen aihealueen kursseille. Kristillisten järjestöjen luottamusmiehet voivat ilmoittautua viestintää ja neuvottelutaitoja koskeviin koulutustilaisuuksiin (vain yksi tilaisuus / aihealue) Henkilöstön edustajan viestintä , Helsinki, ilmoittautumisaika päättyy STTK:n luottamusmiesseminaari Helsingissä Seminaarin ohjelma ja seminaaripaikka tarkentuu Neuvottelutaitoja henkilöstön edustajille kesään mennessä. Seminaariin voivat palkallisena luottamusmieskoulutuksena osallistua vain evankelis-luterilai , Oulu, Ilmoittautumisaika päättyy sen kirkon luottamusmiehet. PALTA ei hyväksynyt tätä koulutusta tälle vuodelle palkalliseen Paikallisen neuvottelijan talousluvut vapaaseen oikeuttavaksi koulutukseksi kristillisten , Oulu, Ilmoittautumisaika päättyy järjestöjen ja ortodoksisen kirkon luottamusmiehille. HUOM. tämä ei koske kristillisten järjestöjen luottamusmiehiä! PALTA ei hyväksynyt tätä tälle vuodelle koulutukseksi, koska edellisenä vuonna oli tarjolla vastaava koulutus. Ohjeita Kirkon alat ry:n kursseille ILMOITTAUTUMINEN Koulutuksiin pääset ilmoittautumaan liiton nettisivujen kautta. Kurssitarjonnan ja ilmoittautumislinkit löydät kohdasta Luottamusmiesten sivut sekä nettisivujen etusivulla olevasta kalenterista. Kursseilla majoitutaan kahden hengen huoneissa. Omavastuuosan maksamalla voi myös useimmissa kurssipaikoissa majoittua yhden hengen huoneessa. Omavastuun suuruus vaihtelee paikkakohtaisesti. KUSTANNUSTEN KORVAUKSET Luottamusmieskoulutukset ovat työnantajapuolen hyväksymää em. rajoituksin, palkallista koulutusta luottamusmiehille. Kirkon alat maksaa kursseille hyväksyttyjen kurssimaksut ja matkakorvaukset. Kurssilaisille matkasta aiheutuneet kulut maksetaan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Mikäli matkustaja on valinnut muun matkustustavan, korvaus suoritetaan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan, Jos julkista yhteyttä ei ole ja oman auton käyttö on välttämätöntä, korvataan matkakulut liiton oman matkustussäännön mukaan. Taksin käyttö korvataan ainoastaan siinä tapauksessa, jos muuta kulkuyhteyttä ei ole. Matkakulut korvataan jälkikäteen matkalaskua vastaan, jonka kurssilaiset saavat kurssipäivänä. VR:n kaukojunilla matkustavien on mahdollista tilata liput ennakkoon Kirkon alojen kautta, ota aina junalla matkustaessasi yhteyttä viestinnän koordinaattoriin Chanthy Nyberghiin, joka antaa ohjeet lippujen tilaamiseen. PERUUTUS Osallistuminen voidaan peruuttaa kuluitta 10 päivää ennen kurssin alkua. Jos osallistuminen perutaan 5 päivän sisällä ennen kurssia, peritään kurssimaksusta 50% ja jos kurssilainen jää perumatta pois kurssilta peritään koko kurssimaksu, ellei kurssilaisella ole esittää lääkärintodistusta tai todistusta voittamattomasta esteestä. Peruutuksen sekä kaikki koulutukseen liittyvät kysymykset Pekka Pietiselle tai Chanthy Nyberghille /2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

10 MUKANA TYÖMAALLA Min dag som koordinator för sociala medier Päiväni sosiaalisen median koordinaattorina Teksti ja kuvat: Pekka Pietinen Digitalisaatio on nykyisin valtavirtaa ja koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. On vaikea kuvitella enää (työ)elämää ilman tietokoneita, älykännyköitä tai muita vastaavia informaatioteknologian apuvälineitä. Digitalisaation vaikutus eri ammateissa kuitenkin vaihtelee, mutta nykypäivänä on vaikea löytää sellaista työtä, jossa ainakin osa työpäivästä ei kuluisi tietokonetta tai kännykkää naputellen. Kirkon töissä lehden Mukana työmaalla -juttusarjassa on tässä numerossa vuorossa sellainen uusi kirkollinen ammatti, jossa IT-teknologia on mukana lähes kaikessa päivittäisessä toiminnassa. Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen sosiaalisen median koordinaattori Simon Lampenius huolehtii omalta osaltaan, että kirkon ruotsinkielinen sähköinen viestintä toimii ja on sisällöllisesti ajan tasalla. Tehtäväkenttään kuuluvat muun muassa tiimin jäsenenä ruotsinkieliset Internet- ja intranet-sivustot sekä ruotsinkieliset Facebook- ja Instagram-sivut. Minulla oli mahdollisuus yhden päivän ajan seurata Simonin -tai Simmen kuten työtoverit häntä kutsuvat- työpäivän kulkua. Kyseisenä päivänä Helsingin talvisää näytti niin sanottuja parhaita puoliaan, kun muutaman kuva: päivän pakkaskauden jälkeen lämpötila oli lauhtunut ja taivaalta tuprutti lähes vaakasuoraan lunta. Olin kuitenkin päässyt ajoissa matkaan ja metrossa istuessani sain Simonilta sähköpostiviestin, jossa hän ilmoitti, että hänellä alkaa klo 9 kokous, josta minun tutustumiseni alkaisi. Metrosta noustuani minulla kävi tuuri, kun kakkosen raitiovaunu tuli juuri sopivasti ja pääsin hyvissä ajoin köröttelemään Kirkon talolle Helsingin Etelärantaan. Kirkon talo olikin minulle jo entuudestaan tuttu paikka, jossa majaansa pitävät myös Kirkon työmarkkinalaitos ja Kirkon eläkerahasto, joiden kokouksissa olin useasti aiemmin käynyt. Kirkon talon kuudennessa kerroksessa tapasin Simonin, jonka kanssa siirryimme kokoushuone Fransiin, jonne ehätimme ensimmäisinä osanottajina paikalle. Keskenään keskustelimme suomen kielellä, jota Simon osaa erittäin hyvin ja ehdottomasti paremmin kuin minä ruotsia. Kokoustamista kaksikielisesti lähi- ja etäyhteydellä Kokoushuoneeseen saapuivat Simonin ja minun lisäkseni kirkon ruotsinkielisen työn toiminnallisesta yksiköstä johtava asiantuntija Stefan Myrskog, asiantuntijat Mirva Sandén ja Maria Sten, kehitysvammaistyön pappi Claus Terlinden sekä viestintäsihteeri Tuula Koskinen, joka olikin minulle jo entuudestaan tuttu Kirkon alojen pääluottamusmies Kirkkohallituksessa. Lisäksi kokoukseen osallistui etäosallistujana kirkkohallituksen viestintäosaston media- ja viestintäpalveluiden sisältöpäällikkö Petri Kananen Microsoft Teams-ohjelmalla. Etäyhteyden kokoushuoneesta hoiti Simon tosi luontevasti ja rutinoituneesti. Päivän ensimmäinen kokous oli siis ruotsinkielisen keskuksen sisäinen palaveri, jossa käsiteltiin parhaillaan uudistettavana olevan Sacristan eli ruotsinkielisen Sakastin sivujen päivitysvastuita ja sisältöjä suhteessa kirkon ulkoisiin Internet-sivuihin (evl.fi) ja Evl.fi/ plus -sivuihin. Kokouskielenä oli tietysti ruotsi, joskin suomenkieltäkin oli lupa käyttää tarvittaessa. Kielen vaihto molempien kotimaisten kielten välillä oli tosi luontevaa ja vaikutelmaksi jäi niin sanottu elävä kaksikielisyys (levande tvåspråkighet), josta olen saanut nauttia myös varhaisella työurallani Loviisan kaupungin palveluksessa. Sacrista samoin kuin suomenkielinen Sakasti- uudistuu maaliskuussa siten, että se ei enää ole julkinen Internet-sivusto vaan ainoastaan kirkon ja seurakuntien palveluksessa oleville näkyvä sivusto. Sen vuoksi sellaiset Sacristan sisällöt, jotka halutaan edelleen näyttää myös kirkon sidosryhmille ja muille kiinnostuneille (muun muassa meille ammattiliiton työntekijöille!), tulee siirtää julkisille evl. fi/plus -sivuille, joita parhaillaan viimeistellään tähän uudistukseen liittyen. Olennaista on, ettei samaa asiaa kirjoiteta kahteen kertaan, vaan Sacristaan lisätään ainoastaan linkitykset evl.fi/plus -sivuille siltä osin kuin niiden sisällöt ovat yhteneviä. Tämä helpottaa myös sivustojen ylläpitoa ja päivittämistä. Ungdomens kyrkodagar striimaus Aamupalaverin jälkeen meillä oli tilaisuus keskustella Simonin kanssa tarkemmin hänen työtehtävistään. Ajankohtaisena tehtävänä oli tulossa olevien ruotsinkielisten kirkon nuorisopäivien (undomens kyrkodagar) keskustelujen verkkostriimauksen suunnittelu. Ungdomens kyrkodagar on vuosittainen massatapahtuma, joka tänä vuonna järjestettiin Karjaan Lärkullassa Simon kuuluu tapahtuman some-tiimiin, joka huolehtii sen näkyvyydestä muun muassa evl.fi- ja Facebook-sivuilla sekä Youtubessa. Kirkon ruotsinkielisten Facebook- ja Instagram-sivujen päivityksiin osallistuminen kuuluvat Simonin säännöllisiin tehtäviin. 18 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

11 MUKANA TYÖMAALLA Simon syventyneenä työnsä äärellä Facebookissa on Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland- niminen sivusto, jonka päivityksistä vastaavassa tiimissä Simon toimii. On sovittu, että ennen julkaisua päivityksen lukee aina vähintään kaksi tiimin jäsentä, jotta vastuu ei jäisi kenenkään yksittäisen työntekijän harteille. Myös Instagrammissa on vastaava sivu, Ev. luth kyrkan i Finland, jonka koordinoimisesta Simon huolehtii. Tarkoitus on, että Instagramtili kiertää seurakunnissa ja sillä tavalla tehdään kirkon kirjava ja monipuolinen työ näkyväksi. Sen sijaan Twitter ei kuulu Simonin päivitysvastuulle. Kirkon ruotsinkielinen Twitter-tili on lähinnä lehdistöpainotteinen ja sen päivityksestä vastaavat Kirkon ruotsinkielisen työn viestintäyksikön työntekijät. Ruokatunnin jälkeen meillä piti olla klo 12:00 videoneuvottelu Tukholmaan, mutta alkamisaika olikin Ruotsin aikaa. Meidän kelloissa neuvottelu siis alkaisikin vasta klo 13, joten palasimme tunniksi takaisin Simonin työhuoneeseen, jossa hän luontevasti aloitti Teams-ohjelman avulla etäpalaverin työtoverinsa Sara Grönqvistin kanssa. Sara kuuluu Kirkon ruotsinkielisen työn toiminnallisen yksikön asiantuntijoihin. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat sielunhoito ja Kirkon keskusteluapu (Kyrkans samtalstjänst). Palaverissa käsiteltiin lähinnä samaa Sacrista ja evl.fi/plus -sivujen päivitystyötä kuin oli käsitelty aamulla laajemman kokoonpanon lähitapaamisessa. Sen jälkeen Simon ehti vielä vastata muutamaan sähköpostiviestiin ennen kuin siirryimme kokoushuoneeseen klo 13 alkavaa videoneuvottelua varten. KIT Story engine esittelyä suoraan Göteborgista Kokoushuoneessa oli jo paikalla verkkoviestintäsuunnittelija Marjo Kiljunen Kirkon viestinnän verkkopalveluista. Simon ottaa tottuneesti videoyhteyden etäkokousohjelmalla Ruotsin Göteborgiin, josta hetken kuluttua kuvaruutuun ilmestyykin Johannes Hobohm niminen henkilö esittelemään edustamaansa kaupallista videoeditointiohjelmaa. Johannes tarjoutuu ensin puhumaan englantia, mutta Simon ja Marjo haluavat pitäytyä mieluummin ruotsin kielessä, jolla palaveri päätetään käydä. Johannes osoittautuikin varsinaiseksi myyntitykiksi. Hän käy perusteellisesti vaihe vaiheelta läpi esittelemänsä KIT-editointiohjelman ominaisuuksia ja toiminnallisuutta. Ohjelman avulla on mahdollista tuottaa helpohkosti pienimuotoisia videoita tai kuvakollaaseja esimerkiksi Facebook-sivuilla esitettäväksi. Tiedostomuotona ohjelmassa on mp4-tiedosto. Ohjelmaesittelyn päätyttyä Johannes kertoo vielä ohjelman hankintakustannukset, minkä jälkeen kokouksen videoyhteys suljetaan. Simon ja Marjo vaihtavat vielä keskenään ajatuksia siitä, olisiko tämä sellainen työkalu, jolla voisi olla käyttöä Kirkon suomen- ja ruotsinkielisessä viestinnässä. Asia jää mietittäväksi ja keskusteltavaksi molempien työyhteisöissä. Päivän päätteeksi Videokokouksen jälkeen kello onkin jo pitkälti yli 14. Minun on aika kiittää Simonia vieraanvaraisuudesta ja Kirkon Toimihenkilöt ry Kirkon Toimihenkilöt (KTH) on ev.lut. seurakuntien, kirkon keskushallinnon ja kirkon yleistä virka- ja työehtosopimusta soveltavien järjestöjen toimihenkilöiden sekä alan palveluja tuottavien yhteisöjen toimihenkilöiden ammattiyhdistys. Yhdistykseen voivat kuulua myös alan toimihenkilöt, jotka muutoin ovat työmarkkinoiden käytettävissä, joilla on alan ammatti tai jotka jäsenyhdistyksen hallituksen päätöksellä ovat edellä mainittuihin ryhmiin rinnastettavissa. Lisäksi alalle opiskelevat voivat liittyä yhdistykseemme. KTH:n jäsenistössä on muun muassa paljon itsenäisessä tai johtavassa asemassa työskenteleviä. Kirkon Toimihenkilöt ry ajaa jäsentensä taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja. KTH on Kirkon alojen jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 160 jäsentä. Kirkon Toimihenkilöt ry:n puheenjohtajana on toimistosihteeri Anita Ågren Kirkon tutkimuskeskuksesta ja varapuheenjohtajana viestintäsihteeri Tuula Koskinen Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksesta. työpäivänsä avaamisesta minulle ja Kirkon töissä -lehden lukijoille. Simon jää vielä työhuoneeseensa tarkistamaan saapuneita sähköposteja sekä muita keskeneräisiä projekteja. Minä poistun Kirkon talosta lumiselle Etelärannan jalkakäytävälle. Mieleen tulee ajatuksia siitä, kuinka vähän tavalliset netin ja somen käyttäjät tulevatkaan ajatelleeksi, miten paljon työtä netin niin sanottu helppokäyttöisyys tänä päivänä edellyttää alan ammattilaisilta. Viestintä ja erityisesti sähköinen viestintä on nykymaailmassa kaikille organisaatioille välttämätöntä. Kirkko ei tässä tietenkään ole mikään poikkeus. Simon toimii tehtävässään Kirkon yhteisen sanoman perillemenon hyväksi, joten hänen tehtävänsä kiistatta on kirkollinen ammatti, jonka perinteet eivät ehkä ole kovin pitkät, mutta jonka varaan Kirkon evankeliumityötä on tulevaisuudessa hyvä rakentaa. On hienoa, että sain olla Simonin kanssa mukana työmaalla ja tutustua uuteen kirkolliseen ammattiin. 20 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

12 Lakimies vastaa VASTAUS Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus lähtee siitä, että Kiky -työaika on lisätty tavalliseen työaikaan eikä voida erotella mitään erityistä Kiky -työaikaa. Kun Kiky-työaika on sijoitettu tavallisen työajan joukkoon, niin Kiky -työaikaan tulevat mukaan kaikki työaikakorvaukset. Ennen Kikyä työaika oli 38 t 15 min/viikko, ja nyt kun Kiky -työaika on siihen laskettu mukaan, täysi työaika yhden viikon jaksossa on 38 t 45 min/viikko. (Joissakin seurakunnissa Kiky -työaikaa käsitellään erillisenä työaikana, mutta tämä menettely ei ole Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen yleismääräyksen mukainen enkä käsittele nyt näitä tapauksia.) Kun työaika on viikossa 38 t 45 min., niin silloin tähän työaikaan tulevat mukaan ihan kaikki työaikakorvaukset. Toisin sanoen: Ei ole mitään erillistä Kiky työaika eikä erillisiä Kiky -tapahtumia. Kun tilaisuus on sunnuntaina, niin Teksti: Anna-Maria Numminen Lakimies KYSYMYS Viikkotyöaikani on eli tähän on laskettu ns. Kiky työaika mukaan. Seurakunnassamme tietyt tapahtumat on nimetty Kiky -tapahtumiksi. Onko lastenohjaajalla oikeus saada sunnuntaityökorvaus, mikäli Kiky -tapahtuma on sunnuntaina? Kirkkoherramme hehkuttaa, että kaikki työntekijät/viranhaltijat tilaisuuteen käytetystä työajasta maksetaan sunnuntaityökorvaus. Tämän lisäksi, jos esim. yhden viikon jaksoa käytettäessä viikolla on jo tehty täyteen koko jakson työaika 38 t 45 min., niin sunnuntaina tehtävä työ on ylityötä ja ylityökorvaukset maksetaan. Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan pääsääntö on nykyään, että ensisijaisesti työaikakorvaukset korvataan rahana. Ainoastaan, mikäli työntekijän kanssa on sovittu vapaana annettavista korvauksista, voidaan työaikakorvaukset antaa palkallisena vapaana. Palkankorotuskysymykseen vastauksena totean, että kyllä on tulossa palkankorotuksia keväällä Aprillipäivänä eli on tulossa 1 %:n suuruinen palkankorotus kuukausipalkkojen peruspalkkoihin. Lisäksi kesäkuussa 2019 maksetaan kertaerä. Kertaerä tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että erä maksetaan kerran eikä kyseessä ole pysyvä Palstalla Kirkon alojen lakimies Anna-Maria Numminen vastaa jäsentemme mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi palstalle osoitteeseen viestin otsikoksi Lakimies vastaa. Julkaisemme kysymykset nimettöminä. tulevat paikalle sunnuntaina Kiky -tapahtumaan ja näin tulevat Kiky -tunnit tehdyiksi. Työaikakorvauksista en ole kuullut mitään mainintaa. Työpaikallani myös pohditaan, onko tänä keväänä tulossa palkankorotuksia. ratkaisu. Kertaerän suuruus on 368 euroa kokoaikaiselle työntekijälle/viranhaltijalle. Mikäli työntekijä/viranhaltija on osa-aikainen, niin tällöin maksetaan osa-aikatyön työaikaan suhteutettu kertaerä. Mikäli työaika on esim. 60 % täydestä työajasta, niin kertaerä on 60 % 368 eurosta eli 220,80 euroa. Kertaerää ei ole sovittu korvaukseksi lomarahojen leikkauksesta, vaikka maksukuukausi onkin sama kuin lomarahoilla. Kertaerän maksamisen ehtona on, että työntekijä/viranhaltija on seurakunnan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 5 kuukautta ajanjaksolla siten, että palvelussuhteeseen sisältyy kesäkuu kokonaisuudessaan. Lisäksi maksamisen edellytyksenä on, että työntekijälle/ viranhaltijalle maksetaan palkkaa kesäkuussa Kesä 2019 on viimeinen, jolloin lomarahoista leikataan 30 %. Tämän kesän jälkeen tämä kolmivuotinen määräaikainen lomarahaleikkaussopimus päättyy. Super työttömyyskassa selvitti asiakastyytyväisyyttä tulokset pääosin myönteisiä Selvitys perustuu yhteensä 1000 Super työttömyyskassan asiakkaan puhelinhaastatteluun viime syksynä. Asiakkaat arvioivat kassan onnistuneen parhaiten suhteessa heidän odotuksiinsa asiakaspalvelun, ystävällisyyden, selkeän tiedottamisen sekä asiantuntemuksen suhteen. Eniten kehitettävää kuitenkin todettiin hakemusten käsittelynopeudessa. Myös Kirkon alojen toimistoon on jäsenistöltä kantautunut viestejä, että Super työttömyyskassassa on ajoittain ollut ruuhkautumista ja käsittelyaikojen venymistä hakemusten käsittelyssä. Työttömyyskassa sai kyselyssä myös avoimia palautteita ja kehitysehdotuksia, jotka TYÖTTÖMYYSKASSA Supertk, ma pe , Faksi Lisätietoja kassanjohtaja Stefan Högnabban mukaan käsitellään huolellisesti toiminnan kehittämiseksi ja otetaan huomioon kassan sisäisessä koulutuksessa. Peräti 88 prosenttia haastateltavista antoi Super työttömyyskassalle kokonaisarvosanaksi vähintään 4 (asteikko 1-5). Lisäksi vastaajista 92 prosenttia arvioi todennäköisyyttään suositella Super työttömyyskassaa arvosanalla 7-10 (asteikko 0-10). Valtaosa asiakkaista asioi sähköisesti Kassan asiakkaista 89 prosenttia on käyttänyt sähköistä asiointia ja heistä 90 prosentin mielestä asiointi on toiminut hyvin tai erittäin hyvin ja he kokevat sähköisen asioinnin hyväksi asiointivälineeksi. Myös mobiilipalveluihin toivottiin jatkossa panostusta. Puhelinpalvelunkin osalta asiointiinsa tyytyväisiä oli vastaajista 75 prosenttia. Hakemusten käsittelytilannetta voi seurata kassan nettisivulta Super työttömyyskassan Internet-sivuilla ( fi) on viikoittain päivitettävä taulukko, josta voi seurata missä vaiheessa päivärahahakemusten käsittely on kassassa menossa. Kannattaa siis vilkaista ensin netistä, ennen kuin yrittää puhelimitse saada kassan käsittelijää kiinni, että missä vaiheessa päivärahapäätös olisi odotettavissa. Työttömyysturvalain muutoksia lukien työtön voi opiskella enintään kuusi kuukautta kestävässä koulutuksessa ilman, että TE-toimisto arvioi opintojen pää- tai sivutoimisuutta. Em. opintojen ajalta voidaan maksaa työttömyysetuutta, jos työtön on vähintään 25-vuotias ja opinnot antava ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Aiemmin harjoitettujen opintojen jatkamisen edellytyksenä pääsääntöisesti on, että keskeytyksestä on kulunut vähintään vuosi. Opintojen aikana tulee hakea ja vastaanottaa työtä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä tarjottaessa. TE-toimisto päättää, voiko työtön aloittaa työttömyysetuudella tällaiset lyhytkestoiset opinnot, jotka myös kerryttävät aktiivisuusedellytystä lukien myös vähintään viisi päivää kestävät sivutoimiset opinnot kerryttävät aktiivisuutta enintään kuuden kuukauden ajalta. Sivutoimisina pidetään opintoja, jotka eivät estä kokoaikatyön vastaanottamista. 22 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

13 TYÖHYVINVOINTI Teksti: Pekka Pietinen Lakimies Kuntien, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden työeläketurvaa hoitava Keva julkisti viime syksynä hieman ennen joulua julkisen alan työhyvinvointi vuonna nimisen tutkimuksen, joka perustuu satunnaisotannalla valittujen henkilöiden puhelinhaastatteluilla kerättyihin tietoihin. Tässä artikkelissa tutkimuksen tuloksia esitellään vain Kirkon henkilöstön vastausten osalta. Tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että kaikilla julkisilla aloilla kokemukset työhyvinvoinnista ovat samansuuntaisia. Työ koetaan merkitykselliseksi Tämän tutkimuksen perusteella Kirkon henkilöstön kokemukset työoloistaan ja työhyvinvoinnistaan ovat pääosin myönteisiä. Työssä Keva selvitti julkisen alan työhyvinvointia koettu innostus ja työn ilo ovat korkealla tasolla erityisesti seurakuntatyöntekijöiden kohdalla. Lisäksi kaikissa kirkollisissa ammattiryhmissä 92 prosenttia henkilöstöstä kokee työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Omaan työhönsä kokee voivan vaikuttaa 73 prosenttia Kirkon työntekijöistä, mutta kirkon hallinto- ja toimistotyöntekijöiden kohdalla osuus on vähentynyt olennaisesti vuodesta Parantamisen varaa on vielä rutkasti Kehittämiskohteitakin Kirkon henkilöstön työhyvinvoinnissa edelleen on. Tutkimuksen mukaan vain alle puolet Kirkon työntekijöistä on tyytyväinen tiedonkulkuun työyhteisössään. Erityisesti tyytymättömyys koskee kirkon hallinto- ja toimistohenkilökuntaa. Enemmistö on esimiestyöhön tyytyväistä, mutta joka viides ei. Pomoonsa tyytymättömiä on tasaisesti kaikissa Kirkon ammattiryhmissä. Viidennes vastaajista myös koki esimiestyön epäoikeudenmukaiseksi tai jotain osapuolta suosivaksi. Kirkon hautausmaa- ja palvelutyössä sekä seurakuntatyössä koettiin myös, että esimies käsittelee työhön liittyviä muutoksia harvemmin kuin edellisessä kaksi vuotta sitten tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa. Iso osa (noin 2/3) Kirkon henkilöstöstä kokee työilmapiirin hyväksi tai erinomaiseksi. Noin kolmannes on tästä kuitenkin joko eri mieltä tai ei osaa sanoa asiasta. Työilmapiirin heikoksi kokevia on suhteellisesti eniten Kirkon hallinto- ja toimistohenkilöstössä. Olen tyytyväinen lähimmän esimieheni johtamistapaan Samaaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä Työyhteisön ristiriitojen ratkaisukyky Kirkon alalla on tutkimuksen mukaan heikentynyt etenkin hallinto- ja toimistotyön sekä seurakuntatyöntekijöiden keskuudessa. Yllätyksenä ei voida pitää, että hautausmaa- ja kirkonpalvelutyössä olevat kokevat oman työnsä fyysisesti kuormittavaksi. Vastaavasti yllättävää ei ole sekään, että henkisesti kuormittavaksi työnsä kokevat Kirkon kaikilla ammattialoilla työskentelevät ja erityisesti seurakuntatyöntekijät. Työyhteisössäni pystytään käsittelemään ja ratkaisemaan ristiriitoja Samaaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä Kiire lisääntyy, kun väki vähenee Kiire kuormittaa yhä enenevästi kaikkia julkisen alan ja erityisesti Kirkon työntekijöitä. Kiireen kokemus on lisääntynyt vuodesta 2016 kaikilla Kirkon ammattialoilla, mutta erityisesti seurakuntatyössä. Tutkimuksen mukaan yksi syy kiireen tuntemukseen on epäilemättä työntekijämäärän selvä väheneminen. Kirkon alalla henkilöstöresurssien riittävyys on heikentynyt etenkin hallinto- ja toimistotyössä, mutta myös seurakuntatyössä joka neljäs piti työyhteisönsä työntekijämäärää riittämättömänä. Huolestuttavaa on, että Kirkon alan koko henkilöstöstä peräti 32 prosenttia on kokenut vuoden aikana epäasiallista kohtelua tai kiusaamista esimiehen tai työtoverin taholta. Pyrittäessä kiusaamisen osalta nollatoleranssiin tulos on epäilemättä aivan liian suuri. Toivottavaa olisikin, että viime vuoden keväällä yhteisesti hyväksytyt hyvän käytöksen edistämistä ja ristiriitatilanteiden selvittämistä koskevat suositukset saisivat seuraavalla tutkimuskerralla tuohon lukuun olennaista pienentymistä. Pääsopijaosapuolilta yhteinen kannanotto Kirkon työmarkkinaosapuolet eli Kirkon työmarkkinalaitos, Kirkon alat ry sekä muut pääsopijajärjestöt ottivat tuoreeltaan Kevan tutkimuksen julkistamisen jälkeen kantaa tutkimustuloksiin. Tämä kannanotto on kokonaisuudessaan luettavissa Kirkonkello-blogissa ( Kannanotossa korostettiin, että vaikka tutkimuksen tulokset eivät kaikilta osin olekaan työhyvinvoinnin kannalta myönteisiä, tapahtuu toimintatapojen muutos parempaan työpaikoilla. Tutkimuksen tulokset on nähtävä kannustimena ratkaista esiin nousseet haasteet. Tärkeää on se, että työpaikoilla otetaan tulokset vakavasti ja tartutaan toimiin. Ensimmäinen askel muutoksen polulla on käsitellä tutkimuksen tuloksia työpaikan yhteistoimintajärjestelmässä, johto ja esimiehet sekä työntekijät ja työntekijöiden edustajat yhdessä. Liikkeelle pääsee kysymyksellä, minkä pitäisi muuttua, jotta seurakunnallamme on paremmat menestymisen edellytykset. Kirkon työmarkkinaosapuolet tukevat osaltaan työpaikkoja muutoksen toteuttamisessa. Kirteko-ohjelma ja sen puitteissa järjestettävät Kirteko-verkostotapaamiset ovat tässä apuna. Lisäksi viime keväänä hyvän käytöksen edistämiseen tähtäävä suositus, on väline epäasiallisen kohtelun kysymyksiin. Kevan tekemän tutkimuksen tutkimusraportti on saatavissa kokonaan Kevan sivuilta ( Kirkonkello-blogi löytyy myös Kirkkohallituksen sivuilta (sakasti.evl.fi). 24 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

14 KIRJA-ARVOSTELU Teksti: Anna-Maria Numminen aikuiskoulutus Teksti: Riina Nousiainen STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija YHDEN SANAN HAASTE Usein meitä vaaditaan haastamaan itseämme. On haastettava itsensä pitääkseen yllä elämän mielekkyyttä. Itse koin todellisen haasteen tutustuessani kirjoihin Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta ja Uusi työväki. Haaste tuli siinä, kun kirjat keskittyivät puhumaan prekaariudesta. Jo pelkkä sana tuntui vaikealta. Yhtä vaikealta kuin marlboro-savuke aikoinaan. Kieli ei meinaa kääntyä lausumaan koko sanaa ja mietin, eikö nyt yhtään helpompaa ja paremmin suuhun sopivaa sanaa olisi voitu suomen kielelle keksiä. Haaste oli yrittää ymmärtää, mitä prekaariudella tarkoitetaan. Prekaarius, prekariaatti, prekaari, prekarisaatio. Etsin selkeää ja yksinkertaista selitystä tälle käsitteelle näiden kahden kirjan ulkopuolelta. Lopulta päädyin yksinkertaistukseen, että prekaarius tarkoittaa kaikkea sitä turvattomuutta, mikä on yleisesti hyväksytyn hyvän, oikean, turvatun ja suojatun elämän ulkopuolella. Kunnollinen elämä tarkoittaa pysyvää työpaikkaa ja sitä edeltävää opiskelua. Pysyvä työpaikka tarkoittaa konkreettisestikin paikallaan pysyvää työpaikkaa. Tähänhän me Kirkon aloissa pyrimme, mm. vastustamalla perusteettomia määräaikaisia työsuhteita sekä puolustamalla jäseniä, joiden työsuhde pyritään katkaisemaan laittomilla irtisanomisperusteilla. Lisäksi puhelinneuvonnassa suositan, suorastaan kiellän, työntekijöitä/viranhaltijoita irtisanoutumasta, vaikka henkilö kokisi olevansa väsynyt työhön tai tulevansa työpaikallaan kiusatuksi. Tämä perustuu siihen, että edelleen sosiaaliturva- ja eläke-etuudet kehittyvät parhaiten työ- ja virkasuhteessa. Korostan jäsenille, että asioihin tulee löytää muita ratkaisuja, kuin äkillinen siirtyminen pois työelämästä. Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -kirja koostuu eri asiantuntijoiden artikkeleista, joista koskettavin pohti kollektiivisen neuvotteluoikeuden säilymistä eli sitä, kuinka kauan vielä tehdään virka- ja työehtosopimuksia. Työehtosopimusten 100-vuotisjuhla on tulossa viiden vuoden kuluttua vuonna 2024, jolloin on kulunut 100 vuotta työehtosopimuslain 1924 voimaantulosta. Artikkelin mukaan työehtosopimuslaki on alkujaan perustunut solidaarisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Yhteiskunnassa on nähty, että työntekijät ovat työnantajaa heikommassa asemassa ja työntekijöiden on tullut järjestäytyä, jotta on voitu pariteetin mukaisesti käydä tasapuoliset neuvottelut. Virka- ja työehtosopimustoiminnan tarkoituksena on ollut turvata työrauhaa ja toisaalta taata työntekijöille mm. yleissitovuuden ja solidaarisen palkkapolitiikan kautta työsuhteen minimityöehdot. Nykyään solidaarisuudesta on siirrytty juridiikkaan ja perusoikeuksiin, mm. vaatimukseen yhdenvertaisesta kohtelusta. Yhdenvertaisen kohtelun periaate toteutuu silloinkin, kun kaikkia kohdellaan yhtä huonosti. Artikkelin loppupäätelmänä onkin, että kollektiivista neuvotteluoikeutta tarvitaan myös vanhojen rakenteiden murtuessa. Kaikkia kirjan esille tuomia asioita ja teorioita en pysty allekirjoittamaan, mutta kirja antaa mukavasti taustaa mediassa käytävälle keskustelulle työn tulevaisuudesta. Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta ja Uusi työväki kirjat ovat hyvää aineistoa opintokerhoa varten. Lähteet: Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus Anu Suoranta ja Sikke Leinikki (toim.) Vastapaino 2018 Uusi työväki Työ ja yrittäjyys prekarisoituvan palkkatyön yhteiskunnassa Veera Nuutinen (toim.) Into 2017 Aikuiskoulutus tarvitsee kokonaisuudistuksen Vaalien lähestyessä alkaa spekulointi siitä, mikä teema nousee puolueiden kampanjoinnissa ja keskusteluissa hallitsevaksi. Tarjolla on monia yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja sotesta maahanmuuttoon, mutta on selvää, että koulutus tulee olemaan yksi kipakkaa keskustelua herättävistä aiheista. Keskustelua osaamisesta ja koulutuksesta ruokkivat ennen kaikkea talouskasvua seuranneet yritysten rekrytointivaikeudet ja toisaalta teknologian kehityksen aiheuttamat äkilliset rakennemuutokset. Tätä keskustelua ei vielä neljä vuotta sitten käyty, vaikka korkea työttömyys huoletti ja digitalisaation vaikutuksista osaamisvaatimuksiin puhuttiin jo laajasti. Tammikuun lopussa julkaistu ministeriöiden kansliapäälliköiden näkemys nostaa osaamis- ja koulutustason noston ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien varmistamisen keskeisimpien politiikkatoimien joukkoon. Tämä edellyttää uudenlaista kokonaisnäkemystä koulutusjärjestelmän kehittämiseksi, mutta tarkastelu on ulotettava myös paljon laajemmalle työllisyyden, toimeentulon ja työkyvyn kysymyksiin. Syntyvyyden lasku tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa yhä pienempi joukko veronmaksajia kustantaa koko väestölle tarkoitetut palvelut. Siksi on tärkeää pyrkiä kaikin keinoin varmistamaan, ettei työllistyminen jää kiinni osaamisen puutteista. Panostukset koulutukseen on nähtävä pitkän aikavälin investointeina, jotka maksavat itsensä takaisin. Osaamisen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, jolta on turha odottaa pikavoittoja. Osaamispohjan rakentaminen on totuttu näkemään vahvasti lapsuuden ja nuoruuden ikäkausiin liittyvänä toimintana. Myös koulutusjärjestelmä ja sen rahoitus on suunniteltu vastaamaan tähän tarpeeseen. Koulutus avaa yhä portteja työelämään, mutta ei enää takaa pysyvää työllisyyttä yhtä vahvasti kuin aiemmin. Työuran aikana on pystyttävä jatkuvasti syventämään omaa osaamista ja venyttämään sitä uusille sisältöalueille ja tarvittaessa vaihtamaan kokonaan ammattia. Osaamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää laaja-alaisia toimia, jotka eivät rajoitu vain koulutusjärjestelmään. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista oppimisen kulttuuria ja työntekijöille tasavertaisempia mahdollisuuksia päästä koulutukseen. Tarvitaan toimeentulon turvaavia malleja, jotka mahdollistavat työn ja opiskelun joustavan yhteensovittamisen, kuten keskusjärjestöjen esitys aikuiskoulutustuen uudistamiseksi. Tarvitaan myös muutoksia koko koulutusjärjestelmässä. Yksi vaikeimmista kysymyksistä liittyy siihen, miten koulutuksessakin havaittavaa eriarvoistumista voidaan ehkäistä. Aikuiskoulutus kasautuu jo ennestään hyvin koulutetuille. Työpaikoilla eniten koulutusta saavat ylemmissä toimihenkilötehtävissä työskentelevät ja alle 55-vuotiaat. Suomi ei ole suinkaan ainoa maa, jossa pohditaan toimia aikuisväestön osaamisen kehittämiseksi. Samaa keskustelua käydään havaintojeni mukaan myös lähestulkoon kaikissa muissa Euroopan maissa. Maailman parhaimpiin kuuluva ja tasa-arvoisin koulutusjärjestelmä ja aikuiskoulutuksen korkea osallistumisaste takaavat Suomelle hyvän etumatkan, mutta kärkisijan säilyttäminen vaatii seuraavalla hallituskaudella konkreettisia toimia aikuisväestön osaamisen parantamiseksi. 26 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

15 JÄSENEDUT Opintoraha Kirkon alat ry myöntää stipendejä varsinaisillel jäsenilleen kirkollisen ammattitutkinnon suorittamiseen, alan jatko-opintoihin tai opintomatkoihin sosiaalisin tai taloudellisin perustein. Opintorahan suuruus on euroa. Hakulomake Kotimaa- yhtiöt Kotimaa ja Askel -lehtien kestotilaus ensimmäisenä vuonna -50 % Kotimaa ja Askel -lehtien 1 vuoden määräaikaistilaus -50 % Etu koskee vain uusia tilauksia ja edut voi käyttää vain kerran/jäsen. Ilmoittamalla tilaajapalveluun, että olet Kirkon alojen jäsen pääset lunastamaan edun. Lomaedut Ota 1. askel hyvinvointiisi Liiton kautta voit hakea PHT ry:n kuluvan vuoden 1. askel -hyvinvointijaksolle. Lisätietoja myös netistä PHT ry:n Tuetut lomat Solaris-lomat ry järjestää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia tuettuja lomia. Lomat myönnetään sosiaalisin, terveydellisin tai taloudellisin perustein. Tarkemmat ohjeet ja hakulomake Hakemukset on palautettava 2 kk ennen loman alkua. Lisätietoja ja hakulomakkeita saa myös s-postilla solaris@solaris-lomat.fi tai soittamalla klo Jäsenpalvelu puh Jäsenmaksulla saat siis kaikkea tätä ja paljon muuta! Jäsenmaksu on 1,3 % veronalaisesta tulosta. Se sisältää työttömyyskassamaksun. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Kaikki jäsenedut löytyvät Lisätietoja jäsenpalvelustamme puh Vakuutustodistuksia viisumia varten saa Turvasta puh CV-klinikka Miten valmennukseen pääsee mukaan? Uravalmennukseen pääsee mukaan varaamalla ensin ajan suoraan Sonjalta joko puhelimitse numerosta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen valmennusvainio@gmail.com. Varaudu kertomaan jäsennumerosi, sekä toiveistasi valmennuksen suhteen. Varaa esille myös CV eli ansioluettelo. Jos CV:tä ei ole valmiina, on hyvä kirjata ylös omaa työhistoriaa. Ennen valmennusta on myös hyvä pohtia jo etukäteen, mitä valmennuksella haluaa saavuttaa ja mitä toiveita on tulevaa työuraa ajatellen. Valmennus tapahtuu joko puhelimitse tai videopuheluna esimerkiksi Whatsapp-sovelluksen kautta. Helsingin alueella on myös mahdollista sopia henkilökohtainen tapaaminen. Jäsenillä on käytettävissä kaksi valmennuskertaa vuodessa. Valmennuskeskustelut ovat aina luottamuksellisia. Edunvalvonta, Kirkon virka- ja työehtosopimus ja sitä koskeva neuvonta, luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmä Kirkon alat ry neuvottelee jäsentensä puolesta virka- ja työehtosopimukset ev.lut. kirkon, ort. kirkon ja kristillisten järjestöjen sopimusaloilla. Kirkon alat ry:n luottamusmiehet työpaikoilla (n. 300) auttavat Sinua työelämän ongelmissa ja neuvottelevat sopimusten paikallisesta soveltamisesta. Ainoastaan jäsenillä on mahdollisuus käyttää neuvottelujärjestelmää, jonka avulla paikallisesti riitautukseen päättyneet erimielisyydet sopimusten soveltamisesta voidaan viedä edelleen keskusjärjestötasolle ratkaistavaksi. Ellet ole jäsen, joudut viemään itse asiasi käräjäoikeuteen. Kirkon alat ry:n toimistossa Sinua palvelevat lakimiehet, joille voit myös soittaa ja kysyä neuvoa. Koulutustilaisuudet, aluetoimikuntien tapahtumat ja matkat Liitto järjestää eri puolilla maata työelämäkoulutusta jäsenilleen. Tilaisuuksista tarkemmin Kirkon töissä -lehden koulutussivuilla ja netissä Koulutukset ovat ilmaisia jäsenille ja liitto maksaa matkat julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan. Kirkon alat ry:llä on 21 aluetoimikuntaa, jotka järjestävät alueellaan monenlaisia koulutus- ja virkistystapahtumia ja opintomatkoja. Yhdistykset tiedottavat tilaisuuksistaan omilla sivuillaan netissä ja Kirkon töissä -lehdessä. Lehti, netti, palvelussuhdeoppaat, kalenteri Liiton Kirkon töissä -lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Ajankohtaiset asiat netistä Kirkon alat ry julkaisee Kirkon töissä - sarjan palvelussuhdeoppaita, jotka postitetaan kaikille jäsenille ja kalenteri ainoastaan halukkaille. Matkustajavakuutus Jäsenmaksuun sisältyy kaikkialla maailmassa voimassa oleva matkustajavakuutus. Vakuutus on todennettavissa voimassa olevalla jäsenkortista. Etu lakkaa sen vuoden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta. Tarkemmat tiedot Turva puh 一椀洀椀 匀礀渀琀礀洀 愀椀欀愀 䨀 猀攀渀渀甀洀攀爀漀 䤀渀猀甀爀攀渀挀攀渀漀 㔀㔀アハ ート ⴀ 㘀㜀㘀 ⴀ 堀 嘀愀氀椀搀 㤀 䰀椀椀琀琀漀㘀䬀椀爀欀漀渀愀氀愀琀爀礀䄀猀攀洀愀洀椀攀栀攀渀欀愀琀甀 Ⰰ 㔀 䠀攀氀猀椀渀欀椀瀀甀栀攀氀椀渀 㜀㤀 㔀アハ ート眀眀眀 欀椀爀欀漀渀愀氀愀琀 匀甀倀攀爀吀欀瀀甀栀攀氀椀渀㤀 㜀 㜀㤀アハ ート㜀㜀 Ansiosidonnainen työttömyysturva Kirkon alat ry:n varsinaisena jäsenenä olet vakuuttanut itsesi Super työttömyyskassassa. Kassa maksaa jäsenilleen työttömyysetuutta ja vuorottelukorvausta laissa määritellyin edellytyksin. Puhelinpalvelu tai ma-pe klo Käyntiosoite: Kellosilta 3, Itä-Pasila, Helsinki Super työttömyyskassa on siirtynyt Nettikassa palveluun, kaikki sähköinen liikenne ohjataan tapahtumaan Nettikassan välityksellä Maksuton puhelinneuvonta apua yksityiselämän oikeusasioihin Kirkon alat ry:n jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Eversheds Asianajotoimiston lakimiehiltä neuvontaa puhelimitse yksityiselämäänsä liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Sinun tulee kirjautua Kirkon alojen kotisivuille, jotta näet Everheds Asianajotoimiston palvelun numerot. 28 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

16 JÄSENEDUT VIKING LINE Viking Line tarjoaa risteilymatkoja erikoishintaan Kirkon alojen jäsenille. Edut on tarkoitettu jäsenten vapaa-ajan matkoille ajalla Vapaa-ajan matkoja varattaessa ilmoitetaan tuotetunnus. Asiakasnumeroa ei tarvitse ilmoittaa. Vapaa-ajan risteilyt Etu on jopa 10 % päivän hinnasta. Varaukseen myöhemmin tehtävät muutokset saattavat vaikuttaa myös aiemmin varattujen palvelujen hintaan. Helsinki-Tukholma -risteily, tuotetunnus FKKRY Helsinki-Tallinna Päiväristeily, tuotetunnus FKKRYP Turku-Tukholma -vuorokauden risteily, tuotetunnus FKKRY Voit myös käyttää kausittain voimassa olevia arvokuponkitarjouksia, etu kaudesta riippuen jopa 50 % päivän hinnasta, tuotetunnus FPKRY Vapaa-ajan reittimatkat Etu on Helsinki-Maarianhamina-Tukholma-reitillä jopa 20 %, Helsinki-Tallinna-reitillä henkilölipuista jopa 15 %, autosta jopa 20 %, Turku-Maarianhamina-Tukholma-reitillä hyteistä jopa 10 % ja autosta jopa 20 %. Alennus myönnetään henkilölipun, auton ja hytin hinnasta. Lopullinen hinta määräytyy lähtöpäivän ja -ajan, varausajankohdan ja ajoneuvon koon mukaan. Muut palvelut normaalin hinnaston mukaan. Tuotetunnus FVRES Voit myös käyttää kausittain voimassa olevia arvokuponkitarjouksia, etu kaudesta ja reitistä riippuen jopa 50 % päivän hinnasta, tuotetunnus FPREIT Jäsenetujen Online s-posti booking@vikingline.com tai Myyntipalvelustamme, puh (2,01 /vastattu puhelu + pvm/mpm). LAIVARISTEILYEDUT TALLINKSILJA TallinkSilja myöntää 20 prosentin alennuksen Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista. Alennus koskee henkilö- ja hyttipaikkoja, matkustajaliikenteen ajoneuvoja sekä laivojen kokoustilaa. Varauskoodin saat numerosta ECKERÖ LINE Eckerö Line myöntää Kirkon alojen jäsenille RISTEILYT JA REITTIMATKAT RYHMILLE (vähintään 10 hlöä) jopa 15 % ryhmäalennuksen. Mainitse varausta tehdessäsi asiakastunnus Kirkon alat ry U Varaukset puhelimitse Eckerö Linen ryhmämyyntipalvelusta. Alennuksia ei voida myöntää jälkikäteen eikä niitä voi yhdistää muihin alennuksiin tai tuotepaketteihin. Alennuksen edellytyksenä on voimassa oleva jäsenkortti, joka on varauduttava esittämään pyydettäessä lippujen lunastuksen yhteydessä. Ryhmävaraukset/tiedustelut: , ryhmat@eckeroline.fi - ryhmät - Yksittäisten jäsenten alennukset HOLIDAY CLUB RESORTS Holiday Club Saimaa hotelli, villas ja loma-asunnot Holiday Club Tampereen Kylpylä, hotelli ja loma-asunnot Holiday Club Katinkulta, hotelli, villas ja loma-asunnot Holiday Club Kuusamon Tropiikki, hotelli, villas ja loma-asunnot Holiday Club Salla, hotelli ja loma-asunnot Holiday Club Saariselkä, hotelli ja loma-asunnot Holiday Club Caribia hotelli ja villas Loma-asuntokohteet: Airisto, Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi, Punka-harju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko, Himos, Ellivuori Kirkon alojen jäsenistö saa vähintään 15 % alennuksen Holiday Clubin loma-asuntojen ja vähintään 15 % kylpylähotellien päivän hinnoista. (sis. majoitus ja aamiaiset). Holiday Club tulee tarjoamaan Kirkon alojen jäsenistölle myös kampanja tarjouksia joissa alennus voi olla loma-asuntojen vuokrahinnoista jopa 40 %. Loma-asunnot Loma-asuntojen vuokraan sisältyy loppusiivous ja liinavaatteiden vaihto kunkin kohteen vaihtopäivänä kerran viikossa. Kylpylähotellit Kylpylämajoitukseen sisältyy aamiainen. Vuokrauksen tekeminen Hotellivaraukset tehdään Holiday Club Online -varausjärjestelmän kautta. Voit pyytää koodin toimistosihteeriltämme numerolla Loma-asuntovaraukset tehdään soittamalla Holiday Clubin asiakaspalvelunumeroon puh , ma pe 8 18, la JÄSENEKSI LIITTYMINEN Kirkon alat ry:hyn liitytään oman alan jäsenyhdistysten kautta. Jäseneksi voi liittyä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, Suomen ortodoksisessa kirkkokunnassa sekä kristillisissä järjestöissä ja yhteisöissä työskentelevät viranhaltijat ja työntekijät sekä muut kirkon alan ammateissa olevat. Liittymislomakkeen löydät tai pyydä liiton toimistosta, puh , tai oman työpaikan luottamusmieheltä. Mikäli työnantaja perii jäsenmaksua suoraan palkasta, täytetään myös lomakkeen alareunassa oleva valtakirja. Jäsenmaksu v on 1,3 % ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. Jos maksat itse, toimita jäsenilmoituslomake liiton toimistoon ilman valtakirjan täyttämistä. Liitto lähettää viitteelliset jäsenmaksutilisiirrot, kun lomake on käsitelty. Jäsenyys alkaa päivästä, jolloin hakemus saapuu liiton toimistoon. Jäsenmaksu maksetaan liittymispäivästä lähtien. Takautuvasti ei voi liittyä. Jäsenhakemuksen toimittaminen liittoon on jäsenen vastuulla. Postita siis lomake mahdollisimman pian! LIITON TAI TYÖTTÖMYYSKASSAN VAIHTO Jäsenen siirtyessä toisesta liitosta ja työttömyyskassasta Kirkon alojen ja sen työttömyyskassan jäseneksi tulee ilmoitus tehdä 30 päivän sisällä, jotta työttömyysturva jatkuu keskeytyksettä. JÄSENEN MUUTOSILMOITUKSET JA ILMOITUS PALKATTOMASTA AJASTA Jos jäsen vaihtaa jäsenyhdistystä tai työnantajaa, on jäsenen itse ilmoitettava muutoksesta jäsenrekisteriin. Voidaksemme palvella jäseniämme parhaalla mahdollisella tavalla, ilmoita ajan tasalla olevat tiedot työnantajasta, virkavapaasta, osoitteenmuutoksesta ja muista jäsenyyteen ja jäsenmaksuun vaikuttavista seikoista. Muutosilmoitus on tehtävä myös silloin, kun jäsen maksaa jäsenmaksun itse. Palkattomilta kausilta täytetään ilmoituslomake jäsenyyden säilyttämiseksi, jolloin jäsenmaksua ei peritä. Palkattomuuden syynä voi olla mm. opiskelu, perhevapaa, hoitovapaa, asevelvollisuus, sairausloma tai työttömyys ilman oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Mikäli jäsen on virkavapaan ajan toisen työnantajan palveluksessa, maksetaan jäsenmaksu normaalisti. Ilmoita liittoon myös mahdollisesta uudesta sähköpostiosoitteestasi. JÄSENMAKSUTILI IBAN FI Jäsenmaksujen maksamisessa oikean viitenumeron käyttö on välttämätöntä! Ota tarvittaessa yhteyttä jäsenpalveluun p EROILMOITUS JÄSENYYS Jäsenyydestä eroamisen on aina tapahduttava kirjallisesti. Eroilmoituslomakkeita saa liiton toimistosta, netistä tai sen voi tehdä vapaamuotoisena. Ilmoituksesta tulee näkyä, että jäsen eroaa sekä liiton että työttömyyskassan jäsenyydestä, henkilön nimi, henkilötunnus, eropäivä ja eron syy. Ilmoita erosta myös palkanlaskijalle. OPISKELIJAJÄSENYYS Liittoon on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana opiskelijajäseneksi. Liitto ei peri opiskelijajäseniltä jäsenmaksua. Työsuhteen alkamisesta ilmoitetaan aina jäsenilmoituslomakkeella, samoin kuin sen päättymisestä. Jäsenedut koskevat kokonaisuudessaan myös opiskelijajäseniä opintorahaa lukuun ottamatta ELÄKELÄISJÄSENYYS Eläkkeelle jäävällä liiton jäsenellä on mahdollisuus jatkaa jäsenyyttään eläkeläisjäsenenä. Mikäli jäsenyyttä ei halua jatkaa, on liittoon tehtävä kirjallinen eroilmoitus. Eläkeläisjäsenmaksu on 40 e vuodessa. Sitä ei peritä sinä vuonna kun siirtyy eläkeläisjäseneksi, mikäli ay-jäsenmaksuja on kertynyt sinä vuonna vähintään 40 e. Liiton jäsenedut koskevat kokonaisuudessaan myös eläkeläisjäseniä (HUOM! Matkavakuutus päättyy sen vuoden lopussa, kun jäsen täyttää 68-vuotta. Yli 68-vuotiaat voivat tiedustella lisäturvaa: Turva, puh ). JÄSENMAKSUT 2019 Varsinaiset jäsenet 1,3 % ennakonpidätyksen alaisesta tulosta Yksilölliset yhteistoimintajäsenet 70 e/vuosi Lähetetyt työntekijät 50 e/vuosi Eläkeläiset 40 e/vuosi Opiskelijajäsenet eivät maksa jäsenmaksua JÄSENMAKSUN VOIT VÄHENTÄÄ VEROTUKSESSA, TARKISTA VEROEHDOTUS JA PALKKAERITTELY Kirkon alat ilmoittaa automaattisesti ajalla suoritetut jäsenmaksut verottajalle. Tarkista, että tieto näkyy vuosittain keväällä saapuvassa esitäytetyssä veroilmoituksessa. 30 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

17 JÄSENYHDISTYKSET JA ALUETOIMIKUNNAT ILMOITTAVAT HELSINGIN ALUETOIMIKUNNAN JÄSEN ILMOITA SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI! HELSINGIN ALUETOIMINNAN JÄSENKIRJEITÄ EI LÄHETETÄ ENÄÄ PAPERISENA, VAAN PELKÄS- TÄÄN SÄHKÖPOSTITSE EKOLOGISISTA JA TALOUDELLISISTA SYISTÄ. Etelä-Pohjanmaan aluetoimikunta kutsuu jäseniään virkistysiltaan Torstaina klo Ruusulaan (ent. Soukanjoen toimintakeskus, Ruusukatu 22, Seinäjoki) Ohjelmassa ruokailua ja jotain muuta kivaa. Pidämme tällä kerralla perinteiset arpajaiset, voit tuoda mukanasi arpajaispalkinnon. Teologit ja Kirkkomuusikot Teologer och Kyrkomusiker (TeKi) ry. Kokouskutsu Keski- ja Itä-Uudenmaan jäsenille TERVETULOA RAPARPERITAIVAS-MUSIKAALIIN Porvoo klo 19 Porvoon Taidetehdas tai Kerava 6.4.klo 19 Keuda-talo MUUTAMA LIPPU VAPAANA. Nopeille lippu jäsenhintaan 15. Ilmoittaudu viimeistään Eijalle s-posti Osoiterekisteristämme puuttuu vielä 31 henkilön sähköpostiosoitteet. Mikäli sinun omasi ei ole siellä, lähetäthän sen aluetoimikunnan osoitteeseen com tai liiton toimistoon toimistosihteeri Galina Voloshinalle osoitteeseen tai puh KITO RY:N JÄSENILLE Ilmoittaudu ja ilmoita mahdolliset ruoka-ainerajoitteesi ke mennessä Nähdään Ruusulassa! Kirkon Toimihenkilöt ry:n KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN VUOSIKOKOUS Ma Ravintola Selmassa, os. Tuomiokirkonkatu 22, Tampere Lounas yhdistyksen piikkiin Hallituksen kokous Vuosikokous jossa sääntömääräiset asiat Siirrymme Metsäkestilään Raparperitaivas on Gösta Sundqvistin ja Leevi and the Leavings-yhtyeen tarinasta tehty musikaali. Kristillisten Järjestöjen Työntekijät KJT ry:n VUOSIKOKOUS Kirkon Toimistohenkilöstö KiTo ry tiedottaa oman kotisivunsa kautta osoitteessa kito.fi. Yhdistys on julkaissut viimeisen paperisen tiedotteensa 2018 ja tekee jatkossa sähköisen tiedotteen nettiin. Tervetuloa tutustumaan uudistettuihin kotisivuihimme, Kirkon toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina klo alkaen Clarion Hotel Helsingissä (osoite: Tyynenmerenkatu 2, Helsinki). Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 16 :n mukaiset asiat. Asialista lähetetään jäsenille sähköpostitse. Heti vuosikokouksen jälkeen lähdemme virkistys- ja rentoutumismatkalle Viron Pärnuun, jossa olemme pari yötä uusitussa Tervise Paradiis -kylpylähotellissa. Lähtö Helsingin Länsiterminaalista perjantaina klo ja paluu samaan paikkaan sunnuntaina klo Lue matkasta lisää jäsenkirjeestämme 1/2019. Lisätiedot: Anita Ågren, HILJAISUUDEN RETRIITTI Ma klo ke klo Ikaalisten Metsäkestilässä. Ohj. Marjatta Malmberg. Retriitti on yhdistyksen jäsenille ilmainen, Metsäkestilään mahtuu kork. 8 osallistujaa. Ilm. viim p Järj. Metsäkestilän ystävät ry ja TeKi ry. Kirkon alojen senioreiden matka Hotelli Kaustisille on PERUTTU! Aika: to klo 17 Paikka: Ravintola Loiste, (Kabinetti 4), Kaivokatu 3, Helsinki Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen yhdistys tarjoaa osallistujille päivällisen. Ilmoittautumiset päivälliselle ke mennessä Pirjo Honkaselle, pirjo.honkanen@sana.fi. Kokoukseen osallistujat voivat tutustua materiaaliin etukäteen tilaamalla sen samasta osoitteesta. Tervetuloa! Sari Rautiainen-Hämäläinen Kirkon Toimistohenkilöstö KiTo ry tiedostusvastaava Hyvä Lahden seudun alueen jäsenet! Tervetuloa viettämään kanssamme Hyvinvointipäivää lauantaina sekä Työmarkkinatilaisuuteen ja juhlimaan kanssamme pikkujoulua Paikalla liiton edustaja. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ilmoitamme myöhemmin. Terveisin Lahden seudun aluetoiminkunta 32 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

18 Toimikaudelle on valittu uudet aluetoimikunnan jäsenet! Ota rohkeasti yhteyttä alueesi aluetoimikunnan jäseniin ja lähde mukaan toimintaan ja verkostoidu! Etelä-Karjala Anne Seino Sari Villanen Tiina Meuronen Leena Nieminen Sanna Mattero Riika Hellström Toni Mattero Etelä-Pohjanmaa Maarit Ilonen Pauliina Viertola Harri Kosola Jari Itämäki Ari Haapoja Marjo Koskela Regina Ketola Johanna Orrenmaa Etelä-Savo Tiina Aalto Marja Holm Eila Närhi Sanna Eevala Marja-Liisa Kaihola Helsinki Tuula Koskinen Sari Rautiainen-Hämäläinen Reeta Vähä-Ruona Sirpa Turunen Marja Lanu Häme Sari Airola Eikka Kähärä Kirsi Tikka Elina Virtanen Kainuu Sirkka Korhonen Sari Mikkonen Jukka- Pekka Svanberg Anja Kunnari Sari Korkkonen Carita Lerssi Arto Tampio Keski-Pohjanmaa Tiina Autio Carita Alila Ulla Raitala Harri Tiainen Ritva Pärkkä Heidi Mustikkamaa Keski-Suomi Katja Jansa Päivi Poikonen Merja Suhonen Emilia Pulkkinen Kymenlaakso Sari Hyvönen Taru Meriläinen Matti Mustikkamaa Stina Kirjola Lahden seutu Sirpa Salokannel Minna Lehtinen Mira Kähkönen Tiina Rouvinen Satu Taitto Margit Ruohisto Minna Väänänen Lappi Arja Heikkinen Marja Inkilä Elina Poikkijärvi Länsi-Uusimaa Sari Mörsky Ritva Karikoivu Toini Tissari Anita Nurttila Antti Ruuskanen Heikki Autio Oulun seutu Heidi Lampela Pasi Jarva Väinö Kokkonen Outi Metsikkö Satakunta Marko Leppäniemi Tarja Kousa Marko Haapasaari Nina Haapasaari Savo Kari Hartikainen Marita Jaatinen Tuija Turunen Marjaleena Eronen Eija Pietarinen Kari Jalkanen Mauri Heiskanen Minna Niskanen Matti Leppänen Tampere Jorma Jussila Terhi Meskanen Terhi Pellinen Jan Forss Turku Laura Roivas Merja Forsman Nina Pusa Saila Hirvonen Auli Lundell Vaasa Jukka Kaukaoja Sari Reinilä Peter Back Matti Tikka Jaakko Karhu 7 hyvää syytä osallistua oman alueen tilaisuuksiin: 1. Pääsee työkavereiden kanssa irti arjesta 2. Saa tutustua eri työalojen ihmisiin rennossa meiningissä 3. Pysyy ajan tasalla tärkeissä, omaa työtä koskevista kysymyksissä 4. Pääsee virkistäytymään 5. Saa jakaa kokemuksia yli seurakuntarajojen ja myös ekumeenisesti yli kirkkokuntarajojen 6. Tarjolla vahvaa vertaistukea 7. Yhdessä tekeminen antaa voimavaroja arkeen Varsinais-Suomi Jaana Härmä Mirkku Perkkola Sari Jokinen Arja Lehto Puhutaan hyvää selän takana Onko sinulla työkaveri, joka tekee työnsä täydellä sydämellä? Tai työkaveri, joka heittää työyhteisön parhaimmat läpät ja tuo näin iloa ja jaksamista koko porukalle? Tai sellainen tyyppi, joka ei tee itsestään numeroa, mutta hoitaa aina hommansa esimerkillisesti? Nyt olisi mahdollista puhua hyvää selän takana ja kehua omaa työkaveria julkisesti! Kirkon töissä -lehden vuoden 2019 numerossa julkaistaan kauneimmat kehut, joita työkaverit toisistaan meille lähettävät. Jos sinulla on työkaveri, jota haluat kehua julkisesti, lähetä lyhyet ja napakat kehumiset sähköpostitse osoitteeseen kirkonalat@kirkonalat.fi Vesa, Seinäjoen seurakunta: Aina valmis auttamaan, pyytämättäkin. Huumorimies pilke silmäkulmassa. anonyymi Seuraavaan lehteen kehut ehtivät, kun lähetät ne mennessä. Mainitse kehuissasi työkaverista ainakin etunimi ja työpaikka, niin kehuttu löytää helpommin kauniiden sanojen luo. Yhteystietonsa lähettäneille kehuijlle lähetämme pienen kiitoksen. Tehdään vuodesta 2019 työkavereiden kannustamisen vuosi! Työkaverini Erik on aina hymyilevä, hyväntuulinen ja avulias. Ei koskaan puhu omista kiireistään vaan oman työnsä ohella auttaa jokaista, joka apua pyytää. Keski- ja Itä-Uusimaa Pohjois-Karjala Laura Jokinen Eeva Timonen Salme Lehtinen Tommi Kallinen Eija Kari Soile Kukkonen 34 Roope Nieminen Leena Hupio 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/ Tarja

19 SVENSK sidorna Översättning Cajsa Rudbacka Nya arbetsmarknadsdirektören vill fortsätta den öppna och förtroendefulla diskussionen vid kyrkans arbetsmarknadsbord OVAT RAUHANTEKIJÄT. Täytä tyhjä tila. ONHAN KIRKKOPÄIVÄT JA LÄHETYSJUHLAT JO KALENTERISSASI? Tule virkistäytymään ja kouluttautumaan! Ohjelma, lipunmyynti ja hotellivaraukset osoitteessa Lutherska kyrkan har fått en ny arbetsmarknadsdirektör eftersom Vuokko Piekkala, som skött uppdraget tidigare, blev utsedd till riksförlikningsman i somras. Torsdagen den 1 november 2018 började Anna Kaarina Piepponen, som närmast kommer från finansministeriet, jobba som arbetsmarknadsdirektör och ecklesiastikråd vid Kyrkans arbetsmarknadsverk. Tidningen Kirkon töissä ställde några frågor om hennes känslor, planer och tankar inför det nya uppdraget. Piepponens första intryck av kyrkans förhandlingsbord har varit öppet och förtroendefullt. Det finns en bra grund att bygga vidare på. På samma sätt som många andra som byter arbetsplats hoppas Piepponen att det nya jobbet ska innebära intressanta och utmanande uppgifter. Inga stora behov av ändringar i kollektivavtalet I detta skede vill den nya arbetsmarknadsdirektören inte nämna några potentiella utvecklingsbehov hos kyrkans tjänste- och arbetskollektivavtal. Vi återkommer till dessa frågor i en anda av kontinuerliga förhandlingar under följande avtalsomgång. Piepponen ser dock inga radikala ändringsbehov i kyrkans avtal, även om det alltid är bra med förtydligande och utveckling. Kyrkans framtidskommitté har föreslagit att kyrkans samtliga anställda borde stå i arbetsavtalsförhållande på samma sätt som redan är fallet inom den ortodoxa kyrkan i Finland och vid universiteten. Här betonar den nya arbetsmarknadsdirektören grundliga utredningar och noggrant övervägande. Detta är en omfattande och utmanande fråga. Min åsikt är inte avgörande, utan vi måste pröva och undersöka saken grundligt och i detalj genom att höra olika aktörer och inte glömma kyrkan som helhet. När det gäller utvärdering och eventuell utveckling av systemet med prestationstillägg, som överenskoms under senaste avtalsomgång, är Piepponen återhållsam. Frågan blir aktuell när vi har ett kunskapsunderlag och erfarenheter av utbetalda prestationstillägg och överenskomna system. Den nya arbetsmarknadsdirektören anser att modellen med modularbetstid för tjänsteinnehavare i andligt arbete är ett bra verktyg. Modellen, som baserar sig på församlingarnas frivilliga beslut, är en gemensamt överenskommen möjlighet att utveckla och styra tidsanvändningen på ett sätt som är så meningsfullt för både arbetsgivaren och arbetstagarna. Om 36 1/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 1/

20 systemet genomförs bra tror jag att det också stödjer arbetsmotivationen och samordningen av arbetsliv och privatliv. I allmänhet går det att åtgärda identifierade utmaningar för arbetshälsan På annat ställe i denna tidning ingår en noggrannare redogörelse för den intervjuundersökning om arbetshälsan inom den offentliga sektorn som arbetspensionsanstalten Keva informerade om i december. Den gäller anställda hos kommuner, församlingar och statliga ämbetsverk. Piepponen ser många bra saker i undersökningsresultaten och hon anser att de till stor del motsvarade förhandsförväntningarna. Dylika undersökningar är viktiga diskussionsunderlag för att vidareutveckla verksamheten. Utmaningar ska inte smusslas undan utan man bör erkänna dem, eftersom de SVENSK sidorna Översättning Cajsa Rudbacka oftast går att åtgärda. Det är också alltid fråga om trender; för närvarande ses den försämrade arbetshälsan inom ekonomi- och personalförvaltningen som det största utvecklingsbehovet. Det torde ha att göra med digitaliseringen, som berör oss alla på ett eller annat sätt. I år dryftas en fortsättning på KIRTEKO-programmet Piepponen anser att programmet för kyrkans arbetsliv, dvs. KIRTE- KO 2020-projektet, som syftar till att utveckla arbetslivet och arbetshälsan inom den kyrkliga sektorn, är ett bra program, eftersom det syftar till att synliggöra det utvecklingsarbete som utförs på arbetsplatserna och dela utvecklingserfarenheterna med andra. Vi behöver inte uppfinna hjulet på nytt på varje ställe. I år utvärderar vi resultaten och feedbacken och funderar på fortsättningen. "Det finns en bra grund att bygga vidare på" Kyrkans samhällsposition vilar på stabil grund Piepponen berättar att hon sökte tjänsten eftersom hon upplever att det arbete som kyrkan utför är viktigt för samhället och i synnerhet för varje församlingsmedlem personligen även i framtiden, nu och efter 200 år. Hon ser positivt på kyrkans framtid och anser inte att en försämrad samhällsposition för kyrkan som en oundviklig utvecklingstrend, trots att rätt många lämnat kyrkan de senaste åren. På sin fritid kopplar den nya arbetsmarknadsdirektören av med sin familj samt genom att promenera med hunden i hemknutarna och vid Saimen. Den senast lästa boken utan koppling till arbetsuppgifterna är Senecas Om livets korthet. Det är en tvåtusen år gammal lärobok i levnadskonst. Förutom texten Om livets korthet innehåller boken också texterna Om vila och Om försynen. Seneca funderar mycket på hur man ska använda sitt korta liv på ett klokt sätt. Tidningen Kirkon Töissä och Kyrkosektorn rf tillönskar Anna Kaarina Piepponen framgång och omdöme i det nya uppdraget. I synnerhet önskar vi henne vishet att använda sitt korta liv i sin krävande och utmanande uppgift till förmån för kyrkan och de anställda. 38 1/2019 Kirkon töissä Asemamiehenkatu 2, 6.krs, Helsinki puhelinpalvelu , etunimi.sukunimi@kirkonalat.fi HALLITUS Pj. Antti Ruuskanen puh antti.ruuskanen@evl.fi Petteri Arasalo p petteri_arasalo@hotmail.com Merja Forsman p merja.forsman@ kirkonlastenohjaajat.fi Kari Hartikainen p kirkonpalvelijat@kolumbus.fi Riitta Immonen p riitta.h.immonen@evl.fi Mira Kähkönen p mira.kahkonen@ kirkonlastenohjaajat.fi Johanna Rantalankila p johanna.rantalankila@evl.fi JÄSENYHDISTYKSET DIAKONIAN JA NUORISOTYÖN AMMATTILAISET RY Pj. Tanja Vähäoja tanja.vahaoja@gmail.com, p Siht. Taija Elste taija.elste@evl.fi, p HELLUNTAISEURAKUNTIEN TYÖNTEKIJÄT HELP RY Petteri Arasalo petteri_arasalo@hotmail.com, p Siht. Katri Latokangas katri.latokangas@isokirja.fi, p KRISTILLISTEN JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÄT RY Pj. Päivi Simi-Kim paivi.simi-kim@fida.info, p Siht. Pirjo Honkanen pirjo.honkanen@sana.fi KIRKON TOIMIHENKILÖT RY Pj. Anita Ågren anita.agren@evl.fi, p Siht. Eeva Hietala eeva.hietala@evl.fi, p KIRKON VARHAISKASVATUKSEN OHJAAJAT RY Pj. Riitta Immonen riitta.h.immonen@evl.fi, p Siht. Minna Rautanen minna.rautanen@evl.fi, p KIRKON LASTENOHJAAJAT RY Pj. Merja Forsman merja.forsman@kirkonlastenohjaajat.fi, p Siht. Mira Kähkönen mira.kahkonen@kirkonlastenohjaajat.fi, p. 040 Kirkon töissä 1/2019 Päivi Simi-Kim p paivi.simi-kim@fida.info Sari Villanen sari.villanen@evl.fi Tanja Vähäoja p tanja.vahaoja@gmail.com Eeva Hietala eeva.hietala@evl.fi Maarit Ilonen maarit.ilonen@evl.fi Annakaisa Onatsu annakaisa.onatsu@ort.fi Anu Mätäsniemi P anu.matasniemi@evl.fi yksin ei tarvitse jaksaa TOIMISTO Toiminnanjohtaja Paula Aaltonen Toimiston johtaminen, hallinto- ja neuvotteluasiat p KIRKON TOIMISTOHENKILÖSTÖ KITO RY Pj. Sari Villanen sari.villanen@evl.fi, Siht. Tuija Niemi-Nikkola tuija.niemi-nikkola@evl.fi, p TEOLOGIT JA KIRKKOMUUSIKOT TEKI RY Pj. Anu Mätäsniemi anu.matasniemi@evl.fi, p Siht. Kaj Andersson kaj.andersson@evl.fi, p ORTODOKSISEN KIRKON TYÖNTEKIJÄT RY Pj. Annakaisa Onatsu annakaisa.onatsu@ort.fi, Siht. Milja Sarlin milja.sarlin@ort.fi, p Viestinnän koordinaattori Chanthy Nybergh Digipalvelut ja visuaalinen viestintä p Lakimies Anna-Maria Numminen Evl ja ort. sopimusneuvonta ja -neuvottelut, lainopillinen neuvonta, sosiaaliturva-asiat, liittojuristi p Lakimies Pekka Pietinen Evl. ja kr. järjestöjen sopimusneuvonta ja -neuvottelut, lainopillinen neuvonta, luottamusmieskoulutus p LÄHETYKSEN JA KANSAINVÄLISENTYÖN AMMATTILAISET RY Pj. Johanna Rantalankila johanna.rantalankila@evl.fi, p Siht. Riitta Laiho riitta.laiho@evl.fi, p KIRKONPALVELIJAT RY Pj. Antti Ruuskanen antti.ruuskanen@kirkonpalvelijat.fi p Siht. Kari Hartikainen kirkonpalvelijat@kolumbus.fi, p Uusi Järjestöasiantuntija aloittaa Ilona Lehmus Alue- ja opiskelijatoiminta, liiton kurssit, yhteydet järjestöihin ja kouluttaviin laitoksiin, Toimistosihteeri Galina Voloshina Jäsenrekisteri, jäsenpalvelu, osoitteenmuutokset, kurssi-ilmoittautumiset p Kirjanpitäjä Jaana Kovanen Talous, laskutus, jäsenrekisteri p Kirkon alat ry toimii myös paikallisesti, 21 aluetoimikuntaa järjestää tapahtumia ja koulutuksia ympäri maan. Aluetoiminta tarjoaa myös mahtavan vertaistuen välineen omalla alueellasi, tapahtumissa ja tilaisuuksissa pääset jakamaan ajatuksia, iloja ja suruja muiden Kirkon alojen jäsenten kanssa. Tule mukaan toimintaan ja verkostoidu! Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Häme Kainuu Keski- ja Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahden seutu Lappi Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pohjois-Karjala Satakunta Savo Tampere Turku Vaasa Varsinais-Suomi 39

21 Nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Tunne että asiakas on oikeasti tärkeä. Aivan huipun hyvää palvelua ja mukavan leppoisaa keskustelua, ja ammattimaista opastusta miten toimia tilanteissa kun tilanteissa. Nopeus korvausasioissa saa myös kiitosta. Sain vastauksia useisiin kysymyksiini. Ja rauhoittavan tunteen liittyen pitkään poissaoloon kotimaasta. Juuri tältä pitääkin tuntua, kun on soittanut vakuutusyhtiöön. Sitaatit: Turvan asiakaspalautekysely Lämmin kiitos rakkaat asiakkaamme Olette jälleen arvioineet meidät vakuutusalan parhaaksi kumppaniksi. (EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus) Haluamme olla jatkossakin osa tarinaasi ja teemme töitä suurella sydämellä, jotta voisimme palvella teitä entistäkin paremmin. Tervetuloa Turvaan uudet ja vanhat asiakkaat! Yhdessä elämän käänteissä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva puh