Työkeskuksesta sosiaaliseksi yritykseksi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työkeskuksesta sosiaaliseksi yritykseksi?"

Transkriptio

1 Työkeskuksesta sosiaaliseksi yritykseksi? Selvitys erään sosiaalisen yrityksen tulevaisuuden mahdollisuuksista ja sosiaalisen yrityksen sosiaalipoliittisista tehtävistä ESR SOSVOIMA Sosiaalinen yrittäjyys alueen voimavaraksi (S01726) projektin väliraportti, maaliskuu 2006 Ari Nieminen (toim.), Kalle Karlsson, Heini Tallgren, Hanna-Riikka Tolppola ja Kirsti Väisänen Laurea-ammattikorkeakoulu

2 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Selvitys K:n mahdollisuuksista (Ari Nieminen)...4 Johdanto Sosiaalisen yrityksen määritelmä ja tarkoitus Sosiaalisen yrityksen toimintaan vaikuttavia tekijöitä Toimintatapa ja omistussuhteet Työntekijät Tuotteet ja markkinointi Verkosto Mahdollisuudet sosiaaliseksi yritykseksi Toimintatapa ja omistussuhteet Työntekijät Tuotteet ja markkinointi Mahdollinen verkosto Kohti sosiaalista yrittäjyyttä alueen voimavarana...17 Viitteet...19 Liite I Puhelinhaastattelujen kysymykset...20 K:n skenaariot (Kalle Karlsson, Heini Tallgren, Hanna-Riikka Tolppola)...22 Johdanto Markkinointi Liikkeen näkyvyys Markkinointi kunnille ja yrityksille Yksityiset kuluttajat Internet Yhteistyö lähikahvilan kanssa Lisäarvon tuottaminen Skenaario Skenaario Skenaario Nimen uudistaminen Liiketoimintasuunnitelma Liikeidea Markkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät Yrityksen liiketoiminnan päätavoitteet Strategia Markkinointisuunnitelma Tuotekehityssuunnitelma Tuotanto/palvelusuunnitelma Yritysjohto Liiketoiminnan riskien analysointi Taloussuunnitelma Liitteet...31 Lähteet:...31

3 2 Sosiaalipoliittinen näkökulma sosiaaliseen yritykseen (Kirsti Väisänen) Johdanto Sosiaalisen yrityksen työvoimarakenne Vajaakuntoisuus ja työllisyys Miten vajaakuntoisuus määritellään? Työttömyyden seurauksia Vajaakuntoisten työllistymisestä Koulutusmahdollisuuksia Työn tarjoamat elämänhallinnan vahvistajat Vuorovaikutus työyhteisössä Dialogi Vahvistuminen Vahvistumisen tavoitteista Vahvistumis-prosessi Vertaistuki Yhteisöllisyys Pohdintaa...40 Lähteet...41

4 3 Johdanto Tämä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittaman SOSvoima-hankkeen Laureaammattikorkeakoulussa tehtävän osan väliraportti selvittää erään puutyöalalla toimivan työkeskuksen mahdollisuuksia muuttua kokonaan tai osittain sosiaaliseksi yritykseksi. Väliraportti jakautuu kolmeen itsenäiseen osaan: 1. Selvitys työkeskuksen muutoksen mahdollisuuksista (Ari Nieminen). 2. Kolme eri skenaariota työkeskuksen liiketoiminnan tulevaisuudesta ja lyhyt esitys niistä asioista, joita tulisi ottaa huomioon tehtäessä liiketoimintasuunnitelmaa (Kalle Karlsson, Heini Tallgren, Hanna-Riikka Tolppola). 3. Kirjoitus, jossa käsitellään sosiaalisen yrityksen sosiaalipoliittisia tehtäviä (Kirsti Väisänen). Väliraportin kirjoittajat ovat Laurean opettaja (Ari Nieminen), joka myös editoi väliraportin lopulliseen muotoonsa, sekä Laurean liiketalouden (Kalle Karlsson, Heini Tallgren, Hanna- Riikka Tolppola) ja sosiaalialan (Kirsti Väisänen) opiskelijoita. SOSvoima-hankkeesta kokonaisuudessaan saa tietoa sen kotisivulta osoitteesta: Koko hankkeen loppuraportti valmistuu kevättalvella Väliraportin tekemiseen osallistuneita opiskelijoita ja SOSvoiman muita työntekijöitä kiittäen Ari Nieminen Kerava

5 4 Selvitys K:n mahdollisuuksista Ari Nieminen Johdanto Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää miten K-niminen työkeskus, tai osa siitä, voitaisiin muuttaa sosiaaliseksi yritykseksi. Sosiaalinen yritys on yritys, jonka työntekijöistä osa saa osan palkastaan julkisen sektorin tukena. Tämän järjestelyn tarkoituksena on tukea niiden ihmisten työllistymistä, joiden työllistyminen avoimilla työmarkkinoilla on ongelmallista. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, lievästi kehitysvammaiset ( erilaiset vajaakuntoiset ). Selvitys jakautuu kahdeksaan lukuun. Ensimmäisessä luvussa määritellään sosiaalinen yritys, ja tarkastellaan sosiaalista yritystä osana sen laajempaa taloudellista ja sosiaalipoliittista ympäristöä. Toisessa luvussa määritellään niitä elementtejä, jotka vaikuttavat sosiaalisen yrityksen toimintaan. Nämä elementit vaikuttavat luonnollisesti myös siihen, missä määrin on mahdollista muuttaa K sosiaaliseksi yritykseksi. Luvut kolmesta kuuteen käsittelevät K:n toiminnan eri elementtejä. Nämä luvut perustuvat K:ssa tehtyihin haastatteluihin ja havainnointiin. Seitsemäs luku perustuu edeltäviin lukuihin, ja siinä arvioidaan K:n mahdollisuuksista muuttua sosiaaliseksi yritykseksi. Selvityksen viimeisessä luvussa laajennetaan sosiaalisen yrityksen tarkastelua yksittäisestä sosiaalisesta yrityksestä alueelliseen sosiaaliseen yrittäjyyteen. 1 Sosiaalisen yrityksen määritelmä ja tarkoitus Suomessa laki sosiaalisista yrityksistä on hyvin uusi, se tuli voimaan vuoden 2004 alussa (Laki sosiaalisista yrityksistä 10 (1351/2003). Laki määrittelee sosiaalisen yrityksen seuraavasti (Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003)): Sosiaaliset yritykset tarjoavat työntekomahdollisuuksia erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Vajaakuntoisella tarkoitetaan työntekijää, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia (1 ). Sosiaalinen yritys merkitään sosiaalisten yritysten rekisteriin, johon päästäkseen yrityksen tulee täyttää seuraavat kriteerit (4 ): o Yritys on kaupparekisterissä. o Yritys tuottaa liiketaloudellisin periaattein hyödykkeitä. o Yrityksen palveluksessa olevista työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. o Yritys maksaa kaikille työntekijöille työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sosiaalista yritystä koskeva lainsäädäntö ei ole käsittääkseni toiminut erityisen hyvin ja sitä ollaan uudistamassa talven aikana. Tätä kirjoitettaessa (maaliskuu 2006) ei kuitenkaan ole vielä selvää, millainen mahdollinen uusi laki tulee olemaan. Lainsäädännön yksityiskohdista riippumatta sosiaalista yritystä tarkasteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä tarkoituksia varten sosiaalisia yrityksiä pyritään synnyttämään. Euroopan unionin piirissä sosiaalinen yritys liittyy siihen varsin suureen sosiaalipoliittiseen rooliin, jonka EU on viime aikoina antanut julkisen ja yksityisen sektorin ulkopuoliselle kol-

6 5 mannelle sektorille (kansalaisjärjestöt, säätiöt, kirkot). Tilanteessa, jossa talouspoliittinen hegemonia haluaa rajoittaa julkisen sektorin kokoa talouskasvun ja globaalin kilpailukyvyn nimissä, ja jossa samaan aikaan esiintyy sosiaalisia ongelmia, kuten työttömyyttä, Euroopan unionin piirissä on esitetty että kolmas sektori voisi paikata niitä sosiaalipolitiikan puutteita, joihin julkisen sektorin varoja ei haluta enää suunnata. (Ks. Defourny 2001, 1.) Historiallisesti kolmanteen sektoriin liittyvät toiminnot ovat kuitenkin huomattavasti vanhempia kuin viimeaikainen keskustelu ja aloitteet kolmannen sektorin sosiaalipoliittisesta roolista. Viimeistään keskiajalta lähtien erilaiset järjestöt, kuten killat, työmiesten yhdistykset sekä kirkko, ovat huolehtineet osaltaan sosiaalipoliittisista tehtävistä. Vasta paljon myöhemmin, hyvinvointivaltion kehittymisen myötä, valtion sosiaalipoliittinen rooli on vahvistunut merkittävästi. Monissa maissa, ja vaihtelevilla yhdistelmillä (erilaiset welfare mix:it ), kolmas sektori on jo pitkään hoitanut erilaisia sosiaalipoliittisia tehtäviä. Suomalainen sosiaalisen yrityksen lainsäädäntö ja siihen liittyvät aloitteet liittyvät siis läheisesti laajempiin poliittisiin (Euroopan unioni) ja historiallisiin (Euroopan uuden ajan historia) yhteyksiin. Näiden yhteyksien näkeminen auttaa sijoittamaan nykyiset sosiaaliset yritykset eurooppalaisen sosiaalipolitiikan historiaa, mistä voi saada ideoita pyrittäessä kehittämään nykyisiä sosiaalisia yrityksiä. Kolmannen sektorin, ja sen mukana sosiaalisen yrityksen, rooli suomalaisessa ja eurooppalaisessa sosiaalipolitiikassa ei ole suinkaan itsestään selvä, vaan asiasta käydään jatkuvaa keskustelua ja väittelyä. Yhdessä käytännön toimenpiteiden kanssa tämä keskustelu ja väittely määrittelevät, millaisen roolin kolmas sektori ja sosiaaliset yritykset tulevat saamaan osana suomalaista ja eurooppalaista taloutta ja sosiaalipoliittista järjestelmää. Tähän laajempaan yhteyteen kuuluu myös käsillä oleva selvitys omalla pienellä panoksellaan. Tähän mennessä tässä keskustelussa on esitetty ainakin seuraavia kannanottoja (ks. Defourny 2001, 1-2): Ne, jotka ovat kannattaneet kolmannen sektorin roolin voimistamista, ovat nähneet, että kolmas sektori on keino mobilisoida uudenlaisia resursseja (esim. yhteisöllisyyttä) ja ihmisiä (paikallisyhteisöjen asukkaita) sosiaalipoliittiseen työhön. Kolmannen sektorin järjestöt ja sosiaaliset yritykset voisivat toimia joustavammin, nopeammin, luovemmin ja vastuullisemmin kuin traditionaaliset julkisen sektorin organisaatiot. Ne voivat myös pystyä aktivoimaan ihmisiä paremmin kuin julkinen sektori. Tämä aktivoimistavoite näkyy selvästi suomalaisessa sosiaalista yritystä koskevassa laissa, jota esiteltiin tämän luvun alussa. Kriitikoiden mielestä taas kolmannesta sektorista ja siihen asetetuista ohjelmallisista toiveista on tullut yksityistämispolitiikan käsikassara. Euroopan unioni ja Suomen päättäjät siirtävät sosiaalipoliittista vastuutaan ja kustannuksia kolmannen sektorille päätettyään ensin supistaa julkisia sosiaalipalveluja. Tämä voi johtaa kaikille suunnattujen tasa-arvoisten sosiaali- ja terveyspalvelujen heikkenemiseen ja saavutettujen sosiaalisten oikeuksien purkamiseen. Nähdäkseni sosiaalinen yritys liittyy edellä esitellyn keskustelun keskeiseen kiistakysymykseen, kysymykseen julkisen ja yksityisen sektorin välisestä rajanvedosta. Sosiaalinen yritys on sosiaalipolitiikan toiminnan kannalta periaatteellisessa kynnysasemassa. Tämä johtuu siitä, että sosiaalipoliittiset toimenpiteet kohdistuvat usein tavalla tai toiselle vajaakuntoisiin eli niihin, jotka eivät syystä tai toisesta saa elantoansa tavanomaisilla työmarkkinoilla tai muuten kapitalistisen talouden piirissä. Koska sosiaalinen yritys sijaitsee markkinaehtoisen toiminnan ja sosiaalipoliittisen toiminnan rajalla (ks. Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003)) kulkee raja markkinoiden ja sosiaalipoliittisten toimien välillä sosiaalisen yrityksen sisällä tai liepeillä. Tämä tilanne herättää kysymyksiä vajaakuntoisen määritelmästä ja siitä, kenellä on oikeus määritellä vajaakuntoisuus ja mikä on markkinaehtoisen toiminnan suhde sosiaalipoliittiseen toimintaan tai vajaakuntoisiin. Pohdittaessa sosiaalisen yrityk-

7 6 sen määritelmää ja sen toimintamahdollisuuksia tehdään juuri yllä kuvattuun tilanteeseen liittyviä määritelmiä ja rajanvetoja. Tämän luvun tarkoituksena on ollut tarjota sosiaalisen yrityksen perusmääritelmä ja sijoittaa sosiaalinen yritys sen laajempaan sosiaalipoliittiseen yhteyteen. Seuraavassa luvussa tarkastelen niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiaalisen yrityksen toimintaan. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, miten ja missä määrin K työkeskus tai sen osa voidaan muuttaa työkeskuksesta sosiaaliseksi yritykseksi. 2 Sosiaalisen yrityksen toimintaan vaikuttavia tekijöitä Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) olen pyrkinyt alustavasti hahmottelemaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiaalisen yrityksen toimintaan. Lähtökohtana on se ajatus, että eikaupallinen työkeskus (K) pyritään muuttamaan markkinoilla toimivaksi, mutta osittain julkisen sektorin tuelle toimeentulevaksi, yksityiseksi yritykseksi. Tässä muutoksessa liikutaan siis jatkumolla työkeskus - sosiaalinen yritys yritys. Tämän jatkumon varaan rakentuu myös Taulukko 1.

8 7 Taulukko 1. Työkeskus sosiaalinen yritys yritys, toimintaan vaikuttavat tekijät Elementit Työkeskus Sosiaalinen yritys Yritys Työntekijät - työsuhteet määräaikaisia - vaihtelevat, joidenkin - periaatteessa työ- - työtehtävät ja pysyviä tuottavuus vähäisempi markkinoilla testattu - koulutus, ikä - kaikki työntekijät vajaakuntoisia, ( vajaakuntoisuus ) tuottavuus - tuottavuus joissakin - motivaatio työkeskuksissa myös ohjaajia - työntekijöiden sairaudet - vajaakuntoiset tarvitsevat henk.koht. ohjausta (työtehtävien sisältö) Yritysjohto - demokraattinen autoritaarinen -akselilla - johtamistapa Toimintatapa - työtä ja toimeentuloa, - voitot, kannattavuus - voitot, kannattavuus - päämäärät kuntoutusta - kuntoutuminen taval- lisille työmarkkinoille - muut tavoitteet Asiakkaat - suhteet erilaisiin asiakkaisiin Toimintaympäristö - yleinen toimintaympäristö - verkosto - muut tavoitteet - alihankintaa, oma tuotanto - KV-tes erilliset ehdot työkeskuksille - eri toimijoiden taloudellinen tuki - verkosto - laki sosiaalisesta yrityksestä, - tavallinen TES - tavallinen markkinatilanne - verkosto Kannattavuus - mittava julkinen tuki - julkinen palkkatuki vaikuttaa kannattavuuteen Tuotteet, markkinointi - tilanne sama Omistus - säätiöt, kunnat - säätiöt, kunnat, yksityinen, muut - yrityslainsäädäntö - tavallinen markkinatilanne - verkosto - periaatteessa ei julkista tukea - yksityinen Taulukosta 1 näkyy, että erot työkeskuksen, sosiaalisen yrityksen ja tavallisen yrityksen välillä ovat suhteellisia, ei absoluuttisia. Seuraavissa luvuissa kerrotaan K:n nykyisestä toimintatavasta, joka muodostaa pohjan sen tulevaisuuden mahdollisuuksille muuttua sosiaaliseksi yritykseksi. Nämä luvut jakautuvat yllä esitetyn taulukon mukaisesti seuraavalla tavalla: toimintatapa ja omistussuhteet, työntekijät, tuotteet ja verkosto. 3 Toimintatapa ja omistussuhteet K on puutyöalalla toimiva työkeskus Uudellamaalla. K perustettiin vuonna 1985 kuntayhtymän työkeskukseksi. Vuodesta 2003 se on ollut kokonaan säätiön omistuksessa. Perustamisen taustalla oli invalidihuoltolaki, joka ei enää tätä kirjoitettaessa ole voimassa. Säätiön muusta toiminnasta mainittakoon, että se omistaa myös toisen työkeskuksen ja tarjoaa asumispalveluja vajaakuntoisille. (K:n johtajan haastattelu 2005.) K:n nykyisistä tuloista noin puolet tulee kunnilta ja toinen puoli työtoiminnasta (liiketoiminnasta). K:n työntekijöille maksetaan noin 6 euron tuntipalkkaa, mikä on vajaakuntoisten työ-

9 8 ehtosopimuksen mukaista palkkausta (työkeskus kuuluu KV-TES:in piiriin). Parina viime vuonna K on tuottanut tappiota. Tuloksellisimpina vuosina 70 % tuloista on saatu oman tuotannon kautta. Suurimmat esteet K:n muuttamiseksi liiketaloudellisesti kannattavaksi sosiaaliseksi yritykseksi ovat huonot valmiudet yritystoimintaan ja resurssien puute: työntekijöissä, koneissa ja tuottavuudessa on puutteita. (K:n johtajan haastattelu 2005.) K:n päätöksenteko on sen johtajan harteilla. K:n johtajan mukaan päätöksenteko tapahtuu markkinoiden ehdoilla. Joskus myös asiakkailta saadaan toimintaa koskevia uusia ideoita. K:n toiminnan yleisenä ongelmana on resurssien vähäisyys, mikä rajoittaa koulutuksen ja kuntoutuksen järjestämistä. Esimerkiksi työvoimahallinto ei ole saanut lisäresursseja. (K:n johtajan haastattelu 2005.) K:n johtajan mielestä K:n toimintaa kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota liiketaloudelliseen kannattavuuteen, joka on ollut työkeskuksena toimivan K:n suurimpia ongelmia. Suurempien liikeyritysten mukaan saaminen mahdollisesti perustettavan sosiaalisen yrityksen omistamiseen on epätodennäköistä, koska yrityksen pyrkivät nykyisin keskittymään perustoimintaansa ja karsimaan ylimääräisiä toimintoja. Joillakin pienillä yrityksillä sen sijaan saattaisi olla mielenkiintoa osaomistukseen, mutta näillä ei taas ole rahaa, jota sijoittaa mahdollisesti perustettavaan sosiaaliseen yritykseen. Päinvastoin, niin intressi K:n on saada sen resursseja omaan käyttöönsä. Lopputuloksena on, että pääomapulaan tulisi löytää ratkaisu julkisen rahoituksen kautta. (K:n johtajan haastattelu 2005.) Yksi tapa kehittää K:n toimintaa olisi sen yrityskuvaa parantaminen. Visuaalinen ilme ja esitteiden tekeminen olisi osa yrityskuvan nostamista. K:n referenssit ovat sikäli kunnossa, että sen tiedetään tekevän korkealaatuista tulosta; mutta aiempien töiden dokumentointi voisi olla paremmassakin kunnossa. (K:n johtajan haastattelu 2005.) Kysymykseen, voisiko K:sta mahdollisesti muodostettava sosiaalinen yritys tarjota puutyöalan tuotannon lisäksi myös kuntoutusta ja koulutusta työntekijöilleen, K:n johtaja vastasi, että sosiaalinen yritys on yritystoimintaa, johon ei tulisi sotkea kuntoutusta ja koulutusta. Liiketoiminnan erottaminen sosiaalipoliittisesta toiminnasta takaisi sen, että liiketoiminta voisi toimia puhtaasti omilla pelinsäännöillään. Lisäksi kyse on markkinoinnista ja yrityksen imagosta, joita samastuminen sosiaalisektoriin ei tukisi. Sen sijaan sosiaalinen yritys voisi hyvin toimia yhteistyössä työkeskuksen kanssa, joka tarjoaisi kuntoutusta ja koulutusta. Organisatorisesti sosiaalinen yritys ja työkeskus tulisi erottaa toisistaan, vaikka ne muuten voisivat toimia saman katokin alla. Tällaisia ratkaisuja on tehtykin. Esimerkiksi eräs työvalmennuskeskus toimii läheisessä yhteistyössä sosiaalisen yrityksen kanssa. (K:n johtajan haastattelu 2005.) K:n johtaja korosti haastattelussaan liiketaloudellisten näkökohtien huomioonottamista pohdittaessa K:n tai sen osan muuttamista sosiaaliseksi yritykseksi. Säätiön johtajan haastattelussa tuli painokkaammin esille sosiaalisen yrityksen sosiaalipoliittiset funktiot, kuten seuraavista kappaleista näkyy. Säätiö haluaisi kehittää K:n toimintaa siten, että se tarjoaisi enemmän kuntouttavaa toimintaa ja työhön valmennusta. K voisi säätiön toiminnanjohtajan mielestä toimia nykyistä enemmän välietappina, joka auttaa ihmisiä työllistymään avoimille työmarkkinoille. Nykyiset K:n toimitilat soveltuvat kuitenkin huonosti kuntouttavaan toimintaan, eikä K:lla ole kuntoutukseen erikoistunutta henkilökuntaa. TE-keskukselta on kuitenkin haettu rahoitusta kuntouttavan toiminnan aloittamista varten. Jos rahoitus saadaan, sillä voidaan palkata projektityöntekijä. Hänet voidaan ehkä vakinaistaa myöhemmin, kun rahoittajat huomaavat, että kuntouttava toiminta tuo tuloksia. Yksi syy kuntouttavan toiminnan lisäämisen tarpeeseen on siinä, että työttömyyden kuva on muuttunut työn kasvavien vaatimusten ja syrjäytymisen vuoksi. (K:n johtajan haastattelu 2005; Säätiön toiminnanjohtajan haastattelu 2005.)

10 9 K:n yrityskuvasta säätiön toiminnanjohtaja totesi, että sosiaalisen yrityksen imago tuskin nostaisi K:n imagoa. Tällä hetkellä K:n toiminnan suurin ongelma on se, että kenelläkään ei ole aikaa markkinointiin ja myyntiin. Tuotteiden laatu on sen sijaan kunnossa. Mahdollisesti perustettavan sosiaalisen yrityksen omistajana voisi olla eri tahoja: kunnilla ja kolmannen sektorin toimijoilla voisi olla mielenkiintoa tai jopa liikeyrityksillä (Säätiön toiminnanjohtajan haastattelu 2005.) 4 Työntekijät K saa työntekijänsä pääasiassa työvoimahallinnon (työvoimatoimistot) kautta, taustalla on usein myös kuntien sosiaalitoimi, mielenterveystoimistot ja erilaiset projektit. Työntekijät ovat usein sekä työvoimahallinnon että sosiaalitoimien asiakkaita. Heidän vajaakuntoisuutensa taustalla ovatkin monenlaiset ongelmat, jotka koskevat mielenterveyttä, sosiaalisia suhteita, alkoholin käyttöä. Nuorten ongelmana voi pitää sitä, että he eivät ole sosiaalistuneet palkkatyöhön. K:ssa työskenteli vuoden 2005 lopulla miestä, joiden iät vaihtelivat välillä vuotta. Useimmilla ei ole muuta koulutusta kuin kansa- tai peruskoulu, jotkut ovat käyneet ammattikoulun. Nuorilla työntekijöillä ei ole aiempaa työkokemusta ollenkaan; monet vanhemmista työntekijöistä ovat työskennelleet aiemmin tehtaissa. Puualan koulutus on ollut vain yhdellä työntekijällä. K:ssa työssä olleiden työsuhteet ovat olleet sekä pysyviä että määräaikaisia. Vuoden 2005 lopulla kolmasosa oli määräaikaisissa työsuhteissa. Tuotantoa vaikeuttaa työntekijöiden alhainen tuottavuus, motivaation ja taitojen puute, mistä syystä työnjohdon on oltava jatkuvasti paikalla. Vaativimmilla töillä on taipumus kasautua niille harvoille, jotka osaavat tehdä niitä. Tuotannollinen tilanne oli aiemmin parempi, kun tilaajat tilasivat osia pitkinä sarjoina, joiden tekemiseen työntekijät pystyvät. (K:n johtajan haastattelu 2005.) K:n nykyisen työvoiman rakenne on yksi este K:n muuttumiselle sosiaaliseksi yritykseksi, sillä suurin osa nykyisestä työvoimasta on palkattu toistaiseksi voimassaolevilla työsopimuksilla, kun taas sosiaalisen yrityksen työvoiman tulisi olla palkattuja määräaikaisilla sopimuksilla (heidänhän oletetaan työllistyvän sosiaalisen yrityksen kautta avoimille työmarkkinoille). (Säätiön toiminnanjohtajan haastattelu 2005.) Edellisessä luvussa todettiin, että työkeskuksen jokapäiväisestä päätöksenteosta vastaa sen johtaja, joten työkeskuksen johtamisen mallia voinee pitää varsin keskitettynä. Työkeskuksessa pidetään kuitenkin myös yhteisiä kokouksia, joissa työntekijät ilmaisevat mielipiteitään. Näitä kokouksia pidetään epäsäännöllisesti ja työntekijöiden intressi niihin vaihtelee suuresti. Etenkin kantavien voimien esiintuomat ajatukset ovat kuitenkin yksi K:n toiminnan voimavaroista. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että työntekijöistä noin yksi kolmasosa on heikkolahjaisia. (K:n johtajan haastattelu 2005.) Työntekijöiden perehdytyksen puutyöalan töihin hoitavat K:n johtaja ja K:ssa työskentelevä ammattimaalari, joka tuli aluksi K:hon hoitamaan sen maalaamoa, ja joka palkattiin myöhemmin työnjohdollisiin ja ohjaaviin tehtäviin. Työsuojelullista ja muuta yksittäistä koulutusta on annettu. Työntekijät saavat myös vertaistukea talossa kauemmin olleilta työntekijöiltä. (K:n johtajan haastattelu 2005.) Innofokuksen (lähistöllä sijaitseva aikuiskoulutuskeskus) kanssa on järjestetty pari vuotta sitten työntekijöille oppisopimuskoulutusta, mutta kolme oppisopimuskoulutukseen osallistuvaa keskeytti sen koska koulutus on heille liian teoreettista. (K:n johtajan haastattelu 2005.)

11 10 5 Tuotteet ja markkinointi K on tuottanut toimintansa aikana varsin erilaisia tuotteita. Sen toiminta alkoi parkettien tekemisellä ja suurin osa sen nykyisestä tuotannosta on alihankintaa huonekaluteollisuudella (kalusteita tai niiden osia) (Kuvio 1, Kuva 1). Huomionarvoista on, että K:lla on tilaajina korkealaatuisista tuotteista tunnettuja suomalaisia huonekalualan yrityksiä. K:n tuotteet ovatkin korkealaatuisia puutyöalan tuotteita. Alihankinnan lisäksi K:lla on ollut jonkin verran omaa tuotantoa, jota on myyty pääasiassa julkiselle sektorille (Kuvio 1, Kuva 2). Esimerkkinä mainittakoon päiväkoteihin toimitetut pienet tuolit (Kuvio 1 Kuva 3). Lisäksi on valmistettu kahvilan ja keittiöiden kalusteita. Tilauksesta tehdään myös yksittäiskappaleita yrityksille ja yksityisille asiakkaille (Kuvio 1, Kuva 4). Omissa tiloissa tapahtuvan valmistuksen lisäksi on rakennettu muun muassa puutarhojen aitoja, terassikuisteja ja tehty erilaisia pihatöitä. (K:n johtajan haastattelu 2005.)

12 11 Kuvio 1. Työkeskuksen tuotteita (Kuvat 1-4) K:n johtaja huolehtii pääasiassa sen tuotteiden ja palvelusten markkinoinnista. Suuri osa tuotteista on alihankintatyönä tehtäviä ja niitä markkinoidaan yritysvierailujen ja puhelinsoittojen avulla. Päämääränä on saada hankituksi muutama uusi asiakas vuosittain. Tuotannon ongelmana on se, että tilauksilla on taipumus vaihdella voimakkaasti kausittain. Esimerkiksi lähellä sijaitseva suuri toimistokalusteita valmistava yritys tilaa usein varsin suuria määriä kalusteiden osia lyhyellä varoitusajalla (tavallinen toimitusaika on 1-3 viikkoa). Joulun 2005 tienoilla noin puolet tilauksista tuli tältä yhdeltä yritykseltä. (K:n johtajan haastattelu 2005.) Tuotannon puolella K:n johtaja kehittäisi toimintaa keskittymällä tietyn tyyppisiin tuotteisiin, pelkistäisi tarjontaa. Alihankintatilaajia K:lla voisi olla enemmänkin, joskin alihankinnan ongelmana on tilaajien nopeatempoinen toiminta. Toisaalta omat tuotteet ja niiden tehokkaampia markkinointi voisivat myös olla taloudellisesti järkeviä toimenpiteitä. (K:n johtajan haastattelu 2005.) Edellä on jo tuotu esille, K:n asiakaskunnan rakenne (alihankinnat ja muut työt). Asiakaskunnan ja K.n toiminnallisten verkostojen rakennetta voi havainnollistaa toteamalla, että jou-

13 12 lukuussa /3 sen tuotannosta meni suurelle lähellä sijaitsevalle toimistokalusteita tuottavalle yritykselle, 1/3 tuotannosta oli alihankintaa pienemmille asiakkaille ja loput 1/3 tuotannosta tuotettiin muille asiakkaille. (K:n johtajan haastattelu 2005.) Säätiö ostaa itse osan K:n tuotteista kalustaessaan asumispalveluyksiköitään. Vuonna 2006 säätiö ostaa K:lta sisustuksen kolmelle palvelukodille. Säätiössä on kaavailtu, että K voisi myydä tuotteitaan myös muille vastaaville säätiöille. (Säätiön toiminnanjohtajan haastattelu 2005.) 6 Verkosto Työkeskuksen, kuten ei minkään muunkaan organisaation, toimintaa ei voi ymmärtää tarkastelemalla pelkästään työkeskusta itseään. K:n tämänhetkinen verkosto on kuvattu Kuviossa 3. Kuvio 3. K:n verkosto vuoden 2005 lopulla Säätiö: omistaa Alueen kunnat: tukevat rahallisesti Työvoimaa vuokraavat yritykset (rakennustoiminta) Työvoimatoimisto / työvoimaviranomaiset): lähettää työntekijöitä (pitkäaikaistyöttömät) K (työkeskus): työtä, toimeentuloa, tuotteita Toimistokalusteiden tuottaja (lähellä) Muut tuotteita ostavat yritykset (osat, tuolit, muut kokonaisuudet, esim. keittiöt, edustustilan ovien restaurointi) Yksityiset asiakkaat Tähän kuvioon palataan vielä jaksossa 7.4, jossa pohditaan olemassa olevan verkoston laajentamista yhtenä keinona parantaa sosiaalisen yrityksen toimintamahdollisuuksia.

14 13 7 Mahdollisuudet sosiaaliseksi yritykseksi Lukujen 3-6 pohjalta mahdollisuuksia muuttaa K tai osa siitä työkeskuksesta sosiaaliseksi voi arvioida seuraavasti. 7.1 Toimintatapa ja omistussuhteet Liiketaloudellisesti arvioiden K ei ole ollut kannattava. Hyvin tuloksellisinakin vuosina se on saanut vain 70 % tuloistaan omasta tuotannostaan, loput rahoituksesta on tullut muualta. Toisaalta tällä hetkellä K:n kaikki työntekijät ovat vajaakuntoisia, kun mahdollisesti perustettavassa sosiaalisessa yrityksessä vajaakuntoisten osuus voisi olla alimmillaan 30 %. Olettakaamme, että perustettavassa sosiaalisessa yrityksen työvoimasta olisi vajaakuntoisia 30 % ja loput 70 % työntekijöistä pystyisi samaan tuottavuuden tasoon kuin kilpailevissakin yrityksissä. Jos edelleen oletetaan, että vajaakuntoiset pystyisivät tuottamaan 70 % tavallisen työvoiman tuotannosta (parhaina vuosina K on saanut 70 % tuloistaan omasta tuotannosta), niin se 30 % sosiaalisen yrityksen työntekijöistä, jotka ovat vajaakuntoisia tuottaisi 21 % yrityksen tuotannosta. Tämän arvion mukaan sosiaalisen yrityksen tuottavuus olisi 91 % tavallisen yrityksen tuotannosta. Loput 9 % voitaneen helposti kattaa sillä julkisen sektorin tuella, jota sosiaaliset yritykset saavat. Lisäksi tilanteessa, jossa sosiaalinen yritys ei keskittyisikään pelkästään puutyöalan tuotantoon, vaan myisi myös kuntoutus- ja koulutuspalveluja niille tahoille, jotka auttavat vajaakuntoisia, 9 % tuottavuusvaje voitaisiin korvata kokonaan tai osittain myydyillä kuntoutus- ja koulutuspalveluilla. Jos taas oletetaan, että työntekijöiden tuottavuus ei olisikaan 70 % vaan vain 50 % työntekijöiden keskimääräisestä tuottavuudesta ja vajaakuntoisia olisi edelleen 30 % työvoimasta, niin vaje suhteessa keskimääräisen yrityksen tuottavuuteen on huomattavasti suurempi. Tällöin sosiaalisen yrityksen tuottavuus olisi 85 % keskimääräisen yrityksen tuottavuudesta, jolloin 15 % työvoimakuluista tulisi kattaa julkisen sektorin erilaisilla tukimuodoilla. Etenkin K:n johtaja suhtautui hyvin skeptisesti mahdollisesti perustettavan sosiaalisen yrityksen liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Yllä oleva karkea laskelma ei kuitenkaan mielestäni tue tätä pessimististä kantaa. Sen mukaan sosiaalisen yrityksen tuottavuus, edellyttäen että suurella osalla työvoimasta on keskimääräinen tuottavuus, ei itse asiassa jäisikään kovin paljon keskimääräisen yrityksen tuottavuuden alle. Kolmannen luvun pohjalta voi vetää yhteen tekijöitä ja toimenpiteitä, jotka tukisivat K:n tai sen osan muuttamista sosiaaliseksi yritykseksi: Tuottavuus olisi alempi, kuin keskimääräisellä yrityksellä, mutta tämä tuottavuusvaje voitaneen suhteellisen helposti kattaa julkisen sektorin tuella sekä mahdollisesti sillä, että sosiaalinen yritys myisi myös kuntoutus- ja koulutuspalveluja. K:n yrityskuvaa tulisi kehittää panostamalla visuaalisen ilmeen parantamiseen muun muassa esitteitä painamalla. Aiempien onnistuneiden töiden dokumentointia tulisi myös parantaa. Jos sosiaalinen yritys tarjoaisi myös kuntoutus- ja koulutuspalveluja, niin tämä visuaalisen ilmeen kohentaminen koskisi luonnollisesti myös näitä palveluja. Sekä K:n johtaja että säätiön toiminnanjohtaja pitivät sosiaalisen yrityksen statusta yrityksen imagon kannalta haitallisena asiana. Voidaan kuitenkin kysyä, eikö se että yritys pyrkii liiketaloudellisen voiton lisäksi myös sosiaaliseen hyvään, todellakaan voisi toimia myös imagoa kohottavana seikkana? Tässäkin kohdin visuaalisella ilmeellä ja oikeanlaisella markkinoinnilla voisi saada jotakin aikaan.

15 14 Yrityksen taloudellista tilannetta voidaan pyrkiä kohentamaan myös sillä, että pyritään saamaan muita toimijoita sen osaomistajiksi (muut yritykset, kunnat, muut hyvinvointialan organisaatiot). Tilanteessa, jossa yritysten yhteiskuntavastuusta on tulossa tärkeä imagotekijä, sosiaaliseen yritystoimintaan osallistuminen voitaisiin kokea positiivisena tekijänä. 7.2 Työntekijät Nykyisin K saa työntekijänsä pääasiassa työvoimahallinnon kautta. Vuoden 2005 lopulla K:ssa työskenteli vuotiasta miestä, joista useimmat ovat käyneet vain kansatai peruskoulun. Tuotantoa vaikeuttavat työntekijöiden alhainen tuottavuus, motivaation ja taitojen puute, mistä syystä työnjohdon on oltava jatkuvasti paikalla. Huonoista lähtökohdista johtuen työtekijät tarvitsisivat varsin paljon kuntoutusta ja koulutusta voidakseen työllistyä myöhemmin avoimille työmarkkinoille ja monille nykyisille työntekijöille tämä ei ehkä onnistu koskaan. Tämä tilanne tukee sitä ajatusta, että sosiaalisessa yrityksessä tulisi aktiivisesti järjestää kuntoutusta ja koulutusta (mukaan lukien vertaistuki), jos halutaan että siellä työskentelevät vajaakuntoiset työllistyisivät myöhemmin avoimille työmarkkinoille. Kuten edellisessä jaksossa tuotiin esille, tämän kuntoutus ja koulutus voisi itse asiassa muodostaa osan sosiaalisen yrityksen tuottamista palveluista. 7.3 Tuotteet ja markkinointi K:n nykyisessä toiminnassa voi olla liiketaloudellisesti tarkastellen puutteita, mutta yksi perusasia näyttää olevan hyvässä kunnossa: K:n tuottaa varsin korkealaatuisia puutyöalan tuotteita, vaikka kaikki sen työntekijät ovat vajaakuntoisia. Tuotevalikoimassa tehtävät ratkaisut ja oikeanlaiset painotukset ovat keskeisiä liiketaloudelliseen kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. On huomionarvoista, että K ei ole ainoastaan valmistanut tuotteita omissa tiloissa vaan se on myös tehnyt puutarha-aitoja, terassikuisteja sekä erilaisia pihatöitä. Eri tyyppiset toiminnot hajauttavat yrityksen toimintaa, mutta toisaalta niitä voidaan myös käyttää tasaamaan esimerkiksi alihankintatilausten hiljaisia ajanjaksoja. Sosiaalisen yrityksen liiketaloudellinen kannattavuus olisi kuitenkin parempi, jos sosiaalista yritystä varten luotaisiin liiketoimintasuunnitelma ja saataisiin enemmän resursseja markkinointiin. Tässä kohdin voitaisiin käyttää hyväksi yhteistyötä esimerkiksi Laureaammattikorkeakoulun suuntaan. Opiskelijat voisivat tehdä esimerkiksi opinnäytetöinä liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmaan. Pysyviä markkinointiresursseja voisi saada käyttöönsä kehittämällä yhteistyötä muiden yritysten, kalustemyymälöiden sekä kuntien kanssa. 7.4 Mahdollinen verkosto Minkään organisaation toimintaa ei voi ymmärtää tarkastelemalla vain kyseistä organisaatiota itseään, vaan organisaatioiden ympäristö vaikuttaa aina oleellisella tavalla organisaatioiden toimintaan ja sisäiseen rakenteeseen. Kuviossa 3 (ks. 6. luku) on kuvattu K:n verkosto vuoden 2005 lopulla. Tämä kuvaus on varsin pelkistetty ja siitä puuttuu todennäköisesti joitakin toimijoita. Tähän kuvioon liittyy läheisesti kaksi kriittistä näkökohtaa, jotka haittaavat K:n muuttamista sosiaaliseksi yritykseksi:

16 15 1. Koko työkeskusta ei voi muuttaa sosiaaliseksi yritykseksi, sillä tämä sosiaalinen yritys ei olisi liiketaloudellisesti kannattava. 2. Sosiaalisen yrityksen toimintaan ei ole syytä lisätä kuntouttavia tai koulutettavia elementtejä, sillä nämä häiritsisivät liiketaloudellista toimintaa. Seuraavassa kuviossa (Kuvio 4) olen yrittänyt hahmotella sellaista yhteistyöverkostoa K:lle, mikä vastaisia yllä esitettyjen kriittisten näkökohtien haasteisiin. Pyrkimyksenä on siis ollut kehittää ajatusta sellaisesta yhteistyöverkostosta, joka toisi lisää resursseja K:n käyttöön, hyödyttäisi kaikkia K:n yhteistyökumppaneita ja palvelisi sosiaalisen yrityksen sosiaalista tarkoitusta auttamalla vajaakuntoisia. Kuvion 4 lähtökohdaksi on otettu sosiaalisen yrityksen sosiaalipoliittinen funktio, vaikeuksissa olevien ihmisten auttaminen. Kuviossa kuvatun verkoston keskeinen toimintaperiaate on, että sosiaalinen yritys muodostaa osan erilaisista työllistymispoluista, joiden kautta ongelmissa olevat ihmiset saavat apua. Kuviossa on kuvattu kolme mahdollista työllistymispolkua: Työllistymispolku 1 kuvaa pitkäaikaistyöttömän työllistymispolkua, joka etenee työvoimatoimiston kautta tuettuun työllistymiseen sosiaalisessa yrityksessä. Esimerkin pitkäaikaistyötön työllistyy sosiaalisen yrityksen harjoittaman työvoiman vuokrauksen kautta avoimille työmarkkinoille ja ratkaisee näin ainakin osan ongelmistaan saadessaan työtä ja palkkatuloja. Työllistymispolku 2:n tapauksessa nuori koulunsa kesken jättänyt henkilö tulee töihin nuorten työpajaan, josta hänet ohjataan töihin sosiaaliseen yritykseen. Koska hänen koulunkäyntinsä on jäänyt kesken, järjestetään hänen työllistymis- ja koulutuspolulleen ammatillista koulutusta. Yhdessä nuorten työpajassa ja sosiaalisessa yrityksessä saadun työkokemuksen kanssa saatu ammattikoulutus auttaa nuorta myöhemmin työllistymään avoimille työmarkkinoille, mikä ratkaissee ainakin osan hänen ongelmistaan ja ehkäisee mahdollista myöhempää syrjäytymistä. Työllistymispolku 3:n tapauksessa ihminen on alkoholisoitunut siihen mittaan, ettei hän pystyisi työskentelemään sosiaalisessa yrityksessä. Tästä syystä päihdehuolto ohjaa hänet työskentelemään ensin työkeskukseen, joka toimii osana sosiaalisen yrityksen verkostoa. Työkeskuksessa tapahtuvan kuntouttavan jakson jälkeen työntekijän tilanne on parantunut niin paljon, että hän voi työskennellä sosiaalisessa yrityksessä. Sosiaalisessa yrityksessä työskennellessään hän saa myös ammatillista koulutusta, jota lähellä sijaitseva aikuiskoulutuskeskus järjestää. Työjakson ja siihen kuuluvan koulutuksen jälkeen työntekijän tilanne on parantunut niin paljon, että työllistyy avoimille työmarkkinoille. Lopputuloksena on ihminen, joka on päässyt eroon alkoholismistaan ja joka ansaitsee elantonsa palkkatyössä. Kuten edellä mainitsin, kuviossa 4 esitetyn verkoston ja siihen kuuluvien työllistymispolkujen tarkoituksena on hahmotella sellaista sosiaalisen yrityksen yhteistyöverkostoa, joka mahdollistaisi liiketaloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi toimivan sosiaalisen yrityksen olemassaolon. Näihin seikkoihin liittyen Kuviossa 4 kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Jotta sosiaalinen yritys pysyisi liiketaloudellisesti kannattavana, vajaakuntoisimmat työntekijät ohjataan ensin työkeskukseen. Samoin kuntoutus ja koulutus hoidetaan Kuvion 4 tapauksessa pääasiassa muiden kuin sosiaalisen yrityksen toimesta, vaikka sosiaalinen yritys tekeekin tiivistä yhteistyötä kuntoutusta ja koulutusta antavien organisaatioiden kanssa. Toinen vaihtoehto olisi, kuten edellä on jo esitettykin, että sosiaalinen yritys hoitaisi ainakin osan kuntouttavasta ja kouluttavasta toiminnasta itse. Potentiaalinen verkosto on tässä piirretty suhteellisen laajaksi, koska ajattelin, että mitä laajempi verkosto on, sitä enemmän lisäresursseja sosiaalinen yritys voisi saada itselleen.

17 16 Kuvio 4. K:n mahdolliset toiminnalliset verkostot ja mahdollisia työllistymispolkuja (1-3) Ihmisillä ongelmia: pitkäaikaistyöttömyyttä, päihteiden käyttöä, vajaakuntoisuutta, vankilasta vapautuneita Alihankintaa puusepänteollisuudelle Työvoimatoimisto (työvoiman palvelupiste, työvoimaviranomaiset): lähettää työntekijöitä (pitkäaikaistyöttömät) Säätiö: omistaa Alueen kunnat: tukevat rahallisesti Muut tuotteita ostavat yritykset (osat, tuolit, muut kokonaisuudet ja tilaustyöt) Työkeskuksia Sosiaalinen yritys (K): puualan tuotteita, työtä, toimeentuloa, kuntoutusta, koulutusta Yksityiset asiakkaat nuorten työpajat Kunnat, kuntayhtymät vankeinhoito päihdehuolto II asteen koulut aikuiskoulutuskeskus Työvoimaa vuokraavat yritykset (rakennustoiminta, kotien remontointi, kotipalveluyritykset) muut sosiaalialan organisaatiot muut koulutuksen tarjoajat työllistyminen muihin yrityksiin, osuuskuntiin jne. Ihmisillä vähemmän ongelmia: työtä, toimeentuloa, kuntoutumista

18 17 Kaikkien verkoston toimintaan osallistuvien ei tarvitse olla kiinnostuneita koko verkoston toiminnasta. Esimerkiksi puutyötuotteita ostavien asiakkaiden ei välttämättä tarvitse edes tietää, että ne ostavat tuotteensa sosiaaliselta yritykseltä. Ajatuksena on se, että kaikki verkostoon osallistuvat hyötyvät verkostosta ilman, että tähän hyötyyn sisältyy sosiaalisen yrityksen sosiaalipoliittisiin tehtäviin liittyviä ihanteita. Tosin tällaisten ihanteiden olemassaolo synnyttäisi lisäkiinnostusta sosiaalista yritystä ja sen tukemista kohtaan. Huolimatta edellisestä yksityisiä intressejä koskevasta näkökohdasta, suuria alueella vaikuttavia toimijoita, kuten alueen kuntia, kiinnostaa varmasti Kuviossa 4 esitetyn verkoston taloudellinen kokonaistehokkuus. Tätä kokonaistehokkuuden laskemista ja arviointia käsitellään seuraavassa luvussa. Seitsemännessä luvussa on käsitelty K:n mahdollisuuksia muuttua kokonaan tai osittain sosiaaliseksi yritykseksi. Tässä seitsemännen luvun viimeisessä jaksossa pyrin löytämään vastauksia K:n resurssipulaan tarkastelemalla sitä potentiaalista verkostoa, jota sosiaalisen yrityksen ympärille voitaisiin pyrkiä luomaan. Verkostonäkökulma laajentaa kuitenkin sosiaalisen yrityksen tarkastelua oleellisella tavalla. Tätä laajennusta käsitellään seuraavassa viimeisessä luvussa. 8 Kohti sosiaalista yrittäjyyttä alueen voimavarana Edellisessä luvussa (ks. Kuvio 4) sosiaalista yritystä tarkasteltiin sen toimintaympäristön ja yhteistyöverkoston osana ja lisäksi vielä oletettiin, että tämä toimintajärjestelmä toteuttaa sosiaalipoliittisesti hyviä tavoitteita parantamalla ahdingossa elävien ihmisten elämää. Tällainen näkökulman laajentaminen merkitsee sitä, että siirrytään yksittäisen yrityksen tarkastelusta käsittelemään aluekehitystä ja alueen sosiaalista koheesiota tukevaa sosiaalista yrittäjyyttä. Sosiaalinen yrittäjyys voidaan tässä alustavasti määritellä yrittäjyydeksi, monen toimijan yhteiseksi intentioksi, jonka tarkoituksena on toimia liiketaloudellisesti kannattavasti ja tukea alueen asukkaiden sosiaalista hyvinvointia. Siirtymä yksittäisen sosiaalisen yrityksestä alueellisen sosiaalisen yrittäjyyden edistämiseen on itse asiassa varsin suuri lähestymistavan muutos. Verkoston aktiivisessa rakentamisessa on kyse siitä, että sosiaalinen yritys ja sen taustavoimat eivät vain sopeudu passiivisesti ympäristönsä vaatimuksiin, vaan että ne pyrkivät aktiivisesti muuttamaan ympäristöänsä itselleen suotuisammaksi. On huomionarvoista, että tällainen lähestymistavan muutos vastaa myös liiketaloudessa viime vuosina tapahtunutta teoreettista muutosta. Liiketaloudessa on enenevässä määrin siirrytty kontingenssiteoreettisesta lähestymistavasta kyvykkyysteoreettiseen lähestymistapaan. Kontingenssiteoriassa korostetaan sitä, että menestyvän liikeyrityksen on pyrittävä sopeutumaan mahdollisimman hyvin epävarmaan ja muuttuvaan (kontingenssiin) ympäristöönsä. Kyvykkyysteoriassa taas tähdennetään sitä, että yrityksen on menestyäkseen otettava aktiivinen asenne suhteessa ympäristöönsä ja yritettävä vaikuttaa siihen itselleen suotuisalla tavalla. Juuri tähän alueellisesta verkostonäkökulmasta lähtevä sosiaalisen yrityksen ja sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen pyrkii. Kuvion 4 käsittelyn yhteydessä mainittiin, että verkostoon osallistuminen ei edellytä kaikilta toimijoilta kiinnostusta verkoston sosiaalipoliittisiin päämääriin. Esimerkiksi puutyötuotteita ostavien asiakkaiden ei tarvitse olla kiinnostuneita muusta kuin yksityistaloudellisesta intressistään. Toisin on suurten alueellisten toimijoiden laita. Etenkin kuntia ja kuntien yhteenliittymiä kiinnostaa todennäköisesti kovastikin, mitä taloudellisia hyötyjä sosiaalinen yrittäjyys voisi tuoda seudulla. Itse asiassa kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden rahoituksen ja

19 18 mahdollisen osaomistajuuden edistämiseksi on ilmeisesti varsin tärkeätä pystyä vakuuttamaan kunnat siitä, että sosiaalinen yrittäjyys hyödyttää aluetta rahallisestikin. Kuitenkin monet sosiaalisen yrittäjyyden tuomista eduista voivat olla vaikeasti mitattavia. Tällöin on pyrittävä löytämään euromääräisiä arvioita myös sellaisille hyödyille, jotka eivät näy suoraan esimerkiksi itse sosiaalisen yrityksen kirjanpidossa. Esimerkiksi Peng-analyysi (Prioritering efter nytto grunder) tarjoaa menetelmän, jonka avulla voitaisiin arvioida sosiaalisen yrittäjyyden nettohyötyä euroina. 1 Seuraavassa pitkässä suorassa lainauksessa on lyhyesti kerrottu Peng-menetelmästä (ks. Dahlgren, Lundgren & Strinberg, 2003). Lainauksessa käytetty esimerkki koskee terveysalan informaatioteknologian investointeja, mutta Peng-analyysia voidaan soveltaa toimialasta riippumatta (Peng- analyysi aluetietojärjestelmän nettohyötyvaikutuksista Pyörteen jatkotutkimushanke case kuvantaminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella, Hallipelto, Lepistö, Nuutinen, Paasovaara 2005): Peng on Ruotsissa kehitetty kustannuslaskentamenetelmä tietotekniikkainvestointien kustannusvaikuttavuuden arviointiin (Dahlgren, Lundgren & Strinberg, 2003). Sen avulla on arvioitu yli 100 terveydenhuollon tapausta perustietojärjestelmistä internet-pohjaisiin palveluihin. Pengin avulla pyritään vastaamaan mm. millaisia hyötyvaikutuksia it-investoinnilla on, kuinka tietoteknologiaa voidaan käyttää saavuttamaan hyötyjä kyseessä olevassa toiminnassa, minkä hyötyjen saavuttamiseen kannattaa keskittyä, mitkä investoinnit antavat eniten hyötyjä per euro ja kuinka arvotamme hyödyt. Peng ei ole kirjanpidollisen tarkka menetelmä, vaan keskittyy hyötyjen suuruusjärjestyksen mukaiseen mittaamiseen, niiden arvottamiseen ja hyötyjen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun potilaan, yhteiskunnan ja tuottajaorganisaation näkökulmasta. Saatuja hyötyjä verrataan investoinnista, ylläpidosta ja riskien eliminoinnista syntyneisiin kustannuksiin. Investointi on kannattava, mikäli suorat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat. Peng-menetelmä antaa yksinkertaisen, käytännönläheisen näkökulman erilaisten it-investointien kustannusvaikuttavuudesta. Sen perusteella saadaan kokonaiskuva saavutettavissa olevista hyötyvaikutuksista ja niiden osakomponenteista, joille lasketaan myös euromääräiset perusteet. Myös prosessina Peng on hyödyllinen. Arvotettavat hyödyt perustuvat brain storming ryhmän keskusteluun ja konsensukseen esille tuoduista hyödyistä. Ryhmä asettaa hyödyt myös tärkeysjärjestykseen: suorat, epäsuorat ja vaikeasti arvotettavat hyödyt. Graafisessa kuviossa suorat hyödyt merkitään vihreällä, epäsuorat keltaisella ja vaikeasti arvotettavat punaisella. Jotta euromääräinen perusta jokaiselle hyödylle löytyy, ryhmä selvittää yhdessä, miten ja millä tunnusluvuilla eurot lasketaan. Perusteiden selvittäminen vaatii tilastotietoja ja kirjallisuuteen tutustumista. Hyötyjen rinnalle grafiikassa piirretään suorat ja riskien eliminoinnista aiheutuneet kustannukset (sininen pylväs). Mikäli kustannukset ylittävät suorien hyötyjen vaikutuksen, investointia kannattaa harkita. Toisaalta investointi voidaan perustella myös muilla kuin suorilla säästöillä, kuten potilaan ja yhteiskunnan vaikeasti mitattavilla hyödyillä. Pengin erilaisia käyttötapoja ovat esim. suunnitellun investoinnin kannattavuuden arviointi, kuten nyt suoritetussa Peng-analyysissä, vaihtoehtoisten investointien vertailu, suunnitellun investoinnin nettohyödyn lisääminen, vanhan investoinnin hyötyjen arviointi tai mahdollisesti lisähyötymahdollisuuksien selvittäminen. Pengiä voidaan käyttää investointiprosessin useassa eri vaiheessa tai projektin vaikutusten seurannassa. Käyttäjälleen Peng tarjoaa terveydenhuollon kustannusten arviointimallin, jonka avulla voidaan nykyistä monipuolisemmin ja luotettavammin kuvata ja perustella kustannusvaikutusten muodos- 1 Tosin tätä lähestymistapaa voidaan arvostella siitä, että siinä annetaan euromääräisiä hintoja asioille, joita ei saisi periaatteellisista syistä arvottaa rahassa.

20 19 tuminen. Se antaa uuden työkalun päätöstä vaativien esitysten tueksi ja on sovellettavissa muuhunkin kuin vain it-investointien nettohyötyjen arviointiin. Kuviossa 4 esitetyn verkosto näkökulman kannalta on hyödyllistä, että Peng-menetelmään perustuva hyötyjen arviointi tuo verkoston eri jäsenet yhteen, mikä omalta osaltaan edistää ja lujittaa alueellista verkostoa ja sosiaalista yrittäjyyttä. Lopuksi haluaisin vielä esittää joitakin ajatuksia siitä, mihin suuntaan sosiaalista yrittäjyyttä koskeva SOSvoima-hankkeen osan jatkotyöskentely voisi jatkossa edetä. Nämä ideat pohjautuvat yllä hahmotellulle lähtökohdalle, jonka mukaan sosiaalista yritystä tarkastellaan osana alueellista sosiaalista yrittäjyyttä: Voitaisiin tarkastella sitä, mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon alueellista verkostoa perustettaessa (esim. perustelu alueellisille toimijoille kustannus-hyöty laskelmalla, luottamuksen ja sosiaalisen pääoman asema). Miten voidaan varmistaa se, että alueellinen sosiaalinen yrittäjyys pysyy toiminnassa alkuvaiheen jälkeen (sosiaalisen yrittäjyyden hyvä kehä, sen uusintamisen varmistaminen). Miten käynnistää verkoston luomisen prosessi ja miten pitää tätä prosessia yllä? Miten motivoida eri toimijoita? Mitä tehtäviä itse sosiaaliseen yritykseen voisi sisällyttää (kuntoutus, koulutus) ja mitä tehtäviä verkoston muut osat voisivat hoitaa? Toisin ilmaistuna: millainen työnjako eri toimijoiden välillä toimii parhaalla tavalla? Viitteet Dahlgren, E. & Lundgren, G. & Stigberg, L Öka nyttan av IT inom vården! Att skapa och värdera nytta i verksamheten med hjälp av Peng modellen. Åkessons, Emmaboda. Defourny, J Introduction From Third Sector to Social Enterprise. Teoksessa: Borzaga C. & Defourny, J. with the assistance of Sophie A., and Gallaghan J The Emergence of Social Enterprise, s Routledge, London and New York K:n johtajan haastattelu K:n johtajan puhelinhaastattelu Laki sosiaalisista yrityksistä 1351/2003. FINLEX Säätiön toiminnanjohtajan haastattelu Säätiön toiminnanjohtajan puhelinhaastattelu

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Aija Kettunen 10.-11.6.2015 Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki Kannattava työllistäminen -projekti Kannattava

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? TY ÖELÄMÄN LA ATU Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

ZA4893. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4893. Country Specific Questionnaire Finland ZA4893 Flash Eurobarometer 212 (Attitudes towards the planned EU pilot project "Erasmus for Young Entrepreneurs" Trainers and counsellors of start-up organisations) Country Specific Questionnaire Finland

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot