OLETKO TEHNYT KEKSINNÖN? Katso sivu 10 UUSIA TUOTEIDEOITA KEKSINTÖPÖRSSISTÄ!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OLETKO TEHNYT KEKSINNÖN? Katso sivu 10 UUSIA TUOTEIDEOITA KEKSINTÖPÖRSSISTÄ! www.keksintoporssi.com"

Transkriptio

1 Keksintösäätiön asiakaslehti JOUKKOKIRJE Voiko pelin patentoida? Pelkkiä pelisääntöjä ei voi patentoida. Patentin voi saada, jos pelitapa on uusi ja peli vaatii toimiakseen uutta tekniikkaa. Sivu 20 Liiketoimintamahdollisuus tärkeimpiä arviointikriteereitä Keksintösäätiö haluaa seuloa esiin ne keksintöehdotukset, joilla on mahdollisuuksia pärjätä markkinoilla. Sivu 5 Täsmämarkkinointi avaa tietä keksinnön myynnille Tietokannat ja muut tietolähteet auttavat kartoittamaan sopivimmat yhteistyökumppanit. Monesti keskikokoinen yritys on sopivin kumppani. Sivu 9 OLETKO TEHNYT KEKSINNÖN? Katso sivu 10 UUSIA TUOTEIDEOITA KEKSINTÖPÖRSSISTÄ!

2 2 Pääkirjoitus Keksintösäätiön kuva kirkastuu Keksintösäätiö keskittyy yksityishenkilöiden ja pienyritysten keksintötoiminnan neuvontaan sekä heidän tekemiensä keksintöjen kehittämisen tukemiseen ja rahoittamiseen. Meillä on selkeä tehtävä suomalaisten innovaatioiden edistäjänä. Tätä roolia me haluamme edelleen vahvistaa ja kirkastaa. Roolijaosta olemme käyneet tiiviitä keskusteluja eri tahojen, kuten Tekesin, kanssa. Tarkoituksena on toisaalta vähentää mahdollisia päällekkäisyyksiä, toisaalta tiivistää yhteistyötä siten, että asiakkaamme saavat entistä parempaa palvelua. Yksi merkittävä hanke on Tuoteväyläasian tuntijaverkoston toiminnan laajentaminen koko maahan yhdessä kumppaniemme kanssa. Tuoteväylä-hankkeessa julkiset ja yksityiset yrityspalvelujen tarjoajat ovat epämuodollisesti ja suoraan yhteydessä toisiinsa. Tavoitteena on saattaa asiakkaiden lupaavat ideat nopeasti markkinoille. Yhteistyömallia on testattu joidenkin TE-keskusten alueilla. Tulokset ovat olleet varsin myönteisiä. Tuoteväylä ei sinänsä tuo mukanaan uusia asioita, vaan sen avulla hitsataan olemassa olevat verkostot entistä toimivimmiksi. Pelisäännöistä sopimalla parannetaan alueellisten asiantuntijoiden yhteistyötä. Sitä kautta ideoiden arviointi tehostuu ja keksintöjen pääsy markkinoille nopeutuu. Keksintöjen arvioinnissa panostamme entistä enemmän keksinnön liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen. Arvioinnissa huomioidaan myös keksintöön perustuvan liiketoiminnan kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuudet. Arviointityöhön tulemme hakemaan lisääntyvässä määrin apua ansioituneilta liiketoimintaosaajilta. Maassamme pitäisikin pystyä käyttämään kokeneita, oman liiketoiminnan käynnistäneitä ja kasvattaneita osaajia nykyistä enemmän alkavien yritysten liiketoiminnan arviointiin ja kehittämisen tukemiseen. Olemme myös jatkaneet määrätietoisesti säätiön omaa strategiatyötä jalkauttamalla valmistuneita strategiaosioita. Sen mukaisesti olemme kokeilleet muun muassa sisäisen verkostoitumisen uusia toimintatapoja, joilla pyrimme tehostamaan hakemusten käsittelyä ja lyhentämään käsittelyaikoja. Tätä työtä ohjaa aito halu palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Strategian työstöstä on muodostunut säätiössä jatkuva prosessi, jossa uusien osioiden suunnittelu käynnistyy aina jalkautettujen osioiden jälkeen. Haluammekin lähivuosina panostaa tiiviisti myös oman toiminnan innovointiin. Juha Jutila toiminnanjohtaja Keksintösäätiö Helppo avata keksintökilpailu Keksintösäätiö järjestää Suomen Reumaliiton kanssa Helppo avata keksintökilpailun, jossa haetaan uusia, helposti avattavia ratkaisuja päivittäistavara- ja lääkepakkauksiin. Kilpailuaika on ja kilpailu on avoin kaikille yksityishenkilöille. Yritykset voivat osallistua kunniamainintasarjaan. Arviointiperusteina ovat mm. pakkauksen avattavuuden kriittiset osa-alueet, ehdotuksen uutuus ja keksinnöllisyys sekä kaupallistamismahdollisuudet. Kolme parasta ehdotusta saavat rahapalkinnon ja Keksintösäätiön tukea keksinnön suojaukseen ja kehittämiseen. Kilpailu on osa Reumaliiton Helppo pakkaus on ETU hanketta. Hankkeen tavoitteena on tarjota kuluttajille helpommin avattavia ja käytettäviä päivittäistavara- ja lääkepakkauksia. Pohjoismaisten tutkimusten mukaan noin 1,5 miljoonaa suomalaista kärsii käden huonosta toimintakyvystä. Pakkausten avaamiseen on kehitetty erilaisia apuvälineitä, mutta ETUhankkeessa lähtökohtana on edistää pakkausten avattavuutta ilman apuvälineitä. Jotta pakkausten käyttäjänäkökulma huomioitaisiin paremmin, on hankkeen kohderyhmiksi valittu erityisesti kauppa, pakkausteollisuus ja suunnittelijat. Kilpailun taustaorganisaatioita ovat Elintarviketeollisuusliitto ry, Lääketeollisuus ry, Pakkausteknologia - PTR ry, Päivittäistavarakauppa ry, Suomen Design for All -verkosto, Suomen Pakkausyhdistys ry, Tekesin Futupack-verkosto, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ja VTT. ETU-hanke toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lisätietoja kilpailusta ja hankkeesta: Suomen Reumaliitto, projektikoordinaattori Minna Myllykoski, Keksintösäätiö, projektipäällikkö Kusti Alasalmi, KEKSINTÖSÄÄTIÖ Tekniikantie 12 (Innopoli) ESPOO Postiosoite: PL 382, ESPOO Puhelin: Neuvonta: Faksi: Sähköposti: tai JOHTO Juha Jutila, toiminnanjohtaja, puh Risto Salokangas, apulaistoiminnanjohtaja, puh PROJEKTIT Kusti Alasalmi, projektipäällikkö, puh Paula Anttila, projektisihteeri, puh Hannu Hakonen, projektipäällikkö, puh Seppo Heikkilä, projektipäällikkö, puh Martti Mikkola, projektipäällikkö, puh Katariina Muhonen, projektipäällikkö, puh Risto Paajanen, projektipäällikkö, puh Pekka Rantala, projektipäällikkö, puh Jaana Rantanen, kehityspäällikkö, puh Marjatta Riekki, projektisihteeri, puh Timo Seppä, projektipäällikkö, puh Erkki Väisänen, projektipäällikkö, puh PROTOPAJA Timo Kilpinen, teknikko, puh Antti Niemi, hienomekaanikko, puh LAKI- JA SOPIMUSASIAT Krista Hytönen, lakimies, puh MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Riitta Ahola, markkinointipäällikkö, puh Hanna Hinttala, viestintäassistentti, puh Sami Mäkinen, myyntipäällikkö, puh Pauliina Sievänen, myyntiassistentti, puh Nina Willman, viestintäassistentti, puh TALOUS JA HALLINTO Tiina Ahtiainen, hallintoassistentti, puh Timo Berghem, pääkirjanpitäjä, puh Dagne Rannamäe, toimistosihteeri, puh Juha Seppälä, talouspäällikkö, puh Keksintösäätiön asiakaslehti vuodesta 1997 Päätoimittaja: Juha Jutila, Keksintösäätiö Painosmäärä: kpl Julkaisija: Keksintösäätiö Ilmoitusmyynti: Spokesman Oy Mannerheimintie 5 C Helsinki puh Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula Reklamaatiot: 8 päivää laskun päiväyksestä, virhevastuu rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ulkoasu ja taitto: Spokesman Oy Kannen kuvat: Mikko Käkelä Osoitelähteet: - Keksintösäätiö puh JM Tieto, Päättäjät ja Vaikuttajat puh ProFinder B2B / Fonecta Oy, puh

3 3 Yhteistyö on poikaa keksiessäkin Kun ihmisfrisbee loiskahtaa veteen Hakaniemenrannassa elokuisessa yleisötapahtumassa, saattaa kuvitella kyytiläisten kuuluvan lähinnä pellepelotonluokan keksijöihin. Harhaluulo! Lentolaitteen kyytiläisinä ja voimanlähteinä ovat vakavasti otettavat innovaattorit, jotka tunnetaan oivista ideoistaan. He ovat keksijöitä, jotka uskaltavat jakaa ajatuksensa myös muiden kanssa. Energiajuoman yleisötapahtumassa Helsingissä ihmisfrisbeen kanssa ilmassa lentää keksijä Miika Mansikkamaa. Lentohärvelin tiimiin kuuluvat myös keksijä Raimo Kaukinen ja Keksintösäätiön projektipäällikkö Kusti Alasalmi. Rannalla kannustaa keksijä Esko Savolainen. Siinä meillä on joukko, joka osaa luoda vakavasti otettavia uusia ideoita ja samalla pitää hauskaa vähemmän vakavien ideoiden parissa. Toisin kuin yleensä luullaan, ei keksimisen tarvitse olla yksinäistä puurtamista. Olemme sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä melkein viikoittain, kertoo Savolainen. Tapaammekin suunnilleen kerran kuussa, vaikka asumme eri puolilla Suomea. Minä ja Raimo Päijät-Hämeessä ja Miika Helsingissä. Raimo Kaukisen luotsaama Spede-Idean paja Nastolassa on keksijäporukan kokoontumispaikka. Päätyönään suunnittelijan ja työkaluvalmistajan töitä tekevä insinööri Esko Savolainen on vuosien varrella vieraillut pajassa usein. Pajan kautta porukkaan on tullut myös Miika Mansikkamaa. tutustuin Eskoon. Hän oli juuri perustamassa kumppaneidensa kanssa yritystä, jonka muoviosaamisen turvin venttiilin valmistus sitten onnistui. Siitä asti olemme pitäneet yhteyttä ja kehitelleet ideoitamme keskinäisen sparrauksen avulla, kertoo Kaukinen. Miika liittyi joukkoomme muutama vuosi sitten, puhemiehenä Spede-linko. Alun perin mäkihyppyyn suunniteltu linko on nykyisin lumilautailukäytössä ja yksi laite kiertää erään energiajuomavalmistajan markkinointitapahtumissa. Miika tunsi juomavalmistajan edustajan ja tuli hänen kanssaan käymään Spede-Ideaan Nastolaan. Pöydällä lojui suuritehoisia magneetteja, joita Miika ajankuluksi hypisteli. Muutaman päivän kuluttua sain soiton, jossa hän kertoi keksineensä magneeteille aivan uuden kaupallisen käytön, kertoo Kaukinen. Olin jo pidemmän aikaa pohdiskellut, kuinka saisin tiskipöydällä lojuvan rätin nätisti piiloon käden ulottuville, kertoo Mansikkamaa. Magneetit ratkaisivat pulman. Syntyi idea, joka sittemmin jalostui suosituksi Magisso-telineeksi. Idean kehittämisessä toimivaksi tuotteeksi sain apua sekä Toimiva keksijöiden verkosto voi saada alkunsa, kun eri alojen osaajat ideoivat uutta tuotetta, Keksintösäätiön projektipäällikkö Kusti Alasalmi kertoo. Olen painiskellut keksintöjen parissa pitkään. Spede-Idean perustimme yhdessä Pertti Pasasen kanssa. Hänen poismenonsa jälkeen hankin pääosakkuuden itselleni. Koska pajassa pystyy tekemään protoja, on se luonnollinen keksijäporukan tapaamispaikka. Kun vuonna 1983 etsin keksimälleni suursäkin tyhjennysventtiilille valmistajaa, Raimolta että Eskolta. Vinkki hankkia kehitystyöhön rahoitusta Keksintösäätiöstä tuli sekin Raimolta. Yksi keksijöitä yhdistävä tekijä onkin Keksintösäätiö ja siellä projektipäällikkönä työskentelevä Kusti Alasalmi. Hän on kaikkien kolmen luottohenkilö. Tämä kolmen ideoijan porukka on aktiivisesti yhteyttä pitävä aivoriihi, toteaa Keskenään mainiosti toimeen tulevat keksijät ovat yhdistäneet luovuutensa myös vapaaaikana. Yhteistyö huipentui lennokkiliitoon Helsingin Hakaniemessä. Alasalmi. Se näkyy Keksintösäätiöön päin niin, että kaverit soittaessaan kertoilevat, paitsi omista ongelmistaan ja onnistumisistaan, myös verkoston muiden jäsenten kuulumisia. Niinpä tiedän koko ajan, mitä kuuluu Mansikkamaan Magissolle, Savolaisen ja Kaukisen yhteiselle Spedezo-pöytäcurlingille ja Savolaisen kuulokesangalle. Yhteistyön itu on siinä, että kaverit edustavat eri aloja. Kaukisella on pitkä kokemus keksimisestä ja prototuotannosta, Savolaisella on useita työsuhdekeksintöjä ja hän tuntee erinomaisesti materiaalitekniikkaa sekä työmenetelmiä. Mansikkamaa taas on markkinointija myyntihenkilö, jonka avulla keksintöjen kaupallistamiseen saa lisää ideoita. Keksijäkolmikon nyt työn alla olevat keksinnöt ovat jo melko valmiita tuotteita. Magisso-telineet ovat kaupoissa, pöytäcurling on löytänyt tiensä ensimmäisiin ravintoloihin ja Esko Savolaisen bluetooth-kuulokkeen pitimen valmistajasta käydään parhaillaan neuvotteluja. Luottamusta ja yhteisiä sopimuksia Ennen kuin idea on suojattu, on ilmassa vaara sen varastamisesta. Kaukinen, Savolainen ja Mansikkamaa ovat tähän asti toimineet luottamuspohjalta. Tuotevalikoiman kasvaessa kasvaa myös kehittelytyössä mukana olevien joukko. Niinpä ihan viime aikoina on salassapidosta ja oikeuksista pyritty sopimaan myös paperilla, sillä tuotekehittelyyn on kytkeytynyt kolmikon ulkopuolisia alihankkijoita. Pöytäcurling lähti minun ideastani, kertoo Esko Savolainen. Itse peli oli jo olemassa, mutta aloin pohtia, miten sitä voisi pelata pöytäkoossa. Otin yhteyttä Raimoon ja lähdimme ratkomaan teknisiä ongelmia yhdessä. Nyt tuote on suojattu hyödyllisyysmallilla ja patentilla. Keksijöinä mainitaan meidät molemmat. Teollisoikeuskuviot ovat niiltä osin selvät. Vaikka kaverusten kesken toimitaan luottamuspohjalta, pitää Raimo Kaukinen jonkinlaisen kirjallisen sopimuksen tekoa suositeltavana. Koskaanhan ei voi tietää, mitä vuodet tuovat tullessaan. Pitkäaikaisessa yhteistyössäni Speden kanssa ei sopimuksia juurikaan tehty. Jälkeenpäin huomasin, että asioiden paperille panosta olisi ollut hyötyä. Koetan ottaa opikseni. Raimo Kaukisen mukaan keksijän kannattaa yleensä lähteä etsimään yhteistyökumppaneita vasta siinä vaiheessa, kun idea on valmis ja sille tarvitaan toteuttaja. Jos ideasta kertoo aikaisemmin, pitää salassapidosta ja oikeuksista vähänkin vieraampien kumppanien kanssa sopia selvästi. Keksimisen ei kuitenkaan tarvitse olla yksinäistä puuhaa, toteaa Alasalmi seurattuaan eri keksijöitä rahoittajan näkökulmasta. Verkosto syntyy tuotetta tehdessä ja parhaimmassa tapauksessa yhden tuotteen ympärillä pyörinyt joukko jatkaa yhdessä myös uusien ideoiden parissa. Kuinka yhteistyökumppaneita löytää? Kusti Alasalmen mukaan Keksintösäätiö ei noin vain voi antaa tietoja muista keksijöitä niitä kyseleville, mutta apua esimerkiksi materiaali- ja työmenetelmätuntijoiden löytämiseksi säätiöstä saa aina. Mikäli kaipaa yhteyttä muihin keksijöihin, kannattaa kurkistaa Keksintösäätiön verkkosivuilta löytyvään Keksintöpörssiin. Siellä esitellään ideoita keksijätietojen kera. Kannattaa muistaa myös erilaiset ammattitapahtumat ja vaikkapa Keksintöjen Viikko, joka syksyllä 2008 järjestetään Viitasaarella toista kertaa. Sieltä saattaa hyvinkin löytyä hengenheimolaisia ja apua omien ideoiden kehittelyyn.

4 4 Keksintö tai osia siitä voidaan periaatteessa suojata kaikilla käytössä olevilla suojaustavoilla samanaikaisesti: patentoimalla, hyödyllisyysmallilla, mallioikeudella ja tavaramerkillä. Suojaustavat täydentävät toisiaan. Hyödyllisyysmalli on patentoinnin kaltainen tapa kieltää muita hyödyntämästä keksintöä. Hyödyllisyysmallilla ei voi kuitenkaan suojata menetelmää. Patentointi on ehdoton valinta silloin, kun keksintöön kuuluu menetelmä, joka halutaan suojata. Jos taas halutaan suojata pelkästään laite tai tuote, voi kyseeseen tulla hyödyllisyysmalli, sanoo patentti-insinööri Timo Alanne Berggren Oy:stä. Hyödyllisyysmalli voi olla hyvä ratkaisu, jos ero tunnettuun tekniikkaan on pieni. Tai jos esimerkiksi markkinatilanteen ja tuotteen lyhyen elinkaaren takia on kiire saada tuote myyntiin ja suojatuksi. Hyödyllisyysmallisuojan saa nopeammin ja edullisemmin kuin patentin. Hyödyllisyysmallia koskevat uutuusvaatimukset siinä kuin patenttiakin. Keksinnön pitää olla uusi, se ei saa olla entuudestaan tunnettu ja sen on erottava selvästi aiemmista ratkaisuista. Hyödyllisyysmallia haettaessa patenttivirasto ei kuitenkaan tutki keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä. Hyödyllisyysmallin saa rekisteröityä, mikäli hakemus täyttää lain ja asetuksen mukaiset ehdot. Hyödyllisyysmallin hakijan kannattaa kuitenkin tutkia keksinnön uutuutta vähintään internetissä olevan Espacenet-patenttitietokannan kautta. Tietokantaa hyödyntämällä voi testata omia ajatuksiaan ja pienentää vaaraa, että joku ilmestyy kertomaan, että keksintö loukkaa hänen oikeuksiaan. Oikeuksiaan voi suojata monella tavalla Hyödyllisyysmalli on Suomen lisäksi käypä suojaustapa vain eräissä harvoissa maissa. Kansainvälisille markkinoille pyrkivä voi siksi joka tapauksessa joutua patentoimaan keksinnön. Mallioikeudella suoja muotoilulle Mallioikeudella suojataan uutta muotoilua, tuotteen tai sen osan ulkomuotoa jäljittelyä vastaan. Suojan kohteen pitää olla konkreettinen tavara, joten suojaa ei voida myöntää esimerkiksi nestemäisille aineille tai erilaisille suunnitelmille. Mutta graafinen symboli, tietty sisustus tai kankaan kuvio voivat saada mallioikeuden suojan. Mallioikeus voidaan myöntää, jos malli on uusi ja yksilöllinen. Mallin kokonaisvaikutelman pitää erota riittävästi jo julkaistujen mallien kokonaisvaikutelmasta. Aivan yksinkertaisia tai tavanomaisia malleja, kuten palloa tai neliötä, ei ole mahdollista rekisteröidä. Myös tietyt mallioikeuslaissa mainitut esteet voivat estää rekisteröinnin. Mallisuojan rekisteröinti on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Sen voi uudistaa neljä kertaa, joten pisimmillään suoja on voimassa 25 vuotta. Erilaisia suojaustapoja kannattaa harkita tarkkaan, sillä ne voivat täydentää toisiaan, neuvoo Berggren Oy:n Timo Alanne. Tavaramerkki erottaa muista Tavara- tai tuotemerkillä saa yksinoikeuden merkin käyttämiseen tavaran tai palvelun tunnuksena Suomessa. Tavaramerkki voi olla esimerkiksi sana tai kuvio tai niiden yhdistelmä. Se voi olla myös iskulause, kirjainyhdistelmä tai vaikka äänimerkki. Tavaramerkki liittyy brändiajatteluun. Sen avulla pystytään yksilöimään tuote tai palvelu ja luomaan kuvaa korkeasta laadusta. Sen avulla voidaan erottua muista myöhemmin markkinoille tulevista kilpailijoista ja heidän tuotteistaan, Alanne toteaa. Tavaramerkille asetetaan tiettyjä edellytyksiä kuten muillekin suojausmuodoille. Tavaramerkin voi uudistaa vaikka ikuisesti maksamalla uudistamismaksun aina kymmenen vuoden välein. Timo Hämäläinen Säteilysuojalla yrittäjäksi Jos yrittäjän ensimmäinen vuosi olisi turvatumpi, keskittyisimme kokonaan keksintömme ja yrityksemme menestykseen, miettii leikkaussalihoitaja Päivi Tolvanen. Keksintösäätiö / Nina Willman Päivi Tolvanen on sairaanhoitaja ja Outi Räsänen lääkintävahtimestari. He löysivät muutama vuosi sitten itsestään insinööritaipumuksia tai olisikohan sittenkin kyse perusnaisellisesta kätevyydestä. Työskennellessään Joensuun kes- Paxot Oy Päivi Tolvasen ja Outi Räsäsen kehittämä muunneltava säteilysuoja soveltuu sairaaloiden lisäksi myös muihin kohteisiin, joissa röntgenlaitteiden hajasäteily voi aiheuttaa terveysriskin. kussairaalan leikkaussalissa ja sädeturvavastaavina he havaitsivat, että suojavarusteista huolimatta salissa altistuttiin röntgenlaitteiden hajasäteilylle. Halusimme parantaa suojausta. Kun uutta suojaa ei valmiina ollut, päätimme kehittää sellaisen itse, kertoo Päivi Tolvanen. Ajatuksena oli parantaa työturvallisuutta. Emme edes ajatelleet tekevämme keksintöä, saati kaupallistettavaa tuotetta. Kehitimme ratkaisun, jossa lyijykumiliuskoja voidaan kytkeä toisiinsa tarroilla kuvaustilanteen vaatimaan muotoon. Sommittelimme ratkaisua leikkaussalin kertakäyttöliinoja leikellen. Prototyyppiä varten tilasimme sairaalan avustuksella lyijyn Saksasta ja ompelutimme liuskat ja tarrat ihan tavallisella ompelukoneella, kertoo Tolvanen. Teimme uudenlaista suojaa aluksi vain itsellemme. Vasta kun kävi ilmi, ettei muissakaan suomalaisissa sairaaloissa tällaista suojaa ole, aloimme miettiä tuotetta tosissaan. Neuvottelimme sairaalan kanssa, kenelle keksintö kuuluu. Sairaalalla ei ollut aikomusta ryhtyä säteilysuojavalmistajiksi, ja niinpä käsissämme oli keksintö, joka oli ikiomamme, muistelee Tolvanen muutaman vuoden takaisia tapahtumia. Räsänen ja Tolvanen kiertävät ahkerasti markkinoimassa kehittämäänsä säteilysuojaa ja opettamassa sen käyttöä. Yrittäjän riskit Saatuaan sairaalalta luvan ottaa työssä kehitetty tuote omiin nimiin, keksijät etsivät kumppanikseen yrityksen, joka pystyi valmistamaan tuotetta suurjaksosaumausmenetelmällä. Vasta tämän jälkeen tuli ajatus perustaa oma yritys. Etsiessään vuonna 2005 neuvoja yrityksen perustamiseen Tolvanen ja Räsänen huomasivat tarvitsevansa idealleen myös suojausta. TE-keskuksesta kuulimme, että on olemassa hyödyllisyysmalli ja Keksintösäätiön kanssa yhdessä se hankittiin. Tällä hetkellä on kansainvälinen patentti haussa, kertoo Tolvanen. Teemme toistaiseksi kaiken itse säteilysuojan valmistusta lukuun ottamatta. Markkinoimme, koulutamme, tarkistamme, kir- jaamme, pakkaamme ja lähetämme. Asuntovelallisena ei uskalla ottaa riskiä ja jättäytyä kokonaan epävarmojen yrittäjätulojen varaan, tuumii Tolvanen. Jos sivutoiminen yrittäjä saisi starttivaiheessa takeet esimerkiksi kohtuullisesta kuukausipalkasta, uskaltaisi hypätä tuntemattomaan. Nyt avustuksia voi hakea vasta, kun on jo irtisanoutunut työstä. Tässä kohdin Suomen järjestelmissä on parannettavaa. Nyt olemme kuitenkin toiveikkaita. Odotamme, että saamme vuoden 2008 aikana markkinat auki Saksaan ja Ruotsiin. Jos se onnistuu, työ sairaalassa saa jäädä. Niin suuriin markkinoihin on helpompi luottaa, pohtii Tolvanen.

5 5 Kaupalliset mahdollisuudet puntariin Jotta keksintö olisi oikeasti keksintö, pitää sen olla uusi ja riittävän erilainen muihin vastaaviin ratkaisuihin verrattuna. Sen lisäksi keksinnön pitää avata mahdollisuuksia liiketoimintaan. Vaikka tavoitteena on aina kehittää keksinnöstä teollinen tuote tai palvelu, mahdollisuus kaupalliseen menestykseen on ehkä tärkein tekijä, joka ratkaisee rahoittajien halun sijoittaa varoja keksinnön kehittämiseen. Rahoittajat haluavat sijoitetulle pääomalleen tuoton. Vaikka Keksintösäätiö onkin riskirahoittaja, pyrimme seulomaan esiin sellaiset keksintöehdotukset, joilla on mahdollisuuksia pärjätä markkinoilla. Liiketoimintapotentiaali on yksi tärkeimmistä kriteereistä, joilla arvioimme keksintöehdotusta. Jos keksinnölle ei löydy markkinoita, joudumme tekemään kielteisen rahoituspäätöksen, sanoo projektipäällikkö Risto Paajanen. Hosumatta hyvä tulee Keksinnön mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa arvioidaan heti siitä lähtien, kun keksijä esittää ehdotuksensa Keksintösäätiölle. Ensimmäisessä vaiheessa keksintöehdotusta tarkastelee projektipäällikkö, keksintöasiamies tai korkeakoulun innovaatioasiamies. Keksintöasiamies Tapio Järvensivun toimipaikka on Varsinais-Suomen TE-Keskuksessa Turussa. Hän arvioi keksintöä ja sen kaupallista potentiaalia yhdessä asiakkaansa kanssa. Jos mahdollisuudet näyttävät lupaavilta, tulee projektipäällikkö Paajanen mukaan keskusteluihin. Sen jälkeen keksinnöstä voidaan laatia rahoitushakemus Keksintösäätiölle. Pyrimme yhdessä keksijän kanssa valottamaan, miten uutuutta voisi hyödyntää markkinoilla, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita sekä kuinka paljon ja missä maissa kiinnostusta on. Teemme myös markkinaselvityksiä hyödyntämällä tietokantoja ja yhteistyökumppaneita. Järvensivun mukaan keksijöillä on usein kiire lähteä hakemaan patenttia, ennen kuin keksinnön liiketoimintamahdollisuuksia on mietitty. Nopeasti jätetty patenttihakemus jää helposti raakileeksi. Ja kun kansainvälinen patentointi pitää aloittaa vuoden kuluttua kotimaisen patenttihakemuksen jättämisestä, voi keksinnön kanssa tulla hoppu, joka pilaa mahdollisuuksia päästä markkinoille. Ennen patenttihakemuksen jättämistä keksinnöstä olisi hyvä keskustella jonkin alan yrityksen kanssa. Keksintöä ei pidä paljastaa, mutta yrityksen kanssa voi tarkastella esimerkiksi ongelmia, joihin keksintö voi tuoda ratkaisun. Mikäli on tarpeen kertoa keksinnön ominaisuuksista ja yksityiskohdista, kannattaa aina tehdä kirjallinen salassapitosopimus. Kaupallistamisen mahdollisuudet riippuvat paljon keksijästä, hänen innostaan ja halustaan panostaa keksinnön eteenpäin viemiseen. Alan yrityksiin ja ammattilaisiin pitää ottaa rohkeasti yhteyttä. Asiantuntijat apuna Keksintöehdotusten arvioinnissa Keksintösäätiö käyttää apuna sekä oman henkilöstön että ulkopuolisten kumppaneiden asiantuntemusta. Usein otetaan yhteyttä alan professoreihin tai muihin erikoisosaajiin. Keksintösäätiön tavoitteena on rakentaa lupaavasta keksinnöstä mahdollisimman nopeasti projekti, johon yhteistyökumppaneina tulevat mukaan Tekes, Finnveran tytäryhtiö Avera ja muut pääomasijoittajat. Timo Hämäläinen Projektipäällikkö Risto Paajanen tähdentää, että keksintöä arvioitaessa liiketoimintamahdollisuus on yksi tärkeimmistä kriteereistä. Keksintösäätiö / Nina Willman Räjäytysmatoilla markkinoille Räjäytysmattojen uuden sidontatekniikan keksijällä Aapo Aarrekorvella on syvällinen osaaminen räjäytys- ja louhintaalalta. Keksinnön kaupallistamiseen hän on hakenut ja saanut tukea monelta taholta. Aarrekorven keksimän sidontatekniikan ansiosta matoista tulee huomattavasti aiempaa kestävämpiä ja helpommin käsiteltäviä. Räjähdys voidaan suojata tehokkaasti. Keksijä Aapo Aarrekorpi (oik.) on tyytyväinen Risto Paajasen tukeen ja Tiia Kortteen liiketoimintaosaamiseen. Aarrekorpi jätti itse laatimansa patenttihakemuksen Patentti- ja rekisterihallitukselle vuonna Hän kehitti samana vuonna myös valmistuslinjan ja toimitti ensimmäiset matot asiakkaalle. Nyt räjäytysmattoja valmistaa Aarrekorven perustama Fortecta Finland Oy. Käytössä on uusi, alkuperäisestä kehitetty tehdasvalmisteinen tuotantolinja. Ostimme takaisin valmistuksen lisenssioikeudet Hirsal Oy:ltä, joka teki mattoja reilun parin vuoden ajan. Samalla saimme kaksi uutta työntekijää. Nyt meitä on palkkalistoilla yhteensä viisi henkilöä. Tällä hetkellä Fortecta Finland keskittyy kotimaan markkinoihin. Tähtäimessä ovat myös kansainväliset markkinat, jonne yritys aikoo myydä valmistuslisenssejä ja tuotantolinjoja. Lisää kaupallista osaamista Keksintösäätiö on rahoittanut Aarrekorven kansainvälistä patentointia sekä räjäytysmattoon liittyvien uusien ideoiden patentointia. Myös TE-Keskus on myöntänyt pieniä avustuksia. Vastikään mukaan lähti pääomasijoittaja, Finnveran tytäryhtiö Avera. Tie Keksintösäätiön asiakkaaksi on hieman tavanomaisesta poikkeava. Kun Aarrekorpi oli jättänyt patenttihakemuksen, hän kertoi ideastaan Salon seudun yrityshautomon päällikölle Kari Vähälle. Tämä puolestaan kertoi keksinnöstä Varsinais-Suomen TE-Keskuksessa toimivalle keksintöasiamies Tapio Järvensivulle. Järvensivu otti minuun yhteyttä. Hän vakuuttui keksinnöstä, mutta arvioi sen kaupallistamisen vaativan tukea. Pian keskusteluihin tuli mukaan Keksintösäätiöstä projektipäällikkö Risto Paajanen. Aarrekorpi arvostaa sekä rahallisen että henkisen tuen korkealle. Keksijä on erittäin haavoittuvainen siinä vaiheessa, kun hän on keksintönsä tehnyt. Hän kulkee seitsemännessä taivaassa. Mutta siinä vaiheessa työ vasta alkaa. Keksinnön kaupallistamisessa tarvitaan henkilöitä, jotka kannustavat ja tukevat. Oman keksintönsä kaupallistamiseen ja liiketoiminnan johtamiseen Aarrekorpi löysi avuksi Turun yliopistosta valmistuneen Tiia Kortteen. Tiialla on koulutuksen pohjalta laajat tiedot liiketoiminnasta ja kaupallisista asioista. Hän pystyy hoitamaan rahaliikenteen ja kirjeenvaihdon monella kielellä. Hän on myös oppinut nopeasti louhinta- ja räjäytysalan asioita. Täydennämme hyvin toisiamme, Aarrekorpi sanoo. Timo Hämäläinen

6 6 Immateriaalioikeudet ovat osa yrityksen liiketoimintaa Aineettoman pääoman hyödyntämisen pitäisi olla osa yrityksen normaalia, jokapäiväistä liiketoimintaa. Valtaosa suomalaisista pk-yrityksistä ei kuitenkaan osaa hyödyntää tarjolla olevia työkaluja. Patentti- ja rekisterihallituksen markkinointijohtaja Mika Waris lyö tiskiin lukuja, jotka kertovat tylyllä tavalla suomalaisten pk-yritysten suhteesta immateriaalioikeuksiin. Luvut ovat PRH:n ja VTT:n vuonna 2007 teettämästä tutkimuksesta, jossa käytiin läpi kaikki kotimaiset patenttihakemukset edeltäneiden viiden vuoden ajalta. Selvityksessä mukana olleista liki patenttihakemuksesta noin kolmannes törmäsi uutuuden esteeseen, joten niille ei voitu myöntää patenttia. Yritykset olivat siis tehneet turhaa työtä. Patentin saaneista vain kymmenisen prosenttia oli radikaaleja, täysin uusia ratkaisuja. Peräti noin 85 prosenttia patenttihakemuksen jättäneistä yrityksistä kertoi, että he eivät olleet käyttäneet tarjolla olevia tietolähteitä. Yritykset hyötyisivät siitä kuitenkin valtavasti, Waris toteaa. Wariksen mukaan suuri osa yrityksistä toimii vanhan liiketoimintamallin mukaisesti, jolloin arvonmuodostus perustui tavaroiden ja muiden käsin kosketeltavien asioiden tuotantoon ja myyntiin. Tilanne on kuitenkin nopeasti muuttunut. Valtaosa yrityksen arvonmuodostuksesta perustuu nyt aineettomaan pääomaan. Patentti-informaatiota hyödyntämällä voi: Välttää päällekkäistä t&k-toimintaa Löytää uusia ideoita, teknisiä ratkaisuja, tuotteita tai menetelmiä Tunnistaa alan vallitsevan tekniikan tason ja viimeisimmän kehityksen Arvioida teknologioita ja löytää yhteistyökumppaneita Parantaa olemassa olevia tuotteita ja prosesseja Kehittää uusia teknisiä ratkaisuja, tuotteita ja menetelmiä Välttää kolmansien osapuolten oikeuksien loukkaamista Arvioida oman kehitystyön uutuutta ja patentoitavuutta Varmistua oman suojauksen vahvuudesta Uuslukutaito apuun Waris peräänkuuluttaa pk-yrityksiltä liiketoiminnan uuslukutaitoa. Hän muistuttaa, että teollisoikeudet ovat läsnä yrityksen syntymästä kuolemaan, sen jokapäiväisessä liiketoiminnassa ja korostetusti erilaisissa hankkeissa. Yritysten pitää jäsentää liiketoiminnan kannalta kriittiset osaamisensa ja hakea sopivat tavat niiden hallintaan. Liiketoimintastrategiasta täytyy piirtää kartta, joka kertoo, miten tuote saadaan ideavaiheesta markkinoille ja pysymään siellä. Uuslukutaidon aakkoset lähtevät niinkin lähellä olevasta asiasta kuin internetin tarjoamista palveluista. Sieltä löytyy muutaman näppäilyn takaa maailmanlaajuinen patenttitietokanta, jossa on kuvailtu yli 60 miljoonaa teknistä ratkaisua. Patenttitietokantaa kannattaa tutkia, ennen kuin tekee mitään muuta ideansa tai keksintönsä kehittelyssä. Jo pelkästään hakemuksiin liittyvät piirrokset kertovat paljon siitä, miten joku muu on mielenkiinnon kohteena olevaa asiaa ratkonut. Pitää muistaa, että 99,7 prosenttia kehitystyöstä tehdään muualla kuin Suomessa. Yritysten on ilmeisen vaikea nähdä, miten jokin aineeton pääoma voi näkyä tuloksessa. Markkinointijohtaja Mika Waris Patentti- ja rekisterihallituksesta patistaa pk-yrityksiä hyödyntämään ahkerammin tarjolla olevaa patentti-informaatiota. Siksi niillä ei ehkä ole riittävää motivaatiota selvittää immateriaaliasioita. Immateriaalioikeuksien hallinta lähtee siitä, että yritys ymmärtää ja jäsentää omat osaamisensa. Sitä kautta yritykselle avautuu näkymiä siihen, miten immateriaaliasiat näkyvät tuloksena viivan alla. Se lisää motivaatiota. Waris muistuttaa, että immateriaaliasioiden merkityksen ymmärtämiseen ja oikeuksien suojaukseen sekä hallintaan on tarjolla erilaisia työkaluja ja palveluja, oli kyse sitten teknisistä analyyseistä, kilpailuselvityksistä, yhteistyökumppaneiden etsinnästä, ennakkouutuustutkimuksista tai muista teollisoikeusasioista. Maailmanlaajuinen patenttitietokanta espacenet löytyy patentti- ja rekisterihallituksen sivujen kautta tai suoraan osoitteesta Timo Hämäläinen Patentit lisäävät luottamusta Mika Sarajuuri vastaa Enfucell Oy:n keksintöpolitiikasta ja patenttisalkusta. Varhaisessa kasvuvaiheessa oleva Enfucell Oy tähtää kansainvälisille markkinoille. Patentit ja selkeä patentointiohjelma lisäävät rahoittajien luottamusta yhtiön toimintaa kohtaan. Enfucell Oy on kehittänyt ohuen, joustavan ja painettavan virtalähteen, jonka käyttöalueita ovat muun muassa RFID-teknologia, älypakkaukset sekä kosmetiikka- ja lääketeollisuus. Yhtiö ja sen teknologiajohtaja tohtori Xiachang Zhang ovat saaneet useita kansainvälisiä tunnustuksia SoftBattery -pariston kehittämisestä. SoftBattery -pariston kehitystyön taustalta löytyy pitkäaikainen tutkimustyö Teknillisen korkeakoulun automaatiolaboratoriossa. Enfucell Oy aloitti aktiivisen henkilöstön ja rahoituksen haun vuonna Nyt palkkalistoilla on jo noin 20 henkilöä Suomessa ja USA:ssa. Patenteilla on tärkeä merkitys kasvavalle nuorelle yhtiölle. Niinpä se palkkasi alkuvuodesta riveihinsä kokeneen patenttialan ammattilaisen Mika Sarajuuren. Meillä on kansainvälisiä patentteja ja patenttihakemuksia jo jonkin verran, sekä suurehko joukko keksintöjä, joita kehitetään kohti patentointia. Lähtökohtana on, että yritykselle ajatellut liiketoiminta- ja teknologialähdöt on suojattu, Sarajuuri sanoo. Varhaisessa kasvuvaiheessa oleva yrityksen oma kassavirta ei usein riitä toiminnan pyörittämiseen, joten rahoitusta haetaan erilaisista lähteistä kuten pankeilta, pääomasijoittajilta, rahastoista ja business-enkeleiltä. Näille tahoille patenttisalkulla on suuri painoarvo. Rahoittajat haluavat, että hankkeella on kilpailuetu muihin nähden, teknologiaomaisuus on varmasti yrityksen omistuksessa ja yksinoikeus teknologiaan on varmistettu. Siten rahoittajat vakuuttuvat, että he voivat saada sijoituksensa takaisin. Sarajuuren mukaan yrityksellä pitää olla keksintöpolitiikka, -ohje- tai -strategia, jonka mukaisesti keksintöjä ja patentteja arvioidaan, pannaan vireille ja viedään eteenpäin. Keksintöjä patentoidaan liiketoiminnan tarpeiden määräämässä järjestyksessä. Ajoitukseen vaikuttavat muun muassa keksintöjen valmiusaste ja tilanne markkinoilla. Kansainvälisessä patentoinnissa painotetaan niitä maita, joissa keksintö tuottaa kassavirtaa tai yrityksellä on liiketoimintaa. Patentoinnin lisäksi yritys on suojannut Enfucell ja SoftBattery -tuotenimet tavaramerkillä sekä domaininsa internetissä. Yhtiö ei halua, että kukaan muu alkaisi käyttää näitä nimiä samantapaisessa liiketoiminnassa. Enfucell Oy sai aikanaan ensimmäisiä rahoituksiaan Keksintösäätiöltä. Tekesin rahoitus on tehnyt mahdolliseksi kasvun ja kehityksen. Ajan kuluessa rahoittajien joukko on kasvanut. Viimeksi mukaan tuli Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, joka toukokuussa 2008 sijoitti Enfucelliin 2 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen Tekes myönsi yhtiölle 1,5 miljoonan euron rahoituksen patteriteknologian kehittämiseen. Timo Hämäläinen

7 7 Sosiaalisille innovaatioille on tarvetta Antero Aaltonen Parempi arki keksijöiden työlistalle Tekstiviestin keksijät kuvittelivat alun perin sen olevan apuneuvo esimerkiksi tietokoneverkon hälytysten välittämiseen vapaalla olevan mikrotukihenkilön kännykkään. Heille tuskin tuli mielenkään, että tekstiviestillä joskus kositaan, erotaan ja osallistutaan euroviisuäänestyksiin. Tekstiviestittäjät loivat käyttäytymisellään sosiaalisen innovaation. Vappu Taipale kaipaa lisää sosiaalisia innovaatioita perheen ja työn yhteensovittamiseksi ja yhteiskunnan hyvinvoinnin takaamiseksi. Vappu Taipale, professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori ja Stakesin aikaisempi pääjohtaja on ottanut useassa yhteydessä kantaa sosiaalisten innovaatioiden puolesta. Stakesin piirissä on määrätietoisesti pyritty kannustamaan sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimivia katsomaan omaa työtänsä uudesta näkökulmasta. Näissä yhteyksissä Vappu Taipale on määritellyt sosiaalisen innovaation käsitteen seuraavasti: Sosiaalinen innovaatio syntyy, kun haasteeseen tai ongelmaan löydetään uusi ratkaisu tarkastelemalla ilmiötä tai elämää uudesta näkökulmasta ja kehittämällä näin syntyneeseen tarpeeseen uusia laitteita, toimintatapoja, politiikkoja tai verkostoja tai näiden yhdistelmiä. Vappu Taipale, mitä mielestänne pitäisi tehdä, jotta sosiaalisia innovaatioita syntyisi enemmän? Pienimuotoisia sosiaalisia innovaatioita syntyy koko ajan ihmisten omassa elämässä. Esimerkiksi kelpaavat vaikkapa vanhusten omatoimiset kehittelyt ja tuunaukset arkielämän helpottamiseksi (miten sukka saadaan jalkaan, miten muistetaan ystävän syntymäpäivät). Näistä syntyy harvoin kaupallisia versioita. Isommat sosiaaliset innovaatiot vaativat sopivaa innovaatioympäristöä, jossa otetaan hyvä keksintö käyttöön ja huolehditaan sen leviämisestä. Monet sosiaaliset innovaatiot eivät ole kaupallisia lainkaan, vaan ne edustavat open source -tilannetta ja avointa innovaatiotoimintaa. Ajatellaanpa vaikka lainsäädäntöä päivähoito-oikeus kaikille tai taloyhtiön tai tienhoitokunnan toimintaa. Yhteiskunnan rakenteilla ja innovaatiotoiminnan tukimuodoilla on merkittävä vaikutus siihen, miten sosiaaliset innovaatiot leviävät ja tekevät kaikkien elämästä mukavampaa. Minkä alan innovaatioiden tarve mielestänne olisi suurin? Juuri tällä hetkellä ajattelen sekä vanhustuvaa maailmaa että tietoyhteiskunnan edellyttämää mielenterveyttä! Miksi on niin vaikeaa saada ikääntyvien elämään innovatiivisia toimia? Epäilen, että kaikki pelkäävät vanhenemista ja stigma, pelko ja häpeä estävät rationaalisen toiminnan. Vanhusten turvapalvelutkin ovat olleet vailla mitään merkittävää kehitystä viimeiset kaksikymmentä vuotta! Oikein kimmastuttaa, kun sitä ajattelee. Toiseksi kaikkien mielenterveyttä tarvitaan tietoyhteiskunnassa, joka on kokonaisuudessaan mentaalinen projekti täynnä joustavuuden, innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimuksia. Millaisia innovaatioita nyt on tarjolla lasten mielenterveyden tukemiseksi, työn ja perheen yhteensovittamiseksi, kaikkien henkisen tasapainon edistämiseksi? Tosi pieni tarjonta. Sosiaalisen innovaation ytimessä ei välttämättä ole sellaista uutta teknistä tai menetelmällistä oivallusta, joka voisi saada suojaa patentin tai muun teollisoikeudellisen suojan avulla. Teknisen keksinnön puuttuessa saattaa olla vaikeuksia saada rahoitusta idean kehittelyyn. Millaisia tukimuotoja mielestänne sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen tarvittaisiin? Selvitäänkö pelkällä rahallisen tuen kasvattamisella? Odotan suurella mielenkiinnolla, miten tuotesuojan kaltaiset immateriaalioikedet etenevät maailmalla ja meillä. Suomessakin valmistellaan paraikaa immateriaalioikeuksia koskevia päätöksiä. Rahoitusmuodot taipuvat vähitellen tällaiseenkin, onhan esimerkiksi Tekesillä jo nyt mahdollisuus kallistua muunkinlaisen kuin vain teknisen keksinnöllisyyden puoleen. Rahallinen avustus on toki tärkeää, mutta myös kannustus ja innostava ympäristö ovat tarpeen. Sosiaaliseksi innovaatioiksi kutsutaan käytänteitä, jotka syntyvät, kun ihmiset ottavat uuden näkökulman arkeen ja löytävät koko yhteisön käyttäytymistä muuttavia ratkaisuja. Sosiaalisen innovaation voi synnyttää uusi laite, mutta se voi yhtä lailla olla idea järjestää asioita uudella tavalla ilman sen kummempia tekniikoita. Tekstiviestin leviäminen arkiseen kommunikaatioon on sosiaalinen innovaatio siinä missä maksuton päivähoito tai kotitöitä helpottava astiankuivauskaappi. Elinkaarikeittiö esimerkkinä Yhteen tarkoitukseen tehty tekninen keksintö saattaa sosiaaliseksi innovaatioksi muuttuessaan yleistyä yllättävänkin monen käyttöön. Tällainen voisi olla esimerkiksi Juha Lehdon kehittämä Variante-elinkaarikeittiö, jonka kehitystyö lähti ensisijaisesti liikuntaesteisten tarpeista. Varianten kaappeja, hyllyjä, koneita ja työtasoja voi helposti nostaa ja laskea sekä lähentää ja loitontaa käyttäjän tarpeiden mukaan. Tällainen joustavasti mitoitettava keittiö on luonnollinen hankinta esimerkiksi vanhusten palvelutaloihin, joissa asukkaat hyväkuntoisina laittavat ruokansa seisten ja myöhemmin voimien ehtyessä saattavat kurotella kaappeihin istualtaan. Jo liikuntaesteisten käytössä elinkaarikeittiö on sosiaalinen innovaatio, mutta mikäpä estäisi sitä muuttumasta ihan tavallisenkin asunnon normikeittiöksi. Jospa 190-senttisen isän mittojen mukaan asennettu keittiö toimisikin tulevaisuudessa kädenkäänteessä 130-senttisen tyttären toimivana leipomisympäristönä. Tämä vaatisi rakentajilta ja asunnon ostajilta uutta näkökulmaa arkeen: miksei keittiö voisi liikkua Suomessa, liikkuvathan perinteisessä japanilaisessa kodissa seinätkin. Tarpeet keksimisen innoittajana Sosiaalisten innovaatioiden tarve kasvaa, kun yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Ytimessä on yhteisön tarve muuttaa käyttäytymistään. Tulevaisuuden tutkijat puhuvat heikkojen signaalien aistimisesta esimerkiksi kuluttajatuotteiden tuotekehitystyössä. Muodit ja käyttäytymisen muutokset antavat itsestään merkkejä jo ennen kuin mitään tapahtuu. Ehkä liikkuvan keittiön tarpeen voisi lukea ympäristön säästämisen megatrendistä: kun yksi ja sama keittiö toimii eri elämäntilanteissa, vähenee tarve hävittää kunnossa olevia keittiökalusteita. Kun keksinnön innoittajana on aito tarve, on tavallista todennäköisempää, että keksintö kehittyy innovaatioksi, sen käyttö leviää ja se saattaa olla kaupallisesti kannattava. Keksintösäätiö on ollut tukemassa esimerkiksi Variante-elinkaarikeittiön ja Palvelutalo Konsepti etävalvonnan kehittämistä. Ne molemmat ratkovat vanhusten ja liikuntarajoitteisten arjen ongelmia. Odotamme jännityksellä, milloin joku keksii tekniikoita, joilla autetaan vaikka suomalaisia tilaamaan joustavasti kimppakyytejä tai maahanmuuttajia oppimaan suomea. Kenties tällaisille apuvälineille olisi juuri nyt tilausta. Opettaja Riitta Heljälä Espoon Kivenlahden Mainingin koulusta on tyytyväinen kotitalousluokan edistyksellisiin työtiloihin. Varianteelinkaarikeittiö mukautuu kätevästi erikokoisten oppilaiden ja opettajien työtasoksi.

8 8 Yhteiskunnan trendit vauhdittavat tutkimusta Kun funktionaaliset elintarvikkeet, biopolttoaineet tai iän myötä tapahtuva rappeutuminen kiinnostavat meitä, kiinnostavat aiheet myös tutkijoita, toteaa Helsingin yliopiston Viikin kampuksen innovaatioasiamies Stina Roth. Vuoden 2008 ensi puoliskolla tapasin tutkijoita kasvokkain 74 kertaa ja otin muuten kantaa keksintöasioihin vajaat 300 kertaa, eli useammin kuin kahdesti työpäivässä, kertoo Stina Roth arjestaan Viikin kampuksella. Viikissä sijaitsevat Helsingin yliopiston biotieteellinen, maa- ja metsätieteellinen ja eläinlääketieteellinen tiedekunta samoin kuin farmasian tiedekunta. Modernit, lasiseinäiset tutkimuslaitokset ovat vain kivenheiton päässä koenavetasta ja viljapelloista. Väkeä kampuksella on hyvinkin suuren tehtaan verran: noin 6000 opiskelijaa ja 1500 henkilökunnan edustajaa. Heille kaikille Stina Roth on henkilö, jonka puoleen käännytään omien ideoiden kaupallista arvoa ja suojauskysymyksiä pohdittaessa. Pääosa neuvontatyöstä koskee perustutkimuksessa syntyviä keksintöjä. Ne eivät välttämättä ole valmiita tuotteita tai menetelmiä, mutta voivat olla yritysten kannalta hyvin kiinnostavia. Siksi ne halutaan suojata, ennen kuin aiheesta kirjoitetaan tieteellisiin lehtiin. Roth paitsi auttaa suojaamaan ideat, pyrkii myös innostamaan tieteentekijöitä tutustumaan keksintötietokantoihin. On arvioitu, että 30-50% tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetystä panostuksesta on huonosti sijoitettua, toisin sanoen tutkitaan ja kehitetään uudelleen jo olemassa olevia ratkaisuja. Tutkimusaiheita ja tietoja ei kannata hakea vain tieteellisistä lehdistä ja kirjastoista. Erilaisista patenttitietokannoista voi etukäteen päätellä, mitkä aiheet ovat kansainvälisesti nousussa. Ennen apurahojen hakemista tai yhteistyökumppaneiden etsimistä pitäisi olla selvitettynä, mitä aiheesta on jo patentoitu ja julkaistu, jotta tutkimus voidaan kohdentaa todella uusiin asioihin. Erityistä valppautta Stina Roth suosittelee trendikkäiden aiheiden kohdalla. Niihin panostetaan samaan aikaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi funktionaaliset elintarvikkeet kiinnostavat kaikkialla. Biopolttoaineita pyritään kehittämään eri kasvilajeista, ja Innovaatioasiamies Stina Rothin toiminta-alueeseen Viikissä kuuluu myös Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustila. Siellä tutkitaan esimerkiksi lypsykarjan ruokintaa. kasvien käyttökelpoisuutta testataan myös saastuneen maaperän kunnostukseen. Uusiin lääkeaineisiin liittyvä tutkimus on hintavuutensa takia täällä meillä vähän laskussa. Kaikki ikääntymiseen ja neurologisiin sairauksiin, esim. Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin ja muihin rappeumasairauksiin liittyvä uusi tieto saa huomiota siitä huolimatta, kertoo Roth. Mitä kiinnostavampi aihe on medialle, sitä suuremmalla todennäköisyydellä sen tutkimiseen saa rahaa myös yksityiseltä sektorilta. Viikissä tehdään paljon tutkimusta yhteistyössä yritysten kanssa. Niinpä Stina Roth tuntee hyvin yliopiston, tutkijan ja yritysten välisen sopimustekniikan. Ennen kuin yritykselle tehtävä tutkimus aloitetaan, sovitaan mm. siitä, kuka saa nimiinsä työssä mahdollisesti syntyvän keksinnön ja miten yliopisto hyötyy siitä. Minun tehtäväni, yhteistyössä yliopiston lakimiehen kanssa, on katsoa sopimusten perään ja varmistaa, että ne ovat oikeudenmukaisia tutkijan ja yliopiston kannalta. Mikäli keksintö syntyy niin sanotussa avoimessa tutkimuksessa, jossa ei ole tilaajaa tai erikoisehtoja asettanutta rahoittajaa, on tutkijan asia, kuinka hän ideansa kanssa toimii, kertoo Roth. Hän voi yrittää patentoida keksinnön nimiinsä esimerkiksi Keksintösäätiön rahoituksen turvin. Pienille yrityksille tilaa lääkekehityksessä Innovoida täytyy muulloinkin kuin tuoteideaa synnytet täessä, sanoo toimitusjohtaja Jouko Savolainen Fennopharmasta. Uuden lääkkeen kehittäminen vie jopa 15 vuotta ja niihin vuosiin sisältyy monta liiketoimintamahdollisuutta. Tohtori Jouko Savolainen toimii lääkekehitykseen keskittyneen kuopiolaisen Fennopharma Ltd:n toimitusjohtajana. Hän toivoo, että erityisesti lääke- ja bioalalla nähtäisiin innovoinnin ketjumainen luonne nykyistä paremmin. Olin mukana Suomen innovaatiostrategian laadinnan aluetyöryhmässä. Välillä tuntui, että viranomaisten mukaan innovaatiot voisivat rakentua vain tekniselle alustalle, ja että niitä syntyisi vain suuryritysten tuotekehitysosastoilla. Mielestäni meidänkin liiketoimintamme osoittaa tämän käsityksen vääräksi, sanoo Savolainen. Fennopharma Ltd Jouko Savolainen ja Jukka Holappa uskovat vakaasti innovoinnin ja liiketoiminnan mahdollisuuksin lääketutkimuksen eri vaiheissa. Fennopharma Ltd on suomalaisittain kohtalaisen ainutlaatuinen yritys. Sen sijaan, että se keskittyisi kehittämään teknisesti uusia tuotteita, se pyrkii löytämään lääkekehityksen eri vaiheista uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Liike-ideamme on olemassa olevien palikoiden uudenlainen yhdistäminen. Infraa on jo tarpeeksi, sitä pitää käyttää oikein. Maailman innovaatioista 99,5 % tehdään Suomen ulkopuolella. Jotta innovaatioita syntyisi täällä, on rakennettava myös muualla syntyneiden ideoiden pohjalle. Ensimmäinen apteekissa myytävä tuotteemme perustuu ulkopuoliseen teknologiaosaamiseen, mutta omaan innovointiimme. Kyseissä on närästyspurukumi. Toinen esimerkki tuotteistamme on drug delivery -tekniikka, joka on kehitetty Kuopion yliopistossa ja jota Keksintösäätiökin on ollut rahoittamassa. Sitä hyödyntää parhaillaan englantilainen yritys ja teknologiaa käytetään eri tuotteissa kenties ilman, että nimemme näkyy purkkien kyljissä, kuvaa Savolainen Fennopharman toiminta-aluetta. Musta aukko molekyylin ja lääkkeen välissä Uuden lääkkeen kehittäminen vie vuotta. Lääkekehitysputkessa on mahdollisuuksia monenlaiselle liiketoiminnalle. On esimerkiksi niin sanottuja drug discovery -yrityksiä, jotka etsivät molekyylejä myydäkseen ne molekyyliperheeksi jalostettuna eteenpäin. Toiset taas haluavat hankkia niin sanotun faasi1-kandidaatin ja myyvät sen tutkimusten jälkeen yritykselle, jolla on seuraavan vaiheen vaatimat resurssit, kertoo Savolainen. Jouko Savolainen toivoo rahoittajilta uutta ajattelua lääkekehityksen tueksi. Erityisen tervetullutta olisi apu työhön, jota tehdään, ennen kuin edes puhutaan varsinaisesta lääkekehityksestä. Akateemiset innovaatiot ovat useimmiten niin raakileita, että 4-5 vuotta tutkitusta ja patentoidustakin ideasta voi olla vielä 10 vuoden matka kaupallistumiseen. Jotta lääkeyritys kiinnostuisi yliopistokeksinnöstä, saatetaan tarvita proof of concept -tutkimuksen tuottamia lisätietoja, jotka eivät vielä oikeastaan kuulu varsinaiseen lääketutkimukseen. Tähän tulisi löytyä sekä palveluja että rahoitusta, jos maamme lääkealan halutaan kehittyvän, painottaa Savolainen. Jos lääkekehitys ymmärretään ketjuna työtä ja palveluja, voidaan molekyylivaiheen lisäksi löytää nykyistä enemmän tilaa innovaatioille ja sitä myöten tilaa myös pienille ja kasvaville alan toimijoille, sanoo Savolainen. Lääketutkimuksen vaiheet Keksintövaihe 1-3 vuotta Prekliininen vaihe 3-5 vuotta laboratorio- ja eläintestejä, turvallisuus ja biologinen aktiivisuus Kliiniset kokeet Faasi 1 noin 1 vuosi vapaaehtoiset koehenkilöt, vaiku tukset ja turvallisuus Faasi 2 noin 2 vuotta vapaaehtoista potilasta, teho, siedettävyys ja turvallisuus Faasi 3 noin 3 vuotta vapaaehtoista potilasta, tehoa verrataan aikaisempiin lääkkeisiin, turvallisuus pitkäaikaiskäytössä Hyväksyntä, viranomais arviointi Faasi 4 tuote markkinoilla, potilasmäärät kymmeniä tuhansia, myyntiluvan jälkeiset tutkimukset ja seuranta

9 9 Yksi ja oikea yrityksen joukosta Keksintösäätiön arvioimat ja rahoittamat keksinnöt eivät jää kaupallistumatta siksi, että keksijä on turhan ujo, vakuuttaa Keksintösäätiön myyntipäällikkö Sami Mäkinen. Siitä pitää täsmämarkkinointimme huolen. Täsmämarkkinointi on terminä harvalle tuttu. Keksintösäätiö käyttää sitä kuvaamaan työtä, jolla seulotaan suomalaisen yrityksen joukosta keksijälle ja keksinnölle sopivaa yhteistyökumppania. Keksijöiden ideat ja myöhemmin keksinnöiksi patentilla suojattavat ratkaisut ovat hyvin yksilöllisiä. Niiden toteuttamisesta ja markkinoimisesta saattaa tapauskohtaisesti kiinnostua vain muutama yritys, kertoo myyntipäällikkö Mäkinen. - Täsmämarkkinoinnin avulla pyrimme yhdessä keksijän kanssa ohjaamaan keksinnön heti oikealle taholle. Innovatiivisuutta etsitään Täsmämarkkinoinnin aika on silloin, kun keksinnön kehittely on niin pitkällä, että patentti- tai muu suojaushakemus on jätetty. Tällöin keksinnöstä kerrottaessa ei ole pelkoa idean menettämisestä. Markkinointi aloitetaan mahdollisten yhteisyökumppaneiden kartoituksella. Valintaan saattaa vaikuttaa esimeriksi keksijän kotipaikkakunta, sillä osa keksintöjen kehitystyöstä vaatii hyvinkin tiiviitä tapaamisia. Yksi seulontakriteeri on yhteistyöyrityksen koko. Mäkisen mukaan Keksintösäätiössä on yli kolmenkymmenen toimintavuoden aikana havaittu, että alan suurin ei aina ole oikea vaihtoehto keksinnön kehittäjänä, ei myöskään pienin. Täsmämarkkinointia toteuttavan Mäkisen mukaan paras yhteistyökumppani keksinnölle ja keksijälle on usein keskikokoinen, innovatiivinen yritys. Se kertoo innokkaasti uusista tuotteistaan julkisuudessa tai hakeutuu uusille alueille muita ahkerammin. Potentiaalinen yhteistyökumppani voi myös olla alalla uusi tekijä, sillä keksinnön kaupallistajalla täytyy olla kiinnostusta luoda uutta tulevaisuutta. Jyvät akanoista Keksintösäätiö on kerännyt jo kolmisenkymmentä vuotta tietokantaa yrityksistä ja niihin otetuista kontakteista. Käytössä on tietysti myös internet. Mikäli yritys ei näy internetissä, on syytä epäillä sen sopivuutta, toteaa Mäkinen. Netti on avoin kaikille. Tietysti keksijä voisi itsekin haravoida kontakteja, mutta kaikille verkko ei ole tuttu väline. Osa ei halua käyttää sitä, osa ei ehdi tai osaa. Internetistä saa paljon tietoja, joka pitäisi kyetä suodattamaan. Tottunut tiedonhankkija osaa myös selvittää, kuinka pitkään yritys on ollut alalla, onko se hoitanut tilinpäätöksensä ja maksuvelvoitteensa ja kenen kanssa se nyt on tekemisissä, kertoo Mäkinen. Keksintösäätiön käytössä on avoimen internetin ja oman yritystietokannan lisäksi tilattuja yrityskantoja ja muita väyliä tutkia myös ulkomaisten yhteistyökumppaneiden potentiaalia. Lupaavien kontaktien löydyttyä postiin lähtee etukäteen sovittu määrä kirjeitä, joihin on sisällytetty tarkkaan harkittu viesti keksinnön ominaisuuksista ja tarjous mahdollisuudesta päästä mukaan sen kaupallistamiseen, kertoo Mäkinen. Kiinnostuneiden kanssa pyritään sopimaan tapaamisista, joihin Keksintösäätiön edustaja voi mennä myös ilman keksijää. Ihan niin kuin puhemies kihlajaisista sovittaessa. Näin keksijä voi saada mahdolliset rukkaset kasvojaan menettämättä. Keksijän ehdoilla Vaikka täsmämarkkinointiin käytettävissä olevat resurssit ovat Keksintösäätiössäkin niukat, pyritään kaikkia säätiön rahoitusta saaneita keksijöitä auttamaan jollain tavalla. Omia ideoitaan myymään tottuneille keksijöille annetaan neuvoja ja yhteystietoja. Markkinointiin tottumattomien ja kiireisten keksijöiden markkinointiponnistelut voivat jossain tuotteen kehitysvaiheessa olla miltei kokonaankin Keksintösäätiön harteilla. Avun määrä riippuu keksinnön luonteesta ja keksijän valmiuksista. Täsmämarkkinointi on osa prosessia, jossa Keksintösäätiö auttaa keksijää tuotteen idean kehittelystä vaiheeseen, jossa keksinnölle löytyy kaupallistaja ja sopimuksia solmitaan. Kuten Keksintösäätiön muut palvelut, ei täsmämarkkinointikaan maksa Keksintösäätiön rahoitusasiakkaalle mitään. Täsmälähestymisten lisäksi yhteistyökumppaneiden etsinnässä ovat käytössä messut ja säätiön oma sähköinen kauppapaikka Keksintöpörssi, jossa kiinnostuneita kävijöitä on noin 2000 kuukaudessa. Usein täsmämarkkinointi johtaa yritystapaamisiin, joissa kaupan oleva keksintö voidaan esitellä konkreettisesti. Ennen täsmälähestymisiä keksinnölle etsitään lupaavia yhteistyökumppaneita esimerkiksi tietokannoista.

10 10 Keksintösäätiö palvelee yksityisiä keksijöitä, tutkijoita ja yrityksiä Keksintösäätiö neuvoo ja tukee yksityishenkilöitä ja pieniä yrityksiä uusien ideoiden kehittämisen alkuvaiheessa. Säätiö tarjoaa merkittävää erityisosaamista keksintöhankkeiden arvioinnissa ja keksintöjen kehittämisessä. Keksintösäätiöstä saa puhelimitse yleisluonteista neuvontaa ja opastusta keksintöjen kehittämiseen ja teollisoikeudelliseen suojaamiseen. Säätiön neuvontapuhelin palvelee arkipäivisin klo Asiantuntevaa opastusta Keksintösäätiön henkilökunta koostuu tekniikan, keksintöjen kehittämisen, sopimusasioiden ja markkinoinnin asiantuntijoista. Säätiön palveluja tarjoavat myös keksintöasiamiehet TE-keskuksissa ja innovaatioasiamiehet yliopistoissa ja korkeakouluissa. Säätiö ja sen asiamiehet osallistuvat keksintö- ja innovaatioalaa edistäviin tapahtumiin, kuten messuille ja koulutus- ja neuvontatilaisuuksiin, ja toimivat usein asiantuntijoina valtakunnallisissa ja alueellisissa keksimiseen ja liikeideoihin liittyvissä kilpailuissa. Tukea patentointiin ja tuotekehitykseen Keksintösäätiö antaa osaavaa asiantuntija-apua keksintöjen kehittämisessä ideas- Keksintösäätiö on yksityishenkilöiden ja pienyritysten tekemien keksintöjen kehittämisen alkuvaiheen neuvoja ja kumppani. ta tuotteeksi markkinoille. Arviointivaiheessa tutkitaan keksinnön markkinalähtöisyyttä, uutuutta, keksinnöllisyyttä ja tekniikan tasoa. Samalla selvitetään liiketoimintamahdollisuudet. Lupaavimmille hankkeille myönnetään rahoitusta mm. patentointiin, tuotekehitykseen ja kaupallistamisen käynnistämiseen. Kehittämissuunnitelmat laaditaan luottamuksellisesti yhdessä keksijän kanssa. Keksintösäätiön Innopolissa toimivassa protopajassa voidaan tehdä havaintomalleja sekä kehittää, rakentaa ja kokeilla prototyyppejä. Prototyyppejä voidaan teettää ja testata myös muualla, esimerkiksi oppilaitoksissa. Apua keksinnön kaupallistamiseen Säätiö voi auttaa keksijää luomaan yhteyksiä kotimaisiin ja ulkomaisiin yrityk- Miten toimit, jos olet tehnyt keksinnön? siin. Rahoitettuja keksintöhankkeita pyritään kaupallistamaan markkinoinnin ja markkinointiviestinnän keinoin. Yhteistyökumppaneille tarjotaan räätälöidysti oman toimialan keksintöjä kaupallistettaviksi. Uusia tuotteita esitellään ammattija innovaatioalojen messuilla sekä monissa muissa tapahtumissa. Myös säätiön ajantasainen Keksintöpörssi internetissä tarjoaa yrittäjille uusia tuote- ja liikeideoita. Pörssi löytyy suomeksi osoitteesta ja englanniksi osoitteesta Keksintösäätiön rahoitusasiakkaat voivat saada sopimusteknistä ja juridista apua keksinnön hyödyntämiseen tähtäävissä neuvotteluissa. Riskirahoitusta yksityishenkilöille ja pienyrittäjille Keksintösäätiön rahoitus yksityishenkilöiden, yliopistotutkijoiden ja pienyrittäjien keksintöjen kehittämiseksi on riskirahoitusta. Turvaavia vakuuksia ei tarvita. Rahoitusmuodot ovat avustus ja tukiraha. Rahoituksen kokonaismäärä keksintöä kohden voi vaihdella ja euron välillä. Avustus Avustusta voidaan myöntää keksintöjen kehittämisen ensikustannuksiin. Tukiraha Tukirahalla maksetaan keksinnön kehittämiseen liittyviä patentointi-, tuotekehitys- ja kaupallistamiskuluja. Tukirahaan sisältyy ehdollinen takaisinmaksu, joka riippuu hankkeen menestyksestä ja keksijän keksinnöstään saamista tuloista. Takaisinmaksu on enintään Keksintösäätiön tukirahan suuruinen. Jos keksintö jää taloudellisesti hyödyntämättä, tukirahaa ei tarvitse palauttaa säätiölle. Rahoituksen hakeminen Rahoitusta myönnetään hakemuksen ja siihen liitettävien selvitysten perusteella. Hakemuslomake löytyy säätiön kotisivuilta Lomakkeita saa myös Keksintösäätiöstä, keksintö- ja innovaatioasiamiehiltä sekä TE-keskuksista. Hakemuksia ei palauteta, mutta liitteet voidaan pyynnöstä toimittaa takaisin hakijalle. Hakemukseen tai keksinnön edistämiseen liittyvistä kysymyksistä voi neuvotella säätiön projektipäälliköiden tai asiamiesten kanssa. Henkilökohtaisesta tapaamisesta tai neuvotteluajankohdasta on suositeltavaa sopia etukäteen puhelimitse. Keksintöhankkeen eteneminen Tee itsellesi jo alkuvaiheessa tarkistuslista ja suunnitelma keksintösi kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Jos arvioit tehneesi keksinnön Älä esittele keksintöäsi julkisesti messuilla, tiedotusvälineissä tai kirjoituksissa ennen kuin olet hakenut keksinnöllesi teollisoikeudellista suojaa, esim. patenttia. Arvioi keksinnön etuja, ajankohtaisuutta ja markkinakelpoisuutta. Mieti, minkä ongelman keksintö ratkaisee, miten siitä tehdään tuote ja kuka sitä tarvitsee. Selvitä keksintösi uutuus ja patentoitavuus itse tai Keksintösäätiön, keksintötai innovaatioasiamiesten tai Patenttija rekisterihallituksen asiantuntijoiden kanssa. Arvioi keksinnön teknistä ratkaisua, toimivuutta, taloudellisuutta, kustannuksia ja rahoitusta sekä valmistusmahdollisuuksia markkinoilla jo oleviin kilpailijoihin verrattuna. Selvitä, kuka omistaa keksintösi. Onko se työsuhdekeksintö? Kuuluuko se korkeakoulukeksintölain piiriin? Mieti, haluatko aloittaa oman valmistuksen vai lisensoida tai myydä keksintösi. Mitkä ovat valmiutesi? Mieti, kuka vastaisi keksintösi kehittämisestä. Mieti, miten hoitaisit keksintösi myynnin ja markkinoinnin. Ota yhteyttä neuvonta-, arviointi- ja rahoitusorganisaatioihin, kuten Keksintösäätiöön tai sen asiamiehiin. Neuvonta-, rahoitus- ja yhteistyöorganisaatioita Keksintösäätiö, keksintö- ja innovaatioasiamiehet TE-keskukset Tekes, Finnvera, Sitra, pääomasijoittajat Patentti- ja rekisterihallitus Teknologiakeskukset ja yrityshautomot, uusyrityskeskukset, yliopistot ja korkeakoulut, ammattikorkeakoulut, teknologian kaupallistamisyritykset Yksityiset rahoittajat, mm. rahalaitokset, pääomasijoitusyhtiöt ja yksityiset sijoittajat Keksintösäätiö Tekniikantie Espoo puhelin faksi neuvonta sähköposti:

11 11 Keksinnöt arvioidaan systemaattisesti Keksintösäätiön rahoitettaviksi ehdotetut hankkeet arvioidaan perusteellisesti ja järjestelmällisesti. Jokainen hakemus rekisteröidään ja siihen liittyvä materiaali tallennetaan sähköiseen projektinhallintajärjestelmään. Prosessi takaa kaikille keksintöehdotuksille tasapuolisen ja huolellisen käsittelyn. Arvioinnissa selvitetään ehdotetun keksinnön tekninen toimivuus, teollisoikeudelliset suojausmahdollisuudet sekä mahdollisuudet menestyä kaupallisesti. Tekniset ominaisuudet Ensin tutkitaan keksinnön toimivuus sekä selvitetään, minkä ongelman keksintö ratkaisee ja miten. Ehdotettua ratkaisua verrataan olemassa oleviin, tunnettuihin Keksintöä arvioitaessa punnitaan keksinnön uutuutta, sen tarjoamia hyötyjä ja kaupallistamisnäkymiä. ratkaisuihin. Samalla tarkastellaan keksintöön mahdollisesti liittyviä ergonomisia ja ekologisia näkökohtia, joskus jopa eettisiäkin kysymyksiä. Keksinnön edut ja haitat selvitetään aina. Arviointiprosessin aikana selviää keksinnöllä saavutettava hyöty ja ainutkertaisuus, jolla sitä voidaan myydä eteenpäin. Jos keksintö ei toimi eikä sisällä markkinoitavaa etua, ei sitä kannata lähteä kehittämään. Toisinaan keksijä itse voi ajatella ideansa keksinnöllisyyden olevan jotakin muuta kuin mitä se todellisuudessa on. Projektipäällikkö pystyy kuitenkin usein osoittamaan uuden idean varsinaisen keksinnöllisyyden. Keksintöehdotusten arvioinnin tueksi säätiö voi pyytää lausuntoja ulkopuolisilta asiantuntijoilta korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Uutuus ja keksinnöllisyys Teollisoikeudellisen suojauksen, kuten patentoinnin osalta kolme keskeistä tutkittavaa asiaa ovat keksinnön uutuus, keksinnöllisyys ja sovellettavuus teolliseen valmistukseen. Keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä tutkittaessa tehdään aluksi karkeampi seulonta. Tällöin perehdytään säätiössä aikaisemmin arvioituihin keksintöihin, patenttitietokantoihin, hyödyllisyysmallijulkaisuihin, lehtileikkeisiin ja kirjallisuuteen. Lisäksi hyödynnetään projektipäälliköiden omaa tietämystä ja kokemusta. Keksintösäätiö voi myös teettää Patenttija rekisterihallituksessa uutuustutkimuksen, joka on keksijälle maksuton. Markkinat ja myyntinäkymät Arviointiin kuuluu myös kilpailukyvyn selvittäminen ja markkinoiden arviointi. Tällöin tutkitaan keksinnön markkinapotentiaali ja myyntimahdollisuudet. Usein hakijat itse yliarvioivat myyntinäkymiä. Projektipäälliköiden kokemus sekä myyjiltä, valmistajilta ja esimerkiksi ammattilehdistä kootut tiedot auttavat myyntimahdollisuuksien kartoittamisessa. Lisäksi hyödynnetään tutkimuslaitosten, kuten Tilastokeskuksen tilastoja. Arvioitavalle keksinnölle voidaan teettää myös markkinatutkimus. Kaupallistamisen vaihtoehdot Keksijä voi itse hyödyntää keksinnön kaikki oikeudet omassa tuotannossaan, myydä keksintönsä kokonaisuudessaan ulkopuoliselle taholle tai myydä useita lisenssejä eli käyttöoikeuksia. Jos keksijän tarkoitus on valmistaa itse keksintöön pohjautuvia tuotteita, hän voi tulla toimeen ilman keksinnön teollisoikeudellista suojausta. Tällöin säätiön arviointiprosessissa kiinnitetään huomiota myös keksijäyrittäjän edellytyksiin viedä hanketta eteenpäin ja selvitetään yrityksen osaaminen ja taloudelliset voimavarat. Keksinnön lisensointia tai kauppaa tavoiteltaessa arvioinnissa korostetaan enemmän keksinnön teollisoikeudellista suojausta. Suojaus on tärkeää niin keksinnön myyjän kuin ostajan tai lisenssin saajan kannalta. Kun lisenssiä myydään, selvitetään myös lisenssin ostajan mahdollisuudet kaupallistaa keksintöä aktiivisesti. Keksintöä ei ole tarkoituksenmukaista lisensoida passiiviselle kumppanille. Teollisoikeuksilla suojaa ideoille Patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki ja mallioikeus ovat teollisoikeuksia. Niiden avulla henkilö tai yritys voi suojata keksintönsä tai ideansa. Keksinnön tuotteen tai menetelmän yleisin suojausmuoto on patentti. Suomessa tehdään vuosittain noin patenttihakemusta. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi on patenttihakemustilastoissa yksi maailman kärkimaita. Patentti teknisten keksintöjen suojana Patentti on teknisten keksintöjen suojamuoto. Patentilla suojataan uusia ja keksinnöllisiä, konkreettisia ja toistettavissa olevia ratkaisuja, jotka liittyvät tuotteeseen, laitteeseen, aineeseen, yhdisteeseen tai valmistus- tai käyttömenetelmään. Patentilla tarkoitetaan lakiin perustuvaa, valtiovallan myöntämää yksinoikeutta tietyn keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen tiettynä aikana. Hyödyntämiseksi katsotaan esimerkiksi keksinnön mukaisen tuotteen valmistus, myynti ja vuokraus tai tietyn valmistusmenetelmän käyttäminen. Patentista huolimatta keksinnön mukaisen tuotteen saa kuka tahansa valmistaa omaan käyttöönsä, mikäli ei käytä tuotetta kaupallisesti tai ammattimaisesti. Uutuus on patentoinnin ehdoton edellytys. Patentti voidaan myöntää teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön, joka on uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmin kehitetyistä ratkaisuista. Keksintö on julkinen, jos tuote tai idea on esitelty niin, että kuka tahansa on voinut saada siitä tietoa. Keksinnön uutuutta voi tutkia sähköisistä tietokannoista, esimerkiksi osoitteissa ja com, tai Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH), keksintöasiamiesten tai innovaatioasiamiesten avulla. Jos keksinnön arvioitu elinikä on lyhyt, sitä ei välttämättä kannata patentoida. Tällöin kannattaa ehkä keskittyä viemään tuote nopeasti markkinoille ennen kilpailijoita. Pienemmät keksinnöt voi suojata hyödyllisyysmallilla eli ns. pikkupatentilla. Patentin haltijan on itse huolehdittava patenttioikeuksistaan, sillä mikään viranomainen ei valvo niitä. Tavaramerkillä tehoa markkinointiin Tavaramerkki on kaupallisten tunnusten suojamuoto. Sen avulla voi erottaa omat tuotteet ja palvelut kilpailijoiden tuotteista. Tavaramerkki voi olla sana, iskulause, kuvio tai niiden yhdistelmä tai jokin muu graafisesti esitettävissä oleva merkki. Tavaramerkin voi rekisteröidä hakemuksesta, mutta suojan voi saada myös vakiintuneen käytön myötä. Mallioikeudella suojataan tuotteen tai sen osan ulkomuotoa. Suojattavalta mallilta edellytetään tiettyä yksilöllisyyttä ja omaperäisyyttä. Teollisoikeudellisia neuvoja saa mm. PRH:n internetsivuilta Keksintösäätiöstä sekä keksintö- ja innovaatioasiamiehiltä. Esimerkki patenttihakemusten kustannuksista

12 12 Mieltymysten osoituksia marketissa Winfo TM mediataulu lukee pelkästä sormenosoituksesta asiakkaan valitseman vaihtoehdon. Ilman kosketusta tai näppäilyä. Samalla tieto valinnasta kerätään automaattisesti kauppiaan käyttöön, kertoo toimitusjohtaja Eija Toiviainen ratkaisusta, joka tulee helpottamaan asiakastiedon keruuta marketeissa ja erilaisissa yleisötiloissa. Eija Toiviainen näyttää, kuinka Winfo TM -mediataulu rekisteröi käden liikkeet tutkimustiedostoksi, joka monipuolistaa tulevaisuuden asiakastiedon hallintaa. Winfoa kutsutaan leikkisästi konsulentiksi. Se toimii kuten monista asiakaspalvelupisteistä tuttu kosketusnäyttö, paitsi että fyysistä kontaktia ei tarvita, pelkkä osoittava liike riittää. Näin ratkaisu on kaupan kannalta siistimpi ja asiakkaiden mielestä kiinnostavampi kuin jo tutuksi käynyt kosketusnäyttö. Timo Valkaksen kehittämän kosketuksettoman sensoritekniikan avulla Winfo-mediataulun valikon kuvakkeita voidaan aktivoida sormella osoittamalla. Winfo-perusratkaisu koostuu yhdestä tai useammasta tavallisesta LCD -näytöstä, niihin liitettävistä sensoreista, tietokoneesta, sekä sisällönhallintaohjelmistosta, jonka avulla ruudulla liikkuvaa kuvaa ja kuuluvaa ääntä ohjataan. Winfo-taulujen koko vaihtelee 40 tuumasta 80 tuumaan. Winfon valikoissa voi olla jopa kahdeksan liikkeellä ohjattavaa painikketta. Niiden avulla asiakas voi valita mieleisensä vaikkapa eri kahvilaaduista tai hän voi osoittaa matkakohdetta, josta haluaisi lisätietoja. Asiakkaan kädenliikkeet Winfolla rekisteröidään tiedostoksi, joka kertoo tutkimuksen tapaan asiakkaiden kiinnostuksen kohteista eli valintojen määristä. Winfo-mediataulu on olennainen osa Winfomedia-yrityksen kaupalle, mainostajille ja tapahtumajärjestä- Winfomedia jille tarjoamaa interaktiivista viestintäratkaisua. Olemme luoneet Winfon ympärille palvelun, jossa asiak kaamme saa meidän avullamme käyttöönsä ruudun lisäksi laitteet ja tarvittavat ohjelmistot, kertoo Toiviainen. Winfo on patentoitu ratkaisu, johon haetaan suojausta myös USA:n markkinoilla. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää hyvältä. Olemme löytäneet sopivat komponentit ja luotettavan Winfo-valmistajan Suomesta. Uskon, että liikettä tottelevia valikoita alkaa kohta näkyä useammassakin kohteessa. Hirsistä nousee jäinen talo Keksintösäätiö /Jussi Mesimäki Jäähirsistä syntyy talo perinteisen hirsirakentamisen keinoin. Menetelmä on aiempia tekniikoita huomattavasti taloudellisempi. Rovaniemeläinen Markus Kolari sai idean jäähirsistä katsellessaan kiikkustuolissa istuen pihapiirin hirsirakennuksia. Mielessä välähti kysymys, miksei kukaan ole kehittänyt jäistä hirttä. Pohdin, että jäästä tehdyistä hirsistä voisi rakentaa komeita rakennuksia, joille varmaan löytyisi kysyntää varsinkin matkailusektorilla. Itse rakentamistapa on tuttu, sillä onhan hirsistä rakennettu iät ja ajat. Kolari paneutui asiaan ja selvitti, mitä tutkijat olivat jäärakentamisesta kirjoittaneet. Tutkimuksista ei kuitenkaan löytynyt ratkaisua siihen, miten hirsimäinen elementti voitaisiin jäädyttää. Kolari otti yhteyttä Lapin TE-keskuksessa työskentelevään keksintöasiamies Jussi Mesimäkeen. Mesimäki ja Keksintösäätiö suhtautuivat ajatuksiini myönteisesti. Minulla oli lyödä Rovaniemeläisen Wixu Design Oy:n menetelmällä jäähirret voidaan valmistaa jäädyttämällä elementit rakennuspaikalla. faktaa pöytään. Sain hyvää tukea. Pian myös Tekes myönsi rahoitusta. Sen turvin tutkin Rovaniemen ammattikorkeakoulun jäälaboratoriossa, miten jäästä pystyttäisiin tuottamaan hirsiä kustannustehokkaasti. Hirret tehdään rakennuspaikalla Ensimmäiset jäähirsiset rakennukset pystytettiin vuoden 2008 alkupuolella napapiirille Joulupukin pajakylään. Suureen peräpohjalaistyyliseen taloon avattiin kahvila. Alueelle rakennettiin myös pieniä yötupia, joissa oli ikkuna, ovi ja kattoikkuna revontulien katselua varten. Massiivisten 30 x 20 cm mittaisten jäähirsien kulumista ja sulamista seurattiin mittauksin. Kolarin mukaan jäähirret olivat vielä täydessä iskussa siinä vaiheessa, kun lumilinnat jo sulivat. Jäähirsistä pystytään rakentamaan taloja huomattavasti nopeammin ja taloudellisemmin. Tähän asti jäälohkareet on leikattu järven tai joen jäästä, nostettu ylös nostureilla ja kuljetettu rakennuspaikalle. Kuljetukset jäävät nyt pois, kun jäähirret tehdään paikan päällä, Kolari toteaa. Markkinat ovat lupaavat. Matkailuyritykset ovat ottaneet ahkerasti yhteyttä ja kyselleet mahdollisuuksista yksittäisten rakennusten tai kokonaisten pienten kylien rakentamiseen. Vaikka pohjoiset alueet ovat luonnollinen markkina-alue jäärakentamiselle, ei Kolari vieroksu eteläisempiäkään leveyspiirejä. Haastavat kohteet kiinnostavat. Mikään ei periaatteessa estä rakentamasta jäähirsirakennuksia vaikka torille Helsingin keskustaan. Haemme kuitenkin hallittua kasvua. Jäähirsirakentamisen markkinoinnista, konsultoinnista ja urakoinnista vastaa Wixu Design Oy, jonka Kolari perusti yhdessä kumppaniensa kanssa. Kolari toimii yhtiön toimitusjohtajana. Timo Hämäläinen

13 13 Ympäristöala kaipaa innovaatioita Ympäristö- ja energia-alalla kaivataan innovatiivisia ratkaisuja. Kysyntää vauhdittavat huoli ympäristön pilaantumisesta, ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen ehtymisestä. Sitra arvioi ympäristöliiketoiminnan kehittämisen toimintaohjelmassaan ympäristöalan maailmanmarkkinoiden arvoksi jo noin 600 miljardin euroa. Tästä Euroopan osuus on kolmannes. Markkinat kasvavat ripeästi. Tekes puolestaan arvioi ClimBus-ohjelmassaan alan suomalaisyritysten liikevaihdon 4,5 miljardin euron suuruiseksi. Markkinat voivat miltei kaksinkertaistua vuosikymmenen vaihteeseen mennessä. Ympäristö- ja energia-alan tärkeys elinkeinoelämälle ja työllisyydelle tunnustetaan laajasti niin hallitusohjelmassa kuin ministeriöiden ja rahoituslaitosten strategioissa. Tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut panostavat alan tutkimukseen. Tekesin energia- ja ympäristöalan ohjelmasalkun arvo on tällä hetkellä yli 500 miljoonaa euron suuruinen. Rahoituksesta puolet tulee Tekesiltä, puolet ohjelmiin osallistuvilta yrityksiltä ja organisaatioilta. Olemme valmiit kasvattamaan rahoitusta, kun näemme, että yrityksillä on valmiudet panostaa lisää ympäristö- ja energia-alalle. Rahoituksen lähtökohtana on, että hankkeiden pitää olla hyviä, sanoo toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila Tekesistä. Lahti-Nuuttilan mukaan yritysten kiinnostus ympäristön pilaantumista ja ilmastonmuutosta hillitsevien ratkaisujen kehittämiseen on selvästi kasvanut. Materiaali- ja energiatehokkuus nähdään tärkeinä osatekijöinä menestyvälle liiketoiminnalle. Alan palveluiden tarjonta on myös kasvanut pikku hiljaa, mutta kuitenkin markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia hitaammin, Lahti-Nuuttila arvioi. Ympäristöasiat on nostettu esiin myös INNOSUOMI-kilpailussa. Vuoden 2008 teemana on ilmasto ja energia. Keksintösäätiö tukee monin tavoin ympäristöä säästävien ja energiatehokkuutta lisäävien keksintöjen kehittämistä. Ympäristö- ja energianäkökulmat kuuluvat tänä päivänä yhä useamman keksinnön tavoitteisiin. Timo Hämäläinen Tekes / Pasi Hytti Tekesin toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila uskoo, että kasvava panostus materiaalija energiatehokkuuteen synnyttää uutta yritystoimintaa. Entimos Oy Ltd Sähköä ja lämpöä kyläyhteisöille Entimos Oy on kehittänyt voimalaitoksen, joka sopii pienehköjen taajamien sähkön ja lämmön tuotantoon. Keksinnön ytimenä on puukaasutustekniikka, jonka avulla on mahdollista tuottaa sähköä ja lämpöä keskisuurissa 2 4 MW tehoisissa voimalaitoksissa. Tuotanto riittää tyydyttämään esimerkiksi noin 400 omakotitalon sähkön ja lämmön tarpeen. Puukaasutuksen ongelmana on perinteisesti ollut energiaa tuottavien moottorien likaantuminen. Asiaa on pyritty ajan kuluessa ratkomaan, mutta heikoin tuloksin. Kehittämässämme voimalaitoksessa kaasutus tapahtuu hyvin hallitusti ja olosuhteet pidetään aina optimaalisina. Laitos toimii automaattisesti ilman miehitystä, kiteyttää hallituksen jäsen Kalevi Kaukonen. Hallituksen puheenjohtajana on Timo Saares. Hän jatkaa isänsä Kustaa Saareksen jalanjäljissä. Vanhempi Saares aloitti puukaasutukseen perustuvien järjestel mien kehitystyön jo 1930-luvulla. Polttoaine lähimetsistä ja pelloilta Entimoksen voimalaitoksen lukuisista keksinnöistä puolisen tusinaa on patentoitu Lestijärven biovoimalaitos perustuu Entimos Oy:n puukaasutustekniikkaan. kansainvälisesti. Kaukosen mukaan Tekes ja Keksintösäätiö ovat ymmärtäneet hankkeen mahdollisuudet, mutta muiden rahoittajien kiinnostus on herännyt vasta viime vuosina. Tuotekehitystyö vaatii rutkasti rahaa. Ilman Keksintösäätiön tukea emme olisi pystyneet hakemaan kansainvälisiä patentteja. Ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu parantavat Entimoksen mahdollisuuksia menestyä globaaleilla markkinoilla. Kansainvälinen kiinnostus on tällä hetkellä kotimaista suurempaa, vaikka ensimmäinen laitos vihittiin käyttöön maaliskuussa Lestijärvellä. Lestijärven biovoimalaitos hyödyntää tehokkaasti paikallisia energiavaroja: lähimetsistä saatavaa puuhaketta, paikallisen sahan sahaustähteitä sekä paikkakunnan pelloilta korjatusta rypsistä puristettua öljyä. Laitoksen omistaa maanviljelijöiden ja metsänomistajien perustama osuuskunta. Voimalan tuottama lämpö riittää kuntakeskuksen tarpeisiin. Sähkö toimitetaan valtakunnan verkkoon. Timo Hämäläinen Metaanipäästöt kuriin kaatopaikoilla Matti Ettala ja Petri Väisänen kehittivät menetelmän, jonka avulla kaatopaikoilta vapautuva metaani voidaan hapettaa hiilidioksidiksi. EU-määräysten mukaan kaatopaikat pitää kattaa tiiviisti käytön jälkeen. Tavoitteena on estää ympäristöhaittoja. Ongelmaksi jää kasvihuonekaasu metaani, jota syntyy jätekerroksessa useiden vuosikymmenten ajan. Suurilla kaatopaikoilla kaasu, josta noin puolet on metaania, kerätään ja hyödynnetään energiana tai poltetaan soihdussa. Pienillä kaatopaikoilla tämä ei useinkaan kannata. Syynä ovat esimerkiksi vähäiset kaasumäärät tai kaasun keräilyn hankaluus, Ettala toteaa. Ettala ja Väisänen kehittivät menetelmän, jossa metaani ohjataan tiiviin kerroksen päälle. Sieltä kaasu purkautuu omalla paineellaan maakerrosten läpi ilmaan. Samalla metaani hapettuu hiilidioksidiksi, jolloin sen kasvihuonekaasuvaikutus pienenee noin kahdeskymmenesosaan. Vaihtoehtoisiin menetelmiin verrattuna investointi- ja ylläpitokustannukset jäävät huomattavasti pienemmiksi. Markkinoiden kehitys riippuu kuitenkin paljon viranomaismääräyksistä, Ettala kertoo. Kohteita metaanin biologiselle hapetusmenetelmälle löytyy runsaasti. Esimerkiksi Suomessa on noin 1600 suljettua pienehköä kaatopaikkaa. Monissa suuremmissa maissa vastaavia kaatopaikkoja on kymmeniä tuhansia. Kansainvälisille markkinoille Ettala on kaatopaikkojen vesitalouden asiantuntija ja väitellyt aiheesta. Hän esitti idean Väisäselle, joka puolestaan on kaatopaikkakaasujen asiantuntija. Teimme itse ensimmäisen patenttihakemuksen vuonna Nykyisellä näkemyksellä ottaisin kyllä yhteyden patenttitoimistoon. Kansainväliseen patentointiin saimme tukea Keksintösäätiöltä. Itsellämme ei siihen olisi ollut resursseja eikä varoja. Ensimmäisen pilotin rakentamiseen saimme tukea Tekesiltä. Tällä hetkellä keksintö on patentoitu kymmenessä EU-maassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Lisenssioikeudet ulkomaiden myyntiin ja toimituksiin omistaa suomalainen Preseco Ltd ja kotimaan toimituksista vastaa Matti Ettala Oy. Timo Hämäläinen

14 14 Ura muodossa Muotoilussa tekninen idea ja muoto syntyvät yleensä käsi kädessä, sanoo sisustusarkkitehti Tapio Anttila. On vaikea erottaa, syntyikö Kuviossa ensin ura ja sitten sen käyttö, vai päinvastoin. Lopputuloksessa ne ovat yhtä tärkeitä. Olen huonekalusuunnittelija ja tottunut miettimään puun sisintä. Niinpä Kuvio-konseptiksi kutsutun tuotesarjan pohdinta lähti puun tuntemisesta. Keksintöni ytimessä on urakuvioinnin käyttö, kertoo Anttila. Uria on puuhun ja vaneriin tehty ennenkin, mutta patentin saaneiden Kuvio-tuotteiden ja urantyöstömenetelmän ansiona on jäljen siisteys ja muunneltavuus. Tapio Anttila keksi yhdistää uran ja vaneriviilun värin moni-ilmeiseksi pinnaksi, jota voidaan hyödyntää myös sisutustuotteiden massatuotannossa. Anttilan innovatiivisuus muistuttaakin Alvar Aallon kekseliäisyyttä. Jo ennen mestaria oli vaneria toki taivutettu, mutta Aalto keksi ottaa taivutuksen kokonaisten tuotesarjojen sieluksi. Kuvio-tuotteissa liimataan ohut, läpivärjätty viilu pintaviilun alle. Sen jälkeen jyrsitään urat, viivoitukset ja kuviot niin, että alla oleva väriviilu tulee näkyviin, kertoo Anttila. - Olen saanut jyrsimisvaiheen hallintaan ja vanerille tavallista reunojen rispaantumista ei tapahdu. Kun aloin pohtia urien jyrsimistekniikkaa, tiesin sen vievän jonkin aikaa. Onneksi sain Keksintösäätiöltä rahoitusta kehitystyön ajaksi, sillä keskeneräinen työ ei elätä. Muotoilija nostaa palkkansa useimmiten vasta, kun keksintö on kaupallistunut ja rojaltit juoksevat. Tapio Anttila aloitti Kuvio-konseptin kaupallistamisen suunnittelemalla tarjotinsarjan, joka nyttemmin on myynnissä muun muassa New Yorkin Modernin taiteen museossa MoMassa. Tarjottimien valmistuksesta ja markkinoinnista vastaa Show Room Finland Oy. Sen jälkeen tekniikkaa on hyödynnetty seinäpaneelisarjassa, johon kuuluu useita kuviointivaihtoehtoja ja värejä. Näitä tuotteita valmistaa ja markkinoi julkisten tilojen ja asuntojen sisustuskäyttöön Koskisen Oy. Kuvion markkinointi kotimaassa on sikäli ollut helppoa, että suomalaiset sisustusarkkitehdit tuntevat minut ennestään. Alalla on merkitystä myös palkinnoilla ja apurahoilla. Kuvio-konsepti on valittu Finnish Design Year Book teokseen ja olen saanut tunnustusta Ornamolta ja Valtion muotoilutoimikunnalta, kertoo Anttila. Ulkomaiset markkinat avautuvat ensi sijassa suomalaisten arkkitehtien avulla. Kun kansainväliseen kohteeseen valitaan suomalainen suunnittelija, odotetaan usein luonnonmateriaalien käyttöä. Kuvio-konseptin tuotteet ovat puuta parhaimmillaan. Toistaiseksi olen pitänyt Kuvion oikeudet kokonaan itselläni. Haluan, että kaikki sen patentoidulla tekniikalla tehtävät tuotteet ovat minun suunnittelemiani. Jatkosta en tietysti tiedä, menetelmän voin kenties antaa muidenkin käyttöön, pohtii Anttila. Tällä hetkellä Kuvio valloittaa maailmaa jo omalla maineellaan. Tapio Anttila on siirtynyt seuraavaan haasteeseen. Nyt hän etsii uutta muotoa kotimaiselle tuohelle, josta on syntynyt tarjoilutuotteita. Tuohi on vaativa materiaali. Toistaiseksi en ole siitä valmistettavia tuotteita lähtenyt suojaamaan. Itse asiassa luonto itse on huolehtinut suojauksesta: raaka-ainetta ei niin vain saa. Luulen, että yhteistyökumppanini Showroom Finland on ostanut kaiken tällä hetkellä markkinoilla olevan tuohen käyttööni, hymyilee Tapio Anttila. Marja Helander Tapio Anttila Design Huonekalusuunnittelija Tapio Anttila innostui kehittämään tutusta materiaalista uudenlaisia käyttöesineitä ja sisustuselementtejä. Patentoidun urantyöstömenetelmän etuja ovat moni-ilmeisyys ja jäljen siisteys. Delta Sports Oy Vaivattomampaa rullaluistelua Jos rullaluistelee paljon, puhdistaa myös luistimen laakereita paljon. Siihen hermostuin ja päätin tehdä asialle jotain, muistelee Olli Friman keksintönsä alkua. miten tuotantoa valvotaan, kuinka estetään piraatit ja kuka on vastuussa mistäkin. Luistinten laakereiden likaantumisongelman ratkaisun miettimisestä meni kymmenisen vuotta siihen, että suoja oli käsissä. Nyt vuorossa on suojan kaupallinen hyödyntäminen. Toivottavasti onnistun siinä hieman nopeammin, pohtii Olli Friman. Yritin ensin keksiä jotain, mikä helpottaisi laakereiden pesemistä. Havaitsin, että pesu vie vain viisi minuuttia. Tuntien ähräysaika kuluu pyöriä purkaessa ja kootessa. Niinpä yritin tehdä jotain pyörälle. Seuraavaksi oivalsin, että puhdistusajan säästämiseksi ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Riittää, että estää pyörää likaantumasta, kertoo Friman. Olli Friman on koneenrakennustekniikan diplomi-insinööri ja käyttää 3D-mallinnusta sekä prototyypin valmistukseen tarvittavia laitteita työssään. Niinpä hän pystyi kehittelemään laakerisuojaa aina idean tullen. Ratkaisuksi osoittautui standardilaakeri ja siihen liitettävä suojalevy. Suojalevyratkaisu osoittautui ainutlaatuiseksi ja sen pystyi suojaamaan patentilla. Lämpömuovattu muovinen suojalevy sai nimekseen Maze. Enää puuttui vain valmistaja. Levyn mittatarkkuus ja tuotemerkin painaminen levyn pintaan tuottivat kuitenkin sarjavalmistajille hankaluuksia. Lopulta Friman päätyi tekemään tuotetta itse. Valmistamme Maze-suojalevyjä kappaleen sarjoissa, jotka eivät massatuotannossa ole kannattavia määriä. Rakensin tuotantolaitteen itse ja se on sen verran hyvä, että olen miettinyt senkin kaupallisia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä asennamme itse suojalevyt K2-luistimien pyöriin Suomen markkinoita varten. Jatkossa olisi tarkoitus siirtää valmistus ja kokoonpano esimerkiksi Kaukoitään. Kaupallistamiseen liittyviä asioita Olli Friman pohtii yhdessä K2-luistimia maahantuovan Delta-Sport Oy:n kanssa. Saattaa olla, että tulevaisuudessa Mazea valmistetaan useamman luistinmerkin pyöriin. Koska kyseessä on kuluttajatuote, jota on tarkoitus myydä satoja tuhansia kappaleita, on matka ideasta markkinoille pitkä. Mazen yhteistyökumppaneiden etsintä on kesken, vaikka tuotteita löytyy jo urheilukauppojen hyllyiltä. Kuluttajatuotteiden sopimustekniikka on erittäin vaikeaa, kertoo Friman. - Mazesuojan yhteistyösopimukset on tehty Delta Sportin kautta. He voivat tarjota juridista apua valmistajaa etsittäessä. Koska minulla on patentti suojalevyyn, voin kontrolloida tilannetta. Patentti on halpa investointi suojaukseen, mutta pelkästään sillä ei sopimusjuridiikasta selviä. Mikäli tuotetta valmistetaan vaikkapa Koreassa ja keksijälle tulevat korvaukset on sidottu kappalemääriin, kuinka ihmeessä sitä voi valvoa? Tietysti voimme katsoa määrät tehtaan kirjanpidosta, mutta miten lukuihin voi luottaa? Olen varma, että pöytään lävähtää vielä iso nivaska sopimuspapereita. Mihin korvaukset perustuvat, kuka kantaa riskit, Delta Sports Oy Olli Friman havaitsi, että rullaluistimen pyörien puhdistuksessa auttaa parhaiten niiden suojaaminen likaantumiselta. Oivalluksen tekninen toteutus oli patentin arvoinen.

15 Kumppani haussa putkentaivutukseen Teollisuusputkitusten asennuksiin erikoistuneessa TH Tarmatic Oy:ssä on kädet täynnä töitä. Niinpä yhtiö kaipaa kumppania keksintönsä kaupalliseen hyödyntämiseen. Tarmatic on kehittänyt ja patentoinut putkityökaluja päätoimialansa teollisuuden putkiasennustöiden ohessa. Uusin keksintö on helposti siirreltävä, hydraulisesti toimiva putkentaivutuskone, joka sopii teollisuudessa ja kiinteistöissä käytettävien pienten putkien taivuttamiseen. Putkitusalalla on ollut vilkasta, mikä on pitänyt Tarmaticin tilauskannan korkeana. Aikaa ei ole riittänyt paljoa muuhun kuin asennustöiden tekemiseen. Putkituspuolella on ollut niin kiirettä, että laitteen myynti on jäänyt hoitamatta. Kaipaamme markkinointiin ja myyntiin yhteistyökumppania. Yhtenä vaihtoehtona on, että myymme lisenssioikeudet asiasta kiinnostuneelle yritykselle, sanoo yritystä pyörittävä Juha Huhtala. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja olisi - vat mielenkiintoisia markkinoita. Sitä ennen olisi kuitenkin syytä tehdä markkinointi ponnisteluja Suomessa, Huhtala pohtii. Reissumiehen kone Huhtalan mukaan putkentaivuttimelle löytyy selvitysten ja yritykseen ajoittain tulevien kyselyiden perusteella markkinoita. Laitteita on myyty Suomeen kymmenkunta kappaletta parin vuoden aikana. Akkukäyttöinen putkentaivutin on kevyt. Se kulkee yhdessä paketissa vaikka henkilöautossa. Laitteen voi kasata ja purkaa nopeasti. TH Tarmatic Oy 15 Helposti siirreltävän putkentaivutuskoneen keksi Juha Huhtalan isä, toimitusjohtaja Tarmo Huhtala. Hän kehitti laitteen selkeään tarpeeseen. Vastaavia laitteita ei markkinoilta löytynyt. Urakoimme paljon myös kohteita, joissa taivutetaan vain pieniä putkia. Suurten koneiden toimittaminen sellaisille työmaille teettää turhaa työtä ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Toisaalta ilman konetta pienten putkien taivuttaminen pitää tehdä käsivoimin, mikä tekee työstä raskaan, Juha Huhtala sanoo. Patentointi käynnissä Putkentaivutuskoneen kehitystyö alkoi 2000-luvun alussa. Nyt laitteelle haetaan patenttia Suomessa ja seitsemässä markkinoiden kannalta kiinnostavimmassa Euroopan maassa. Keksintösäätiöllä oli patentointiprosessin käynnistämisessä ratkaiseva rooli. Korkeiden kustannusten vuoksi emmimme ensin patentoinnin kanssa. Kun kustannuksia saatiin jaettua, päädyimme patenttien hakuun, toteaa Juha Huhtala. Laitteen kehittämisessä markkinoita varten Tarmatic käytti apunaan ulkopuolista suunnittelutoimistoa. Kehitystyön kustannuksiin yritys sai osarahoitusta Jyväskylän seudun kehittämisyhtiöltä Jykes Oy:ltä ja Keksintösäätiöltä. Timo Hämäläinen TH Tarmatic Oy:n kevyt putkentaivutin on akkukäyttöinen. Hydraulisesti toimiva laite kulkee helposti mukana ja se soveltuu teollisuuden ja kiinteistöjen pienten putkien taivuttamiseen. Patenttitoimisto Iso Roobertinkatu 4 6 A Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Lemminkäisenkatu C Turku Puhelin (02) patentit tavaramerkit hyödyllisyysmallit mallisuojat ( ) * ) *!" # " $" %!" # " $ & ' ((( European Patent and Trademark Attorneys Keksintösi on kallisarvoista pääomaa suojaa se! Patenttitoimisto SEPPO LAINE OY Patentit-Tavaramerkit-Hyödyllisyysmallit-Mallit Patent-Varumärken-Nyttighetsmodeller-Mönster Heinänen Oy Annankatu C FI HELSINKI FINLAND telephone fax PL 339, Helsinki puh fax

16 16 Uusia keksintöjä markkinoille Driveco Personal, matkapuhelimessa toimiva ajotapaopastin Matti Liedes, Espoo EC-Tools Oy kehittää ajotapaopastimia. Yrityksen ideoima Driveco Personal sopii kaikille autoilijoille. Jo noin kilometriä vuodessa ajavat voivat ajotapaopastimen avulla säästää polttoainekustannuksissa. Ajotapaopastus toimii ajon aikana. Laitteen avulla saa pitkän aikavälin ajotaparaportin, josta voi seurata omaa kehitystä sekä verrata eri kuljettajia. Kaikki ajot kirjautuvat automaattisesti ajopäiväkirjaan. Palvelu tukee GPS -tietoja, jolloin kaikki ajot tallentuvat ajettujen reittien tarkkuudella ilman erillisiä toimenpiteitä. Driveco seuraa ja raportoi myös hiilidioksidipäästöjä. Matti Liedes EC-Tools Oy Tietäjäntie Espoo Puhelin (09) KahvaX, maalauksen apuväline Pekka Huttunen, Akaa KahvaX on Pekka Huttusen kehittämä maalarin apukahva, jossa on lukuisia pensselimaalausta helpottavia toimintoja. Sillä voi avata maalipurkin kannen, valuttaa maalin kannesta purkkiin ja ripustaa maalipurkin tukevasti haluttuun kohtaan maalauksen tai säilytyksen ajaksi. Apuvälineeseen kuuluu myös magneetilla toimiva pensselinpidike ja maalikampa, johon voi pyyhkäistä ylimääräisen maalin pensselistä. KahvaX sopii 0,3 litran, 0,5 litran ja yhden litran maalipurkkeihin. Risto Kalliainen Leomuovi Oy Schaumanintie Viiala Puhelin (03) Hair Fresher, laite kampaamokemikaaleista syntyvien hajuhaittojen poistamiseen Ilpo Karttunen ja Seppo Karttunen, Helsinki Spring Electronics Oy kehittää ja myy ratkaisuja erilaisissa työpisteissä syntyvien voimakkaiden hajujen poistoon. Hair Fresher on suunniteltu kampaamotiloihin, joissa käytetään runsaasti erilaisia allergisoivia kemikaaleja ja hajusteita sisältäviä tuotteita. Laite on pienikokoinen ja vaivaton liikuttaa. Hair Fresher on myös helppokäyttöinen. Laitteeseen kuuluu säädettävällä imulla varustettu työtaso ja suunnattavissa oleva huuva. Sen suodatinyksikkö on pitkäikäinen ja se voidaan vaihtaa ilman erillisiä työkaluja. Ilpo Karttunen Spring Electronics Oy Kaivosvoudintie 1 A Vantaa Puhelin (09) Muuntajan ja kelan käämin valmistusmenetelmä Toivo Ridal, Vantaa Safera-turvaliesituuletin Henri Andell ja Mikko Reinikainen, Vantaa Ympäristöystävällisen sellueristeen valmistuskone Jouko Kiviaho, Tampere Toivo Ridalin kehittämällä menetelmällä voidaan valmistaa pienikokoisia ja matalia muuntajia ja keloja. Menetelmää käyttämällä voidaan vähentää muuntajien valmistamisen käytettäviä työvaiheita ja tarvittavia komponentteja. Menetelmää hyödyntämällä saadaan muuntajan tai kelan käämeissä erinomainen parametrien toistettavuus. Menetelmän mukaiset magneettikomponentit sopivat erityisen hyvin korkeataajuisiin hakkuriteholähteisiin käytetystä topologiasta riippumatta. Mika Kuntijärvi Zelteq Oy Koivulehdontie Vantaa Puhelin Turvaliesituuletin parantaa keittiön turvallisuutta ja asumisviihtyvyyttä. Safera-turvaliesituulettimessa on lapsilukko, joka estää lieden tahattoman käytön. Lisäksi se reagoi liesiympäristön vaaratilanteisiin, kuten epätavallisen nopeaan lämpötilan nousuun, jolloin se varoittaa huoneiston asukasta ja katkaisee liedestä sähkövirran. Liesituulettimen sisältää myös sammutustekniikkaa, jonka ansiosta tuuletin sammuttaa esimerkiksi alkavan rasvapalon tehokkaalla ja siistillä vaahtosammutuksella. Henri Andell Safera Oy Muuntotie Vantaa Puhelin Makron Engineering Oy valmistaa ja myy Jouko Kiviahon keksintöön perustuvia selluvillan valmistuskoneita. Kierrätysraaka-aineista selluloosakuitupitoista lopputuotetta valmistavan laitteiston etuna on pieni koko sekä edulliset investointi- ja käyttökustannukset. Koneen avulla selluvillaa voidaan valmistaa lähellä raaka-ainetta. Koneen kuiduttimesta saadaan valmista selluvillaa, joka voidaan johtaa myös suoraan kuljetuksessa käytettävään autoon tai pakkausprosessiin. Markku Vilenius Makron Engineering Oy Norokatu Lahti Puhelin (03) Farmikko-energiapuukoura Mikko Junttila, Kuopio Energiapuu- tai ensiharvennukseen ja piennaralueiden hoitoon tarkoitettu kevyt Farmikko-energiapuukoura karsii, katkoo, kaataa ja kuormaa. Koura on suunniteltu käytettäväksi maatilakuormaimissa, joiden nostovoima on noin knm. Farmikon asentaminen nosturin kuormauskouran tilalle kestää noin viisi minuuttia, eikä se vaadi lisähydrauliikkaa. Ainutlaatuista kourassa on tilttitoiminnon korvaava kaatosanka. Nosturiin kiinnitettyä kouraa kuljetetaan löysällä otteella puunrunkoa pitkin tyvestä kohti latvaa, jolloin se karsii kaadettavan puun pystyyn. Sen jälkeen katkaistaan latva, jonka voi hyödyntää hakkeena. Pystyyn jäänyt oksaton runko pätkitään tai katkaistaan tyvestä. Runko ja rungon osat voidaan kuormata joko kasoihin tai suoraan kuljetuskärryyn. Mikko Junttila Farmikko Oy Karhonlahdentie Hiltulanlahti Puhelin Sapphire, langattomien lähiverkkojen laadunhallintajärjestelmä Veli-Pekka Ketonen, Helsinki 7signal Oy kehittää Wireless Quality Assurance (WQA) -järjestelmäratkaisuja langattomille lähiverkoille. Sapphire-ratkaisu valvoo WLAN-verkkoja ja tuottaa yksityiskohtaista tietoa WLAN-verkon kautta saatavien palvelujen ja sovelluksien suorituskyvystä käyttäjän näkökulmasta. Myös perinteisemmät verkonhallinnan kohteet, kuten solmujen ja päätelaitteiden tilat ja liikennemäärät nähdään yksittäisen asiakkaan tasolta verkon yleiskuvaan saakka. Tulokset ja viat raportoituvat järjestelmän kautta yritykselle, tekniseen tukeen tai palveluntarjoajalle. Sapphire tukee palvelutasosopimusta ja antaa käyttäjälle mahdollisuuden muokata raporttia ja hälytysrajoja palvelutasosopimusta vastaavaksi. Sapphire soveltuu kaikkiin WLANverkkoihin, sillä se on riippumaton kohdeverkon teknisestä ratkaisusta, laitetoimittajasta tai perusrakenteesta. Miika Salo 7signal Oy Nuijamiestentie 5B Helsinki Puhelin Elsi-seurantajärjestelmät Otso Auterinen, Kai Kronström, Juha Lindström, Henry Rimminen, Antti Rompponen ja Raimo Sepponen, Helsinki Elsi Technologies Oy kehittää seurantajärjestelmiä, jotka perustuvat lattian alle asennettavaan anturiteknologiaan. Elsi-seurantajärjestelmät parantavat turvallisuutta ja hyvinvointia mm. palveluasunnoissa, vanhustentaloissa, hoitolaitoksissa ja sairaaloissa. Anturijärjestelmää ohjaa älykäs keskusyksikkö, joka tekee hälytyksiä tarpeen mukaan. Järjestelmä voi tarkkailla ja analysoida henkilöiden liikkumista ja siinä tapahtuvia muutoksia. Järjestelmä soveltuu myös kotiautomaatioon ja murtosuojaukseen. Sampo Ikävalko Elsi Technologies Oy Tekniikantie Espoo Puhelin

17 17 Oivalla tie menestykseen - tartu tietoon Patenttialan tieto- ja tutkimuspalvelut auttavat kartoittamaan oman alasi tekniikan tason. Ne antavat sinulle tietoa alalla toimivista kilpailijoista ja ennakkotietoa oman ratkaisusi patentoitavuudesta.. TIETOP OPAL ALVEL VELUT TUTKIMUSPAL ALVEL VELUT Patenttitiedon avulla Patenttitiedonhaut Seurannat ja valvonnat Tilaukset ja lisätietoa kirjastostamme: (09) , (09) , faksi (09) sähköposti Tekniikan tason selvitys Ennakkouutuustutkimus Tilaukset ja lisätietoa patentin neuvonnastamme (09) , faksi (09) sähköposti Tuskin sitä kaupungilla turhaan suositellaan. Mistä moinen? Patenttijuridiikan asiantuntija UOMEN JOHTAVA Keskeiset TEKNOLOGIAKESKUS erikoistumisalueet: Franchising Tavaramerkit ja muut teollisoikeudet Kilpailu- ja markkinointioikeus Yritysjärjestelyt Kiinteistö ja rakentaminen Riidanratkaisu Työ- ja sopimusoikeus Yhteyshenkilömme: AA, VT Marja Tommila ja AA Petteri Häkkänen nnopoli sijaitsee Otaniemessä Suomen suurimman ja etuimman teknologiaosaamisen sydämessä. Tule mukaan menestymään! Fabianinkatu 29 B, Helsinki Tel Fax RUNAR BÄCKSTRÖMIN SÄÄTIÖN APURAHAT Runar Bäckströmin säätiö jakaa kerran vuodessa apurahoja keksintöhankkeiden edistämiseen. Säätiön tarkoituksena on edistää ja rohkaista suomalaisia yrityksiä hyödyttävää keksintötoimintaa. Apurahoja voidaan myöntää yksityishenkilöille, työryhmille, yrityksille ja yhteisöille. Hakijoilta ei edellytetä muodollista pätevyyttä, kuten tiettyä oppiarvoa. Keväällä 2009 jaetaan apurahoina yhteensä noin Apurahaa haetaan Runar Bäckströmin säätiön hakemuslomakkeella. Lomake löytyy Internetistä osoitteesta Lomakkeen voi myös tilata puhelimitse tai sähköpostitse Hakemuksen tulee sisältää kuvaus keksinnöstä ja suunnitelma apurahan käytöstä. Hakuaika on Hakemusten on oltava perillä viimeistään klo 16:00. Hakemus toimitetaan osoitteeseen: Runar Bäckströmin säätiön hallitus Tekniikantie Espoo Apurahahakemukset käsitellään luottamuksellisesti. Hakemuksia ei palauteta. Apurahojen jaosta päättää Runar Bäckströmin säätiön hallitus. KS_KL60x81FIN2.fh :00 Page 1 Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry Keksintö- ja innovaatioalan ammattilehti Runar Bäckströmin säätiön hallitus Radiokatu 20, HELSINKI Puhelin (09)

18 18 Berggren_123x180.indd 1 9/10/08 10:32:30 AM

19 Mateve Oy Mateve Oy 19 Uusia keksintöjä markkinoille HappyWakeUp, älykäs herätyskello matkapuhelimeen Aino Salmi, Seppo Salmi ja Väinö Virtanen, Vantaa Älykkäät herätyskellot tekevät aamuherätyksen silloin, kun nukkuja on havahtuneena tai melkein hereillä, jolloin herääminen on helppoa. Matkapuhelimen älykäs herätyskello, Happy- WakeUp perustuu lääketieteelliseen univaiheiden tutkimukseen. Se seuraa puhelimen mikirofonin avulla nukkujan unen laatua ja liikehtimistä. Puhelimeen asetetaan herätys normaaliin tapaan ja käynnistetään HappyWakeUp. Herätyskello hälyttää, kun se toteaa tilastollisesti merkitsevän liikkeisiin ja havahtumiseen liittyvän äänen 20 minuuttia ennen matkapuhelimeen asetettua herätysaikaa. HappyWakeUp toimii Nokia S60 käyttöjärjestelmän matkapuhelimissa. Click2Knot-solmuntekolaite Tero Liimatainen ja Samuli Orko, Helsinki Spinmade Oy:n kehittämä Click2Knot solmii siiman muutamassa sekunnissa. Click2Knot tekee uistimen monofiilisiimaan tasalaatuisen unisolmun jokaisella solmimiskerralla. Muutaman klikkauksen ja yhden kiristyksen tuloksena siimaan syntyy optimaalisesti kestävä solmu, joka parantaa vieheen uintia ja kalan tarttumista syöttiin. Click2Knot soveltuu erityisesti heittokalastukseen ja vetouisteluun, joissa vapojen ja vaappujen vaihdot vaativat kymmenien solmujen tekemistä yhden kalastuspäivän aikana. Click2Knot voitti Best New Accessory -palkinnon Euroopan kalastusvälinejärjestön EFTTA:n kansainvälisillä messuilla kesäkuussa City Termite, ahtaiden paikkojen poravaunu Seppo Kuosmanen, Tuusula City Termite on pienikokoinen poravaunu, joka on suunniteltu erityisesti ahtaisiin tai mataliin tiloihin. Sen telojen välistä etäisyyttä voidaan muuttaa hydraulisesti. Poravaunu on ajoasennossa hyvin kapea: City Termiten leveys on pienimmillään 1,2 m ja suurimmillaan 1,8 m. Vaunun moottorivalinnoissa on myös pyritty alentamaan koneen käynnistä syntyvää melua. Työskentely ahtaissa tiloissa on tehokasta alavaunun ja puomiston rakenteen ansiosta. Käytettäessä City Termite -poravaunua käsivoimin tehtävän porauksen tarve vähenee. Tapani Salmi Smart Valley Software Oy Vihertie 26 B Vantaa Puhelin Carolux, hiitti- ja valmennusmittari Veijo Valentin, Mikkeli Veijo Valentin on kehittänyt ravihevosten valmennusajossa käytettävän digitaalisen mittauslaitteen. Mittari antaa ajon aikana tietoa hevosen syketasosta, matkan pituudesta sekä kilometri- ja kokonaisajasta. Pienen kokonsa vuoksi mittari on helppo kiinnittää rattaisiin. Ajopiiskaan asennettu kauko-ohjain sallii mittauksen käynnistämisen ja pysäyttäminen myös matkan aikana. Mittausmenetelmä on tarkka. Tietoa saadaan pyörässä olevasta magneettianturista. Mittaus pysähtyy automaattisesti sovitun matkan täytyttyä. Tero Liimatainen Spinmade Oy PL Helsinki Puhelin NoseLab - nenähengityksen mittaus Olli-Pekka Alho, Miika Koskinen ja Tapio Seppänen, Oulu Seppo Kuosmanen Stonego Oy Kauppatie 7 A Tuusula Puhelin energiaverkosto on ratkaisu -energiaverkosto perustuu yksinkertaiseen oivallukseen pientaloalueiden energian jakeluun Energiamääräysten kiristyminen alentaa pientalojen lämmitysenergian tarvetta, joka vähentää kaukolämpöverkoston kannattavuutta näiden alueiden lämmityksessä. REFLA- energiaverkosto on taloudellinen lämmitysjärjestelmä ja siitä saa myös rakennusten viilennyksen. Lämpöyhtiölle avautuvat aivan uudet mahdollisuudet kaavoitettavien pientaloalueiden lämmittämisessä ja viilennyksessä. Ilmainen lähienergia tekee näistä myös taloudellisesti kannattavia. Tuottajamuotoisessa pientalorakentamisessa REFLA- energiaverkosto on oiva ratkaisu asuntojen lämmittämisessä ja viilentämisessä. Energia saadaan ilmaiseksi tonttialueelta. Lämmitys ja viilennys voidaan sisällyttää investointikustannukseen, jolloin se ei rasita yhtiövastiketta. Lisäksi huoneistokohtainen päätelaite tekee asunnoista energiataloudellisesti itsenäisiä myös käyttöveden osalta. päästöjen alentamiseen Maapohjasta saatava auringon energia on täysin päästötöntä ja ilmaista. Energia odottaa alueen maaperässä käyttäjäänsä. Päätelaitteena toimiva lämpöpumpun käyttämä sähkön kulutus on alueesta riippuen 25-30% tarvittavasta lämmitys- ja noin 5-7% viilennysenergiasta. REFLA- energiaverkoston lämpö- ja viilennysenergia alentaa alueen hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt alle puoleen sähköintensiiviseen lämmitystapaan ja jopa 1/3 kaukolämpöalueisiin verrattuna. Jatkuva nuha, tukkoisuus ja tulehdukset voivat johtua mm. yliherk- lämmittämiseen ja viilentämiseen kyydestä, nenän rakenteesta tai erilaisista ärsyttävistä tekijöistä. NoseLab on uusi mittausmenetelmä, Rakennusten ylilämmön poistamisen vaatimus kasvaa lämmityksen rinnalla entistä merkittävämmäksi. Asuinrakennusten lisäksi teollisuudessa, toimistoissa ja kaupassa työ- ja oleskeluviihtyvyyden parantamisessa miellyttävä sisäilma on nousemassa yhdeksi kilpailutekijäksi. REFLA- energiaverkoston matalalämpöinen energia on päätelaitteena toimivalle lämpöpumpulle erinomainen lämmitysenergian lähde. Viilennykseen voidaan käyttää verkostonesteen alhaista lämpötilaa lämmönvaihtimen kautta. Lämmityksessä verkosto on kilpailukykyinen. Viilennys on sen ylivoimatekijä, jonka käyttäjä saa hyvinkin edullisesti. Erilaiset vihannes- ja perunavarastojen, joiden lämpötilataso täytyisi olla ympäri vuoden noin 4-5 asteessa, lämmitys- ja viilennysenergian hankinnassa on REFLAenergiaverkosto erinomainen. Kesäaikaan varasto pidetään edullisesti viileänä ja talviaikaan järjestelmä estää pakkasvauriot. Jäähdyttämisessä syntyvällä lämmöllä voi kesällä lämmittää vaikka uima-allasta. joka palvelee sulana pitämiseen erityisesti ja jäähdyttämiseen pitkäaikaisesta nuhasta kärsiviä. Sillä voidaan mitata nenän jatkuva-aikainen hengitysresistanssi siten, että toimenpiteellä on hyvin vähäinen vaikutus nenän luonnollisen toimintaan. Mittaus kertoo, miten hyvin nenä toimii, miten herkästi nenä reagoi ärsykkeisiin, onko nenän säätelyjärjestelmässä jotain vikaa, tarvitseeko nenää hoitaa ja mikä hoito auttaisi parhaiten. Katujen, raviratojen, urheilukenttien ja muiden eri syistä sulana pidettävien alueiden energianhankinta voidaan toteuttaa REFLAenergiaverkoston avulla tarpeesta riippuen joko kierrättämällä maasta saatavaa matalaa energiaa alueen alla tai se voidaan lämmittää lämpöpumpulla maaenergiaa lämpöisemmäksi. Erityisesti kaduilla sulana pitämisen tarkoituksena on liukkauden torjunta, joka edellyttää suurta lämmitystehoa ilman ollessa astetta. Energia näihin tarkoituksiin voidaan ottaa sulana pidettävän kadun alta 3-4 metrin syvyydestä. Asvaltin tumma pinta imee kesän aikana lämpöä, joka kumuloituu alapuolisiin kerroksiin. REFLA- energiaverkosto antaa mahdollisuuden myös erilaisten talviurheilukeskusten, laskettelurinteiden, latupohjien ja hiihtoputkien jäähdyttämiseen. Energia voidaan käyttää näiden tilojen yhteydessä olevien huolto- ja majoitustilojen lämmittämiseen. Keväällä lumen sulattaminen tapahtuu nopeasti, kun verkostoon ajetaan lämpö, joka syntyy rakennusten kevätauringon lämmön alentamisessa. REFLA- energiakaivo on verkoston runko. Se kerää lämmitys- ja / tai viilennysenergiaa yhdestä tai useasta lämmönlähteestä ja jakaa sitä yhteen tai useampaan lämmitys- ja /tai jäähdytyskohteeseen. Energiakaivoja yhdistämällä saadaan energiaverkosto. Tätä verkostoa voidaan Refla, laajentaa tarpeen mukaan tai matalaenergiaverkosto voi toimia yhden tai useamman kaivon erillisinä itsenäisinä kokonaisuuksina. rakennusten Energian keräykseen käytettävä REFLA- energiaputki täydentää verkostoa. Se on tehokas lämmönkerääjä suuresta keräyspinta-alasta johtuen. Sen avulla energiaa kyetään keräämää maasta, kalliosta ja vesialueen pohjasedimentistä. Uutta matalaenergiaa, kuten tiealueen, puistojen ja jopa rakennusten alla olevaa lämpöä, saadaan hyötykäyttöön lämmittämiseen Mauri Lieskoski ja Erkki-Jussi Panula, Vaasa Refla-energiaverkoston avulla voidaan hyödyntää ilmaista ja päästötöntä auringon säilömää lähienergiaa uusien asuntoalueiden lämmityksessä ja viilentämisessä. Energiaverkoston ydin on Mateve Oy:n kehittämä lämmönkeräysputkisto, jonka avulla kiinteistöjen lämpöenergia kerätään keskitetysti esimerkiksi maasta, kalliosta tai vesialueen pohjasedimentistä. Jokaisessa kiinteistössä on oma lämpöpumppu, joka hakee tarvittavan energian suoraan verkosta. Refla-verkoston lämpö- ja viilennysenergia alentaa alueen hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä. Veijo Valentin Carolux t:mi Kovalantie Mikkeli Puhelin Tapio Seppänen NuhaLaboratorio-NoseMedical Oy Karhulantie Oulu Puhelin Mauri Lieskoski Mateve Oy Rajalammentie Vaasa Puhelin www. mateve.fi nglass-lasilaatat Jussi Wright, Vihti Jussi Wrightin kehittämät lasilaatat ja lasitiilet antavat uusia mahdollisuuksia sisustussuunnittelijoille ja arkkitehdeille. Modulaaristen lasitiilien avulla voidaan luoda monipuolisempia julkisivuja ja välitilarakenteita. nglassin valmistusmenetelmän mukaisessa lasin värjäyksessä hyödynnetään nanoteknologiaa uudella tavalla. Lasilaatat ja -tiilet soveltuvat sekä yksityisiin että julkisiin tiloihin. Laaja koko- ja värivalikoima tarjoaa aiempaa suuremman arkkitehtuurisen vapauden tilojen suunnitteluun. Tuotteet ovat helppohoitoisia, hygieenisiä ja kestävät hyvin kulutusta. Jussi Wright nglass Oy Vihdintie Nummela Puhelin Floobs, internet- ja mobiilitelevisiopalvelu Alexander Bethke, Minna Bloigu, Kai Lemmetty, Mikael Kopteff, Jami Pekkanen ja Joonas Pekkanen, Helsinki Joonas Pekkanen Floobs Oy Apollonkatu Helsinki Puhelin Floobs on internet- ja mobiilitelevisiopalvelu, jonka avulla kuka tahansa voi perustaa oman televisiokanavan internetiin. Palvelun kohderyhmänä ovat yhteisöt, jotka haluavat kuvata ja jakaa tapahtumiaan muiden nähtäväksi. Floobskanavalle voi ladata aiemmin nauhoitettua materiaalia tai tuottaa reaaliaikaista sisältöä. Oman kanavan perustamisvaatimuksina on vain riittävän nopea verkkoyhteys ja digi- tai webkamera. M-Planter, mätästävä istutuskone Antti Meriläinen ja Jorma Meriläinen, Paltamo M-Planter on kevytrakenteinen, tehokas puun taimien istuttaja, joka voidaan liittää kaivinkoneeseen. Istutuskone tekee yhtä aikaa kaksi kääntömätästä ja istuttaa niihin puun taimet. Istutusyksiköt voidaan erikseen painaa tiiviisti maahan maaston muodoista riippumatta. Mätästys- ja istutuspäillä on erilliset hydrauliikat, jolloin toinen puoli voi olla korkeammalla kuin toinen. Kivikkoisessa maastossa kuljettaja voi istuttaa tarvittaessa vain toisella yksiköllä. Antti Meriläinen M-Planter Oy Jokirannantie 4 B Paltamo Puhelin

20 20 Pelit ja patentit Pelin patentoitavuudesta kysytään Keksintösäätiön neuvontapuhelimessa parikin kertaa viikossa, kertoo projektipäällikkö Kusti Alasalmi. Hyvääkin ideaa voi olla vaikea suojata, sillä patenttiin vaaditaan aina jotain konkreettista uutta. Suomen patenttilainsäädännön mukaan pelkästään pelin säännöt eivät ole suojattavissa. Aina tarvitaan lisäksi jonkinlainen fyysinen olomuoto. Niinpä kivi-paperi-sakset ei ole patentoitavissa, mutta uusi väline risti-nollan pelaamiseen on, sillä teknisen ratkaisun voi patentoida, muotoilulle voi hankkia mallisuojan tai pelituotteesta voi tehdä tavaramerkin. Tästä teknisen ratkaisun vaatimuksesta johtuu, että suurta osaa hyvinkin mielenkiintoisista peleistä ei voi suojata patentilla. Ei riitä, että keksii esimerkiksi lautapelin, jossa käytetään ihan uutta siirtotapaa, vaikkapa kolmen nappulan samanaikaista liikettä, kertoo Alasalmi. Patentin voi sen sijaan saada peliin, jonka säännöt ovat hyvinkin tutut, mutta pelitapa on jotenkin uusi ja vaatii toimiakseen uutta tekniikkaa. Niinpä voi olla täysin mahdollista patentoida aina uudelleen vaikka shakki, jos keksii sen pelaamiseen uuden teknisen menetelmän. Vaikka patenttia ei saisikaan, voi lautapelin tai pelikortit suojata muilla keinoin. Useimmat seurapeleistä sisältävät muotoilua, grafiikkaa, tuotenimen tai muuta ainutlaatuista, joka voidaan tehdä kehittäjänsä omaisuudeksi tavaramerkillä tai mallisuojalla. Ja jos peliin sisältyy taiteellista panosta, saattaa olla että se saa automaattista suojaa tekijänoikeuslainsäädännön perustella. Tekijänoikeus suojaa esimerkiksi tietokonepelien ohjelmointikoodia ja grafiikkaa. Niiden kopiointiin ja hyödyntämiseen on oikeus vain tekijällä tai taholla, jolle tekijä on oikeudet myöntänyt. Tällaista suojaa ei tarvitse erikseen hakea, riittää, että peli ja koodi täyttävät teoksen tunnusmerkit, toteaa Alasalmi. Pääsääntö tietokonepelien osalta on, että jos ne hyödyntävät yhden tietokoneen resursseja, on todennäköistä, että patentointi ei onnistu. Jos taas pelissä hyödynnetään tietokoneverkkoa tai esimerkiksi gsm-verkkoa, saattaa olla, että joukossa on patentoitavaa uutta tekniikkaa. Yleensä silloin on kyse ratkaisusta, joka saa kaksi erilaista järjestelmää ymmärtämään toisiaan. Peliasioissa kannattaa kääntyä Keksintösäätiön neuvonnan puoleen. Meiltä saa maksutta ensiarvion ratkaisun suojausmahdollisuuksista. Lisäksi ohjaamme kysyjän edelleen muiden asiantuntijoiden puheille. Peli on parhaimmillaan hyvin kaupallistuva keksintö, jonka kehittelyyn, patentointiin tai muuhun suojaukseen voidaan myöntää rahoitusta. Keskustelu kannattaa, rohkaisee Alasalmi. Osmo Kotosen ja Sakari Rosenqvistin ideoima Kuutigo TM -opetuspeli koostuu viidestä puukuutioista, jotka on tarkoitus järjestää vastakkain niin, että oikeat kysymys- ja vastausparit yhdistyvät. Peliä kokeilivat Kerttu Väisänen ja Emma-Lotta Ärmänen. K e k s i n t ö a s i a m i e h e t t e - k e s k u k s i s s a HELSINKI Pirjo Karlsson Puhelin KOUVOLA Yrjö Ylä-Jussila Puhelin OULU Juha Elf Puhelin TAMPERE Raimo Nurminen Puhelin JOENSUU Heikki Rantanen Puhelin JYVÄSKYLÄ Jouni Hynynen Puhelin KAJAANI Pauli Tervonen Puhelin KUOPIO Lauri Nederström Puhelin LAHTI Eino Jokinen Puhelin MIKKELI Toivo Venäläinen Puhelin PORI Aimo Hakala Puhelin ROVANIEMI Jussi Mesimäki Puhelin SEINÄJOKI Tapani Saarenpää Puhelin TURKU Tapio Järvensivu Puhelin VAASA Erkki Pietiläinen Puhelin Tekniikantie 12 (Innopoli) ESPOO Postiosoite: PL ESPOO K e k s i n t ö s ä ä t i ö n toimipisteet I n n o v a a t i o a s i a m i e h e t y l i o p i s t o i s s a ESPOO TKK / Innovaatiokeskus Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Puhelin (09) HELSINKI HSE Niina Mikkonen Puhelin (09) HELSINKI Yliopisto / Viikki Stina Roth Puhelin JOENSUU Yliopisto Anssi Kähkönen Puhelin LAPPEENRANTA LTY Rauno Ervelius Puhelin (05) OULU Yliopisto Maarit Jokela Puhelin VAASA Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Anssi Hakala Puhelin Rovaniemi Oulu Kajaani HELSINKI Yliopisto / Biomedicum Taina Saksa Puhelin (09) HELSINKI Yliopisto / Kumpula Tuomas Mennola Puhelin JYVÄSKYLÄ Yliopisto Riikka Reitzer Puhelin (014) KUOPIO Yliopisto Jari Luostarinen Puhelin (017) OULU Yliopisto Pekka Räsänen Puhelin (08) TURKU Yliopistot Mauno Kangasaho Puhelin (02) Vaasa Seinäjoki Pori Tampere Turku Kuopio Jyväskylä Joensuu Mikkeli Kouvola Lahti Lappeenranta Helsinki Espoo

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Jouni Hynynen Keski-Suomen ELY-keskus: innovaatioasiantuntija Tuoteväylä-palvelun ensiarviointivaihe Pekka Rantala Keksintösäätiö: Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Tuoteväylä-palvelun

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Neuvomme

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Antti Salminen Uudenmaan ELY-keskus: innovaatioasiantuntija Tuoteväylä-palvelun ensiarviointivaihe Jaana Rantanen Keksintösäätiö: kehitysjohtaja Tuoteväylä-palvelun kehittäminen

Lisätiedot

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA KEKSINNÖLLISYYDEN ARVIOINNISTA 1. CASE: MATTOKAUPPAA NORJASSA - SUOJAUKSEN MERKITYS 2. TÄRKEIMMÄT PELIVÄLINEET LIIKETOIMINNAN TUKEMISEEN 3. IPR -STRATEGIASTA

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Päivi Vestala Pohjois-Savon ELY-keskus: innovaatioasiantuntija Tuoteväylä-palvelun ensiarviointivaihe Tausta: 13 v. uusien innovatiivisten tuotteiden kehittämisestä, tuotteistamisesta

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

onko sinun keksintösi seuraava menestystarina?

onko sinun keksintösi seuraava menestystarina? onko sinun keksintösi seuraava menestystarina? Tuo keksintösi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen keksintö, josta voisi olla hyötyä monille? Tarjoaako keksimäsi

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Helppo pakkaus on ETU

Helppo pakkaus on ETU Helppo pakkaus on ETU ETU-hankkeen päämäärä Kuluttajille on tarjolla nykyistä helpommin avattavia päivittäistavara- ja lääkepakkauksia Vaikuttamishanke, jonka kohteena ovat erityisesti suunnittelijat,

Lisätiedot

Patenttitietokannoista ja patentista

Patenttitietokannoista ja patentista Patenttitietokannoista ja patentista Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 21.10.2009 Kristiina Grönlund Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut Patentti- ja rekisterihallitus Maksuttomia patenttitietokantoja

Lisätiedot

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Case Genelec IPR-seminaari PK-yrityksille Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Mistä IPR:ää löytyy? Suunnittelu Tuotanto Tuote, mielikuva markkinoilla innovatiivisuus teknologiaosaaminen

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi Kolster on IPR-asiantuntija Kolster Oy Ab on teollisoikeuksiin tai laajemmin immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Apua, multa tulee idea!

Apua, multa tulee idea! Apua, multa tulee idea! -eli mitä teen ennen kehittämisen aloittamista 1 Tässä vaiheessa, pahaa aavistamatta Asiat ovat vielä normaalisti. Aika ennen aloituspäätöstä on ehkä koko kehitysprosessin tärkein

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1 Tämä on hankekuvaus tai tarkemmin luonnos, jota jalostamme kevään 2007 aikana. Hanke käynnistyy ensi syksynä ja päättyy vuonna 2011 kun Turun kulttuuripääkaupunkihanke on toteutunut. Tervetuloa mukaan

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874 Kolster Oy Ab IPR asiantuntija vuodesta 1874 Palvelumme Patentit Hyödyllisyysmallit Tutkimukset ja valvonnat Tavaramerkit ja verkkotunnukset Mallioikeudet Riita-asiat IPR Management Kolster on Suomen johtava

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

IP Landscape. Mika Waris INNORATA 2-2. seminaari 06.10.2009. Mika Waris

IP Landscape. Mika Waris INNORATA 2-2. seminaari 06.10.2009. Mika Waris Mika Waris INNORATA 2-2 seminaari 06.10.2009 Mika Waris Immateriaalijärjestelmä kilpailutekijänä Mika Waris Innovaatioystävällinen ympäristö Keskeinen osa innovaatioympärist ristöä on immateriaalijärjestelm

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen

Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) Mitä IPR liittyy liiketoimintaan? TAVARAMERKKI PATENTTI MALLI- SUOJA TEKIJÄNOIKEUS

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Teollisoikeudet. Olli Pitkänen

Teollisoikeudet. Olli Pitkänen Teollisoikeudet Olli Pitkänen Patentti Patentti tekijänoikeus Tekijänoikeus suojaa luovuutta itsenäinen, omaperäinen, tekijän persoonallisuus ei muotovaatimuksia ilmiasu, implementointi Patentti suojaa

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Horizon 2020 Hyvällä hakemuksella menestykseen. Arvioitsijan näkökulma 16.09.2015 Heikki Mäkilä Elinkeinojohtaja Heinolan kaupunki

Horizon 2020 Hyvällä hakemuksella menestykseen. Arvioitsijan näkökulma 16.09.2015 Heikki Mäkilä Elinkeinojohtaja Heinolan kaupunki Horizon 2020 Hyvällä hakemuksella menestykseen Arvioitsijan näkökulma 16.09.2015 Heikki Mäkilä Elinkeinojohtaja Heinolan kaupunki Sisältö 1. Horisontti-rahoitus - tästä on kyse 2. Arviointimenettely 3.

Lisätiedot

Luovuudesta liiketoimintaa Tuoteväylä-palvelut. Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Eino Jokinen 9.12.2010

Luovuudesta liiketoimintaa Tuoteväylä-palvelut. Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Eino Jokinen 9.12.2010 Luovuudesta liiketoimintaa Tuoteväylä-palvelut Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Eino Jokinen 9.12.2010 Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus

Lisätiedot

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari ASIANAJOTOIMISTO Esityksen rakenne mikä on brändi? miten brändi suojataan? miten brändin loukkauksilta puolustaudutaan?

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Kolster. Palvelumme. Asiakkaamme. Toimintamallimme

Kolster. Palvelumme. Asiakkaamme. Toimintamallimme Kolster. Kolster on Suomen johtava immateriaalioikeuksien asiantuntija. Meiltä saat kaikki palvelut keksintöjen, muotoilun ja brändien suojaamiseksi, puolustamiseksi ja hyödyntämiseksi. Kolster on vuonna

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Tervetuloa Iggloilemaan

Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Igglon tarina - Mikko Ranin, toimitusjohtaja Kiinteistönvälitysmarkkinat Turussa - Matti Kasso, varatoimitusjohtaja, Igglo Oy Igglo-palvelun esittely - Tuire Iso-Kouvola,

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

First Round Center kumppanina yritysten kasvuedellytyksissä

First Round Center kumppanina yritysten kasvuedellytyksissä First Round Center kumppanina yritysten kasvuedellytyksissä Timo Liukko, First Round Oy Yrityksen uudet haasteet - miten menestyä tänään -seminaari Riihimäki 18.4.2013 1 First Round Center (FRC) Toimimme

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat Design thinkingin pääaskeleet: Määritä Tutki Ideoi Tee Prototyyppi Kehitä Lanseeraa Opi

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Teollisoikeuksilla kilpailuetua

Teollisoikeuksilla kilpailuetua Teollisoikeuksilla kilpailuetua milloin asiamiehen kokemusta kannattaa hyödyntää? TYP 2014 23.10.2014 Håkan Niemi Kolster Oy Ab Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 20.10.2014 2 3

Lisätiedot