YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 51 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 51 Espoo 2004 TKK-RTA-S51 YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ Mikko Nousiainen Seppo Junnila TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2

3 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 51 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 51 Espoo 2004 TKK-RTA-S51 YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ Mikko Nousiainen Seppo Junnila TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

4 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax TKK Rakentamistalous ISBN ISBN (PDF) ISSN Kannen kuva: Mikko Nousiainen Otamedia Oy 1. painos Espoo 2004

5 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Osasto/laboratorio ja URL/verkko-osoite Rakentamistalouden laboratorio Tekijä(t) TIIVISTELMÄSIVU Julkaisija Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalouden laboratorio Nousiainen, Mikko & Junnila, Seppo Julkaisun nimi YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitetään toimitilaintensiivisten kevyen ja palveluteollisuuden yritysten valitsemat toimintansa ympäristöpäämäärät. Tuloksia tarkastellaan sekä maantieteellisten alueiden että toimialojen mukaan. Lisäksi selvityksessä arvioidaan yritysten ympäristöjohtamisen aktiivisuutta ja tasoa yritysten valitsemien ympäristöpäämäärien ja -mittareiden avulla sekä selvitetään, kuinka tyypillistä yrityksissä on toimitilojen tunnistaminen ympäristöpäämääräksi. Tarkasteluun valitut yritykset edustavat kolmea maantieteellistä aluetta, Suomea, Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa, ja ne toimivat viidellä eri toimialalla. Toimialat ovat pankki- ja vakuutus, kauppa, informaatio- ja kommunikaatioteknologia (ICT) ja konsulttipalvelut. Lisäksi selvityksessä on mukana kolme suomalaista kiinteistöjä omistavaa ja vuokraavaa yritystä. Selvitys käsittää 34 toimialojensa suurinta yritystä ja perustuu yritysten Internet-sivuillaan julkaisemaan ympäristötietoon. Suomessa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa toimivien yritysten ympäristötyön laajuudessa ja tasossa on havaittavissa selviä eroavaisuuksia, mikä ilmenee yritysten tunnistamien ympäristöpäämäärien lukumäärästä sekä yrityksen toimintaa seuraavien ympäristömittareiden käytöstä. Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten yritysten tunnistamien ympäristöpäämäärien välillä ei ole merkittävää eroa. Sen sijaan pohjoisamerikkalaisten yritysten ympäristötyö on vielä pääsääntöisesti vaatimatonta ympäristöpäämäärien ja -mittareiden lukumäärällä arvioituna. Pohjois-Amerikassa ympäristömittarit ovat poikkeuksellisia, kun taas Suomessa ja Euroopassa niitä käytetään jo melko kattavasti. Toimialakohtaisessa tarkastelussa konsulttiala erottuu muista toimialoista selvästi, sillä konsulttialan yritykset ovat tunnistaneet muihin toimialoihin verrattuna selvästi vähemmän ympäristöpäämääriä. Ympäristöpäämäärien käyttö johtamisessa on samalla tasolla pankki- vakuutusalalla, kaupan alalla sekä informaatio- ja kommunikaatioalalla. Yleisimmät ympäristöpäämäärät ovat sähköenergian kulutus, jätteiden määrä, veden ja lämpöenergian kulutus sekä ilmastonmuutos ja lainsäädännön noudattaminen. Näistä tavanomaisista ympäristöpäämääristä valtaosa liittyy keskeisesti kiinteistöihin. Kuitenkin vain kuusi tutkituista 34 yrityksestä on tunnistanut kiinteistöt ja toimitilat ympäristöpäämääräkseen. Yrityksillä on käytössään hyvin erilaisia ympäristöpäämääriä. Käsitteenä ympäristöpäämäärä, kuten muutkaan ympäristöalan käsitteet, eivät ole vakiintuneet huolimatta käsitteiden ohjeistamisesta kansainvälisessä standardissa. Yritykset eivät siten näytä tiedostaneen kiinteistöjen ja toimitilajohtamisen keskeistä merkitystä yrityksen ympäristötyössä. Tunnistamalla kiinteistöt ja toimitilat yhdeksi tärkeäksi ympäristöpäämääräksi, yritykset voisivat todennäköisesti tehostaa omaa ympäristötyötään merkittävästi. Asiasanat (avainsanat) ja luokat ympäristöjohtaminen, vertailu, ympäristöpäämäärä, ympäristöindikaattori Paikka Espoo Vuosi 2004 Sivumäärä 61 Julkaisun kieli suomi Tiivistelmän kieli suomi, englanti ISBN (painettu) ISBN (elektroninen) ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (painettu) TKK-RTA-S51 ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (elektroninen) URL (verkko-osoite) Muuta bibliografista tietoa (painos, kuvat, taulukot, liitteet)

6

7 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department/laboratory and URL/Internet address Construction Economics and Management Author (s) ABSTRACT PAGE Publisher Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Nousiainen, Mikko & Junnila, Seppo Title ENVIRONMENTAL OBJECTIVES OF COMPANIES OPERATING IN SERVICE AND LIGHT INDUSTRIES Abstract The aim of the study is to define environmental objectives of companies operating in service and light industry. The case companies chosen for the study represents different geographical areas and industrial sectors. The environmental activity of companies is measured based on the environmental objectives and indicators chosen by companies. Examined companies operate in office-space intensive industries, such as banking and insurances, information and communication technologies (ICT), trade, and consulting services. Companies are the biggest in each industrial sector and represent three geographical areas, Finland, Europe and North America. Together 34 companies are examined. The study was conducted based on the publicly available documents from the selected companies. Clear differences were found between Finnish, European and North American companies. Both Finnish and European companies use environmental objectives and indicators actively and are clearly ahead of American companies. Environmental management in Finland and Europe seems to be in good level, but in North America companies environmental work is generally speaking poor. The use of environmental indicators in North America is uncommon. When comparing the different industry sectors, consulting is clearly the least active. The banks and insurances, trade and ICT companies use environmental objectives similarly. Environmental objectives mentioned most often were i.e. consumption of electricity, amount of waste, the consumption of water and heat, climate chance and following the legislation. Most of these environmental objectives are closely related to the use of facilities. However, only six companies mentioned explicitly facilities or facility management to be an issue in their environmental management. Generally speaking environmental objectives are used in many purposes in companies. In conclusion, it seems that at the present state, the facilities and facility management has not explicitly been recognized as a significant environmental issue in companies operating in service and light industries, but at the same time, the companies have indirectly stated the importance of facilities by choosing their environmental objective, such as use of energy and water. By recognizing the key role of facility management, the companies would probably improve the effectiveness of their environmental work significantly. Keywords and classification environmental management, comparison, environmental objective, environmental indicator Place Espoo Year 2004 Number of pages 61 Language of publication Finnish Language of abstract Finnish, English ISBN (printed) ISBN (electronic) ISSN and number or report code (printed) TKK-RTA-S51 ISSN and number or report code (electronic) URL (Internet address) Supplementary bibliographic data (edition, figures, tables, appendices)

8 7

9 Esipuhe Tämä selvitys julkaistaan osana Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden Toimitilojen ympäristöjohtaminen (TOIMI) -tutkimusprojektia. TOIMI-tutkimuksen tavoitteena on osoittaa toimitilojen ympäristöasioiden hallinnan strateginen merkitys yritysten ympäristöjohtamisessa sekä määritellä ympäristötunnusluvut ja konkreettiset keinot toimitilojen ympäristöasioiden hallintaan. Selvityksessä kartoitetaan suurimpien kevyen ja palveluteollisuuden yritysten ympäristöpäämäärät eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla. TOIMI-projektin kannalta selvityksen lopputulos on kiinnostava: kevyen ja palveluteollisuuden yritykset eivät näytä tunnistaneet toimitiloja yhdeksi merkittäväksi ympäristönäkökohdakseen. TOIMI- tutkimushankkeen päärahoittajana toimii Tekes. Lisäksi tutkimusta rahoittavat alla luetellut yritykset, joiden edustajat muodostavat tutkimuksen johtoryhmän. Esitämme suuret kiitokset tutkimuksen rahoittajille sekä tutkimusta ohjanneille johtoryhmän jäsenille. Tiina Tanninen-Ahonen Matti Rinnekangas (pj) Karoliina Vahala Mia-Kristiina Viitanen Merja Julin Jouko Kankainen Arto Saari Tekes Nordea OyJ Jaakko Pöyry Group Nokia OyJ Kapiteeli Oy Teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Selvitys on tehty Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet DI Mikko Nousiainen ja TkL Seppo Junnila. Espoossa Mikko Nousiainen & Seppo Junnila 8

10 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE KÄSITTEET JOHDANTO Selvityksen tarkoitus ja tehdyt rajaukset Aineisto ja tutkimusmenetelmät YRITYSTEN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT Yleistä Suomi Eurooppa Pohjois-Amerikka YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRIEN TARKASTELU Tavanomaisimmat ympäristöpäämäärät Alueelliset tulokset Toimialakohtaiset tulokset Yrityskohtaiset tulokset Kiinteistöt ja toimitilat Muita havaintoja Luotettavuustarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET Selvityksen tarkoitus ja keskeiset tulokset Tulosten yleistäminen ja jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Yritysten ympäristöpäämäärät alueittain Yritysten ympäristöpäämäärät toimialoittain Tarkennuksia yrityksistä tehtyihin havaintoihin sekä kokoavien taulukoiden merkintöihin 9

11 Käsitteet Ympäristöpäämäärä (environmental objective) Yleisluontoinen ympäristötavoite, jonka perustana on ympäristöpolitiikka ja jonka organisaatio asettaa itselleen. Se on määrällinen silloin, kun se on käytännössä mahdollista. 1 Ympäristömittari, ympäristöindikaattori (environmental indicator) Ympäristömittarilla tarkoitetaan tässä sellaista organisaation käyttämää tunnuslukua, jolla ilmaistaan jonkin ympäristön tilaan, ekosysteemiin tai raaka-aineiden käyttöön suoraan tai epäsuoraan vaikuttavan asian kehitystä kvantitatiivisesti. Ympäristömittarilla tarkoitetaan tässä selvityksessä samaa kuin ympäristöindikaattorilla. Ympäristönäkökohta (environmental aspect) Organisaation toimintojen, tuotteiden tai palvelujen osa, joka voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Merkittävä ympäristönäkökohta on sellainen, jolla on tai voi olla merkittävä ympäristövaikutus. 2 Ympäristötavoite (environmental target) Ympäristöpäämääriin perustuva, organisaatiolle tai sen osille soveltuva yksityiskohtainen vaatimus, joka on tarpeen asettaa ja täyttää ko. päämäärien saavuttamiseksi, ja joka on määrällinen silloin, kun se on käytännössä mahdollista. 3 Ympäristövaikutus (environmental impact) Jonkin tekijän tai joidenkin tekijöiden aiheuttama muutos ympäristössä. Ympäristövaikutukset voivat olla hyödyllisiä, merkityksettömiä tai haitallisia. Erilaisia ympäristövaikutuksia tutkittaessa ja analysoitaessa pyritään nykyisin selvittämään mahdollisimman tarkasti ihmisen toiminnasta aiheutuvat haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavat tekijät. Muutoksia aiheuttavat tekijät voivat olla niin yksittäisiä aineita kuin toimintoja tai ilmiöitä. 4 Ympäristövaikutuksella voidaan tarkoittaa myös mitä tahansa haitallista tai hyödyllistä muutosta ympäristössä, joka on kokonaan tai osittain organisaation toimintojen, tuotteiden tai palvelujen seurausta. 5 Yleensä ympäristövaikutuksista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia, ICT-ala (information and communication technologies) Yhdistelmä valmistus- ja palveluteollisuutta, jossa tallennetaan, välitetään ja näytetään tietoa ja informaatiota elektronisesti. Lisäksi valmistusteollisuudessa (tehdasteollisuudessa) ICT-alan tuotteen tarkoituksena on oltava tiedon käsittely ja viestintä ja näihin toimintoihin tulee sisältyä tiedon lähettäminen ja näyttäminen. Lisäksi tuotteen tulee hyödyntää elektronista prosessia fyysisen ilmiön tunnistamiseen, mittaamiseen ja/tai tallentamiseen tai fyysisen prosessin kontrolloimiseen. Palveluteollisuudessa lopputuloksen (tuotteen) tarkoituksena on oltava informaation käsittely ja viestintä elektronisin keinoin. 6 1 Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Tekniikan sanastokeskus. Ympäristösanasto 1998, s Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Organization for Economic Co-operation and Development (OECD). Science, Technology and Industry Scoreboard

12 1 Johdanto 1.1 Selvityksen tarkoitus ja tehdyt rajaukset Hyvän yrityksen tunnusmerkiksi ei nyky-yhteiskunnassa riitä kiitettävä taloudellinen suoriutuminen. Tilikauden tuloksen ja muiden taloudellisten tunnuslukujen ohessa yrityksen hyvyyttä arvioidaan myös ympäristö- ja sosiaalisilla kriteereillä. Yritykset pyrkivät toimimaan vastuullisesti ottaen ympäristön ja työntekijöiden aseman huomioon toiminnassaan. Tästä työstä yritykset esimerkiksi viestivät ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raporteissaan. Ympäristöpäämäärät ovat osa yrityksen ympäristöjohtamista ja niillä tarkoitetaan organisaation itselleen asettamia yleisluontoisia tavoitteita. Ympäristöpäämäärien tarkoitus on kohdistaa yrityksen ympäristötyö tiettyihin tärkeäksi koettuihin asioihin, luoda painotuksia ja parantaa näin ympäristösuoriutumista. Selvityksen tarkoitus on tuottaa tietoa toimialansa suurimpien yritysten ympäristöpäämääristä ja siitä, mitä yritykset mittaavat omassa ympäristöjohtamisessaan. Ympäristöpäämäärien avulla pyritään arvioimaan yrityksen ympäristöjohtamisen aktiivisuutta ja tasoa. Selvityksen tavoitteena on selvittää millaisia eroavaisuuksia eri maantieteellisillä alueilla ja toimialoilla toimivien yritysten ympäristöpäämäärissä on, ja ovatko yritykset tunnistaneet toimitiloja yhdeksi merkittäväksi ympäristönäkökohdakseen? Selvitys keskittyy yrityksiin, joissa toimitilat ovat oleellinen tukitoimi tuotantoprosessille. Tällaisia ovat palvelu- ja kevyen teollisuuden alan yritykset. Selvityksen ulkopuolelle jäävät kaikki raskaampaa teollista toimintaa harjoittavat yritykset. Selvitykseen valitut toimialat ovat pankki ja vakuutusala, kaupan ala, informaatio- ja kommunikaatioteknologian alan yritykset (ICT) ja konsulttiala 7. Lisäksi mukana on kolme suomalaista kiinteistöjä omistavaa ja vuokraavaa yritystä. Tarkastelun kohteena on kolmen maantieteellisen alueen, Suomen, Euroopan ja Pohjois-Amerikan, yritykset 8. 7 Taloudellinen yhteistyö- ja kehittämisjärjestö (OECD) on määritellyt ICT-alan vuonna 1998 yhdistelmäksi valmistus- ja palveluteollisuutta, jossa tallennetaan, välitetään ja näytetään tietoa ja informaatiota elektronisesti. Lisävaatimuksena on todettu, että valmistusteollisuudessa (tehdasteollisuudessa) ICT-alan tuotteen tarkoituksena on oltava tiedon käsittely ja viestintä ja näihin toimintoihin tulee sisältyä tiedon lähettäminen ja näyttäminen. Lisäksi tuotteen tulee hyödyntää elektronista prosessia fyysisen ilmiön tunnistamiseen, mittaamiseen ja/tai tallentamiseen tai fyysisen prosessin kontrolloimiseen. Palveluteollisuudessa lopputuloksen (tuotteen) tarkoituksena on oltava informaation käsittely ja viestintä elektronisin keinoin. Organization for Economic Co-operation and Development (OECD). Science, Technology and Industry Scoreboard Eurooppalaisista yrityksistä puhuttaessa tässä selvityksessä ei tarkoiteta suomalaisia yrityksiä. 11

13 1.2 Aineisto ja tutkimusmenetelmät Selvityksen aineiston muodostaa yritysten Internet-sivuillaan julkaisema julkinen ja siellä helposti saatavilla oleva ympäristötieto. Aineistoon sisältyy siten varsinaisen sivuston lisäksi myös muut, sähköisesti saatavat julkaisut, joita ovat tyypillisesti yritysten vuosikertomukset ja mahdolliset yhteiskuntavastuu-, ympäristö-, tai corporate social responsibility (csr) -raportit. Aineisto on kerätty pääsääntöisesti heinäkuussa Selvityksessä oli mukana yhteensä 34 yritystä ja mukaan otettiin jokaisen toimialan suurimmat yritykset alueittain. Suurimmat yritykset valittiin siksi, että ne ovat usein esillä julkisuudessa yrityksen sidosryhmille, ja koska ne esitellään usein koko toimialansa edustajina 9. Yritykset valittiin suuruusjärjestyksessä valmiiden yritysvertailujen ja -tilastojen perusteella 10. Näissä vertailuissa yritysten suuruusjärjestys perustuu liikevaihtoon. Jokaiseen toimialaluokkaan kultakin maantieteelliseltä alueelta valittiin vähintään kaksi yritystä siten, että yhteensä tarkasteltavalta alueelta mukaan tuli yritystä. Yritysten valinta on kuvattu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Selvityksessä yritysten aktiivisuutta mitattiin ympäristöpäämäärien määrällä ja tasoa päämäärien mittaroinnilla. Selvitys on luonteeltaan kartoittava ja perustuu multiple-case-study tutkimusmenetelmän käyttöön. Selvityksessä käytetty yksi aineistolähdetyyppi on kuitenkin poikkeus tapaustutkimuksen periaatteista, mikä on syytä tiedostaa. Selvityksen aineistona on käytetty sekä laadullista että määrällistä ympäristötietoa Suomalaisten yritysten valinta ja valitut yritykset Suomalaisten yritysten valinta perustui Talouselämä-lehden kokoamaan Talouselämä 500 -listaan, jossa suomalaiset yritykset on asetettu liikevaihtonsa mukaan suuruusjärjestykseen. Lista on koottu vuoden 2002 virallisista tilinpäätöksistä, joita on puhdistettu harkinnanvaraisista tilinpäätösjärjestelyistä ja -ryhmittelyistä yhdenmukaisin periaattein 11. Suurimmat kiinteistönomistajat on valittu Kiinteistötalouden instituutin julkaisemien tilastojen perusteella 12. Suomalaisista yrityksistä tarkasteluun valittiin Taulukossa 1 esitetyt yritykset (Taulukko 1) Marshall, R.S., Brown, D. Corporate Environmental Reporting: What s in a metric? Talouselämä. Talouselämä 500 -listaus vuodelta Fortune. July 21, Vol. 148, NO.2. European Edition. Global 500 -lista sekä suurimmat yritykset toimialoittain -taulukot. 11 Talouselämä. Talouselämä 500 -listaus vuodelta Kiinteistötalouden instituutti. The Finnish Property Market 2003, s Nordea-konserniin kuuluu myös Nordea Henkivakuutus, joka on TE-500 listalla sijalla 33. Tapiola-konserniin kuuluva Eläke-Tapiola sijoittuu Talouselämän listalle sijalle 35, Vahinko-Tapiola sijalle 75 ja Henki-Tapiola sijalle 91. Näitä kaikkia tarkastellaan Tapiola-konserniin kuuluvina. Talouselämän listalla sijalla 25 oleva Inex on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) ja Tradekan yhdessä puoliksi omistama konserni (SOK vuosikertomus 2002, s. 69). Tästä syystä Inexiä käsitellään SOK:n yhteydessä eikä omana yrityksenään. Sonera ja Telia yhdistyivät joulukuussa Tässä tarkastelleen pääsääntöisesti Soneran ilmoittamia tietoja, mutta myös uuden TeliaSoneran Internet-sivuja on käytetty aineistona. 12

14 Taulukko 1 Tarkasteluun valitut suomalaiset yritykset. Suluissa on ilmoitettu yrityksen sijoittuminen Talouselämä 500 -listalla (Talouselämä. Talouselämä 500 -listaus vuodelta 2003). toimiala valitut yritykset pankki- ja vakuutusala Nordea-konserni (3), Sampo-konserni (16), Tapiola-konserni (35) kaupan ala Kesko-konserni (7), SOK-konserni (14), Stockmann-konserni (34) ICT-ala Nokia-konserni (1), Sonera-konserni [TeliaSonera](20), Elisa-konserni (29) konsulttiala Jaakko Pöyry Group (94), Accenture (307) kiinteistönomistajat Senaatti-kiinteistöt (-), Varma-Sampo (12), Ilmarinen (13) Oman hankaluutensa tarkasteluun tuo yksittäisen konserniin kuuluvien yritysten tulkinta joko konserniin kuuluvaksi tai itsenäiseksi yritykseksi. Tässä selvityksessä tarkastelu on suoritettu pääsääntöisesti konsernitasolla. Toinen vastaava tulkinnanvarainen asia on Suomessa toimivien kansainvälisten yritysten tarkasteleminen. Näiden monikansallisten yhtiöiden tapauksessa on hyödynnetty sekä yhtiön suomalaisia että kansainvälisiä Internet-sivuja Eurooppalaisten yritysten valinta ja valitut yritykset Eurooppalaiset yritykset valittiin konsulttipalveluita lukuun ottamatta Fortune-lehden yritysvertailun perusteella. Fortune tekee vuosittain Global 500 -vertailun maailman suurimmista yrityksistä ja esittää tulokset luokiteltuna muun muassa maittain ja toimialoittain. Global 500 -vertailussa yritykset on esitetty liikevaihdon mukaan suuruusjärjestyksessä. 14 Fortune jakaa yritykset 50 eri toimialaan ja määrittää yrityksen toimialaksi sen toiminnan, josta suurin osa yrityksen liikevaihdosta muodostuu 15. Tästä syystä tässä selvityksessä tarkasteltaviin toimialaluokkiin sisällytettiin yrityksiä useammilta Fortunen toimialoilta. Esimerkiksi selvityksen pankit ja vakuutusyhtiöt -luokkaan sisältyy useampia eri tyyppisiä vakuutuksia tarjoavia yrityksiä Fortunen listalta. 16 Kiinteistönomistajien osalta tarkasteluun on otettu vain sellaiset yritykset, joiden päätoimialaan kuuluu kiinteistöliiketoiminta. Suurista kiinteistönomistajista tarkastelun ulkopuolelle jäävät siis muun muassa Helsingin kaupunki ja Fortum. 14 Fortune. July 21, Vol. 148, NO.2. European Edition. Global 500 -lista sekä suurimmat yritykset toimialoittain -taulukot. 15 Fortune. July 21, Vol. 148, NO.2. European Edition, s. F-12. Toimialajaottelu perustuu U.S. Office of Management and Budget:n luokitteluun. 16 Pankit ja vakuutusyhtiöt luokkaan valittiin seuraaviin Fortunen toimialaluokkiin kuuluvia yrityksiä: Insurance: p&c (stock), Insurance: life, health (mutual), Banks: commercial and savings. Kaupan alan yritysten Fortune-toimialat ovat general merchandisers ja speciality retailers. ICT-alan yritysten toimialat ovat: Telecommunications, Computer services and software sekä Network and other communications equipment. 13

15 Selvitykseen valittiin Fortune Global 500 -listalta valittuihin toimialoihin kuuluvat suurimmat eurooppalaiset yritykset (Taulukko 2). Tarkasteluun sisällytettiin kolme pankki ja vakuutusyhtiö -toimialan sekä kaksi kaupan alan yritystä 17. ICT-alan yrityksistä selvitykseen tuli mukaan kolme eurooppalaista teleoperaattoria. Konsulttiyritykset ovat liikevaihdoltaan niin pieniä, että ne eivät yllä Fortune Global 500 -listalle. Tarkasteltaviksi konsulttialan yrityksiksi tässä selvityksessä valittiin konsulttien itselleen tunnistamista vertailuyrityksistä Euroopan kaksi liikevaihdoltaan suurinta yritystä. 18 Eurooppalaisia yrityksiä tarkasteltaessa tässä ei tarkoiteta suomalaisia yrityksiä. Taulukko 2 Tarkasteluun valitut eurooppalaiset yritykset. Suluissa on ilmoitettu yrityksen kotimaa sekä sijoittuminen Fortune Global 500 -listalla. toimiala valitut yritykset pankki- ja vakuutusala Allianz (Saksa, 12), ING Group (Alankomaat, 17), AXA (Ranska, 31) kaupan ala Pinault-Printemps-Redoute (Ranska, 163), Kingfisher (Iso-Britannia, 292) ICT-ala konsulttiala Deutsche Telekom (Saksa, 55), Vodafone (Iso-Britannia, 60), France Telekom (Ranska, 71) Amec (Iso-Britannia), SCC Scandiaconsult (Ruotsi) Pohjoisamerikkalaisten yritysten valinta ja valitut yritykset Pohjoisamerikkalaiset yritykset valittiin samoin periaattein kuin eurooppalaiset yritykset Fortune Global 500 -listan perusteella. Tarkasteluun sisältyy kaksi pankkia, kolme kauppaa kolme ICT-yritystä ja kaksi konsulttialan yritystä. Pohjoisamerikkalaisista pankit ja vakuutusyhtiöt -toimialan suurimmista yrityksistä kaksi ei julkaise minkäänlaista ympäristötietoa toiminnastaan. Nämä yritykset, American International Group ja State Farm Insurance, jätettiin tarkastelun ulkopuolelle Fortune Global 500 -listalla sijalla 194 olevasta Fonciére Euriksesta ei ollut saatavilla tietoa, koska yrityksellä ei ole internetsivuja tai sivut eivät olleen käytössä selvityksentekohetkellä. Eurooppalaisista kaupan alan yrityksistä tarkasteluun otettiin siten Euroopan kolmanneksi suurin alan yritys Kingfisher. 18 Jaakko Pöyry Group. Peer group. Liikevaihdot on koottu yritysten kotisivuilta. Scandiaconsult ja Ramboll ovat yhdistyneet. 19 American International Group (Global 500 -listalla sijalla 25), joka on Pohjois-Amerikan toiseksi suurin pankit ja vakuutusyhtiöt -ryhmän yritys, ei julkaise ympäristötietoa Internet-sivuillaan tai vuosikertomuksessaan. Vastaava tilanne on ryhmän toiseksi suurimmalla yrityksellä, State Farm Insurancella (Global 500 -listalla sijalla 56). Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä koskevaan tarkasteluun otetaan siten mukaan seuraavaksi suurin Bank of America. 14

16 Konsulttialan yrityksistä valittiin kaksi alan itselleen tunnistamista Pohjois-Amerikassa toimivista vertailuyrityksistä 20. Nämä yritykset olivat Jacobs Engineering Group ja kanadalainen SNC-Lavalin Group 21. Valitut yritykset on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3). Taulukko 3 Tarkasteluun valitut pohjoisamerikkalaiset yritykset. Suluissa on ilmoitettu yrityksen sijoitus Fortune Global 500 -listalla. toimiala valitut yritykset pankki- ja vakuutusala Citigroup (13), Bank of America (64) kaupan ala Wal-Mart Stores (1), Target (72), Home Depot (37) ICT-ala Verizon Communications (24), Microsoft (137), Motorola (156) konsulttiala Jacobs Engineering Group, SNC-Lavalin 20 Jaakko Pöyry Group. Peer group. 21 Kanadalainen SNC-Lavalin Group otettiin mukaan siksi, että Jaakko Pöyry Groupin vertailuryhmässä ei ole muita pohjoisamerikkalaisia yrityksiä. 15

17 2 Yritysten ympäristöpäämäärät 2.1 Yleistä Tässä kappaleessa esitetään lyhyesti tarkasteltujen yritysten Internetissä julkaisema ympäristötieto sekä yrityksillä mahdollisesti käytössä olevat ympäristöpäämäärät ja -mittarit. Yritykset esitellään alueittain ja toimialoittain järjestettyinä. Esitettävät tiedot yrityksistä on koottu kahteen liitteenä olevaan taulukkoon 22. Toisessa taulukossa yritykset on järjestetty alueittain ja toisessa toimialoittain. Taulukoissa on esitetty kootusti yritysten ympäristöasioiden hallinnasta ja ympäristöpäämääristä ja - indikaattoreista tehdyt havainnot. Taulukoiden ympäristöasioiden hallinta -kohtiin yritys on saanut merkinnän, jos kyseinen tieto on mainittu käytetyssä aineistossa. Päämäärät / indikaattorit -kohtiin yritys on saanut merkinnän, jos kyseinen päämäärä tai indikaattori on ilmoitettu yrityksen päämääräksi tai jos kyseistä asiaa mitataan yrityksessä ja siitä on saatavissa lukuarvoin ilmoitettua tietoa. Taulukoissa käytetty tähti-merkintä ( ) kertoo, että kyseinen kohta on tunnistettu päämääräksi ja M-merkintä (M), että kyseisestä kohdasta esitetään määrällisiä mittaustuloksia. Tarkennuksia yrityksistä tehtyihin havaintoihin ja kokoavien taulukoiden merkintöihin on esitetty liitteessä Taulukot on laadittu seuraavia periaatteita noudattaen. Ensinnäkin niissä on esitetty vain sellaiset päämäärät, jotka on omaksunut vähintään kaksi yritystä. Toiseksi samantyyppisiä, mutta eri termein ilmaistuja päämääriä on yhdistetty yhden yhteisen otsikon alle. Esimerkiksi liikennettä ja kuljetuksia voidaan seurata muun muassa ajettujen kilometrien, kulutetun polttoaineen tai kuljetettujen kuormien määrillä. Jätteiden hyödyntäminen -päämäärään on rinnastettu yritysten tunnistamista päämääristä kierrätyspalvelut asiakkaille, jätteiden hyötykäyttö, tuotteiden hävittäminen sekä kierrätys. Sama periaate koskee myös ympäristövaikutuksia, joissa esimerkiksi ilmastonmuutospäämäärään on tulkittu kuuluvaksi yritysten ilmoittavat hiilidioksidipäästöt, kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt. Vastaavasti happamoituminenpäämäärään sisältyvät rikkidioksidi- ja typen oksidipäästöt ja alailmakehän otsonia aiheuttavat hiilivety- ja voc-päästöt. 22 LIITE 1: Yritysten ympäristöpäämäärät alueittain, LIITE 2: Yritysten ympäristöpäämäärät toimialoittain 23 LIITE 3 Tarkennuksia yrityksistä tehtyihin havaintoihin ja kokoavien taulukoiden merkintöihin 16

18 Tehtyjen yleistyksien vuoksi taulukot eivät anna kattavaa kuvaa yritysten hyvin erilaisista ympäristöpäämääristä, vaan esittelevät tavallisimmat päämäärät. Taulukoiden perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä yleisimmin käytössä olevista ja tyypillisimmistä päämääristä. ISO sertifioitu kohtaan yritys on saanut merkinnän, jos jokin konserniin kuuluva yritys on sertifioitu. Tämä tulkintatapa on omaksuttu siksi, että suurten yritysten verifionnin kattavuuden varmistaminen ei vastannut tarkoitustaan. Mikäli yrityksellä on käytössä ISO ympäristöjärjestelmäsertifikaatti, sillä on tulkittu olevan myös ympäristöpolitiikka, joka on sertifioinnin edellytyksenä. Jotta yritys on saanut merkinnän kohtaan raportoi vuosikertomuksessa, vuosikertomukselle on asetettu vaatimus esimerkiksi saavutettujen tuloksien raportoinnista tai muuten tarkkaa kuvausta ympäristötyöstä. Muutaman rivin mainintaa yrityksen ympäristötyöstä ei ole pidetty riittävänä. 2.2 Suomi Pankki- ja vakuutusala Nordean ympäristöpolitiikka otetaan käyttöön vuonna 2003, joten selvityksen kirjoitushetkellä Nordealla ei ole politiikkaan perustuvia ympäristöpäämääriä 24. Nordean yhteiskunnallisen vastuun periaatteissa tosin todetaan, että yritys pyrkii vähentämään liiketoimintansa negatiivisia ympäristövaikutuksia 25. Internet-sivuillaan yritys mainitsee, että paperinkeräys ja ympäristön kannalta haitallisen jätteen käsittely ovat osa konsernin toimintaohjeita ja -tapoja. Nordea toteaa, että tietotekniikan avulla on mahdollista vähentää energian ja paperin kulutusta sekä matkustamista. Erityisesti sähköisten viestintävälineiden hyödyntämisellä, kuten videokokouksilla, voidaan vaikuttaa matkustamistarpeeseen. Tietotekniikan hankinnoissa otetaan huomioon ympäristötekijät. 26 Vuosikertomuksessaan Nordea käsittelee yhteiskunnallisia asioita Corporate Social Responsibility kohdassa. 27 Ympäristötunnuslukuja yrityksestä ei ole saatavilla. Sampo-konserni ilmoittaa ympäristöpolitiikkaansa pohjautuen tavoitteekseen täyttää lakisääteiset velvollisuudet, edistää kierrätystä, vähentää jätteiden määrää sekä kehittää ja edistää paperittomien prosessien käyttöä. Lisäksi kiinteistökohteisiin valmistellaan ympäristösuunnitelmia ja henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa. Yrityksen keräämiä ympäristötunnuslukuja ovat sähkö- ja lämpöenergian sekä veden kulutus ja käytetyn paperin määrä Nordea. Tietoa Nordeasta, Ympäristö. 25 Nordea. Nordean yhteiskunnallisen vastuun periaatteet. 26 Nordea. Tietoa Nordeasta, Ympäristö. 27 Nordea. Annual Review Sampo. Sammon yhteiskuntavastuuraportti 2002, s

19 Tapiola-ryhmä kertoo ympäristöpolitiikassaan yleiseksi päämääräkseen tulla tunnetuksi finanssialan ympäristöasioiden hoidon edelläkävijänä Suomessa. Päämäärän saavuttamisen edellytykseksi on lueteltu viisi kohtaa, jotka ovat tiivistettyinä ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa, ympäristöturvallisuutta edistävien palveluiden kehittäminen, ympäristöviestintään panostaminen ja ympäristökeskusteluun osallistuminen. 29 Tapiola jakaa oman toimintansa ympäristönäkökohdat välillisiin ja välittömiin vaikutuksiin ja ilmoittaa, että sen merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset aiheutuvat energian kulutuksesta, paperin käytöstä, tarvikkeiden ja palvelujen hankinnasta, jätteistä ja työmatkaliikenteestä. Välillisiä ympäristövaikutuksia Tapiolan mukaan on asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin kohdistuvalla toiminnalla, kuten ympäristövakuutuksilla ja sijoitustoiminnalla. 30 Toisaalla edellä mainittujen välittömien ympäristövaikutusten listaa on täydennetty vielä tavarankuljetuksilla 31. Tapiola mittaa toimintansa sähkö- ja lämpöenergian käyttöä, veden kulutusta, paperin käyttöä, jätteiden määrää sekä jätteiden hyötykäyttöä. 32 Kaupan ala Keskon ympäristöpäämääriä ei ole ilmoitettu selkeästi. Ympäristöpolitiikassaan Kesko toteaa, että K-ryhmä haluaa omilla toimenpiteillään vähentää myymiensä tuotteiden tuotantoon, jakeluun, käyttöön ja jätehuoltoon liittyviä ympäristöhaittoja. Politiikassa on eroteltu toisistaan otsikkotasolla seuraavat osa-alueet: tuotteet, pakkaukset, jätehuolto, logistiikka, toimipaikat ja henkilökunta. Näihin liittyvät muun muassa energian säästö, päästöjen vähentäminen ja jätehuolto. 33 Keskon merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset syntyvät tavaroiden varastoinnista, käsittelystä ja kuljetuksista, kiinteistöjen rakennuttamisesta ja käytöstä sekä jätehuollosta. 34 Keskolla on käytössä lukuisia ympäristövastuun mittareita ja tunnuslukuja, joilla yritys seuraa monipuolisesti omaa ympäristösuoriutumistaan. Tunnuslukuja on jaoteltu eri kategorioihin, joita ovat esimerkiksi kiinteistöihin liittyvät kulutustiedot, kuten sähkö- ja lämpöenergia, sekä jakelukuljetukset, joita kuvataan muun muassa kuormien määrillä, energiankäytöllä ja aiheutuneilla päästöillä. 35 SOK-yhtymä esittää ympäristönäkökohtansa selkeästi sekä Internet-sivustollaan että ympäristöraportissaan. Ympäristönäkökohtia yhtymällä on yhteensä kahdeksan ja ne ovat otsikkotasolla: 29 Tapiola-ryhmä. Tapiolan ympäristöpolitiikka. 30 Tapiola-ryhmä. Ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset. 31 Tapiola-ryhmä. Ympäristöjohtaminen Tapiolassa. 32 Tapiola-ryhmä. Tapiolan ympäristötoiminta Lisäksi aineistona käytetty Tapiola-ryhmän tilinpäätöstä vuodelta Kesko. Ympäristöpolitiikka. 34 Kesko. Keskon vuosi 2002, s Kesko. Yhteiskuntavastuun raportti 2002, erityisesti s

20 kiinteistöt ja toimitilat energian ja veden kulutus hankinta ja logistiikka pakkaukset valikoimat jätehuolto kierrätyspalvelut asiakkaille ympäristöriskit ja päästöt. Kiinteistöihin ja toimitiloihin liittyvistä ympäristöpäämääristä todetaan, että kahdelle yhtymän ketjulle laadittiin vuonna 2002 ympäristötavoitteet. Näistä tavoitteista ei kuitenkaan kerrota tarkemmin. 36 SOK-yhtymän osittain omistama Inex-konserni on myös erotellut ympäristöpolitiikassaan pakkaukset, kierrätettävät kuljetusyksiköt ja toimintojen sekä toimitilojen ympäristövaikutukset. Inex pyrkii vähentämään syntyvän pakkausjätteen määrää ja kehittämään kierrätettäviä kuljetusyksikköjärjestelmiä. Erilaisissa toiminnoissa, kuten valmistuksessa ja varastoinnissa, etsitään energiaa säästäviä ja ympäristön kuormitusta vähentäviä ratkaisuja. 37 Tavanomaisesta energiankulutuksesta SOK toteaa, että kaupan alalla energiaratkaisut liittyvät pääosin ilmanvaihtoon, valaistukseen ja kylmäsäilytykseen. Hieman tavanomaisesta poikkeava ympäristöpäämäärä valikoimat tarkoittaa ympäristömerkittyjen, luomu-, ja reilun kaupan tuotteiden valikoimaa myymälöissä. Jätehuollossa yhtymä erittelee jätteiden neljä pääkomponenttia, biojäte, pahvi, energiajäte ja kaatopaikkajäte. Suurimmaksi potentiaaliseksi ympäristöriskiksi ilmoitetaan polttoaineen varastointi ja jakelu. 38 Stockmann pyrkii toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja noudattaa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä. Stockmann toteaa ympäristöpolitiikassaan, että kaupan alan suurimmat suorat ympäristövaikutukset liittyvät kuljetusten polttoaineen kulutukseen ja niiden päästöihin, pakkausjätteisiin sekä varastoinnin ja myymälöiden energiankulutukseen. Tämän lisäksi uudisrakentaminen, korjaaminen ja kiinteistöjen ylläpito sekä toiminta kiinteistöissä ja myymälöissä vaikuttavat materiaalin käyttöön, energian kulutukseen ja jätehuoltoon. Stockmann pyrkii energiaa säästävään kustannustehokkuuteen kuljetuksissa, vähentämään ja kierrättämään jätteitä ja suosimaan tarkoituksenmukaisia ja kierrätettävissä olevia pakkausmateriaaleja. Energian kulutusta pyritään tehostamaan laiteinvestointien, ohjeistuksien ja automatisoinnin avulla. Korjaus- ja kunnostustöiden yhteydessä vanhoja järjestelmiä korvataan tehokkaammilla ja energiaa säästävillä järjestelmillä ja laitteilla Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK. Ympäristöraportti Inex-konserni. Inex-konsernin ympäristöpolitiikka. 38 Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK. Ympäristöraportti Stockmann-konserni. Stockmann-konsernin ympäristöpolitiikka ja Stockmann-konserni. Vuosikertomus