YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 51 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 51 Espoo 2004 TKK-RTA-S51 YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ Mikko Nousiainen Seppo Junnila TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2

3 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 51 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 51 Espoo 2004 TKK-RTA-S51 YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ Mikko Nousiainen Seppo Junnila TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

4 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax TKK Rakentamistalous ISBN ISBN (PDF) ISSN Kannen kuva: Mikko Nousiainen Otamedia Oy 1. painos Espoo 2004

5 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Osasto/laboratorio ja URL/verkko-osoite Rakentamistalouden laboratorio Tekijä(t) TIIVISTELMÄSIVU Julkaisija Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalouden laboratorio Nousiainen, Mikko & Junnila, Seppo Julkaisun nimi YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitetään toimitilaintensiivisten kevyen ja palveluteollisuuden yritysten valitsemat toimintansa ympäristöpäämäärät. Tuloksia tarkastellaan sekä maantieteellisten alueiden että toimialojen mukaan. Lisäksi selvityksessä arvioidaan yritysten ympäristöjohtamisen aktiivisuutta ja tasoa yritysten valitsemien ympäristöpäämäärien ja -mittareiden avulla sekä selvitetään, kuinka tyypillistä yrityksissä on toimitilojen tunnistaminen ympäristöpäämääräksi. Tarkasteluun valitut yritykset edustavat kolmea maantieteellistä aluetta, Suomea, Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa, ja ne toimivat viidellä eri toimialalla. Toimialat ovat pankki- ja vakuutus, kauppa, informaatio- ja kommunikaatioteknologia (ICT) ja konsulttipalvelut. Lisäksi selvityksessä on mukana kolme suomalaista kiinteistöjä omistavaa ja vuokraavaa yritystä. Selvitys käsittää 34 toimialojensa suurinta yritystä ja perustuu yritysten Internet-sivuillaan julkaisemaan ympäristötietoon. Suomessa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa toimivien yritysten ympäristötyön laajuudessa ja tasossa on havaittavissa selviä eroavaisuuksia, mikä ilmenee yritysten tunnistamien ympäristöpäämäärien lukumäärästä sekä yrityksen toimintaa seuraavien ympäristömittareiden käytöstä. Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten yritysten tunnistamien ympäristöpäämäärien välillä ei ole merkittävää eroa. Sen sijaan pohjoisamerikkalaisten yritysten ympäristötyö on vielä pääsääntöisesti vaatimatonta ympäristöpäämäärien ja -mittareiden lukumäärällä arvioituna. Pohjois-Amerikassa ympäristömittarit ovat poikkeuksellisia, kun taas Suomessa ja Euroopassa niitä käytetään jo melko kattavasti. Toimialakohtaisessa tarkastelussa konsulttiala erottuu muista toimialoista selvästi, sillä konsulttialan yritykset ovat tunnistaneet muihin toimialoihin verrattuna selvästi vähemmän ympäristöpäämääriä. Ympäristöpäämäärien käyttö johtamisessa on samalla tasolla pankki- vakuutusalalla, kaupan alalla sekä informaatio- ja kommunikaatioalalla. Yleisimmät ympäristöpäämäärät ovat sähköenergian kulutus, jätteiden määrä, veden ja lämpöenergian kulutus sekä ilmastonmuutos ja lainsäädännön noudattaminen. Näistä tavanomaisista ympäristöpäämääristä valtaosa liittyy keskeisesti kiinteistöihin. Kuitenkin vain kuusi tutkituista 34 yrityksestä on tunnistanut kiinteistöt ja toimitilat ympäristöpäämääräkseen. Yrityksillä on käytössään hyvin erilaisia ympäristöpäämääriä. Käsitteenä ympäristöpäämäärä, kuten muutkaan ympäristöalan käsitteet, eivät ole vakiintuneet huolimatta käsitteiden ohjeistamisesta kansainvälisessä standardissa. Yritykset eivät siten näytä tiedostaneen kiinteistöjen ja toimitilajohtamisen keskeistä merkitystä yrityksen ympäristötyössä. Tunnistamalla kiinteistöt ja toimitilat yhdeksi tärkeäksi ympäristöpäämääräksi, yritykset voisivat todennäköisesti tehostaa omaa ympäristötyötään merkittävästi. Asiasanat (avainsanat) ja luokat ympäristöjohtaminen, vertailu, ympäristöpäämäärä, ympäristöindikaattori Paikka Espoo Vuosi 2004 Sivumäärä 61 Julkaisun kieli suomi Tiivistelmän kieli suomi, englanti ISBN (painettu) ISBN (elektroninen) ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (painettu) TKK-RTA-S51 ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (elektroninen) URL (verkko-osoite) Muuta bibliografista tietoa (painos, kuvat, taulukot, liitteet)

6

7 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department/laboratory and URL/Internet address Construction Economics and Management Author (s) ABSTRACT PAGE Publisher Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Nousiainen, Mikko & Junnila, Seppo Title ENVIRONMENTAL OBJECTIVES OF COMPANIES OPERATING IN SERVICE AND LIGHT INDUSTRIES Abstract The aim of the study is to define environmental objectives of companies operating in service and light industry. The case companies chosen for the study represents different geographical areas and industrial sectors. The environmental activity of companies is measured based on the environmental objectives and indicators chosen by companies. Examined companies operate in office-space intensive industries, such as banking and insurances, information and communication technologies (ICT), trade, and consulting services. Companies are the biggest in each industrial sector and represent three geographical areas, Finland, Europe and North America. Together 34 companies are examined. The study was conducted based on the publicly available documents from the selected companies. Clear differences were found between Finnish, European and North American companies. Both Finnish and European companies use environmental objectives and indicators actively and are clearly ahead of American companies. Environmental management in Finland and Europe seems to be in good level, but in North America companies environmental work is generally speaking poor. The use of environmental indicators in North America is uncommon. When comparing the different industry sectors, consulting is clearly the least active. The banks and insurances, trade and ICT companies use environmental objectives similarly. Environmental objectives mentioned most often were i.e. consumption of electricity, amount of waste, the consumption of water and heat, climate chance and following the legislation. Most of these environmental objectives are closely related to the use of facilities. However, only six companies mentioned explicitly facilities or facility management to be an issue in their environmental management. Generally speaking environmental objectives are used in many purposes in companies. In conclusion, it seems that at the present state, the facilities and facility management has not explicitly been recognized as a significant environmental issue in companies operating in service and light industries, but at the same time, the companies have indirectly stated the importance of facilities by choosing their environmental objective, such as use of energy and water. By recognizing the key role of facility management, the companies would probably improve the effectiveness of their environmental work significantly. Keywords and classification environmental management, comparison, environmental objective, environmental indicator Place Espoo Year 2004 Number of pages 61 Language of publication Finnish Language of abstract Finnish, English ISBN (printed) ISBN (electronic) ISSN and number or report code (printed) TKK-RTA-S51 ISSN and number or report code (electronic) URL (Internet address) Supplementary bibliographic data (edition, figures, tables, appendices)

8 7

9 Esipuhe Tämä selvitys julkaistaan osana Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden Toimitilojen ympäristöjohtaminen (TOIMI) -tutkimusprojektia. TOIMI-tutkimuksen tavoitteena on osoittaa toimitilojen ympäristöasioiden hallinnan strateginen merkitys yritysten ympäristöjohtamisessa sekä määritellä ympäristötunnusluvut ja konkreettiset keinot toimitilojen ympäristöasioiden hallintaan. Selvityksessä kartoitetaan suurimpien kevyen ja palveluteollisuuden yritysten ympäristöpäämäärät eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla. TOIMI-projektin kannalta selvityksen lopputulos on kiinnostava: kevyen ja palveluteollisuuden yritykset eivät näytä tunnistaneet toimitiloja yhdeksi merkittäväksi ympäristönäkökohdakseen. TOIMI- tutkimushankkeen päärahoittajana toimii Tekes. Lisäksi tutkimusta rahoittavat alla luetellut yritykset, joiden edustajat muodostavat tutkimuksen johtoryhmän. Esitämme suuret kiitokset tutkimuksen rahoittajille sekä tutkimusta ohjanneille johtoryhmän jäsenille. Tiina Tanninen-Ahonen Matti Rinnekangas (pj) Karoliina Vahala Mia-Kristiina Viitanen Merja Julin Jouko Kankainen Arto Saari Tekes Nordea OyJ Jaakko Pöyry Group Nokia OyJ Kapiteeli Oy Teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Selvitys on tehty Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet DI Mikko Nousiainen ja TkL Seppo Junnila. Espoossa Mikko Nousiainen & Seppo Junnila 8

10 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE KÄSITTEET JOHDANTO Selvityksen tarkoitus ja tehdyt rajaukset Aineisto ja tutkimusmenetelmät YRITYSTEN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT Yleistä Suomi Eurooppa Pohjois-Amerikka YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRIEN TARKASTELU Tavanomaisimmat ympäristöpäämäärät Alueelliset tulokset Toimialakohtaiset tulokset Yrityskohtaiset tulokset Kiinteistöt ja toimitilat Muita havaintoja Luotettavuustarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET Selvityksen tarkoitus ja keskeiset tulokset Tulosten yleistäminen ja jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Yritysten ympäristöpäämäärät alueittain Yritysten ympäristöpäämäärät toimialoittain Tarkennuksia yrityksistä tehtyihin havaintoihin sekä kokoavien taulukoiden merkintöihin 9

11 Käsitteet Ympäristöpäämäärä (environmental objective) Yleisluontoinen ympäristötavoite, jonka perustana on ympäristöpolitiikka ja jonka organisaatio asettaa itselleen. Se on määrällinen silloin, kun se on käytännössä mahdollista. 1 Ympäristömittari, ympäristöindikaattori (environmental indicator) Ympäristömittarilla tarkoitetaan tässä sellaista organisaation käyttämää tunnuslukua, jolla ilmaistaan jonkin ympäristön tilaan, ekosysteemiin tai raaka-aineiden käyttöön suoraan tai epäsuoraan vaikuttavan asian kehitystä kvantitatiivisesti. Ympäristömittarilla tarkoitetaan tässä selvityksessä samaa kuin ympäristöindikaattorilla. Ympäristönäkökohta (environmental aspect) Organisaation toimintojen, tuotteiden tai palvelujen osa, joka voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Merkittävä ympäristönäkökohta on sellainen, jolla on tai voi olla merkittävä ympäristövaikutus. 2 Ympäristötavoite (environmental target) Ympäristöpäämääriin perustuva, organisaatiolle tai sen osille soveltuva yksityiskohtainen vaatimus, joka on tarpeen asettaa ja täyttää ko. päämäärien saavuttamiseksi, ja joka on määrällinen silloin, kun se on käytännössä mahdollista. 3 Ympäristövaikutus (environmental impact) Jonkin tekijän tai joidenkin tekijöiden aiheuttama muutos ympäristössä. Ympäristövaikutukset voivat olla hyödyllisiä, merkityksettömiä tai haitallisia. Erilaisia ympäristövaikutuksia tutkittaessa ja analysoitaessa pyritään nykyisin selvittämään mahdollisimman tarkasti ihmisen toiminnasta aiheutuvat haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavat tekijät. Muutoksia aiheuttavat tekijät voivat olla niin yksittäisiä aineita kuin toimintoja tai ilmiöitä. 4 Ympäristövaikutuksella voidaan tarkoittaa myös mitä tahansa haitallista tai hyödyllistä muutosta ympäristössä, joka on kokonaan tai osittain organisaation toimintojen, tuotteiden tai palvelujen seurausta. 5 Yleensä ympäristövaikutuksista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia, ICT-ala (information and communication technologies) Yhdistelmä valmistus- ja palveluteollisuutta, jossa tallennetaan, välitetään ja näytetään tietoa ja informaatiota elektronisesti. Lisäksi valmistusteollisuudessa (tehdasteollisuudessa) ICT-alan tuotteen tarkoituksena on oltava tiedon käsittely ja viestintä ja näihin toimintoihin tulee sisältyä tiedon lähettäminen ja näyttäminen. Lisäksi tuotteen tulee hyödyntää elektronista prosessia fyysisen ilmiön tunnistamiseen, mittaamiseen ja/tai tallentamiseen tai fyysisen prosessin kontrolloimiseen. Palveluteollisuudessa lopputuloksen (tuotteen) tarkoituksena on oltava informaation käsittely ja viestintä elektronisin keinoin. 6 1 Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Tekniikan sanastokeskus. Ympäristösanasto 1998, s Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Organization for Economic Co-operation and Development (OECD). Science, Technology and Industry Scoreboard

12 1 Johdanto 1.1 Selvityksen tarkoitus ja tehdyt rajaukset Hyvän yrityksen tunnusmerkiksi ei nyky-yhteiskunnassa riitä kiitettävä taloudellinen suoriutuminen. Tilikauden tuloksen ja muiden taloudellisten tunnuslukujen ohessa yrityksen hyvyyttä arvioidaan myös ympäristö- ja sosiaalisilla kriteereillä. Yritykset pyrkivät toimimaan vastuullisesti ottaen ympäristön ja työntekijöiden aseman huomioon toiminnassaan. Tästä työstä yritykset esimerkiksi viestivät ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raporteissaan. Ympäristöpäämäärät ovat osa yrityksen ympäristöjohtamista ja niillä tarkoitetaan organisaation itselleen asettamia yleisluontoisia tavoitteita. Ympäristöpäämäärien tarkoitus on kohdistaa yrityksen ympäristötyö tiettyihin tärkeäksi koettuihin asioihin, luoda painotuksia ja parantaa näin ympäristösuoriutumista. Selvityksen tarkoitus on tuottaa tietoa toimialansa suurimpien yritysten ympäristöpäämääristä ja siitä, mitä yritykset mittaavat omassa ympäristöjohtamisessaan. Ympäristöpäämäärien avulla pyritään arvioimaan yrityksen ympäristöjohtamisen aktiivisuutta ja tasoa. Selvityksen tavoitteena on selvittää millaisia eroavaisuuksia eri maantieteellisillä alueilla ja toimialoilla toimivien yritysten ympäristöpäämäärissä on, ja ovatko yritykset tunnistaneet toimitiloja yhdeksi merkittäväksi ympäristönäkökohdakseen? Selvitys keskittyy yrityksiin, joissa toimitilat ovat oleellinen tukitoimi tuotantoprosessille. Tällaisia ovat palvelu- ja kevyen teollisuuden alan yritykset. Selvityksen ulkopuolelle jäävät kaikki raskaampaa teollista toimintaa harjoittavat yritykset. Selvitykseen valitut toimialat ovat pankki ja vakuutusala, kaupan ala, informaatio- ja kommunikaatioteknologian alan yritykset (ICT) ja konsulttiala 7. Lisäksi mukana on kolme suomalaista kiinteistöjä omistavaa ja vuokraavaa yritystä. Tarkastelun kohteena on kolmen maantieteellisen alueen, Suomen, Euroopan ja Pohjois-Amerikan, yritykset 8. 7 Taloudellinen yhteistyö- ja kehittämisjärjestö (OECD) on määritellyt ICT-alan vuonna 1998 yhdistelmäksi valmistus- ja palveluteollisuutta, jossa tallennetaan, välitetään ja näytetään tietoa ja informaatiota elektronisesti. Lisävaatimuksena on todettu, että valmistusteollisuudessa (tehdasteollisuudessa) ICT-alan tuotteen tarkoituksena on oltava tiedon käsittely ja viestintä ja näihin toimintoihin tulee sisältyä tiedon lähettäminen ja näyttäminen. Lisäksi tuotteen tulee hyödyntää elektronista prosessia fyysisen ilmiön tunnistamiseen, mittaamiseen ja/tai tallentamiseen tai fyysisen prosessin kontrolloimiseen. Palveluteollisuudessa lopputuloksen (tuotteen) tarkoituksena on oltava informaation käsittely ja viestintä elektronisin keinoin. Organization for Economic Co-operation and Development (OECD). Science, Technology and Industry Scoreboard Eurooppalaisista yrityksistä puhuttaessa tässä selvityksessä ei tarkoiteta suomalaisia yrityksiä. 11

13 1.2 Aineisto ja tutkimusmenetelmät Selvityksen aineiston muodostaa yritysten Internet-sivuillaan julkaisema julkinen ja siellä helposti saatavilla oleva ympäristötieto. Aineistoon sisältyy siten varsinaisen sivuston lisäksi myös muut, sähköisesti saatavat julkaisut, joita ovat tyypillisesti yritysten vuosikertomukset ja mahdolliset yhteiskuntavastuu-, ympäristö-, tai corporate social responsibility (csr) -raportit. Aineisto on kerätty pääsääntöisesti heinäkuussa Selvityksessä oli mukana yhteensä 34 yritystä ja mukaan otettiin jokaisen toimialan suurimmat yritykset alueittain. Suurimmat yritykset valittiin siksi, että ne ovat usein esillä julkisuudessa yrityksen sidosryhmille, ja koska ne esitellään usein koko toimialansa edustajina 9. Yritykset valittiin suuruusjärjestyksessä valmiiden yritysvertailujen ja -tilastojen perusteella 10. Näissä vertailuissa yritysten suuruusjärjestys perustuu liikevaihtoon. Jokaiseen toimialaluokkaan kultakin maantieteelliseltä alueelta valittiin vähintään kaksi yritystä siten, että yhteensä tarkasteltavalta alueelta mukaan tuli yritystä. Yritysten valinta on kuvattu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Selvityksessä yritysten aktiivisuutta mitattiin ympäristöpäämäärien määrällä ja tasoa päämäärien mittaroinnilla. Selvitys on luonteeltaan kartoittava ja perustuu multiple-case-study tutkimusmenetelmän käyttöön. Selvityksessä käytetty yksi aineistolähdetyyppi on kuitenkin poikkeus tapaustutkimuksen periaatteista, mikä on syytä tiedostaa. Selvityksen aineistona on käytetty sekä laadullista että määrällistä ympäristötietoa Suomalaisten yritysten valinta ja valitut yritykset Suomalaisten yritysten valinta perustui Talouselämä-lehden kokoamaan Talouselämä 500 -listaan, jossa suomalaiset yritykset on asetettu liikevaihtonsa mukaan suuruusjärjestykseen. Lista on koottu vuoden 2002 virallisista tilinpäätöksistä, joita on puhdistettu harkinnanvaraisista tilinpäätösjärjestelyistä ja -ryhmittelyistä yhdenmukaisin periaattein 11. Suurimmat kiinteistönomistajat on valittu Kiinteistötalouden instituutin julkaisemien tilastojen perusteella 12. Suomalaisista yrityksistä tarkasteluun valittiin Taulukossa 1 esitetyt yritykset (Taulukko 1) Marshall, R.S., Brown, D. Corporate Environmental Reporting: What s in a metric? Talouselämä. Talouselämä 500 -listaus vuodelta Fortune. July 21, Vol. 148, NO.2. European Edition. Global 500 -lista sekä suurimmat yritykset toimialoittain -taulukot. 11 Talouselämä. Talouselämä 500 -listaus vuodelta Kiinteistötalouden instituutti. The Finnish Property Market 2003, s Nordea-konserniin kuuluu myös Nordea Henkivakuutus, joka on TE-500 listalla sijalla 33. Tapiola-konserniin kuuluva Eläke-Tapiola sijoittuu Talouselämän listalle sijalle 35, Vahinko-Tapiola sijalle 75 ja Henki-Tapiola sijalle 91. Näitä kaikkia tarkastellaan Tapiola-konserniin kuuluvina. Talouselämän listalla sijalla 25 oleva Inex on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) ja Tradekan yhdessä puoliksi omistama konserni (SOK vuosikertomus 2002, s. 69). Tästä syystä Inexiä käsitellään SOK:n yhteydessä eikä omana yrityksenään. Sonera ja Telia yhdistyivät joulukuussa Tässä tarkastelleen pääsääntöisesti Soneran ilmoittamia tietoja, mutta myös uuden TeliaSoneran Internet-sivuja on käytetty aineistona. 12

14 Taulukko 1 Tarkasteluun valitut suomalaiset yritykset. Suluissa on ilmoitettu yrityksen sijoittuminen Talouselämä 500 -listalla (Talouselämä. Talouselämä 500 -listaus vuodelta 2003). toimiala valitut yritykset pankki- ja vakuutusala Nordea-konserni (3), Sampo-konserni (16), Tapiola-konserni (35) kaupan ala Kesko-konserni (7), SOK-konserni (14), Stockmann-konserni (34) ICT-ala Nokia-konserni (1), Sonera-konserni [TeliaSonera](20), Elisa-konserni (29) konsulttiala Jaakko Pöyry Group (94), Accenture (307) kiinteistönomistajat Senaatti-kiinteistöt (-), Varma-Sampo (12), Ilmarinen (13) Oman hankaluutensa tarkasteluun tuo yksittäisen konserniin kuuluvien yritysten tulkinta joko konserniin kuuluvaksi tai itsenäiseksi yritykseksi. Tässä selvityksessä tarkastelu on suoritettu pääsääntöisesti konsernitasolla. Toinen vastaava tulkinnanvarainen asia on Suomessa toimivien kansainvälisten yritysten tarkasteleminen. Näiden monikansallisten yhtiöiden tapauksessa on hyödynnetty sekä yhtiön suomalaisia että kansainvälisiä Internet-sivuja Eurooppalaisten yritysten valinta ja valitut yritykset Eurooppalaiset yritykset valittiin konsulttipalveluita lukuun ottamatta Fortune-lehden yritysvertailun perusteella. Fortune tekee vuosittain Global 500 -vertailun maailman suurimmista yrityksistä ja esittää tulokset luokiteltuna muun muassa maittain ja toimialoittain. Global 500 -vertailussa yritykset on esitetty liikevaihdon mukaan suuruusjärjestyksessä. 14 Fortune jakaa yritykset 50 eri toimialaan ja määrittää yrityksen toimialaksi sen toiminnan, josta suurin osa yrityksen liikevaihdosta muodostuu 15. Tästä syystä tässä selvityksessä tarkasteltaviin toimialaluokkiin sisällytettiin yrityksiä useammilta Fortunen toimialoilta. Esimerkiksi selvityksen pankit ja vakuutusyhtiöt -luokkaan sisältyy useampia eri tyyppisiä vakuutuksia tarjoavia yrityksiä Fortunen listalta. 16 Kiinteistönomistajien osalta tarkasteluun on otettu vain sellaiset yritykset, joiden päätoimialaan kuuluu kiinteistöliiketoiminta. Suurista kiinteistönomistajista tarkastelun ulkopuolelle jäävät siis muun muassa Helsingin kaupunki ja Fortum. 14 Fortune. July 21, Vol. 148, NO.2. European Edition. Global 500 -lista sekä suurimmat yritykset toimialoittain -taulukot. 15 Fortune. July 21, Vol. 148, NO.2. European Edition, s. F-12. Toimialajaottelu perustuu U.S. Office of Management and Budget:n luokitteluun. 16 Pankit ja vakuutusyhtiöt luokkaan valittiin seuraaviin Fortunen toimialaluokkiin kuuluvia yrityksiä: Insurance: p&c (stock), Insurance: life, health (mutual), Banks: commercial and savings. Kaupan alan yritysten Fortune-toimialat ovat general merchandisers ja speciality retailers. ICT-alan yritysten toimialat ovat: Telecommunications, Computer services and software sekä Network and other communications equipment. 13

15 Selvitykseen valittiin Fortune Global 500 -listalta valittuihin toimialoihin kuuluvat suurimmat eurooppalaiset yritykset (Taulukko 2). Tarkasteluun sisällytettiin kolme pankki ja vakuutusyhtiö -toimialan sekä kaksi kaupan alan yritystä 17. ICT-alan yrityksistä selvitykseen tuli mukaan kolme eurooppalaista teleoperaattoria. Konsulttiyritykset ovat liikevaihdoltaan niin pieniä, että ne eivät yllä Fortune Global 500 -listalle. Tarkasteltaviksi konsulttialan yrityksiksi tässä selvityksessä valittiin konsulttien itselleen tunnistamista vertailuyrityksistä Euroopan kaksi liikevaihdoltaan suurinta yritystä. 18 Eurooppalaisia yrityksiä tarkasteltaessa tässä ei tarkoiteta suomalaisia yrityksiä. Taulukko 2 Tarkasteluun valitut eurooppalaiset yritykset. Suluissa on ilmoitettu yrityksen kotimaa sekä sijoittuminen Fortune Global 500 -listalla. toimiala valitut yritykset pankki- ja vakuutusala Allianz (Saksa, 12), ING Group (Alankomaat, 17), AXA (Ranska, 31) kaupan ala Pinault-Printemps-Redoute (Ranska, 163), Kingfisher (Iso-Britannia, 292) ICT-ala konsulttiala Deutsche Telekom (Saksa, 55), Vodafone (Iso-Britannia, 60), France Telekom (Ranska, 71) Amec (Iso-Britannia), SCC Scandiaconsult (Ruotsi) Pohjoisamerikkalaisten yritysten valinta ja valitut yritykset Pohjoisamerikkalaiset yritykset valittiin samoin periaattein kuin eurooppalaiset yritykset Fortune Global 500 -listan perusteella. Tarkasteluun sisältyy kaksi pankkia, kolme kauppaa kolme ICT-yritystä ja kaksi konsulttialan yritystä. Pohjoisamerikkalaisista pankit ja vakuutusyhtiöt -toimialan suurimmista yrityksistä kaksi ei julkaise minkäänlaista ympäristötietoa toiminnastaan. Nämä yritykset, American International Group ja State Farm Insurance, jätettiin tarkastelun ulkopuolelle Fortune Global 500 -listalla sijalla 194 olevasta Fonciére Euriksesta ei ollut saatavilla tietoa, koska yrityksellä ei ole internetsivuja tai sivut eivät olleen käytössä selvityksentekohetkellä. Eurooppalaisista kaupan alan yrityksistä tarkasteluun otettiin siten Euroopan kolmanneksi suurin alan yritys Kingfisher. 18 Jaakko Pöyry Group. Peer group. Liikevaihdot on koottu yritysten kotisivuilta. Scandiaconsult ja Ramboll ovat yhdistyneet. 19 American International Group (Global 500 -listalla sijalla 25), joka on Pohjois-Amerikan toiseksi suurin pankit ja vakuutusyhtiöt -ryhmän yritys, ei julkaise ympäristötietoa Internet-sivuillaan tai vuosikertomuksessaan. Vastaava tilanne on ryhmän toiseksi suurimmalla yrityksellä, State Farm Insurancella (Global 500 -listalla sijalla 56). Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä koskevaan tarkasteluun otetaan siten mukaan seuraavaksi suurin Bank of America. 14

16 Konsulttialan yrityksistä valittiin kaksi alan itselleen tunnistamista Pohjois-Amerikassa toimivista vertailuyrityksistä 20. Nämä yritykset olivat Jacobs Engineering Group ja kanadalainen SNC-Lavalin Group 21. Valitut yritykset on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3). Taulukko 3 Tarkasteluun valitut pohjoisamerikkalaiset yritykset. Suluissa on ilmoitettu yrityksen sijoitus Fortune Global 500 -listalla. toimiala valitut yritykset pankki- ja vakuutusala Citigroup (13), Bank of America (64) kaupan ala Wal-Mart Stores (1), Target (72), Home Depot (37) ICT-ala Verizon Communications (24), Microsoft (137), Motorola (156) konsulttiala Jacobs Engineering Group, SNC-Lavalin 20 Jaakko Pöyry Group. Peer group. 21 Kanadalainen SNC-Lavalin Group otettiin mukaan siksi, että Jaakko Pöyry Groupin vertailuryhmässä ei ole muita pohjoisamerikkalaisia yrityksiä. 15

17 2 Yritysten ympäristöpäämäärät 2.1 Yleistä Tässä kappaleessa esitetään lyhyesti tarkasteltujen yritysten Internetissä julkaisema ympäristötieto sekä yrityksillä mahdollisesti käytössä olevat ympäristöpäämäärät ja -mittarit. Yritykset esitellään alueittain ja toimialoittain järjestettyinä. Esitettävät tiedot yrityksistä on koottu kahteen liitteenä olevaan taulukkoon 22. Toisessa taulukossa yritykset on järjestetty alueittain ja toisessa toimialoittain. Taulukoissa on esitetty kootusti yritysten ympäristöasioiden hallinnasta ja ympäristöpäämääristä ja - indikaattoreista tehdyt havainnot. Taulukoiden ympäristöasioiden hallinta -kohtiin yritys on saanut merkinnän, jos kyseinen tieto on mainittu käytetyssä aineistossa. Päämäärät / indikaattorit -kohtiin yritys on saanut merkinnän, jos kyseinen päämäärä tai indikaattori on ilmoitettu yrityksen päämääräksi tai jos kyseistä asiaa mitataan yrityksessä ja siitä on saatavissa lukuarvoin ilmoitettua tietoa. Taulukoissa käytetty tähti-merkintä ( ) kertoo, että kyseinen kohta on tunnistettu päämääräksi ja M-merkintä (M), että kyseisestä kohdasta esitetään määrällisiä mittaustuloksia. Tarkennuksia yrityksistä tehtyihin havaintoihin ja kokoavien taulukoiden merkintöihin on esitetty liitteessä Taulukot on laadittu seuraavia periaatteita noudattaen. Ensinnäkin niissä on esitetty vain sellaiset päämäärät, jotka on omaksunut vähintään kaksi yritystä. Toiseksi samantyyppisiä, mutta eri termein ilmaistuja päämääriä on yhdistetty yhden yhteisen otsikon alle. Esimerkiksi liikennettä ja kuljetuksia voidaan seurata muun muassa ajettujen kilometrien, kulutetun polttoaineen tai kuljetettujen kuormien määrillä. Jätteiden hyödyntäminen -päämäärään on rinnastettu yritysten tunnistamista päämääristä kierrätyspalvelut asiakkaille, jätteiden hyötykäyttö, tuotteiden hävittäminen sekä kierrätys. Sama periaate koskee myös ympäristövaikutuksia, joissa esimerkiksi ilmastonmuutospäämäärään on tulkittu kuuluvaksi yritysten ilmoittavat hiilidioksidipäästöt, kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt. Vastaavasti happamoituminenpäämäärään sisältyvät rikkidioksidi- ja typen oksidipäästöt ja alailmakehän otsonia aiheuttavat hiilivety- ja voc-päästöt. 22 LIITE 1: Yritysten ympäristöpäämäärät alueittain, LIITE 2: Yritysten ympäristöpäämäärät toimialoittain 23 LIITE 3 Tarkennuksia yrityksistä tehtyihin havaintoihin ja kokoavien taulukoiden merkintöihin 16

18 Tehtyjen yleistyksien vuoksi taulukot eivät anna kattavaa kuvaa yritysten hyvin erilaisista ympäristöpäämääristä, vaan esittelevät tavallisimmat päämäärät. Taulukoiden perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä yleisimmin käytössä olevista ja tyypillisimmistä päämääristä. ISO sertifioitu kohtaan yritys on saanut merkinnän, jos jokin konserniin kuuluva yritys on sertifioitu. Tämä tulkintatapa on omaksuttu siksi, että suurten yritysten verifionnin kattavuuden varmistaminen ei vastannut tarkoitustaan. Mikäli yrityksellä on käytössä ISO ympäristöjärjestelmäsertifikaatti, sillä on tulkittu olevan myös ympäristöpolitiikka, joka on sertifioinnin edellytyksenä. Jotta yritys on saanut merkinnän kohtaan raportoi vuosikertomuksessa, vuosikertomukselle on asetettu vaatimus esimerkiksi saavutettujen tuloksien raportoinnista tai muuten tarkkaa kuvausta ympäristötyöstä. Muutaman rivin mainintaa yrityksen ympäristötyöstä ei ole pidetty riittävänä. 2.2 Suomi Pankki- ja vakuutusala Nordean ympäristöpolitiikka otetaan käyttöön vuonna 2003, joten selvityksen kirjoitushetkellä Nordealla ei ole politiikkaan perustuvia ympäristöpäämääriä 24. Nordean yhteiskunnallisen vastuun periaatteissa tosin todetaan, että yritys pyrkii vähentämään liiketoimintansa negatiivisia ympäristövaikutuksia 25. Internet-sivuillaan yritys mainitsee, että paperinkeräys ja ympäristön kannalta haitallisen jätteen käsittely ovat osa konsernin toimintaohjeita ja -tapoja. Nordea toteaa, että tietotekniikan avulla on mahdollista vähentää energian ja paperin kulutusta sekä matkustamista. Erityisesti sähköisten viestintävälineiden hyödyntämisellä, kuten videokokouksilla, voidaan vaikuttaa matkustamistarpeeseen. Tietotekniikan hankinnoissa otetaan huomioon ympäristötekijät. 26 Vuosikertomuksessaan Nordea käsittelee yhteiskunnallisia asioita Corporate Social Responsibility kohdassa. 27 Ympäristötunnuslukuja yrityksestä ei ole saatavilla. Sampo-konserni ilmoittaa ympäristöpolitiikkaansa pohjautuen tavoitteekseen täyttää lakisääteiset velvollisuudet, edistää kierrätystä, vähentää jätteiden määrää sekä kehittää ja edistää paperittomien prosessien käyttöä. Lisäksi kiinteistökohteisiin valmistellaan ympäristösuunnitelmia ja henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa. Yrityksen keräämiä ympäristötunnuslukuja ovat sähkö- ja lämpöenergian sekä veden kulutus ja käytetyn paperin määrä Nordea. Tietoa Nordeasta, Ympäristö. 25 Nordea. Nordean yhteiskunnallisen vastuun periaatteet. 26 Nordea. Tietoa Nordeasta, Ympäristö. 27 Nordea. Annual Review Sampo. Sammon yhteiskuntavastuuraportti 2002, s

19 Tapiola-ryhmä kertoo ympäristöpolitiikassaan yleiseksi päämääräkseen tulla tunnetuksi finanssialan ympäristöasioiden hoidon edelläkävijänä Suomessa. Päämäärän saavuttamisen edellytykseksi on lueteltu viisi kohtaa, jotka ovat tiivistettyinä ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa, ympäristöturvallisuutta edistävien palveluiden kehittäminen, ympäristöviestintään panostaminen ja ympäristökeskusteluun osallistuminen. 29 Tapiola jakaa oman toimintansa ympäristönäkökohdat välillisiin ja välittömiin vaikutuksiin ja ilmoittaa, että sen merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset aiheutuvat energian kulutuksesta, paperin käytöstä, tarvikkeiden ja palvelujen hankinnasta, jätteistä ja työmatkaliikenteestä. Välillisiä ympäristövaikutuksia Tapiolan mukaan on asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin kohdistuvalla toiminnalla, kuten ympäristövakuutuksilla ja sijoitustoiminnalla. 30 Toisaalla edellä mainittujen välittömien ympäristövaikutusten listaa on täydennetty vielä tavarankuljetuksilla 31. Tapiola mittaa toimintansa sähkö- ja lämpöenergian käyttöä, veden kulutusta, paperin käyttöä, jätteiden määrää sekä jätteiden hyötykäyttöä. 32 Kaupan ala Keskon ympäristöpäämääriä ei ole ilmoitettu selkeästi. Ympäristöpolitiikassaan Kesko toteaa, että K-ryhmä haluaa omilla toimenpiteillään vähentää myymiensä tuotteiden tuotantoon, jakeluun, käyttöön ja jätehuoltoon liittyviä ympäristöhaittoja. Politiikassa on eroteltu toisistaan otsikkotasolla seuraavat osa-alueet: tuotteet, pakkaukset, jätehuolto, logistiikka, toimipaikat ja henkilökunta. Näihin liittyvät muun muassa energian säästö, päästöjen vähentäminen ja jätehuolto. 33 Keskon merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset syntyvät tavaroiden varastoinnista, käsittelystä ja kuljetuksista, kiinteistöjen rakennuttamisesta ja käytöstä sekä jätehuollosta. 34 Keskolla on käytössä lukuisia ympäristövastuun mittareita ja tunnuslukuja, joilla yritys seuraa monipuolisesti omaa ympäristösuoriutumistaan. Tunnuslukuja on jaoteltu eri kategorioihin, joita ovat esimerkiksi kiinteistöihin liittyvät kulutustiedot, kuten sähkö- ja lämpöenergia, sekä jakelukuljetukset, joita kuvataan muun muassa kuormien määrillä, energiankäytöllä ja aiheutuneilla päästöillä. 35 SOK-yhtymä esittää ympäristönäkökohtansa selkeästi sekä Internet-sivustollaan että ympäristöraportissaan. Ympäristönäkökohtia yhtymällä on yhteensä kahdeksan ja ne ovat otsikkotasolla: 29 Tapiola-ryhmä. Tapiolan ympäristöpolitiikka. 30 Tapiola-ryhmä. Ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset. 31 Tapiola-ryhmä. Ympäristöjohtaminen Tapiolassa. 32 Tapiola-ryhmä. Tapiolan ympäristötoiminta Lisäksi aineistona käytetty Tapiola-ryhmän tilinpäätöstä vuodelta Kesko. Ympäristöpolitiikka. 34 Kesko. Keskon vuosi 2002, s Kesko. Yhteiskuntavastuun raportti 2002, erityisesti s

20 kiinteistöt ja toimitilat energian ja veden kulutus hankinta ja logistiikka pakkaukset valikoimat jätehuolto kierrätyspalvelut asiakkaille ympäristöriskit ja päästöt. Kiinteistöihin ja toimitiloihin liittyvistä ympäristöpäämääristä todetaan, että kahdelle yhtymän ketjulle laadittiin vuonna 2002 ympäristötavoitteet. Näistä tavoitteista ei kuitenkaan kerrota tarkemmin. 36 SOK-yhtymän osittain omistama Inex-konserni on myös erotellut ympäristöpolitiikassaan pakkaukset, kierrätettävät kuljetusyksiköt ja toimintojen sekä toimitilojen ympäristövaikutukset. Inex pyrkii vähentämään syntyvän pakkausjätteen määrää ja kehittämään kierrätettäviä kuljetusyksikköjärjestelmiä. Erilaisissa toiminnoissa, kuten valmistuksessa ja varastoinnissa, etsitään energiaa säästäviä ja ympäristön kuormitusta vähentäviä ratkaisuja. 37 Tavanomaisesta energiankulutuksesta SOK toteaa, että kaupan alalla energiaratkaisut liittyvät pääosin ilmanvaihtoon, valaistukseen ja kylmäsäilytykseen. Hieman tavanomaisesta poikkeava ympäristöpäämäärä valikoimat tarkoittaa ympäristömerkittyjen, luomu-, ja reilun kaupan tuotteiden valikoimaa myymälöissä. Jätehuollossa yhtymä erittelee jätteiden neljä pääkomponenttia, biojäte, pahvi, energiajäte ja kaatopaikkajäte. Suurimmaksi potentiaaliseksi ympäristöriskiksi ilmoitetaan polttoaineen varastointi ja jakelu. 38 Stockmann pyrkii toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja noudattaa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä. Stockmann toteaa ympäristöpolitiikassaan, että kaupan alan suurimmat suorat ympäristövaikutukset liittyvät kuljetusten polttoaineen kulutukseen ja niiden päästöihin, pakkausjätteisiin sekä varastoinnin ja myymälöiden energiankulutukseen. Tämän lisäksi uudisrakentaminen, korjaaminen ja kiinteistöjen ylläpito sekä toiminta kiinteistöissä ja myymälöissä vaikuttavat materiaalin käyttöön, energian kulutukseen ja jätehuoltoon. Stockmann pyrkii energiaa säästävään kustannustehokkuuteen kuljetuksissa, vähentämään ja kierrättämään jätteitä ja suosimaan tarkoituksenmukaisia ja kierrätettävissä olevia pakkausmateriaaleja. Energian kulutusta pyritään tehostamaan laiteinvestointien, ohjeistuksien ja automatisoinnin avulla. Korjaus- ja kunnostustöiden yhteydessä vanhoja järjestelmiä korvataan tehokkaammilla ja energiaa säästävillä järjestelmillä ja laitteilla Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK. Ympäristöraportti Inex-konserni. Inex-konsernin ympäristöpolitiikka. 38 Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK. Ympäristöraportti Stockmann-konserni. Stockmann-konsernin ympäristöpolitiikka ja Stockmann-konserni. Vuosikertomus

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt.

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt. Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015 Kestävä kehitys 1 Olennaisuusarviointi Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat Konsernin laskentaraja (G4-17) Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

What gets measured gets done

What gets measured gets done What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset KESKEISIÄ TAVOITTEITA JA TULOKSIA 07.10.2016 Esittelemme tällä sivulla keskeisiä taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun tavoitteita ja tuloksia. Lisää vastuullisuustyömme tuloksia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hallinnalla lisäarvoa?

Ympäristöasioiden hallinnalla lisäarvoa? Ympäristöasioiden hallinnalla lisäarvoa? Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Harjavalta, Huhtikuu 2012 School of Chemical Technology Clean Technologies group P.O. Box 16300, 00076 Aalto,

Lisätiedot

Yhteistyökumppaniksi Toyota Tsusho Nordic/ Toyota Tsusho Corporationille?

Yhteistyökumppaniksi Toyota Tsusho Nordic/ Toyota Tsusho Corporationille? Yhteistyökumppaniksi Toyota Tsusho Nordic/ Toyota Tsusho Corporationille? 10/2013 www.ttnordic.fi www.toyota-tsusho.com/english Toyota Tsusho Nordic ja Toyota Tsusho Corporation (TTC) lyhyesti Toiminta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Maailmalta ja Suomesta kuuluu Ulkomailla hiilineutraaliksi pyrkiviä

Lisätiedot

Ympäristövastuusta kilpailuetua kaupalle

Ympäristövastuusta kilpailuetua kaupalle Ympäristövastuusta kilpailuetua kaupalle Juhani Ilmola Ympäristöpäällikkö SOK Vastuullisuusyksikkö 1 Mitä pidetään tärkeänä ja mistä tehtävistä yritykset tällä hetkellä huolehtivat Kaikki vastaajat - Keskiarvot

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa Versio 1.0 Julkaistu 2/2016 Millainen on kestävän kehityksen mukainen kalustehankinta? Joulukuussa 2015

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Koskee koko LVI-alaa... - Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän perusteet lyhyesti - LVI-alaa koskevia

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot