YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 51 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 51 Espoo 2004 TKK-RTA-S51 YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ Mikko Nousiainen Seppo Junnila TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2

3 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 51 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 51 Espoo 2004 TKK-RTA-S51 YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ Mikko Nousiainen Seppo Junnila TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

4 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax TKK Rakentamistalous ISBN ISBN (PDF) ISSN Kannen kuva: Mikko Nousiainen Otamedia Oy 1. painos Espoo 2004

5 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Osasto/laboratorio ja URL/verkko-osoite Rakentamistalouden laboratorio Tekijä(t) TIIVISTELMÄSIVU Julkaisija Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalouden laboratorio Nousiainen, Mikko & Junnila, Seppo Julkaisun nimi YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT KEVYEN JA PALVELUTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitetään toimitilaintensiivisten kevyen ja palveluteollisuuden yritysten valitsemat toimintansa ympäristöpäämäärät. Tuloksia tarkastellaan sekä maantieteellisten alueiden että toimialojen mukaan. Lisäksi selvityksessä arvioidaan yritysten ympäristöjohtamisen aktiivisuutta ja tasoa yritysten valitsemien ympäristöpäämäärien ja -mittareiden avulla sekä selvitetään, kuinka tyypillistä yrityksissä on toimitilojen tunnistaminen ympäristöpäämääräksi. Tarkasteluun valitut yritykset edustavat kolmea maantieteellistä aluetta, Suomea, Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa, ja ne toimivat viidellä eri toimialalla. Toimialat ovat pankki- ja vakuutus, kauppa, informaatio- ja kommunikaatioteknologia (ICT) ja konsulttipalvelut. Lisäksi selvityksessä on mukana kolme suomalaista kiinteistöjä omistavaa ja vuokraavaa yritystä. Selvitys käsittää 34 toimialojensa suurinta yritystä ja perustuu yritysten Internet-sivuillaan julkaisemaan ympäristötietoon. Suomessa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa toimivien yritysten ympäristötyön laajuudessa ja tasossa on havaittavissa selviä eroavaisuuksia, mikä ilmenee yritysten tunnistamien ympäristöpäämäärien lukumäärästä sekä yrityksen toimintaa seuraavien ympäristömittareiden käytöstä. Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten yritysten tunnistamien ympäristöpäämäärien välillä ei ole merkittävää eroa. Sen sijaan pohjoisamerikkalaisten yritysten ympäristötyö on vielä pääsääntöisesti vaatimatonta ympäristöpäämäärien ja -mittareiden lukumäärällä arvioituna. Pohjois-Amerikassa ympäristömittarit ovat poikkeuksellisia, kun taas Suomessa ja Euroopassa niitä käytetään jo melko kattavasti. Toimialakohtaisessa tarkastelussa konsulttiala erottuu muista toimialoista selvästi, sillä konsulttialan yritykset ovat tunnistaneet muihin toimialoihin verrattuna selvästi vähemmän ympäristöpäämääriä. Ympäristöpäämäärien käyttö johtamisessa on samalla tasolla pankki- vakuutusalalla, kaupan alalla sekä informaatio- ja kommunikaatioalalla. Yleisimmät ympäristöpäämäärät ovat sähköenergian kulutus, jätteiden määrä, veden ja lämpöenergian kulutus sekä ilmastonmuutos ja lainsäädännön noudattaminen. Näistä tavanomaisista ympäristöpäämääristä valtaosa liittyy keskeisesti kiinteistöihin. Kuitenkin vain kuusi tutkituista 34 yrityksestä on tunnistanut kiinteistöt ja toimitilat ympäristöpäämääräkseen. Yrityksillä on käytössään hyvin erilaisia ympäristöpäämääriä. Käsitteenä ympäristöpäämäärä, kuten muutkaan ympäristöalan käsitteet, eivät ole vakiintuneet huolimatta käsitteiden ohjeistamisesta kansainvälisessä standardissa. Yritykset eivät siten näytä tiedostaneen kiinteistöjen ja toimitilajohtamisen keskeistä merkitystä yrityksen ympäristötyössä. Tunnistamalla kiinteistöt ja toimitilat yhdeksi tärkeäksi ympäristöpäämääräksi, yritykset voisivat todennäköisesti tehostaa omaa ympäristötyötään merkittävästi. Asiasanat (avainsanat) ja luokat ympäristöjohtaminen, vertailu, ympäristöpäämäärä, ympäristöindikaattori Paikka Espoo Vuosi 2004 Sivumäärä 61 Julkaisun kieli suomi Tiivistelmän kieli suomi, englanti ISBN (painettu) ISBN (elektroninen) ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (painettu) TKK-RTA-S51 ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (elektroninen) URL (verkko-osoite) Muuta bibliografista tietoa (painos, kuvat, taulukot, liitteet)

6

7 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department/laboratory and URL/Internet address Construction Economics and Management Author (s) ABSTRACT PAGE Publisher Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Nousiainen, Mikko & Junnila, Seppo Title ENVIRONMENTAL OBJECTIVES OF COMPANIES OPERATING IN SERVICE AND LIGHT INDUSTRIES Abstract The aim of the study is to define environmental objectives of companies operating in service and light industry. The case companies chosen for the study represents different geographical areas and industrial sectors. The environmental activity of companies is measured based on the environmental objectives and indicators chosen by companies. Examined companies operate in office-space intensive industries, such as banking and insurances, information and communication technologies (ICT), trade, and consulting services. Companies are the biggest in each industrial sector and represent three geographical areas, Finland, Europe and North America. Together 34 companies are examined. The study was conducted based on the publicly available documents from the selected companies. Clear differences were found between Finnish, European and North American companies. Both Finnish and European companies use environmental objectives and indicators actively and are clearly ahead of American companies. Environmental management in Finland and Europe seems to be in good level, but in North America companies environmental work is generally speaking poor. The use of environmental indicators in North America is uncommon. When comparing the different industry sectors, consulting is clearly the least active. The banks and insurances, trade and ICT companies use environmental objectives similarly. Environmental objectives mentioned most often were i.e. consumption of electricity, amount of waste, the consumption of water and heat, climate chance and following the legislation. Most of these environmental objectives are closely related to the use of facilities. However, only six companies mentioned explicitly facilities or facility management to be an issue in their environmental management. Generally speaking environmental objectives are used in many purposes in companies. In conclusion, it seems that at the present state, the facilities and facility management has not explicitly been recognized as a significant environmental issue in companies operating in service and light industries, but at the same time, the companies have indirectly stated the importance of facilities by choosing their environmental objective, such as use of energy and water. By recognizing the key role of facility management, the companies would probably improve the effectiveness of their environmental work significantly. Keywords and classification environmental management, comparison, environmental objective, environmental indicator Place Espoo Year 2004 Number of pages 61 Language of publication Finnish Language of abstract Finnish, English ISBN (printed) ISBN (electronic) ISSN and number or report code (printed) TKK-RTA-S51 ISSN and number or report code (electronic) URL (Internet address) Supplementary bibliographic data (edition, figures, tables, appendices)

8 7

9 Esipuhe Tämä selvitys julkaistaan osana Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden Toimitilojen ympäristöjohtaminen (TOIMI) -tutkimusprojektia. TOIMI-tutkimuksen tavoitteena on osoittaa toimitilojen ympäristöasioiden hallinnan strateginen merkitys yritysten ympäristöjohtamisessa sekä määritellä ympäristötunnusluvut ja konkreettiset keinot toimitilojen ympäristöasioiden hallintaan. Selvityksessä kartoitetaan suurimpien kevyen ja palveluteollisuuden yritysten ympäristöpäämäärät eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla. TOIMI-projektin kannalta selvityksen lopputulos on kiinnostava: kevyen ja palveluteollisuuden yritykset eivät näytä tunnistaneet toimitiloja yhdeksi merkittäväksi ympäristönäkökohdakseen. TOIMI- tutkimushankkeen päärahoittajana toimii Tekes. Lisäksi tutkimusta rahoittavat alla luetellut yritykset, joiden edustajat muodostavat tutkimuksen johtoryhmän. Esitämme suuret kiitokset tutkimuksen rahoittajille sekä tutkimusta ohjanneille johtoryhmän jäsenille. Tiina Tanninen-Ahonen Matti Rinnekangas (pj) Karoliina Vahala Mia-Kristiina Viitanen Merja Julin Jouko Kankainen Arto Saari Tekes Nordea OyJ Jaakko Pöyry Group Nokia OyJ Kapiteeli Oy Teknillinen korkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Selvitys on tehty Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet DI Mikko Nousiainen ja TkL Seppo Junnila. Espoossa Mikko Nousiainen & Seppo Junnila 8

10 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE KÄSITTEET JOHDANTO Selvityksen tarkoitus ja tehdyt rajaukset Aineisto ja tutkimusmenetelmät YRITYSTEN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT Yleistä Suomi Eurooppa Pohjois-Amerikka YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRIEN TARKASTELU Tavanomaisimmat ympäristöpäämäärät Alueelliset tulokset Toimialakohtaiset tulokset Yrityskohtaiset tulokset Kiinteistöt ja toimitilat Muita havaintoja Luotettavuustarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET Selvityksen tarkoitus ja keskeiset tulokset Tulosten yleistäminen ja jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Yritysten ympäristöpäämäärät alueittain Yritysten ympäristöpäämäärät toimialoittain Tarkennuksia yrityksistä tehtyihin havaintoihin sekä kokoavien taulukoiden merkintöihin 9

11 Käsitteet Ympäristöpäämäärä (environmental objective) Yleisluontoinen ympäristötavoite, jonka perustana on ympäristöpolitiikka ja jonka organisaatio asettaa itselleen. Se on määrällinen silloin, kun se on käytännössä mahdollista. 1 Ympäristömittari, ympäristöindikaattori (environmental indicator) Ympäristömittarilla tarkoitetaan tässä sellaista organisaation käyttämää tunnuslukua, jolla ilmaistaan jonkin ympäristön tilaan, ekosysteemiin tai raaka-aineiden käyttöön suoraan tai epäsuoraan vaikuttavan asian kehitystä kvantitatiivisesti. Ympäristömittarilla tarkoitetaan tässä selvityksessä samaa kuin ympäristöindikaattorilla. Ympäristönäkökohta (environmental aspect) Organisaation toimintojen, tuotteiden tai palvelujen osa, joka voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Merkittävä ympäristönäkökohta on sellainen, jolla on tai voi olla merkittävä ympäristövaikutus. 2 Ympäristötavoite (environmental target) Ympäristöpäämääriin perustuva, organisaatiolle tai sen osille soveltuva yksityiskohtainen vaatimus, joka on tarpeen asettaa ja täyttää ko. päämäärien saavuttamiseksi, ja joka on määrällinen silloin, kun se on käytännössä mahdollista. 3 Ympäristövaikutus (environmental impact) Jonkin tekijän tai joidenkin tekijöiden aiheuttama muutos ympäristössä. Ympäristövaikutukset voivat olla hyödyllisiä, merkityksettömiä tai haitallisia. Erilaisia ympäristövaikutuksia tutkittaessa ja analysoitaessa pyritään nykyisin selvittämään mahdollisimman tarkasti ihmisen toiminnasta aiheutuvat haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavat tekijät. Muutoksia aiheuttavat tekijät voivat olla niin yksittäisiä aineita kuin toimintoja tai ilmiöitä. 4 Ympäristövaikutuksella voidaan tarkoittaa myös mitä tahansa haitallista tai hyödyllistä muutosta ympäristössä, joka on kokonaan tai osittain organisaation toimintojen, tuotteiden tai palvelujen seurausta. 5 Yleensä ympäristövaikutuksista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia, ICT-ala (information and communication technologies) Yhdistelmä valmistus- ja palveluteollisuutta, jossa tallennetaan, välitetään ja näytetään tietoa ja informaatiota elektronisesti. Lisäksi valmistusteollisuudessa (tehdasteollisuudessa) ICT-alan tuotteen tarkoituksena on oltava tiedon käsittely ja viestintä ja näihin toimintoihin tulee sisältyä tiedon lähettäminen ja näyttäminen. Lisäksi tuotteen tulee hyödyntää elektronista prosessia fyysisen ilmiön tunnistamiseen, mittaamiseen ja/tai tallentamiseen tai fyysisen prosessin kontrolloimiseen. Palveluteollisuudessa lopputuloksen (tuotteen) tarkoituksena on oltava informaation käsittely ja viestintä elektronisin keinoin. 6 1 Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Tekniikan sanastokeskus. Ympäristösanasto 1998, s Suomen Standardoimisliitto SFS ry. ISO Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi, s Organization for Economic Co-operation and Development (OECD). Science, Technology and Industry Scoreboard

12 1 Johdanto 1.1 Selvityksen tarkoitus ja tehdyt rajaukset Hyvän yrityksen tunnusmerkiksi ei nyky-yhteiskunnassa riitä kiitettävä taloudellinen suoriutuminen. Tilikauden tuloksen ja muiden taloudellisten tunnuslukujen ohessa yrityksen hyvyyttä arvioidaan myös ympäristö- ja sosiaalisilla kriteereillä. Yritykset pyrkivät toimimaan vastuullisesti ottaen ympäristön ja työntekijöiden aseman huomioon toiminnassaan. Tästä työstä yritykset esimerkiksi viestivät ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raporteissaan. Ympäristöpäämäärät ovat osa yrityksen ympäristöjohtamista ja niillä tarkoitetaan organisaation itselleen asettamia yleisluontoisia tavoitteita. Ympäristöpäämäärien tarkoitus on kohdistaa yrityksen ympäristötyö tiettyihin tärkeäksi koettuihin asioihin, luoda painotuksia ja parantaa näin ympäristösuoriutumista. Selvityksen tarkoitus on tuottaa tietoa toimialansa suurimpien yritysten ympäristöpäämääristä ja siitä, mitä yritykset mittaavat omassa ympäristöjohtamisessaan. Ympäristöpäämäärien avulla pyritään arvioimaan yrityksen ympäristöjohtamisen aktiivisuutta ja tasoa. Selvityksen tavoitteena on selvittää millaisia eroavaisuuksia eri maantieteellisillä alueilla ja toimialoilla toimivien yritysten ympäristöpäämäärissä on, ja ovatko yritykset tunnistaneet toimitiloja yhdeksi merkittäväksi ympäristönäkökohdakseen? Selvitys keskittyy yrityksiin, joissa toimitilat ovat oleellinen tukitoimi tuotantoprosessille. Tällaisia ovat palvelu- ja kevyen teollisuuden alan yritykset. Selvityksen ulkopuolelle jäävät kaikki raskaampaa teollista toimintaa harjoittavat yritykset. Selvitykseen valitut toimialat ovat pankki ja vakuutusala, kaupan ala, informaatio- ja kommunikaatioteknologian alan yritykset (ICT) ja konsulttiala 7. Lisäksi mukana on kolme suomalaista kiinteistöjä omistavaa ja vuokraavaa yritystä. Tarkastelun kohteena on kolmen maantieteellisen alueen, Suomen, Euroopan ja Pohjois-Amerikan, yritykset 8. 7 Taloudellinen yhteistyö- ja kehittämisjärjestö (OECD) on määritellyt ICT-alan vuonna 1998 yhdistelmäksi valmistus- ja palveluteollisuutta, jossa tallennetaan, välitetään ja näytetään tietoa ja informaatiota elektronisesti. Lisävaatimuksena on todettu, että valmistusteollisuudessa (tehdasteollisuudessa) ICT-alan tuotteen tarkoituksena on oltava tiedon käsittely ja viestintä ja näihin toimintoihin tulee sisältyä tiedon lähettäminen ja näyttäminen. Lisäksi tuotteen tulee hyödyntää elektronista prosessia fyysisen ilmiön tunnistamiseen, mittaamiseen ja/tai tallentamiseen tai fyysisen prosessin kontrolloimiseen. Palveluteollisuudessa lopputuloksen (tuotteen) tarkoituksena on oltava informaation käsittely ja viestintä elektronisin keinoin. Organization for Economic Co-operation and Development (OECD). Science, Technology and Industry Scoreboard Eurooppalaisista yrityksistä puhuttaessa tässä selvityksessä ei tarkoiteta suomalaisia yrityksiä. 11

13 1.2 Aineisto ja tutkimusmenetelmät Selvityksen aineiston muodostaa yritysten Internet-sivuillaan julkaisema julkinen ja siellä helposti saatavilla oleva ympäristötieto. Aineistoon sisältyy siten varsinaisen sivuston lisäksi myös muut, sähköisesti saatavat julkaisut, joita ovat tyypillisesti yritysten vuosikertomukset ja mahdolliset yhteiskuntavastuu-, ympäristö-, tai corporate social responsibility (csr) -raportit. Aineisto on kerätty pääsääntöisesti heinäkuussa Selvityksessä oli mukana yhteensä 34 yritystä ja mukaan otettiin jokaisen toimialan suurimmat yritykset alueittain. Suurimmat yritykset valittiin siksi, että ne ovat usein esillä julkisuudessa yrityksen sidosryhmille, ja koska ne esitellään usein koko toimialansa edustajina 9. Yritykset valittiin suuruusjärjestyksessä valmiiden yritysvertailujen ja -tilastojen perusteella 10. Näissä vertailuissa yritysten suuruusjärjestys perustuu liikevaihtoon. Jokaiseen toimialaluokkaan kultakin maantieteelliseltä alueelta valittiin vähintään kaksi yritystä siten, että yhteensä tarkasteltavalta alueelta mukaan tuli yritystä. Yritysten valinta on kuvattu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Selvityksessä yritysten aktiivisuutta mitattiin ympäristöpäämäärien määrällä ja tasoa päämäärien mittaroinnilla. Selvitys on luonteeltaan kartoittava ja perustuu multiple-case-study tutkimusmenetelmän käyttöön. Selvityksessä käytetty yksi aineistolähdetyyppi on kuitenkin poikkeus tapaustutkimuksen periaatteista, mikä on syytä tiedostaa. Selvityksen aineistona on käytetty sekä laadullista että määrällistä ympäristötietoa Suomalaisten yritysten valinta ja valitut yritykset Suomalaisten yritysten valinta perustui Talouselämä-lehden kokoamaan Talouselämä 500 -listaan, jossa suomalaiset yritykset on asetettu liikevaihtonsa mukaan suuruusjärjestykseen. Lista on koottu vuoden 2002 virallisista tilinpäätöksistä, joita on puhdistettu harkinnanvaraisista tilinpäätösjärjestelyistä ja -ryhmittelyistä yhdenmukaisin periaattein 11. Suurimmat kiinteistönomistajat on valittu Kiinteistötalouden instituutin julkaisemien tilastojen perusteella 12. Suomalaisista yrityksistä tarkasteluun valittiin Taulukossa 1 esitetyt yritykset (Taulukko 1) Marshall, R.S., Brown, D. Corporate Environmental Reporting: What s in a metric? Talouselämä. Talouselämä 500 -listaus vuodelta Fortune. July 21, Vol. 148, NO.2. European Edition. Global 500 -lista sekä suurimmat yritykset toimialoittain -taulukot. 11 Talouselämä. Talouselämä 500 -listaus vuodelta Kiinteistötalouden instituutti. The Finnish Property Market 2003, s Nordea-konserniin kuuluu myös Nordea Henkivakuutus, joka on TE-500 listalla sijalla 33. Tapiola-konserniin kuuluva Eläke-Tapiola sijoittuu Talouselämän listalle sijalle 35, Vahinko-Tapiola sijalle 75 ja Henki-Tapiola sijalle 91. Näitä kaikkia tarkastellaan Tapiola-konserniin kuuluvina. Talouselämän listalla sijalla 25 oleva Inex on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) ja Tradekan yhdessä puoliksi omistama konserni (SOK vuosikertomus 2002, s. 69). Tästä syystä Inexiä käsitellään SOK:n yhteydessä eikä omana yrityksenään. Sonera ja Telia yhdistyivät joulukuussa Tässä tarkastelleen pääsääntöisesti Soneran ilmoittamia tietoja, mutta myös uuden TeliaSoneran Internet-sivuja on käytetty aineistona. 12

14 Taulukko 1 Tarkasteluun valitut suomalaiset yritykset. Suluissa on ilmoitettu yrityksen sijoittuminen Talouselämä 500 -listalla (Talouselämä. Talouselämä 500 -listaus vuodelta 2003). toimiala valitut yritykset pankki- ja vakuutusala Nordea-konserni (3), Sampo-konserni (16), Tapiola-konserni (35) kaupan ala Kesko-konserni (7), SOK-konserni (14), Stockmann-konserni (34) ICT-ala Nokia-konserni (1), Sonera-konserni [TeliaSonera](20), Elisa-konserni (29) konsulttiala Jaakko Pöyry Group (94), Accenture (307) kiinteistönomistajat Senaatti-kiinteistöt (-), Varma-Sampo (12), Ilmarinen (13) Oman hankaluutensa tarkasteluun tuo yksittäisen konserniin kuuluvien yritysten tulkinta joko konserniin kuuluvaksi tai itsenäiseksi yritykseksi. Tässä selvityksessä tarkastelu on suoritettu pääsääntöisesti konsernitasolla. Toinen vastaava tulkinnanvarainen asia on Suomessa toimivien kansainvälisten yritysten tarkasteleminen. Näiden monikansallisten yhtiöiden tapauksessa on hyödynnetty sekä yhtiön suomalaisia että kansainvälisiä Internet-sivuja Eurooppalaisten yritysten valinta ja valitut yritykset Eurooppalaiset yritykset valittiin konsulttipalveluita lukuun ottamatta Fortune-lehden yritysvertailun perusteella. Fortune tekee vuosittain Global 500 -vertailun maailman suurimmista yrityksistä ja esittää tulokset luokiteltuna muun muassa maittain ja toimialoittain. Global 500 -vertailussa yritykset on esitetty liikevaihdon mukaan suuruusjärjestyksessä. 14 Fortune jakaa yritykset 50 eri toimialaan ja määrittää yrityksen toimialaksi sen toiminnan, josta suurin osa yrityksen liikevaihdosta muodostuu 15. Tästä syystä tässä selvityksessä tarkasteltaviin toimialaluokkiin sisällytettiin yrityksiä useammilta Fortunen toimialoilta. Esimerkiksi selvityksen pankit ja vakuutusyhtiöt -luokkaan sisältyy useampia eri tyyppisiä vakuutuksia tarjoavia yrityksiä Fortunen listalta. 16 Kiinteistönomistajien osalta tarkasteluun on otettu vain sellaiset yritykset, joiden päätoimialaan kuuluu kiinteistöliiketoiminta. Suurista kiinteistönomistajista tarkastelun ulkopuolelle jäävät siis muun muassa Helsingin kaupunki ja Fortum. 14 Fortune. July 21, Vol. 148, NO.2. European Edition. Global 500 -lista sekä suurimmat yritykset toimialoittain -taulukot. 15 Fortune. July 21, Vol. 148, NO.2. European Edition, s. F-12. Toimialajaottelu perustuu U.S. Office of Management and Budget:n luokitteluun. 16 Pankit ja vakuutusyhtiöt luokkaan valittiin seuraaviin Fortunen toimialaluokkiin kuuluvia yrityksiä: Insurance: p&c (stock), Insurance: life, health (mutual), Banks: commercial and savings. Kaupan alan yritysten Fortune-toimialat ovat general merchandisers ja speciality retailers. ICT-alan yritysten toimialat ovat: Telecommunications, Computer services and software sekä Network and other communications equipment. 13

15 Selvitykseen valittiin Fortune Global 500 -listalta valittuihin toimialoihin kuuluvat suurimmat eurooppalaiset yritykset (Taulukko 2). Tarkasteluun sisällytettiin kolme pankki ja vakuutusyhtiö -toimialan sekä kaksi kaupan alan yritystä 17. ICT-alan yrityksistä selvitykseen tuli mukaan kolme eurooppalaista teleoperaattoria. Konsulttiyritykset ovat liikevaihdoltaan niin pieniä, että ne eivät yllä Fortune Global 500 -listalle. Tarkasteltaviksi konsulttialan yrityksiksi tässä selvityksessä valittiin konsulttien itselleen tunnistamista vertailuyrityksistä Euroopan kaksi liikevaihdoltaan suurinta yritystä. 18 Eurooppalaisia yrityksiä tarkasteltaessa tässä ei tarkoiteta suomalaisia yrityksiä. Taulukko 2 Tarkasteluun valitut eurooppalaiset yritykset. Suluissa on ilmoitettu yrityksen kotimaa sekä sijoittuminen Fortune Global 500 -listalla. toimiala valitut yritykset pankki- ja vakuutusala Allianz (Saksa, 12), ING Group (Alankomaat, 17), AXA (Ranska, 31) kaupan ala Pinault-Printemps-Redoute (Ranska, 163), Kingfisher (Iso-Britannia, 292) ICT-ala konsulttiala Deutsche Telekom (Saksa, 55), Vodafone (Iso-Britannia, 60), France Telekom (Ranska, 71) Amec (Iso-Britannia), SCC Scandiaconsult (Ruotsi) Pohjoisamerikkalaisten yritysten valinta ja valitut yritykset Pohjoisamerikkalaiset yritykset valittiin samoin periaattein kuin eurooppalaiset yritykset Fortune Global 500 -listan perusteella. Tarkasteluun sisältyy kaksi pankkia, kolme kauppaa kolme ICT-yritystä ja kaksi konsulttialan yritystä. Pohjoisamerikkalaisista pankit ja vakuutusyhtiöt -toimialan suurimmista yrityksistä kaksi ei julkaise minkäänlaista ympäristötietoa toiminnastaan. Nämä yritykset, American International Group ja State Farm Insurance, jätettiin tarkastelun ulkopuolelle Fortune Global 500 -listalla sijalla 194 olevasta Fonciére Euriksesta ei ollut saatavilla tietoa, koska yrityksellä ei ole internetsivuja tai sivut eivät olleen käytössä selvityksentekohetkellä. Eurooppalaisista kaupan alan yrityksistä tarkasteluun otettiin siten Euroopan kolmanneksi suurin alan yritys Kingfisher. 18 Jaakko Pöyry Group. Peer group. Liikevaihdot on koottu yritysten kotisivuilta. Scandiaconsult ja Ramboll ovat yhdistyneet. 19 American International Group (Global 500 -listalla sijalla 25), joka on Pohjois-Amerikan toiseksi suurin pankit ja vakuutusyhtiöt -ryhmän yritys, ei julkaise ympäristötietoa Internet-sivuillaan tai vuosikertomuksessaan. Vastaava tilanne on ryhmän toiseksi suurimmalla yrityksellä, State Farm Insurancella (Global 500 -listalla sijalla 56). Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä koskevaan tarkasteluun otetaan siten mukaan seuraavaksi suurin Bank of America. 14

16 Konsulttialan yrityksistä valittiin kaksi alan itselleen tunnistamista Pohjois-Amerikassa toimivista vertailuyrityksistä 20. Nämä yritykset olivat Jacobs Engineering Group ja kanadalainen SNC-Lavalin Group 21. Valitut yritykset on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 3). Taulukko 3 Tarkasteluun valitut pohjoisamerikkalaiset yritykset. Suluissa on ilmoitettu yrityksen sijoitus Fortune Global 500 -listalla. toimiala valitut yritykset pankki- ja vakuutusala Citigroup (13), Bank of America (64) kaupan ala Wal-Mart Stores (1), Target (72), Home Depot (37) ICT-ala Verizon Communications (24), Microsoft (137), Motorola (156) konsulttiala Jacobs Engineering Group, SNC-Lavalin 20 Jaakko Pöyry Group. Peer group. 21 Kanadalainen SNC-Lavalin Group otettiin mukaan siksi, että Jaakko Pöyry Groupin vertailuryhmässä ei ole muita pohjoisamerikkalaisia yrityksiä. 15

17 2 Yritysten ympäristöpäämäärät 2.1 Yleistä Tässä kappaleessa esitetään lyhyesti tarkasteltujen yritysten Internetissä julkaisema ympäristötieto sekä yrityksillä mahdollisesti käytössä olevat ympäristöpäämäärät ja -mittarit. Yritykset esitellään alueittain ja toimialoittain järjestettyinä. Esitettävät tiedot yrityksistä on koottu kahteen liitteenä olevaan taulukkoon 22. Toisessa taulukossa yritykset on järjestetty alueittain ja toisessa toimialoittain. Taulukoissa on esitetty kootusti yritysten ympäristöasioiden hallinnasta ja ympäristöpäämääristä ja - indikaattoreista tehdyt havainnot. Taulukoiden ympäristöasioiden hallinta -kohtiin yritys on saanut merkinnän, jos kyseinen tieto on mainittu käytetyssä aineistossa. Päämäärät / indikaattorit -kohtiin yritys on saanut merkinnän, jos kyseinen päämäärä tai indikaattori on ilmoitettu yrityksen päämääräksi tai jos kyseistä asiaa mitataan yrityksessä ja siitä on saatavissa lukuarvoin ilmoitettua tietoa. Taulukoissa käytetty tähti-merkintä ( ) kertoo, että kyseinen kohta on tunnistettu päämääräksi ja M-merkintä (M), että kyseisestä kohdasta esitetään määrällisiä mittaustuloksia. Tarkennuksia yrityksistä tehtyihin havaintoihin ja kokoavien taulukoiden merkintöihin on esitetty liitteessä Taulukot on laadittu seuraavia periaatteita noudattaen. Ensinnäkin niissä on esitetty vain sellaiset päämäärät, jotka on omaksunut vähintään kaksi yritystä. Toiseksi samantyyppisiä, mutta eri termein ilmaistuja päämääriä on yhdistetty yhden yhteisen otsikon alle. Esimerkiksi liikennettä ja kuljetuksia voidaan seurata muun muassa ajettujen kilometrien, kulutetun polttoaineen tai kuljetettujen kuormien määrillä. Jätteiden hyödyntäminen -päämäärään on rinnastettu yritysten tunnistamista päämääristä kierrätyspalvelut asiakkaille, jätteiden hyötykäyttö, tuotteiden hävittäminen sekä kierrätys. Sama periaate koskee myös ympäristövaikutuksia, joissa esimerkiksi ilmastonmuutospäämäärään on tulkittu kuuluvaksi yritysten ilmoittavat hiilidioksidipäästöt, kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt. Vastaavasti happamoituminenpäämäärään sisältyvät rikkidioksidi- ja typen oksidipäästöt ja alailmakehän otsonia aiheuttavat hiilivety- ja voc-päästöt. 22 LIITE 1: Yritysten ympäristöpäämäärät alueittain, LIITE 2: Yritysten ympäristöpäämäärät toimialoittain 23 LIITE 3 Tarkennuksia yrityksistä tehtyihin havaintoihin ja kokoavien taulukoiden merkintöihin 16

18 Tehtyjen yleistyksien vuoksi taulukot eivät anna kattavaa kuvaa yritysten hyvin erilaisista ympäristöpäämääristä, vaan esittelevät tavallisimmat päämäärät. Taulukoiden perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä yleisimmin käytössä olevista ja tyypillisimmistä päämääristä. ISO sertifioitu kohtaan yritys on saanut merkinnän, jos jokin konserniin kuuluva yritys on sertifioitu. Tämä tulkintatapa on omaksuttu siksi, että suurten yritysten verifionnin kattavuuden varmistaminen ei vastannut tarkoitustaan. Mikäli yrityksellä on käytössä ISO ympäristöjärjestelmäsertifikaatti, sillä on tulkittu olevan myös ympäristöpolitiikka, joka on sertifioinnin edellytyksenä. Jotta yritys on saanut merkinnän kohtaan raportoi vuosikertomuksessa, vuosikertomukselle on asetettu vaatimus esimerkiksi saavutettujen tuloksien raportoinnista tai muuten tarkkaa kuvausta ympäristötyöstä. Muutaman rivin mainintaa yrityksen ympäristötyöstä ei ole pidetty riittävänä. 2.2 Suomi Pankki- ja vakuutusala Nordean ympäristöpolitiikka otetaan käyttöön vuonna 2003, joten selvityksen kirjoitushetkellä Nordealla ei ole politiikkaan perustuvia ympäristöpäämääriä 24. Nordean yhteiskunnallisen vastuun periaatteissa tosin todetaan, että yritys pyrkii vähentämään liiketoimintansa negatiivisia ympäristövaikutuksia 25. Internet-sivuillaan yritys mainitsee, että paperinkeräys ja ympäristön kannalta haitallisen jätteen käsittely ovat osa konsernin toimintaohjeita ja -tapoja. Nordea toteaa, että tietotekniikan avulla on mahdollista vähentää energian ja paperin kulutusta sekä matkustamista. Erityisesti sähköisten viestintävälineiden hyödyntämisellä, kuten videokokouksilla, voidaan vaikuttaa matkustamistarpeeseen. Tietotekniikan hankinnoissa otetaan huomioon ympäristötekijät. 26 Vuosikertomuksessaan Nordea käsittelee yhteiskunnallisia asioita Corporate Social Responsibility kohdassa. 27 Ympäristötunnuslukuja yrityksestä ei ole saatavilla. Sampo-konserni ilmoittaa ympäristöpolitiikkaansa pohjautuen tavoitteekseen täyttää lakisääteiset velvollisuudet, edistää kierrätystä, vähentää jätteiden määrää sekä kehittää ja edistää paperittomien prosessien käyttöä. Lisäksi kiinteistökohteisiin valmistellaan ympäristösuunnitelmia ja henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa. Yrityksen keräämiä ympäristötunnuslukuja ovat sähkö- ja lämpöenergian sekä veden kulutus ja käytetyn paperin määrä Nordea. Tietoa Nordeasta, Ympäristö. 25 Nordea. Nordean yhteiskunnallisen vastuun periaatteet. 26 Nordea. Tietoa Nordeasta, Ympäristö. 27 Nordea. Annual Review Sampo. Sammon yhteiskuntavastuuraportti 2002, s

19 Tapiola-ryhmä kertoo ympäristöpolitiikassaan yleiseksi päämääräkseen tulla tunnetuksi finanssialan ympäristöasioiden hoidon edelläkävijänä Suomessa. Päämäärän saavuttamisen edellytykseksi on lueteltu viisi kohtaa, jotka ovat tiivistettyinä ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa, ympäristöturvallisuutta edistävien palveluiden kehittäminen, ympäristöviestintään panostaminen ja ympäristökeskusteluun osallistuminen. 29 Tapiola jakaa oman toimintansa ympäristönäkökohdat välillisiin ja välittömiin vaikutuksiin ja ilmoittaa, että sen merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset aiheutuvat energian kulutuksesta, paperin käytöstä, tarvikkeiden ja palvelujen hankinnasta, jätteistä ja työmatkaliikenteestä. Välillisiä ympäristövaikutuksia Tapiolan mukaan on asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin kohdistuvalla toiminnalla, kuten ympäristövakuutuksilla ja sijoitustoiminnalla. 30 Toisaalla edellä mainittujen välittömien ympäristövaikutusten listaa on täydennetty vielä tavarankuljetuksilla 31. Tapiola mittaa toimintansa sähkö- ja lämpöenergian käyttöä, veden kulutusta, paperin käyttöä, jätteiden määrää sekä jätteiden hyötykäyttöä. 32 Kaupan ala Keskon ympäristöpäämääriä ei ole ilmoitettu selkeästi. Ympäristöpolitiikassaan Kesko toteaa, että K-ryhmä haluaa omilla toimenpiteillään vähentää myymiensä tuotteiden tuotantoon, jakeluun, käyttöön ja jätehuoltoon liittyviä ympäristöhaittoja. Politiikassa on eroteltu toisistaan otsikkotasolla seuraavat osa-alueet: tuotteet, pakkaukset, jätehuolto, logistiikka, toimipaikat ja henkilökunta. Näihin liittyvät muun muassa energian säästö, päästöjen vähentäminen ja jätehuolto. 33 Keskon merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset syntyvät tavaroiden varastoinnista, käsittelystä ja kuljetuksista, kiinteistöjen rakennuttamisesta ja käytöstä sekä jätehuollosta. 34 Keskolla on käytössä lukuisia ympäristövastuun mittareita ja tunnuslukuja, joilla yritys seuraa monipuolisesti omaa ympäristösuoriutumistaan. Tunnuslukuja on jaoteltu eri kategorioihin, joita ovat esimerkiksi kiinteistöihin liittyvät kulutustiedot, kuten sähkö- ja lämpöenergia, sekä jakelukuljetukset, joita kuvataan muun muassa kuormien määrillä, energiankäytöllä ja aiheutuneilla päästöillä. 35 SOK-yhtymä esittää ympäristönäkökohtansa selkeästi sekä Internet-sivustollaan että ympäristöraportissaan. Ympäristönäkökohtia yhtymällä on yhteensä kahdeksan ja ne ovat otsikkotasolla: 29 Tapiola-ryhmä. Tapiolan ympäristöpolitiikka. 30 Tapiola-ryhmä. Ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset. 31 Tapiola-ryhmä. Ympäristöjohtaminen Tapiolassa. 32 Tapiola-ryhmä. Tapiolan ympäristötoiminta Lisäksi aineistona käytetty Tapiola-ryhmän tilinpäätöstä vuodelta Kesko. Ympäristöpolitiikka. 34 Kesko. Keskon vuosi 2002, s Kesko. Yhteiskuntavastuun raportti 2002, erityisesti s

20 kiinteistöt ja toimitilat energian ja veden kulutus hankinta ja logistiikka pakkaukset valikoimat jätehuolto kierrätyspalvelut asiakkaille ympäristöriskit ja päästöt. Kiinteistöihin ja toimitiloihin liittyvistä ympäristöpäämääristä todetaan, että kahdelle yhtymän ketjulle laadittiin vuonna 2002 ympäristötavoitteet. Näistä tavoitteista ei kuitenkaan kerrota tarkemmin. 36 SOK-yhtymän osittain omistama Inex-konserni on myös erotellut ympäristöpolitiikassaan pakkaukset, kierrätettävät kuljetusyksiköt ja toimintojen sekä toimitilojen ympäristövaikutukset. Inex pyrkii vähentämään syntyvän pakkausjätteen määrää ja kehittämään kierrätettäviä kuljetusyksikköjärjestelmiä. Erilaisissa toiminnoissa, kuten valmistuksessa ja varastoinnissa, etsitään energiaa säästäviä ja ympäristön kuormitusta vähentäviä ratkaisuja. 37 Tavanomaisesta energiankulutuksesta SOK toteaa, että kaupan alalla energiaratkaisut liittyvät pääosin ilmanvaihtoon, valaistukseen ja kylmäsäilytykseen. Hieman tavanomaisesta poikkeava ympäristöpäämäärä valikoimat tarkoittaa ympäristömerkittyjen, luomu-, ja reilun kaupan tuotteiden valikoimaa myymälöissä. Jätehuollossa yhtymä erittelee jätteiden neljä pääkomponenttia, biojäte, pahvi, energiajäte ja kaatopaikkajäte. Suurimmaksi potentiaaliseksi ympäristöriskiksi ilmoitetaan polttoaineen varastointi ja jakelu. 38 Stockmann pyrkii toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja noudattaa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä. Stockmann toteaa ympäristöpolitiikassaan, että kaupan alan suurimmat suorat ympäristövaikutukset liittyvät kuljetusten polttoaineen kulutukseen ja niiden päästöihin, pakkausjätteisiin sekä varastoinnin ja myymälöiden energiankulutukseen. Tämän lisäksi uudisrakentaminen, korjaaminen ja kiinteistöjen ylläpito sekä toiminta kiinteistöissä ja myymälöissä vaikuttavat materiaalin käyttöön, energian kulutukseen ja jätehuoltoon. Stockmann pyrkii energiaa säästävään kustannustehokkuuteen kuljetuksissa, vähentämään ja kierrättämään jätteitä ja suosimaan tarkoituksenmukaisia ja kierrätettävissä olevia pakkausmateriaaleja. Energian kulutusta pyritään tehostamaan laiteinvestointien, ohjeistuksien ja automatisoinnin avulla. Korjaus- ja kunnostustöiden yhteydessä vanhoja järjestelmiä korvataan tehokkaammilla ja energiaa säästävillä järjestelmillä ja laitteilla Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK. Ympäristöraportti Inex-konserni. Inex-konsernin ympäristöpolitiikka. 38 Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK. Ympäristöraportti Stockmann-konserni. Stockmann-konsernin ympäristöpolitiikka ja Stockmann-konserni. Vuosikertomus

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating Tekesin Vene ohjelma Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Tavoitteet ja toteutus Projektin tavoitteena on tuoda esiin kestävän kehityksen

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA on kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015 % Rakennusten elinkaarimittarit Heli Kotilainen 22.5.2015 Green Building Council FINLAND ympäristöluokitusjärjestelmät RAKENNUSTEN Elinkaarimittarit Kansainvälinen verkosto World GBC Kestävän rakennetun

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA

LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA VASTAUKSEMME HAASTEISIIN ON PALVELEVA LOGISTIIKKA WWW.HAKONEN.FI WWW.PALVELEVALOGISTIIKKA.FI YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA ENERGIATEHOKKUUS

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Kappale 5 Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Case esimerkki* Reaktiivisten kemikaalien valmistus PROFIILI Sektori: Kemianteollisuus

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

TRY-MITTARI TALONRAKENTAMISEN YMPÄRISTÖMITTARI

TRY-MITTARI TALONRAKENTAMISEN YMPÄRISTÖMITTARI TRY-MITTARI TALONRAKENTAMISEN YMPÄRISTÖMITTARI Ekologinen Rakentaja Talonrakentamisen ympäristömittari ja sen käyttö oppimisen välineenä Tampereen teknilliselle yliopistolle tehty kandidaatintyö, syyskuu

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

KOKOEKO-SEMINAARI 14.02.2012

KOKOEKO-SEMINAARI 14.02.2012 KOKOEKO-SEMINAARI 14.02.2012 Kiinteistöomistajan näkökulma toimiva jätelogistiikka ja tilaratkaisut Avainasiakaspäällikkö Jukka Turunen, Technopolis Oyj MENESTYKSESI TUKENA TECHNOPOLIS OYJ Voimakkaasti

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Suomen Vuokranantajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Jätepolitiikan uudet tuulet EU:ssa Helsingin Messukeskus Asiantuntija Satu Räsänen Energia, ilmasto, ympäristö, liikenne EK Bryssel Resurssitehokkuus Eurooppa

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Integrated Product Policy (IPP) kestävän kehityksen näkökulmasta Nokian kokemuksia

Integrated Product Policy (IPP) kestävän kehityksen näkökulmasta Nokian kokemuksia Integrated Product Policy (IPP) kestävän kehityksen näkökulmasta Nokian kokemuksia Olli Pekka Mäkirintala Director, Environmental Management Nokia Mobile Phones (olli pekka.makirintala@nokia.com) 1 2006

Lisätiedot

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

Miten yritys voi olla hiilineutraali? Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

vastuullinen toimintatapa kilpailuetuna

vastuullinen toimintatapa kilpailuetuna Tapiolan vastuullisuuslupaukset vastuullinen toimintatapa kilpailuetuna muuttuvassa toimintaympäristössä HENRY Foorumi 2010 Elina Kuusela 9.11.2010 9.11.2010 1 Esityksen sisältö Tapiola lyhyesti Vastuullisen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Interreg-projekti (1.8.2004 31.7.2007) Kestävä kehitys Keskipohjolassa

Interreg-projekti (1.8.2004 31.7.2007) Kestävä kehitys Keskipohjolassa Interreg-projekti (1.8.2004 31.7.2007) Kestävä kehitys Keskipohjolassa Etelä-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Suomessa; Jämtland ja Västernorrland Ruotsissa sekä Sør- ja Nord-Trøndelag Norjassa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit ä ä Tuula Salminen 17.3.2014 Tampereen Särkänniemi Oy Suomen suurimpia vapaa-ajanviettokeskuksia - omistaja Tampereen kaupunki Kävijämäärä n. 650.000 asiakasta/a Liikevaihto n. 20-22 milj Henkilöstö vakituisia

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLO LEED 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLON LEED-LUOKITUS Kauppakeskus Sellolle on myönnetty kultaisen tason LEED-sertifiointi Sello on ensimmäinen kauppakeskus

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot