Tämä raportti esittelee muuttajakyselyn toteutusta ja tuloksia. Tuloksia kuvataan erityisesti Lahden kaupungin kannalta.

Transkriptio

1 Paikkakuntien x-faktorit -hanke MUUTTAJAKYSELY JA TULOKSET Tausta Päijät-Hämeen liiton Paikkakuntien x-faktorit -hankkeessa selvitettiin, mikä merkitys paikkakuntien kaupunki- ja keskustakuvalla on niiden vetovoiman kannalta: korreloiko jokin kaupunkikuvallinen piirre kasvavien kuntien kanssa? Hanke koostui kahdesta osasta: Ensimmäisessä osassa Ramboll Finland Oy arvioi seitsemän suomalaisen paikkakunnan keskustakuvaa ja kehitti samalla arviointityökalun keskustojen kaupunkikuvan arvioimiseen ja kehittämiseen. Toisessa osassa Päijät- Hämeen liitto toteutti muuttajakyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät houkuttelevat ihmisiä muuttamaan paikkakunnalle. Kyselyllä pyrittiin hahmottamaan, mikä merkitys alueiden kaupunkikuvalla ja tunnelmalla on vetovoimalle ja muuttopäätöksille; pelkistyvätkö ihmisten muuttopäätökset työpaikan ja sijainnin kaltaisten syihin, vai vaikuttavatko päätösten taustalla myös esimerkiksi arvostukset tietynlaisiin rakennettuihin ympäristöihin? Hankkeen kohteena olivat Päijät-Hämeen keskuskaupunki Lahti sekä kuusi muuta suomalaista muuttovetovoimasta, keskisuurta tai hieman pienempää paikkakuntaa: Kuopio, Jyväskylä, Seinäjoki, Järvenpää, Sipoo ja Lappeenranta. Tämä raportti esittelee muuttajakyselyn toteutusta ja tuloksia. Tuloksia kuvataan erityisesti Lahden kaupungin kannalta. Hanke toteutettiin Kyselyn toteutus Muuttajakysely kohdistettiin ihmisiin, jotka olivat muuttaneet arvioitaville paikkakunnille viimeisen viiden vuoden aikana. Kyselyn avulla haluttiin ymmärtää, millaisia syitä paikkakunnalle muuton taustalla on ollut ja onko paikkakuntien fyysisellä ympäristöllä ja tunnelmalla ollut merkitystä muuttopäätökselle. Kiinnostuneita oltiin myös fyysisen ympäristön merkityksestä viihtyisyyden kannalta. Näitä asioita selvitettiin laadullisesta näkökulmasta. Kyselyn haluttiin tavoittavan runsaan vastaajajoukon, joten toteutustavaksi valittiin internetkyselylomake avoimilla kysymyksillä. Kysely toteutettiin internetissä Surveypal-pohjaisena loppuvuodesta Kysely muodostui taustamuuttujakysymyksistä sekä neljästä avoimesta kysymyksestä (alla).

2 1. Mistä syistä muutit nykyiseen asuinkuntaasi? Mainitse enintään kolme tärkeintä syytä, jotka olivat muuton taustalla. 2. Oliko paikkakunnan kaupunkikuvalla tai tunnelmalla vaikutusta nykyisen asuinkunnan valintaasi? Jos oli, kuvaile miten. 3. Pidätkö omaa asuinkuntaasi viihtyisänä? Miksi pidät/et pidä? 4. Millaisia asioita sinulle tulee mieleen, kun ajattelet omaa asuinkuntaasi? Mainitse enintään viisi asiaa. Kyselyä jaettiin marras-joulukuussa 2018 kohdekuntien omissa sosiaalisen median kanavissa, pääasiassa kaupunkien virallisilla facebook-sivuilla. Joidenkin paikkakuntien osalta lisävastauksia pyrittiin saamaan myös jakamalla kyselyä paikkakunnan asukkaiden omissa facebook-ryhmissä. Kysely tehtiin suomen lisäksi ruotsin kielellä, jotta tavoitettaisiin Sipoon ruotsinkielistä väestöä (32 % kunnan asukkaista). Vastaajat Kyselyyn saatiin yhteensä 209 vastausta. Kaupunkikohtaiset vastaajamäärät vaihtelivat runsaasti. Eniten vastauksia saatiin Sipoosta (59) ja Lahdesta (53). Etenkin sipoolaisten vastaajien määrä oli suuri paikkakunnan kokoon suhteutettuna ( asukasta). Kuopiolaisten vastaajien määrä, 7 henkilöä, jäi hyvin pieneksi kaupungin asukaslukuun ( as.) nähden. Kaupunkien asukasluvut ja vastausmäärät Lahti as. 53 vastausta Jyväskylä Kuopio Seinäjoki Lappeenranta Sipoo Järvenpää as as as as as as Kyselyn taustamuuttujat olivat sukupuoli (nainen/mies/muu), ikäryhmä (alle 20-vuotiaat, vuotiaat,., 60-vuotiaat ja vanhemmat) sekä asuinalue (kaupungin keskusta / esikaupunki tai lähiö / kuntakeskus tai taajama / maaseutu). Vastaajista 84 % oli naisia, 15 % miehiä ja 1 % muita. Suurin ikäryhmä vastaajissa oli vuotiaat, joita oli 36 % kaikista vastanneista. Seuraavaksi suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat (24 %) ja vuotiaat (21 %). Suurin osa vastaajista, 52 %, asui esikaupunkialueella tai lähiössä. Kaupungin keskustassa asui 21,5 %, ja kuntakeskuksessa tai taajamassa asuvia oli 17 % vastaajista. Maaseudulla asui vastaajista 12 %. Kyselyotos ei tässä tapauksessa ole edustava: kaupunkikohtaiset otoskoot ovat pieniä, ja naiset ovat yliedustettuina (84 %) vastaajajoukossa. Ikäryhmäotosten koot sen sijaan heijastavat ainakin jossain määrin muuttajien ikää, sillä nuoret aikuiset muuttavat vilkkaasti.

3 Kyselyn tulokset Tärkeimmät muuttosyyt Ensimmäisessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin listaamaan enintään kolme tärkeintä syytä nykyisen asuinkunnan valintaan. Vastauksissa esiintyneet syyt luokiteltiin paikkakunnittain ja laskettiin kunkin muuttosyyn saamat vastausmäärät. Muuttosyiden jakaumat erosivat jonkin verran paikkakunnittain. Yleisenä huomiona voidaan todeta, että kaikissa suuremmissa kaupungeissa (Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta ja Seinäjoki) kolmen eniten mainitun muuttosyyn joukossa olivat oma työpaikka sekä perheen tai suvun läheisyys. Lahdessa kolmanneksi useimmin mainittu syy oli sijainti/liikenneyhteydet. Sipoossa ja Järvenpäässä tärkeimpinä muuttosyinä korostuivat sopiva asuminen, sijainti ja liikenneyhteydet sekä Sipoossa myös luonto ja rauhallisuus. Muita vastaajien mainitsemia syitä olivat muun muassa opiskelumahdollisuudet, puolison työpaikka, hyvät palvelut ja paluu juurille. Fyysiseen elinympäristöön liittyvät muuttosyyt eivät erottuneet vastauksista kovin vahvasti. Useasti mainittiin paikkakunnan olevan ennestään tuttu tai mukava. Luonto, sekä Lappeenrannan kohdalla myös Saimaa tai järvimaisema, mainittiin myös monissa vastauksessa. Sipoo poikkeaa muista kohdepaikkakunnista siinä, että se vetoaa asukkaisiin tarjoamalla taajamien lisäksi maalaismaista asuinympäristöä. Tämä tuli ilmi sipoolaisten vastauksissa, joissa useasti mainittuja muuttosyitä olivat hyvä ja rauhallinen ympäristö lapsille, kylämäisyys, maalaisympäristö sekä ympäristön viihtyisyys ja tunnelma. Tärkeimmät muuttosyyt kaupunkikohtaisesti (suluissa mainontojen määrä) Lahti Perhe/suku lähellä (24) Oma työ (16) Sijainti/liikenneyhteydet (13) Jyväskylä Työ (10) Opiskelu /opiskelumahdollisuudet (9) Perhe/suku lähellä (7) Kuopio Perhe ja suku / paluu juurille (5) Oma työ (2) Opiskelumahdollisuudet (2) Seinäjoki Perhe/suku lähellä (8) Työ (6) Puolison työ (3) Lappeenranta Oma työ (13) Perhe/suku lähellä (13) Paluu juurille (8) Sipoo Sijainti/liikenneyhteydet (24) Rauhallinen ympäristö (16) Luonto (16) Järvenpää Edullisempi / sopivampi asuminen (8) Perhe/suku (7) Sijainti ja kulkuyhteydet (5)

4 Kaupunkikuvan ja tunnelman vaikutus asuinkunnan valintaan Toisessa kysymyksessä vastaajilta kysyttiin, onko paikkakunnan kaupunkikuvalla tai tunnelmalla ollut vaikutusta nykyisen asuinkunnan valintaan, ja pyydettiin kuvailemaan millä tavoin. Muihin kysymyksiin verrattuna hieman useampi vastaaja jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Tämä voi kertoa siitä, että kysymystä on ehkä ollut hankala hahmottaa. Myös sosiaalisessa mediassa vastaan tulleen lyhyen nettikyselyn luonne on saattanut vaikuttaa kysymyksen ohittamiseen; osa vastaajista ei ole ehkä jaksanut paneutua kysymykseen, johon vastausta ei ole löytynyt heti. Kaikkiaan 111 vastaajaa oli sitä mieltä, että kaupunkikuvalla ja tunnelmalla on ollut vaikutusta asuinkunnan valintaan. 69 vastaajaa taas ei nähnyt tunnelman ja kaupunkikuvan vaikuttaneen asiaan. Myös lähes jokaisen paikkakunnan kohdalla suurempi osa vastaajista oli sellaisia, jotka näkivät kaupunkikuvan ja tunnelman vaikuttaneen valintaan kuin niitä, joiden mielestä ko. seikoilla ei ollut vaikutusta. Ainoastaan Lahden kohdalla vastauksien suhde oli päinvastainen. 25 vastaajan mielestä kaupunkikuvalla tai tunnelmalla ei ollut vaikutusta asuinkunnan valintaan, ja 19 vastaajan mielestä nämä seikat olivat vaikuttaneet valintaan. Vastaajat kuvasivat asuinpaikkakunnan valintaan myönteisesti vaikuttaneita tekijöitä, mutta toivat myös esille ennen muuttoa tiedossa olleita kielteisiä puolia. Myönteisissä tekijöissä toistuivat paikkakunnasta riippumatta samat asiat: mukavat ihmiset, hyvä maine, tunne paikkakunnan kehittymisestä ja elinvoimaisuudesta sekä hyvät palvelut. Vastaajat käsittivätkin kaupunkikuvan ja tunnelman laajasti; kaupunkikuvaa ei ymmärretty ainoastaan fyysisen ympäristön ympäristön ominaisuuksina, vaan myös esimerkiksi ihmiset, palvelu- ja tapahtumatarjonta sekä mielikuvat miellettiin osaksi sitä. Fyysisen ympäristön ominaisuuksista paikkakunnan järvimaisema mainittiin useasti, etenkin Jyväskylän ja Lappeenrannan kohdalla. Lahteen muuttaneet vastaajat pitivät asuinpaikan valintaan vaikuttaneina tekijöinä muun muassa paikkakunnan kaupunkimaisuutta ja sopivaa kokoa. Muutama vastaaja toi esille, että Lahti valikoitui asuinpaikkakunnaksi kaupungin huonosta maineesta huolimatta. Jotkut vastaajista mainitsivat lisäksi, että mielikuva kaupungista on parantunut muuton jälkeen; Lahden ominaisuuksien, kuten kulttuuripalvelujen ja luonnon, parempaa markkinointia mahdollisille uusille asukkaille peräänkuulutettiin. Kiinnostavaa oli, että neljä vastaajaa piti Lahden Kariston kaupunginosaa merkittävänä tekijänä asuinpaikkakunnan valinnassa. Vastaajat kuvasivat Kariston omaleimaisuutta, kauneutta ja yhteisöllisyyttä tekijöinä, jotka vaikuttivat myönteisesti paikkakunnan valintaan. Asuinkunnan viihtyisyys Kolmantena vastaajilta kysyttiin arviota oman asuinkunnan viihtyisyydestä. Kysymyksellä koetettiin hahmottaa, millaisia asioita asukkaat liittävät asuinpaikkakunnan viihtyisyyteen. Vastausjakaumat vaihtelivat paikkakunnittain. Monet vastaajista kuvailivat sekä viihtyisyyttä lisääviä että vähentäviä asioita asuinpaikkakunnallaan. Asuinkuntansa pelkästään epäviihtyisänä kokeneet olivat vastaajissa vähemmistönä, eli suurin osa piti asuinkuntaansa vähintään osittain viihtyisänä.

5 Viihtyisyys ymmärrettiin vastauksissa laajasti: mainintoja saivat muun muassa kaupungin sopiva koko ja sujuva liikkuminen, luonto ja vehreys, kulttuuritarjonta, mukavat ihmiset, ilmapiiri, tapahtumatarjonta, liikuntamahdollisuudet sekä kaupat, ravintolat ja kahvilat. Kaupungin fyysiseen ympäristöön liittyviä ominaisuuksia vastaajat kuvailivat esimerkiksi ympäristön ja maisemien kauneuden kautta. Paikkakunnan arkkitehtuuri ja rakennuskanta sen sijaan nousivat tavallisemmin esiin epäviihtyisyyden osatekijöinä: arkkitehtuurin kuvailtiin olevan esimerkiksi tylsää, kolkkoa ja rumaa. Lahtelaisista vastaajista 27 piti Lahtea viihtyisänä, 22 osittain viihtyisänä, ja neljä ei lainkaan viihtyisänä. Viihtyisyyttä lisääviä tekijöitä olivat mm. kulttuuritarjonta, keskustan kauppa-, kahvilaja ravintolatarjonta, Vesijärvi ja satama, sujuva liikkuminen, vehreys ja luonto sekä tapahtumatarjonta. Useampi vastaaja toi esille, ettei pidä Lahden keskustaa rakennuksineen viihtyisänä, mutta sen sijaan viihtyisänä koettiin oma asuinalue. Myös vanhanaikainen asenneilmapiiri ja muutosvastarinta koettiin Lahden viihtyisyyttä vähentävinä asioina. Asuinpaikkakunnan viihtyisyyttä kuvailtiin vastauksissa laajasti, ja kehitysehdotuksia viihtyisyyden parantamiseksi annettiin paljon. Vastausten perustella viihtyisyys näyttäytyykin asukkaille merkityksellisenä asiana. Asuinkuntaan liitettyjä asioita Kyselyn neljännessä kohdassa vastaajia pyydettiin luettelemaan enintään viisi asiaa, jotka tulevat mieleen omaa asuinpaikkakuntaa ajatellessa. Vastaukset ryhmiteltiin kaupungeittain listaamalla sellaiset asiat, jotka saivat vastauksissa useamman kuin yhden maininnan. Luonto oli usean kaupungin kohdalla kolmen eniten mainintoja saaneen asian joukossa. Useamman paikkakunnan kohdalla kolmen kärjessä olivat myös järvet, kehittyvä/edistyksellinen sekä hyvät palvelut. Paikkakuntiin liitettiin usein kuvailevia adjektiiveja, kuten kehittyvä, viihtyisä, turvallinen ja kotoisa. Paikkakuntien tunnetut paikat tai maamerkit saivat jonkin verran mainintoja, esimerkiksi Lahden Salpausselkä ja hyppyrimäet, Jyväskylän Harju sekä Lappeenrannan satama ja linnoitus. Eniten mainintoja saaneet asiat ovat lähtökohtaisesti positiivisia tai neutraaleja. Negatiivisia asioita mainittiin melko vähän, eivätkä ne saaneet mainintoja kovin usealta vastaajalta. Lahtelaisten vastauksissa toistuivat useimmin luonto/metsä (16 mainintaa), urheilu/liikunta (15 mainintaa) sekä Vesijärvi/järvet (13 mainintaa). Seuraavaksi eniten mainintoja saivat sopiva koko/sujuva liikkuminen (11) sekä hyvät yhteydet muualle (9).

6 Paikkakuntiin useimmin liitetyt asiat (suluissa mainintojen määrä) Lahti Luonto/metsä (16) Urheilu/liikunta (15) Vesijärvi/järvet (13) Jyväskylä Järvet (9) Urheilu/liikunta (7) Opiskelijakaupunki (6) Luonto (6) Kuopio Luonto (4) Sopivat välimatkat (2) Seinäjoki Kehittyvä (4) Kasvava (4) Yritteliäisyys/yritykset (3) Lakeus (3) Lappeenranta Satama (7) Ihmiset (5) Luonto (5) Sipoo Luonto (25) Rauhallisuus (16) Hyvät palvelut (12) Järvenpää Kehittyvä/ edistyksellinen (6) Pieni/kompakti (5) Hyvät palvelut (4) Lisätiedot: Anne Heimonen, Päijät-Hämeen liitto / p