Asiakaspalvelua tieto- ja viestintäteknologian keinoin. KuntaIT hanke- ja palvelukartta Hallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaspalvelua tieto- ja viestintäteknologian keinoin. KuntaIT hanke- ja palvelukartta 2006. Hallinto"

Transkriptio

1 Asiakaspalvelua tieto- ja viestintäteknologian keinoin KuntaIT hanke- ja palvelukartta 2006 Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 0/2006

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Olavi Köngäs ja Jyri-Pekka Tähtinen, Netum Oy Asiantuntijaryhmä (työn ohjaus): Seppo Kurkinen ja Tapani Puisto, Valtion IT -johtamisyksikkö, Susanna Hyvärinen valtioneuvoston kanslia, Pekka Kopra, Kuntaliitto, Pekka Kantola ja Marjukka Saarijärvi (hankkeen projektipäällikkö), KuntaIT. Julkaisun laji Loppuraportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Asiakaspalvelua tieto- ja viestintäteknologian keinoin. KuntaIT hanke- ja palvelukartta 2006 Julkaisun osat Tiivistelmä Raportti analysoi kesä-syyskuussa 2006 tehtynä poikkileikkauksena valtio- ja kuntasektorin verkkopalveluja ja palvelukehityshankkeita. Lisäksi esitetään palvelujen kehittämistarpeisiin liittyviä suosituksia ja hanketoiminnan kohteita. Valtioneuvoston kanslian työryhmä esitti tammikuussa 2006 kuntien tietohallintoyhteistyötä vahvistavan toimijan (KuntaIT) perustamista. Samalla annettiin hanke- ja palvelukartan laatiminen KuntaIT:n tehtäväksi. Taustalla oli tietoyhteiskuntaneuvoston Julkishallinnon sähköinen asiointi - jaoston aloite. Arvioinnin lähtökohdaksi otettiin valtiovarainministeriön Astra-työryhmän sähköisen asioinnin tarkastelukehys. Sen pohjalta kehitetty hanke- ja palvelukartan viitekehys koostuu ulottuvuuksista palvelun interaktiivisuus ja palvelukanavien monipuolisuus, verkottuminen: kumppanuudet ja yleispalvelujen käyttö, sähköisen kanavan käyttö ja merkitys sekä neljäntenä palvelutuotannon kehitysaste. Viitekehys kattaa useita verkkopalveluihin liittyviä näkökulmia. Verkkopalvelujen vaikuttavuuden ja hyötyjen arviointi osoittautui kuitenkin pulmalliseksi. Esimerkiksi tietokantaan sisältyvää tietoa verkkopalvelun käytön osuudesta kaikista palvelutapahtumista ei pystytty kunnolla hyödyntämään, koska monet verkkopalvelut ovat täysin uusia. Joissakin tapauksissa palvelun käytön kokonaismäärää ei pysty määrittelemään. Yksittäisten palvelujen arviointia viitekehyksessä vaikeuttaa se, että esimerkiksi palvelukanavien tarve vaihtelee. Samoin ei aina ole selvää onko suuri käyttömäärä positiivinen vai negatiivinen asia. Suuret pistemäärät eivät ole itseisarvoja vaan sijoittuminen viitekehyksen akseleilla kuvaa verkkopalvelun ominaisuuksia, käyttöä ja tuotantotapaa. Hankkeiden sijoittaminen viitekehykseen oli palveluja vaikeampaa, koska ne ovat eri vaiheissa ja niistä on saatavissa vaihtelevasti tietoja. Arvioinnin pohjalta voidaan mm. todeta, että julkisissa palveluissa on vielä niukasti proaktiivisuutta tuovia vahtipalveluja. Asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus seurata asiansa käsittelyä viranomaisen järjestelmien kautta. Palvelukartta osoittaa, että vaikka maksaminen on yleinen piirre palveluissa, puuttuu verkkomaksaminen tai maksaminen matkapuhelimella usein eikä asiakas voi hoitaa asiaansa loppuun verkossa. Tutkituista palveluista 68 % ei käytä mitään yleiskäyttöisiä palvelukomponentteja tai yleispalveluita. Hanketarkastelu osoittaa, että sähköisen laskutuksen alueella on niukasti aktiivisuutta lukuunottamatta ostolaskujen käsittelyä. Sosiaalihuollon tiedonhallinnassa on selviä kehittämistarpeita. Rekrytointiin liittyvät, henkilöstöhallintoon integroidut palvelukokonaisuudet voisivat olla kunta-valtio kehittämisyhteistyön aluetta. Yksi asiakaspalvelujen kehittämiskohde on asiakastietojen hallinta ml. väestötietojärjestelmän parempi hyödyntäminen. Ajanvarauksiin liittyvä kehittämistyö tarvitsee tuekseen uutta verkkopalvelutoiminnallisuutta ja integraatioita kunnan eri toimintojen ohjausjärjestelmiin. Projektissa koottiin tietokantaan tiedot 141 eri verkkopalvelusta ja 44 kehittämishankkeesta. KuntaIT:n tarkoituksena on kehittää tietokannan rakennetta sekä ylläpitää, täydentää ja julkaista sen sisältämiä tietoja palvelukehittäjien hyödynnettäväksi. Avainsanat (asiasanat) sähköinen asiointi, verkkopalvelut, asiakaspalvelu, kehittäminen, hankkeet, kunnat, valtio Muut tiedot Julkaisun paperiversion ISBN on Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisuja 0/2006 Kokonaissivumäärä 86 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN Hinta 3 + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus

3 Hanke- ja palvelukartta loppuraportti Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 Viitekehys ja työmenetelmät Viitekehys Työmenetelmät Palvelut Hankkeet Palvelut viitekehyksessä Kaikki analysoidut palvelut Perustiedot palveluista Sähköisen kanavan käyttö ja merkitys Palvelun interaktiivisuus ja kanavat Palvelutuotannon kehitysaste Verkottuminen ja kumppanuudet palvelutuotannossa Yhteenveto palvelujen sijoittumisesta viitekehyksessä Eräiden palvelujen yksityiskohtainen tarkastelu Avoin Espoo Julkisen liikenteen mobiilipalvelut (HKL) Reittiopas.fi (YTV) Paikkatietopalvelut (Helsinki) Asuntohaku (Helsinki, Tampere) Rekrytointi (Helsinki, Tampere) Tonttihaku (Tampere) Laboratorion ajanvarauspalvelut (TYKS) Terveydenhuollon mobiilipalvelut (Lahti) Virppa.fi -senioripalvelut (Hämeenlinnan seutu) HelMet-kirjastopalvelu (Pääkaupunkiseutu) PortNet-verkkopalvelu (Merenkulkulaitos) TEKES -rahoituksen haku Yhdistysrekisteri (Patentti- ja rekisterihallitus) Tarkasta tietosi -verkkopalvelu (Väestörekisterikeskus) Etuisuuksien tarkistaminen (Kansaneläkelaitos) Työnhakijan palvelut (Työministeriö) Palkka.fi (Verohallitus) Yritys-Suomi Palvelujen kehittämistarpeesta Hankkeet Kehittämishankkeiden kohteet ja perustiedot Eräiden hankkeiden tarkastelu Yleispalvelut ja arkkitehtuuri

4 4.2.2 Luvat ja hakemukset Hankinnat ja logistiikka Asiakashallinta ja toiminnanohjaus Tietohallinnon yhteistyö Perhe- ja sosiaalipalvelut Kehittämisstrategiat / ohjelmat Hankealueiden päällekkäisyydet ja katvealueet Hankkeet ja KuntaIT Asiakaspalvelujen kehittäminen ICT:n keinoin Hankintatoimi ja logistiikka, Kuntien tukipalveluiden kehittäminen, Hankintatoimen keskittäminen, yhtenäistäminen ja sähköistäminen (KuntaTIME) IT-yhteentoimivuus, luotettavuus ja kustannustehokkuus Hanke- ja palvelukartan jatkokehittäminen ja hyödyntäminen Liitteet Liite 1: Palveluista kerätyt tiedot Liite 2: Organisaatioiden sijoittuminen A9 järjestyksessä Liite 3: Hankkeista kerätyt tiedot Liite 4: Hankekartan hankkeet

5 Kuvaluettelo Kuva 1 Sähköisen asioinnin tarkastelukehys, lähde: VM 11b/ Kuva 2 Hanke- ja palvelukartan viitekehys... Kuva 3 Palvelujen indikaattorit viitekehyksessä Kuva 4 Tarkastellut palvelut tuottajan sektorin mukaan... 1 Kuva Tarkastellut palvelut kohderyhmän ja palvelutuottajan sektorin mukaan Kuva 6 Verkkopalvelut käyttömäärän mukaan Kuva 7 Tarkastellut palvelut palvelun kehitysasteen mukaan Kuva 8 Tarkastellut palvelut teknisen verkottumisen suhteen Kuva 9 Tarkastellut palvelut rahoitusmallin mukaan sektoreittain Kuva Yleispalvelujen käyttö tarkastelluissa palveluissa... 2 Kuva 11 Palvelujen sijoittuminen viitekehyksessä Kuva 12 Avoin Espoo -palvelu viitekehyksessä Kuva 13 Reittiopas-palvelu viitekehyksessä Kuva 14 Helsingin paikkatietopalvelut viitekehyksessä Kuva 1 Helsingin ja Tampereen kaupunkien asuntohakupalvelut viitekehyksessä... 3 Kuva 16 Helsingin ja Tampereen kaupunkien rekrytointipalvelut viitekehyksessä Kuva 17 Tampereen kaupungin tonttihakupalvelu viitekehyksessä Kuva 18 TYKS ajanvarauspalvelu viitekehyksessä Kuva 19 Virppa-palvelu viitekehyksessä Kuva 20 HelMet-palvelu viitekehyksessä Kuva 21 PortNet-palvelu viitekehyksessä... 4 Kuva 22 TEKES-rahoituksen haku -palvelu viitekehyksessä Kuva 23 Yhdistysrekisterin verkkopalvelu viitekehyksessä Kuva 24 Tarkasta tietosi -palvelu viitekehyksessä... 0 Kuva 2 Kansaneläkelaitoksen etuisuuksien tarkistamisen verkkopalvelu viitekehyksessä... 1 Kuva 26 Työnhakijan palvelut mol.fi viitekehyksessä... 3 Kuva 27 Palkka.fi -palvelu viitekehyksessä... 4 Kuva 28 Yritys-Suomi -palvelu viitekehyksessä... 6 Taulukkoluettelo Taulukko 1Tarkastellut palvelut JHS14-luokituksen mukaan Taulukko 2 Interaktiivisuus ja kanavat -ulottuvuudessa vähintään pistettä saaneet palvelut

6 1 Johdanto Kuntien ja valtionhallinnon edustajista koostuva valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä esitti tammikuun 2006 alussa 1 kuntien tietohallintoyhteistyötä vahvistavan toimijan (KuntaIT) perustamista sisäasiainministeriön yhteyteen. Toiminnan valmisteluhanke käynnistyi sisäasiainministeriössä helmikuussa ja KuntaIT:n toiminta yksikkönä käynnistyi Kehittämisohjelmien toteuttaminen tulee olemaan keskeinen osa KuntaIT:n (www.kuntait.fi) toimintaa. Yhteistyöverkoston kanssa on valmisteilla kolme ohjelmakokonaisuutta, joista yksi on työnimeltään Asiakaspalvelujen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan keinoin. KuntaIT:n kehittämistyöryhmän loppuraportissa on annettu hanke- ja palvelukartan laatiminen yhdeksi KuntaIT-hankkeen kehittämistehtäväksi. Hanke- ja palvelukartan taustalla on Tietoyhteiskuntaneuvoston Julkishallinnon sähköinen asiointi -jaoston Tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmälle ja tietoyhteiskuntaneuvostolle tekemä aloite sähköisen asioinnin palvelu- ja hankekartan laatimisesta. Aloitteessa perustellaan kartan tarvetta seuraavasti: Verkkopalveluja kokoavissa listauksissa on ongelmana niiden kirjavuus, systematiikan puute sekä usein se, että toteutuneet palvelut ja suunnitteilla olevat hankkeet menevät sekaisin. Listaukset eivät myöskään kerro palvelujen merkittävyydestä tai niiden hyödyistä juuri mitään. Kokonaiskuvan hahmottaminen sähköisestä asioinnista Suomen julkishallinnossa on siten verraten hankalaa. Samoin on vaikea saada analyyttista kokonaiskuvaa sähköisen asioinnin hyödyistä ja hyötypotentiaaleista sekä kehittämisalueista päätöksentekoa varten. KuntaIT:n kannalta hanke- ja palvelukartta palvelee ensimmäisessä vaiheessa asiakaspalvelujen kehittämisohjelman valmistelua. Hanke- ja palvelukartan laatimista koskevassa tarjouspyynnössä analyysiin otettavia palveluja ja hankkeita määriteltiin mm. seuraavasti: tavoitteena on toteuttaa systemaattinen ja jatkossa helposti päivitettävä hanke- ja palvelukartta, jossa hankkeet ja palvelut on kuvattu ja analysoitu tarkoitukseen soveltuvassa viitekehyksessä hanke- ja palvelukartta kattaa sekä valtio- että kuntasektoria koskevan asiointipalvelujen kehittämisen 1 Valtioneuvoston kanslian raportteja 1/2006

7 mukaan ja analysoitavaksi otetaan vaikuttavuudeltaan merkittäviä hankkeita ja palveluita mukaan otetaan sellaiset sekä valmiit, käynnissä olevat että suunnitteilla olevat hankkeet ja palvelut, joilla on laajaa merkitystä asiakaspalvelujen ja niiden tuottamisen uudistamiselle kustannustehokkuuden, asiakaslähtöisyyden ja monikanavaisuuden näkökulmista. Kartan tavoitteena ei ole aihealueen 0 % kattavuus. KuntaIT määritteli käynnistysvaiheessa hanke- ja palvelukartan tavoitteiksi: tukee verkkopalveluiden kehittämisen johtamista ja siihen liittyvää päätöksentekoa auttaa tunnistamaan yhteistyöalueita ja lisäämään kehittämissynergioita edistää parhaiden käytäntöjen levittämistä ja ratkaisujen monentamista edistää valtio- ja kuntasektorin yhteistyön lisäämistä tukee laajempien kehittämisohjelmien synnyttämistä auttaa tunnistamaan alueita, joilla tarvitaan yhteisiä käytäntöjä ja suosituksia ja tunnistamaan verkkopalvelujen riippuvuuksia/arvoketjuja on avuksi verkkopalveluiden kehittämisen integroimisessa kiinteämmin osaksi yleistä julkishallinnon palvelujen kehittämistä. KuntaIT valitsi kesäkuussa tarjouskilpailulla hanke- ja palvelukartan toteuttajaksi Netum Oy:n. Käynnistysvaiheessa määriteltiin mukaan otettavien hankkeiden valinnan kriteeriksi: Toimenpiteet ja hankkeet jotka tähtäävät konkreettisiin palveluihin, niiden edellytysten parantamiseen ja taustapalvelujen kehittämiseen. Suurten kansallisten hankkeiden lisäksi mukaan haluttiin kiinnostavia alueellisia ja paikallisia hankkeita. Verkkopalvelujen osalta päätettiin työtä käynnistettäessä ottaa kuntasektorilta vaikuttavuuden näkökulmasta tarkasteltavaksi suurimmat kaupungit sekä kokonaiskuvan saamiseksi satunnaisesti valittuja pienempiä kaupunkeja ja kuntia. Pääpaino asetettiin kansalaisille ja yrityksille suunnattuihin verkkopalveluihin. Työtä on ohjannut ja tukenut tietoyhteiskuntaohjelman, Valtion IT -johtamisyksikön, Kuntaliiton ja KuntaIT:n edustajista koostuva asiantuntijaryhmä, jossa ovat olleet mukana Seppo Kurkinen ja Tapani Puisto Valtion IT -johtamisyksiköstä, Susanna Hyvärinen tietoyhteiskuntaohjelmasta, Pekka Kopra Kuntaliitosta ja Pekka Kantola ja Marjukka Saarijärvi sisäasiainministeriöstä / KuntaIT:stä. Marjukka Saarijärvi on toiminut hankkeen projektipäällikkönä. Hanke- ja palvelukarttahanketta esiteltiin Tietoyhteiskuntaneuvoston sähköisen asioinnin jaostolle

8 Raporttiluonnos lähetettiin kommentoitavaksi projektin työpajaan osallistuneille, asiantuntijaryhmälle ja sähköisen asioinnin jaoston jäsenille lokakuussa Projektissa toteutettiin loppuraportin pohjana oleva tietokanta, johon koottiin tiedot 141 eri verkkopalvelusta ja 44 kehittämishankkeesta. KuntaIT:n tarkoituksena on jatkossa ylläpitää, täydentää ja julkaista tietokannassa olevia tietoja. 7

9 2 Viitekehys ja työmenetelmät 2.1 Viitekehys Hankkeiden ja palvelujen arvioinnin viitekehyksen lähtökohdaksi otettiin valtiovarainministeriön vuonna 200 toimineen Asiointipalvelujen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan keinoin työryhmän (Astra) raporteissa 2 esitetty sähköisen asioinnin tarkastelukehys. Viitekehys sisältää välineet tarjouspyynnössä esitettyjen näkökulmien tarkasteluun ja soveltuu tarkastelutasoltaan laajan hanke- ja palvelujoukon arvioimiseen. Astran tarkastelukehys käsittää neljä akselia: 1. Palvelun interaktiivisuus (informaatiopalvelusta vuorovaikutteiseen sähköiseen asiointiin, reaktiivisesta proaktiiviseen palveluun) 2. Sähköisen kanavan merkitys (perinteisen ja sähköisen asioinnin suhde, sähköisen palvelukanavan vakiintuneisuus) 3. Palvelun monikanavaisuus (palvelun sovitus eri asiointikanaviin ja saavutettavuus eri välineillä) 4. Palvelutuotannon kehitysaste (sähköisen asioinnin rajapinnan ja taustaprosessien integroinnin aste organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä) 2 Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ASTRA200-strategia perustelumuistioineen (VM työryhmämuistioita 11a ja b/200) 8

10 Kuva 1 Sähköisen asioinnin tarkastelukehys, lähde: VM 11b/200 Astra -hankkeen laatimaa viitekehystä arvioitiin suhteessa KuntaIT:n tarpeisiin. Tarkastelussa todettiin, että palvelun tuotantomalli ja hankkeiden toteutusmalli ovat KuntaIT:n kannalta mielenkiintoisia. Tämän vuoksi päätettiin yhdistää Astran ulottuvuudet Palvelun interaktiivisuus ja Palvelun monikanavaisuus ja ottaa uudeksi ulottuvuudeksi Verkottuminen. Verkottuminen -ulottuvuudella selvitetään sitä, missä laajuudessa palveluja tuotetaan ja hankkeita toteutetaan usean organisaation yhteistyönä ja missä määrin palveluissa käytetään saatavissa olevia sähköisen asioinnin yleispalveluja. Palvelun interaktiivisuus ja Palvelun monikanavaisuus -ulottuvuuksien yhdistämistä puoltaa myös se, että kyse on ainakin osittain toisiaan täydentävistä asioista. Esimerkiksi kirjastopalveluissa aineistojen hakua ja varaamista tehdään www -palvelun kautta ja tieto varatun aineiston saataville tulosta tulee asiakkaalle sähköpostilla tai tekstiviestinä. Toisaalta matkalipun osto tekstiviestillä voi määritelmällisestikin toimia vain matkapuhelimella, mutta palvelutuottajan www -palvelussa voi olla matkapuhelinpalvelua koskevaa informaatiota ja ohjeita. 9

11 Hanke- ja palvelukartan viitekehys on: Palvelun interaktiivisuus ja palvelukanavien monipuolisuus Sähköisen kanavan käyttö ja merkitys Palvelutuotannon kehitysaste Verkottuminen: kumppanuudet ja yleispalvelujen käyttö Kuva 2 Hanke- ja palvelukartan viitekehys Viitekehyksessä vaaka-akseli on täysin sama kuin Astrassa. Tarkasteltavan palvelun sijoittuminen vaaka-akseleilla kuvaa palvelun sähköisen kanavan merkitystä ja palvelutuotannon toteutuksen tehokkuutta suhteessa muihin tarkasteltuihin palveluihin. Suuremman pistemäärän saanut palvelu on arvioitu näillä kriteereillä onnistuneemmaksi kuin pienemmän pistemäärän saanut palvelu. Sähköisen kanavan käyttö ja merkitys on arvioitavissa palveluista, joiden käytöstä on kerätty numeerista tietoa. Hankkeiden arvioiminen tämän tarkastelukriteerin mukaan voi perustua vain hankkeessa kehitettävälle palvelulle asetettujen tavoitteiden arviointiin. Pystyakselille ei ole annettu absoluuttisia määrityksiä. Tarkasteltavan palvelun sijoittuminen pystyakseleilla kuvaa palvelun ominaispiirteitä interaktiivisuuden ja monikanavaisuuden sekä verkottumisen suhteen, mutta suurempi pistemäärä ei ole välttämättä osoitus paremmuudesta suhteessa toisiin tarkasteltaviin palveluihin. Interaktiivisuuden tarve ja eri kanavien käyttö riippuu hyvin pitkälle siitä, millaisesta palvelusta on kyse. Samoin tarve verkottumiseen ja siitä saatava hyöty vaihtelee eri palvelujen ja tuottajaorganisaatioiden välillä.

12 2.2 Työmenetelmät Hanke- ja palvelukartan konsultointityö käynnistyi kesäkuun lopussa ja työ valmistui syyskuun lopussa. Ajoituksesta johtuen työ käynnistettiin palveluista, joista on mahdollista saada tietoja ilman suoria kontakteja palveluja tuottaviin yksiköihin. Hanketietojen kerääminen ja analysointi on tehty pääasiassa vasta syyskuussa. Palveluja ja hankkeita koskevien tietojen keräämistä varten toteutettiin yksinkertainen tietokanta. Molemmilla alueilla on samat perustiedot. Hankkeista on kerätty lisäksi hankkeiden suunnittelutietoa. Toisaalta hankkeista ei yleensä ole saatavissa yhtä yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi teknisistä ratkaisuista kuin jo toiminnassa olevista palveluista. Luettelo palveluista kerätyistä tiedoista on liitteenä 1 ja hankkeista kerätyistä tiedoista liitteenä Palvelut Palvelukartan laatiminen on tapahtunut kahdessa vaiheessa yleiskartoitus heinäelokuussa ja syventävä tarkastelu elo-syyskuussa. Aluksi yleiskartoitusta varten määriteltiin kerättävät tiedot, joiden avulla voidaan hahmottaa kunkin kartoitukseen valitun palvelun sijoittumista viitekehyksen ulottuvuuksilla. Konsultti laati KuntaIT:n kanssa alustavan listan yleistarkasteluun otettavista palveluista. Kuntien osalta päädyttiin siihen, että tarkasteluun otettiin vaikuttavuuden näkökulmasta suurimmat kaupungit sekä kokonaiskuvan saamiseksi satunnaisesti valittuja pienempiä kaupunkeja ja kuntia. Tietojen keruun aikana luettelo täydentyi. Yleiskartoituksessa jouduttiin tyytymään julkista lähteistä saataviin tietoihin, mutta tietokannassa varauduttiin samalla syventävässä analyysissa kerättäviin tietoihin. Palveluista kerättyjen tietojen luettelo on liitteenä 1. Palvelut analysoitiin sen perusteella, mitä palvelusta verkon kautta pystyttiin havainnoimaan. Eräät yleiskartoitukseen otetut palvelut ovat suunnattuja suljetulle käyttäjäryhmälle, jolloin tiedot niistä perustuvat verkosta saataviin kuvauksiin. Myöskään puhtaasti viranomaisten välisiä verkkopalveluja ei ole otettu tarkasteluun vaan pääpaino on ollut kansalaisille ja yrityksille suunnatuissa palveluissa. Palvelujen käyttövolyymin ja verkottumisen mittareina on yleiskartoituksessa käytetty A9.com -palvelusta saatavia tietoja. A9 antaa tietoa siitä miten verkkopalvelu (=tässä sama kuin domain, esimerkiksi sijoittuu käyttömäärältään suhteessa kaikkiin A9 palvelun seuraamiin julkisiin internet -palveluihin. Tiedot eivät kerro absoluuttisesta käytöstä, mutta niiden avulla saadaan näkyviin eri palvelujen käytön suhteel- 11

13 liset erot. Yleiskartoituksessa olevien julkisen sektorin verkkopalvelujen järjestys ja käytön suhteelliset erot ovat linjassa Juhtan vuosittain tekemän verkkopalvelujen käyttöä koskevan kyselytutkimuksen tulosten kanssa. A9 palvelusta saadaan tieto myös siitä, miten monta muuta internet -palvelua on linkitetty tarkastelun kohteena olevaan palveluun. Tietoa on käytetty yhtenä Verkottuminen - ulottuvuuden mittarina. A9 tiedot on kerätty heinäkuussa ja käyttömäärätieto on kolmen edeltävän kuukauden keskiarvo. Kartoituksessa luotiin eri ulottuvuuksille (lukuun ottamatta Palvelutuotannon kehitysastetta) kerättyjen tietojen avulla indeksityyppinen luku, joka kuvaa palvelun sijoittumista akselilla. Seuraavaan kuvaan on viitekehykseen lisätty tiedot käytetyistä indikaattoreista ja niiden luokittelusta. Yleistarkastelussa sähköisen kanavan käyttöä on mitattu vain A9 sijoituksella. asteikko 0- kävijät per kk 0-3 (<00 = 0, = 1, = 2, >0000 = 3) sähköisen palvelun osuus 0-1 (<0% = 0, yli 0% = 1) vakiintuneisuus 0-1 (alussa tai vähäinen. laskussa = 0, kasvussa, vakiintunut korkeaksi = 1) A9 RANK 0- (xx%/20) Palvelun interaktiivisuus ja palvelukanavien monipuolisuus asteikko noin 0- interaktiivisuus = 11 valintaa (lkm summa) monikanavaisuus = valintaa (lkm summa) Sähköisen kanavan käyttö ja merkitys Palvelutuotannon kehitysaste asteikko noin 0- yleispalvelut = lkm summa, max 8 perusrekisterit = lkm summa, max A9 linkkien lkm 0-2 (0-0 = 0, 0-00 = 1, YLI 00 =2) palvelun tuottamisessa kumppaneita = 1 rahoitusmalli konsortio = 1 asteikko 1- tiedotus = 1 asian käynnistäminen = 2 automatisoitu tapahtuma = 3 automatisoitu prosessi = 4 palveluprosessiverkosto = Verkottuminen: kumppanuudet ja yleispalvelujen käyttö Kuva 3 Palvelujen indikaattorit viitekehyksessä 12

14 Liitteessä 1 on esitetty tietokannan sisältö, jossa näkyvät kaikki käytetyt indikaattorit pidettiin noin 20 osallistujan työpaja, jossa esiteltiin yleiskartoituksen tuloksia, keskusteltiin täydennyksistä ja sovittiin syventävään tarkasteluun otettavista palveluista. Tarkasteluun päätettiin ottaa noin 20 palvelutuottajaa. Tarkasteltujen palvelujen määrä on suurempi, koska monilla valituista palveluntarjoajista on useita merkittäviä verkkopalveluja. Syvempään tarkasteluun otetuista palveluista on hankittu tietoja sähköpostikyselyllä ja puhelimitse. Samalla yleiskartoituksessa olevien yksittäisten palvelujen määrä on noussut jonkin verran, koska palveluja on eräissä tapauksissa eritelty enemmän. Palvelujen yleiskartoituksen tuloksia esitellään luvussa 3.1. Luvussa 3.2 käydään yksityiskohtaisesti läpi syventävään tarkasteluun otetut palvelut Hankkeet Hankekarttaan otettavien hankkeiden valinnan lähtökohtana oli KuntaIT:n kehittämisohjelmien, varsinkin asiakaspalvelun kehittämisohjelman, laadinnan taustatietojen tarve. Kehittämisohjelmia varten tarvitaan tietoa käynnissä olevista hankkeista sekä päällekkäisyyksien välttämiseksi että yhteistyömahdollisuuksien esille saamiseksi. Toisaalta tavoitteena on identifioida alueita, joissa on tarvetta kehitystyölle, mutta joissa esimerkiksi toimijajoukon hajanaisuuden tai resurssien vähäisyyden vuoksi kehittämistyö on vähäistä. Hankkeiden valinnan kriteeriksi määriteltiin työtä käynnistettäessä: Toimenpiteet ja hankkeet jotka tähtäävät konkreettisiin palveluihin, niiden edellytysten parantamiseen tai taustapalvelujen kehittämiseen. Valtionhallinnon osalta lähtötietoja kehittämishankkeista saadaan valtiovarainministeriön vuosittain keräämistä tiedoista. 3 Kuntien hanketietoja saatiin KuntaIT:stä, Suomen Kuntaliitosta, pidetystä työpajasta, suorilla kontakteilla sekä julkisista lähteistä. Suomen Kuntaliitto lähetti elokuussa noin 0 valitulle kunnalle hankkeita koskevan kyselyn ja sen alustavia tuloksia on voitu hyödyntää hankekartan laatimisessa. Valtiovarainministeriön keskitetystä tiedonkeruusta johtuen valtion hankkeista oli lähtötilanteessa paljon tietoja kuntasektoriin verrattuna. Valtion hankkeiden osalta päätettiin rajautua pääsääntöisesti sellaisiin hankkeisiin, joissa kuntasektori on mukana suoraan tai jotka koskevat kunnan toimintaa. Tarkasteluun otettiin myös puhtaasti valtion hallinnon 3 Tietoja valtion tietohallinnosta ja tietotekniikasta 200, Valtiovarainministeriön tutkimukset ja selvitykset 4/

15 toimintaa koskevia hankkeita, joilla on suuri merkitys kansalaisten tai yritysten kannalta. Hanketietoja varten kehitettiin tietokanta. Se sisältää palveluista kerättyjen tietojen lisäksi hanketietoa. Hanketietoa on mm. hankkeen vaihe, sisältö, tavoitteet, hyödyt eri osapuolten kannalta sekä investointi-, käyttöönotto- ja muut kustannustiedot ja rahoitusmalli. Hankkeista ei niiden erilaisista vaiheista johtuen ole saatavissa samalla tavalla vertailukelpoista tietoa kuin jo toiminnassa olevista palveluista. Hanketiedot täydentyvät asteittain hankkeen edetessä ja valmistuneen hankkeen tulokset siirtyvät aikanaan palvelukartan puolelle. Viitekehyksen soveltaminen hankkeille ei ole yhtä suoraviivaista kuin palveluille, johtuen mm. siitä ettei käyttömäärää ja kustannuksia koskevia historiatietoja ole saatavissa kehitysvaiheessa oleville palveluille. 14

16 3 Palvelut viitekehyksessä 3.1 Kaikki analysoidut palvelut Palvelukarttaan kerättiin tiedot yhteensä 141 eri verkkopalvelusta. Seuraavassa esitetään aluksi perustietoja tarkasteluun otetuista palveluista ja sen jälkeen koko aineistoa koskevia havaintoja viitekehyksen jäsennyksellä Perustiedot palveluista Yleiskartoitukseen valittujen palveluiden osalta on määritelty palvelun vastuuorganisaatio ja sen sektori. Tarkasteluun valituista organisaatioista puolet on valtionhallinnosta ja muut pääosin kuntasektorilta. Sektoriin muu on luokiteltu mm. Suomen Kuntaliitto, Eläketurvakeskus ja seutuportaaleja hoitavia yhtiöitä. Yleistarkasteluun otetuista 141 palvelusta vastasi yhteensä 86 organisaatioita. Useissa palveluissa on kyse monen organisaation yhteistyöstä, joten palvelujen tuottamiseen osallistuvien organisaatioiden määrä on lähellä palvelujen kokonaismäärää. 7 % 19 % 0 % 24 % Valtio Kunta Kuntayhtymä Muu Kuva 4 Tarkastellut palvelut tuottajan sektorin mukaan 1

17 Jokaiselle tarkastellulle palvelulle määriteltiin yksi tai useampi kohderyhmä karkealla jaolla kansalaiset, yritykset, viranomaiset ja ulkomaille suunnatut. Etenkin valtion palveluista monet ovat yleisinformaatiota, joka koskee kaikkia kohderyhmiä. Sama tilanne on kunnan portaaleissa, jotka on suunniteltu ainakin kuntalaisia ja yrityksiä varten. Palvelujen jakautuminen tuottajan ja kohderyhmän mukaan 0 % Kohderyhmän osuus tuotetuista palveluista 80 % 60 % 40 % 20 % Ulkomaille suunnattu Viranomaiset Yritykset Kansalaiset 0 % Valtio Kunta Kuntayhtymä Muu Palvelun tuottaja Kuva Tarkastellut palvelut kohderyhmän ja palvelutuottajan sektorin mukaan Valtion palveluissa on tarkasteluun tullut varsin paljon muille viranomaisille suunnattuja palveluja. Tämä johtuu osin siitä, että tarkasteluun on pyritty löytämään valtion ja kuntien väliseen yhteistyöhön liittyviä palveluja ja hankkeita. Tarkastelussa olevat kuntayhtymät ovat koulutuksen ja terveydenhuollon sektoreilla ja ne palvelevat ennen kaikkea kansalaisia. Palvelukarttaan pyrittiin saamaan otos erilaisista kuntien ja valtion verkkopalveluista. Tarkasteluun otetut palvelut luokiteltiin Julkisen hallinnon suosituksen JHS 14 (Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa) ylimmällä tasolla. Jokainen palvelu pyrittiin sijoittamaan lähtökohtaisesti pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisen luokkaan, mutta osa palveluista on luokiteltu kahteen tai useampaan luokkaan. 16

18 Kuntien portaalit kattavat yleensä kaikki JHS 14 luokat. Portaalit on luokiteltu Kuntainfo luokkaan. Portaalien lisäksi kunnista on tarkasteltu toimialakohtaisia palveluja kuten kirjastot, terveyspalvelut ja liikennepalvelut. Valtionhallinnon palveluista huomattava osa sijoittuu luokkaan Työ, yrittäminen ja elinkeinot. Opetukseen ja koulutukseen liittyviä palveluja on paljon sekä valtion että kuntayhtymien puolella ja niiden osuus on suuri, vaikka tarkasteluun on otettu vain vähän koulutusorganisaatioita. Palvelukartassa on vähintään muutama palvelu jokaisesta JHS 14 luokasta. osuus Palvelun JHS14-luokitus (%) ASUMINEN % KAAVAT JA KIINTEISTÖT 3 % KARTAT JA PAIKKATIETO 2 % KIRJASTOPALVELUT JA TIETOPALVELUT 7 % KULTTUURI 3 % LAKI JA OIKEUSTURVA 4 % LIIKENNE % LIIKUNTA JA ULKOILU 2 % MATKAILU 2 % OPETUS JA KOULUTUS 14 % PERHEPALVELUT JA SOSIAALIPALVE- LUT 4 % RAKENTAMINEN 2 % TERVEYS 6 % TURVALLISUUS JA JÄRJESTYS 6 % TYÖ, YRITTÄMINEN JA ELINKEINOT 16 % VEROTUS JA RAHOITUS 4 % YMPÄRISTÖ JA LUONTO 3 % KUNTAINFO 14 % 0 % Taulukko 1Tarkastellut palvelut JHS14-luokituksen mukaan Sähköisen kanavan käyttö ja merkitys Yleiskartoituksessa sähköisen kanavan käyttöä mitattiin A9 palvelusta saatavalla global rank -luvulla. Se kuvaa palvelun käyttömäärää verrattuna muihin A9:n globaalisti seuraamiin palveluihin. Tiedot kerättiin heinä-elokuussa ja ne ovat kolmen kuukauden keskiarvo. Suomen julkisen sektorin palveluista korkeimmalla on Helsingin yliopisto (www.helsinki.fi), jonka sijoitus oli Sen jälkeen tulivat Oulun ja Tampereen yliopistot, joiden sijoitus oli noin Yliopistojen korkea sijoittuminen johtuu osin 17

19 siitä, että opiskelijat ja tutkijat käyttävät palveluja kuten sähköpostia Internetin kautta, mikä näkyy sivuston käyttötilastoissa. Perusvirastoissa ja kunnissa vastaava käyttö tapahtuu organisaation sisäverkossa. Seuraavassa kuvassa näkyy muiden tarkastelussa olleiden organisaatioiden (tässä tarkoittaa internet domainia) sijoittuminen A9 luokituksessa. Lista A9 palvelun seuraamista organisaatioista ja sijoittuminen on liitteenä 2. 3,00 Työministeriö 30,00 Ilmatieteen laitos YTV 2,00 A9 rank 20,00 1,00,00,00 Helsingin kaupunki Tampereen kaupunki Taideteollinen korkeakoulu YTJ Turun kaupunki Tiehallinto HKL Finlex Oulun kaupunki Kela Vantaan kaup Verohallinto 0,00 Kuva 6 Verkkopalvelut käyttömäärän mukaan Kuvan perusteella voi arvioida, että useimpien verkkopalvelujen käyttömäärät ovat varsin pieniä. Helsingin yliopiston palveluun on liikennettä ainakin kolme kertaa enemmän kuin työministeriön palveluun. Muista kuin korkeakoulujen palveluista työministeriötä lähinnä on Ilmatieteen laitos. Suuret virastot kuten Kansaeläkelaitos ja Verohallitus ovat käyttömäärissä ehkä % Helsingin yliopiston luvuista. A9 luvuilla mitattuna puolet tarkasteluun otetuista palveluista on käyttömäärältään alle 1 % Helsingin yliopiston volyymista. Kuntien sijoittuminen palvelujen käyttömäärän mittarilla korreloi varsin suoraan kunnan väkiluvun kautta. Pääkaupunkiseudun kuntien omien palvelujen lisäksi pääkaupunkiseudun kirjastopalvelu Helmet.fi ja mm. Reittioppaan sisältävä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ovat korkealla käyttömäärien vertailussa. 18

20 Puhtaat volyymitiedot osoittavat, että verkkopalveluissa tarjonta luo kysyntää. Esimerkiksi työhallinnon ja Ilmatieteen laitoksen korkeat käyttömäärät selittynevät lähinnä sillä, että virastot tarjoavat Internetin kautta helposti saataville tietoa, jota muuten ei haettaisi läheskään samassa mitassa. Syventävään tarkasteluun otettujen palveluiden osalta on pyritty selvittämään verkkopalvelun osuutta koko palvelun käytöstä, mikä kysymyksen asettelu on palvelun kohdalla relevantti. 19

Sähköisen asioinnin tilanne Suomessa, esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista

Sähköisen asioinnin tilanne Suomessa, esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista Sähköisen asioinnin tilanne Suomessa, esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista Terveydenhuollon atk-päivät 29.5.2007 Turun messukeskus Seppo Kurkinen Neuvotteleva virkamies Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Lisätiedot

VETUMA. VErkkoTUnnistus ja MAksaminen. julkishallinnon verkkopalveluihin. B2C PRO päätösseminaari 2. 10. 2007 ari.mikkola@fi.fujitsu.

VETUMA. VErkkoTUnnistus ja MAksaminen. julkishallinnon verkkopalveluihin. B2C PRO päätösseminaari 2. 10. 2007 ari.mikkola@fi.fujitsu. VETUMA VErkkoTUnnistus ja MAksaminen julkishallinnon verkkopalveluihin B2C PRO päätösseminaari 2. 10. 2007 ari.mikkola@fi.fujitsu.com VETUMAn käyttö tunnistuspalveluna Sähköinen asiointipalvelu Kansalainen?

Lisätiedot

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas Sisällysluettelo Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen Asiointitilin toiminta Asiointitili

Lisätiedot

VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelun tilannekatsaus. Tapani Puisto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö (ValtIT)

VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelun tilannekatsaus. Tapani Puisto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö (ValtIT) VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelun tilannekatsaus Tapani Puisto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö (ValtIT) VETUMA-palvelu WWW-yhteys Asiointi palvelut / kunta kansalaiset VETUMA

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelu. Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelu. Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö VETUMA kansalaisen verkkotunnistus- ja maksamispalvelu Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö VETUMA v. 2.0 palvelun yleiskuva kansalaiset WWW-yhteys VETUMA Asiointi palvelut / kunta Asiointi palvelut /

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut ValtIT - Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut VM kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Lisätiedot

V ltionhallinnon siirtyminen ee--laskutukseen laskutukseen Suomen Suomen Pankki 29.5.2008 27.5.2008

V ltionhallinnon siirtyminen ee--laskutukseen laskutukseen Suomen Suomen Pankki 29.5.2008 27.5.2008 Valtionhallinnon siirtyminen e-laskutukseen Suomen Pankki 29.5.2008 27.5.2008 1 Edellytykset toimivalle e- laskutukselle 1. Toimivat järjestelmät Sähköinen laskujen kierrätysjärjestelmä (Rondo) Käyttöönotot

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN

Lisätiedot

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12. DIMENTEQ OY ÖRNINKATU 15 24100 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.2011

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset?

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? 9.9.2015, Ira Alanko ja Päivi Nurminen Kuntamarkkinat 2015 JulkICT-toiminto SADe-ohjelma lukuina Kuntaliitto, 6 ministeriötä, useita kymmeniä

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa

Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa Mikko Ristikangas 15.9.2011 Kuntamarkkinat Aineistojen myynti- ja jakelupalvelut Kuntien aineistojen myynti- ja jakelu Miksi sähköisiä

Lisätiedot

SADe palveluja hankeselvitys

SADe palveluja hankeselvitys SADe palveluja hankeselvitys 2009 Ut pratisit prat ilit verosto eumsandreet lum 3/2010 Hallinnon kehittäminen VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 16001 (vaihde)

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

SADe-palvelut käytettävissä,

SADe-palvelut käytettävissä, Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) SADe-palvelut käytettävissä, onko kuntasi valmis? Kuntamarkkinat 11.9.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Tähän uusi palvelukartta

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Esitys Liikuntatiedon saavutettavuutta edistävä työryhmä 29.1.2013 Leena Kononen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Projektikoordinaattori Minna Vänskä, Helsingin yliopisto Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät To 1.10.2009 6.10.2009 1 Sähköisiä palveluja asiakkaille Opintojen haku

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Hankkeiden tavoitteet Toteuttaa ratkaisuja, joiden avulla kansalaiset, julkishallinto ja yritykset voivat tehokkaasti

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto Geodesian päivä 10.9.2014 Verkosto-toimintamalli tavoitteena? - alkuperäinen tiedon tuottaja järjestää rajapinnan - tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta PROSESSI + RAJAPINTA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Pikaohje Suomi.fin käyttöön

Pikaohje Suomi.fin käyttöön Pikaohje Suomi.fin käyttöön Suomi.fi-toimitus Valtiokonttori Syyskuu 2014 Suomi.fin etusivu Oikotiet käytetyimpään sisältöön: 5 suosituinta asiointipalvelua ja lomaketta. Linkki palvelukarttaan, josta

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin alustan ja tunnistamispalvelujen kehittäminen

Sähköisen asioinnin alustan ja tunnistamispalvelujen kehittäminen Sähköisen asioinnin alustan ja tunnistamispalvelujen kehittäminen IT Toimittajafoorumi 29.11.2006 Seppo Kurkinen Neuvotteleva virkamies Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö Valtiovarainministeriö seppo.kurkinen@vm.fi

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus ja tilannekatsaus

1. Kokouksen avaus ja tilannekatsaus KOKOUSMUISTIO 8/2011 JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen päivittäminen Paikka: Kuntatalo, Toinen linja

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU

UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU Etäpalvelun koulutus- ja tiedotuspäivä 26.3. Marko Puttonen Julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelu Yhteispalvelun kehittäminen alkoi 1990-luvun alkupuolella Yhteispalvelu

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016 Suomi.fipalvelutietovaranto Palvelulupaus 5.4.2016 Sisältö Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto tarjoaa? Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto ei tarjoa? Nykytilanne Suomi.fi-palvelutietovarannon kehittämisen

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Muuton myötä uusille reiteille

Muuton myötä uusille reiteille Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Tiia Yrjölä, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuntaliiton ilmastonkampanjan tapaaminen 12.3.2013 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot ja

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan. Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014

ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan. Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014 ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014 Henkilökohtainen Sähköinen palvelu Käyntiasiointi Asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelut Asiantuntijapalvelu etäpalveluna

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Itella ecare asiointipalvelu

Itella ecare asiointipalvelu Itella ecare asiointipalvelu B2C-PRO-projektin päätösseminaari 2.10.2007 Kirsti-Liisa Orasmaa Digitizing Solutions Sähköinen asiointi 1 Kaikki lähtee ihmisestä ja hänen tarpeestaan ASIONTI- JA NEUVONTA-

Lisätiedot

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen

Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Arkistolaitoksen seulontapolitiikka ja seulontastrategia vahvistettu vuonna 2008 - Seulontatoiminnan perusta ja tavoitteellinen linjaus - Keskeiset menetelmät

Lisätiedot

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi

Lisätiedot

HARAVA-PALVELU AVOIMEN LÄHDEKOODIN TEKNOLOGIOILLA ALPO-seminaari 2013

HARAVA-PALVELU AVOIMEN LÄHDEKOODIN TEKNOLOGIOILLA ALPO-seminaari 2013 HARAVA-PALVELU AVOIMEN LÄHDEKOODIN TEKNOLOGIOILLA ALPO-seminaari 2013 Kaarina Vartiainen, SYKE SADE SADE - HARAVA Ympäristöministeriön tilaama palvelu, osana SADe- hanketta (Sähköisen asioinnin ja demokratian

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

Asumisen ja Rakentamisen epalvelut

Asumisen ja Rakentamisen epalvelut Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Asumisen ja Rakentamisen epalvelut 1 Hallitusohjelma sekä Asumisen ja Rakentamisen epalvelut Viestintä Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Oulun Kuntalaisportaali. Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588

Oulun Kuntalaisportaali. Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588 1 Oulun Kuntalaisportaali Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588 2 Agenda Palveleva ja avoin tietoyhteiskunta Oulun Kaupungin tietohallinnon strategia palvelevaan avoimeen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset:

Kysymykset ja vastaukset: Kysymykset ja vastaukset: Kysymys 1 Voidaanko JYSE2009 Palvelut sopimusehtoja täydentää JIT2007 sopimusehdoin (Yleiset sopimusehdot, JIT2007 sovellukset, JIT2007 Palvelut)? Vastaus 1 Hankinnassa noudatetaan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa. Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki

KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa. Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki Rakennusvalvonnan rajapintojen käyttöönotto ja toteutuksessa olevat palvelut Historiaa: Seudullinen perusrekisteriyhteistyö

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot