Asiakaspalvelua tieto- ja viestintäteknologian keinoin. KuntaIT hanke- ja palvelukartta Hallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaspalvelua tieto- ja viestintäteknologian keinoin. KuntaIT hanke- ja palvelukartta 2006. Hallinto"

Transkriptio

1 Asiakaspalvelua tieto- ja viestintäteknologian keinoin KuntaIT hanke- ja palvelukartta 2006 Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 0/2006

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Olavi Köngäs ja Jyri-Pekka Tähtinen, Netum Oy Asiantuntijaryhmä (työn ohjaus): Seppo Kurkinen ja Tapani Puisto, Valtion IT -johtamisyksikkö, Susanna Hyvärinen valtioneuvoston kanslia, Pekka Kopra, Kuntaliitto, Pekka Kantola ja Marjukka Saarijärvi (hankkeen projektipäällikkö), KuntaIT. Julkaisun laji Loppuraportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Asiakaspalvelua tieto- ja viestintäteknologian keinoin. KuntaIT hanke- ja palvelukartta 2006 Julkaisun osat Tiivistelmä Raportti analysoi kesä-syyskuussa 2006 tehtynä poikkileikkauksena valtio- ja kuntasektorin verkkopalveluja ja palvelukehityshankkeita. Lisäksi esitetään palvelujen kehittämistarpeisiin liittyviä suosituksia ja hanketoiminnan kohteita. Valtioneuvoston kanslian työryhmä esitti tammikuussa 2006 kuntien tietohallintoyhteistyötä vahvistavan toimijan (KuntaIT) perustamista. Samalla annettiin hanke- ja palvelukartan laatiminen KuntaIT:n tehtäväksi. Taustalla oli tietoyhteiskuntaneuvoston Julkishallinnon sähköinen asiointi - jaoston aloite. Arvioinnin lähtökohdaksi otettiin valtiovarainministeriön Astra-työryhmän sähköisen asioinnin tarkastelukehys. Sen pohjalta kehitetty hanke- ja palvelukartan viitekehys koostuu ulottuvuuksista palvelun interaktiivisuus ja palvelukanavien monipuolisuus, verkottuminen: kumppanuudet ja yleispalvelujen käyttö, sähköisen kanavan käyttö ja merkitys sekä neljäntenä palvelutuotannon kehitysaste. Viitekehys kattaa useita verkkopalveluihin liittyviä näkökulmia. Verkkopalvelujen vaikuttavuuden ja hyötyjen arviointi osoittautui kuitenkin pulmalliseksi. Esimerkiksi tietokantaan sisältyvää tietoa verkkopalvelun käytön osuudesta kaikista palvelutapahtumista ei pystytty kunnolla hyödyntämään, koska monet verkkopalvelut ovat täysin uusia. Joissakin tapauksissa palvelun käytön kokonaismäärää ei pysty määrittelemään. Yksittäisten palvelujen arviointia viitekehyksessä vaikeuttaa se, että esimerkiksi palvelukanavien tarve vaihtelee. Samoin ei aina ole selvää onko suuri käyttömäärä positiivinen vai negatiivinen asia. Suuret pistemäärät eivät ole itseisarvoja vaan sijoittuminen viitekehyksen akseleilla kuvaa verkkopalvelun ominaisuuksia, käyttöä ja tuotantotapaa. Hankkeiden sijoittaminen viitekehykseen oli palveluja vaikeampaa, koska ne ovat eri vaiheissa ja niistä on saatavissa vaihtelevasti tietoja. Arvioinnin pohjalta voidaan mm. todeta, että julkisissa palveluissa on vielä niukasti proaktiivisuutta tuovia vahtipalveluja. Asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus seurata asiansa käsittelyä viranomaisen järjestelmien kautta. Palvelukartta osoittaa, että vaikka maksaminen on yleinen piirre palveluissa, puuttuu verkkomaksaminen tai maksaminen matkapuhelimella usein eikä asiakas voi hoitaa asiaansa loppuun verkossa. Tutkituista palveluista 68 % ei käytä mitään yleiskäyttöisiä palvelukomponentteja tai yleispalveluita. Hanketarkastelu osoittaa, että sähköisen laskutuksen alueella on niukasti aktiivisuutta lukuunottamatta ostolaskujen käsittelyä. Sosiaalihuollon tiedonhallinnassa on selviä kehittämistarpeita. Rekrytointiin liittyvät, henkilöstöhallintoon integroidut palvelukokonaisuudet voisivat olla kunta-valtio kehittämisyhteistyön aluetta. Yksi asiakaspalvelujen kehittämiskohde on asiakastietojen hallinta ml. väestötietojärjestelmän parempi hyödyntäminen. Ajanvarauksiin liittyvä kehittämistyö tarvitsee tuekseen uutta verkkopalvelutoiminnallisuutta ja integraatioita kunnan eri toimintojen ohjausjärjestelmiin. Projektissa koottiin tietokantaan tiedot 141 eri verkkopalvelusta ja 44 kehittämishankkeesta. KuntaIT:n tarkoituksena on kehittää tietokannan rakennetta sekä ylläpitää, täydentää ja julkaista sen sisältämiä tietoja palvelukehittäjien hyödynnettäväksi. Avainsanat (asiasanat) sähköinen asiointi, verkkopalvelut, asiakaspalvelu, kehittäminen, hankkeet, kunnat, valtio Muut tiedot Julkaisun paperiversion ISBN on Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisuja 0/2006 Kokonaissivumäärä 86 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN Hinta 3 + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus

3 Hanke- ja palvelukartta loppuraportti Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 Viitekehys ja työmenetelmät Viitekehys Työmenetelmät Palvelut Hankkeet Palvelut viitekehyksessä Kaikki analysoidut palvelut Perustiedot palveluista Sähköisen kanavan käyttö ja merkitys Palvelun interaktiivisuus ja kanavat Palvelutuotannon kehitysaste Verkottuminen ja kumppanuudet palvelutuotannossa Yhteenveto palvelujen sijoittumisesta viitekehyksessä Eräiden palvelujen yksityiskohtainen tarkastelu Avoin Espoo Julkisen liikenteen mobiilipalvelut (HKL) Reittiopas.fi (YTV) Paikkatietopalvelut (Helsinki) Asuntohaku (Helsinki, Tampere) Rekrytointi (Helsinki, Tampere) Tonttihaku (Tampere) Laboratorion ajanvarauspalvelut (TYKS) Terveydenhuollon mobiilipalvelut (Lahti) Virppa.fi -senioripalvelut (Hämeenlinnan seutu) HelMet-kirjastopalvelu (Pääkaupunkiseutu) PortNet-verkkopalvelu (Merenkulkulaitos) TEKES -rahoituksen haku Yhdistysrekisteri (Patentti- ja rekisterihallitus) Tarkasta tietosi -verkkopalvelu (Väestörekisterikeskus) Etuisuuksien tarkistaminen (Kansaneläkelaitos) Työnhakijan palvelut (Työministeriö) Palkka.fi (Verohallitus) Yritys-Suomi Palvelujen kehittämistarpeesta Hankkeet Kehittämishankkeiden kohteet ja perustiedot Eräiden hankkeiden tarkastelu Yleispalvelut ja arkkitehtuuri

4 4.2.2 Luvat ja hakemukset Hankinnat ja logistiikka Asiakashallinta ja toiminnanohjaus Tietohallinnon yhteistyö Perhe- ja sosiaalipalvelut Kehittämisstrategiat / ohjelmat Hankealueiden päällekkäisyydet ja katvealueet Hankkeet ja KuntaIT Asiakaspalvelujen kehittäminen ICT:n keinoin Hankintatoimi ja logistiikka, Kuntien tukipalveluiden kehittäminen, Hankintatoimen keskittäminen, yhtenäistäminen ja sähköistäminen (KuntaTIME) IT-yhteentoimivuus, luotettavuus ja kustannustehokkuus Hanke- ja palvelukartan jatkokehittäminen ja hyödyntäminen Liitteet Liite 1: Palveluista kerätyt tiedot Liite 2: Organisaatioiden sijoittuminen A9 järjestyksessä Liite 3: Hankkeista kerätyt tiedot Liite 4: Hankekartan hankkeet

5 Kuvaluettelo Kuva 1 Sähköisen asioinnin tarkastelukehys, lähde: VM 11b/ Kuva 2 Hanke- ja palvelukartan viitekehys... Kuva 3 Palvelujen indikaattorit viitekehyksessä Kuva 4 Tarkastellut palvelut tuottajan sektorin mukaan... 1 Kuva Tarkastellut palvelut kohderyhmän ja palvelutuottajan sektorin mukaan Kuva 6 Verkkopalvelut käyttömäärän mukaan Kuva 7 Tarkastellut palvelut palvelun kehitysasteen mukaan Kuva 8 Tarkastellut palvelut teknisen verkottumisen suhteen Kuva 9 Tarkastellut palvelut rahoitusmallin mukaan sektoreittain Kuva Yleispalvelujen käyttö tarkastelluissa palveluissa... 2 Kuva 11 Palvelujen sijoittuminen viitekehyksessä Kuva 12 Avoin Espoo -palvelu viitekehyksessä Kuva 13 Reittiopas-palvelu viitekehyksessä Kuva 14 Helsingin paikkatietopalvelut viitekehyksessä Kuva 1 Helsingin ja Tampereen kaupunkien asuntohakupalvelut viitekehyksessä... 3 Kuva 16 Helsingin ja Tampereen kaupunkien rekrytointipalvelut viitekehyksessä Kuva 17 Tampereen kaupungin tonttihakupalvelu viitekehyksessä Kuva 18 TYKS ajanvarauspalvelu viitekehyksessä Kuva 19 Virppa-palvelu viitekehyksessä Kuva 20 HelMet-palvelu viitekehyksessä Kuva 21 PortNet-palvelu viitekehyksessä... 4 Kuva 22 TEKES-rahoituksen haku -palvelu viitekehyksessä Kuva 23 Yhdistysrekisterin verkkopalvelu viitekehyksessä Kuva 24 Tarkasta tietosi -palvelu viitekehyksessä... 0 Kuva 2 Kansaneläkelaitoksen etuisuuksien tarkistamisen verkkopalvelu viitekehyksessä... 1 Kuva 26 Työnhakijan palvelut mol.fi viitekehyksessä... 3 Kuva 27 Palkka.fi -palvelu viitekehyksessä... 4 Kuva 28 Yritys-Suomi -palvelu viitekehyksessä... 6 Taulukkoluettelo Taulukko 1Tarkastellut palvelut JHS14-luokituksen mukaan Taulukko 2 Interaktiivisuus ja kanavat -ulottuvuudessa vähintään pistettä saaneet palvelut

6 1 Johdanto Kuntien ja valtionhallinnon edustajista koostuva valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä esitti tammikuun 2006 alussa 1 kuntien tietohallintoyhteistyötä vahvistavan toimijan (KuntaIT) perustamista sisäasiainministeriön yhteyteen. Toiminnan valmisteluhanke käynnistyi sisäasiainministeriössä helmikuussa ja KuntaIT:n toiminta yksikkönä käynnistyi Kehittämisohjelmien toteuttaminen tulee olemaan keskeinen osa KuntaIT:n (www.kuntait.fi) toimintaa. Yhteistyöverkoston kanssa on valmisteilla kolme ohjelmakokonaisuutta, joista yksi on työnimeltään Asiakaspalvelujen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan keinoin. KuntaIT:n kehittämistyöryhmän loppuraportissa on annettu hanke- ja palvelukartan laatiminen yhdeksi KuntaIT-hankkeen kehittämistehtäväksi. Hanke- ja palvelukartan taustalla on Tietoyhteiskuntaneuvoston Julkishallinnon sähköinen asiointi -jaoston Tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmälle ja tietoyhteiskuntaneuvostolle tekemä aloite sähköisen asioinnin palvelu- ja hankekartan laatimisesta. Aloitteessa perustellaan kartan tarvetta seuraavasti: Verkkopalveluja kokoavissa listauksissa on ongelmana niiden kirjavuus, systematiikan puute sekä usein se, että toteutuneet palvelut ja suunnitteilla olevat hankkeet menevät sekaisin. Listaukset eivät myöskään kerro palvelujen merkittävyydestä tai niiden hyödyistä juuri mitään. Kokonaiskuvan hahmottaminen sähköisestä asioinnista Suomen julkishallinnossa on siten verraten hankalaa. Samoin on vaikea saada analyyttista kokonaiskuvaa sähköisen asioinnin hyödyistä ja hyötypotentiaaleista sekä kehittämisalueista päätöksentekoa varten. KuntaIT:n kannalta hanke- ja palvelukartta palvelee ensimmäisessä vaiheessa asiakaspalvelujen kehittämisohjelman valmistelua. Hanke- ja palvelukartan laatimista koskevassa tarjouspyynnössä analyysiin otettavia palveluja ja hankkeita määriteltiin mm. seuraavasti: tavoitteena on toteuttaa systemaattinen ja jatkossa helposti päivitettävä hanke- ja palvelukartta, jossa hankkeet ja palvelut on kuvattu ja analysoitu tarkoitukseen soveltuvassa viitekehyksessä hanke- ja palvelukartta kattaa sekä valtio- että kuntasektoria koskevan asiointipalvelujen kehittämisen 1 Valtioneuvoston kanslian raportteja 1/2006

7 mukaan ja analysoitavaksi otetaan vaikuttavuudeltaan merkittäviä hankkeita ja palveluita mukaan otetaan sellaiset sekä valmiit, käynnissä olevat että suunnitteilla olevat hankkeet ja palvelut, joilla on laajaa merkitystä asiakaspalvelujen ja niiden tuottamisen uudistamiselle kustannustehokkuuden, asiakaslähtöisyyden ja monikanavaisuuden näkökulmista. Kartan tavoitteena ei ole aihealueen 0 % kattavuus. KuntaIT määritteli käynnistysvaiheessa hanke- ja palvelukartan tavoitteiksi: tukee verkkopalveluiden kehittämisen johtamista ja siihen liittyvää päätöksentekoa auttaa tunnistamaan yhteistyöalueita ja lisäämään kehittämissynergioita edistää parhaiden käytäntöjen levittämistä ja ratkaisujen monentamista edistää valtio- ja kuntasektorin yhteistyön lisäämistä tukee laajempien kehittämisohjelmien synnyttämistä auttaa tunnistamaan alueita, joilla tarvitaan yhteisiä käytäntöjä ja suosituksia ja tunnistamaan verkkopalvelujen riippuvuuksia/arvoketjuja on avuksi verkkopalveluiden kehittämisen integroimisessa kiinteämmin osaksi yleistä julkishallinnon palvelujen kehittämistä. KuntaIT valitsi kesäkuussa tarjouskilpailulla hanke- ja palvelukartan toteuttajaksi Netum Oy:n. Käynnistysvaiheessa määriteltiin mukaan otettavien hankkeiden valinnan kriteeriksi: Toimenpiteet ja hankkeet jotka tähtäävät konkreettisiin palveluihin, niiden edellytysten parantamiseen ja taustapalvelujen kehittämiseen. Suurten kansallisten hankkeiden lisäksi mukaan haluttiin kiinnostavia alueellisia ja paikallisia hankkeita. Verkkopalvelujen osalta päätettiin työtä käynnistettäessä ottaa kuntasektorilta vaikuttavuuden näkökulmasta tarkasteltavaksi suurimmat kaupungit sekä kokonaiskuvan saamiseksi satunnaisesti valittuja pienempiä kaupunkeja ja kuntia. Pääpaino asetettiin kansalaisille ja yrityksille suunnattuihin verkkopalveluihin. Työtä on ohjannut ja tukenut tietoyhteiskuntaohjelman, Valtion IT -johtamisyksikön, Kuntaliiton ja KuntaIT:n edustajista koostuva asiantuntijaryhmä, jossa ovat olleet mukana Seppo Kurkinen ja Tapani Puisto Valtion IT -johtamisyksiköstä, Susanna Hyvärinen tietoyhteiskuntaohjelmasta, Pekka Kopra Kuntaliitosta ja Pekka Kantola ja Marjukka Saarijärvi sisäasiainministeriöstä / KuntaIT:stä. Marjukka Saarijärvi on toiminut hankkeen projektipäällikkönä. Hanke- ja palvelukarttahanketta esiteltiin Tietoyhteiskuntaneuvoston sähköisen asioinnin jaostolle

8 Raporttiluonnos lähetettiin kommentoitavaksi projektin työpajaan osallistuneille, asiantuntijaryhmälle ja sähköisen asioinnin jaoston jäsenille lokakuussa Projektissa toteutettiin loppuraportin pohjana oleva tietokanta, johon koottiin tiedot 141 eri verkkopalvelusta ja 44 kehittämishankkeesta. KuntaIT:n tarkoituksena on jatkossa ylläpitää, täydentää ja julkaista tietokannassa olevia tietoja. 7

9 2 Viitekehys ja työmenetelmät 2.1 Viitekehys Hankkeiden ja palvelujen arvioinnin viitekehyksen lähtökohdaksi otettiin valtiovarainministeriön vuonna 200 toimineen Asiointipalvelujen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan keinoin työryhmän (Astra) raporteissa 2 esitetty sähköisen asioinnin tarkastelukehys. Viitekehys sisältää välineet tarjouspyynnössä esitettyjen näkökulmien tarkasteluun ja soveltuu tarkastelutasoltaan laajan hanke- ja palvelujoukon arvioimiseen. Astran tarkastelukehys käsittää neljä akselia: 1. Palvelun interaktiivisuus (informaatiopalvelusta vuorovaikutteiseen sähköiseen asiointiin, reaktiivisesta proaktiiviseen palveluun) 2. Sähköisen kanavan merkitys (perinteisen ja sähköisen asioinnin suhde, sähköisen palvelukanavan vakiintuneisuus) 3. Palvelun monikanavaisuus (palvelun sovitus eri asiointikanaviin ja saavutettavuus eri välineillä) 4. Palvelutuotannon kehitysaste (sähköisen asioinnin rajapinnan ja taustaprosessien integroinnin aste organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä) 2 Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ASTRA200-strategia perustelumuistioineen (VM työryhmämuistioita 11a ja b/200) 8

10 Kuva 1 Sähköisen asioinnin tarkastelukehys, lähde: VM 11b/200 Astra -hankkeen laatimaa viitekehystä arvioitiin suhteessa KuntaIT:n tarpeisiin. Tarkastelussa todettiin, että palvelun tuotantomalli ja hankkeiden toteutusmalli ovat KuntaIT:n kannalta mielenkiintoisia. Tämän vuoksi päätettiin yhdistää Astran ulottuvuudet Palvelun interaktiivisuus ja Palvelun monikanavaisuus ja ottaa uudeksi ulottuvuudeksi Verkottuminen. Verkottuminen -ulottuvuudella selvitetään sitä, missä laajuudessa palveluja tuotetaan ja hankkeita toteutetaan usean organisaation yhteistyönä ja missä määrin palveluissa käytetään saatavissa olevia sähköisen asioinnin yleispalveluja. Palvelun interaktiivisuus ja Palvelun monikanavaisuus -ulottuvuuksien yhdistämistä puoltaa myös se, että kyse on ainakin osittain toisiaan täydentävistä asioista. Esimerkiksi kirjastopalveluissa aineistojen hakua ja varaamista tehdään www -palvelun kautta ja tieto varatun aineiston saataville tulosta tulee asiakkaalle sähköpostilla tai tekstiviestinä. Toisaalta matkalipun osto tekstiviestillä voi määritelmällisestikin toimia vain matkapuhelimella, mutta palvelutuottajan www -palvelussa voi olla matkapuhelinpalvelua koskevaa informaatiota ja ohjeita. 9

11 Hanke- ja palvelukartan viitekehys on: Palvelun interaktiivisuus ja palvelukanavien monipuolisuus Sähköisen kanavan käyttö ja merkitys Palvelutuotannon kehitysaste Verkottuminen: kumppanuudet ja yleispalvelujen käyttö Kuva 2 Hanke- ja palvelukartan viitekehys Viitekehyksessä vaaka-akseli on täysin sama kuin Astrassa. Tarkasteltavan palvelun sijoittuminen vaaka-akseleilla kuvaa palvelun sähköisen kanavan merkitystä ja palvelutuotannon toteutuksen tehokkuutta suhteessa muihin tarkasteltuihin palveluihin. Suuremman pistemäärän saanut palvelu on arvioitu näillä kriteereillä onnistuneemmaksi kuin pienemmän pistemäärän saanut palvelu. Sähköisen kanavan käyttö ja merkitys on arvioitavissa palveluista, joiden käytöstä on kerätty numeerista tietoa. Hankkeiden arvioiminen tämän tarkastelukriteerin mukaan voi perustua vain hankkeessa kehitettävälle palvelulle asetettujen tavoitteiden arviointiin. Pystyakselille ei ole annettu absoluuttisia määrityksiä. Tarkasteltavan palvelun sijoittuminen pystyakseleilla kuvaa palvelun ominaispiirteitä interaktiivisuuden ja monikanavaisuuden sekä verkottumisen suhteen, mutta suurempi pistemäärä ei ole välttämättä osoitus paremmuudesta suhteessa toisiin tarkasteltaviin palveluihin. Interaktiivisuuden tarve ja eri kanavien käyttö riippuu hyvin pitkälle siitä, millaisesta palvelusta on kyse. Samoin tarve verkottumiseen ja siitä saatava hyöty vaihtelee eri palvelujen ja tuottajaorganisaatioiden välillä.

12 2.2 Työmenetelmät Hanke- ja palvelukartan konsultointityö käynnistyi kesäkuun lopussa ja työ valmistui syyskuun lopussa. Ajoituksesta johtuen työ käynnistettiin palveluista, joista on mahdollista saada tietoja ilman suoria kontakteja palveluja tuottaviin yksiköihin. Hanketietojen kerääminen ja analysointi on tehty pääasiassa vasta syyskuussa. Palveluja ja hankkeita koskevien tietojen keräämistä varten toteutettiin yksinkertainen tietokanta. Molemmilla alueilla on samat perustiedot. Hankkeista on kerätty lisäksi hankkeiden suunnittelutietoa. Toisaalta hankkeista ei yleensä ole saatavissa yhtä yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi teknisistä ratkaisuista kuin jo toiminnassa olevista palveluista. Luettelo palveluista kerätyistä tiedoista on liitteenä 1 ja hankkeista kerätyistä tiedoista liitteenä Palvelut Palvelukartan laatiminen on tapahtunut kahdessa vaiheessa yleiskartoitus heinäelokuussa ja syventävä tarkastelu elo-syyskuussa. Aluksi yleiskartoitusta varten määriteltiin kerättävät tiedot, joiden avulla voidaan hahmottaa kunkin kartoitukseen valitun palvelun sijoittumista viitekehyksen ulottuvuuksilla. Konsultti laati KuntaIT:n kanssa alustavan listan yleistarkasteluun otettavista palveluista. Kuntien osalta päädyttiin siihen, että tarkasteluun otettiin vaikuttavuuden näkökulmasta suurimmat kaupungit sekä kokonaiskuvan saamiseksi satunnaisesti valittuja pienempiä kaupunkeja ja kuntia. Tietojen keruun aikana luettelo täydentyi. Yleiskartoituksessa jouduttiin tyytymään julkista lähteistä saataviin tietoihin, mutta tietokannassa varauduttiin samalla syventävässä analyysissa kerättäviin tietoihin. Palveluista kerättyjen tietojen luettelo on liitteenä 1. Palvelut analysoitiin sen perusteella, mitä palvelusta verkon kautta pystyttiin havainnoimaan. Eräät yleiskartoitukseen otetut palvelut ovat suunnattuja suljetulle käyttäjäryhmälle, jolloin tiedot niistä perustuvat verkosta saataviin kuvauksiin. Myöskään puhtaasti viranomaisten välisiä verkkopalveluja ei ole otettu tarkasteluun vaan pääpaino on ollut kansalaisille ja yrityksille suunnatuissa palveluissa. Palvelujen käyttövolyymin ja verkottumisen mittareina on yleiskartoituksessa käytetty A9.com -palvelusta saatavia tietoja. A9 antaa tietoa siitä miten verkkopalvelu (=tässä sama kuin domain, esimerkiksi sijoittuu käyttömäärältään suhteessa kaikkiin A9 palvelun seuraamiin julkisiin internet -palveluihin. Tiedot eivät kerro absoluuttisesta käytöstä, mutta niiden avulla saadaan näkyviin eri palvelujen käytön suhteel- 11

13 liset erot. Yleiskartoituksessa olevien julkisen sektorin verkkopalvelujen järjestys ja käytön suhteelliset erot ovat linjassa Juhtan vuosittain tekemän verkkopalvelujen käyttöä koskevan kyselytutkimuksen tulosten kanssa. A9 palvelusta saadaan tieto myös siitä, miten monta muuta internet -palvelua on linkitetty tarkastelun kohteena olevaan palveluun. Tietoa on käytetty yhtenä Verkottuminen - ulottuvuuden mittarina. A9 tiedot on kerätty heinäkuussa ja käyttömäärätieto on kolmen edeltävän kuukauden keskiarvo. Kartoituksessa luotiin eri ulottuvuuksille (lukuun ottamatta Palvelutuotannon kehitysastetta) kerättyjen tietojen avulla indeksityyppinen luku, joka kuvaa palvelun sijoittumista akselilla. Seuraavaan kuvaan on viitekehykseen lisätty tiedot käytetyistä indikaattoreista ja niiden luokittelusta. Yleistarkastelussa sähköisen kanavan käyttöä on mitattu vain A9 sijoituksella. asteikko 0- kävijät per kk 0-3 (<00 = 0, = 1, = 2, >0000 = 3) sähköisen palvelun osuus 0-1 (<0% = 0, yli 0% = 1) vakiintuneisuus 0-1 (alussa tai vähäinen. laskussa = 0, kasvussa, vakiintunut korkeaksi = 1) A9 RANK 0- (xx%/20) Palvelun interaktiivisuus ja palvelukanavien monipuolisuus asteikko noin 0- interaktiivisuus = 11 valintaa (lkm summa) monikanavaisuus = valintaa (lkm summa) Sähköisen kanavan käyttö ja merkitys Palvelutuotannon kehitysaste asteikko noin 0- yleispalvelut = lkm summa, max 8 perusrekisterit = lkm summa, max A9 linkkien lkm 0-2 (0-0 = 0, 0-00 = 1, YLI 00 =2) palvelun tuottamisessa kumppaneita = 1 rahoitusmalli konsortio = 1 asteikko 1- tiedotus = 1 asian käynnistäminen = 2 automatisoitu tapahtuma = 3 automatisoitu prosessi = 4 palveluprosessiverkosto = Verkottuminen: kumppanuudet ja yleispalvelujen käyttö Kuva 3 Palvelujen indikaattorit viitekehyksessä 12

14 Liitteessä 1 on esitetty tietokannan sisältö, jossa näkyvät kaikki käytetyt indikaattorit pidettiin noin 20 osallistujan työpaja, jossa esiteltiin yleiskartoituksen tuloksia, keskusteltiin täydennyksistä ja sovittiin syventävään tarkasteluun otettavista palveluista. Tarkasteluun päätettiin ottaa noin 20 palvelutuottajaa. Tarkasteltujen palvelujen määrä on suurempi, koska monilla valituista palveluntarjoajista on useita merkittäviä verkkopalveluja. Syvempään tarkasteluun otetuista palveluista on hankittu tietoja sähköpostikyselyllä ja puhelimitse. Samalla yleiskartoituksessa olevien yksittäisten palvelujen määrä on noussut jonkin verran, koska palveluja on eräissä tapauksissa eritelty enemmän. Palvelujen yleiskartoituksen tuloksia esitellään luvussa 3.1. Luvussa 3.2 käydään yksityiskohtaisesti läpi syventävään tarkasteluun otetut palvelut Hankkeet Hankekarttaan otettavien hankkeiden valinnan lähtökohtana oli KuntaIT:n kehittämisohjelmien, varsinkin asiakaspalvelun kehittämisohjelman, laadinnan taustatietojen tarve. Kehittämisohjelmia varten tarvitaan tietoa käynnissä olevista hankkeista sekä päällekkäisyyksien välttämiseksi että yhteistyömahdollisuuksien esille saamiseksi. Toisaalta tavoitteena on identifioida alueita, joissa on tarvetta kehitystyölle, mutta joissa esimerkiksi toimijajoukon hajanaisuuden tai resurssien vähäisyyden vuoksi kehittämistyö on vähäistä. Hankkeiden valinnan kriteeriksi määriteltiin työtä käynnistettäessä: Toimenpiteet ja hankkeet jotka tähtäävät konkreettisiin palveluihin, niiden edellytysten parantamiseen tai taustapalvelujen kehittämiseen. Valtionhallinnon osalta lähtötietoja kehittämishankkeista saadaan valtiovarainministeriön vuosittain keräämistä tiedoista. 3 Kuntien hanketietoja saatiin KuntaIT:stä, Suomen Kuntaliitosta, pidetystä työpajasta, suorilla kontakteilla sekä julkisista lähteistä. Suomen Kuntaliitto lähetti elokuussa noin 0 valitulle kunnalle hankkeita koskevan kyselyn ja sen alustavia tuloksia on voitu hyödyntää hankekartan laatimisessa. Valtiovarainministeriön keskitetystä tiedonkeruusta johtuen valtion hankkeista oli lähtötilanteessa paljon tietoja kuntasektoriin verrattuna. Valtion hankkeiden osalta päätettiin rajautua pääsääntöisesti sellaisiin hankkeisiin, joissa kuntasektori on mukana suoraan tai jotka koskevat kunnan toimintaa. Tarkasteluun otettiin myös puhtaasti valtion hallinnon 3 Tietoja valtion tietohallinnosta ja tietotekniikasta 200, Valtiovarainministeriön tutkimukset ja selvitykset 4/

15 toimintaa koskevia hankkeita, joilla on suuri merkitys kansalaisten tai yritysten kannalta. Hanketietoja varten kehitettiin tietokanta. Se sisältää palveluista kerättyjen tietojen lisäksi hanketietoa. Hanketietoa on mm. hankkeen vaihe, sisältö, tavoitteet, hyödyt eri osapuolten kannalta sekä investointi-, käyttöönotto- ja muut kustannustiedot ja rahoitusmalli. Hankkeista ei niiden erilaisista vaiheista johtuen ole saatavissa samalla tavalla vertailukelpoista tietoa kuin jo toiminnassa olevista palveluista. Hanketiedot täydentyvät asteittain hankkeen edetessä ja valmistuneen hankkeen tulokset siirtyvät aikanaan palvelukartan puolelle. Viitekehyksen soveltaminen hankkeille ei ole yhtä suoraviivaista kuin palveluille, johtuen mm. siitä ettei käyttömäärää ja kustannuksia koskevia historiatietoja ole saatavissa kehitysvaiheessa oleville palveluille. 14

16 3 Palvelut viitekehyksessä 3.1 Kaikki analysoidut palvelut Palvelukarttaan kerättiin tiedot yhteensä 141 eri verkkopalvelusta. Seuraavassa esitetään aluksi perustietoja tarkasteluun otetuista palveluista ja sen jälkeen koko aineistoa koskevia havaintoja viitekehyksen jäsennyksellä Perustiedot palveluista Yleiskartoitukseen valittujen palveluiden osalta on määritelty palvelun vastuuorganisaatio ja sen sektori. Tarkasteluun valituista organisaatioista puolet on valtionhallinnosta ja muut pääosin kuntasektorilta. Sektoriin muu on luokiteltu mm. Suomen Kuntaliitto, Eläketurvakeskus ja seutuportaaleja hoitavia yhtiöitä. Yleistarkasteluun otetuista 141 palvelusta vastasi yhteensä 86 organisaatioita. Useissa palveluissa on kyse monen organisaation yhteistyöstä, joten palvelujen tuottamiseen osallistuvien organisaatioiden määrä on lähellä palvelujen kokonaismäärää. 7 % 19 % 0 % 24 % Valtio Kunta Kuntayhtymä Muu Kuva 4 Tarkastellut palvelut tuottajan sektorin mukaan 1

17 Jokaiselle tarkastellulle palvelulle määriteltiin yksi tai useampi kohderyhmä karkealla jaolla kansalaiset, yritykset, viranomaiset ja ulkomaille suunnatut. Etenkin valtion palveluista monet ovat yleisinformaatiota, joka koskee kaikkia kohderyhmiä. Sama tilanne on kunnan portaaleissa, jotka on suunniteltu ainakin kuntalaisia ja yrityksiä varten. Palvelujen jakautuminen tuottajan ja kohderyhmän mukaan 0 % Kohderyhmän osuus tuotetuista palveluista 80 % 60 % 40 % 20 % Ulkomaille suunnattu Viranomaiset Yritykset Kansalaiset 0 % Valtio Kunta Kuntayhtymä Muu Palvelun tuottaja Kuva Tarkastellut palvelut kohderyhmän ja palvelutuottajan sektorin mukaan Valtion palveluissa on tarkasteluun tullut varsin paljon muille viranomaisille suunnattuja palveluja. Tämä johtuu osin siitä, että tarkasteluun on pyritty löytämään valtion ja kuntien väliseen yhteistyöhön liittyviä palveluja ja hankkeita. Tarkastelussa olevat kuntayhtymät ovat koulutuksen ja terveydenhuollon sektoreilla ja ne palvelevat ennen kaikkea kansalaisia. Palvelukarttaan pyrittiin saamaan otos erilaisista kuntien ja valtion verkkopalveluista. Tarkasteluun otetut palvelut luokiteltiin Julkisen hallinnon suosituksen JHS 14 (Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa) ylimmällä tasolla. Jokainen palvelu pyrittiin sijoittamaan lähtökohtaisesti pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisen luokkaan, mutta osa palveluista on luokiteltu kahteen tai useampaan luokkaan. 16

18 Kuntien portaalit kattavat yleensä kaikki JHS 14 luokat. Portaalit on luokiteltu Kuntainfo luokkaan. Portaalien lisäksi kunnista on tarkasteltu toimialakohtaisia palveluja kuten kirjastot, terveyspalvelut ja liikennepalvelut. Valtionhallinnon palveluista huomattava osa sijoittuu luokkaan Työ, yrittäminen ja elinkeinot. Opetukseen ja koulutukseen liittyviä palveluja on paljon sekä valtion että kuntayhtymien puolella ja niiden osuus on suuri, vaikka tarkasteluun on otettu vain vähän koulutusorganisaatioita. Palvelukartassa on vähintään muutama palvelu jokaisesta JHS 14 luokasta. osuus Palvelun JHS14-luokitus (%) ASUMINEN % KAAVAT JA KIINTEISTÖT 3 % KARTAT JA PAIKKATIETO 2 % KIRJASTOPALVELUT JA TIETOPALVELUT 7 % KULTTUURI 3 % LAKI JA OIKEUSTURVA 4 % LIIKENNE % LIIKUNTA JA ULKOILU 2 % MATKAILU 2 % OPETUS JA KOULUTUS 14 % PERHEPALVELUT JA SOSIAALIPALVE- LUT 4 % RAKENTAMINEN 2 % TERVEYS 6 % TURVALLISUUS JA JÄRJESTYS 6 % TYÖ, YRITTÄMINEN JA ELINKEINOT 16 % VEROTUS JA RAHOITUS 4 % YMPÄRISTÖ JA LUONTO 3 % KUNTAINFO 14 % 0 % Taulukko 1Tarkastellut palvelut JHS14-luokituksen mukaan Sähköisen kanavan käyttö ja merkitys Yleiskartoituksessa sähköisen kanavan käyttöä mitattiin A9 palvelusta saatavalla global rank -luvulla. Se kuvaa palvelun käyttömäärää verrattuna muihin A9:n globaalisti seuraamiin palveluihin. Tiedot kerättiin heinä-elokuussa ja ne ovat kolmen kuukauden keskiarvo. Suomen julkisen sektorin palveluista korkeimmalla on Helsingin yliopisto (www.helsinki.fi), jonka sijoitus oli Sen jälkeen tulivat Oulun ja Tampereen yliopistot, joiden sijoitus oli noin Yliopistojen korkea sijoittuminen johtuu osin 17

19 siitä, että opiskelijat ja tutkijat käyttävät palveluja kuten sähköpostia Internetin kautta, mikä näkyy sivuston käyttötilastoissa. Perusvirastoissa ja kunnissa vastaava käyttö tapahtuu organisaation sisäverkossa. Seuraavassa kuvassa näkyy muiden tarkastelussa olleiden organisaatioiden (tässä tarkoittaa internet domainia) sijoittuminen A9 luokituksessa. Lista A9 palvelun seuraamista organisaatioista ja sijoittuminen on liitteenä 2. 3,00 Työministeriö 30,00 Ilmatieteen laitos YTV 2,00 A9 rank 20,00 1,00,00,00 Helsingin kaupunki Tampereen kaupunki Taideteollinen korkeakoulu YTJ Turun kaupunki Tiehallinto HKL Finlex Oulun kaupunki Kela Vantaan kaup Verohallinto 0,00 Kuva 6 Verkkopalvelut käyttömäärän mukaan Kuvan perusteella voi arvioida, että useimpien verkkopalvelujen käyttömäärät ovat varsin pieniä. Helsingin yliopiston palveluun on liikennettä ainakin kolme kertaa enemmän kuin työministeriön palveluun. Muista kuin korkeakoulujen palveluista työministeriötä lähinnä on Ilmatieteen laitos. Suuret virastot kuten Kansaeläkelaitos ja Verohallitus ovat käyttömäärissä ehkä % Helsingin yliopiston luvuista. A9 luvuilla mitattuna puolet tarkasteluun otetuista palveluista on käyttömäärältään alle 1 % Helsingin yliopiston volyymista. Kuntien sijoittuminen palvelujen käyttömäärän mittarilla korreloi varsin suoraan kunnan väkiluvun kautta. Pääkaupunkiseudun kuntien omien palvelujen lisäksi pääkaupunkiseudun kirjastopalvelu Helmet.fi ja mm. Reittioppaan sisältävä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ovat korkealla käyttömäärien vertailussa. 18

20 Puhtaat volyymitiedot osoittavat, että verkkopalveluissa tarjonta luo kysyntää. Esimerkiksi työhallinnon ja Ilmatieteen laitoksen korkeat käyttömäärät selittynevät lähinnä sillä, että virastot tarjoavat Internetin kautta helposti saataville tietoa, jota muuten ei haettaisi läheskään samassa mitassa. Syventävään tarkasteluun otettujen palveluiden osalta on pyritty selvittämään verkkopalvelun osuutta koko palvelun käytöstä, mikä kysymyksen asettelu on palvelun kohdalla relevantti. 19

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Valtiokonttori 1 (23) Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa 28.02.2013 Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Suosituksen sisältö 1/2 Suositus sisältää julkisten palvelujen verkkopalvelujen

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet 2012 11.06.2013 Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeet KuntaIT-yksikön kehittäjäverkostotoiminnasta 2007-2008 ja kuntien

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus ja tilannekatsaus

1. Kokouksen avaus ja tilannekatsaus KOKOUSMUISTIO 8/2011 JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen päivittäminen Paikka: Kuntatalo, Toinen linja

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Hankkeiden tavoitteet Toteuttaa ratkaisuja, joiden avulla kansalaiset, julkishallinto ja yritykset voivat tehokkaasti

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU

UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU Etäpalvelun koulutus- ja tiedotuspäivä 26.3. Marko Puttonen Julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelu Yhteispalvelun kehittäminen alkoi 1990-luvun alkupuolella Yhteispalvelu

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016 Suomi.fipalvelutietovaranto Palvelulupaus 5.4.2016 Sisältö Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto tarjoaa? Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto ei tarjoa? Nykytilanne Suomi.fi-palvelutietovarannon kehittämisen

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Katso palvelussa ajankohtaista Reetta Järvinen, Verohallinto, Tietohallinto

Katso palvelussa ajankohtaista Reetta Järvinen, Verohallinto, Tietohallinto Katso palvelussa ajankohtaista Reetta Järvinen, Verohallinto, Tietohallinto Tietohallinto/Tietovirtajärjestelmät, Reetta Järvinen 2 Katsotaan lukuja Tunnistusmäärät Katso-tunnisteella 2012-2015 900000

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta - HE-luonnoksen keskeinen sisältö ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintamalli Kunta- ja aluehallinto-osasto Yhteiset asiakaspalvelupisteet Kokonaismäärä

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Verkkolaskutilastot 2016

Verkkolaskutilastot 2016 Verkkolaskutilastot 216 Kum. Q1-Q2, ostolaskut Verkkolaskun vastaanottoprosentin vertailu 216 kum. Q1-Q2 Hallinnonaloittan Hallinnonalan sisällä kirjanpitoyksiköittäin (mukana hallinnonalat, joissa on

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Yhteispalveluseminaari 8.6.2011 Ylitarkastaja Paula Leppänoro-Jomppanen Lapin aluehallintovirasto Hallintopalvelut Lapin aluehallintovirasto, Paula Leppänoro-Jomppanen

Lisätiedot

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät

Lisätiedot

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Juva 8.12.2016 Heikki Kantonen TKI asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Etelä-Savossa on kokeiltu palautteen keräämistä

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

Digitaalisten palvelujen kehittäminen Turun kaupungilla. Terveysasemien asiakasraati Kaskenlinnassa

Digitaalisten palvelujen kehittäminen Turun kaupungilla. Terveysasemien asiakasraati Kaskenlinnassa Digitaalisten palvelujen kehittäminen Turun kaupungilla Terveysasemien asiakasraati Kaskenlinnassa 11.01.2017 Sisällysluettelo 1. Mikä on digitaalisten palvelujen kehittäminen kärkihanke? 2. Monikanavainen

Lisätiedot

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.9.2013 Kansallinen tilanne Taloudellinen tilanne synkkä Nokia-klusterin vaikeudet Uutta kasvua saatava PK-sektorilta,

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 14.2.2014 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 Oulunkaaren toimielimissä toimivat ja muut kuntien Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen

Lisätiedot

KUNTAPALVELUIDEN SÄHKÖISTÄMINEN

KUNTAPALVELUIDEN SÄHKÖISTÄMINEN KUNTAPALVELUIDEN SÄHKÖISTÄMINEN digiagenda IIN KUNTA HALLINTOPALVELUT & MICROPOLIS OY Kunnanhallitus 27.6.2016 1 DIGITALISOITUVA SUOMI - LAKI SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA Palvelujen digitalisoinnilla

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Lammin päivät Trimble Ympäristövalvonta

Lammin päivät Trimble Ympäristövalvonta Lammin päivät 2016 Trimble Ympäristövalvonta Avaintrendejä julkishallinnossa Trimble Locus - Ratkaisu kunnille Kunnan teknisen toimialan perustietojärjestelmä Rakennetun ympäristön sekä yhdyskuntatoimen

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö 13.9.2016 Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPA) Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Digi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen?

Digi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen? Digi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen? Lupa-, ilmoitus- ja valvontatoiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen Sirpa Alitalo 28.09.2016 Nykytilan haasteita Sähköisen asioinnin kehittyneisyydessä

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 27.01.2017 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 v2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 v1.0. Se tarjoaa päästä-päähän

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku!

Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku! Kieku-hanke päättyy kauan eläköön Kieku! Toimialajohtaja Lasse Skog, Valtiokonttori Kehitysjohtaja Helena Lappalainen, Palkeet Kommenttipuheenvuoro: johtaja, ICT, Juha Koljonen, Palkeet Kieku-hanke loppusuoralla

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Mobiilimaksu. Palveluesittely

Mobiilimaksu. Palveluesittely Mobiilimaksu Palveluesittely Operaattoreiden yhteinen http://www.mobiilimaksuinfo.fi/ 2 Elisan, TeliaSoneran ja DNA:n yhteinen Mobiilimaksu Selkeä ja muista maksutavoista erottuva maksutapa kuluttaja tietää

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1. Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.2017) Hallinnonala Virasto Osasto Virka Virkasuhteen päättymispvm

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela Tietohallintolain tulokset Hannele Kerola, Jari Kallela EK:n lausuma 331/2010 Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden,

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot