a) Tutkintotavoitteinen koulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "a) Tutkintotavoitteinen koulutus"

Transkriptio

1 2 KORKEAKOULUN PERUSTOIMINTOj EN LAADUNvARMISTUKSEN KATTAv UUS ja vaikuttav UUS a) Tutkintotavoitteinen koulutus

2 2A Tutkintotavoitteinen koulutus SISÄLLYS 2A Opetus ja oppiminen -ydinprosessi 2A:1 Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja osaamislähtöisten Oppimisprosessien kehittäminen toimii näyttönä myös kohteisiin 2c ja 4 2A: 2 Opiskelijapalautekysely toimii näyttönä myös kohteisiin 4 ja 6 2A 3 kesälukukausi ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 2A: 4 Monialaiset vertaisryhmät 2A: 5 Opettajatuutorikoulutus 2A: 6 Nuorten suomenkielisen koulutuksen valintaperusteiden valmistelu 2A: 7 Tietokoneohjatut potilassimulaatiot terveysalan koulutuksessa 2A: 8 Ammatillisen opettajakorkeakoulun harjoittelu toimii näyttönä myös kohteeseen 2c 2A: 9 Osaamisperustainen harjoittelu Tekniikan yksikössä Tämän kohteen näyttöinä toimivat myös muiden kohteiden alle sijoitetut näytöt: 2b:3 Opetuksen ja tki-työn integroinin kehittäminen Innomajakka-hankkeessa 2b:4 Viestinnän osaston projektit avaimena oppimiseen ja työelämään 2b:5 HYTKE- Hyvinvointiteknologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus 2c:3 Kauppiasyrittäjyyspolku työelämälähtöinen ja innovatiivinen konsepti opiskella kauppiasyrittäjäksi 2d:3 Opintopsykologitoiminta opintojen ohjauksen lisäpalveluna 2d:7 Saapuvien vaihto-opiskelijoiden hakuprosessi (ESA) ja vastaanotto 4:2 Opiskelijoiden osallistuminen laadunvarmistukseen 4:3 Koulutusohjelmatiimien toimintamallin kehitystyö opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyönä

3 Tutkintotavoitteista koulutusta toteutetaan Opetus ja oppiminen -ydinprosessin ja sen osaprosessien kautta (ks. NÄYTTÖ 2a). Laadunvarmistuksen kattavuus näkyy mm. seuraavissa näytöissä: osaamisperustaiset opintosuunnitelmat ovat käytössä koko Oamkissa (ks. NÄYTTÖ 2a:1), opiskelijarekrytoinnin valintaperusteita valmistellaan hallinnon ja yksiköiden yhteisessä työryhmässä (ks. NÄYTTÖ 2a:6) ja toimintaa arvioidaan kattavan opiskelijapalautejärjestelmän avulla (ks. NÄYTÖT 2a:2 ja 4:2). Vaikuttavuutta todentavat sekä näyttöjen yksikkökohtaiset osuudet että koulutusohjelmatiimien toimintamalli (ks. NÄYTTÖ 4:3). Laatuleivän (PDCA-syklin) pyörähtämistä prosessien sisällä eli toiminnan kehittämistä palautteen perusteella todentavat mm. Amokin kesälukukausi (ks. NÄYTTÖ 2a:3), Opettajatuutorikoulutus (ks. NÄYTTÖ 2a:5) sekä näytöt liittyen harjoitteluun (ks. NÄYTÖT 2a:8 ja 2a:9) ja vaihto-opiskelijoiden hakuprosessiin (ks. NÄYTTÖ 2d:7). Innovatiivista ja työelämälähtöistä opetuksen kehittämistä yksikkötasolla todentaa neljä näyttöä (ks. NÄYTÖT 2a:7, 2b:4, 2b:5 ja 2c:3). Opetuksen ja tki-toiminnan integraatiosta sekä työlämäyhteistyön kehittämisestä ja soveltamisesta esimerkkeinä toimii kolme näyttöä (ks. NÄYTÖT 2b:3, 2b:4 ja 2b:5). Monialaiset vertaisryhmät (ks. NÄYTTÖ 2a:4) ja opintopsykologitoiminta (ks. NÄYTTÖ 2d:7) toimivat esimerkkinä toimenpiteistä, joita Oamkissa on käynnistetty läpäisyn parantamiseksi.

4 2A Opetus ja oppiminen -ydinprosessi Tavoitteet ja tarkoitus Strategian mukaan Oamk toteuttaa laadukasta ja ajantasaista työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta sekä kehittää työ- ja elinkeinoelämää. Opetus ja oppiminen -ydinprosessin tarkoituksena on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea yksilön ammatillista kasvua. Prosessin tavoitteena on edistää opiskelijan osaamisen kehittymistä sekä turvata laadukkaat oppimisedellytykset niin, että tutkinnot ja opinnot on mahdollista suorittaa säädetyssä ajassa. Opetuksen ja oppimisen ydinprosessi vastaa siihen kuuluvien osaprosessien (opiskelijarekrytointi, opintojen suunnittelu, opintojen toteutus, opintojen ohjaus ja tutkinnon hyväksyminen) suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista sekä kehittämisestä. Kaikista osaprosesseista löytyy henkilöstöintra Heimosta sanallinen kuvaus, toiminnot ja tehtävät, seuranta, arviointi sekä dokumentit ja linkit. Prosessin toimintoihin ja tehtäviin on kuvattu myös prosessien toimijat, vastuutahot sekä aikataulut (Heimo: Opetus ja oppiminen>[valitse osaprosessi] > Toiminnot ja tehtävät). Osaprosessit Opetus ja oppiminen -prosessia toteutetaan viiden osaprosessin avulla. Opiskelijarekrytointi -prosessin tarkoituksena on opiskelijarekrytoinnin suunnittelu ja toteutus. Opiskelijarekrytointi suunnitellaan ja toteutetaan säädösten edellyttämällä tavalla niin, että aloituspaikat saadaan täytettyä motivoituneilla suomalaisilla ja ulkomaisilla opiskelijoilla. Opintojen suunnittelu -prosessin tarkoituksena on suunnitella ja kehittää yksiköiden opetustarjonnat sekä koulutusohjelmien opintosuunnitelmat. Opetustarjonnat ja opintosuunnitelmat vastaavat työelämän ja opiskelijoiden tarpeita sekä kuvaavat koulutusohjelman tuottamaa osaamista ymmärrettävällä tavalla. Opetustarjonnat ja opintosuunnitelmat ovat hyvin dokumentoidut. Opintojen toteutus -prosessin tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa opetustarjonnat sekä koulutusohjelmien opintosuunnitelmat. Tavoitteena on taata opiskelijalle mahdollisuus oppia ne asiat, jotka on kirjattu hänen opintosuunnitelmaansa sekä henkilöstölle mahdollisuus toteuttaa opetustyötä ja organisoida ja tukea opiskelijoiden oppimista. Opintojen toteutuksesta vastaavat yksiköt. Opintojen ohjaus -prosessin tarkoituksena on tukea opiskelijan opintojen etenemistä ja ammatillista kasvua. Prosessin tavoitteina on ohjata siten, että opiskelija valmistuu normiajassa, hänen opintonsa etenevät säännönmukaisesti ja ammatillinen kasvu mahdollistuu. Tutkinnon hyväksyminen -prosessi luo ja vakiinnuttaa toimintaohjeet ja -mallit oikeusturvan ja tasavertaisuuden toteutumiseen opiskeluoikeusaikana. Prosessin tavoitteena on, että opiskelija saa tutkintovaatimusten mukaisen tutkinnon säädösten edellyttämällä tavalla. Opiskelijarekrytointi- osaprosessista on auditointimateriaalissa NÄYTTÖ: 2a:6 Nuorten suomenkielisen koulutuksen valintaperusteiden valmistelu. Opintojen suunnittelu -osaprosessista on NÄYTTÖ: 2a:2 Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja osaamislähtöisten oppimisprosessien kehittäminen. Opintojen toteutus -osaprosessiin liittyvät NÄYTÖT: 2a:2 Kesälukukausi ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, 2a:4 Monialaiset vertaisryhmät, 2a:5 Opettajatuutorikoulutus, 2a:7 Simulaation käyttö opetuksessa, 2a:8 Ammatillisen opettajakorkeakoulun harjoittelu sekä 2a:9 Osaamisperustainen harjoittelu Tekniikan yksikössä. Kuva 1. Opetus ja oppiminen -ydinprosessi ja osaprosessit osana Oamkin prosessikokonaisuutta

5 Opintojen ohjaus -osaprosessiin liittyy NÄYTTÖ: 2d:3 Opintopsykologitoiminta opintojen ohjauksen lisäpalveluna. Opetus ja oppiminen -ydinprosessiin liittyvät lisäksi NÄY- TÖT 2d:8 Erasmus harjoittelukonsortio. Yhteistyöllä ja yhteisellä hallinnolla laatua, näkyvyyttä ja liikkujia kansainväliseen Erasmus-harjoitteluun, 4:3 Koulutusohjelmatiimien toimintamallin kehitystyö opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyönä, 2a:2 Opiskelijapalautekysely sekä 2d:6 Saapuvien vaihtoopiskelijoiden hakuprosessi (ESA) ja vastaanotto. Seurantaan liittyvät mittarit Opetus ja oppiminen -prosessia seurataan säännöllisesti. Seurantamittarit liittyvät koulutuksen vetovoimaan, opintojen etenemiseen, opintojen läpäisyyn, suoritettuihin tutkintoihin, työllistymiseen, kansainvälisyyteen sekä yhteistyöhön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kanssa. Seurantamittarit ajantasaisine toteutumatietoineen löytyvät henkilöstöintra Heimosta (Heimo: Opetus ja oppiminen > Seuranta). Arviointi Opetus ja oppiminen -prosessia arvioidaan arviointisuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman kriittiset menestystekijät on saatu Oamkin kehittämissuunnitelmasta , ja niille on laadittu ydinprosessia koskevat arviointikriteerit. Arviointisuunnitelma ajankohtineen ja vuodelle 2015 asetettuine tavoitteineen löytyy henkilöstöintra Heimosta: (Heimo: Opetus ja oppimine >Arviointi). Prosessia arvioidaan lisäksi toimintakertomuksissa, osavuosikatsauksissa, opintoasioiden työryhmässä sekä yksikönjohtajien kokouksessa.

6 NÄYTTÖ 2A: 1 Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja osaamislähtöisten oppimisprosessien kehittäminen Yhteyshenkilö Koulutussuunnittelija Johanna Huttunen, Rehtorin toimisto Toimii näyttönä myös kohteisiin 2c. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö sekä 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen. Tiivistelmä Näytössä kuvataan osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja osaamislähtöisten oppimisprosessien kehittämistä Oamkin kaikille koulutusohjelmille yhteisenä monialaisena kehittämisprosessina. Yksiköiden esimerkit kuvaavat kehittämistyön todentumista Tekniikan, Sosiaali- ja terveysalan sekä Liiketalouden yksiköissä. Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien kehittämisprosessissa on kehitetty tutkintotavoitteista koulutusta henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien yhteistyönä. Kehittämisprosessissa on huomioitu eri tahoilta saatu palaute, esim. opiskelija-, työelämä- ja sidosryhmäpalaute. Lisäksi arviointitietoa on saatu mm. koulutusohjelmien itsearvioinneista. Prosessi on edennyt yksikönjohtajien hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Prosessin tuloksena syntyi mm. elokuussa 2011 käyttöön otetut osaamisperustaiset opintosuunnitelmat, jotka löytyvät Oamk:n verkkosivuilta ja opiskelijaintra Oivasta. Prosessi jatkuu osaamislähtöisten oppimisprosessien kehittämisellä, jossa pohditaan tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista parhain mahdollisin keinoin. Oppimisen ja opetuksen toteutuksen suunnittelua varten on kehitteillä ns. pedagoginen työkalu, jonka avulla parannetaan opetuksen ja oppimisen laatua. Kehittämisprosessin tuloksena koulutusohjelmien sisällöt vastaavat yhä paremmin työelämän osaamisvaatimuksia. Osaamisperustaisuus edesauttaa osaltaan laadukasta osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Pedagogisen prosessin linjakkaalla suunnittelulla puolestaan parannetaan oppimisen ja opetuksen laatua. Kokonaisuudessaan kehittämisprosessilla edistetään valmistuvien opiskelijoiden osaamisen laatua. Kuvaus Suunnittelu Opintosuunnitelmien uudistaminen Oamkissa pohjautuu nk. Bolognan prosessiin, jonka tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue. Tulevaisuudessa korkeakoulujärjestelmiä on jatkuvasti mukautettava muuttuvaan toimintaympäristöön, jotta eurooppalainen korkeakoulutusalue säilyttää kilpailukykynsä ja kykenee vastaamaan tehokkaasti globalisoitumisen haasteisiin. Kehittämistyö pohjautuu mm. seuraaviin asiakirjoihin: ECTS Users Guide, Eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys 2008, Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys 2009, Oamkin strategia 2015 (hyväksytty 2010), Oamkin kehittämissuunnitelma 2015 (hyväksytty 2010), Oamkin osaamisperustaisten opintosuunnitelmien arviointi- ja kehittämissuunnitelma Kehittämisprosessin perustana on yhteisesti hyväksytyt suunnitelmat. Lisäksi koulutusohjelmissa määriteltiin erityiset kehittämiskohteet koulutusohjelmien itsearviointien perusteella. Kokonaisuudessaan jatkuvaa kehittämisprosessia johdetaan keskushallinnon tasolta. Keskeisinä toimijoina ovat opintoasioiden johtaja ja opintojen suunnittelun osaprosessista vastaava koulutussuunnittelija. Rehtori ja yksikönjohtajat päättävät kaikkia koulutusaloja koskevista yhteisistä linjauksista. Koulutusyksiköissä kehittämisprosessin etenemisestä huolehtivat koulutusohjelmavastaavat ja opintoasiainpäälliköt. Ammatillinen opettajakorkeakoulu toimii pedagogisen kehittämisen asiantuntijana opetuksen ja oppimisen ydinprosessin tukena. Opettajien tukipalveluita tarjotaan Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja keskushallinnon tahoilta. Kehittämisprosessiin liittyvät suunnitelmat, päätökset, ohjeistukset ja muu materiaali on löydettävissä henkilöstöintra Heimosta (Heimo: Opetus ja oppiminen > Opintojen suunnittelu > Dokumentit ja linkit) Ensimmäiset nk. osaamisperustaiset opintosuunnitelmat otettiin Oamkissa käyttöön vuonna Kaikkien koulutusohjelmien osalta osaamisperustaiset opintosuunnitelmat olivat käytössä vuonna Yksikönjohtajat hyväksyivät Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien arviointi- ja kehittämissuunnitelman (LIITE 1. Oamkin osaamisperustaisten opintosuunnitelmien arviointi- ja kehittämis-

7 suunnitelma), minkä jälkeen jatkettiin opintosuunnitelmien ja oppimisprosessien suunnitelmallista kehittämistyötä monialaisena yhteistyönä. Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja oppimisprosessien kehittämistyötä tuki vuosina toteutettu Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien arviointi- ja kehittäminen koulutus 5op. Koulutus pohjautui Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien arviointi- ja kehittämissuunnitelmaan. Koulutukselle laadittiin lisäksi tarkennettu suunnitelma. Koulutukseen osallistui 50 opettajaa ja muuta henkilöstöä Oamkin kaikilta koulutusaloilta. Ulkopuolisena asiantuntijana prosessissa toimii johtaja Hanne Koli (Hanne Koli group). Koulutuksessa hyödynnettiin Moodle-ympäristöä kehittämisprosessin tuotosten yhteisölliseen jakamiseen sekä viestintä- ja vuorovaikutuskanavana. Ops-koulutuksen tavoitteena oli mm. tukea koulutusohjelmien osaamistavoitteiden ja ydinsisältöjen määrittämistä, oppimisprosessien suunnittelua sekä osaamisen arvioinnin suunnittelua ja toteuttamista (kuva 1). Opintosuunnitelmien kehittämistyössä olennaista oli koulutusohjelmavastaavien, opettajien, opiskelijoiden, opintoasiainpäälliköiden sekä rehtorin toimiston henkilöiden yhteistyö. Lisäksi korostettiin työelämän, sidosryhmien ja alumnien kanssa tehtävän yhteistyön ja palautetiedon merkitystä. Esimerkiksi Oamkin Liiketalouden yksikössä taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdon opintosuunnitelman kehittämiseen on vaikuttanut voimakkaasti sidosryhmiltä saatu palaute, jonka perusteella taloushallinnon tiimi laati luonnoksen opintosuunnitelmasta. Työelämän edustajista koottu taloushallinnon asiantuntijaryhmä puolestaan antoi arvokasta palautetta luonnokseen. Asiantuntijaryhmän kokouksesta saatiin vahvistusta opintosuunnitelman kehittämiseksi. Ops-koulutuksen yhteiset työseminaarit suunniteltiin seu-raavasti: Opintojen kehittämisen aloitusseminaari Oamkin ammatillisen osaamisen arvioinnin kehikko ja suunnitelma yhteisten kompetenssien arvioinnin kehittämistä varten Arviointikriteereiden eli osaamisen tunnisteiden työstäminen omalle ammattialalle ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)-prosessi Koulutusohjelmien opintosuunnitelmien arviointi ja oppimisprosessien suunnittelu Osaamistavoitelähtöisen opintojakson oppimisprosessin suunnittelu oppimistehtävineen ja menetelmineen Koulutusohjelmakokonaisuuden arviointi TYÖELÄMÄN OSAAMISVAATIMUKSET JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN Muutoksia...pohditaan...kuvataan Osaamisen tavoitteet ja sisällöt... analysoidaan Opiskelu / oppiminen oppimisprosessissa... ohjataan, opetetaan, valmennetaan, johdetaan ARviointikriteerit...päätetään toteutussuunnitelma...kuvataan oppimisprosessi... suunnitellaan Ohjaus... suunnitellaan, organisoidaan Kuva 1. Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja oppimisprosessien kehittämisen eteneminen (mukaillen Koli 2009).

8 Toteutus Opintosuunnitelmien arviointi- ja kehittämistyötä tehtiin Oamkin kaikille koulutusohjelmille yhteisissä monialaisissa työseminaareissa, yksiköiden järjestämissä työpajoissa sekä koulutusohjelmatiimeissä. Opettajien perehdyttäminen osaamisperustaisten opintosuunnitelmien kehittämiseen aloitettiin tutustumalla sekä kansainvälisiin että kansallisiin perusteluihin opintojen ja opetuksen kehittämisestä. Tämän jälkeen koulutusohjelmien opintosuunnitelmat arvioitiin ja arvioinnin perusteella laadittiin koulutusohjelmien kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia täydennetään tarvittaessa koulutusohjelmien itsearviointien sekä opiskelijoilta, työelämältä ja sidosryhmistä saadun palautteen perusteella. Opettajia perehdytettiin osaamistavoitteiden analysointiin ja kehittämiseen. Koulutusohjelman opettajien yhteistyötä korostettiin osaamistavoitteiden kehittämisessä. Esimerkiksi opintokokonaisuuden opintojaksojen tavoitteita on hyvä tarkastella rinnakkain, jotta niistä tulee yhteensopivia keskenään. Tavoitteena oli muuttaa osaamislauseen tieto toiminnaksi ja ajatuksena oli, että näkyväksi tehtyä osaamista voidaan arvioida. Kehittämisprosessissa tärkeässä asemassa oli osaamislähtöisten oppimisprosessien suunnittelu ja niihin liittyvien pedagogisten toimintatapojen kehittäminen. Tavoitteena oli opiskelijoiden osaamisen kehittymisen tukeminen mielekkäällä tavalla. Opettajia ohjattiin osaamislähtöisten oppimisprosessien suunnittelussa ja samalla vahvistettiin opiskelijakeskeistä ajattelutapaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin opiskelijan osaamisen arvioinnin kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen. Kehittämisprosessin aikana luotiin Oamkin amk-tutkinto-opiskelijan (LIITE 2. Ammattikorkeakouluopiskelijan osaamisen arviointikehikko) ja yamk-tutkinto-opiskelijan osaamisen arviointikehikot. Taustalla oli mm. ajatus opiskelijoiden tasavertaisesta kohtelusta osaamisen arvioinnin suhteen. Yhteiset arviointikehikot toimivat myös yhtenä laadunvarmistuksen välineenä, sillä tutkinnon myöntämisen taso on määritelty niissä Eurooppalaisen korkeakoulututkintojen viitekehyksen (EQF) ja kansallisen tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen (NQF) mukaisesti. Arviointikehikon avulla pyritään varmistamaan, että jokainen tutkinnon saanut opiskelija on saavuttanut vähintään viitekehyksissä määritellyn osaamisen tason. Arviointikehikkojen tarkoituksena on auttaa opettajia osaamisen kehittymisen suunnittelussa, osaamisen arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä tukea arviointitapojen kehittämistä. Arviointikehikkojen pohjalta ryhdyttiin määrittelemään opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen arviointikriteereitä. Opettajat saivat myös ohjeet arviointikehikon opintojaksokohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijoille arviointikehikko toimii osaamisen vaativuustasojen hahmottamisen välineenä sekä oman osaamisen arvioinnin ja suunnittelun välineenä. Yhteiset arviointikehikot selkiyttävät myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Oamkissa, sillä AHOT -prosessi edellyttää arviointikriteereiden ja osaamistavoitteiden selkeää määrittämistä. Yhteiset arviointikehikot on sisällytetty syksyllä 2011 ja sen jälkeen opintonsa aloittavien tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden opintosuunnitelmiin. Ops-koulutuksen aikana tuotettiin suositus Oamkin yhteisistä osaamisalueista. Yhteisillä osaamisalueilla varmistetaan osaltaan Oamkin strategiassa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen. Yhteiset osaamisalueet sisällytetään syksyllä 2011 ja sen jälkeen opintonsa aloittavien tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden opintosuunnitelmiin. Ops-koulutuksen aikana tuotettiin myös opiskelijan ammatillisen kasvun arviointikehikko, jonka on tarkoitus toimia sekä opiskelijan että ohjaajan työkaluna. Ops-koulutuksen tulokset lyhyesti: amk-opiskelijan osaamisen arviointikehikko yamk-opiskelijan osaamisen arviointikehikko Oamkin yhteiset osaamisalueet ammatillisen kasvun kehikko koulutusohjelmien ops arviointi- ja kehittämissuunnitelmat ja niiden mukainen kehittämistyö koulutusohjelmien opettajien ops perehdytyssuunnitelmat ja opettajien perehdyttäminen osaamisen kehittymisen (osaamistavoitteet) ja osaamisenarvioinnin (arviointikriteerit) koulutusohjelmakohtainen määrittäminen osaamislähtöisten oppimisprosessien suunnittelu ja toteuttaminen opintojakson vaatiman opiskelijan työmäärän oikea mitoittaminen, opiskelijoiden kuormittavuus sopivalla tasolla tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotoiminnan, työelämälähtöisyyden ja kansainvälisyyden vahvistaminen AHOT-prosessin edistäminen opettajien osaamisperustaisen pedagogiikan vahvistaminen henkilöstön osaamisen vahvistaminen monialaisen yhteistyön lisääminen Oamkissa Ops-koulutuksen tuloksena ns. ydinryhmä perehdytettiin keskeisiin asioihin osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja oppimisprosessien kehittämiseksi. Lisäksi koulutusohjelmavastaavat ja opintoasiainpäälliköt suunnittelivat ops-perehdytyksen läpiviemisen oman yksikön opettajille. Esimerkiksi Oamkin Tekniikan yksikön opettajien perehdytys tapahtui kaksivaiheisesti lukuvuoden kestävänä oppimisprosessina. Oamkin tason koulutukseen osallistuneet koulutusohjelmavastaavat ja opintoasiainpäällikkö kouluttivat Oamkin linjausten mukaisesti yksikön kaikki koulutusohjelmavastaavat oppimisperustaiseen opintosuunnitelmatyöskentelyyn ja oppimisprosessien kehittämiseen. Tämän jälkeen koulutusohjelmavastaavat kouluttivat oman koulutusohjelmansa opettajat. Syksyn 2010 aikana opettajat päivittivät kaikki opintojaksot huomioiden sekä Oamkin tason että yksikön sisäiset ohjeistukset.

9 Vuonna 2010 yksiköiden opettajien perehdyttäminen jatkui koulutusohjelmavastaavien ja opintoasiainpäälliköiden johdolla. Kehittämisasioita käsiteltiin mm. koulutusohjelmatiimeissä, osastojen kokouksissa ja erilaisissa kehittämistiimeissä. Keskushallinnon taholta kehittämistyötä tuettiin yksiköiden ja koulutusohjelmien tarpeen mukaan erinäisillä perehdytystilaisuuksilla. Syksyllä 2010 ryhdyttiin panostamaan yhä enemmän oppimisprosessien ja pedagogisten toimintatapojen kehittämiseen. Pedagogisen prosessin kehittämistä ohjaa mm. Oamkin opetuksen tueksi, opetuksen kehittämisen linjaukset (LIITE 7, Opetuksen kehittämisen linjaukset, luonnos). Kehittämisen keskeiset periaatteet ovat tutkiva ja kehittävä yhteistoiminnallinen oppiminen sekä osaamisperustaisuus. Tavoitteena on varmistaa laadukas oppiminen, sujuva opintopolku ja joustavat opintojärjestelyt. Monialaista vuoropuhelua edistetään jakamalla hyviä pedagogisia käytänteitä yli yksikkörajojen. Opintojen työelämäläheisyyttä ja opiskelijoiden motivaatiota oppimiseen edistetään liittämällä oppimistilanteet aitoihin työelämän tehtäviin, esimerkiksi monialaiset ongelmalähtöiset projektit. Samalla kun opitaan sisältöjä, kehittyy valmiuksia ryhmätoimintaan, uuden tiedon hankkimiseen ja luomiseen sekä vuorovaikutustaitoihin. Oamkin opetuksen kehittämistyöryhmä ohjaa ja tukee opetuksen kehittämistä yksiköissä ja koulutusohjelmissa Syksyllä 2010 ryhdyttiin panostamaan yhä enemmän oppimisprosessien ja pedagogisten toimintatapojen kehittämiseen. Yksikönjohtajat nimesivät marraskuussa 2010 suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ns. pedagoginen työkalu oppimisprosessin suunnittelun ja opetuksen kehittämistyön tueksi. Suunnitteluryhmä koostui yksiköiden opettajaedustajista, Ammatillisen opettajakorkeakoulun edustajista, opiskelijoista, teknisistä henkilöistä sekä keskushallinnon edustajista. Suunnitteluryhmä vastasi työkalun sisällöllisestä, pedagogisesta ja teknisestä kehittämisestä. Pedagogisen työkalun kehittämisen lähtökohtana oli Ops-koulutuksessa käytetty toteutussuunnitelma-lomake. Kevään 2011 työskentelyn tuloksena saatiin valmiiksi ensimmäinen versio pedagogisen työkalun tietokantaratkaisusta, jossa osioina ovat Oamkin laatuleivän mukaisesti suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi (kuva2). Suunnittelu osio sisältää opintosuunnitelmasta saatavat tiedot. Toteutus osioon kirjataan tarkemmin opiskelijan oppimistyön eteneminen sekä oppimisen menetelmät ja ympäristöt. Seuranta osiossa puolestaan kuvataan osaamisen arviointi sekä oppimisen ohjaus ja palautteen antaminen. Arviointi osioon liitetään toteutuksen arviointi opiskelijoiden antaman oppimispalautteen pohjalta sekä nostetaan esiin keskeiset onnistumiset ja kehittämiskohteet. Teknisten henkilöiden kanssa on suunniteltu pedagogisen työkalun näkymä henkilöstön ja opiskelijoiden introihin. Pedagogista työkalua pilotoidaan syyslukukaudella Pilotointi kohdistetaan opintojakson, projektin tai monialaisen toteutuksen tasoille. Kesäkuussa 2011 pilotointiin osallistuville opettajille annettiin alkuperehdytys pedagogisen työkalun käyttöön. Syyslukukauden 2011 alussa opettajat suunnittelevat valitsemansa opintojakson tai projektin toteutuksen pedagogista työkalua hyödyntäen. Toteutussuunnitelman pilotoinnista kerätään palautetta sekä opettajilta että opiskelijoilta. Pilotointikokemukset kerätään alkuvuodesta 2012 ja kevään 2012 aikana toteutussuunnitelma-työkalua edelleen kehitetään. Työkalu on tarkoitus ottaa laajempaan käyttöön syksyllä Kuva 2. Toteutussuunnitelma.

10 Toteutussuunnitelmalla pyritään vastaamaan Oamkin kehittämissuunnitelmasta nouseviin haasteisiin, joita ovat: oppimisen ja opetuksen laadun parantaminen (läpäisyn parantaminen ja keskeytysten vähentäminen) pedagogisen prosessin kehittäminen (oppimis- ja opetusmenetelmät sekä tilanteet) opiskelijoiden oppimistyön kehittäminen opiskelijan työn kuormittavuuden huomioiminen opettajien pedagogisen toimintakyvyn kehittäminen oppimisen ympäristöjen kehittäminen (esim. kansainvälisyys, virtuaalisuus, työelämäyhteydet, tilojen kehittäminen) opetuksen ja tki-toiminnan integrointi (tutkiva oppiminen) työelämälähtöisen osaamisen vahvistaminen (lähtökohtana osaamisperustainen opintosuunnitelma) opinto-ohjauksen kehittäminen osaamisen arvioinnin kehittäminen opettajien ja opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden vahvistaminen tutkivan ja kehittävän yhteistoiminnallisen oppimisen vahvistaminen Työelämälähtöisen sekä tutkivan ja kehittävän yhteistoiminnallisen oppimisen vahvistamisesta hyvänä esimerkkinä on mm. Oamkin Sosiaali- ja terveysalan yksikön ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opintosuunnitelmien kehittäminen. Tavoitteena on työelämäyhteistyön lujittaminen ja työelämän tarpeisiin vastaaminen näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuen. Koulutusohjelmissa ollaan siirtymässä tutkimustietoon pohjautuvaan oppimisajatteluun ja oppimisympäristöajatteluun, jossa keskiössä on oppija ja oppiminen. Oppiminen on tutkivaa, aktiivista, osallistavaa ja yhteistoiminnallista. Koulutuksessa avoimet, vuorovaikutteiset ja keskustelevat toimintaympäristöt mahdollistavat erilaisten hankkeiden, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä kansainvälisyyden liittämisen kiinteäksi osaksi opetusta. Yhteistyö kansainvälistyvän työ- ja elinkeinoelämän kanssa tukee koulutusohjelmarajat ylittävien projektien toteuttamista osana oppimisprosessia. Toteutussuunnitelmat muotoutuvat oppimistarpeiden ja tilanteiden mukaan pyrkien hyödyntämään mahdollisimman paljon aitoja oppimisympäristöjä. Kehittämisprosessissa arviointimuotoina käytettiin koulutusohjelmien itsearviointia, koulutusalojen sisällä tapahtuvaa vertaisarviointia (esim. Moodlen alakohtaiset keskusteluryhmät) sekä koulutusalojen yli tapahtuvaa ristiinarviointia (yhteisissä työseminaareissa toteutettu ristiinarviointi). Koulutusohjelmien sisältöihin sekä oppimisen ja opetuksen toteutukseen liittyvää arviointitietoa saadaan mm. opiskelijapalautejärjestelmän sekä työelämä- ja sidosryhmäpalautteen kautta. Esimerkiksi syksyllä 2010 alumneille suunnatun valtakunnallisen kyselyn tulokset tukevat Oamkin kehittämisprosessin linjauksia. Kehittämisprosessia seurataan ja arvioidaan mm. koulutusohjelmatiimeissä tai muissa kehittämistiimeissä, osastojen kokouksissa, opintoasioiden kokouksissa, yksikönjohtajien kokouksissa sekä Oamkin opetuksen kehittämistä koordinoivassa Peda-tiimissä. Lisäksi kehittämistyön tuloksia analysoidaan ops-katselmuksissa. Opintojen suunnittelun osaprosessin vuosittaisissa toimintakertomuksissa nostetaan esiin keskeiset onnistumiset ja kehittämiskohteet. Kehittämiskohteet huomioidaan tulevissa toimintasuunnitelmissa. Opintojen sisällöistä ja oppimisprosessien toimivuudesta kerätään opiskelijapalautetta Oamkin yhteisen palautejärjestelmän kautta. Opiskelijapalaute koostuu joka toinen vuosi järjestettävästä laajasta opiskelijakyselystä sekä kaikilta opintojaksoilta jatkuvasti kerättävästä oppimispalautteesta. Järjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2011 aikana. Koosteet sekä opiskelijakyselyn tuloksista että opintojaksokohtaisesta oppimispalautteesta käsitellään koulutusohjelmatiimeissä. Koulutusohjelmat tekevät säännöllisesti itsearviointeja valmisteilla olevan yhteisen arviointikriteeristön (LIITE 3. Koulutusohjelmien itsearviointikriteeristö) perusteella. Koulutusohjelmien itsearvioinnit ovat pohjana mm. joka toinen vuosi toteutettavissa ops-katselmuksissa. Lisäksi koulutusohjelmat ovat velvollisia keräämään palautetta työelämältä, sidosryhmiltä ja alumneilta. Seuranta ja arviointi

11 Yksikön osuus näyttöön 2A:1. Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja osaamislähtöisten oppimisprosessien kehittäminen. Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien kehittämistyö, Tekniikan yksikkö. Yhteyshenkilöt Opintoasiainpäällikkö Jarmo Rajaniemi, , Tekniikan yksikkö Yliopettaja Pekka Rantala, , Tekniikan yksikkö Tiivistelmä Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien kehittämisprosessi kohdistuu Tekniikan yksikön tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tavoitteena on ennen kaikkea edistää valmistuvien opiskelijoiden osaamisen laatua. Kehittämisprosessin jalkauttaminen on toteutettu kaksivaiheisena perehdyttämiskoulutuksena. Ensin Oamkin koulutukseen osallistuneet henkilöt perehdyttivät muut tekniikan yksikön koulutusohjelmavastaavat syksyn 2009 aikana ja kevään 2010 aikana koulutusohjelmavastaavat perehdyttivät koulutusohjelmien opettajat. Prosessi on edennyt henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien yhteistyönä. Prosessin tuloksena syntyi mm. elokuussa 2011 käyttöön otettavat osaamisperustaiset opintosuunnitelmat tekniikan yksikön eri koulutusohjelmissa. Kehitystyö jatkuu syksyn 2011 aikana, jolloin pilotoidaan opintojaksojen toteutussuunnitelmatyökalua jonka avulla parannetaan opetuksen ja oppimisen laatua. Kehittämisprosessin perustana on yhteisesti hyväksytyt suunnitelmat. Kehittämisprosessia seurataan ja arvioidaan mm. koulutusohjelmatiimeissä sekä sidosryhmäyhteistyössä. Koulutusohjelmien sisältöihin sekä oppimisen ja opetuksen toteutukseen liittyvää arviointitietoa saadaan mm. opiskelijapalautejärjestelmän ja koulutusohjelmien itsearviointien kautta sekä sidosryhmäyhteistyössä. Kuvaus Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien kehittämistyö aloitettiin Oamk:ssa lukuvuoden aikana. Tuolloin määriteltiin koulutusohjelmien osaamisalueet ja laadittiin matriisiopintosuunnitelmat sekä laadittiin opintojaksojen osaamistavoitteet. Tälle työlle seurasi jatkoa lukuvuoden aikana, jolloin Oamk hankki konsultikseen Hanne Kolin. Tuolloin Oamkissa järjestettiin puolentoista vuoden mittainen ops-koulutus ja Oamk kehitti opintosuunnitelmien arviointi- ja kehittämisprosessia. Tekniikan yksiköstä koulutukseen osallistui yksi amk-tutkintoon johtavan koulutusohjelman vastaava ja yksi yamk-tutkintoon johtavan koulutusohjelman vastaava sekä opintoasiainpäällikkö. Jalkauttaminen toteutettiin kaksivaiheisesti. Koulutukseen osallistuneet koulutusohjelmavastaavat ja opintoasiainpäällikkö kouluttivat ensin syksyn 2009 aikana yksikön sisällä muut koulutusohjelmavastaavat oppimisperustaiseen opintosuunnitelmatyöskentelyyn ja oppimisprosessien kehittämiseen yksikön sisäisessä koulutuksessa hyödynnettiin Oamkin sisäisen koulutuksen antia. Tämän sisäisen koulutuksen tuloksena opintoasiainpäällikkö laati yhdessä koulutusohjelmavastaavien kanssa henkilöstölle opettajien perehdytyskoulutuksen työkirjan. Koulutusohjelmavastaavat perehdyttivät oman koulutusohjelmansa opettajat työkirjan mallin mukaisesti kevään 2010 ja syksyn 2010 aikana. Koulutusohjelmavastaavat ovat käsitelleet asiaa koulutusohjelmatiimeissä, johon kuuluu myös opiskelijajäseniä. Työkirja (ja muu perehdytyksessä käytetty materiaali) löytyy henkilöstöintra Heimosta (Heimo: valitse yläpalkista Tekniikan yksikkö > Työryhmät > OPS-koulutus/otek > OPS-perehdytyksen työkirja, kevät 2010). Opettajien perehdytyskoulutus oli suunniteltu koko kevään kestäväksi oppimisprosessiksi, joka eteni noin kerran kuussa tapahtuvien tiimikokoontumisten avulla. Näiden välillä tehtiin oppimistehtäviä. Tausta-ajatuksena oli, että oppiminen tarvitsee aikaa ja se tapahtuu omakohtaisen prosessoinnin ja työyhteisön vuorovaikutuksen tuloksena. Koulutusohjelmat toteuttivat perehdytyskoulutuksen työkirjan ohjeistuksen mukaisesti. Kielten ja luma-aineiden opettajat osallistuivat sen koulutusohjelman tiimiin, johon (koulutusohjelmaan) heidät oli kiinnitetty, mutta he tekivät keskenään kiinteää yhteistyötä. Saman opintojakson toteutussuunnitelma voi olla useammankin opettajan työstettävänä, koska esimerkiksi kielissä ei jokaiselle riitä omaa opintojaksoa. Jokainen päätoiminen opettaja oli mukana perehdytyskoulutuksessa. Jos oli estynyt osallistumasta koulutuskerroille päällekkäisen opetuksen vuoksi, tuli materiaali opiskella itsenäisesti ja lähettää oppimistehtävä annetun aikataulun mukaisesti koulutusohjelmavastaavalle, jolta sai lisäohjeita. Opetushenkilöstön perehdyttäminen aloitettiin teemapäivän yhteydessä, joka pidettiin Raahen kampuksel-

12 la. Tuolloin koulutusohjelmavastaava ja opintoasiainpäällikkö esittelivät prosessin lyhyesti. Tavoitteena oli hahmottaa sitä kokonaisuutta, johon oltiin pyrkimässä. Päivän aikana tehtiin myös ryhmätyö ennalta valittujen opintojaksojen osaamistavoiteanalyysistä. Ryhmätyön tuotokset (ja muu perehdytyksessä käytetty materiaali) löytyvät henkilöstöintra Heimosta (Heimo: valitse yläpalkista Tekniikan yksikkö > Työryhmät > OPS-koulutus/otek > Ryhmätyön tuotos, Raahe ). Perehdytystyötä jatkettiin seuraavana päivänä Oulussa, jolloin Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan edustajat esittelivät osaamistavoitteiden laadintatyötä teknillisessä tiedekunnassa sekä siellä kehitettyä etana työkalua teemapäivän ohjelma toteutettiin etäyhteyden avulla myös Raahen kampuksen henkilöstölle. Kevään 2010 aikana järjestettiin 5 koulutuskertaa teemapäivien lisäksi. Ennen ensimmäistä koulutuskertaa opettajia pyydettiin lukemaan perehdytystyökirja ja valitsemaan itselle tuttu opintojakso kuvauksineen, jota perehdytysjakson aikana työstettiin eteenpäin. Koulutuskertojen aihealueita olivat osaamistavoitteet ja ydinaihealueet, arviointikriteerit, opintojakson toteutuksen vaiheet ja opiskelijan työskentely, opetusmenetelmät, oppimateriaali, oppimisympäristö, ohjaus, palaute ja arviointimenetelmät sekä tilannekatsaus kevään työskentelyyn ja orientoituminen syksyn työskentelyyn. Koulutuskertojen ideana oli se, että jokaisen kerran jälkeen oli työstettävänä oppimistehtävä, jota käsiteltiin seuraavan koulutuskerran aluksi ja annettiin palautetta. Kevään 2010 aikana kukin opettaja laati vähintään yhteen opintojaksoon osaamisperustaisen toteutussuunnitelman (LII- TE 4. Opintojakson toteutussuunnitelma, esimerkki). Syksyn 2010 teemapäivänä opintoasiainpäällikkö esitteli opintosuunnitelmatyöskentelyn aikataulun ja tehtävät. Syksyn 2010 aikana päivitettiin kaikki opintojaksot ja niissä huomioitiin seuraavat asiat: osaamistavoitteet tarkennettiin ja kuvattiin vaativuustason mukaiseksi soveltuvia osaamisverbejä käyttäen, vaativuustaso sovittiin koulutusohjelmassa, suunniteltiin opiskelijan oppimistyö ja opetusmenetelmät, määriteltiin käytettävät arviointikriteerit sekä kirjattiin virtuaali- ja tki opintopisteet. Koulutusohjelmavastaavat olivat vastuussa oman koulutusohjelmansa opintosuunnitelmatyöskentelystä ja syksyn aikana sovittiin, ketkä opettajat päivittävät opintojaksot. Koulutusohjelmavastaavat tarkistivat koulutusohjelmien osaamisalueet ja matriisiopintosuunnitelman. Kevään 2011 aikana koulutusohjelmavastaavat kokoontuivat vielä 2 kertaa opintoasiainpäällikön ollessa puheenjohtajana. Noilla kerroilla käytiin vielä kertaalleen läpi kunkin koulutusohjelman tilanne opintosuunnitelmatyössä ja tarkistettavat asiat opintosuunnitelmissa. Tarkistettavia asioita olivat opintojaksojen osaamistavoitteiden tarkistus, vaativuustasojen tarkistus, arviointikriteerien tarkistus ja yhteisten osaamisalueiden tarkistus. Näiden osalta sovittiin tekniikan yksikön periaatteet kyseisellä opintosuunnitelmien päivityskierroksella. Perehdytyskoulutuksen tuloksena opettajat perehdytettiin keskeisiin asioihin osaamisperustaisten opintosuunnitelmien kehittämiseksi ja saavutettiin uuden mallin mukaiset osaamisperustaiset opintosuunnitelmat, jotka löytyvät mm. opiskelijaintra Oivasta (Oiva: Tietoa opiskelusta > Opintojen suunnittelu > Opintojen rakenne > Opinto-opas) Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja oppimisprosessien kehittämistä tullaan seuraamaan mm. opiskelijapalautekyselyillä ja opintojaksopalautteen avulla sekä sidosryhmiltä saatavilla palautteilla. Oamk:lla on selkeä malli siitä, miten opiskelijapalautekysely toteutetaan. Koulutusohjelmatiimeillä on mallissa keskeinen rooli. Uusien opintosuunnitelmien arviointi isommassa mittakaavassa ajoittuu syksyllä 2012 toteutettavan opiskelijapalautekyselyn yhteyteen. Pienemmässä mittakaavassa kehittämistyön arviointia tehdään opintojaksotasolla opintojaksopalautteen muodossa. Oamk:ssa otetaan syksyllä 2011 käyttöön opiskelijaintra Oivaan lisätty opintojaksopalaute osio. (ks. NÄYTTÖ 4: 2) Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja oppimisprosessien kehittäminen jatkuu ja syksyn 2011 aikana opettajista (mukana myös tekniikan yksikön opettajia) koottu pilotointiryhmä testaa opintojaksojen toteutussuunnitelmatyökalua. Jatkossa kuvioon tulee myös aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät prosessit, jota nyt kehitetty ops-työ tukee erittäin paljon. Osaamisperustaisen opintosuunnitelman perehdyttämiskoulutuksesta saadaan tutkimustietoa tekeillä olevan väitöskirjatyön kautta.

13 Yksikön osuus näyttöön 2A:1. Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja osaamislähtöisten oppimisprosessien kehittäminen. Osaamisperustaisten opetussuunnitelmien kehittäminen työelämän kanssa yhteistyössä yamk-tutkinnoissa, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Yhteyshenkilöt Yliopettaja Lea Rissanen, , Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Yliopettaja Hilkka Honkanen, , Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Tiivistelmä Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä aloitettiin vuonna 2002 ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen suoritettava jatkotutkintokokeilu, joka vakinaistettiin vuonna Suunnittelussa oli mukana tiiviisti työelämän toimijat. Nyt vuonna 2011 sosiaali- ja terveysalan yksikössä on viisi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa, jotka on rakennettu tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa muovaten niitä työelämässä tarvittavan osaamisperustaisen opetussuunnitelman mukaisiksi. Koulutusohjelmien pedagogista toteuttamista on kehitetty yamk-koulutuksen ajan, lähes kymmenen vuotta, vastaamaan aikuisoppimisen haasteisiin. Haasteista keskeisin on yhdistää työ ja opiskelu mielekkääksi kolmiyhteydeksi, jossa käytännön tekeminen, tiedon luominen, konstruointi ja kumuloituminen tapahtuvat vuorovaikutuksessa. Kuvaus Prosessin suunnittelu Uusien koulutusohjelmien suunnittelu aloitettiin kutsumalla työelämän edustajia yhteiseen kokoukseen, jossa tästä on esimerkkinä kuntoutuksen koulutusohjelman rakentaminen. Tuossa tilanteessa kerrottiin ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta sen sijoittumisesta korkeakoulujärjestelmään, rakenteesta ja koulutusohjelman laajuudesta. Sen jälkeen työelämän edustajat ja ammattikorkeakoulun puolelta yliopettajat sekä lehtorit työstivät yhdessä sisältöjä koulutusohjelmaan. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen opettajat työstivät seuraavaa tapaamista varten yhteenvedon tuotoksista laittaen sen koulutusohjelman rakenteeksi. Myös kuntoutuksen opiskelijoilta (fysioterapia, toimintaterapia ja kuntoutusohjaaja) pyydettiin näkemyksiä ko. koulutusohjelman sisällöiksi. Lähtökohtana oli se, mitä työelämässä vaadittavaa osaamista opiskelijoilla on tutkinnon suorittamisen jälkeen. Toteutus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on luonteeltaan, tavoiltaan ja oppimisprosessina uudenlainen aikuiskoulutustutkinto, jonka keskeisen osan muodostaa työelämän kehittämistehtävänä tehtävä opinnäytetyö. Opinnäytetyö perustuu työelämän ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin tai ongelmiin. Se toteutetaan yhdessä työelämän kanssa ja sitä varten laaditaan toimeksianto/yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksella määritellään kunkin tahon (Oamk, työyksikkö ja opiskelija) vastuut ja roolit kehittämistyön toteuttamisessa. Yhteistyösopimuksessa sovitaan myös kustannusten jakaantumisesta. Sosiaali- ja terveysalan yksikössä ylempään korkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia toteutetaan eri tavoin ja kaikkien tavoitteena on työelämäyhteistyön lujittaminen ja työelämän tarpeisiin vastaaminen näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuen. Työelämäyhteistyön linkkinä ovat työssä olevat aikuisopiskelijat. Kaikkien koulutusohjelmien opintosuunnitelmia on työstetty osaamis- ja kompetenssiperustaiseksi. Näiden koulutusohjelmien pedagogisen toiminnan tietoteoreettisena paradigmana ja filosofisena lähtökohtana on konstruktivismi - näkemys siitä, mitä oppiminen on ja miten oppija hankkii tietoa. Konstruktivistinen pedagogiikka painottaa näin ollen oppijan aktiivista roolia ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa. (mm. von Wright 1996, Tynjälä 1999.) Kuntoutuksen ja Terveyden edistämisen koulutusohjelmissa on kokeiltu vuodesta 2010 uutta toteuttamistapaa opinnoille. Näissä koulutusohjelmissa ollaan siirtymässä ns. perinteisestä oppimisajattelusta tutkimustietoon pohjautuvaan oppimisajatteluun opetussuunnitelma-ajattelusta oppimisympäristöajatteluun Opiskelua ja oppimista tarkastellaan kokonaisvaltaisesti oppijan näkökulmasta ja eri tilanteissa ja ympäristöissä tapahtuvana prosessina, jolloin pääpaino on opiskeluprosessien ja niiden tukemisen suunnittelussa. Opiskelu on tutkivaa, aktiivista, osallistavaa ja yhteistoiminnallista. Hakkarainen

14 ym. (2005) käyttävät tässä yhteydessä trialogisen oppimisen käsitettä. Se on tutkivaa oppimista, jossa oppijan aktiivisuus ja yhteistyö muiden oppijoiden kanssa korostuu. Tutkiva oppiminen merkitsee sitä, että tietoa puretaan ja rakennetaan ratkaisemalla ymmärtämiseen liittyviä näkökulmia. Yksilöiden ja yhteisöjen kehitystyö tapahtuu jonkin yhteisen kohteen kehittämisen kautta. Trialogi viittaa kolmiyhteyteen, missä käytännön tekeminen, tiedon luominen, konstruointi ja kumuloituminen tapahtuvat vuorovaikutuksessa. Tieteellinen tieto auttaa käytännöllisten ongelmien ratkaisussa, toisinaan taas käytännön tilanteissa välittömään tarpeeseen syntyneet toimintamallit aikaansaavat tieteellisiä läpimurtoja. Yhteisöllisellä oppimisella eri toimijat voivat toteuttaa yhteistä kehittämistä, joka rakentuu vuorovaikutuksessa toimijoiden osatessa jakaa omaa osaamistaan, yhdistellä osaamistaan uudella tavallasekä tuottaa tulosta, joka on enemmän kuin osiensa summ. Koulutuksen toteutuksessa hyödynnetään erilaisia avoimia oppimisympäristöjä. Opiskelijat voivat osallistua joko fyysisesti tai virtuaalisesti erilaisiin ammattikorkeakoulun ulkopuolisiin tapahtumiin ja hankkeisiin opiskeluprosessinsa aikana. Avoimet oppimisympäristöt kattavat erilaiset välineet, tilat, laitteet ja informaatiolähteet sekä menetelmät, joita voidaan hyödyntää ammatillisen osaamisen rakentamisessa. Kirjasto sekä virtuaaliset oppimisympäristöt, opiskelu ja oppiminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen, ovat osa avoimia oppimisympäristöjä. Opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana ovat opiskelijoiden yksilölliset ja yhteisölliset oppimistarpeet ja -prosessit, teorian ja käytännön integraatio opetuksessa sekä jatkuva yhteys työelämään, toimintaympäristön muutokseen ja ennakointiin. Opetus voidaan integroida oppimistavoitteiden mukaisesti alueen ja/tai ammattikorkeakoulun toteuttamiin hankkeisiin ja muuhun tutkimus- ja kehitystoimintaan. Työelämän kehittämiseen integroituvassa oppimisessa tavoitteena on osallistujien oman työn kehittäminen ja/tai osallistuminen alueella tapahtuvaan kehittämistyöhön, missä uusi teoreettinen tieto ja työkokemuksen tuoma osaaminen sekä hiljainen tieto integroituvat yhteen. Opiskelu suunnitellaan joustavaksi, missä erilaiset oppimis- ja opetusmenetelmät ja avoimet oppimisympäristöt mahdollistavat opiskelun työn ohessa. Lähiopiskelupäivien toteutuksessa käytetään erilaisia opiskelijalähtöisiä menetelmiä, jossa opiskelijat ovat vastuullisia toimijoita. (mm. kirjallisuus, tutkimukset, raportit, havainnot ja keskustelut omassa työympäristössä) Opettajan ohjaamina opiskelijat rakentavat omaa oppimisprosessiaan ja ovat vastuussa siitä. Opettajan keskeinen tehtävä on luoda turvallinen ilmapiiri, ohjata, rohkaista, kannustaa ja antaa oman osaamisensa opiskelijoiden käyttöön. Opiskelijalla on päävastuu oman oppimisensa etenemisestä ja opiskelijoiden voimaantumista tuetaan sekä tiedollisesti että emotionaalisesti. Keskeinen tuki opettajan tuen ohella on yhteistyö ja vertaistuki. Koulutuksen pedagoginen toteutus on kuvattu opiskelijoille oppaassa Veijola, A. & Honkanen, H Koulutuksen lähtökohdat ja opetuksen toteutus. Kuva 3. Oppimisprosessin toteutuminen Kuntoutuksen ja Terveyden edistämisen koulutusohjelmissa (Honkanen 2011)

15 Opintojaksoista oppimisjaksoihin Perinteisestä opintojaksokohtaisesta opiskelusta on siirrytty oppimiskeskeiseen ajatteluun, jossa oppiminen tapahtuu integroidusti useiden oppimisjaksojen osaamistavoitteisiin liittyen. Opiskelu on jaettu kuukauden pituisiin oppimisjaksoihin. Jokaiseen oppimisjaksoon kuuluu kaksi lähiopiskelupäivää kerran kuukaudessa. Lähiopiskelupäivät ovat tärkeä osa oppimisjakson toteutumista ja osa suoritusta. Lähipäivien opiskelu toteutuu erilaisina dialogisina ja toiminnallisina menetelminä, joissa opiskelijat ovat itse keskeisessä roolissa. Jokainen oppimisjakso sisältää ennakkotehtäviä ja valmistautumista lähiopetuspäiviin, työskentelyä niiden aikana ja niiden jälkeisiä oppimistehtäviä. Verkko-oppimisympäristössä opiskelu on keskeinen opiskelumuoto. Myös sosiaalista mediaa (Facebook) on hyödynnetty opiskelussa. Yksi oppimisjakso tuottaa opiskelijalle 4-5 opintopistettä, mikä tarkoittaa opiskelijan työtä tuntia. Opiskelijan aktiivinen mukanaolo oppimisjaksoilla, aktiivinen osallistuminen lähipäiviin ja verkkotyöskentelyyn sekä opiskelijan oma arviointi toiminnastaan ja saavuttamastaan osaamisen tasosta riittää opintosuoritukseen. Jokaiseen oppimisjaksoon kuuluu itsearviointi ja oppimisjakson toteutuksen arviointi. Näin opiskelijat ovat tärkeässä roolissa myös Opiskelija oppimisen suunnittelijana Koulutus käynnistyy perehtymisellä koulutusohjelman osaamislupaukseen, osaamistavoitteisiin ja opintosuunnitelmaan, josta on laadittu ohjeistus opiskelijalle (LIITE 5. Ohjeistus opiskelijalle koulutusohjelman osaamistavoitteisiin ja opintosuunnitelmaa). Sen pohjalta opiskelijat tekevät oman osaamisen nykytilan arvioinnin suhteessa osaamistavoitteisiin ja laativat oman kehittymissuunnitelmansa. Kehittymissuunnitelma arvioidaan yhdessä opettajan kanssa puolivälissä opintoja ja päivitetään koulutuksen jäljellä olevalle ajalle. Koulutuksen lopussa tehdään osaamisen loppuarviointi suhteessa koulutusohjelman osaamistavoitteisiin ja omiin kehittymistarpeisiin. Opiskelijoilla on aktiivinen rooli toteutuksen suunnittelussa koko koulutuksen ajan. Jokaisena lähipäivänä vastuutetaan opiskelijat pareittain vetovastuuseen. Heidän tukenaan ovat opettajat, joiden kanssa opiskelijat halutessaan voivat suunnitella toteutusta. Näin opiskelijat ovat tärkeässä roolissa myös opetuksen kehittämisessä. Arviointia ja tuloksia oppimisesta Uusi pedagoginen toteutusmalli käynnistyi vuoden 2010 alussa. Opiskelu tapahtui kahdessa alueen hankkeessa. Kaste-hankkeeseen kuuluvassa TUKEVA-hankkeessa (Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen) opiskelijat toteuttivat yhteistyössä POSKE:n (Pohjois-Suomen sosia alialan osaamiskeskuksen) kanssa kyselytutkimuksen alueen 10 kunnassa vuotiaille lapsille ja nuorille. Aineiston keruu toteutettiin kouluilla opiskelijoiden ohjaamina. Otos oli yli 3000, vastauksia saatiin Tuloksia tullaan käyttämään Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmatyössä. Tämän lisäksi opiskelijat osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmaa yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikön kanssa toteuttivat TEROKA-hankekokonaisuuteen kuuluvan selvityksen 16:ssa Pohjois-Pohjanmaan ammattiopistossa ammattiopistojen hyvinvoinnin edistämisen käytännöistä. Opiskelijat toteuttivat ryhmähaastattelut parityönä ammattiopistoissa. Opiskelijat analysoivat molempien tutkimusten aineistot ja raportoivat tulokset. Vuoden 2010 reflektiokeskusteluiden opiskelijoiden itsearviointien ja toteutusten arviointien pohjalta on tehty alustavaa tutkimusta siitä, millaista osaamista tämäntyyppinen opiskelu tuottaa. Tutkimusta on ohjannut kysymykset: Millaista osaamista uusi toteutusmalli tuottaa? Mikä toteutusmallissa edistää osaamisen kehittymistä. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä Tulokset: Ensimmäisen lukukauden aikana toteutettu yhteinen projekti työelämähankkeessa tuotti kehittämisosaamisen lisäksi tutkimusosaamista. Oppimiseen liittyvä ennakkomateriaali integroi oppimisen omaan substanssiin, mikä tuotti kuntoutuksen ja terveyden edistämisen sisällöllistä osaamista. Vuoden aikana kaikki oppivat projektikehittämisen suunnittelua, organisointia ja johtamista. Tutkimusosaaminen painottui määrälliseen tutkimukseen. Toisen lukukauden aikana terveyden edistämisen opiskelijoiden tutkimusosaamisen kehittyminen painottui laadulliseen tutkimukseen. Kuntoutuksen opiskelijoiden osaamisen kehittyminen kohdentui tutkimusmenetelmien käyttämiseen kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Molempien ryhmien osaaminen kohdentui yhteiskunnallisiin tekijöihin ja ohjausjärjestelmään eriytyen terveyden edistämiseen ja kuntoutukseen. Ensimmäinen lukuvuosi tuotti osaamista moniammatilliseen yhteistyöhön ja dialogisten työmenetelmien käyttöön. Oppimista edistäviä tekijöitä oli opiskelijoiden oma vastuu ja itsenäinen työskentely sekä yhteistoiminta. Yhteistoiminnassa oppimista edisti avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, toisten opiskelijoiden esille nostamat teoreettiset asiat ja lähdevinkit, toisten mielipiteet sekä opiskelijoiden toisilleen suoraan esittämät kysymykset. Oppimista edistivät lisäksi vertaistuki ja arviointi. Opettajien tietoa antava ja oppimisprosessia ohjaava rooli tukivat oppimista. Johtopäätökset: Kuntoutuksen ja terveyden edistämisen uuden asiantuntijuuden osaamisen kehittäminen edellyttää koulutuksen toteutustapojen uudistamista. Tämä edellyttää rohkeutta kehittää erilaista osaamista yhdistäviä oppimisympäristöjä. Pedagogisen toteutuksen ydin on joustavuus. Toteutussuunnitelma elää ja muotoutuu oppimistarpeiden ja -tilanteiden mukaan pyrkien hyödyntämään mahdollisimman paljon aitoja oppimisympäristöjä. Koulutuksen toteutus kuukauden pituisina oppimisjaksoina on osoittautunut toimivaksi tavaksi opiskella integroidusti useita opetussuunnitelman opintojaksoja. Opettajalta tämä vaatii jatkuvaa valppautta ja hyviä työelämäverkostoja. Yhteistyö eri koulutusohjelmien, kouluttajien, hanketoimijoiden sekä tutkijayhteisön välillä sekä monialaiset ja perinteisiä rajoja rikkovat toimintamallit ovat

16 edellytys tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen kehittämiselle. Koulutuksen toteuttajille on syntynyt uudenlainen ymmärrys opintosuunnitelman merkityksestä osaamisvaatimusten kuvaajana siitä, miten osaamisvaatimukset saavutetaan. Hyviä pedagogisia toteutusmalleja on monia, niissä tärkeintä on joustavuus ja nopea reagointi niihin mahdollisuuksiin, mitä työelämä tarjoaa. Yksikön osuus näyttöön 2A:1. Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien ja osaamislähtöisten oppimisprosessien kehittäminen. Opetussuunnitelman kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa, Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto, Liiketalouden yksikkö Yhteyshenkilöt Opintoasiainpäällikkö Marjo Similä, , Liiketalouden yksikkö Lehtori Ulla Reinikainen, , Liiketalouden yksikkö Taustaa Uusien opintosuunnitelmien työstäminen aloitettiin liiketalouden yksikössä keväällä Koulutusohjelmavastaavien ja osastonjohtajien kanssa pidetyssä palaverissa keskusteltiin koulutusohjelmien opintosuunnitelmiin tulevista muutoksista sekä työskentelyn aikataulusta. Koulutusohjelmavastaavat vastaavat opintosuunnitelmien sisällöstä ja ohjeistavat aineryhmiä työskentelyyn. Käytössä olevat osaamisperustaiset opintosuunnitelmat ovat olleet pohjana uusien opintosuunnitelmien kehitystyölle. Opintosuunnitelmien kehittämiseen ovat vaikuttaneet saadut palautteet, työelämän tarpeet sekä Oamkin strategian painoalat. Opintosuunnitelmatyöskentelystä pidettiin info henkilöstölle työpaikkakokouksessa. Lisäksi koulutusohjelmavastaavat esittelivät henkilöstölle opintosuunnitelmatyötä ja siihen liittyviä keskeisiä muutoksia. Elokuussa järjestettiin koulutustilaisuuksia opettajille. Opintosuunnitelmatyöskentely on tapahtunut aineryhmittäin. Kuvaus Oulun seudun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön liiketalouden koulutusohjelmassa on ollut kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: liiketalouden suuntautumisvaihtoehto sekä oikeuden ja hallinnon suuntautumisvaihtoehto. Liiketalouden suuntautumisvaihtoehdon opiskelija on voinut painottaa opintojaan johtamiseen, taloushallintoon, markkinointiin tai yrittäjyyteen. Keväällä 2010 oli tiedossa, että lukuvuonna on tarkoitus tehdä laaja ops-uudistamistyö. Taloushallinnon tiimi teki esityksen Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdon perustamisesta Liiketalouden yksikköön. Perusteena suuntautumisvaihtoehdolle olivat työelämäpalaute sekä opettajien ja opiskelijoiden kokemukset siitä, että nykyinen ops ei mahdollista riittävän laajan taloushallinnon osaamisen syntymistä. Lisäksi yksikössä käynnissä oleva SLK-projekti on korostanut entisestään työelämälähtöisyyden merkitystä. (SLK = Strateginen liiketoiminnan kehittäminen). Entisestä opintosuunnitelmasta oli kertynyt mm. seuraavanlaista palautetta sidosryhmiltä: Oulun seudun työvoimatoimisto toteutti vuonna 2007 Oulun tilitoimistot 2007 TKTT-kyselyn. Kyselyssä oli vastaajia 20 kpl. Rekrytointitarvetta oli 60 %:lla vastaajista ja 35 % vastaajista koki rekrytointivaikeuksia: puutteellinen työkokemus/ peruskoulutus. Kyselyssä ilmeni toiveita yhteistyöstä, mm. yritysmaailman mukaan ottaminen opetussuunnitelma-työhön. Keväällä 2008 Liiketalouden yksikkö teetti opinnäytetyön Taloushallinnon tradenomin osaamistarvekartoitus Oulun seudulla. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, jossa oli mukana 10 eri alan yritystä. Opinnäytteen mukaan puutteellista osaamista oli teorian siirtämiseen käytännössä, verotuksen osaamisessa, henkilöyhtiöihin liittyvässä osaamisessa, konsernitilinpäätöksessä sekä juridiikassa. Sekä kysely että opinnäyte löytyvät Heimosta (Heimo: Opetus ja oppiminen > Opintojen suunnittelu > Dokumentit ja linkit). Työharjoittelutapaamisissa saatu palaute työnantajilta on ollut pääosin positiivista. Toiveet ops:n kehittämiseksi on kirjattu ylös ja pyritty toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Lehtikirjoittelussa vuosien varrella on ilmennyt kritiikkiä erityisesti tradenomien taloushallinto-osaamisen suhteen. Esimerkiksi Kalevassa oli kirjoitus, jossa perättiin taloushallinnon osaamista. Forum24 lehdessä oli tilitoimisto Tahkolan toimitusjohtajan kolumni, jossa myös kaivattiin lisää taloushallinnon osaamista. Taloushallinnon ammattitutkintoja ovat HTM-tutkinto ja KLTtutkinto. Tilintarkastusalan ammattitutkinnon HTM pääsyvaa-

17 timuksissa on määritelty tutkintoon pääsemiseksi tarvittavat edeltävät opinnot. Em. opinnot on mahdollista suorittaa opintojen aikana ja saada vastaavuus-todistus. Opiskelijalle on kuitenkin tullut nykyisen ops:n aikana vähintään 17 op ylimääräisiä opintoja niitä suorittaessa. HTM-tilintarkastajia tullaan tarvitsemaan jatkossa yhä enemmän, koska nk. maallikkotilintarkastus on poistumassa 2012 ja HTM-tarkastajien keskuudessa on suuri eläköityminen käynnissä. Jatkossa myös kirjanpitoalan KLT-tutkintoon on mahdollisesti tulossa tietyt opintovaatimukset. Taloushallintoliiton ehdotuksessa on mm. 90 op taloushallinnon opintoja, 20 op oikeustiedettä ja 10 op muuta kauppa- ja taloustiedettä. Opiskelijoiden kanta on tullut esille sekä tutorkeskusteluissa, opintojaksopalautteissa sekä työharjoittelukäynneillä. Taloushallinnosta kiinnostuneet opiskelijat ovat olleet turhautuneita pakollisten opintojen (muut kuin taloushallinnon opintojaksot) suureen määrään sekä siihen, että taloushallinnon opintoihin päästään kunnolla käsiksi vasta 2. opiskeluvuoden keväällä. Oamkin hallitus päätti , että Liiketalouden koulutusohjelmaan lisätään Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto, joka koskee syksyllä 2011 opintonsa aloittavia opiskelijoita. Ensimmäinen opintovuosi on edelleen kaikille yhteinen, sen jälkeen opiskelijat voivat hakea taloushallinnon suuntautumisvaihtoehtoon. Päätettiin, että taloushallinnan tiimi laatii luonnoksen taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdon opintosuunnitelmasta, perustuen aiemmin kerättyyn palautteeseen ja omaan tietämykseen ja kokemuksiin. Lisäksi haluttiin saada lisää työelämän näkemys mukaan, joten päätettiin koota työelämän edustajista taloushallinnon asiantuntijaryhmä, jolta voidaan saada arvokasta palautetta suunniteltuihin opintojaksoihin ja niiden sisältöihin. Nähtiin kuitenkin parhaaksi ensin laatia luonnos, jota sitten voidaan asiantuntijaryhmältä saadun palautteen perusteella kehittää eteenpäin. Syksyn aikana pidettiin neljä yhteistä laskentatoimen tiimin suunnittelukokousta, joissa suunniteltiin tulevan suuntautumisvaihtoehdon opsia. Lisäksi em. kokouksissa sovittiin työnjaosta yksittäisten opintojaksojen kuvauksen päivityksen yms. suhteen. Laskentatoimen asiantuntijaryhmän tapaaminen järjestettiin lokakuussa 2010 (LIITE 6. Ote laskentatoimen asiantuntijaryhmän muistiosta ). Asiantuntijaryhmään pyrittiin löytämään monipuolinen otos tulevien työnantajien edustajia. Mukana olleet asiantuntijat olivat: Tuija Aitto-oja, Talenom Oy (tilitoimisto); Antti Kääriäinen, KPMG (tilintarkastusyhteisö); Pirjo Mikkola, Pörhö Oy (keskisuuri yritys); Irmeli Salonen, Tilitoimisto Simo Salonen Oy (tilitoimisto) sekä Raili Takkinen, Oulun kaupunki (julkinen sektori). Lisäksi tilaisuudessa oli mukana 5 Oamkin taloushallinnon lehtoria/tuntiopettajaa. Tapaamisen alussa esiteltiin nykyinen tradenomin tutkinnon rakenne ja laskentatoimen opintojen osuus. Sen jälkeen esiteltiin suunniteltu Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdon sisältö. Suunnitellut opintojaksot ja niiden sisältö esiteltiin lyhyesti ja niistä käytiin vapaamuotoista keskustelua. Työelämän edustajilta saatiin mm. seuraavista asioista: yksittäisten opintojaksojen sisältö ja pakollisuus, harjoittelun ajankohta, taloushallinnon tradenomin muut osaamisvaatimukset. Kokouksesta saatiin vahvistusta sille, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Saatiin myös konkreettisia ehdotuksia opintojaksojen ja niiden sisällön suhteen. Näiden perusteella opintosuunnitelmaa muokattiin eteenpäin suunnittelukokouksissa syksyn 2010 ja alkukevään 2011 aikana. Suurin muutos uudessa ops:ssa on taloushallinnon ammattiopinnoissa, joiden määrä nousee 67 %:lla, seuraavan taulukon mukaisesti: Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto on valittavissa opiskelijoilla, jotka aloittavat opintonsa syksyllä Suuntautumisvaihtoehdon mukaisia opintoja aletaan toteuttaa syksystä 2012 alkaen. Yksittäisten opintojaksojen tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tullaan edelleenkin hyödyntämään sidosryhmäpalautetta. LIITTEET LIITE 1. Oamkin osaamisperustaisten opintosuunnitelmien arviointi- ja kehittämissuunnitelma LIITE 2. Ammattikorkeakouluopiskelijan osaamisen arviointikehikko LIITE 3. Koulutusohjelmien itsearviointikriteeristö LIITE 4. Opintojakson toteutussuunnitelma, esimerkki LIITE 5. Ohjeistus opiskelijalle koulutusohjelman osaamistavoitteisiin ja opintosuunnitelmaan LIITE 6. Ote laskentatoimen asiantuntijaryhmän muistiosta LIITE 7. Opetuksen kehittämisen linjaukset, luonnos

18 NÄYTTÖ 2A:1, LIITE 1. Oamkin osaamisperustaisten opintosuunnitelmien arviointi- ja kehittämissuunnitelma OSAAMISPERUSTAISTEN OPINTOSUUNNITELMIEN ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Opintoasiat ja Opintojen kehittämisseminaari Yj

19 SISÄLLYS 1. Taustaa Osaamisperustaisten opintosuunnitelmien arviointi ja kehittäminen Opintosuunnitelmien arvioinnin ja kehittämisen tavoitteet Opintosuunnitelmien kehittämistyön tulokset Opintosuunnitelmien arviointi- ja kehittämisprosessi Opintosuunnitelmien arviointi- ja kehittämisprosessissa käytettävät käsitteet Aikataulu LÄHTEET

20 1. Taustaa Bolognan prosessi Opintosuunnitelmien uudistaminen suomalaisissa korkeakouluissa pohjautuu nk. Bolognan prosessiin (http://www.minedu.fi/opm/koulutus/artikkelit/bologna/index.html), jonka tavoitteena on luoda Euroopasta yhtenäinen, yhteensopiva ja houkutteleva korkeakoulutusalue vuoteen Tulevaisuudessa korkeakoulujärjestelmiä on jatkuvasti mukautettava muuttuvaan toimintaympäristöön, jotta eurooppalainen korkeakoulutusalue säilyttää kilpailukykynsä ja kykenee vastaamaan tehokkaasti globalisoitumisen haasteisiin. Suomessa ammattikorkeakoulujen integroitumista osaksi eurooppalaista korkeakoulutusaluetta on tukenut nk. ECTS projekti (Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen projekti, ). Projektin ensimmäisessä vaiheessa ( ) keskityttiin ECTS -mitoitusjärjestelmän ja tutkintotodistuksen liitteen käyttöönottoon sekä korkeakoulututkintojen kansallisen viitekehyksen valmisteluun. Toisessa vaiheessa ( ) paneuduttiin ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyön tukemiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, koulutusalakohtaiseen työskentelyyn, koulutusohjelmakohtaisten osaamistavoitteiden määrittelyyn sekä ammattikorkeakouluille annettujen suositusten (lukuvuoden kesto, harjoittelun mitoitus yms.) toteutumisen seurantaan. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostumisen tavoitteet ovat - ymmärrettävät tutkintorakenteet - yhdenmukaiset tutkintorakenteet - opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän käyttöönotto - laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus - liikkuvuuden lisääminen - korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen - elinikäinen oppiminen - korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen - koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö. Tutkintojen viitekehykset Eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (http://ec.europa.eu/education/policies/educ/eqf/com_2006_0479_en.pdf) muodostuu kahdeksasta tasosta. EQFtasojen määrittely perustuu oppimistulosten kuvailuun. EQF kuvaa oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu. EQF sisältää yleissivistävän, ammatillisen, aikuiskoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen. EQF tarjoaa tutkintojen kuvailemiseen yhteisen kielen, joka auttaa jäsenvaltioita, työntekijöitä ja yksittäisiä ihmisiä vertailemaan EU:n erilaisissa koulutusjärjestelmissä suoritettuja tutkintoja tai muutoin hankittua osaamista. Se auttaa selkiyttämään tutkintojen ja eri koulutusjärjestelmien vastaavuuksia. EQF:n avulla helpotetaan tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista, siirtoa ja käyttöä eri koulutusjärjestelmissä sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista ja edistetään elinikäistä oppimista. Kansallisessa korkeakoulututkintojen viitekehyksessä (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2005/liitteet/opm_265_tr04.pdf?lang=fi) kuvataan suomalaiset korkeakoulututkinnot eurooppalaisessa yhteistyössä sovituin kriteerein: korkeakoulututkintojen vaatiman työmäärän, tutkintojen tason ja niille määriteltyjen yleisten oppimistulosten, tutkintojen tuottaman jatko-opintokelpoisuuden ja ammatillisen pätevyyden kautta. Lisäksi ilmaistaan kunkin tutkinnon lähtötaso. Korkeakoulututkintojen viitekehyksellä halutaan kiinnittää huomiota korkeakoulututkintojen tuottamaan osaamiseen. Muodollisesti vaadittavan työmäärän lisäksi tutkintojen viitekehyksessä on määritelty myös tutkinnon tuottamia oppimistuloksia. Määritellyt oppimistulokset on jaoteltu tietoihin (syvyys ja laajuus), taitoihin (kieli- ja viestintätaidot sekä tietotekniset taidot) sekä kompetensseihin (kognitiiviset, työelämässä vaadittavat sekä eettiset kompetenssit). 2

Monialaisten opintojen kehittäminen Oamkin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin

Monialaisten opintojen kehittäminen Oamkin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin Monialaisten opintojen kehittäminen Oamkin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin HANKESUUNNITELMA Anttinen, A., Huttunen, J. & Paaso, L. Esitelty Master-tutkintojen yhteistoiminnallisessa työpajassa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 Esittäytyminen: missä roolissa olet osallistunut opetussuunnitelmatyöhön? Opiskelija Opettaja

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma 90 op Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2014-2015 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa 18.11.2013 2 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä TEKNINEN TOTEUTUS: Oppimisen arviointi Jokaisen tutkinnon osan alussa selvitetään OPPIJOILLE ammattitaito-vaatimukset,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea heidän

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot