ASEMAKAAVAN SELOSTUS JANAKANKUJA KAAVATUNNUS 70: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS JANAKANKUJA KAAVATUNNUS 70:

2 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 70. kaupunginosan korttelin 336 tonttia 6 ja korttelin 337 tontteja 3 ja 4 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 70. kaupunginosan korttelin 336 tontti 6 ja korttelin 337 tontit 5, 6, 7 ja 8 sekä katualuetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavan muutoksessa ajantasaistetaan Janakankujan ympäristössä olevien asuintonttien asemakaavaa poistamalla tarpeettomat johtovaraukset tonteilla ja mahdollistetaan lähiympäristöön sopivaa asuinrakentamista tonteille. Asemakaavassa laajennetaan rannanpuoleisten tonttien käyttötarkoitusta sallimaan myös rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuintalojen rakentaminen ja lisätään tonttien rakennusoikeutta. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan hyväksymiskäsittelyssä Yhteystiedot Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi

3 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Kaavamerkinnät ja -määräykset Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosehdotus, pienennös 4) asemakaavan havainnekuva 5) tonttijakokartta 6) asemakaavan seurantalomake Kaavaa koskevat selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu kappaleessa 3.2 Suunnittelutilanne. Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.

4 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutokseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Hakija on esittänyt, että Janakankujan varressa sijaitsevilta kolmelta asuintontilta poistettaisiin maanalaisille johdoille merkityt aluevaraukset tarpeettomilta osilta, koska alueella kulkenut runkovesijohto on poistunut käytöstä ja linjattu uudestaan alueen halki. Aluevarausten poistaminen parantaisi tonttien rakennettavuutta ja mahdollistaisi rakennusalojen suurentamisen ja rakennusoikeuden lisäämisen. Hakija on lisäksi esittänyt, että korttelissa 337 käyttötarkoitus muutetaan sallimaan erillispientalojen lisäksi pari- ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakentaminen. 2.2 Tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa asemakaava vastaamaan alueen nykytilannetta poistamalla tarpeettomat johtoaluevaraukset sekä mahdollistaa lähiympäristöön soveltuvaa uutta asuinrakentamista rakentamattomille tonteille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Vaajakosken Kaunisharjussa pien- ja rivitalovaltaiselle asuinalueella Leppävedentien ja Janakanlahden välissä. Suunnittelualueena on asuntokatu Janakankujan varressa sijaitsevat kolme rakentamatonta pientalotonttia sekä niiden välinen katualue. Suunnittelualue on kooltaan n. 0,6 hehtaaria. Asuintontit ovat yksityisessä omistuksessa ja katualueen omistaa Jyväskylän kaupunki. Asuintontit ovat rakentamattomia ja pääosin avoimia ja vähäpuustoisia. Suunnittelualue viettää tasaisesti Leppävedentieltä Janakanlahden suuntaan, mutta varsinaiset tontit ovat melko tasaisia. Alueella ei ole todettavia luontoarvoja. Kortteli 337 rajautuu Janakanlahden rantaan sijoittuvaan entiseen uimaranta-alueeseen (VV), jota kaupunki ei enää ylläpidä. Ranta-alue on osin pehmeikköä erityisesti korttelin kaakkoiskulman tuntumassa. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee virkistysaluetta ja venevalkama-alue. Suunnittelualueella olevan runkovesijohdon linjausta on muutettu siten, että se kulkee korttelin 336 tontin reunassa etelärajan suuntaisesti ja muutoin katualueella. Tontit ovat kunnallisteknisten verkostojen ääressä. Kaava-alueen länsipuolella kulkee vilkasliikenteinen seututie Leppävedentie, jonka parantamissuunnitelma on tekeillä Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Janakankuja on vähäliikenteinen asuntokatu, jonka varressa sijaitsee suunnittelualueen lisäksi kahdeksan pientalokiinteistöä. Janakankujan rakennuskanta on uudehkoa ja monimuotoista. Kadun varrella on rakenteilla kaksi uutta omakotitaloa. Janakan koulu ja päiväkoti sijaitsee Janakanlahden vastakkaisella rannalla n. 300 m etäisyydellä. Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet Vaajakosken suuntaan.

5 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Viistokuva suunnittelualueesta (valkoinen rajaus) ja lähiympäristöstä. Suunnittelualue sijoittuu Janakanlahden rantamaisemiin. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu seudullisesti merkittävään tiivistettävään taajamaan ja kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. Alueen läpi on osoitettu ulkoilun yhteystarve (tavoitteellinen ulkoilureittiyhteys).

6 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena. Yleiskaavassa (1/7 yhdyskuntarakenteen ohjaus) alue on osoitettu osittain viheralueeksi ja osin kestävän liikkumisen taajamaksi (ruskea väri). Ote yleiskaavan kartasta 1/7: Yhdyskuntarakenteen ohjaus Maisema ja virkistys (kartta 3/7) teemakartassa Janakanlahden rantaan on osoitettu ohjeellinen päävirkistysreitti (musta palloviiva). Ote yleiskaavan kartasta 3/7: Maisema ja virkistys

7 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen (kartta 6/7) teemakartassa alue kuuluu toissijaiseen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeseen, jolla ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on suotavaa. Ote yleiskaavan kartasta 6/7: Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen Voimassa olevat asemakaavat Voimassa olevassa hyväksytyssä asemakaavassa suunnittelualueen korttelin 337 tontit on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-17) ja rakennusoikeutta yksittäisellä tontilla on 200 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluvuksi on merkitty I. Korttelissa 336 tontti on osoitettu erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AOR-11). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuudella e=0.3 (n. 240 kem²) ja kerrosluvuksi on merkitty ¾ I. Janakankuja on osoitettu katualueeksi. Tonteille on osoitettu aluevarauksia maanalaisille johdoille. Lähiympäristö Janakankujan varressa on suunnittelualuetta lukuun ottamatta pääosin toteutuneita asuinpientalokortteleita (AOR). Janakanlahden rantaan suunnittelualueen etelä- ja itäpuolelle on osoitettu virkistysalueita (VP), venevalkama-alue (LV) sekä uimaranta-alue (VV). Leppävedentie on osoitettu liikennealueeksi (LT). Suunnittelualueen länsipuolella on käynnissä asemakaavan muuttaminen vastaamaan Leppävedentielle laadittua tiesuunnitelmaa. Kaavaehdotuksessa Leppävedentien varteen on esitetty melueste suunnittelualueen kohdalle.

8 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Ote ajantasakaavasta, suunnittelualue rajattu punaisella. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Meluselvitys (Ramboll 2015) Suunnittelualuetta länsipuolelta sivuavan Leppävedentien (maantie 368) parantamiseksi on laadittu tiesuunnitelmaa Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Tiesuunnitelman lähtötiedoksi on laadittu liikennemeluselvitys vuonna 2015 tien melusuojaustarpeiden huomioon ottamiseksi. Meluselvityksen perusteella vuoden 2040 ennustetilanteessa uudella tieverkolla (ilman melusuojausta) osalle tonttia kohdistuu päiväaikaan n db:n ja yöaikaan n. 50 db:n keskiäänitasoja. Meluselvityksen perusteella tiesuunnitelmassa esitetyn rengasmelusuojauksen toteutuessa päiväajan (55 db) ja yöajan (45 db) ohjearvot alittuvat tontilla kauttaaltaan. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Asemakaavan muutoshakemus on jätetty ja kaavoituksen aloituskokous pidetty hakijan kanssa toukokuussa Asemakaavan muutosta käsiteltiin Jyväskylän sisäisessä viranomaiskokouksessa Kokouksessa todettiin, että rakennusoikeuden kasvaessa maanomistajan kanssa tehdään maankäyttösopimus. Asemakaavan muutos on arvioitu luonteeltaan suppeaksi ja vaikutuksiltaan vähäiseksi ja sen hyväksyy hallintosäännön 16 mukaisesti Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. Asemakaavan muutos ilmoitettiin vireille Jyväskylän tiedotuslehdessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen

9 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) kuulemisen yhteydessä Vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta ilmoitettiin lisäksi osallisille ja viranomaisille erikseen kirjeitse. 4.2 Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaavan muutos on luonteeltaan suppea ja pääasiassa teknisluonteinen sekä vaikutuksiltaan vähäinen, minkä vuoksi kaavamuutos ei edellytä erityisen laajaa vaihtoehtojen tutkimista. Kaavaluonnoksen pohjaksi on tutkittu lähinnä korttelin 337 rakentamisen määrää, käyttötarkoitusta ja rakentamistapaa. Korttelin 337 tonttien tonttien suuri koko ja hyvä rakennettavuus mahdollistaa hakemuksen mukaisen rakennusoikeuden lisäämisen. Kerrosluku esitetään säilytettäväksi yhtenä, mikä yhdessä maaston korkeuserojen kanssa voi mahdollistaa näkymien osittaista säilymistä Janakanlahden suuntaan myös Janakankujan länsipuolen tonteilta. Asemakaavan muutosluonnos asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi vireilletulon yhteydessä Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen Luonnosvaiheen aikana kaavasta saatiin lausunto Jyväskylän Energia Oy:ltä sekä yksi mielipide. Jyväskylän Energia Oy:llä ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutokseen. Mielipiteessä esitettiin, että rannanpuoleiselle tontille ei sallittaisi rivitaloja. Rivitalot eivät mielipiteen mukaan sovi maisemaan ja asuntoja tulee enemmän, mikä tarkoittaa enemmän liikennettä. Pientaloja, paritaloja sekä kytkettyjä pientaloja pidettiin alueelle sopivana. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen: Kaavamuutos mahdollistaa rannan puoleiseen suurehkoon kortteliin myös rivitalojen sekä muiden kytkettyjen pientalojen rakentamisen. Rivitalot sekä muut kytketyt pientalot ovat mittakaavaltaan, luonteeltaan ja laajuudeltaan verrattavissa lähiympäristön pientalomaiseen rakentamiseen, eivätkä ne muodosta erityisen merkittävää maisemallista vaikutusta verrattuna muihin toteutusvaihtoehtoihin. Asemakaavaan on palautteen perusteella lisätty määräys rakennusten julkisivujen enimmäispituudesta, mikä edellyttää pidempien rivitalorakennusten jäsentämisen pienempiin osiin esimerkiksi porrastamalla. Kaavamuutoksen toteutuessa asukasliikenne lisääntyy Janakankujalla, mutta kokonaisliikennemäärä on asuntokaduksi varsin vähäinen, eikä liikenteen lisäyksellä ole merkittävää vaikutusta Janakankujan turvallisuuteen tai viihtyisyyteen. Ero asukasliikenteen määrässä pientalo- ja rivitalovaihtoehtojen välillä ei ole kokonaisliikennemäärän kannalta merkittävä. Janakankujalla on ajoneuvoliikenteestä erotettu kevyen liikenteen väylä. 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Asemakaavan muutosehdotus on perusratkaisultaan kaavaluonnoksen mukainen. Rakentamistapamääräyksiin on tehty lisäykset rakennusten alimman lattiakoron korkeusasemasta sekä julkisivujen enimmäispituudesta. Kaavanmuutoksen yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Kaavan toteuttamiseksi hakijan kanssa tehdään maankäyttösopimus ennen kaavan hyväksymistä. Asemakaavan muutosehdotus on kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus ja siihen liittyvä tonttijako pidetään julkisesti nähtävillä 14 päivää.

10 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen Asemakaavan muutosehdotuksesta ei jätetty nähtävilläolon aikana lausuntoja tai muistutuksia. Asemakaavan muutosehdotukseen ei ole tehty muutoksia nähtävilläolon jälkeen. 4.4 Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutosehdotus on kaupunkirakennelautakunnan hyväksymiskäsittelyssä ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaavassa Janakankujan varteen on osoitettu lähiympäristöön soveltuvaa pien- ja rivitalotyyppistä asuinrakentamista yhteensä 1140 kerrosalaneliömetriä, mikä tarkoittaa n uutta asukasta alueelle Mitoitus Asemakaavan muutosalue on kooltaan n. 0,6 hehtaaria, josta asuinkorttelialueita on 5647 m² ja katualuetta 353 m². Asemakaava mahdollistaa pien- ja rivitalorakentamista yhteensä 1140 kerrosalaneliömetriä, mikä tarkoittaa toteutuessaan n uutta asukasta alueelle. Kaava-alueen keskimääräinen korttelitehokkuus on 0,20. Kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa n. 500 kerrosalaneliömetrillä, nykyiseen kaavaan nähden Ympäristön häiriötekijät Leppävedentieltä kantautuva liikennemelu ylittää osittain keskiäänitasoja koskevat ohjearvot korttelissa 336. Leppävedentietä koskevassa tiesuunnitelmassa on esitetty suunnittelualueen kohdalle rengasmelusuojausta tienparannuksen yhteydessä, mikä toteutuessaan vähentää kortteliin kantautuvaa melua merkittävästi (ohjearvot alittuvat). Tiesuunnitelman toteutusajankohdasta ei ole kaavan laatimisen aikaan tarkkaa tietoa. Asemakaavassa on kaavamääräyksin otettu huomioon liikennemelun kantautuminen osalle tonttia Leppävedentien puoleisten julkisivujen ääneneristystä ja piha-alueiden sijoittamista koskevin meluntorjuntamääräyksin. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue AO Janakankujan ja Leppävedentien väliin jäävä yksittäinen pientalotontti on osoitettu erillispientalojen tontiksi AO, jolla on rakennusoikeutta 240 kerrosalaneliömetriä. Rakennus voi olla rinteeseen sijoittuen osittain kaksikerroksinen (3/4 r I). Tontin etelärajalle on osoitettu maanalainen johtovaraus nykyiselle kunnallistekniselle johdolle. Leppävedentien puoleisten rakennusten julkisivujen osalta tulee huolehtia riittävästä ääneneristävyydestä liikennemelun vuoksi. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata siten, että melun ohjearvot ko. alueilla alittuvat, esimerkiksi Janakankujan puoleiselle osalle tonttia.

11 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue AP Janakankujan ja Janakanlahden väliin sijoittuva suurehko asuinkortteli on mahdollista toteuttaa kaavaehdotuksen mukaisesti neljänä pientalotonttina tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi rivitaloina tai muina kytkettyinä asuinrakennuksina. Korttelissa on rakennusoikeutta yhteensä 900 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluvuksi on esitetty I. Korttelin rakennusten kattojen tulee olla harjakattoja ja harjasuunnan Janakankujan suuntainen. Pysäköinti on osoitettu tonteille. Rakennusten julkisivujen enimmäispituus on määrätty, mikä edellyttää pidempien rivitalorakennusten jäsentämisen pienempiin osiin esimerkiksi porrastamalla Muut alueet Katualue Suunnittelualueessa kaavateknisistä syistä mukana oleva osa Janakankujaa säilyy katualueena. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Asemakaavan muutos on Jyväskylän yleiskaavan periaatteiden ja määräysten mukainen. Asemakaavan muutos mahdollistaa Janakankujan varteen mittakaavaltaan ja laajuudeltaan lähiympäristöön sopeutuvaa pientalotyyppistä asuinrakentamista. Asemakaava mahdollistaa suurehkon korttelin 337 osalta joustavasti erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja pientaloista rivitaloihin. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan kaavamääräykset ja -merkinnät ovat tavanomaisia. 5.6 Vaikutusten arviointi Asemakaavan muutos on luonteeltaan nykytilanteen toteava ja nykyistä aluerakennetta eheyttävä. Kaavamuutoksen mahdollistama uudisrakentaminen on aluerakenteeseen ja lähiympäristöön nähden maltillista ja sopeutuu hyvin pientalovaltaiseen lähiympäristöön. Asemakaavan muutoksella ei ole arvioitu olevan MRA 1 mukaisia merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen, luonnonympäristöön tai alueen sosiaalisiin oloihin, eikä muitakaan merkittäviä vaikutuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan. Selostuksen liitteeksi on laadittu havainnekuvia (alla), joissa on esitetty asemakaavan mahdollistamia erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja.

12 70:021 / JANAKANKUJA / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua voimaan. Kaava-alueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa, eikä toteutusaikataulusta ole tarkempaa tietoa. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.

13 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JANAKANKUJA ASEMAKAAVAN MUUTOS 70. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 336 TONTILLE 6 JA KORTTELIN 337 TON- TEILLE 3 JA 4 SEKÄ KATUALUEELLE Kaavatunnus 70:021 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Vaajakosken Kaunisharjussa Janakankujan ympäristössä. Kaavamuutos koskee pientalotontteja osoitteessa Janakankuja 1, 3, ja Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue kuuluu seudullisesti merkittävään tiivistettävään taajamaan ja kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. Alueen läpi on osoitettu ulkoilun yhteystarve (tavoitteellinen ulkoilureittiyhteys). - Jyväskylän yleiskaavassa (hyväksytty ) alue on osoitettu osittain viheralueeksi ja osin kestävän liikkumisen taajamaksi (ruskea väri). Alue kuuluu toissijaiseen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeseen, jolla ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on suotavaa. Janakanlahden rantaan on osoitettu ohjeellinen päävirkistysreitti. - Asemakaavat: hyväksytyssä asemakaavassa suunnittelualueen korttelin 337 tontit on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-17) ja rakennusoikeutta yksittäisellä tontilla on 200 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluvuksi on merkitty I. Korttelissa 336 tontti on osoitettu erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AOR-11). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuudella e=0.3 (n. 240 kem²) ja kerrosluvuksi on merkitty ¾ I. Janakankuja on osoitettu katualueeksi. Tonteille on osoitettu aluevarauksia maanalaisille johdoille. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muutokseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Hakija on esittänyt, että Janakankujan varressa sijaitsevilta kolmelta asuintontilta poistettaisiin maanalaisille johdoille merkityt aluevaraukset tarpeettomilta osilta, koska alueella kulkenut runkovesijohto on poistunut käytöstä ja linjattu uudestaan alueen halki. Aluevarausten poistaminen mahdollistaisi rakennusalojen suurentamisen ja rakennusoikeuden lisäämisen. Lisäksi hakija on esittänyt, että käyttötarkoitus muutetaan sallimaan erillispientalot, paritalot ja rivitalot korttelissa 337. Kaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa kaava vastaamaan nykytilannetta poistamalla tarpeettomat johtoaluevaraukset sekä mahdollistaa lähiympäristöön soveltuvaa uutta asuinrakentamista rakentamattomille tonteille. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan tonttien käyttötarkoitus ja rakennusoikeuden määrä. Kaava-alueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa ja katualueen omistaa Jyväskylän kaupunki. Ote ajantasaisesta asemakaavasta Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue sijoittuu Vaajakosken Kaunisharjussa pien- ja rivitalovaltaiselle asuinalueella Leppävedentien ja Janakanlahden välissä. Suunnittelualueena on asuntokatu Janakankujan varteen sijoittuvat kolme rakentamatonta pientalotonttia

14 70:021 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) sekä niiden välinen katualue. Suunnittelualue on kooltaan n. 0,6 hehtaaria. Asuintontit ovat rakentamattomia ja pääosin avoimia ja vähäpuustoisia. Suunnittelualue viettää tasaisesti Leppävedentieltä Janakanlahden suuntaan, mutta varsinaiset tontit ovat melko tasaisia. Kortteli 337 rajautuu Janakanlahden rantaan sijoittuvaan entiseen uimaranta-alueeseen (VV), jota kaupunki ei enää ylläpidä. Ranta-alue on osin pehmeikköä erityisesti korttelin kaakkoiskulman tuntumassa. Alueella olevan runkovesijohdon linjausta on muutettu siten, että se kulkee korttelin 336 tontin reunassa etelärajan suuntaisesti ja muutoin katualueella. Tontit ovat kunnallisteknisten verkostojen ääressä. Kaava-alueen länsipuolella kulkee vilkasliikenteinen seututie Leppävedentie, jonka parantamissuunnitelma on tekeillä Keski-Suomen ELYkeskuksen toimesta. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Elenia Oy Jyväskylän Energia Oy / Vesi Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin. Alustavan tarkastelun perusteella kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2018) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kevät 2018) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kesä 2018) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.

15 70:021 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) Hyväksymisvaihe (syksy 2018) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Jussi Sievänen, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) jussi.sievanen@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä. (BLOM, 2012)

16 Ote ajantasa-asemakaavasta (kaavamuutosalue rajattu sinisellä) Janakankujan asemakaavan muutos 70:021 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö

17 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinpientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Asemakaavan muutosehdotus, pienennös Janakankujan asemakaavan muutos 70:021

18 Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Istutettava alueen osa. Asemakaavan muutosehdotus, pienennös Janakankujan asemakaavan muutos 70:021 Katu. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: erillispientaloissa 2 ap/asunto rivitaloissa ja muissa kytketyissä pientaloissa 1 ap/75 asuinkerrosalaneliömetriä, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto RAKENTAMISTAPA Rakennusten tulee soveltua suuruudeltaan, muodoltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään asuinympäristöön ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla rapattu kiviaines tai yhdensuuntainen puuverhous. Asuinrakennusten julkisivujen enimmäispituus saa olla enintään 20 metriä. Asuinrakennukset voidaan kytkeä toisiinsa selkeällä vähintään 3 metrin julkisivun porrastuksella, katoksella tai talousrakennuksella. Rakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto. Harjakatto voi olla epäsymmetrinen. Alueella rakennusten alimman lattiakoron korkeusaseman tulee olla vähintään (N2000). Korttelissa 336 tonttien piha ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. YLEISMÄÄRÄYKSET Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä korttelin 337 tonteille 5 8 ja korttelin 336 tontilla 6 on aiemmin hyväksytty sitova tonttijako.

19 JANAKANKUJA ASEMAKAAVAN MUUTOS ESIMERKKEJÄ KAAVAN TOTEUTUSTAVOISTA 450 I 240 3/4 r II I I 450 I 450 Mahdollinen uusi tontinraja. 2 rivitaloa 2x450 kem² yht. 900 kem² (voi toteuttaa yhtenä tai kahtena tonttina) 225 I 240 3/4 r II 225 I 225 I 225 I 4 omakotitonttia 4x225 kem² yht. 900 kem² (jaettuna omiksi n m² tonteiksi) Asemakaavan muutoksen havainnekuvia Janakankujan asemakaavan muutos, 70:021, Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus

20 Y X N:O KOORDINAATTILUETTELO EUREF-FIN-ETRS GK Janakankuja Kullervo Iivarinen

21 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 336 TONTIN 6 JA KORTTELIN 337 TONTTIEN 3 JA 4 Kaavan nimi SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (Janakankuja) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :021 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pintaala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,6000 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,6000 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,19 0, A yhteensä 0, , ,20 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0353 5,9 0,0000 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

22 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,19 0, A yhteensä 0, , ,20 0, AP 0, , ,19 0, AO 0, , ,30-0, AOR -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0353 5,9 0,0000 Kadut 0, ,0 0,0000 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä